TYÖPAIKAN PALOTURVALLISUUS

- Perehdyttäjän opas -

Sivu 2 / 55

Perehdyttäjälle

Tämä opas on Työpaikan paloturvallisuus – perehdytysmateriaalin käyttöohje. Oppaaseen

on liitetty PowerPoint-aineiston kaikki diat, ja jokaisen dian kohdalle on kirjoitettu ohjeita ja

esimerkkejä kyseiseen diaan liittyen. Ohjeiden ja esimerkkien tarkoitus on avustaa

perehdyttäjää sisällön esittämisessä.

Työpaikan paloturvallisuus -perehdytysaineisto on suhteellisen laaja, joten kaikkia dioja ei

ole tarkoitus käydä läpi perehdytystilaisuudessa. Perehdyttäjän tulee valmistella materiaali

ennen sen käyttöä. Tärkeintä on täydentää materiaaliin omaa työpaikkaa koskevat osiot.

Täydennettäviin dioihin löydät tietoa toimipaikkasi pelastussuunnitelmasta ja

turvallisuusohjeista. Aineistoa täydentämällä se palvelee parhaiten eri kohderyhmien

oppimistarpeita ja täyttää pelastussuunnitelman tiedottamiselle ja turvallisuusasioiden

perehdyttämiselle asetut säädösvelvollisuudet. Perehdytyksessä on suositeltavaa käyttää

omaan työympäristöön liittyviä esimerkkejä ja käydä syventäviä keskusteluja

perehdytykseen osallistuvien kanssa.

Perehdytysaineiston ensisijainen käyttötarkoitus on työntekijöiden perehdyttäminen

työpaikan pelastussuunnitelmaan, paloturvallisuuteen ja pelastustoimintaan liittyviin

asioihin. Aineistoa voi käyttää useammalla eri tavalla, esimerkiksi:

yksi noin kahden tunnin perehdytystilaisuus työntekijöille

kaksi noin tunnin mittaista perehdytystilaisuutta työntekijöille

15 minuutin kertauskoulutus työntekijöille keskittyen esimerkiksi työpaikan

turvallisuusohjeisiin vaara- ja onnettomuustilanteiden varalle

4-8 tunnin mittainen koulutustilaisuus työpaikan pelastussuunnitelmaan nimetyille

turvallisuusvastaaville, jotka tarvitsevat laajempaa perehdytystä työpaikan

pelastussuunnitelmasta, paloturvallisuudesta ja pelastustoiminnasta

10 minuutin pikaperehdytys tilapäiselle työntekijälle Turva-info osion avulla

muutaman minuutin pikaperehdytys työpaikalle saapuneille vieraille Turva-info

osion avulla

Oppaaseen on varattu tilaa perehdyttäjän omille muistiinpanoille. Tutustu ennalta

koulutusmateriaaliin ja käytössäsi olevien audiovisuaalisten laitteiden toimintaan

koulutustilaisuuden sujuvuuden varmistamiseksi. Nykyinen PowerPoint-koulutusmateriaali

on sen ensimmäinen kehitysversio. Jokaisella aineistoa käyttävällä on mahdollisuus

osallistua aineiston kehitystyöhön lähettämällä perusteltuja kehitystarpeita ja ideoita

paloturvallisuus.info -sivustolla olevalla palautelomakkeella.

Sivu 3 / 55

Aineiston käyttäminen

Perehdytysaineisto on Microsoft PowerPoint -muodossa ja tarvitset sen käyttämiseen

tietokoneella PowerPoint-ohjelman. Ohjelmiston käyttäminen onnistuu myös ilmaisella

OpenOffice.org Impress -ohjelmalla, jonka saat ladattua Internetistä osoitteesta

fi.openoffice.org. Ohjelmaa on mahdollista käyttää sekä Microsoft-käyttöjärjestelmällä

varustetulla tietokoneella että Applen Mac – tietokoneilla. Tämän aineiston neuvot sekä

yleiset käyttöohjeet toimivat molemmilla ohjelmilla, mutta tekniset vinkit on tarkoitettu

ainoastaan PowerPoint-ohjelmalle.

Perehdytysaineisto on hieman normaalista poikkeava rakenteeltaan. Huomaa, ettei esitys

etene suoraan numerojärjestyksessä, vaan sivut on linkitetty toisiinsa. Ainostaan sivuilta,

joiden otsikon jälkeen on esim. 1/3, pääset seuraavalle sivulle hiiren vasenta painiketta tai

nuolinäppäintä painamalla. Muutoin esityksessä edetään valikkojen kautta.

Perehdytyksessä ei ole tarkoitus käydä koko aineistoa läpi, vaan se on kuin

tarjoilulautanen, josta valitaan erilaisia herkkuja. Älä siis yritä käydä koko aineistoa läpi.

Suunnittele perehdytys etukäteen, ja valitse aineistosta ainoastaan ne osiot, jotka koet

tärkeiksi. Oppaan sisällysluettelosta näet nopeasti, mitä aineistosta löytyy, ja hahmotat

kokonaisuuden.

Kun perehdytät, pidä painopiste Työpaikan…-otsikolla alkavissa dioissa, jotka täydennät

oman työpaikkasi tiedoillasi. Voit käyttää aineistoa myös pidemmän

turvallisuuskoulutuksen pitämiseen. Aineiston avulla voit pitää esimerkiksi työpaikkasi

turvallisuusorganisaatiolle 4-6 tunnin koulutuksen.

Aineiston käyttämisen pääkohdat:

1. Täydennä aineiston diat, jotka on otsikoitu Työpaikan…

2. Suunnittele ennen perehdytystilaisuutta mitä osioita aiot käydä läpi.

3. Varmista esitysmateriaalin toimivuus ennen tilaisuutta (myös videoiden toimiminen

ja äänen kuuluminen).

4. Esitä perehdytettäville kysymyksiä ja aktivoi.

Sivu 4 / 55

Aineistossa eteneminen (linkitykset)

Pääsivu / Etusivu:

Pääset eteenpäin

kuhunkin osioon

painamalla linkkejä

Ylävalikko sivu näkyy

tummempana kuin

alavalikko

Alavalikkoihin pääset painamalla haluamaasi alavalikkoa Voit sulkea esityksen

aina painamalla sulje

tekstiä

Alavalikon kautta

pääset haluamaasi

diaan painamalla sen

otsikkoa

Voit palata takaisin

ylävalikkoon täältä

Sivu 5 / 55

Esitys – diasta pääset

takaisin ala – tai

ylävalikkoon täältä

Etusivulle pääset aina

painamalla Etusivulle –

kohtaa

Jos dian otsikon

perässä on numerot,

kuuluu osioon useampi

dia ja pääset

seuraavaan diaan

painamalla hiiren

vasenta painiketta,

nuoli-näppäintä oikealle

tai välilyöntiä

PowerPoint-esitysmateriaaliin kannattaa tutustua kunnolla ennen

perehdytystilaisuutta. Harjoittelemalla opit käyttämään linkitettyä

perehdytysmateriaalia tehokkaasti.

Sivu 6 / 55

Sisällysluettelo

Perehdyttäjälle ................................................................................................................... 2 Aineiston käyttäminen ....................................................................................................... 3 1. Paloturvallisuuden perusteet ........................................................................................ 8

1.1 Johdanto ................................................................................................................... 8 Työpaikan turvallisuusorganisaatio ja vastuuhenkilöt ....................................... 9 Turvallisuus on kaikkien asia! ........................................................................... 9 Miksi perehdytetään? ..................................................................................... 11 Mitä on paloturvallisuus ja pelastustoiminta? ................................................. 12 Normaaliolot – Häiriötilanteet – Poikkeusolot ................................................. 13 Pelastusviranomaisten ennaltaehkäisevä toiminta ......................................... 16

1.2 Miten tulipalo syntyy? ............................................................................................ 16 Tulta varten tarvitaan… .................................................................................. 17 Tulipalon kehittyminen .................................................................................... 17 Hälytysketju .................................................................................................... 18

1.3 Tulipalon ennaltaehkäisy ....................................................................................... 19 Työpaikan ennaltaehkäisevät turvallisuusohjeet ............................................ 19 Tulipalot Suomessa ........................................................................................ 20 Yleisimmät tulipalon syttymissyyt työpaikoilla vuonna 2010 ........................... 20

Koneet ja sähkölaitteet ....................................................................... 21 Ruoan valmistus ................................................................................. 22 Varomaton tulenkäsittely .................................................................... 22 Itsesyttymä tai syy tuntematon ........................................................... 23 Tahallinen palo ................................................................................... 23 Tulityöt................................................................................................ 24

Turvallisuus on pieniä tekoja arjessa .............................................................. 24 1.4 Tekninen ja rakenteellinen paloturvallisuus ........................................................ 25

Työpaikan paloturvallisuusjärjestelyt .............................................................. 25 Palo-osastointi ja palo-ovet ............................................................................ 26

Palo-osastointi antaa turvaa ............................................................... 26 Palo-oven toiminta ja tunnistaminen .................................................. 26

Turvallinen poistuminen.................................................................................. 27 Vihreä opastaa turvaan! ..................................................................... 27 Kartat näyttävät reitit .......................................................................... 27 Ovet aukeavat hätätilanteessa ........................................................... 28

Automaattinen paloilmoitin ............................................................................. 28 Palovaroittimet ................................................................................................ 29 Savunpoistojärjestelmä .................................................................................. 30 Automaattinen sammutuslaitteisto .................................................................. 31

1.5 Alkusammuttimet ja – sammuttaminen ................................................................ 31 Työpaikan alkusammuttimet ........................................................................... 32 Sammuttaminen ............................................................................................. 33 Erilaiset käsisammuttimet ............................................................................... 33 Pikapaloposti ja sammutuspeite ..................................................................... 35 Käsisammuttimen käyttäminen ....................................................................... 35 Sammutuspeitteen käyttäminen ..................................................................... 35 Pikapalopostin käyttäminen ............................................................................ 36

1.6 Asiakkaiden ja vierailijoiden turvallisuus ............................................................ 37 Työpaikan toimintamalli .................................................................................. 37 Hyviä käytäntöjä ............................................................................................. 38

Sivu 7 / 55

2. Toiminta hätätilanteessa ............................................................................................. 39

2.1 Toiminta tulipalotilanteessa .................................................................................. 39 Työpaikan toimintamalli .................................................................................. 40 Varmista oma turvallisuutesi ........................................................................... 41 Pelasta välittömässä vaarassa olevat............................................................. 42 Hälytä apua .................................................................................................... 43 Alkusammuta .................................................................................................. 43 Tarkastamisessa ja evakuoinnissa on huomioitava ........................................ 44 Estä lisävahingot ............................................................................................ 44 Opasta apu perille .......................................................................................... 45 Toiminta kokoontumispaikalla ........................................................................ 45

2.2 Sisälle suojautuminen hätätilanteessa ................................................................. 46 Työpaikan toimintamalli .................................................................................. 46 Miksi sisälle suojaudutaan? ............................................................................ 47

Yleinen vaaramerkki ........................................................................... 47 Kaasuvaara ........................................................................................ 47

2.3 Työpaikan muut turvallisuusohjeet ...................................................................... 48 3. Turvallisuuskävely ....................................................................................................... 49

3.1 Työpaikan turvallisuuskävelymalli ....................................................................... 49 3.2 Turvallisuuskävely osana perehdytys- ja kehitysprosessia ............................... 50

4. Turvallisuusharjoitukset ............................................................................................. 51 4.1 Harjoittelun merkitys turvallisuuden jalkauttamisessa ....................................... 51 4.2 Työpaikan poistumis- / evakuointiharjoituksen kuvaus ..................................... 52 4.3 Työpaikan alkusammutusharjoituksen kuvaus ................................................... 52 4.4 Työpaikan hätäensiapuharjoituksen kuvaus ....................................................... 53

5. Yhteenveto ................................................................................................................... 53 6. Turva-info ..................................................................................................................... 54 Lähdeluettelo ................................................................................................................... 55

Sivu 8 / 55

1. Paloturvallisuuden perusteet

Paloturvallisuuden perusteet -osion

tarkoituksena on opettaa

työntekijöille perusasioista

paloturvallisuudesta ja pelastus-

toiminnasta. Tämä on aineiston

laajin osio. Pysy perusasioissa ja

jätä pykälien opettaminen

vähemmälle. Tärkeintä on, että

työntekijät saavat riittävän laajan

kuvan työpaikkansa palo-

turvallisuusasioista sekä ymmärtävät turvallisuuden ylläpitämisen ja kehittämisen

merkityksen.

1.1 Johdanto

1.1 Johdanto on alavalikko, johon

kuuluvat valikossa olevat

sisältödiat. Pääset haluamaasi

diaan painamalla haluamaasi

valikko-ruutua.

Korosta johdannossa:

- Jokaisen työntekijän on

ymmärrettävä turvallisuuteen

liittyvät vastuut sekä tunnettava

vastuuhenkilöt.

- Turvallisuus on kaikkien asia.

- Jokaisen työntekijän täytyy huolehtia sekä omasta että työtovereiden turvallisuudesta.

Muistiinpanoja:

Sivu 9 / 55

Työpaikan turvallisuusorganisaatio ja vastuuhenkilöt

Lisää tähän diaan kuvaus

työpaikkanne turvallisuus-

organisaatiosta ja vastuuhenkilöistä.

Tämä on ensimmäinen ja yksi

tärkeimmistä täytettävistä dioista.

Työpaikkanne laajuudesta riippuen

teillä voi olla useita turvallisuuteen

liittyviä organisaatioita. Voitte itse

päättää, mitä niistä haluatte tähän

diaan lisätä. Paloturvallisuuden näkökulmasta tärkeintä on lisätä työpaikan

pelastussuunnitelmaan kirjattu turvallisuusorganisaatio. Muita mahdollisia esiteltäviä

organisaatioita voivat olla esimerkiksi työsuojeluorganisaatio ja tietoturvallisuudesta

vastaava organisaatio.

”Turvallisuuden ylläpito on kaikkien tehtävä, mutta sen valvominen ja kehittäminen ovat

esimiesten, päälliköiden ja johtajien vastuulla.” Vastuita ei voi koskaan delegoida, mutta

tehtäviä voi. Lisää vastuista kerrotaan osiossa ”Turvallisuus on kaikkien asia”.

Turvallisuus on kaikkien asia!

Turvallinen työpaikka on jokaisen

oikeus ja sen saavuttamiseksi

tarvitaan yhteistyötä. Turvallisuuden

ylläpitäminen ja kehittäminen on

koko organisaation tehtävä. Tämä

vaatii monilla työpaikoilla

ajattelutavan muutosta. Vaikka

lainsäädännössä korostetaan

työantajan vastuuta, myös

työntekijän tulee olla aktiivinen

toimija. Säädökset velvoittavat kaikkia työntekijöitä. Tärkeimmät paloturvallisuutta

koskevat säädökset ovat pelastuslaki 379/2011 sekä valtioneuvoston asetus

pelastustoimesta 407/2011.

Muistiinpanoja:

Sivu 10 / 55

Seuraavat pelastuslain velvoitteet koskevat kaikkia:

Huolellisuusvelvollisuus: jokaisen on oltava huolellinen tulipalon tai muun

onnettomuuden vaaran ja vahingon välttämiseksi sekä noudatettava turvallisuuden

varmistamiseksi annettuja sääntöjä ja määräyksiä sekä valvottava niiden

noudattamista

Noudatettava varovaisuutta ja huolellisuutta käsiteltäessä tulta, syttyvää, räjähtävää

tai muuta vaarallista ainetta

Omatoiminen varautuminen: rakennuksen omistajan, haltijan sekä

toiminnanharjoittajan on osaltaan ehkäistävä tulipalojen ja vaaratilanteiden

syntymistä, varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen,

tulipalojen sammuttamiseen ja muihin pelastustoimenpiteisiin sekä ryhdyttävä

toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi ja pelastustoiminnan helpottamiseksi

Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla

tavalla asianomaisen rakennuksen tai muun kohteen asukkaille ja työntekijöille sekä

muille, joiden on osallistuttava pelastussuunnitelman toimeenpanoon.

Yleinen toimintavelvollisuus: jos et pysty sammuttamaan paloa tai torjumaan vaaraa,

on sinun ilmoitettava vaarassa oleville, tehtävä hätäilmoitus ja ryhdyttävä

pelastustoimenpiteisiin

Velvollisuus osallistua pelastustoimintaan pelastustoiminnan johtajan määräyksestä

Lisäksi työturvallisuuslaki 738/2002 mukaan kaikkien työntekijöiden on:

Noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita

Ylläpidettävä tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä

Noudatettava huolellisuutta ja varovaisuutta

Huolehdittava käytettävissään olevin keinoin niin omasta kuin muiden työntekijöiden

turvallisuudesta ja terveydestä

Viipymättä ilmoitettava työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle havaitsemistaan vioista

ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden

turvallisuudelle tai terveydelle

Poistettava havaitsemansa ilmeistä vaaraa aiheuttavat viat ja puutteellisuudet.

Työntekijän on tehtävä edellä tarkoitettu ilmoitus myös siinä tapauksessa, että hän

on poistanut tai korjannut kyseisen vian tai puutteellisuuden

Huolellisesti ja ohjeiden mukaisesti käytettävä ja hoidettava työnantajan hänelle

antamia henkilönsuojaimia ja muita varusteita

Työssään käytettävä sellaista asianmukaista vaatetusta, josta ei aiheudu tapaturman

vaaraa

Käytettävä oikein koneita, työvälineitä ja muita laitteita sekä niissä olevia turvallisuus-

ja suojalaitteita

Noudatettava vaarallisten aineiden käytössä ja käsittelyssä turvallisuusohjeita

Ajantasaisen lainsäädännön löydät osoitteesta www.finlex.fi. Tutustu tärkeimpiin

työpaikkaasi koskeviin säädöksiin, joita voit käyttää myös perehdytyskoulutuksen tukena.

Lisätietoa: Sisäasiainministeriön ohje: Asuinkiinteistön pelastussuunnitelman laadinta

Sivu 11 / 55

Miksi perehdytetään?

Jokaiselle työntekijälle on annettava

riittävät tiedot ja taidot turvalliseen

työn tekemiseen ja erilaisissa

vaaratilanteissa toimimiseen.

Perehdyttämisvelvollisuus on kirjattu

työturvallisuuslakiin. Tehokkaalla

perehdytyksellä voidaan vähentää

erilaisia vaara- ja vahinkotilanteita

sekä opastaa työntekijöitä

toimimaan oikein.

Työturvallisuuslain 738/2002 mukaan:

Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä

sekä huolehdittava siitä, että työntekijän ammatillinen osaaminen ja työkokemus huomioon

ottaen:

Työntekijä perehdytetään riittävästi työhön, työpaikan työolosuhteisiin, työ- ja

tuotantomenetelmiin, työssä käytettäviin työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön

sekä turvallisiin työtapoihin erityisesti ennen uuden työn tai tehtävän aloittamista tai

työtehtävien muuttuessa sekä ennen uusien työvälineiden ja työ- tai

tuotantomenetelmien käyttöön ottamista.

Työntekijälle annetaan opetusta ja ohjausta työn haittojen ja vaarojen estämiseksi

sekä työstä aiheutuvan turvallisuutta tai terveyttä uhkaavan haitan tai vaaran

välttämiseksi.

Työntekijälle annetaan opetusta ja ohjausta säätö-, puhdistus-, huolto- ja

korjaustöiden sekä häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta.

Työntekijälle annettua opetusta ja ohjausta täydennetään tarvittaessa turvallisiin

työtapoihin erityisesti ennen uuden työn tai tehtävän aloittamista tai työtehtävien

muuttuessa sekä ennen uusien työvälineiden ja työ- tai tuotantomenetelmien

käyttöön ottamista.

Työntekijälle annetaan opetusta ja ohjausta työn haittojen ja vaarojen estämiseksi

sekä työstä aiheutuvan turvallisuutta tai terveyttä uhkaavan haitan tai vaaran

välttämiseksi.

Muistiinpanoja:

Sivu 12 / 55

Mitä on paloturvallisuus ja pelastustoiminta?

Pelastustoiminnalla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla pyritään suojaamaan ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä. Toimenpiteet voivat olla kiireellisiä pelastamistehtäviä tai vahinkojen ja niiden seurauksien rajoittamista.

Työpaikan paloturvallisuuteen

vaikuttavat henkilöstö sekä

rakenteelliset ja tekniset

turvallisuusratkaisut. Palo-

turvallisuusjärjestelyillä ennalta-

ehkäistään tulipalojen syntymistä,

havaitaan alkanut tulipalo,

hälytetään apua, rajoitetaan palon

kehittymistä ja leviämistä sekä

turvataan ihmisten toiminta-

mahdollisuudet ja poistuminen

rakennuksesta.

Muistiinpanoja:

Sivu 13 / 55

Normaaliolot – Häiriötilanteet – Poikkeusolot

Tähän diaan on lisätty animaatio,

joka kuvaa tilanteen kehittymistä

normaalioloista poikkeusoloihin.

Suomalaisessa yhteiskunnassa

ilmenee normaalioloissakin erilaisia

häiriötilanteita, jotka voivat vaikuttaa

yritysten, yhteisöjen ja yksilöiden

toimintaan. Jokaisen yrityksen tulee

suunnitella toimintansa myös

häiriötilanteiden varalle.

Normaaliolot

Normaaliolossa yrityksien ja yhteisöjen on tehtävä aktiivista ennaltaehkäisevää

turvallisuustyötä eli varauduttava omatoimisesti erilaisia häiriötilanteita, kuten

pitkäkestoisia sähkökatkoja varten. Eri säädökset asettavat yrityksen toiminnalle

minimivaatimukset, mutta omaa turvallisuustoimintaa saa kehittää paremmaksi.

Omatoimisella varautumisella tarkoitetaan varautumista erilaisiin onnettomuus- ja

vaaratilanteisiin. Työntekijöiden kesken on hyvä miettiä, millaisia vaaratilanteita työpaikalla

saattaa tapahtua, miten vaaratilanteita voisi ehkäistä ja miten onnettomuuden sattuessa

toimitaan. Osataanko työpaikalla esimerkiksi;

antaa ensiapua?

toimia onnettomuustilanteessa?

toimia tulipalon sattuessa?

tehdä hätäilmoitus?

toimia yleisen vaaramerkin soidessa?

Häiriötilanteet

Häiriötilanteilla tarkoitetaan erilaisia vakavia tilanteita, jotka vaativat normaalia

voimakkaampia toimenpiteitä. Tilanteiden hallitseminen on kuitenkin vielä mahdollista

viranomaisten normaalivaltuuksin. Häiriötilanteille on yhteistä, että ne:

ovat yleensä odottamattomia

vaikuttavat voimakkaasti yhteisön toimintaan

etenevät nopeasti ja vaativat nopeaa toimintaa

aiheuttavat laajaa julkisuutta

vahingoittavat huonosti hoidettuina organisaation mainetta

Sivu 14 / 55

Häiriötilanteessa on tärkeää, että työpaikan turvallisuusorganisaatio pystyy sopeuttamaan

toimintansa vallitseviin olosuhteisiin. Jos työpaikalla ei ole varauduttu riittävästi, siitä voi

aiheutua työpaikalle vahinkoja ja toiminnan palauttaminen normaaliksi saattaa vaikeutua.

Vakavassa häiriötilanteessa tarvitaan yhteiskunnan kaikki voimavarat. Suomessa

viranomaiset vastaavat kriisitilanteen hallinnasta, mutta kansalaisilla ja elinkeinoelämällä

on omat merkittävät roolinsa. Vakavan häiriötilanteen riskiä lisäävät teknistyminen sekä

palveluiden ja toimintojen keskinäisriippuvuus. Esimerkiksi laajat rajuilmat katkoivat sähköt

kymmeniltä tuhansilta kesällä 2010 Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Pirkanmaalla ja

tammikuussa 2011 lumikuormat katkoivat sähkölinjoja Etelä-Savossa.

Poikkeusolot

Valmiuslain (1080/1991) tarkoituksena on poikkeusoloissa turvata väestön toimeentulo ja

maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä

turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys. Poikkeusoloja ovat:

Suomeen kohdistuva aseellinen hyökkäys ja sota sekä sodan jälkitila

Suomen alueellisen koskemattomuuden vakava loukkaus ja maahan kohdistuva

sodanuhka

Vieraiden valtioiden välinen sota tai sodanuhka ja sellainen sodanuhkaa merkitsevä

vakava

Kansainvälinen jännitystila, joka edellyttää välttämättömiä toimenpiteitä Suomen

puolustusvalmiuden kohottamiseksi, sekä muu vaikutuksiltaan näihin verrattava

Suomen ulkopuolella sattunut erityinen tapahtuma, jos siitä voi aiheutua vakava

vaara kansallisen olemassaolon ja hyvinvoinnin perusteille

Välttämättömien polttoaineiden ja muun energian sekä raaka-aineiden ja muiden

tavaroiden tuonnin vaikeutumisesta tai estymisestä taikka muusta vaikutuksiltaan

näihin verrattavasta kansainvälisen vaihdannan äkillisestä häiriintymisestä aiheutuva

vakava uhka väestön toimeentulolle tai maan talouselämän perusteille

Suuronnettomuus, edellyttäen, että tilanteen hallitseminen ei ole mahdollista

viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin

Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan on koottu varautumistyön perustaksi uhkamalleja. Ne

ovat kuvauksia tilanteista, jotka voivat vaarantaa yhteiskunnan turvallisuuden ja sen

elintärkeät toiminnot. Uhkamalleja ovat:

voimahuollon vakavat häiriöt

tietoliikenteen ja tietojärjestelmien vakavat häiriöt

kuljetuslogistiikan vakavat häiriöt

yhdyskuntatekniikan vakavat häiriöt

elintarvikehuollon vakavat häiriöt

rahoitus- ja maksujärjestelmän vakavat häiriöt

julkisen talouden rahoituksen saatavuuden häiriintyminen

väestön terveyden ja hyvinvoinnin vakavat häiriöt

Sivu 15 / 55

suuronnettomuudet, luonnon ääri-ilmiöt ja ympäristöuhkat

terrorismi ja muu yhteiskuntajärjestystä vaarantava rikollisuus

rajaturvallisuuden vakavat häiriöt

poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus sekä

sotilaallisen voiman käyttö

Yritykset voivat suunnitella omaa varautumistaan soveltamalla uhkamalleja

toimintaympäristöönsä. Suomessa on myös lukuisia julkisia yhteisöjä ja yksityisiä yrityksiä,

joiden toiminta on tärkeysluokiteltua, ja näiden on normaaliaikana varauduttava siihen, että

toimintaa voidaan jatkaa myös poikkeusoloissa. Muun muassa kaikki kunnat ja

tärkeysluokitellut yritykset osallistuvat yhteiskunnan huoltovarmuuden ylläpitämiseen ja

laativat erillisen valmiussuunnitelman vakavia häiriötilanteita ja poikkeusoloja varten.

Huoltovarmuudella tähdätään yhteiskunnalle tärkeiden taloudellisten perustoimintojen

ylläpitämiseen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Toiminnalla varmistetaan

väestön elinmahdollisuuksien ylläpitäminen, yhteiskunnan toimivuus ja turvallisuus sekä

maanpuolustuksen materiaalisten edellytysten säilyminen. Huoltovarmuus perustuu

valtioneuvoston päätökseen huoltovarmuuden tavoitteista 539/2008.

Lisätietoa:

Yhteiskunnan turvallisuus http://www.yett.fi/

Huoltovarmuuskeskus http://www.huoltovarmuus.fi/

Muistiinpanoja:

Sivu 16 / 55

Pelastusviranomaisten ennaltaehkäisevä toiminta

Pelastusviranomaiset tekevät päivittäin työtä tulipalojen ennaltaehkäisemiseksi. Haasteena ennaltaehkäisevässä työssä on, että paloturvallisuusasiat koetaan liian usein vain tekniikkaan liittyvinä asioina. Kuitenkin tilastojen mukaan 80 % onnettomuuksista, kuten tulipaloista, aiheutuu ihmisen toiminnasta ja vain 20 % epäkuntoisesta tai puutteellisesta tekniikasta. Perinteisestä teknisestä palotarkastuksesta ollaan siirtymässä yrityksen turvallisuuskulttuurin ja omavalvonnan tarkastamiseen sekä turvallisuusviestintään. Kaikissa paloturvallisuusasioissa voit kääntyä paikallisen pelastusviranomaisen puoleen.

Muistiinpanoja:

1.2 Miten tulipalo syntyy?

Tässä osiossa syvennytään siihen,

miten tulipalo syntyy, kehittyy ja

mitä tapahtuu sen jälkeen, kun

tulipalo on havaittu ja palokunta

tulee paikalle. Keskustelkaa

tulipalon syttymismahdollisuudesta

omalla työpaikalla. Korosta tulipalon

nopeaa kehittymistä. Osio antaa

perusteita sille, miksi tulipalon

mahdollisimman nopea

havaitseminen ja tehokas alkusammutus ovat tärkeitä.

Muistiinpanoja:

Sivu 17 / 55

Tulta varten tarvitaan…

Kerro, että palaminen voi tapahtua

hehkuen (esim. kivihiili), liekehtien

(nesteet, kaasut, muovit) tai

yhtaikaa hehkuen ja liekehtien (puu,

kankaat, paperi). Tärkeintä on

pysähtyä pohtimaan oman

työpaikan paloturvallisuusriskejä.

Esitä kysymyksiä työntekijöille ja

herätä keskustelua erityisesti

työpaikalla olevista lämmönlähteistä

ja palavasta materiaalista. Kts. myös ”Palamisen ketjureaktion katkaiseminen” – dia.

Tulipalon kehittyminen

Tulipalo synnyttää nopeasti paljon

savua ja lämpöä. Myrkyllinen savu

täyttää palavan huoneen jo parissa

minuutissa. Palamisen yhteydessä

lämmön vaikutuksesta tapahtuu

reaktio, jossa kiinteä palava aine

muuttaa olomuotoaan kaasuiksi (ns.

pyrolysoituminen).

Energiapitoisuudeltaan palokaasut

ovat samaa luokkaa kuin

nestekaasu, mutta ne tarvitsevat

noin 500 – 600 asteen lämpötilan

syttyäkseen palamaan. Huo-

neistopalossa tämä lämpötila

saavutetaan jo muutamassa

minuutissa. Tällöin lieskahtaen

syttyvät palokaasut kiihdyttävät ja

levittävät paloa.

Huoneistopalo 1: videolla havainnollistetaan aidoissa olosuhteissa toteutettu tulipalo.

Korosta tulipalon hengenvaarallisia olosuhteita: palon kehittymisen nopeutta, savun

myrkyllisyyttä ja sen määrää sekä näkyvyyden rajallisuutta ja kuumuutta.

Sivu 18 / 55

Tulipalon kehittymistä voidaan esitellä seuraavasti:

ajassa 1.18 huoneen lämpötila on noin 19 °C (Savua on vähän, mutta savuilmaisin

reagoisi jo tässä vaiheessa.)

kahden minuutin jälkeen lämpötila on noussut noin 21 °C (Palon sammuttamiseen

tarvitaan käsisammutin.)

ajassa 2.47 lämpötila on jo 30 °C (Savuraja alkaa laskeutua ja näkyvyys

heikkenee.)

ajassa 3.47 lämpöä 150 °C (Keuhkot tuhoutuvat tässä lämpötilassa.)

ajassa 4.17 lämpöä 400 °C

ajassa 4.49 lämpöä 800 °C (Savukaasut syttyvät räjähdysmäisesti.)

Hälytysketju

Hälytysketju – dian tarkoituksena on

saada työntekijät ymmärtämään,

että tulipalo kehittyy nopeasti, mutta

palokunnan saapuminen

tulipalokohteeseen riippuu

ensisijaisesti etäisyydestä. Tulipalo

voi olla palokunnan paikalle

saapuessa jo täyden palon

vaiheessa, näkyvyys nollassa ja

lämpötila +800 °C.

Pelastuslaitoksen ajoaikaa voi karkeasti arvioida laskemalla (1 min = 1 km). Ajoaikaan

vaikuttavat tapahtuma-ajankohdan lisäksi mm. keliolosuhteet ja kulkuyhteydet

onnettomuuspaikalle. Pelastuslaitos saattaa olla myös sidottuna johonkin toiseen

pelastustehtävään, jolloin kohteeseen saapuminen viivästyy.

Pelastustoiminnan onnistumisen kannalta on tärkeää, miten nopeasti ja millaista apua

onnettomuuspaikalle saadaan. Esitä kysymyksiä: Missä on meidän lähin paloasema?

Kauanko avun tulo meille kestää? Entä jos he ovat toisessa pelastustehtävässä?

Muistiinpanoja:

Sivu 19 / 55

1.3 Tulipalon ennaltaehkäisy

Tulipalon ennaltaehkäisy – osiossa

esitellään tulipalojen aiheuttamia

vahinkoja Suomessa, yleisimpiä

syttymissyitä ja yleisimpiä

ennaltaehkäisykeinoja. Painota

perehdytyksessä sellaisia

syttymissyitä ja ennalta-

ehkäisykeinoja, jotka ovat oman

työpaikkasi näkökulmasta tärkeitä.

Työpaikan ennaltaehkäisevät turvallisuusohjeet

Lisää tähän kohtaan työpaikkanne

ohjeet, säännöt ja keinot, joiden

avulla ennaltaehkäisette tulipalojen

syttymistä.

Jos et saa kaikkia ennaltaehkäiseviä

ohjeita mahtumaan yhdelle sivulle,

toimi seuraavasti (Microsoft

PowerPoint 2007 versio). Monista tai

kopioi dia tämän dian perään. Kun

olet monistanut dian, klikkaa ensimmäisen dian ylävalikosta kohtaa ”Animaatiot” ja lisää

”Siirry seuraavaan diaan” kohdassa oleva ”Napsautettaessa hiirellä” kohta valituksi.

Muistiinpanoja:

Sivu 20 / 55

Tulipalot Suomessa Vakuutusalan tilastot osoittavat, että

tulipalovahingoista maksetut

korvaukset ovat kasvussa.

Tulipalosta aiheutuvat vahingot

voidaan jakaa välittömiin ja välillisiin

vahinkoihin. Välittömiä vahinkoja

ovat esimerkiksi rakenteelliset

vahingot ja vammat ihmisille.

Välillisiä vahinkoja ovat esimerkiksi

menetetty työaika, menetetyt

asiakkaat, tuotannon myöhästymiset, maineen menettäminen, työntekijöiden siirtyminen

kilpailijalle jne. Välittömiä vahinkoja on helpompi mitata rahallisesti ja niitä varten voidaan

hankkia vakuutuksia. Välillisten vahinkojen tarkka mittaaminen on vaikeampaa. Tulipalon

aiheuttamat välilliset vahingot saattavat nousta välittömiä vahinkoja suuremmiksi.

Lisätietoja: Finanssialan Keskusliitto (www.fkl.fi)

Yleisimmät tulipalon syttymissyyt työpaikoilla vuonna 2010

Tämän kaavion aineisto on kerätty

pelastusviranomaisten käyttämästä

PRONTO – tietokannasta. Resurssi-

ja onnettomuustilasto PRONTO on

sisäasianministeriön järjestelmä

pelastustoimen seurantaa ja

kehittämistä sekä onnettomuuden

selvittämistä varten. PRONTO:n

aineisto muodostuu pelastus-

laitosten ylläpitämistä toimenpide- ja

resurssirekistereistä.

Tämä kaavio esittää tulipalojen syttymissyyt liike-, toimisto-, kokoontumis- opetus- sekä

hoitoalan rakennuksissa. Tilastossa on otettu huomioon ainoastaan viranomaisten tietoon

tulleet tulipalot. Saat lisätietoa yleisimmistä syttymissyistä klikkaamalla kutakin kaavion

prosenttilukua. Valitse työpaikkanne näkökulmasta merkittävimmät syyt ja peilatkaa niitä

omaan työpaikkaanne.

Muistiinpanoja:

Sivu 21 / 55

Koneet ja sähkölaitteet

Työpaikoilla koneet ja sähkölaitteet

ovat suurimpia paloriskejä.

Koneiden ja sähkölaitteiden

turvalliseen käyttöön, huoltoon ja

valvontaan kannattaa käyttää aikaa

ja resursseja.

Yleisimpiä syitä siihen miksi kone

tai laite aiheuttaa tulipalon ovat:

1. Tehdään jokin toiminnallinen virhe

2. Valmistusvirhe

3. Kulumisesta aiheutunut vika

4. Puutteelliset suojaetäisyydet

5. Väärä sijoittaminen

6. Huollon laiminlyönti

7. Käyttöohjeiden vastainen käyttö

Onko syy loppujen lopuksi kuitenkaan koneen tai laitteen? Olisiko syy sittenkin ihmisessä?

Muistiinpanoja:

Sivu 22 / 55

Ruoan valmistus

Ruoan valmistus on suurimpia

tulipaloriskejä esimerkiksi

palvelutaloissa ja erilaisissa

asuntoloissa. Ruoan valmistuksesta

syttyneiden tulipalojen taustalla on

ruoan valmistajan huolimattomuus,

alentunut toimintakyky ja riittämätön

valvonta. Myös puutteet

siisteydessä ja järjestyksessä

aiheuttavat vaaratilanteita.

Esimerkiksi palavaa materiaalia myös säilytetään liian lähellä liettä.

Varomaton tulenkäsittely

Ihmiset saattavat olla huolimattomia

tulen kanssa. Kaikki eivät pidä tulta

vaarallisena, vaan näkevät sen

enemmänkin lämmön ja tunnelman

luojana.

Työpaikoilla suurimpana riskinä on

kuitenkin tupakointi tai pikemminkin

tupakan huolimaton

sammuttaminen. Tupakka

saatetaan myös polttamisen jälkeen heittää roskakoriin, jossa on muuta palavaa

materiaalia. Keskustelkaa oman työpaikkanne tupakointipaikoista. Riskinä voivat olla myös

lasten ja nuorten erilaiset tulitikku- ja sytytinleikit. Lapset leikkivät tulella, koska se on

kiellettyä ja jännittävää. He eivät kuitenkaan ymmärrä täysin leikkien vaarallisuutta ja se

voi johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin.

Lisätietoa: Tulipysäkki http://www.spek.fi/Suomeksi/Paloturvallisuus/Tulipysakki.iw3

Muistiinpanoja:

Sivu 23 / 55

Itsesyttymä tai syy tuntematon

Itsesyttymä on harvinaisempi

syttymissyy ja sen taustalla ovat

usein kemikaalit. Kemikaalit ja

orgaaniset aineet voivat reagoida

keskenään, jolloin syntyy lämpöä.

Jos pelastusviranomaiset eivät

tulipalopaikalla löydä syytä

alkaneelle tulipalolle, syy kirjataan

tuntemattomaksi.

Tahallinen palo

Keskimäärin noin joka kolmas

ihmisen aiheuttama palo on

tahallisesti sytytetty. Tahallisen

palon syynä voi olla esimerkiksi

uteliaisuus ja kokeilunhalu,

kiusanteko, kosto, rikoksen

peittäminen tai henkisen tasapainon

järkkyminen.

Tahallisen palon taustalla on

motivoitunut tekijä tai hetkellinen mielijohde, puutteellinen valvonta ja sopiva tilaisuus

(rikoksen) tekoon. Tekijä saattaa olla tekohetkellä alkoholin vaikutuksen alaisena. Suurin

osa tahallisista paloista kohdistuu helposti sytytettäviin ja huonosti valvottuihin paikkoihin,

kuten roska-astioihin, -katoksiin sekä irtaimeen tavaraan ja asuin- tai piharakennuksiin.

Muistiinpanoja:

Sivu 24 / 55

Tulityöt

1.7.2011 voimaan tullut pelastuslaki

korostaa varovaisuutta tulitöitä

tehtäessä. Lain mukaan

ryhdyttäessä tulityöhön, jonka

johdosta tulipalon tai muun

onnettomuuden vaara tuntuvasti

lisääntyy, on huolehdittava riittävistä

varotoimista.

Tulityössä toteutuu samanaikaisesti

kaksi eri ehtoa: Työssä on syttymän aiheuttaja ja työ aiheuttaa palovaaran ympäristössä.

Tilapäisellä tulityöpaikalla työskenneltäessä tulityön tekijällä ja tulityöluvan myöntäjällä

tulee olla voimassa oleva, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) myöntämä

tulityökortti. Tulityövartijalta edellytetään työn vaatimaa turvallisuuskoulutusta ja

suositellaan, että hänellä on voimassaoleva tulityökortti. Tulitöitä koskevat

turvallisuusohjeet on kirjattu standardiin Tulitöiden paloturvallisuus (SFS-5900).

Lisätietoa: http://www.spek.fi/Suomeksi/Koulutus/Tulitoiden_turvallisuuskoulutus.iw3

Turvallisuus on pieniä tekoja arjessa

Jokainen työntekijän täytyy

osallistua työpaikan turvallisuuden

ylläpitämiseen. Turvallisuuden

kehittämisen tulee olla

järjestelmällistä ja kaikki työntekijät

huomioon ottavaa toimintaa.

Jokaisen työntekijän tulisi ottaa

osaa turvallisuuden ylläpitämiseen

ainakin tarkkailemalla

työympäristöä, havainnoimalla

mahdollisia riskejä ja vaaranpaikkoja ja ilmoittaa niistä eteenpäin.

Muistiinpanoja:

Sivu 25 / 55

1.4 Tekninen ja rakenteellinen paloturvallisuus

Tässä osiossa keskitytään erilaisiin

teknisiin paloturvallisuusjärjestelmiin

sekä rakenteellisen paloturvallisuuden

perusasioihin ja niiden toiminta-

periaatteisiin. Keskity sellaisiin

asiakokonaisuuksiin, joita on omassa

työpaikassasi. Jos rakennuksessa ei

esimerkiksi ole automaattista

paloilmoitinjärjestelmää, niin voit

jättää sen osion väliin.

Työpaikan paloturvallisuusjärjestelyt

Lisää tähän diaan tiedot työpaikkanne

teknisistä ja rakenteellisista

paloturvallisuus-järjestelyistä.

Helpointa asioiden esittäminen on

kuvien ja pohjapiirroksien avulla.

Osioon lisättäviä asioita:

Työpaikan palo-osastointi,

uloskäytävien sijainnit ja kulkureitit:

Selkein tapa on merkitä ne

kiinteistön pohjapiirrokseen ja tarvittaessa lisätä kuvia työpaikaltanne.

Jos rakennuksessa on automaattinen paloilmoitin, palovaroitinjärjestelmä tai

palovaroittimia, voit lisätä kuvauksen niistä ja järjestelmän toiminnasta.

Jos rakennuksessa on turvavalaistusjärjestelmä, lisää kuvaus siitä.

Jos rakennuksessa on automaattinen sammutuslaitteisto (sprinkleri), lisää kuvaus sen

toiminnasta ja sen laajuudesta.

Jos rakennuksessa on savunpoistojärjestelmä, lisää kuvaus sen toiminnasta.

Jos rakennuksessa on kuulutusjärjestelmä, kuvaile järjestelmän toiminta, laajuus ja

käyttö.

Kerro myös rakenteellisista ja teknisistä järjestelmistä vastaavien henkilöiden nimet ja

yhteystiedot.

Jos et saa kaikkia ennaltaehkäiseviä ohjeita mahtumaan yhdelle sivulle, lisää sivuja

seuraavasti. Monista tai kopioi alkuperäinen dia ensimmäisen dian perään. Kun olet

monistanut dian, klikkaa ensimmäisen dian ylävalikosta kohtaa ”Animaatiot” ja lisää ”Siirry

seuraavaan diaan” kohdassa oleva ”Napsautettaessa hiirellä” kohta valituksi. Huomioi, että

ohje on Microsoft PowerPoint 2007 versiolle.

Sivu 26 / 55

Muistiinpanoja:

Palo-osastointi ja palo-ovet Palo-osastointi antaa turvaa

Tulipalon ja savun leviämisen

estämiseksi rakennukset ovat

osastoituja. Osastoinnin ansiosta

rakennuksen käyttäjät saavat

lisäaikaa pelastautumiseen.

Jokainen palo-osasto pidättelee

tulipaloa ennalta suunnitellun ja

määritellyn ajan. Esimerkiksi

kerrostalossa jokainen asunto on

osastoitu omaksi palo-osastokseen.

Asukkaat ovat turvassa omassa asunnossaan vähintään tunnin ajan, vaikka naapurissa

palaisikin.

Palo-osastoinnilla pyritään rajaamaan tulipalo ainoastaan siihen palo-osastoon, jossa se

on syttynyt. Samalla turvataan poistumista, helpotetaan pelastus- ja sammutustoimia sekä

pienennetään omaisuusvahinkoja. Rakennusten osastointitapoja ovat kerros-, pinta-ala- ja

käyttötapaan perustuva osastointi. Esimerkkejä tavanomaisista palo-osastoista ovat:

kerrokset, porrashuoneet ja kattilahuoneet. Tuotantorakennuksen tuotanto- ja toimistotilat

rajataan myös omiksi palo-osastoikseen.

Palo-oven toiminta ja tunnistaminen

Osastoivassa rakenteessa olevan

palo-oven tunnistaa sisäkarmiin

kiinnitetystä metallisesta kyltistä,

jossa palonkestävyys kuvataan

esimerkiksi merkinnällä EI60: E

kuvastaa tiiveyttä, I kuvastaa

eristävyyttä ja 60 minuuttimäärää.

Tulipalossa kyseinen ovi eristää ja

pitää oviaukon tiiviinä 60 minuuttia.

Palo-oven pitää olla itsestään

sulkeutuva ja salpautuva. Jos palo-ovea joudutaan toiminnan luonteen vuoksi pitämään

auki, tulee se varustaa savun vaikutuksesta toimivalla automaattisella sulkijalaitteella.

Sivu 27 / 55

Muistiinpanoja:

Turvallinen poistuminen

Vihreä opastaa turvaan!

Henkilökunnan ja rakennuksen

muiden käyttäjien on syytä

perehtyä poistumisjärjestelyihin

etukäteen, jotta rakennuksesta

poistuminen tapahtuisi

tulipalotilanteessa nopeasti ja

turvallisesti.

Tulipalotilanteessa on tärkeää

päästä poistumaan rakennuksesta

esteettömästi. Poistumisreitit (eli uloskäytävät) merkitään poistumisopasteilla. Kaikista

tiloista tulee olla aina kaksi toisistaan riippumatonta poistumisreittiä. Poistumisreittejä

täytyy työaikana pystyä käyttämään ilman avainta. Poistumiseen voidaan käyttää

tarvittaessa ovia ja ikkunoita, joiden kautta pelastautuminen ylemmistä kerroksista

tapahtuu palokunnan kalustolla.

Kartat näyttävät reitit

Tunne työpaikkasi poistumisreitit!

Poistumisreittien tulee olla aina

esteettömiä. Liikkuessasi

rakennuksen eri osissa, katso jo

valmiiksi, missä sijaitsee lähin

poistumisreittisi ja mistä löytyy

varareitti. Selvitä myös, missä on

rakennuksen kokoontumispaikka

poistumistilanteessa. Joissakin

työpaikoissa, kuten sairaaloissa ja hoitolaitoksissa voidaan poistua tai suojautua savulta

tai tulipalolta myös siirtymällä toiseen palo-osastoon samassa kerroksessa. Tällöin on

oltava hyvin selvillä siitä, kuinka pitkään eri osastoissa voidaan turvallisesti oleskella.

Sivu 28 / 55

Ovet aukeavat hätätilanteessa

Ovien tulee normaalin käytön aikana

olla hätätilanteessa avattavissa.

Ovissa on erilaisia

aukaisumekanismeja. Yleisimpiä

ovat vihreät suojakuvut, mutta ovissa

voi olla myös erilaisia

avauspainikkeita. Tutustu työpaikkasi

ovien avausmekanismeihin.

Kuvassa oikeassa laidassa on kuva

Yhdysvalloissa hyvin yleisestä avausmekanismista (push-bar eli avauspuomi), jota

käytetään myös Suomessa. Ovi aukeaa tangosta työntämällä.

Muistiinpanoja:

Automaattinen paloilmoitin

Automaattinen paloilmoitin ilmoittaa alkavasta palosta sekä työpaikalla että

hätäkeskukseen. Automaattinen

paloilmoitin ilmoittaa myös

toimintavarmuuttaan vaarantavista

vioista. Järjestelmä voi olla varustettu

savu-, lämpö-, liekki-, linja- tai

yhdistelmäilmaisimilla.

Yhdistelmäilmaisimien toiminta

perustuu yleensä kahteen eri

tunnistusmekanismiin, yleisin on

yhdistetty savu- ja lämpöilmaisin. Yhdistelmäilmaisimet ovat perusilmaisimia kalliimpia,

mutta ne eivät aiheuta niin helposti erheellisiä hälytyksiä. Tämä siksi, että ilmaisimet

tarvitsevat molempien ilmaisumekanismien täyttymisen ennen kuin se välittää tiedon

tulipalosta. Paloilmaisin voi sijaita mm. kattopinnassa, rakenteiden välipohjassa tai

ilmastointikanavassa. Automaattisen paloilmoittimen ilmaisimet välittävät sähköisesti

tiedon uhkaavasta tulipalosta ilmoitinkeskukselle ja se edelleen hätäkeskukseen, joka

puolestaan lähettää pelastuslaitoksen kohteeseen.

Sivu 29 / 55

Epäkuntoiset paloilmoittimet ja paloilmoittimen toimintaperiaatteista tietämättömät

rakennusten käyttäjät aiheuttavat vuosittain tuhansia erheellisiä hälytyksiä ja työllistävät

siten turhaan pelastuslaitoksia. Koulutettu vastuullinen paloilmoittimen hoitaja on paras

henkilö perehdyttämään henkilöstöä laitteen toimintaan ja ominaisuuksiin. Näin voidaan

tehokkaasti välttää erheelliset hälytykset. Pelastuslaitoksella on mahdollisuus laskuttaa

erheellisistä hälytyksistä.

Muistiinpanoja:

Palovaroittimet

Palovaroittimen tehtävänä on

varoittaa asunnossa olevia ihmisiä

alkavasta palosta. Varoitin herättää

nukkuvat tai havahduttaa

huoneistossa oleskelevat ihmiset

ajoissa sammuttamaan ja

pelastautumaan.

Palovaroitin reagoi ilmassa

olevaan savuun voimakkaalla

hälytysäänellä tai välkehtivällä valolla. Tavalliset palovaroittimet eivät tunnista häkää

(hiilimonoksidi). Tiloihin, joissa on tulisija, kannattaa hankkia myös häkävaroitin.

Markkinoilla on myös nestekaasun tunnistavia ja yhdistettyjä palo-/hiilimonoksidi-

varoittimia. Kuulovammaisille on saatavissa tärinällä ja valolla varustettuja palovaroittimia.

Palovaroittimien toiminta on hyvä tarkastaa ainakin kerran kuukaudessa. Palovaroittimia

tulee olla jokaisessa kerroksessa vähintään yksi alkavaa 60 neliömetriä kohden, lisätietoja

tästä saat pelastuslaitokseltasi. Palovaroittimista voidaan myös muodostaa ryhmä siten,

että kaksi tai useampia palovaroittimia kytketään yhteen. Palovaroitinjärjestelmä voi

koostua yksittäisistä palovaroittimista tai palovaroitinryhmistä. Ryhmään kytketyssä

palovaroitinjärjestelmässä yksittäisen palovaroittimen toiminta aiheuttaa hälytyksen

keskusyksikköön ja tarvittaessa myös muihin palovaroittimiin. Hälytys voidaan

keskusyksiköstä siirtää edelleen valvottuun paikkaan. Yksittäinen palovaroitin voidaan

myös liittää muuhun kiinteistön valvontajärjestelmään.

Sivu 30 / 55

Muistiinpanoja:

Savunpoistojärjestelmä

Tulipalossa syntyvät savu- ja

palokaasut ovat yhtä energiapitoisia

kuin nestekaasu. Tulipalon

hallintaan saamisen kannalta on

oleellista, että ne saadaan poistettua

sisätiloista.

Varsinkin uudempiin rakennuksiin

on suunniteltu ja rakennettu erityisiä

savunpoistoluukkuja tai koneellisia

savunpoistojärjestelmiä. Savunpoisto voi tapahtua joko automaattisesti ohjattuna tai

palokunnan toimesta käsiohjattuna. Jos työpaikallanne on manuaalisesti laukaistavia

savunpoistoluukkuja, henkilökunnan ei tule avata niitä ilman pelastusviranomaisen lupaa.

Väärään aikaan laukaistu savunpoistojärjestelmä saattaa pahimmassa tapauksessa

vaikeuttaa pelastustoimintaa. Luukkuja tai niiden opasteita ei saa peittää. Laitteistojen

toimintaa tulee testata määräajoin toiminnan varmistamiseksi.

Muistiinpanoja:

Sivu 31 / 55

Automaattinen sammutuslaitteisto

Automaattinen sammutuslaitteisto

toimii muutoin lähes samalla

periaatteella kuin automaattinen

paloilmoitin, mutta se myös

sammuttaa palon tai vähintäänkin

rajoittaa paloa katossa olevista

suuttimista purkautuvan

vesisuihkun, korkeapaineisen

vesisumun tai kaasun (hiilidioksidi

eli CO2, halotron tai argon) avulla.

Kaasusammutusjärjestelmiä asennetaan yleensä erikoistiloihin, kuten atk- ja

sähkökeskuksiin.

Dian video kuvaa vedellä toimivan sprinklerijärjestelmän toimintaa. Koulutusvideo on

toteutettu ja kuvattu TUAS - Turvallisen Rakentamisen ja Asumisen Edistämisen

hankkeessa. Videot ovat vapaasti käytettävissä turvallisuusviestintään.

Lisätietoja: http://www.kodinturvallisuus.fi/index.htm

Muistiinpanoja:

1.5 Alkusammuttimet ja – sammuttaminen

Alkusammutustaito on

ensiaputaidon kaltainen

kansalaistaito, jota tulisi ylläpitää

myös työelämässä. Tärkeää on,

että alkusammutusvälineitä on

riittävästi ja että työntekijät ovat

harjoitelleet niiden käyttöä.

Selvittäkää työpaikkanne

alkusammutusvälineet ja niiden

sijainti. Opasteet ilmaisevat

alkusammutusvälineiden sijainnin.

Sivu 32 / 55

Työpaikan alkusammuttimet

Lisää tähän diaan tiedot

työpaikkanne alkusammuttimista.

Selkein tapa esittää niiden sijainnit

on merkitä ne kiinteistön

pohjakarttaan.

Suomen rakentamismääräys-

kokoelman mukaan rakennus tulee

tarvittaessa varustaa tarkoituksen

mukaisilla alkusammutusvälineillä.

Yleisen ohjeistuksen mukaan julkisissa tiloissa ja yrityksissä on oltava alkavaa 300 m2 tilaa

kohden yksi käsisammutin ja siitä kertova opaste. Näin tiloja tuntematon henkilökin voi

tarvitessaan löytää kyseisen sammuttimen. Paikallinen pelastusviranomainen voi

tarvittaessa määrätä hankittavaksi enemmän alkusammutuskalustoa. Kerro

perehdytyksessä, että käsisammutin on tarkoitettu ainoastaan palonalun sammuttamiseen.

Sen teho ei riitä, jos tulipalo on edennyt pitkälle.

Muistiinpanoja:

Sivu 33 / 55

Sammuttaminen

Palo on helpointa sammuttaa

alkuvaiheessa. Sammutus-

menetelmänä voidaan käyttää

tukahduttamista, jäähdyttämistä tai

raivausta.

Liekkipalo vaatii yllä pysyäkseen

palavaa ainetta, riittävän korkeaa

lämpötilaa, riittävästi happea sekä

katkeamatonta ketjureaktiota.

Sammuttaminen on tehokkainta silloin, kun se perustuu useampaan kuin yhteen

vaikutustapaan. Vaikutustavat ovat:

1. Jäähdytyksessä lämpötila alennetaan sellaiseksi, että palo sammuu eikä syttymistä

enää tapahdu

2. Tukahduttamisella pienennetään happipitoisuutta sellaiseksi, ettei palaminen ole

mahdollista.

3. Raivaus on palon rajoittamista ja sammuttamista poistamalla palava tai syttyvä aine

palosta ja sen lähettyviltä

Erilaiset käsisammuttimet

Ota perehdytystilaisuuteen mukaan

työpaikkasi käsisammutin. Voit

esitellä sammuttimen rakennetta ja

käyttöä.

Käsisammuttimia on olemassa

useita eri kokoja ja eri tyyppejä.

Yleisimmät käsisammuttimet ovat

jauhe-, neste- sekä hiilidioksidi- eli

CO2-sammutin. Harjoittele

työpaikkasi käsisammuttimen ottamista seinätelineestä tai alkusammutuskaapista. Kertaa

samalla sammuttimen käyttöohjeet.

Alkusammuttimet ovat tehokkaita oikein käytettynä. Kuuden kilon käsisammuttimien

toiminta-aika on hyvin rajallinen: jauhesammuttimella noin 15-30 sekuntia,

nestesammuttimella noin 30 sekuntia ja hiilidioksidisammuttimella (5 kg) vain noin 12

sekuntia. Tarkasta, millaisiin paloihin työpaikkasi käsisammuttimet soveltuvat.

Sivu 34 / 55

Hiilidioksidi on ilmaa raskaampi kaasu ja syrjäyttää huonetilasta hapen, joten jos sitä

käytetään ahtaissa huonetiloissa, tulee tilasta poistua sammuttamisen jälkeen.

Sammutinta käytettäessä täytyy olla erityisen varovainen, sillä ulos purkautuessaan

hiilidioksidin lämpötila laskee noin -78 asteeseen. Hiilidioksidisammutinta ei tulisikaan

käyttää ihmisten tai eläinten sammuttamiseen, sillä pelastettava saattaa tukehtua tai

saada paleltumavamman.

Myös sankoruisku on käyttökelpoinen ja tehokas alkusammutusväline. Sankoruiskun

käytön harjoittelu ja huolto on halpaa sekä helppoa.

Tästä kaaviosta voit tarkastaa eri alkusammutusvälineiden

sopivuuden palonalkujen sammuttamiseen.

Sammutusmuoto Normaalipalo Sähköpalo Rasvapalo

Sammutuspeite Sopii Sopii Sopii

Jauhesammutin Sopii Sopii

Alle 1000V & 1m suojaetäisyys

Sopii

Nestesammutin Sopii Sopii

Alle 1000V & 1m suojaetäisyys

Sopii

rajoituksin

Hiilidioksidisammutin Sopii Sopii Sopii

Paloposti / Sankoruisku Sopii Ei sovi Ei sovi

Muistiinpanoja:

Sivu 35 / 55

Pikapaloposti ja sammutuspeite

Sammutuspeite on lasikuitu-

vahvisteinen, kudottu peite, jonka

avulla pienehkö palo voidaan

tukahduttaa. Sammutuspeite on

edullinen ja se on helppo asentaa

näkyvälle paikalle seinään.

Sammutuspeitteitä on erikokoisia ja

se kannattaa valita käyttö-

ympäristön mukaan. Suositeltavin

sammutuspeitteen koko on 120*180

cm.

Pikapalopostit ovat melko yleisiä julkisissa tiloissa sekä yrityksissä ja ne kuuluvat myös

työpaikan alkusammutusvälineisiin. Pikapalopostia voidaan erheellisesti pitää vain

palokunnalle tarkoitettuna kalustona eikä sitä uskalleta käyttää. Tutustukaa työpaikkanne

pikapalopostien toimintaan esimerkiksi turvallisuuskävelyn yhteydessä.

Käsisammuttimen käyttäminen

1. Kanna sammutinta kantokahvasta. Vie sammutin noin 5-6 metrin etäisyydelle

palokohteesta.

2. Laske sammutin maahan ja tartu sammuttimen kahvan alapuolelta kiinni. Älä

purista kahvasta, sillä se estää sokan irtoamisen.

3. Kallista sammutinta ja poista varmistinsokka vetäisemällä. Irrota letkun alaosa

sammuttimen kyljessä olevasta pidikkeestä.

4. Ota letkun päästä kiinni. Laukaise sammutin painamalla laukaisukahva pohjaan ja

kohdista sammute liekkien juureen lakaisevalla liikkeellä.

5. Kierrä palokohdetta ja sammuta niin pitkään, ettei liekkejä enää näy.

Sammutuspeitteen käyttäminen

1. Vedä peite ulos kotelostaan. Tartu peitteeseen lyhyeltä sivulta ja käännä peite

käsiesi suojaksi. Lähesty palavaa kohdetta peitteen suojassa.

2. Levitä peite kerralla palokohteen päälle ja kiedo peitteen helmat tiiviisti kohteen

ympärille. Pidä peitettä kohteen ympärillä kymmenkunta sekuntia ja jätä peite

paikoilleen.

3. Jos palava kohde on esimerkiksi liedellä oleva kattila, kytke liesi viimeistään tässä

vaiheessa virrattomaksi. Siirrä kattila kylmälle levylle jäähtymään.

Sivu 36 / 55

Pikapalopostin käyttäminen

1. Avaa pikapalopostikaappi, riko tarvittaessa muovinen lukonsuojus, vaikkapa

kyynärpäällä kolauttamalla.

2. Avaa sulkuventtiili kaapista ja vedä letkua ulos kelalta tarvitsemasi määrä.

3. Käännä letkun päässä oleva suutin auki ja aloita sammuttaminen turvallisen matkan

päästä. Suuntaa vesisuihku liekkien juureen ja jatka sammuttamista kunnes palo on

sammunut.

4. Suorita sammutusraivaus ja tukahduta tai kastele vielä mahdollisesti kytevät

kohdat.

Muistiinpanoja:

Sivu 37 / 55

1.6 Asiakkaiden ja vieraiden turvallisuus

Työpaikalla tulee olla toimintamalli

vieraiden ja asiakkaiden

turvallisuuden takaamiseksi.

Tulipalotilanteessa toimitiloista tulee

auttaa turvaan liikuntarajoitteiset ja

muut henkilöt, jotka eivät pysty

omatoimisesti pelastautumaan.

Työpaikan toimintamalli

Lisää tähän diaan työpaikkanne

toimintamalli asiakkaiden ja

vieraiden vastaanottamisesta,

valvonnasta ja evakuoinnista

vaaratilanteessa.

Muistiinpanoja:

Sivu 38 / 55

Hyviä käytäntöjä

Ensimmäinen dia sisältää yleisiä

suosituksia asiakkaiden ja vieraiden

kanssa toimimiseksi ja heidän

turvallisuutensa varmistamiseksi.

Toisessa diassa on kuvattuna

Suomen Pelastusalan

Keskusjärjestön toimintamalli.

Kuvassa on taitettava vierailijan

ilmoittautumislomake ja ohjekirjanen.

Asiakas täyttää vastaanotossa

kaksiosaiseen ilmoittautumis-

lomakkeeseen henkilötietonsa.

Henkilötieto-osio repäistään irti ja

vieraalle annetaan numeroidun

vierailijakortin lisäksi jäljelle jäänyt

ohjelehtinen, jossa esitellään

lyhyesti toimipaikan turvallisuusasiat.

Turvallisuusohjeet kerrataan

kokousten alussa myös suullisesti.

Toimintamalli sopii toimistokiinteistöihin, joissa on asiakkaiden vastaanottopiste. Sitä voi

vapaasti kopioida, muokata ja soveltaa omaan työympäristöön.

Muistiinpanoja:

Sivu 39 / 55

2. Toiminta hätätilanteessa

Toiminta hätätilanteessa –

kokonaisuus perehdyttää erilaisiin

toimintamalleihin. Ensimmäisessä

osiossa keskitytään

tulipalotilanteessa toimimiseen,

toisessa osiossa perehdytään sisälle

suojautumiseen ja kolmas osio on

työpaikkojen omille

turvallisuusohjeille.

2.1 Toiminta tulipalotilanteessa

Tärkeintä on, että tulipalossa

toimimista käydään läpi oman

työpaikan näkökulmasta. Korosta

tulipalon aiheuttamia

hengenvaarallisia olosuhteita:

tulipalo on nopea, kuuma sekä

pimeä ja siinä syntyvät savukaasut

ovat tappavan myrkyllisiä.

Tilanteet ja toimintaympäristöt ovat

aina erilaisia ja yleistä toimintamallia joudutaan soveltamaan tapauskohtaisesti. Jos

palopaikalla on useita henkilöitä, voidaan tehtäviä jakaa: yksi pelastaa, toinen sammuttaa,

kolmas varoittaa, neljäs tekee hätäilmoituksen jne. Jos tulipalo havaitaan aivan

alkuvaiheessa eikä ihmisiä ole vaarassa, on tärkeintä nopea alkusammuttaminen ja

tulipalon leviämisen estäminen.

Muistiinpanoja:

Sivu 40 / 55

Työpaikan toimintamalli

Esitä tässä kohdassa työpaikkanne

toimintamalli tulipalossa.

Palotilanteet ovat aina erilaisia,

joten henkilökunnalla on oltava

valmiuksia ja osaamista ohjeiden

soveltamiseen hätätilanteessa.

1. Pelastakaa vaarassa olevat:

Kuka pelastaa ja miten pelastetaan?

2. Hälyttäminen:

Mikä on työpaikkanne hälytysketju ja hälytysnumerot 112 lisäksi?

3. Alkusammutus

Miten alkusammuttaminen hoidetaan?

4. Tilojen tarkastaminen ja evakuointi:

Miten tarkastus ja evakuointi suoritetaan?

Missä järjestyksessä tilat tarkastetaan ja evakuoidaan? Ensimmäiseksi

tarkastetaan ja evakuoidaan tulipalokerros ja sen jälkeen yläpuoliset

kerrokset ja viimeisenä alapuoliset kerrokset.

5. Tulipalon rajaaminen ja lisävahinkojen estäminen:

Ikkunoiden ja ovien sekä mahdollisten kaasusulkujen sulkeminen ja

vaarallisten aineiden siirtäminen turvaan.

Mahdollinen toimintamalli ilmanvaihdon ja ilmastoinnin sulkemisesta tai

käyttämisestä sekä savunpoistosta. Toimintamallista kannattaa sopia

paikallisen pelastuslaitoksen kanssa.

6. Pelastuslaitoksen opastaminen:

Kuka opastaa, miten opastetaan, mistä opastetaan?

7. Kokoontumispaikan sijainti ja toiminta siellä

Muistiinpanoja:

Sivu 41 / 55

Varmista oma turvallisuutesi

Vaarallisinta tulipalossa on savu,

sillä tutkimusten mukaan valtaosa

tulipaloissa menehtyneistä ihmisistä

menehtyy hengitettyään myrkyllistä

savua. Savu on myös hyvin

tainnuttavaa: pari henkäystä

lamaannuttaa ihmisen niin, ettei hän

enää pysty omin voimin

pelastautumaan. Savuiseen tilaan

ei pidä koskaan mennä.

Elokuvissa näyttelijät ryntäävät

palavaan rakennukseen liekkien

läpi pelastamaan ihmisiä, mutta

todellisuudessa he ja pelastettavat

olisivat menehtyneet tulipalossa.

Todellisuudessa palava rakennus

olisi niin täynnä savua, ettei

liekkejäkään näkyisi. Jos on aivan

pakko liikkua savuisessa tilassa, tulee tilassa liikkua kontaten tai matalana kohti

poistumisreittiä. Lattianrajassa lämpötila on matalampi ja näkyvyys parempi. Pyri nopeasti

ulos turvaan ja sulje jokainen ovi perässäsi.

Muistiinpanoja:

Sivu 42 / 55

Pelasta välittömässä vaarassa olevat

Tärkeintä tulipalotilanteessa on

pelastaa välittömässä vaarassa

olevat ihmiset. Evakuointi-

tilanteessa on tärkeää, että

turvallisuushenkilöstö erottuu

muiden joukosta esimerkiksi

huomioliivien avulla. Ne kannattaa

pitää helposti saatavilla.

Suomen Pelastusalan

Keskusjärjestössä nimetyllä turvallisuushenkilöstöllä on huoneen oven ulkopuolelle

seinään kiinnitetty turvapakkaus (vasen kuva), joka sisältää heijastinliivin, taskulampun

sähkökatkon varalle, liidun ovien merkitsemiseen tiloja tarkastaessa sekä toimintaohjeet.

Jos turvallisuusorganisaatioon nimetty työntekijä ei

ole paikalla, niin kuka tahansa työntekijöistä voi

ottaa varusteet ja toimintaohjeet sekä toimia näin

turvallisuushenkilön varamiehenä.

Muistiinpanoja:

Sivu 43 / 55

Hälytä apua

Avun hälyttäminen mahdollisimman

varhaisessa vaiheessa soittamalla

hätänumeroon 112 nopeuttaa

pelastuslaitoksen kohteeseen

saapumista. Yleensä hätäpuheluun

vastataan nopeasti, mutta

poikkeuksellisissa häiriötilanteissa

hätäkeskukset saattavat ruuhkautua

ja vastaamisaika pidentyä. Älä sulje

puhelinta, vaan jää odottamaan –

uuden soittoyrityksen myötä jäät puhelujonossa viimeiseksi.

Hätäkeskus selvittää hätäilmoituksen perusteella onnettomuuden tai muun tehtävän

laadun ja laajuuden. Saamiensa tietojen sekä ennalta tehtyjen hälytysohjeiden perusteella

hätäkeskus lähettää tarvittavan avun kohteeseen. Tärkeintä on, että hätänumero

muistetaan ja apua hälytetään. Hätäkeskuksen ammattilaiset esittävät tarpeelliset

kysymykset ja kartoittavat avun tarpeen ja kiireellisyyden. Apua saattaa joutua

hälyttämään apua myös työmatkalla. Oma sijainti tulisi tietää myös ajoneuvolla liikkuessa,

jotta se voidaan tarvittaessa ilmoittaa hätäkeskuspäivystäjälle.

Alkusammuta

SPEKin sivuilta saa lisätietoa

alkusammutuskoulutuksesta. Alku-

sammutusta käsitellään aineiston

osiossa 1.5 Alkusammuttimet ja –

sammuttaminen.

Muistiinpanoja:

Sivu 44 / 55

Tarkastamisessa ja evakuoinnissa on huomioitava

Ovea ei tule avata tilaan, jossa

tulipalo on edennyt pitkälle. Jos palo

on oven eristämässä tilassa edennyt

pitkälle ja lämpötila noussut

korkeaksi, on ovi ulkopinnastaan

kuumentunut. Jos ovipinta tuntuu

huomattavasti lämpimämmältä

ylhäältä kuin sen alaosasta, älä

avaa ovea. Jos ovi kuitenkin

avataan, tulee avaajan olla

saranapuolella suojassa, sillä kuumat palokaasut saattavat syttyä ja aiheuttaa pistoliekin.

Kiinteistön tarkastamisessa ja evakuoinnissa on muistettava lisäksi evakuointi- ja

kerrosjärjestys. Ensimmäisinä evakuoidaan loukkaantuneet sekä välittömässä vaarassa

olevat ihmiset ja vasta sen jälkeen muut henkilöt tilanteen vaatimalla tavalla.

Estä lisävahingot

Jopa sammutusyritys hidastaa

tulipalon leviämistä ja estää

lisävahinkoja. Tulipalon etenemisen

estämiseksi paloa on myös pyrittävä

rajoittamaan sulkemalla ovet ja

ikkunat. Jokainen suljettu ovi estää

palon sekä savun leviämistä ja

antaa palokunnalle lisäaikaa.

Kevytrakenteinen väliovikin rajoittaa

palon etenemistä jopa 10 minuuttia.

Työpaikoilla saattaa olla muita asioita, jotka tulee huomioida tulipalotilanteessa. Tällaisia

voi olla:

erilaisten kaasuventtiilien sulkeminen

kassojen ja kassakaappien sulkeminen ja lukitseminen

tietokoneiden lukitseminen

puhaltimien sammuttaminen

vaarallisten aineiden siirtäminen

Muistiinpanoja:

Sivu 45 / 55

Opasta apu perille

Opastuksella varmistetaan

ammattiavun saapuminen

onnettomuuspaikalle ja

mahdollistetaan nopea pelastus-

toimenpiteiden käynnistäminen.

Opastajan tärkein tehtävä on näkyä

siten, että apuun tulevat pelastajat

kiinnittävät häneen huomionsa.

Hyviä keinoja ovat käsien näkyvä

heiluttelu, huomioliivit ja pimeässä

taskulampulla annetut merkit.

Toiminta kokoontumispaikalla

Kokoontumispaikka on yleensä jokin

alue ulkona kiinteistön lähellä.

Kokoontumispaikan sijainnin

valinnassa tulee huomioida riittävän

turvallinen etäisyys rakennuksesta

ja pelastuslaitoksen pelastusreitit ja

sijoittuminen kiinteistön alueelle.

Ensisijaisen kokoontumispaikan

lisäksi kannattaa työpaikalla nimetä

myös varakokoontumispaikka, jolle voidaan siirtyä esimerkiksi silloin, kun ensisijaista

kokoontumispaikkaa ei voida käyttää tai säätila vaatii siirtymistä parempaan suojaan.

Kannattaa selvittää, voidaanko kokoontumispaikka perustaa naapurikiinteistöön.

Ylempi kuva on kokoontumispaikan tunnus. Se voidaan lisätä oman kiinteistön alueella

sijaitsevalle kokoontumispaikalle.

Painota perehdytettävälle, ettei palavaan rakennukseen saa palata eikä

kokoontumispaikalta poistua ilman lupaa. Näin vältytään mahdolliselta väärinkäsitykseltä,

että joku olisi jäänyt rakennukseen.

Muistiinpanoja:

Sivu 46 / 55

2.2 Sisälle suojautuminen hätätilanteessa

Monissa työpaikoissa on harjoiteltu

poistumista ja evakuointia, mutta

sisälle suojautumisen harjoitteleminen

on harvinaisempaa. Tässä osiossa

keskitytään sisälle suojautumisen

perusasioihin.

Työpaikan toimintamalli

Lisää tähän diaan työpaikkanne

toimintamalli erilaisissa sisälle

suojautumistilanteissa. Voitte itse

päättää, mitä erilaisia vaaratilanteita

haluatte tässä osiossa huomioida.

Muistiinpanoja:

Sivu 47 / 55

Miksi sisälle suojaudutaan?

Yleinen vaaramerkki

Tässä osiossa esitellään oikeat

toimintamallit yleisen vaaramerkin

soidessa ja kaasuvaarassa. Jos

haluatte käsitellä sisälle

suojautumista esimerkiksi

säteilyvaarassa tai uhkatilanteessa,

voit lisätä kyseisen toimintamallin

työpaikan toimintamalliosioon.

Vaara- ja hätätilanteissa

viranomaiset varoittavat väestöä uhkaavasta, välittömästä vaarasta yleisellä vaaramerkillä.

Yleinen vaaramerkki annetaan ulkohälyttimien välityksellä tai taajamien ulkopuolella

kulkuneuvoon asennetuilla liikkuvilla hälyttimillä. Yleinen vaaramerkki on:

Yhden minuutin pituinen nouseva äänimerkki (pituus 7 sekuntia) ja laskeva äänimerkki

(pituus 7 sekuntia) tai viranomaisen kuuluttama varoitus (Saat äänen kuuluviin

PowerPointissa painamalla kaiutinta)

Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki ja se on ilmoittaa,

että uhka tai vaara on ohi

Kokeilumerkki on 7 sekunnin pituinen tasainen ääni

Yleiseen vaaramerkkiin liittyy aina hätätiedote. Se luetaan kaikilla radiokanavilla ja

näytetään Ylen, MTV3:n ja Nelosen teksti-TV:n sivulla sekä televisio-ohjelmissa ruudun

yläreunassa juoksevana tekstinä. Hätätiedotteessa annetaan tietoja varoituksen syystä ja

suojautumisohjeita. Väestön varoittamista testataan soittamalla kokeilumerkki joka

kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina klo 12.00.

Kaasuvaara

Kaasuvaaratilanteita voi syntyä

onnettomuus- ja tulipalotilanteissa.

Riski on suurempi alueilla, jossa

sijaitsee teollisuusyrityksiä tai on

paljon raskasta liikennettä.

Kaasuvaara- ja säteilytilanteessa

saatetaan antaa yleinen

vaaramerkki.

Sivu 48 / 55

Muistiinpanoja:

2.3 Työpaikan muut turvallisuusohjeet

Tähän kohtaan on mahdollista liittää

muita työpaikan pelastus-/

turvallisuussuunnitelman liitteenä

olevia turvallisuusohjeita, joiden

perehdyttämisen näette

tarpeellisena. Voitte nimetä valikon

numeroidut turvallisuusohjeet itse ja

käyttää vain kohderyhmän kannalta

tärkeimpiä turvallisuusohjeita.

Muista valikon lisäksi nimetä myös

dian otsikko. Voit myös lisätä enemmän turvallisuusohjeita kuin valikossa olevat

seitsemän. Tämä vaatii valikkorakenteen muokkaamista ja linkityksien tekemistä uusiin

valikkoihin. Voit lisätä linkityksen haluamaasi diaan PowerPoint-ohjelman Lisää-valikosta.

Päätä ensin kohta, johon haluat linkityksen, mene PowerPoint-valikon kohtaan Lisää ja

valitse sieltä Toiminto. Toiminto osiosta valitse kohta hyperlinkki, avaa valikko ja valitse

kohta dia. Nyt voit valita mihin dian, johon haluat linkityksen tehtävän.

Muistiinpanoja:

Sivu 49 / 55

3. Turvallisuuskävely

Turvallisuuskävely on hyvä keino

jalkauttaa turvallisuusasioita koko

organisaatioon. Turvallisuuskävelyn

voi sisällyttää uuden työntekijän

perehdytysohjelmaan, mutta yhtä

hyvin se soveltuu myös vanhojen

työntekijöiden opettamiseen ja

turvallisuusasioiden kertaamiseen.

Tämän osion lähteenä on käytetty

Suomen Palopäällystöliiton

julkaisemaa Turvallisuuskävely-opasta, jonka voi hankkia työpaikalle. Sen avulla voi

suunnitella omalle työpaikalle soveltuvan turvallisuuskävelymallin.

3.1 Työpaikan turvallisuuskävelymalli

Lisää tähän diaan työpaikkasi

turvallisuuskävelymalli. Muista, että

turvallisuuskävelyn voi toteuttaa

usealla eri tavalla. Käytä

mielikuvitustasi ja suunnitelkaa

yhdessä toimipaikallenne sopiva

tapa toteuttaa turvallisuuskävely.

Esimerkki turvallisuuskävelyn

toteuttamiseksi:

Rasti 1: Aloitus esimerkiksi neuvottelutilasta kertaamalla tulipalotilanne – toimintaohje.

Siirtyminen tutustumaan toimipaikan palo-oviin.

Rasti 2: Tutustutaan yhteen palo-oveen, sen toimintaan ja merkitykseen turvallisen

poistumisen ja palon rajoittamisen kannalta. Keskustelkaa muiden palo-ovien sijainneista.

Jatkakaa matkaa alkusammutuskaluston luo.

Rasti 3: Pohtikaa, missä kaikkialla työpaikalla on alkusammuttimia? Kokeilkaa

alkusammuttimen nostamista telineestä ja keskustelkaa sen painosta, käyttämisestä ja

tehosta. Siirtykää ensiapupisteen/-kaapin luo.

Rasti 4: Missä työpaikan ensiapukaapit sijaitsevat? Tutustukaa ensiapukaapin/-pisteen

sisältöön ja keskustelkaa erilaisista tilanteista, jolloin kaapin sisältöä voi joutua

käyttämään. Siirtykää työpisteelle/-osastolle.

Rasti 5: Etsikää työpisteeltä/-osastolta suorin reitti ja varareitti ulos. Kävelkää reitit läpi ja

menkää toimipaikkanne kokoontumispaikalle.

Sivu 50 / 55

Rasti 6: Kerratkaa, miten kokoontumispaikalla tulee toimia ja mikä on tehtävienjako.

Siirtykää paikalle, mistä järjestetään opastus pelastuslaitokselle.

Rasti 7: Pohtikaa, miksi pelastuslaitoksen opastaminen tapahtuma-alueelle on tärkeää?

Keskustelkaa opastamisesta ja toimipaikkanne opasteista. Siirtykää seuraavaan paikkaan

ja tutustukaa kiinteistönne teknisiin järjestelmiin.

Rasti 8: Teknisistä järjestelmistä voitte tutustua työpaikallanne oleviin laitteistoihin

(automaattiseen paloilmoitinkeskukseen, kuulutusjärjestelmään, väestönsuojiin,

sprinklerijärjestelmään, veden pääsulun, sähköpääkeskuksen ja ilmastointikonehuoneen

sijaintiin sekä kaasujen tms. sulkupaikkoihin).

Rasti 9: Palatkaa takaisin tilaan, josta aloititte turvallisuuskävelyn ja keskustelkaa

turvallisuuskävelystä.

3.2 Turvallisuuskävely osana perehdytys- ja kehitysprosessia

Turvallisuuskävelyn tavoitteena voi olla

esimerkiksi yksi tai useampi

seuraavista:

Henkilöstön asenteisiin

vaikuttaminen

Turvallisuustietouden ja taitojen

lisääminen

Onnettomuustilanteissa

toimimisen ohjeistaminen

Ennaltaehkäisyyn motivoiminen

Pelastus- ja turvallisuus-

suunnitelman jalkauttaminen

työntekijöiden keskuuteen

Nykytilanteen kartoitus ja riskien

selkeytys

Työyhteisön sisäisen viestinnän

kehittäminen

Työnjaon selkeyttäminen ja

kohentaminen

Se mihin kaikkeen turvallisuuskävelymallia halutaan ja voidaan käyttää, on vain

mielikuvituksesta kiinni. Kokeile rohkeasti uusia sisältöjä turvallisuuskävelyyn ja kehitä

mallia edelleen.

Lisätietoa: Suomen Palopäällystöliiton Turvallisuuskävely – opas.

Sivu 51 / 55

Muistiinpanoja:

4. Turvallisuusharjoitukset

Turvallisuusharjoitukset ovat parhaita

keinoja jalkauttaa turvallisuus-

suunnitelmia ja -ohjeita koko

organisaatioon. Säännöllisen

harjoittelun avulla voidaan varmistaa

henkilökunnan osaaminen

hätätilanteissa, suunnitelmien ja

ohjeiden toimivuus sekä löytää

kehityskohteita omasta

turvallisuustoiminnasta.

Muistiinpanoja:

4.1 Harjoittelun merkitys turvallisuuden jalkauttamisessa

Turvallisuuskoulutuksia suunni-

teltaessa kannattaa huomioida, että

koulutukset sisältävät sekä luennon

että käytännön harjoituksia. Näin

niistä saadaan paras hyöty.

Harjoittelun avulla työntekijät voivat

saada varmuutta omaan toimintaansa

sekä uskaltavat ja osaavat toimia

oikeassa vaaratilanteessa.

Muistiinpanoja:

Sivu 52 / 55

4.2 Työpaikan poistumis- / evakuointiharjoituksen kuvaus

Lisätkää tähän kohtaan kuvaus

toimipaikkanne poistumis- tai

evakuointiharjoituksesta. Poistumis-

harjoitus tulisi järjestää työpaikalla

vuosittain. Turvallista poistumista

kannattaa harjoitella vaiheittain,

jolloin harjoittelu etenee

pienimuotoisesta muutaman

ihmisen omatoimisesta

harjoituksesta työyksiköiden,

kerrosten ja koko kiinteistön yhteisharjoitteluun. Malleja poistumisharjoituksen

toteuttamiseen saa esimerkiksi Suomen Palopäällystöliiton julkaisemasta

Poistumisturvallisuusoppaasta.

4.3 Työpaikan alkusammutusharjoituksen kuvaus

Lisätkää tähän diaan kuvaus

toimipaikkanne alkusammutus-

harjoituksesta. Alkusammutus-

koulutus olisi hyvä järjestää

vähintään valtakunnallisen AS1-

koulutuksen mukaisesti, jonka

suorittamisesta kouluttaja antaa

todistukseksi alkusammutuskortin.

Lisätietoa:

http://www.alkusammutus.info

http://www.spek.fi/Suomeksi/Koulutus/Alkusammutuskoulutus.iw3

Suomen Palopäällystöliitto: Alkusammutusharjoitus – opas.

Muistiinpanoja:

Sivu 53 / 55

4.4 Työpaikan hätäensiapuharjoituksen kuvaus

Lisätkää tähän diaan kuvaus

toimipaikkanne hätäensiapu-

harjoituksista. Lisätietoa erilaisista

ensiapuharjoituksista ja niiden

sisällöistä voi saada esimerkiksi

Suomen Punaiselta Ristiltä.

Ensiapukoulutusta antavat myös

alueelliset pelastusliitot, jotka

muokkaavat koulutuksen sisällön

asiakkaan tarpeiden mukaisesti.

Lisätietoa:

http://www.redcross.fi/ensiapu/tulekurssille/fi_FI/

http://www.spek.fi/Suomeksi/SPEK/Pelastusliitot

5. Yhteenveto

Yhteenveto-osio kertaa opittua ja

herättää keskustelua. Diaan on

lisätty mukautettu animaatio siten,

että väittämät ja oikein/väärin-merkit

vuorottelevat. Väittämiä voi ja

kannattaakin muokata omaan

työympäristöön sopiviksi. Voit myös

tehdä lisäväittämiä kopioimalla tai

monistamalla tämän dian heti

seuraavaksi diaksi ja laatimalla lisää väittämiä.

Muistiinpanoja:

Sivu 54 / 55

6. Turva-info

Työpaikan Turvainfo-osion tarkoitus

on nopea tärkeimpien

turvallisuusasioiden perehdyttä-

minen esimerkiksi työpaikkaan

saapuville vieraille ja tilapäisille

työntekijöille, kuten tuuraajille ja

vuokratyöntekijöille.

SPEKin esimerkki:

Olemme Helsingissä,

Ratamestarinkatu 11:ssa, tämän

rakennuksen viidennessä

kerroksessa. Koko kerros, 1063 m2

on järjestömme käytössä. Tämä

rakennus on suojattu automaattisella

paloilmoittimella, savuilmaisimet ja

paloilmoitin on yhdistetty

hätäkeskukseen. Paloilmoittimeen

kuuluvat palokellot sijaitsevat

käytävissä ja niiden hälytysääni kuuluu kaikkialle tässä kerroksessa.

Paloilmoitinpainikkeet sijaitsevat käytävillä, uloskäytävien lähistöllä. Kiinteistön autohallit

on suojattu automaattisella sammutuslaitteistolla. Tästä kerroksesta on kaksi erillistä

osastoitua uloskäytävää, jotka on merkitty pelastussuunnitelmassamme kirjaimilla A ja B.

Porrashuone A johtaa osastoituna turvaan ulos kerroksessa yksi ja porrashuone B johtaa

osastoituna turvaan ulos kerroksessa kaksi. Kokoontumispaikka on Ratamestarinkadulla,

Messukeskuksen vieressä. Uloskäytävät ja alkusammutuskalusto on merkitty opastein.

Tupakointi koko kiinteistössä on kielletty, siisteyden vuoksi myös ulko-ovien edustoilla.

Tupakointi sallitaan ainoastaan toisen kerroksen tupakointihuoneessa. Oman

turvallisuusorganisaatiomme henkilöille on varattu turvapakkaus, joka sisältää muun

muassa huomioliivit, joiden avulla he erottuvat muusta henkilöstöstä. Kiinteistössä on

kolme väestönsuojaa, jotka ovat muussa rauhan ajan käytössä. Tervetuloa kokoukseen,

turvalliseen SPEKiin!

Esimerkki dioihin laitettavaksi sisällöksi:

1. Lisää ensimmäiselle sivulle työpaikan pohjapiirros, johon on merkitty uloskäytävien

sijainnit ja kulkureitit niille, alkusammutuskaluston sijainti, EA-kaapin sijainti ym.

työpaikan näkökulmasta tärkeät tiedot.

2. Lisää toiselle sivulle hätänumero (0)112 ja muut työpaikan kannalta tärkeät

hälytysnumerot ja tiivistetty hätätilannetoimintamalli.

Sivu 55 / 55

Lähdeluettelo

Luo turvallisuutta – valistamisen ja pelastusneuvonnan oppikirja. Erkki Jaakola. Suomen

Palopäällystöliitto ry. 2003 ISBN 951-97599-4-8

Kodin turvaopas – Suojele itseäsi ja muita. Maija Peltokangas, Katja Ahola, Helena

Grönstrand, Leena Huhmarniemi ja Marjatta Virtanen. Suomen Pelastusalan

Keskusjärjestö 2007 ISBN 978-951-797-5

Koulutyön paloturvallisuusopas. Matti Waitinen. Suomen Palopäällystöliitto ry. 2007 ISBN

951-98994-5-6

Kaupan turvallisuusopas. Matti Waitinen ja Anu Takaneva. Suomen Palopäällystöliitto ry.

2007 ISBN 978-952-5673-02-9

Poistumisturvallisuusopas. Matti Waitinen ja Tuomo Linjala. Suomen Palopäällystöliitto ry.

2008 ISBN 978-952-5673-09-8

Paloturvalaitteet ja –järjestelyt – Opas kunnossapitoon ja huoltoon. Suomen Pelastusalan

Keskusjärjestö 2009 ISBN 978-951-797-356-4

Ryhdyttäessä tulitöihin – Tulityökurssin oppikirja. Jukka Rämä. Suomen Pelastusalan

Keskusjärjestö 2011 ISBN 978-951-797-385-4

Turvallisuuskävely – Varautumisen oppeja kokemalla. Eelis Tuisku ja Sirpa Arvonen.

Suomen Palopäällystöliitto ry. 2006 ISBN 951-98994-9-9

Virastotyön turvallisuusopas. Matti Waitinen ja Erkki Ripatti. Suomen Palopäällystöliitto ry.

2007 ISBN 978-952-5673-07-4

Rakennuksen turvamerkit – Ohjeita poistumisopasteiden ja palontorjunnan turvamerkkien

valintaan ja sijoittamiseen. Jarmo Majamaa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 2009

ISBN 978-951-797-325-0

Oppilaitoksen turvallisuusopas. Matti Waitinen ja Erkki Ripatti. Suomen Palopäällystöliitto

ry. 2009 ISBN 978-952-5673-11-1

Hoitotyön paloturvallisuusopas. Mikael Siitonen. Suomen Palopäällystöliitto ry. 2006 ISBN

951-98994-1-3

Turvallisuusselvityksen laadintaopas – Vanhusten palvelutalojen ja hoitolaitosten sekä

muiden toimintakyvyltään alentuneiden tai rajoitettujen henkilöiden käyttöön tarkoitettuihin

kohteisiin. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 2002 ISBN 951-797-131-1

Pelastussuunnitelma – Opas yritykselle ja laitokselle. Marjatta Virtanen. Suomen

Pelastusalan Keskusjärjestö 2006 ISBN 951-797-250-4

Hotelli- ja ravintola-alan paloturvallisuusopas. Päivi Seppä. Suomen Palopäällystöliitto ry.

2006 ISBN 952-5673-00-6

Muu aineisto

Yhteiskunnan turvallisuus: http://www.yett.fi/

Huoltovarmuuskeskus: http://www.huoltovarmuus.fi/

Internet-sivusto: http://www.turvakanava.fi/

Turvallisen asumisen koti: http://www.kodinturvallisuus.fi/

Kodin turvaopas: http://turvaopas.pelastustoimi.fi/index.html/

Finlex – Valtion säädöstietopankki: http://www.finlex.fi/

Suomen Punaisesta Risti: http://www.redcross.fi/ensiapu/tulekurssille/fi_FI/

Finanssialan Keskusliitto: http://www.fkl.fi/