työmaana maailma 3/2015

AJATELTAVAA KAIKEN MAAILMAN POMOILLE JA DUUNAREILLE SASK – SUOMEN AMMATTILIITTOJEN SOLIDAARISUUSKESKUS

3/2015

Kunnon työn lähettiläs

KUOLEMAN KENTÄT – FIFA 2022

KOTITYÖLÄISET, NUO NÄKYMÄTTÖMÄTPUURTAJAT

Mette Nissinen

maalailee parempaa tulevaisuutta

TYÖMAANAMAAILMA

LOKAKUU 2015

Toimitus

Jukka Pääkkönenvastaava päätoimittaja

Anna Berghäll

Laura Ventä

Katri Blomster

UlkoasuUnionimedia / Mikko Taipale

Kannen kuvaVesa Muhonen

PainopaikkaWellprint Oy, Espoo 2015

Painos 11 100 kpl

Julkaisija

3 Pääkirjoitus

4 Ajankohtaista

6 TTIP tulee, oletko informoitu?

7 Kolumni: Kriisin kolme vaihetta

8 Qatar: Verta, hikeä ja kyyneliä

10 ”En katso huonoa kohtelua läpi sormien”

Sisältö 3/2015

Qatarin kisaisännyyttä varjostavat rakentajien huonot työolot.

Michel Gouverneur/Reporters/Lehtikuva

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry

Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinkip. 0207 6998 20

[email protected]

Osoitteenmuutokset ja tilaukset: [email protected]

ISSN 1456-2030

Työmaana maailma postitetaan SASKin jäsenjärjestöille ja kannatusjäsenille,

lähettiläille ja jäsenjärjestöjen aktiiveille sekä lehden yksityistilaajille. Lehti on tilaajille maksuton.

Rahankeräyslupa: POL-2014-16830

Lehden kirjoittajien mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä

edusta SASKin kantaa.

12 SASKin vuosi 2014: Harppauksia eteenpäin kaikilla mantereilla

14 Oikeutta kotitalous- työntekijöille

16 Lainsuojattomien asialla

18 Ensimmäinen nainen

20 Paremman tulevaisuuden maalari

22 SASKin kannatusjäsenyys: ammattiosastot

Mirah Sumirat on vahva johtaja ja vaikuttaja.

Susa Junnola

18Kotitaloustyöntekijät ovat monessa maassa korvaamattomia,

mutta arvoa heille ei ole annettu

Ram Bharat Yadav

14-17

8

Pääkirjoitus /// Jukka Pääkkönen

Eturintama askelen lähempänä

Monikansallinen jättiyhtiö Nestlé taivuteltiin kolmisen vuotta sitten sopimukseen, joka takasi järjestäytymis- ja neuvottelu-oikeuden yhtiön indonesialaisen kahvitehtaan ammattiliitolle.

Sopimusta edelsi kolmen vuoden katkera kamppailu, jossa Panjangin tehtaan työntekijöitä painostettiin sumeilematta sekä henkisesti että fyysisesti. Alan kansainvälinen ammattiliitto IUF vastasi laajalla julki-suuskampanjalla, joka levisi nopeasti ympäri maailmaa ammattiliittojen ja kuluttajajärjestöjen kampanjaverkostoissa.

Kun sopimus lopulta syntyi, moni kysyi miksi suuryhtiö oli valmis pilaamaan jo ennestään lommou-tunutta mainettaan estääkseen yhden kahvipurkitta-mon – tosin suuren – työntekijöitä järjestäytymästä. Vastaus löytyi monikansallisten yhtiöiden strategi-oista. Ammattiliitoista vapaat vyöhykkeet ovat niis-sä edelleen ihanteellisin tuotantoympäristö. Niiden toivottavuutta ei tosin hehkuteta yhtiöiden eettisissä ohjeistoissa, mutta sijoittajasivuilla kylläkin.

Suuryhtiöiden globaaleissa arvoketjuissa on vuo-sien varrella käyty lukemattomia vastaavia kamppai-luja, useimmat niistä julkisuudelta piilossa. Kam-panjoiden valokeilaan ovat nousseet räikeimmät ja helpoimmin mediasisältöä tuottavat tapaukset. Kun suuryhtiö tai sen investointeja suojeleva hal-linto polkee köyhän maan työntekijöiden oikeuksia, vauraampien maiden vahvemmat ammattijärjestöt ja kampanjaverkostot rientävät apuun. Myös suoma-laiset ammattiliitot ovat olleet näkyvästi tukemassa tuota kampanjointia.

Nestlén ja IUF:n sopimus oli kiistatta hyvä uutinen sekä indonesialaisille että suomalaisille ay-aktiiveil-le. Ammatissa PRO –lehden kolumnisti kirjoitti: ”Kampanjointi johtaa tuloksiin, ja ammattiliittojen kansainvälisellä verkostolla on vaikutusvaltaa. Sa-malla tapaus muistuttaa, että ay-vastaisuus ei ole maailmalla katoava, vaan kasvava ilmiö. Ja kuten kaikki globaalin työelämän valtavirtaukset, ay-vapaat vyöhykkeetkin pyrkivät ennemmin tai myöhemmin myös meille.”

Teksti muistuu mieleen nyt, kun maailmalla ja Suomessa valmistau-dutaan viettämään kansainvälistä Kunnon työn päivää. Tapahtuman kynnyksellä suomalainen ammattiyhdistysliike järjesti lähihistoriansa suurimman yhteisen mielenilmauksen vastustaakseen lakiesityksiä, joilla maan hallitus puuttuu ammattiliittojen sopimusoikeuteen. Jo tuossa oli havaittavissa historian havinaa. Mutta korvin kuultavaksi se muuttui, kun suomalaisille liitoille ja SASKille alkoi tulvia solidaarisuusviestejä

köyhien maiden ammattiliitoilta. Niitä tuli yllättäen ja pyytämättä, kaikkialta maailmasta, ja niitä tulee edelleen, kymmenittäin, sekä yksittäisiltä ammatti-liitoilta että kansainvälisiltä järjestöiltä.

Kansainvälisen solidaarisuuden aidossa ja alkupe-räisessä merkityksessä Suomessa käytävä kädenvääntö miellettiin heti osaksi yhteistä suurta kamppailua, työntekijöiden globaalia edunvalvontaa. Moni näki, että uhattuna on jo ay-liikkeen saavutusten kruunun-jalokivi: pohjoismainen sopimusyhteiskunta. Kan-sainvälisen kuljetustyöväen liiton ITF:n pääsihteeri Paddy Crumlin ilmoitti tiedotteessaan, että Suomen paras vientituote ei suinkaan ole Nokia, vaan ay-liikkeen kehitysyhteistyö, joka levittää maailmalle ”suomalaisia arvoja”.

Kolme vuotta sitten PRO-lehden kolumnisti muistutti Nestlén tapaukseen viitaten: ”Omaa liittoansa ja omaa järjestäytymisoikeuttaan joutuu puolustamaan. Siksi kannattaa huolehtia myös globaalin verkoston hei-koimmista lenkeistä. Ay-sisaret ja veljet maailmalla ovat nyt eturintamassa.”

Ehkäpä eturintama onkin jo ottanut askelen lähem-mäksi. TM

Kansainvälinen Kunnon työn päivä on keskiviikkona 7. lokakuuta.

Jukka Pääkkönen

Viestintäpäällikkö

8

TYÖMAANA MAAILMA 3/2015 3

//////////////////////////////"Miksi suuryhtiö

oli valmis pilaamaan

jo ennestään lommoutunutta

mainettaan?"

Toisiaan lähenevät maailmatErityisesti kaksi asiaa jäi päällimmäisenä

mieleen PAMin ja SEL ry:n afrikkalaisten hankekumppanien matkasta Helsinkiin:

Suomen ay-liikkeen kannalta huono poliitti-nen tilanne ja PAMin innovatiivinen, erityisesti nuoriin suuntautuva kampanjointi.

- Aion ehdottomasti toteuttaa samanlaisen

kampanjan Ghanassa kuin täällä on ollut PAMin vessakampanja, sanoi ghanalaisen ICU-liiton nuorisokoordinaattori Abibatu Issifu. ICU eli Industrial and Commercial Workers’ Union on mukana hankkeessa, joka pyrkii parantamaan Mosambikin ja Ghanan elintarviketeollisuuden sekä hotelli- ja ravintola-alan työntekijöiden

Em

mi K

ähkö

nen

asemaa. PAMissa oli mietitty, missä opiskeli-joilla on päivän aikana aikaa ja mihin sijoittaa kampanjamateriaali oppilaitoksissa, joiden ilmoitustaulut on yleensä ahdettu täyteen. Lopputulos on vessan seinään liimattava tarra, jonka sarjakuvissa opiskelijaa kehotetaan ”pu-sertamaan paras päätös” eli liittymään PAMiin.

Vakavasti ottaen, vieraat olivat erittäin surul-lisia ja järkyttyneitä hallituksen kovasta linjasta työntekijöiden oikeuksia kohtaan. Hallituksen ilmoitus pakkolaeista tuli vierailun aikana.

– Meillä on kyllä paljon yhtäläisyyksiä erojen lisäksi, vaikka Suomi on kehittynyt ja Ghana kehittyvä maa, sanoi ICU:n pääsihteeri Solo-mon Kotei.

Mosambikin matkailualan liiton SINTIHOT-Sin pääsihteeri Luis Muchuango Macuácua kertoi Suomen Elintarviketyöläisten Liitossa järjestetyssä tilaisuudessa, että Mosambikis-sa ollaan paljon jäljessä esimerkiksi erilais-ten työtapaturmien luokittelussa. Hän sanoi unelmoivansa, että Mosambikissa ollaan joskus samassa vaiheessa kuin Suomessa. – Nyt vain paljon lobbausta ja neuvontaa, että saamme Mosambikiin yhtä hyvän työturvallisuuslain kuin Suomessa on, hän sanoi. TM

Syksyn tapaaminen energisoi kovasti Mosambik-Ghana-Suomi-hankkeessa mukana olevia matkailu- ja elintarvikealan toimijoita. Talvella suomalaiset lähtevät vastavierailulle Afrikkaan.

Min

na R

äsänen

Change Your Shoes tempaisi menestyksekkäästiEettisen kaupan puolesta Eetti ry:n kengän-vaihtotempaus Helsingin Narinkkatorilla sujui hyvin. Kampanjakoordinaattori Anna Härrin mukaan aktiivit lahjoittivat tempaukseen pa-risataa kenkäparia. Niitä myytiin kuluttajille siihen hintaan, minkä kenkien ompelija saa kenkäparista eli 15 sentillä. Samalla asiakkai-ta informoitiin globaalin kenkäteollisuuden ongelmista.

Ylijäävät kengät oli tarkoitus lahjoittaa turva-paikanhakijoiden vastaanottokeskuksiin. Suu-rin osa ylijääneistä on naisten korkokenkiä, jotka eivät olisi kovin käytännöllisiä. Miesten kenkiä jäi yli yksi muovikassillinen. Sen kampanjan koordinaattori vie vastaanottokeskukseen, kun-han siellä voidaan taas ottaa tavaraa vastaan.

SASKin Kunnon työn lähettiläät tarjosivat tapahtumassa ilmaista kengänkiillotusta. TM

TYÖMAANA MAAILMA 3/20154

[ Ajankohtaista ]

Globaaliproffan 50-vuotislahja SASKilleHelsingin yliopiston maailmanpolitiikan pro-fessori Teivo Teivainen täyttää 50 vuotta ja toivoo, että mahdolliset rahalliset muistamiset suunnattaisiin eri järjestöille. SASK on yksi näistä järjestöistä.

Wikiw

and

Jos haluat muistaa professori Teivaista, SASKin lahjoitustilinumero on FI54 5541 2810 0000 84.(rahankeräyslupa POL-2014-16830). Viestikent-tään Teivo50. TM


Liitto-Orava Salme Pasi:

”Nenäpäivä ei oo mitää pehmeet touhuu” Nenäpäivä-kampanja alkaa lokakuun

15. päivänä. Varsinaista Nenäpäivää vietetään 6.11. ja kampanja jatkuu ai-

na 15.11. asti. – Nenäpäivä ei ookkaan mittää pehmeet tou-

huu. Siinä keskitytää olennaisee: hyvän tekemi-seen huumorimielellä. Varsinkin Nenäpäivänä kehitysmaiden lasten asiat on kaikkien huulilla, ja se on komiaa! Salme Pasi pohtii.

Nenäpäivän visiona on Suomi, jossa jokainen on mukana edistämässä kehitysmaiden lasten ihmisarvoisen elämän toteutumista.

– Nenäpäivässä me ollaan omii persoonii kaikki: auttaa voi eri tavoil. Mää suosittele esi-merkiks haastamaa kaveris tekemää jotai hullua tai leipomaan oma soiva peli kans ja lahjottaan sit keräykseen yhdessä sovitun summan.

Kerätyt varat ohjataan Nenäpäivässä mukana olevien järjestöjen pitkäkestoisiin kehitysyh-teistyöhankkeisiin Afrikassa, Aasiassa sekä Väli- ja Etelä-Amerikassa. Myös SASKilla on

hankkeita, joiden omarahoitukseen käytetään Nenäpäivä-varoja.

Nenäpäivä huipentuu viiden tunnin suoraan Nenäpäivä-show’hun Yle TV2:lla. Illan aikana kymmenet viihdemaailman tähdet laittavat it-sensä likoon tavoitteenaan kerätä ennätyspotti kehitysmaiden lasten hyväksi. Viime vuonna Nenäpäivä-kampanjalla kerättiin yli 3,3 mil-joonaa euroa. TM

Lisätietoja Nenäpäivästä:nenäpäivä.fi/liitot-ja-järjestöt

[ Hyvä uutinen ]

Mitä nyt yhdestä sopimuksesta?Ihmiset ympäri Eurooppaa osoittavat mieltään Yhdysvaltain ja EU:n välistä TTIP-sopimusta vastaan. Miksi tavallisen tallaajan pitäisi huolestua sopimuksen ehdoista – vai pitäisikö ollenkaan?

Satojatuhansia uusia työpaikkoja! Yli 500 euroa vuodessa suomalaistalouksiin! Jos EU ja Yhdysvallat solmivat TTIP-sopi-

muksena tunnetun transantlanttisen kauppa- ja investointikumppanuussopimuksen, edessä on koko kansan kissanpäivät. Näin uskovat monet kauppakamarit ja tutkimuslaitokset.

Myös SAK:n kansainvälisten asioiden asian-tuntija Aleksi Kuusisto on myönteinen.

–TTIP-sopimus tuo taloudellisia etuja ja lisää työpaikkoja reilujen pelisääntöjen puitteissa. Myös kehitysmaat hyötyvät, Kuusisto sanoo.

Geenimanipuloituja vihanneksia! Satoja tu-hansia työpaikkoja katoaa Euroopasta! TTIP-sopimuksen riskeistä ovat varoittaneet muun muassa YK ja sadat kansalaisjärjestöt. Sopimuk-sen uskotaan vaarantavan niin työntekijöiden oikeudet, julkisen sektorin kuin ylipäätänsä koko demokraattisen yhteiskunnan. Vetoomus neuvotteluiden katkaisemiseksi on kerännyt yli kaksi miljoonaa allekirjoitusta Euroopassa.

– Suomessa ei ymmärretä, miten isosta asi-asta on kyse, toteaa Terveyden- ja hyvinvointi-laitoksen erikoistutkija Meri Koivusalo.

–Neuvotteluja käydään USA:n ja EU:n välillä,, mutta kulisseissa lobbaavat myös ylikansalli-sen teollisuuden eturyhmät, joilla on valtavat intressit.

Neuvottelut suljettujen ovien takana

EU ja USA haluavat luoda maailman suurim-man vapaakauppa-alueen, joka koskisi yli 800 miljoonaa ihmistä. Perinteisesti vapaakauppa höllentää sääntelyä sekä tulli- ja tuontirajoi-tuksia, ja Suomikin on tästä hyötynyt. Ilman valtioidenrajoja ylittäviä sopimuksia vienti tuskin vetäisi 4,5 miljardin edestä.

Vaikka kauppa on tuonut monelle leveäm-pää limppua, riskit tiedostetaan. Kriitikkojen mielestä monikansallisia yrityksiä kuunnellaan enemmän kuin kansalaisyhteiskuntaa, eikä neu-votteluista heru tarpeeksi tietoa julkisuuteen. Pahimmissa uhkakuvissa Euroopassa kavenne-taan työelämän oikeuksia, sallitaan hormoniliha ja geenimuunnellut tuotteet, lievennetään myr-kyllisten kemikaalien kieltoa sekä madalletaan kuluttajansuojaa. Kaikki vain siksi, että EU:n ja USA:n standardeja yhdenmukaistetaan.

Vastustajat ja kannattajat ovat yhtä mieltä vain siitä, että sopimus tulee vaikuttamaan satojen miljoonien ihmisten elämään. Kansa-laistoimijoista ja eri järjestöistä koostuva TTIP-verkosto kehottaa suomalaisia vaikuttamaan päättäjiin neuvotteluiden katkaisemiseksi. SAK:n Aleksi Kuusisto sen sijaan rauhoittelee:

– Riskeistä ollaan tietoisia ja ne huomioidaan neuvotteluissa. Eikä TTIP-sopimusta hyväksy-tä Suomessa ilman eduskunnan enemmistön tukea, hän toteaa. TM

KATRI BLOMSTER KUVITUS EERIKA TOIVANEN


[ Ajankohtaista ]

[ Kolumni ]


Kriisin kolme vaihettaKun hallitus ilmoitti leikkaavansa roimasti kehitysyhteistyöstä samalla kuin pakolaiskriisi kärjistyi, menin vikasietotilaan.

Ensimmäisenä iski päänsisäinen kakofonia. Tiedostamattani päätin, että kaikki paranee jos vatvon ongelmia pitkällisesti, ripauksella protestanttista syyllisyyttä aina, kun erehdyin nauttimaan olostani. En edes huomannut muutosta. Omasta mielestäni otin lungisti, mutta oikeasti olin yhtä rento kuin ballistinen ohjus.

Olihan reaktio naurettava. Ihan kuin mikään ongelma ratkeaisi sillä, että elämöi rantasaunassa. Päinvastoin. Ihmiset, jotka säästävät voimiaan ja osaavat palautua, pystyvät järkeviin tekoihin silloin kun niitä tarvitaan. Vahva päästää itsensä vähemmällä.

Toisessa vaiheessa liityin kansalliseen joukkopsykoosiin. En ymmärtänyt, että kaikkia suomalaisia jäyti sama turvattomuuden tunne kuin minua. Eipä sitä kukaan muukaan tajunnut. Jokainen pelkäsi jotakin: Sitä että autetaan tai ettei auteta. Sitä että suuryritysten toimintaa rajoitetaan tai että hyvinvointiyh-teiskunta murenee käsiin kuin kaurakeksi.

Sosiaalinen media muuttui tunnetilojen teurastamoksi, jossa kukaan ei ke-nenkään mielestä ajatellut oikein. Ne jotka kannattivat leikkauspolitiikkaa, valittivat että muut valittavat. Osallistuin keskusteluun valittamalla, miten jotkut valittavat että muut valittavat, enkä pitänyt käytöstäni ristiriitaisena.

Julkinen keskustelu ylikuumeni jo ennen kuin syksy värjäsi vaahterat. Jos kehitysavun leikkauksista oli vielä kesän jälkeen väännetty mediassa kättä, nyt se on jo vanha uutinen. Kukaan ei enää muistanut, että hallitus päätti kasvattaa yritystoimintaa tukevan Finnfundin budjettia 900 prosentilla samaan aikaan, kun kansalaisjärjestöjen hankkeita lopetettiin kuin seinään, ilman arviointeja tai ajallista porrastusta.

Seurasi kolmas vaihe: buuttaus. Tajusin reagoineeni huonoihin uutisiin yhtä epärakentavasti kuin keskustelupalstojen kiihkein kynäilijä. Keskityin vastaa-maan äärimmäisiin kommentteihin sen sijaan, että olisin selventänyt yhtä: miksi kehitysyhteistyötä ei kannata tehdä pelkästään vapaaehtoislahjoituksin?

Siksi että me yksilöt olemme arvaamattomia ja epäloogisia. Luulemme teke-vämme paljonkin, vaikka oikeasti vain reagoimme välittömiin uhkiin. Unoh-damme nopeasti. Puhumme yhtenä syksynä ebolasta, toisena Syyriasta, sitten kodin putkirempasta. Käytämme rahaa vastoin arvojamme.

Pitkäkestoinen, tuloksellinen kehitysyhteistyö tarvitsee vakaan rahoitus-pohjan ja huolellista suunnittelua. Se on jatkuttava silloinkin, kun media tai mattimeikäläinen ei siihen keskity. TM

Katri Blomster

Kehitysviestinnän koordinaattori

TTIP-sopimuksen kiistakysymyksiä

Voiko yritys haastaa valtion oikeuteen?

Niin kutsuttu investointisuoja takaisi yrityksille

mahdollisuuden haastaa valtio välimiesmenet-

telyyn, jos yritys kokee valtion haittaavan yri-

tystoimintaa. Esimerkiksi tupakkayhtiö Philip

Morris haastoi Australian, koska tupakka-askei-

hin määrättiin syöpäpotilaiden kuvia.

"Kansainvälisillä yrityksillä on varaa miljoo-

nien oikeudenkäynteihin. Jos niillä on talou-

dellinen tai poliittinen peruste ja mahdollisuus

haastaa valtio korjauksiin, ne kyllä tekevät

sen.” (Meri Koivusalo, THL)

Karkaavatko työpaikat Euroopasta Amerikkaan?

TTIP-sopimuksen myötä Euroopan työpaikko-

jen pelätään karkaavan investointien myötä

USA:han, sillä työlainsäädäntö on EU:n tasoa

löysempi. Vaihtoehtoisesti työntekijöiden

oikeuksien uskotaan kaventuvan myös Euroo-

passa, jos molempien alueiden standardeja

hinataan lähemmäksi toisiaan.

”Kyllä neuvotteluiden päämääränä on

nimenomaan parantaa työntekijöiden oloja.

Työllisyyden lisääntymisestä Euroopassa on

laajat tutkimustulokset.” (Aleksi Kuusisto, SAK).

Onko vain keskiluokalla varaa lääkkeisiin?

Amerikkalaiset maksavat lääkkeistään enem-

män kuin suomalaiset, sillä patenttilainsää-

däntö on tiukempi. Jos lääkejätit onnistuvat

saamaan tahtonsa läpi, hinnat nousevat paitsi

Euroopassa myös kehitysmaissa.

”Lääkkeet maksetaan suurelta osin julki-

sista varoista. Lääkepolitiikassa tulisi painottaa

kansanterveystavoitteita ja yleistä etua kau-

pallisten tavoitteiden sijaan.” (Meri Koivusalo,

THL).

ANNA BERGHÄLL

Verta, hikeä ja kyyneliä – kirjaimellisestiFani ei voi odottaa jalkapallon vuoden 2022 MM-lopputurnausta hyvillä mielin. Kisat järjestetään Qatarissa, jossa rakentajien työolot ovat karmaisevat. Työmailla arvioidaan kuolevan enemmän ihmisiä kuin kisoihin on tulossa pelaajia.

Ay-liike on kampanjoinut Qatarin ki-saisännyyttä vastaan näkyvästi. Maa-ilmanjärjestö ITUCin arvion mukaan

kuolonuhreja tulee yli 4 000. He ovat pääasiassa intialaisia ja nepalilaisia siirtotyöntekijöitä, jotka tekevät käytännössä orjatyötä. Yleisin kuolinsyy joskus 50-asteisillakin työmailla on lämpöhalvaus, mutta mahdottomat työolot nousivat puheenaiheeksi vasta, kun pelaajien jaksamisesta huolestuttiin.

Qatar kuuluu kansainväliseen työjärjestöön ILOon, muttei ole ratifioinut sen järjestäyty-missopimuksia. Liitot olivat vuosikymmen-ten ajan kiellettyjä sen jälkeen, kun ne olivat järjestäneet lakon öljyteollisuudessa vuonna 1957. Qatarin emiiri antoi ammattiliitoille luvan toimia taas vasta 2004. Tosin ei-kansalaisten ei

ole mahdollista kuulua ammattiliittoon, mikä sulkeekin liittojäsenyyden yli 90 prosentilta Qatarin työvoimasta.

Öljy- ja kaasutuloilla vaurastunut Qatar on maailman rikkain maa sekä yksi nopeimmin kasvavista talouksista. Kansantulo henkeä koh-den laskettuna oli 143 400 Yhdysvaltain dollaria

vuonna 2014 (Suomella 40 300 USD). Poliittisia puolueita ei ole, ja valta on keskittynyt vahvasti hallitsijaperhe Al Thanin käsiin.

Qatar on käyttänyt 220 miljardia dollaria stadionien ja palveluiden rakentamiseen pelaajia ja faneja varten. Dohan pohjoispuolelle raken-netaan kokonaan uusi satelliittikaupunki Lusail, jossa pelataan myös MM-kisojen loppuottelu. Qatar haki myös kesäolympialaisia vuosille 2016 ja 2020. Vaikka olympiakomitean päätös oli kielteinen, hallitsijaperhe rakennutti Khalifa International Stadiumin kupeeseen satoja mil-joonia euroja maksaneet olympiamonumentit.

Katala kafala

Kafala on Persianlahden maissa yleisesti käytös-sä oleva järjestelmä siirtotyöläisten kontrolloi-miseksi. Työntekijällä, jolla ei ole ammattikou-lutusta, tulee olla qatarilainen sponsori, joka vastaa työntekijän viisumista ja muista laki-asioista. Käytännössä sponsori on useimmiten työnantaja. Tämä luo tilanteen, jossa työntekijä ei pysty valittamaan huonosta kohtelusta eikä vaihtamaan työnantajaa, koska tällä on viisumi ja usein myös työntekijän passi hallussaan.

Khalifa Olympic Peace Tower heijastuu rakennustyöntekijän laseista Dohassa.

Mich

el Go

uvern

eur/

Rep

orters/Leh

tikuva


///////////////////////////////////////"Työntekijä ei pysty valittamaan huonosta kohtelusta eikä vaihtamaan työnantajaa,

koska tällä on viisumi ja usein myös työntekijän passi hallussaan."

[ FIFA 2022 ]

Punainen kortti FIFAlleITUCin tutkijat vierailivat leireillä, joissa työntekijät

asuvat, kirjoittaakseen raportin ”The Case Against

Qatar”, ”Perusteet Qataria vastaan” (julkaistu maalis-

kuussa 2014). Huoneissa, joihin oli ahdettu myös wc-

ja keittiötilat, asui 8-12 työntekijää. Makeaa juoma-

vettä ei aina ollut. Rakennusmiehet kertoivat, että

heitä kohdellaan kuin eläimiä – ”kuin hevosia talleis-

saan”. Paitsi hevosilla olisi vettä.

ITUCin mukaan Qatar luopuisi kafala-järjestelmästä, jos FIFA vaatisi sitä teke-

mään niin. FIFA väittää, että se vaatii kaikkia järjestäjämaita täyttämään tietyt kan-

sainväliset normit. Se on antanut löysän kommentin ”poliittisten ja talousjohtajien

liittymiseksi jalkapalloyhteisön vaatimuksiin, jotta ILOn työelämän perusnormeja

noudatettaisiin Qatarissa nopeasti, johdonmukaisesti ja pysyvästi”.

Kansainvälinen ay-liike on vaatinut FIFAa perumaan Qatarin kisaisännyyden.

Se ei kuitenkaan läpikorruptoituneessa jalkapallojärjestössä tule toteutumaan.

Voimme silti toivoa, että kisahuomion kohteeksi joutuminen saa Qatarin paranta-

maan työlainsäädäntöään. Ja FIFAlle annamme punaisen kortin, jossa vaadimme

ihmisarvoisia työoloja kisapaikkojen rakentajille. Voit allekirjoittaa FIFA-vetoomuk-

sen osoitteessa www.vahvantehtava.fi/qatar.

Anna Berghäll

Ennen lähtöä kotimaastaan siirtotyöläinen on kuunnellut katteettomia lupauksia saavu-tettavissa olevista palkoista ja työn laadusta. Usein hän on myös velkaa työvoiman välittä-jille, jotka kiskovat kovia välityspalkkioita ja matkakustannuksissakin ekstraa.

Työntekijä ei voi vaihtaa sponsoria kesken sopimuskauden, ja henkilöllisyystodistuksen mitätöinti tekee Qatarissa oleskelusta laitonta. Järjestelmä altistaa myös muille rikkeille. Siir-totyöläiset majoitetaan epäinhimillisiin oloihin ja usein palkat viivästyvät tai jäävät kokonaan maksamatta. Työntekijä joutuu kuitenkin kuit-taamaan ne maksetuiksi saadakseen passinsa takaisin. Qatarilaisen sponsorin suostumus tar-vitaan aivan kaikkeen: ajokortin hankkimiseen, vuokrasopimuksen tekemiseen ja pankkitilin avaamiseen.

Kansainvälisen ay-liikkeen ja Amnesty In-ternationalin mukaan kyse on nykyajan orjuu-desta. Qatarin työvoimasta 94 prosenttia eli 1,2 miljoonaa ihmistä on siirtotyöntekijöitä. Jokaista qatarilaista kohden maassa on viisi kouluttamatonta siirtotyöntekijää, lähinnä rakennuksilla ja kotiapulaisina. TM

Al-Wakrah-stadionin toisen vaiheen rakennustyöt alkoivat Dohan laitamilla toukokuussa 2014.

Lehtiku

va/AFP

Ph

oto


LAURA VENTÄ KUVA TERO LEPONIEMI/PAM

Kolumbialainen Luz Marina Diaz pitää huolta johtamansa liiton jäsenistä hämmästyttävällä antaumuksella. Henkilökohtainen elämä jää taka-alalle eikä oma turvallisuuskaan ole itsestäänselvyys.

”En katso huonoa kohtelua läpi sormien”

Kolumbiassa murhattiin viime vuonna 22 ammattiyhdistysaktiivia – juuri sel-laisia kuin Luz Marina itse. Silti hän

ei enää pelkää.– On oltava vahva, jos haluaa jatkaa. Kyse on kokonaisen ay-kulttuurin luomisesta

maahan, jossa vuosikymmenet jatkunut sisäl-lissota on heijastunut myös liittoihin levittäen väkivallan kulttuuria. Vuosina 1977–2012 Kolum-biassa murhattiin yli kolmetuhatta ay-aktiivia.

Sisällissodan rauhanneuvottelujen alkamisen

jälkeen tahti on ay-murhissakin hieman rau-hoittunut, mutta konflikti ei ole kokonaan ohi. Jo kolme vuotta käydyt rauhanneuvottelut ovat toistuvasti katkenneet osapuolten hyökkäyksiin.

– Sota on estänyt ihmisarvoisen elämän jo pitkään, ja ay-liike on saanut kärsiä sen seura-uksista. Neuvottelut rauhasta avaavat oven to-delliselle demokratialle, johon pääsevät mukaan myös kaikkein köyhimmät. Ay-liikkeellä on sen rakentamisessa iso rooli ja paljon sanottavaa, Diaz korostaa.

Kolumbian sisällissodassa on kuollut ainakin 220 000 ihmistä. Vähintään viisi miljoonaa on joutunut jättämään kotinsa sen jälkeen, kun sissijärjestö FARC perustettiin 1964.

Sota on jättänyt jälkensä myös maan ihmisoi-keustilanteeseen. kolumbialaisia uhkaillaan, sie-pataan, kidutetaan ja murhataan, ja rikokset jäävät hyvin usein rankaisematta. Ihmisoikeuksien – siis myös ay-oikeuksien – puolestapuhujia vainotaan.

– Kyseessä on meidän vapautemme ja jopa henkemme, Diaz tiivistää.


Kolumbialaisen Unión-liiton puheenjohtaja Luz Marina Diaz Suomessa PAMin liittokokouksessa, jossa hän korosti kansainvälisen avun merkitystä liittonsa saavutuksiin.

Tukea Suomesta● SASK ja PAM ovat tukeneet kaupan alan liittoa vuodesta 2011

yhteistyössä palvelualojen maailmanliiton UNIn kanssa.● Liitto kattaa Kolumbiassa nyt 72 kauppaa,

joissa kaikissa noudatetaan samaa työehtosopimusta.● Maassa on vuosikymmeniä jatkunut sisällissota, johon on

sekaantunut myös huumekauppaa. Nyt tilanne on melko vakaa ja maassa voi hyvin matkailla.

● Suomen ay-liike on tukenut myös Kolumbian rauhanprosessia ja demokratiakehitystä.

”En katso huonoa kohtelua läpi sormien”

Nuori mutta kattava liitto

Luz Marina Diaz johtaa kolumbialaista Unión-liittoa, johon kuuluvat monikansallisen Cen-cosud-tavarataloketjun työntekijät. Liitto perus-tettiin vasta vuonna 2011, mutta nyt jäseniä on jo 6 500. Heti perustamista seuraavana vuonna allekirjoitettiin ensimmäinen työehtosopimus tavaratalojen silloisen omistajan, ranskalaisen Carrefour-ketjun kanssa.

Hyvin pian myös Cencosudin kanssa päästiin sopuun työehdoista. Tahti on vaikuttava maassa,

jossa alle viisi prosenttia työtätekevistä kuuluu ammattiliittoihin ja työnantajat ovat erittäin ay-vastaisia, erityisesti kaupan alalla.

Diaz muistelee liiton alkuaikoja vakavana. – Olin ryhtymässä hulluun seikkailuun ja pel-

käsin. Kiersin ympäri Kolumbiaa ja naapurimaa Brasiliassakin juttelemassa ihmisten kanssa ja oppimassa. Vierailin sadoissa ketjun kaupoissa.

SASKin ja PAMin tuella hän pystyi tekemään matkat lentäen, maata pitkin kulkeminen olisi ollut vaarallista ja hidasta – välimatkaa kun voi olla tuhatkin kilometriä ja välissä vielä Andien vuoristo.

– Ilman apuanne emme olisi tässä, Diaz kiittelee.

Liitto saavutti nopeasti jäsenikseen kol-manneksen ketjun työntekijöistä. Silloin sen neuvottelemat työehtosopimukset koskevat kaikkia työntekijöitä. Heitä on lähes 14 000.

Kaksi askelta eteen, yksi taakse

Ongelmana naisvaltaisella alalla olivat Diazin mukaan matalat palkat ja ilman korvausta teh-tävät raskaat ylityöt.

– Monet joutuivat tekemään tuplavuoroja, jopa 16-tuntisia päiviä, ilman korvauksia. Jos kieltäytyi, uhattiin työpaikan menettämisellä. Sellaista minä en katso läpi sormien.

Nyt käytännöt on saatu sellaisiksi, että työn-tekijän voi irtisanoa vain laillisesta syystä, ja virheellisestä toiminnasta on oltava todisteet.

Myös toiminnan siirto monikansalliselta yh-tiöltä toiselle sujui Diazin mukaan yllättävän hyvin. Liittoa ei lakkautettu eikä yksikään työn-tekijä saanut potkuja. Jo ne ovat saavutuksia. Lisäksi ulkoistettuja työntekijäryhmiä saatiin palkattua takaisin.

Työehtosopimus takaa työntekijöille parem-mat palkat ja lomat, mutta myös vakituisen työsuhteen neljän kuukauden työskentelyn jäl-keen sekä alennusta tuotteista. Työsuojelua on parannettu. Hyvän alun jälkeen Cencosudissakin on kuitenkin alkanut ilmetä ay-vastaisuutta.

– Liittomme on neuvotellut asioista ja valit-tanut työministeriöön. Ne ovat alkaneet tehdä tarkastuksia yrityksiin.

Diazin ja hänen liittosisartensa taistelu siis jatkuu samaa tahtia Kolumbian rauhanneu-vottelujen kanssa: kaksi askelta eteenpäin ja yksi taaksepäin.

Vaikka asiat etenevät hitaasti ja 46 miljoonan asukkaan maan ongelmat ovat kietoutuneet vyyhdiksi, josta ei ole helppo löytää syyllisiä eikä syyttömiä, Diazin usko ihmisen hyvyy-teen ei horju. Parasta Kolumbiassa ovat hänen mielestään juuri ihmiset.

– Hyviä ihmisiä on paljon enemmän kuin pahoja. Kolumbialaiset tekevät kaikkensa aut-taakseen toisia. TM


Harppauksia eteenpäin kaikilla mantereillaAmmattiliitot onnistuivat lisäämään tasa-arvoa ja turvallisuutta sekä vähentämään lapsityötä ja köyhyyttä.

IndonesiaJakartan alueella minimipalkat riittävät nyt elämiseen.

InfografIIkka: Janne Hulkkonen, arto kInnunen

ay-liikkeen vahva nousu Indonesiassa on pa-

rantanut kansalaisten elämää monella tavalla.

Yhä useamman palkka riittää elämiseen ja

sosiaaliturva on parantunut.

Taulukossa Jakartan maakunnan minimipalkka suhteessa elämiseen riittävään palkkaan.

Brasilia

+100 milj.Ay-liike vaikutti siihen, että ilmainen terveydenhuolto

laajeni 116 miljoonan ihmisen ulottuville. Aiemmin se kattoi

16 miljoonaa.

Indonesia

200

6

200

7

200

8

200

9

2010

2011

2012

2013

2014

99

%

91%

92%

81%

85%

92%

102%

112%

111%

NepalKouluja lapsityöläisille.lapsityöläisille on perustettu kouluja, jotta

heidän koulutiensä ei katkea, kun koko perhe

muuttaa puoleksi vuodeksi eri paikkakunnalle

tiiliä tekemään.

+269269:ään rakennusalan työehtosopimukseen

lapsityön kieltävä lauseke.

Nepal

[ SASKin vuosi 2014 ]

Jalkapallon MM-kisojen rakennustöiden aikana ammattiliittoihin liittyi valtavasti työntekijöitä.

28%Uusien jäsenien osuus

alan työvoimasta

+6%Palkan- korotus

+90€Ruokaetu

kuussa

S ASK on ylpeä siitä, että se on voinut olla mukana aut-tamassa kumppaniliittojaan saavuttamaan isoja asioita. Yhteiskunta ja työelämä muuttuvat, kun muutosta halu-

avat työntekijät, joilla on oikeus neuvotella asioistaan ryhmänä.

Saavutettuja parannuksia

Terveydelle erittäin vaarallinen asbesti kiellettiin rakennustöissä

13 000

Ison tavarataloketjun Cencosudin työntekijöille

neuvoteltiin työehto- sopimus, joka kattaa kaikki

ketjun työntekijät.

Kolumbia

Tessin kattamat työntekijät

MosambikPätkätyöläisten oikeudet paranivat.

+20 579 Hankkeen 11 maassa pätkätyöläisiä liittyi liittoon

GhanaObuasin kultakaivos- kaupunkiin perustettiin naisten yhdistys.Yli 100 naista koulutettiin ansaitsemaan elan-

toa itselleen ja perheelleen. Se tuo elintärkeää

lisätuloa kaivosalan työllisyyden heilahdellessa.

83Obuasin naisista perusti

yrityksen

Naisten osuus SASKin tukemissa hankkeissa

2013

26%

35%

2014

fl

at

Ico

n.c

om

SASKin kaikki hankkeet osoitteessa www.sask.fi/aineistot/hankekuvaukset!

esimerkiksi mosambikissa pätkä- ja vuokra-

työläisten oikeudet paranivat lähemmäksi

vakituisten työntekijöiden oikeuksia. ennen

heitä eivät koskeneet mitkään säädökset.

JonnY SmedS / löntagaren

98Obuasin naisista

oppi luke-maan


TEKSTI JA KUVAT ELINA PENTTINEN, MAPUTO

Oikeutta kotitaloustyöntekijöille

Toukokuussa kotitaloustyöntekijä Rosa Maria Paliche Bambamba, 45, hen-gitti syvään ja veti ylleen uuden vihreän

t-paidan ennen töihin lähtöä. Paita oli ostettu SASKin kotitaloustyöhankkeen varoilla ja se oli ollut ensimmäistä kertaa käytössä kaksi päivää aiemmin Mosambikin kotitaloustyöntekijöi-den järjestämässä työväenpäivän marssissa. Sen rintaa koristi Mosambikin kotitaloustyön-tekijöiden liiton, SINED:n, logo, ja selässä luki suurin kirjaimin ”Ihmisarvoista työtä kotita-

loustyöntekijöille”. Rosa oli vihdoin päättänyt kertoa liitosta omalle työnantajalleen.

– Jaahas, ai että teillä on oikein oma liittokin, huomautti pomoni tarkastellen paitaani, Rosa kertoo muistellen jännitystään. - Siellä taidetaan puhua vain teidän oikeuksistanne, eikö niin? Puhutaanko lainkaan velvollisuuksista? pomoni jatkoi. Kerroin että kyllä, siellä puhutaan myös velvollisuuksista. Tarkoituksena on jakaa tietoa sekä oikeuksista että velvollisuuksista.

– Sen jälkeen otin esiin liitolta saamani ko-pion vuoden 2008 kotitaloustyöasetuksesta ja annoin sen pomolleni. Osoitin siinä sekä työnantajaa että työntekijää koskevat artikkelit ja keskustelimme niistä nopeasti. Jätin kopion hänelle, jotta hän voisi tutustua siihen parem-malla ajalla, Rosa jatkaa.

Tuon aamun jälkeen Rosan työnantaja on suhtautunut häneen aivan eri tavalla. He ovat saaneet sovittua vuosilomien pidosta ja Rosa saa loma-ajaltaan palkkaa, ensimmäistä kertaa elämässään. Ylitöitä hän tekee enää harvoin ja saa niistä nyt ylimääräistä palkkaa. Tämän lisäksi Rosan työnantaja päästää Rosan lauan-taisin aiemmin töistä, jotta hän voisi osallistua liiton toimintaan.

Näkymättömät ja välttämättömät

Rosa kertoo tarinansa ylpeyttä ja itsevarmuutta uhkuen. Kaikki eivät kuitenkaan ole yhtä on-nekkaita kuin Rosa. Kotitaloustyöntekijöiden asema on Mosambikissa erittäin heikko ja haa-voittuvainen.

– Suurin osa työnantajista ja työntekijöistä ei tunne alaa koskevaa lainsäädäntöä. Kotitalo-ustyö kärsii myös heikosta arvostuksesta. Suu-rimmat ongelmat ovat työntekijöiden huono kohtelu, hyväksikäyttö – sekä henkinen että fyysinen – ja työaikoihin sekä lomiin liittyvi-en sopimusten rikkominen, listaa Mosambikin

kotitaloustyöntekijöiden liiton SINED:n pää-sihteeri Maria Joaquina.

– Kotitaloustyöntekijät ovat maassamme lä-hes näkymättömiä, vaikka alalla työskentelee kymmeniätuhansia ihmisiä: kodin- ja lastenhoi-tajia, puutarhureita, vartijoita ja kokkeja, hän jatkaa. - Me pyrimme liittona olemaan jatkuvasti näkyvämpiä ja enemmän läsnä kotitaloustyön-tekijöiden elämässä. Vain näin saamme paran-nettua työntekijöiden tietoisuutta oikeuksistaan ja vahvistettua heidän kykyjään puolustautua huonoa kohtelua vastaan.

Punainen lanka löytyy

Mosambikin kotitaloustyöntekijöiden liitto on perustettu vuonna 2008, mutta vasta SASKin ja SAK:n hanke on tarjonnut sille mahdollisuuden toteuttaa lukuisia jo pitkään suunnitteilla olleita toimintoja: tiedotusmateriaalien tuottaminen, kotitaloustyöntekijöiden rekisteröiminen ja koulutustilaisuuksien sekä alueosastokokousten järjestäminen. Lisäksi hankkeella rahoitetaan kotitaloustyöntekijöiden sosiaaliturvaa koskeva tutkimus. Valmistuessaan tutkimus tulee avaa-maan keskustelun keinoista, joilla kotitalous-työntekijät voisivat päästä sosiaaliturvan piiriin.

– Tämä on suuri askel kaikille maan ko-titaloustyöntekijöille, vakuuttaa Francisco Samboo, 30, projektin koordinaattori ja yk-si liiton perustajajäsenistä. - Lisäksi olemme paraikaa tutkimassa mahdollisuuksia levittää

– En tiennyt aiemmin, että minulla on oikeus palkalliseen vuosilomaan. Kuvittelin aina, että minun kuuluu järjestää itselleni sijainen lomani ajaksi ja että loman aikana menettämäni palkka kuuluu sijaiselle. Otin asian puheeksi työnantajani kanssa ja yllätyksekseni hän suhtautui asiaan positiivisesti, Esperança Maria Bambamba kertoo.

Mosambikin kymmenet tuhannet kotityöntekijät alkavat tuntea arvonsa.


///////////////////////////////////"Kotitaloustyöntekijät

ovat maassamme lähes näkymättömiä"

toimintamme muualle maahan. Tarkoituksena on perustaa paikallisosastoja kaikkiin suurim-piin maakuntiin.

Francisco on erityisen tyytyväinen myös projektin tarjoamiin koulutusmahdollisuuk-siin, jotka ovat tarjonneet paljon kaivattuja valmiuksia rekrytoida uusia jäseniä ja tehdä alaa tunnetummaksi.

Etelvina Edmundo Macuácua, 32, on yksi liiton 22:stä maputolaisesta paikallisosaston vetäjästä. Hän järjestää esikaupungeissa vii-konloppuisin pidettäviä alueosastokokouksia.

– SASKin hanke on ollut meille äärimmäisen tervetullut, hän kertoo. - Tähän asti koin, että hapuilen pimeässä: en tiennyt miten parhaiten mobilisoida ihmisiä tai kertoa asioista. Koulutus antoi visiota: nyt työssäni on punainen lanka.

– Tarrat, lehtiset ja pamfletit ovat myös suuri apu. Se, että kotitaloustyöasetuksen tärkeimmät kohdat on saatu tiivistettyä yhteen helppolukui-seen pamflettiin, on äärimmäisen tärkeää meille, joista vain harva osaa lukea tai kirjoittaa hyvin.

Angelina Salvador Macuamine, 46, on yksi niistä Maputon kotitaloustyöntekijöistä, jonka Magiguan kaupunginosastossa järjestetty alueosastokokous sai rekrytoitua liittoon tänä vuonna. - Olen ollut alalla kohta kolmekymmen-tä vuotta, ja kuvittelin aina, että se miten minua kohdeltiin ensimmäisessä työpaikassani, olisi täysin normaalia, hän myöntää. - En esimerkik-si pitänyt lomia yli viiteentoista vuoteen. Nyt tiedän, että minulla on siihen oikeus.

Angelina liittyi SINED:n jäseneksi kesäkuussa 2015. Jäsenkortti ja -paita ovat hyvässä tallessa kotona. Mutta onko hän jo vienyt paitansa työn-antajan eteen? - En vielä, Angelina nauraa. Hän tuntee Rosa Bambamban henkilökohtaisesti ja on vaikuttunut tämän tarinasta. - Mutta ihan pian vien, aivan varmasti, hän jatkaa vakavam-min. TM

SINEDMosambikin kotitaloustyöntekijöiden liitto Sindicato Nacional dos Emprega-

dos Domésticos (SINED) perustettiin 4. huhtikuuta 2008. Se on kansallisen

keskusjärjestön OTM-CS:n ja kansainvälisen IDWN:n (International Domestic

Workers’ Network) jäsen.

Jäseniä liitolla on yhteensä 3 120. Maassa, jossa kotitaloustyöntekijöitä

on varovienkin arviointien mukaan kymmeniä tuhansia, järjestäytymisaste

on hyvin matala.

Hankkeen tavoite

Vahvistaa Mosambikin kotitaloustyöntekijöiden liiton toimintavalmiutta ja

näkyvyyttä ja parantaa sen järjestöllistä ja taloudellista kestävyyttä pitkällä

tähtäimellä. Hankkeesta on toteutettu tänä vuonna pilotti, jonka tarkoituk-

sena on valmistella laajempaa, kotitaloustyöntekijöiden oikeuksia Mosam-

bikissa parantavaa kolmivuotista projektia.

Kohderyhmät:

Mosambikin kotitaloustyöntekijät

Keskeisimmät toiminnot:

● Liittoaktiivien koulutus● Tiedotusmateriaalien tuottaminen● Uusien jäsenien hankinta● Kotitaloustyöntekijöiden määrän arviointi

● Kotitaloustyöntekijöiden sosiaaliturvaan liittyvä tutkimus

Kotimainen kumppani: Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Angelina Salvador Macuamine, SINED:n uusi jäsen: – Olen ollut alalla kohta kolmekymmentä vuotta, ja kuvittelin aina, että se miten minua kohdeltiin ensimmäisessä työpaikassani olisi täysin normaalia, hän sanoo.


Lainsuojattomien asiallaIntiassa on arviolta 50 miljoonaa kotiapulaista. Pääosin kastittomista naisista koostuvaa työvoimaa ei suojaa mikään laki tai sopimus.

Kotityöntekijät kokevat työnantajien-sa taholta monenlaista väkivaltaa ja hyväksikäyttöä: palkkoja pidätetään

nälkäkuolemaan saakka, uni- ja lepoaikaa ei anneta. Heitä lyödään, kidutetaan ja käytetään seksuaalisesti hyväksi.

Kotityöläisten ammattiliitot, osuuskunnat ja kansalaisjärjestöt ovat vaatineet lainsäädäntöä, jolla työntekijöiden oikeuksia voitaisiin suojella ja työoloja säädellä. Intian hallituksen vastaus näihin pyrkimyksiin on toistaiseksi ollut lähinnä tyhjä tuijotus.

ILOn työolosopimus ratifioimatta

Kotityöläiset eivät kuulu jo vuonna 1948 sää-detyn, työaikoja koskevan minimipalkkalain piiriin.

– Myöskään palkanmaksulaki, laki kor- vauksista työmiehille, vuokratyölaki ja äitiys-

etulaki eivät kata kotityötä, sanoo Ramendra Kumar. Hän on Delhin kotityöntekijöiden puheenjohtaja.

Viisi vuotta sitten Intian kansallinen naisko-mitea luonnosteli aloitteen kotityöntekijöiden hyvinvointi- ja sosiaaliturvalaiksi. Aloite on Kumarin mukaan vain istunut keräämässä pölyä, mutta se ei ole lakannut olemasta voimassa.

Neljä vuotta sitten Intia allekirjoitti kan-sainvälisen työjärjestön ILOn sopimuksen 189, jonka mukaan ihmisarvoiset työolot koskisivat myös kotityöntekijöitä, muttei kuitenkaan ole vielä ratifioinut sopimusta. Muutakin on yri-tetty tehdä:

– Sonia Gandhin johtama työryhmä antoi joitakin suosituksia, mutta ne laimennettiin ja niistä tuli lähinnä jarru varsinaiselle kattavalle politiikalle, joka huolehtisi kotityöntekijöistä”, Kumar harmittelee.

Miljoonan kotiapulaisen pääkaupunki

Intian pääkaupungissa, 13 miljoonan asukkaan Delhissä on arviolta miljoona kotiapulaista. Delhin Kotityöntekijöiden järjestöön kuuluu 15000 työntekijää. Se on tehnyt uraauurtavaa työtä tuodakseen työntekijöiden ongelmat ja oikeudet julkiseen keskusteluun.

Järjestö vaatii, että kaikki edut ja oikeudet, jotka kuuluvat muillekin työläisille, laajenne-taan koskemaan myös tätä valtavaa työvoimaa, jota ei toistaiseksi suojele mikään työlaki.

– Jos kotityöntekijät tunnustettaisiin järjes-täytymättömänä työvoimana, heihin voitaisiin soveltaa ainakin työelämän vähimmäisvaati-muksia ja saada heille ihmisarvoiset työolot ja elämiseen riittävä palkka.”

– Kampanjointimme on saanut Intian hal-lituksen ja muut viranomaiset hyväksymään sen, että kotityökin on työtä ja kotityöntekijä

TARUN KANTI BOSE KUVAT RAM BHARAT YADAV KÄÄNTÄNYT ANNA BERGHÄLL


työläinen, jolloin nämä käsitteet ovat saaneet osakseen työlle kuuluvaa arvokkuutta ja tun-nustusta, sanoo Delhin kotityöntekijöiden pääsihteeri Anita Juneja.

Järjestäminen vaikeaa

Kotityöntekijät työskentelevät yksityistalouksis-sa usein ilman selkeää sopimusta työehdoista, eivätkä he ole kirjoilla missään. Kotityöntekijöi-den järjestäminen on ollut valtava haaste, koska työpaikoille ei pääse ja niitä on niin monta. Myös työvoiman vaihtuvuus uupumisen vuoksi on suurta.

– Suurin osa kotityöntekijöistä on kastitto-mia daliteja, kuuluu alkuperäiskansoihin tai muutoin yhteiskunnan marginalisoituneisiin ryhmiin, ja siirtotyöläisiä on paljon, sanoo Sub-hash Bhatnagar. Hän johtaa Nirmala Niketanin osuuskuntaa, joka on tärkeä toimija Kotityön-tekijöiden Kansallisessa Foorumissa.

Nirmala Niketaniin kuuluu 600 kotityönte-kijää. Osuuskunta on ottanut asiakseen työnsä lopettavien kotityöntekijöiden kuntouttamisen takaisin kotipaikkakunnilleen. Gumlassa osuus-kunta avasi pisteen, jossa kotiin palaavat naiset voivat kutoa käsikangaspuilla.

24-vuotias assamilaiseen vähemmistökan-saan kuuluva Rinki Rota jätti hyväksikäyttävän ja väkivaltaisen työnantajansa, ja Nirmala Niki-tan opetti hänet ajamaan autoa. Itsevarmuutta säteilevä nuori nainen selvittää Delhin ruuhkai-set kadut huolettomasti ja helposti.

Värväystoimistot myyvät tyttöjä

Kaupunkien Kotityöntekijöiden Liitolla Shahri Mahila Kamgar Unionilla on tuhat jäsentä. Liitto työskentelee Etelä-Delhin ja Faridabadin koti-työntekijöiden hyväksi.

– Suurin osa tytöistä, jotka laittomat vär-väystoimistot tuovat Delhiin kotityöntekijöiksi, ovat alaikäisiä. Värväystoimistot repivät rahaa heidän selkänahastaan, sanoo Anita Kapoor, liiton johtava työntekijä.

– Teimme syyskuussa ratsian yhteistyössä poliisin ja Bonded Labour Liberation Front -jär-jestön kanssa ja pelastimme muun muassa Lucasin ja Mariamin, jotka värväystoimistot olivat kaupanneet kotityöhön. Tyttöjä pidettiin käytännössä vankeina ja toimistojen värvääjä-agentit pahoinpitelivät heitä.”

– Pakkosiirtolaisuus sellaisista Intian osaval-tioista kuin Jharkhand, Assam, Odisha, Länsi-Bengali, Chattisgarh ja Bihar on pannut nämä usein lukutaidottomat tytöt Delhin ja siellä

toimivien työvoimanvälittäjien ja välikäsien armoille ilman mitään tukiverkostoa. Ja ravin-toketjun toisessa päässä odottavat työnantajat, puuskahtaa Kapoor raivoissaan.

– Sääntelyn puuttuessa näitä nuoria tyttöjä vaanii riisto matkan jokaisella askeleella.

Seitsemässä Intian osavaltiossa on kotityön-tekijöille määritelty minimipalkat. Ne ovat ma-talammat kuin muiden kouluttamattomien, kuten rakennustyöntekijöiden palkat.

Shalinee Nascarr, 4 600 jäsenen delhiläi-sen Domestic Workers Forumin koordinaattori, konkretisoi työpaikan merkitystä palkkatasolle.

– Jos nainen kantaa sementtisäkkejä raken-nustyömaalla kahdeksan tuntia, hän ansaitsee enemmän kuin yksityiskodissa hoivatyötä te-kevä kotiapulainen. Samoin hallituksen tai yk-sityisen sektorin palkkaama siivooja ansaitsee enemmän kuin joku, joka siivoaa kotona. Mistä tämä diskriminaatio ja aliarvostus? TM

24-vuotias Rinki Rota jätti väkivaltaisen työnantajansa. Kotityöntekijöiden osuuskunta opetti hänet ajamaan autoa.

Anita Kapoor pitämässä infotilaisuutta kotitaloustyöntekijöille.


///////////////////////////////////"Värväystoimistot

repivät rahaa heidän

selkänahastaan."

LAURA VENTÄ KUVA SUSA JUNNOLA

Tuhansien saarien ja miljoonien työttömien maa● Indonesia on maailman suurin saarivaltio, joka koostuu 17 508 saaresta. ● Indonesiassa asuu maailman suurin muslimiväestö, yli 200 miljoonaa ihmistä.● Maan minimipalkka on Aasian kuudenneksi alhaisin.● Työttömiä on peräti 7,4 miljoonaa 128 miljoonan ihmisen työvoimasta (helmikuu 2015).● Kuitenkin maa on maailman suurin ulkomaisten investointien vastaanottaja.

Ensimmäinen nainenIndonesialainen tietullin työntekijä Mirah Sumirat valittiin viime syksynä ammattiliittonsa johtoon. Hän on palvelualojen monialaliiton ensimmäinen naisjohtaja.

Mirah Sumiratin olemus on nöyrä ja herttainen, mutta astuessaan pu-hujankorokkeelle hänestä sukeutuu

vahva johtaja. Hymyilevän naisen ääni vaka-voituu, kun hän puhuu maansa työntekijöiden tilanteesta.

– Me työntekijät emme halua elää köyhyy-dessä. Haluamme osamme maamme vaurau-desta. Haluamme omistaa kotimme ja tarjota lapsillemme parhaan mahdollisen koulutuksen.

Sumiratin kotimaa ei todellakaan ole pie-ni eikä köyhä. Noin 250 miljoonan asukkaan Indonesia on valtava talous, joka houkuttelee paljon ulkomaisia investointeja jo pelkästään jättimäisten kotimarkkinoidensa takia. Myös työvoimakustannukset ovat siellä halvat. Toisin sanoen tavalliset työntekijät pysyvät köyhinä

eikä palkka tahdo riittää elämiseen.Minimipalkkaa on kuitenkin onnistuttu

viime vuosina nostamaan maan ammattiyh-distysliikkeen vahvistumisen myötä, jota myös SASK ja suomalaiset ammattiliitot ovat olleet tukemassa hankkeillaan. Käänne tapahtui vuon-na 2012, jolloin maan ay-liike koki voimakkaan nousun.

– Pääkaupungissa Jakartassa minimipalkka on vajaat 240 euroa kuussa. Se täyttää elämiseen riittävän palkan kriteerit eli sillä saa ostettua ne 60 tuotetta, jotka Indonesiassa on määritelty tur-vaamaan inhimillinen elintaso, Sumirat kertoo.

Sen sijaan monessa muussa maakunnassa minimipalkka määriteltiin pari vuotta sitten tasolle, joka ei riitä. Sumirat ihmettelee, miksi ihmeessä.

Vahva palo muuttaa yhteiskuntaa

Mirah Sumirat kiinnostui ay-asioista, kun hän ymmärsi, miten vahvoja liittoja muissa maissa oli. Se inspiroi häntä pyrkimään oman liittonsa johtoon. Liiton puheenjohtajana hän saa käyttää ay-toimintaan niin paljon aikaa kuin haluaa, vaikka on edelleen töissä tietullissa.

Lapsettomana Sumiratilla on aikaa keskittyä ay-uraan, ja sen hän tekeekin niin täydellä te-holla, ettei ehdi kotona kokkailla miehelleen. Se on hyvin harvinaista muslimienemmistöisessä Indonesiassa, jossa naisen tehtävä on yleensä huolehtia kodista, lapsista ja miehestä. Useim-mat naiset eivät voi käydä töissä.

Hänen perheessään vallitsee kuitenkin de-mokratia.

– Meillä on vain yksi tavoite ja se on onnel-linen perhe. Haluamme elää yhdessä, Sumirat sanoi PAM-lehdessä kesällä.

Silti Mirah palaa halusta myös vaikuttaa yhteiskuntaan, jossa elää. Hän suunnittelee myös poliitikon uraa.

Indonesiassa on saavutettu viime vuosina isoja edistysaskeleita esimerkiksi sosiaaliturvan saralla. Ay-liike onnistui vaikuttamaan siihen, että 116 miljoonaa ihmistä pääsi ensimmäis-tä kertaa kaikille kuuluvan terveydenhuollon piiriin.


Köyhyys ei ole vain taloudellinen kysymys vaan heijastuu terveyteen ja koulutukseen ja aiheuttaa sosiaalisia ongelmia. Siksi siihen pitää puuttua, sanoo indonesialaisen palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja Mirah Sumirat. Hänen miehensä Yaya Sudrajat oli mukana Suomen-vierailulla kesäkuussa.

– Jäljellä on kuitenkin kysymys eläkkeistä. Nyt sitä saavat vain valtion virkamiehet. Yksityisellä puolella tilanne vaihtelee yrityksestä toiseen.

Tukemalla ASPEKia autamme Indonesian naisia

Palvelualojen ammattiliitto PAM on tukenut SASKin kautta Sumiratin johtamaa liittoa AS-PEKia jo useita vuosia. Erityisesti hankkeessa on tuettu järjestäytymistä ja jäsenmaksujen perintää. ASPEK on nyt yksi Indonesian suu-rimmista liitoista, jolla on 74 000 jäsentä 82 yrityskohtaisessa liitossa. Jäsenistä 35 prosenttia on naisia.

Tukemalla liittoa me suomalaiset siis tuemme samalla kymmenien tuhansien indonesialais-naisten taistelua parempien elinolojen puolesta.

– Taistelemme ennen kaikkea palkkojen, eläkkeiden ja sosiaaliturvan puolesta, ulkois-tamisia vastaan, Sumirat summaa.

Ay-liike onnistui rajoittamaan ulkoistamisia kolme vuotta sitten niin, että yritykset saavat ulkoistaa vain tiettyjä tukitoimintojaan, eivät keitä tahansa työntekijöitä. Monet yritykset nimittäin pyrkivät hiljentämään työntekijät sysäämällä heidät vuokrafirmoihin, koska ul-koistetut työntekijät eivät saa liittyä mihinkään olemassa olevaan ammattiliittoon. He voivat sentään perustaa oman liiton, mutta se on pitkä ja kivinen tie.

Indonesia on väkiluvultaan maailman nel-jänneksi suurin maa. Se kamppailee pystyäk-seen työllistämään valtavan työvoimansa. Silti työttömiä on yli 7 miljoonaa. TM

ASPEK-liiton puheenjohtaja Mirah Sumirat vie-raili kesällä Helsingissä PAMin liittokokouksessa tuomassa tervehdyksen maailman suurimman muslimienemmistöisen maan työelämästä. Viesti oli selvä: köyhyys on saatava vähenemään.


///////////////////////////////////"Meillä on

vain yksi tavoite ja se on

onnellinen perhe. Haluamme

elää yhdessä."

Paremman tulevaisuuden maalariJyväskyläläinen rakennusmaalari Mette Nissinen ei pelkää haasteita. Nuori monitoiminainen opiskelee työn ohella erikoisammattitutkintoa, toimii ammattiliitossa ja haaveilee remontoitavasta rintamamiestalosta. Hän haluaa tehdä muutakin kuin maalata.

Olen oppinut, että mihinkään ei kannata sanoa suoralta kädeltä ei. Kun sanoo kyllä, niin pääsee kokemaan kaikkea

jännää, Mette hymyilee. Hän on SASKin kunnon työn lähettiläs, työ-

paikkansa pääluottamusmies, rakennusliiton nuorisotoimija, innokas matkailija ja aktiivinen urheilija. Nissinen ehtii mukaan niin monenlai-seen toimintaan, että heikompaa hengästyttää. Puhuessaan hän kuitenkin katsoo rauhallisesti silmiin ja eikä todellakaan tee numeroa teke-misistään.

Viime kevät oli erityisen hektistä aikaa Meten elämässä. Tuli tilaisuus käydä monta mielen-kiintoista kurssia, joista ei voinut kieltäytyä. Huhtikuulle osui peräti kolme ay-toimintaan liittyvää koulutusta kaukana kotoa ja vielä ul-komaanmatka. Silloin hän myöntää olleensa hieman ylikuormittunut.

– Uusia ihmisiä tuli vastaan niin paljon, ettei millään tahtonut muistaa, kuka oli mistäkin.

Nissinen kokee, että aktiivisuus paremman työelämän puolesta SASKissa ja ammattiliitossa on hyvää vastapainoa perustyölle, vaikka hän siitä pitääkin.

– Pääsee tekemään jotain merkityksellisem-pää. Ettei vain hinkkaa seiniä päivät pitkät.

Meten oma liitto Rakennusliitto tarjoaa hyvät puitteet olla aktiivinen. Liitolla on todennä-köisesti Suomen aktiivisin nuorisotoiminta. Nuorilla on oma lehti ja kymmeniä tapahtu-mia vuodessa, mikä on Metestä todella tärkeää,

vaikka meno onkin aika viihdepainotteista. On kuitenkin helpompi lähteä tekemään myös oi-keaa vaikuttamistyötä, kun porukka on tuttu ja yhdessä on hauskaa.

Tänä vuonna Raksanuoret tekivätkin ihan uudenlaisen tempauksen. He poseerasivat seinäkalenterissa, jonka tuotot lahjoitetaan SASKille, kehitysmaiden köyhiä työntekijöitä tukeviin hankkeisiin. Mette ei valitettavasti eh-tinyt mukaan projektiin, vaikka se toteutettiin juuri Jyväskylässä. Hän kuitenkin houkutteli mukaan työkavereitaan.

Rohkeasti luottamusmieheksi

Nuori ruohonjuuritason vaikuttaja selvittää sin-nikkäästi epäkohtia myös omalla työpaikallaan, vaikka siihen ei olekaan totuttu.

– Välillä tie on ollut melkoisen kivinen. Pie-nistä asioista saattaa paisua iso juttu, kun niihin puuttuu. Aina ei ole kyse edes taloudellisista

asioista vaan siitä, että jotenkin on aina tehty, ja muutos tuntuu hankalalta. Varmasti siel-lä ihmetellään, että minkä takia tuo ihminen puhuu minulle tällaisista, Nissinen naurahtaa.

Joku saattaa rakennusalalla hämmästellä sitäkin, että muutosta vaatii nuori nainen, mutta Nissiselle asioihin vaikuttaminen vai-kuttaa luontaiselta tavalta toimia. Tuskinpa hän itsekään alalle lähtiessään olisi uskonut, mihin kaikkeen päätyy, koska oli silloin omien sanojensa mukaan ”ihan pentu vielä”.

Hän muutti pois kotoa Iisalmesta jo nuorena ja lähti Jyväskylään opiskelemaan pintakäsit-telyä. Ammatti houkutti enemmän kuin lukio. Alalla ei niin väliä, ajatteli nuori Mette. Ehkä hän valitsi intuitiivisesti oikein.

– Työssä tapaa paljon ihania, sydämellisiä ihmisiä. Ikinä ei ole tylsää päivää vaan jokainen on erilainen.

Se on helppo uskoa, sillä hän käy laittamassa ihmisten koteja uuteen uskoon. Siinä näkee kaikenlaista ja pääsee juttelemaan asukkaiden kanssa. Toisaalta työtä tehdään paljon myös ihan yksin, kun asuntoja remontoidaan muut-tokuntoon. Viime kesäksi Mette sai unelmien kesäkeikan, ison vanhan puukaunottaren ul-komaalaamisen.

Itse hän asuu kerrostalossa, mutta kiikarissa olisi remontoitava rintamamiestalo alueelta, jossa jo asuu sukulaisia ja ystäviä ympärillä. Sitä on hyvä suunnitella samalla, kun parantaa maailmaa ympärillään.

LAURA VENTÄ KUVAT VESA MUHONEN


[ SASK toimii ]

///////////////////////////////////"Miehet keikkuivat

korkeuksissa ilman mitään

suojavarusteita."

SASKin koulutuksesta uusia näköajoja

SASKista Mette sai tietää, kun sähköpostiin tupsahti ilmoitus kevään lähettiläskoulutuk-sesta. Hän oli ollut jo pitkään kiinnostunut tuotteiden eettisyydestä ja työelämän todel-lisuudesta Suomen ulkopuolella, joten SASK vaikutti ”omalta jutulta”.

– Koulutuksessa oli tosi hyvä meininki, voin suositella. Monella oli luottamusmiestaustaa, ja siellä pääsi vaihtamaan kokemuksia työelä-mästä. Harmittaa nahistella täällä kotimaassa työpaikan pienistä asioista, kun maailmassa

asiat on paljon huonommin.Mette on yrittänyt omalta osaltaan miettiä

muun muassa vaatteiden tuotannon ongelmia. Eettisesti tuotettuja vaatteita vain on hankala ostaa Suomesta järkevään hintaan.

Hän on ratkaissut ongelman vähentämällä vaatteiden oston minimiin. Ennen hän osti niitä ”ihan liikaa” –kuten moni muukin nuori nainen.

– Tänä vuonna olen ostanut vain SASKin Vahvan tehtävä on tukea heikkoa -T-paidan. Olisi mahtavaa oppia ompelemaan vaatteita itse. Viimeksi kun yritin tehdä housuista sortsit, niistä tuli käyttökelvoton minihame.

Nissisen mielestä SASKin toimintaan oli helppo päästä mukaan ja lähettiläskoulutus oli hyvä herätys todellisuuteen, jossa valtaosa kuluttamistamme tuotteista valmistetaan. Tär-kein korjattava asia kehitysmaiden työelämässä olisi hänen mielestään työturvallisuus.

– Terveydelle vaarallinen työ kuten farkkujen hiekkapuhallus olisi karsittava pois. Palkan tulisi riittää elämiseen ja lasten ei pitäisi käydä töissä. Viime vuoden Nenäpäivää varten tehty video

Mette Nissinen● 27-vuotias rakennusmaalari● asuu Jyväskylässä● Haaveilee rintamamiestalosta● Inhoaa välinpitämättömyyttä● Lempiruoka sushi● Haluaisi matkustaa Uuteen Seelantiin● Parasta Suomessa on kesä

lasten työnteosta Nepalin tiilitehtailla pysäytti. Nykyisin Nissinen lahjoittaa kuukausittain

rahaa SASKin hanketyöhön kehitysmaissa.– Kyllä minusta meillä on varaa auttaa.

Minunkin pienestä palkasta voi vähän laittaa hyvään tarkoitukseen. Pieni raha täällä onkin iso kehitysmaassa.

Hän uskoo että SASKin tekemä työ kehitys-maiden työolojen puolesta alkaa kiinnostaa yhä enemmän, kun tietoisuus ja tarve ostaa eettisesti tuotettuja tavaroita kasvaa.

Vapaa-ajallaan Mette urheilee ja matkustelee. Oman alan työntekoa on helppo seurata myös matkoilla, riittää kun vain nostaa katseen ka-tujen rakennustelineille.

– Esimerkiksi Balilla katselin kauhuissani rakennustyömaata, jossa miehet keikkuivat korkeuksissa ilman mitään suojavarusteita.

Suomessa ay-liike on tehnyt ison työn sen eteen, että täällä työskennellään erittäin turval-lisissa oloissa. Silti parannettavaa on edelleen – meillä ja maailmalla. Siihen tarvitaan juuri Meten kaltaisia nuoria.TM

Mette Nissisen rauhallisen olemuksen ja persoonallinen pukeutumisen takaa paljastuu päättäväinen ja rohkea nuori nainen, joka sanoo mieluummin kyllä kuin ei.


[ SASK toimii ]

Tiesitkö, että ammattiosasto voi liittyä SASKin kannatusjäseneksi?

ALEKSI VIENONEN

SASK vetoaa jäsenliittojensa ammattiosastoihin, jotta ne liittyisivät kannatusjäseneksi. Se on tärkeää nyt, kun hallitus on leikkaamassa rajusti kehitysyhteistyövaroja, myös SASKilta.

Kannatusjäseneksi voivat liittyä kaikki SASKin jäsenliittojen ammattiosastot tai paikallisyhdistykset.

SASK on suomalaisen ay-liikkeen oma kehitysyhteistyöjärjestö, jonka näkemyksen mukaan kestävin tapa vähentää köyhyyttä on ihmisarvoinen työ. SASKin kehitysyhteistyö-hankkeissa tuetaan vapaata ja demokraattista ammattiyhdistysliikettä.

Miksi liittyä kannatusjäseneksi?

Liittymällä kannatusjäseneksi osastot osoittavat solidaarisuutta kehittyvien maiden ay-liikkeelle. Kantavana ajatuksena on, että jokainen ihmi-nen ansaitsee ihmisarvoisen työn ja elämiseen riittävän palkan.

Ammattiosaston jäsenmaksu on viisikym-mentä senttiä jokaista osaston jäsenmaksua maksavaa jäsentä kohden vuodessa.

Liittyminen vaatii aina ammattiosaston tai paikallisyhdistyksen hallitukselta päätöksen, josta pöytäkirjaote on lähetettävä SASKiin. Tämän jälkeen SASKin hallitus käsittelee jä-senhakemuksen ja jäsenyys astuu voimaan.

Mitä siitä saa?

Liittymällä kannatusjäseneksi SASK tarjoaa osastoille mahdollisuuden tukea työtä oikeu-denmukaisemman maailman puolesta.

Lisäksi osasto saa tietoa kehitysmaiden ay-tilanteesta Työmaana maailma -lehden ja kannatusjäsentiedotteen kautta. Osastoilla on myös mahdollisuus tilata Työmaana maailma -lehteä osaston omiin tilaisuuksiin.

SASK järjestää vuosittain koulutuksia. SASK vierailee myös osastojen omissa tilaisuuksissa tarjoamalla puhujia tai työpajan vetäjiä mah-dollisuuksien mukaan.

SASK tarjoaa kannatusjäsenille mahdolli-suuden osallistua kansainvälisiin kampanjoi-hin ja tempauksiin työntekijöiden oikeuksien puolesta. Aktiivisimpien osastojen kanssa suunnitellaan myös omia kampanjoita ja vai-kuttamistapoja.

Solidaarisuustyöstä kiinnostuneille ay-aktii-veille SASK tarjoaa suoran kanavan maailmalle. Kannatusosastojen jäsenet hakevat aktiivises-ti myös SASKin järjestämille opintomatkoille. Monet osastot näkevätkin kannatusjäsenyyden paitsi tapana osoittaa solidaarisuutta myös jä-senetuna. TM

SASKiin kuuluu 32 ammattiliittoa sekä keskusjär-jestöt SAK ja STTK. Jäsenjärjestöjen kautta SASKiin kuuluu 1,7 miljoonaa suomalaista.


Tule SASKin kuukausi-lahjoittajaksi!Vuoden alusta saakka SASKin on voinut tukea lähtemällä

kuukausilahjoittajaksi. Kuukausilahjoittajaksi voi lähteä

kuka tahansa täysi-ikäinen henkilö, jolla on Suomessa

pankkitili.

Kuukausilahjoittaminen käynnistyy helpoiten netissä

täyttämällä lomake osoitteessa www.vahvantehtava.

fi/tee-lahjoitus/kuukausilahjoitus. Lahjoittajaksi voi

lähteä myös puhelimitse soittamalla numeroon 044 775

1041 arkisin klo 13-15 välisenä aikana.

Kuukausilahjoittajaksi voi lähteä haluamallaan kuu-

kausisummalla. Lahjoittajalle lähetään kotiin toimeksian-

tolomake, joka hänen tulee täyttää ja lähettää allekirjoi-

tettuna mukana tulevalla palautuskuorella SASKiin.

Lahjoittaja voi milloin tahansa muuttaa lahjoitus-

summaa tai keskeyttää kuukausilahjoittamisen olemalla

yhteydessä SASKiin osoitteeseen [email protected] tai soit-

tamalla numeroon 044 775 1041 arkisin klo 13-15 välisenä

aikana.

Kerätyt varat käytetään Suomen Ammattiliittojen Soli-

daarisuuskeskus (SASK ry) kehitysyhteistyöhankkeiden

omarahoitusosuuksien kattamiseen. Keräyslupa POL-

2014-16830 on voimassa koko Suomen alueella Ahvenan-

maata lukuun ottamatta vuoden 2016 loppuun.

Miten homma hoituu?1. Ilmaise kiinnostuksesi tuoda ammattiosastosi

kannatusjäseneksi sivulla www.sask.fi/tue olevalla

verkkolomakkeella tai lähettämällä sähköpostia

osoitteeseen [email protected]. Saat

sähköpostiisi ja postitse infopaketin, jolla voit

esitellä asiaa ammattiosastosi hallitukselle.

2. Tee liittymisestä päätös ammattiosastosi tai

paikallisyhdistyksesi hallituksen kokouksessa.

3. Lähetä päätöksestä pöytäkirjaote sähköpostilla

osoitteisiin [email protected] ja tukijat@

sask.fi tai postilla osoitteeseen: SASK ry, Aleksi

Vienonen, Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki.

4. Täytä vielä sähköinen jäsenhakemus osoitteessa:

http://tinyurl.com/osastokannari.

MerkkipäivälahjoitusAmmattiosastot ja ammattiliittojen paikallisosastot voivat tukea SASKia

myös suuntaamalla merkkipäivämuistamisensa SASKin työn tukemiseen.

Päivänsankari voi itse pyytää ystäviään tekemään lahjoituksen SASKille.

Voimme laatia merkkipäiväkeräykselle räätälöidyn viitenumeron,

jotta selviää, kuinka suuren potin merkkipäivä on meille tuonut.

SASKin merkkipäivälahjoituksista saa lisätietoa lähettämällä sähköpostia

osoitteeseen [email protected] tai soittamalla numeroon 044 775 1041.

Yleislahjoituksen voi tehdä tilisiirrolla SASKin lahjoitustilille:

Helsingin OP pankki

IBAN: FI54 5541 2810 0000 84

BIC: OKOYFIHH

Viite: 9111

Lue lisää: www.sask.fi/tue


työmaana maailma 3/2015

Documents