työpaja 3 serapi-työpajaseminaari 6.2.2006, kuopio juha mykkänen, heli luostarinen,

f

Työpaja 3

SerAPI-työpajaseminaari 6.2.2006, Kuopio

Juha Mykkänen, Heli Luostarinen,

Pasi Riikonen, Assi Pöyhölä, Esa Paakkanenversio julkiseen jakeluun

Tietokanta

komponentti komponentti

Komponentti (sovellus)

komponentti

Web-selain

Yhdenkäyttäjänpalvelut

komponentti

J/ASPJ/ASP

J/ASP

Sovellus-palvelin

Sovellus-kohtaisetpalvelut

Eri sovellustenyhteisetpalvelut

Webpalvelintai

asiakas

Tietokanta-palvelin

Toimintalogiikkataso (kerros)

Järjestelmätaso (kerros)

Dialogitaso (kerros)(työpöytätaso)

Käyttöliittymätaso (kerros)

f

Työpajan runko

aamupäivä (prosessit, sisällöt, käsitteet, tiedot, toiminta) Prosessit ja palvelut-kohde: tavoitteet, tilanne jne. Työpajan ja osallistujien tavoitteet ProPa-tuotoksista lyhyesti Prosessikuvausesimerkkejä eri lähteistä:

äitiyshuolto (lyhyesti) / SerAPI, VSshp ja ydintietomäärittelyt endoskopia, leikkaussali / Satshp gastroskopia / SerAPI/PlugIT

eri mallien vertailu suhteessa tavoitteisiin, keskustelu mm. työtoiminnan kuvaus, toimintojen linkitys ja kuvaaminen

iltapäivä (arkkitehtuuri, palvelualusta, integraatio) palvelualustojen käyttö prosessimoottorin käyttömahdollisuudet palvelujen luokittelu ja arkkitehtuuri tarkempaa esimerkin läpikäyntiä / Satshp jatkotyön tarkennukset ja tarpeet

f

ProPa-tavoitteet

Mitä tehdään: toimintaprosessien ja sovelluspalvelujen tunnistamista,

nimeämistä, määrittelyä ja kuvaamista Tavoitteet: ratkaisuja ja esimerkkejä:

prosessien ja toiminnan ymmärtämiseen palvelujen tunnistamiseen ja erottamiseen

prosessimallinnuksesta

SerAPI-määrittelykohteet keskittyneet rajapintojen bottom-up määrittelyyn, tässä prosessilähtöinen palvelumäärittely (top-down)

f

Osapuolten tavoitteita

esimerkkejä palvelupohjaisista ratkaisuista esimerkkejä prosessien mallinnuksesta osastojärjestelmien liittämisen toistettava malli palvelupohjaisen arkkitehtuurin "blueprint" prosessimoottorin kokeilu palvelualustan käytön ja käyttökohteiden tarkennus Business Activity Monitoring -tiedon kerääminen

palvelualustan kautta yleiskuva terveydenhuollon / sairaalan prosesseista

mihin keskitymme tänään?

f

ProPa-tuotokset

prosessien ja sovelluspalvelujen kuvauksia tilanteessa, joka liittyy konkreettiseen terveydenhuollon prosessiin ja palvelu/järjestelmähankintaan

ratkaisuja ja esimerkkejä - prosessien mallintamisesta, välineistä ja tekniikoista

tietoa prosessimallinnuksesta ja palveluarkkitehtuurin suunnittelusta terveydenhuollossa

Prosessikartta Prosessiesimerkit (endoskopia ja äitiyshuolto) Sovelluspalvelujen tunnistaminen + toiminnalliset määrittelyt (Sairaalan) SOA-arkkitehtuuri (siirtymä- ja migraatiovaihtoehdot, ohjeet jne.)

f

Tilanne

09/06 SerAPIn Prosessit ja palvelut-työpaja -> soveltamiskohteen käynnistys + tavoitteiden 1. tarkennus ->

ProPa-kohdekuvaus 11/06 esimerkkiprosessien valinta tuotettu prosessikartan ja -esimerkkien luonnoksia koottu materiaalia (palvelupohjaisen määrittelyn menetelmät ja

ratkaisut, esimerkkiprosessit, palveluarkkitehtuurin mallit) 02/07 tavoitteiden 2. tarkennus, ProPa-työpaja yhteyksiä (osapuolten lisäksi)

ZipIT-hanke: toimintalähtöinen vaatimusmäärittelymenetelmä, työtoiminnan kuvaaminen

Healthcare Services Specification Project (SOA4HL7) -työ etenkin SOA-lähestymistavassa

SerAPI:n SOA- ja web services-soveltamisopas kansallisen Ajanvarauksen esiselvityshanke

f

Työpajan tavoitteet

tarkentaa tavoitteita ja toimenpiteitä osallistujien kannalta: nimettyihin soveltamistarpeisiin yleisesti prosessimallinnukseen ja palvelujen

määrittelyyn prosesseista arkkitehtuurimäärittelyyn prosessimoottorin ja alustan käyttöön

yleisistä kysymyksistä kohti "kuinka sovellamme käytännössä" -suunnittelua

jatkoa 09/06 työpajan asioille

f

Terveydenhuollon yleistetyt prosessit

TERVEYDENHUOLLON HOITO-ORGANISAATIO

Hoito

Tieteellinen tutkimus

Opetus

Yleinen tukipalvelu

Hoidollinen tukipalvelu

Hallinto

f

Prosessikartta - yleinen taso (esh organisaatiossa)

Tukipalvelu-yksikkö

Hallinto-yksikkö

Toimenpide-yksikkö

Hoito-yksikkö

Tutkimus-yksikkö

TERVEYDENHUOLLON HOITO-ORGANISAATIO

Hoito

Tieteellinen tutkimus

Hallinto

Yleinen tukipalvelu

Opetus

Hoidollinen tukipalvelu

f

Prosessikartta - pohja tarkennuksille

tarkempia esimerkkejä mm. gastroskopiaan ja äitiyshuoltoon myöhemmin aamupäivällä

ApteekkiSiivousVäline-huolto

Kiinteistö-huolto

Talous-osasto

Tekstiili-huolto

KeittiöATK-osasto

Apuväline-yksikkö

Päi-vystys

Ensi-hoito

Teho-hoito

Keskus-varasto

HallintoLeikkaus-osasto

Herää-mö

Polikli-nikka

Vuode-osasto

Labo-ratorio

Radio-logia

Vastaan-otto

Hoito

Tutkimus

Johtaminen

Viestintä

Taloushallinto

Henkilöstöhallinto

Tietohallinto

Kiinteistöhallinto

Materiaalihuolto

jne.

Opetus

SAIRAALA

f

Prosessimallinnuksen esimerkit

äitiyshuolto (laaja) ja endoskopia (rajattu) valittu osapuolten aloitteesta tarkemmiksi esimerkeiksi molemmissa myös valmiin materiaalin hyvä saatavuus

vaikuttanut valintaan lisäksi osapuolten kuvauksia (esim. leikkaussali) äitiyshuolto aamupäivällä lyhyesti esimerkkinä (kaikki tarvittavat

osapuolet ei paikalla) endoskopiasta tarkempaa esimerkkiä

aamupäivällä prosessimallien ja -tuotosten vertailua (Satshp endoskopian ja leikkaussalin mallinnus ja -integraatio + SerAPI / PlugIT-gastroskopia prosessikartta ja -kuvaukset)

yleistettävyys ja käyttökelpoisuus ratkaisujen + arkkitehtuurin + alustan suunnittelussa

iltapäivällä samoja esimerkkejä integrointi-, alusta- ja arkkitehtuurinäkökulmista?

f

Prosessikuvausten tuottaminen 1

1. Kuvataan prosessin tavoitteet

2. Nimetään prosessin omistaja (jos mahdollista)

3. Määritellään, mistä prosessi alkaa, mihin se loppuu ja mitä prosessi "tuottaa"

4. Tunnistetaan alustavasti prosessin päävaiheet (toiminnot) ja niiden järjestys, hyödyntäen esim. yleisiä hoito- ja tutkimus/toimenpideprosesseja

5. Tunnistetaan prosessin osallistujat

6. Kuvataan vaihe vaiheelta prosessin eri vaiheiden yhteydet muihin prosesseihin ja toimintoihin

7. Tuotetaan prosessikuva (esim. BPMN-notaatiolla), kuvassa esitetään keskeiset toimijat/yksiköt, prosessin vaiheet ja prosessin eteneminen eri vaiheiden välillä

f

Prosessikuvausten tuottaminen 2

8. Tarkennetaan, mitä tietoa prosessin eri vaiheissa liikkuu.

9. Tarkennetaan, onko jokin prosessin osa (aliprosessi) kuvattava tarkemmin omana prosessinaan. Aliprosesseille kuvataan edeltävät askeleet siten kuin ne soveltuvat.

10. Kuvataan vaihe vaiheelta prosessin eri vaiheissa tapahtuva tietotekniikan käyttö ja tapahtumat, jotka ovat rajapinta käyttäjän/prosessin ja tietotekniikan välillä.

11. Tunnistetaan / nimetään yleiset tietojärjestelmä- ja sovelluspalvelut, jotka liittyvät vaiheen 10 tapahtumiin.

12. Tunnistetaan tietojärjestelmät ja sovellukset, joista sovelluspalveluja voidaan tarjota

13. Tunnistetaan valmiit palvelumääritykset tai rajapinnat, joita voidaan hyödyntää tai soveltaa

14. Siirrytään tarkempaan sovelluspalvelujen määrittelyyn tai soveltamiseen

f

Prosessiesimerkkien läpikäyntiä

äitiyshuolto SerAPI: toimintatarina äitiyshuollon

palvelukokonaisuudesta (taustamateriaalina), synnytys-hoitokokonaisuuden prosessikartta

VSshp: palvelukokonaisuus- ja palvelutapahtuma-esimerkit endoskopia ja leikkaussalijärjestelmät

Satshp: endoskopian ja leikkaussalin prosessit SerAPI: gastroskopian prosessikartta, toimintatarina,

prosessikuvaukset

pohjana jatkokeskustelulle, palvelujen määrittelylle, yleistämiselle, parhaiden käytäntöjen + tarkkuustason valitsemiselle jne.

f

Äitiyshuollon palveluketjun tärkeimmät osat

[Äitiyshuollon prosessi ja tietotarpeet: Saumattoman palveluketjun tietoteknisen tuen malliratkaisu - hankesuunnitelma, Silvennoinen, Korpela 2004]

f

Äitiyshuollon prosessikartta (esh)

Hoito-/tutki-mus-/toimen-pideyksikkö

Ap-teekki

Labo-ratorio

Ensi-apu

Vasta-syntyneidenteho-osasto

Teho-osasto

Lapsivuodeosasto(synnyttäneidenvuodeosasto)

He-räämö

Synny-tysvas-taanotto

Synny-tyssali

Leik-kaus-sali

Synnyttä-mättömien

vuodeosasto

Äitiys-poli-

klinikka

Potilas-toimisto

ERIKOISSAIRAANHOIDON HOITO-ORGANISAATIO

Synnytys

Ravitsemuspalvelut

Laboratoriopalvelut

Keskenmenoepäily / keskenmeno

Raskaudenaikaisten ongelmien seuranta

Konsultaatio

Lääkintäpalvelut

Kuvantamispalvelut

f

Synnytys-hoitokokonaisuuden prosessikartta

Hoito-/tutkimus-/

toimenpideyksikkö

ApteekkiLaboratorioHeräämö Lapsivuode-osastoTeho-osasto Vastasynty-neiden teho-

osasto

Synnytysvastaanotto Synnytyssali Leikkaussali

ERIKOISSAIRAANHOIDON HOITO-ORGANISAATIO

Synnytys(hoitopros.) Synnytykseen

saapuminen

Laboratorio-palvelut

Lääkintä-palvelut

Synnytys

Konsultaatio

Synnytyksenetenemisen

seuraaminen

Tietojen hake-minen raskau-

den kulusta

Arvio synnytyk-sen käynnisty-

misen vaih.

Peseytyminenja

esivalmistelut

Äidin ja sikiönvoinnin

tarkastaus

Lapsenkylvetys

Synnytyksestätoipumisenseuranta

Lääkintä,epiduraali

Äidin ja lapsenvoinnin

tarkastus

Lapsenensimmäinen

rokotus

Verikokeentutkimus ja

tulokset

Lääkkeidentoimitus

Konsultointi

Lapsen hoidonopetus

vanhemmille

Verinäytelapsesta

Verinäyteäidistä

f

KANSALAISEN KOKONAISUUDET (case raskaus)

PO

TIL

AS

ES

HT

ER

VE

YS

-KE

SK

US

SO

SIA

AL

I-A

LA

3. raskaus

EI LÄHETETTÄ Tikkien poisto ja Hbtarkastus

Saa puhelinajanneuvolaan

ILMOITUS HOIDON

PÄÄTTYMISESTÄ

Neuvola teki ilmoituksen äidin pynnöstäsosiaalitoimeen, että tarvetta lastenhoidontukeen on odotettavissa

Kotona ollessa iskee virtasatulehdus ja hakeutuu tk:hon ja saalääkityksen joka ei tehoa heti, vaan vaatii 2 kontorllinäytettä ja

yhden puhelun lääkärille

PALVELUKOKONAISUUS ”3.RASKAUS”

Nainen, jolla on jo pari lasta,toteaa olevansa raskaana.Puoliso on matkatöissä ja

käy kotona vainviikonloppuisin.

UUSITERVEYS-

TAI SAIRAUS-ONGELMA

Virtsa kirvelee

Soittaa terveyskeskukseen japyyntää yhdistää omanpostipiirinsä neuvolaan

ONGELMATAI

ELÄMÄN-TILANNE

Hoivapalvelulita, kun puoliso on matkalla ja isovanhemmat muualla käymässä VHoivapalveluita, kun puoliso on työmatkalla

Luetaan lähete ja tehdään suunnitelma: kiireellinen aikapkl:lle, jossa yhteydessä tehdään uä. Suunnitelma:

neuvolakontrollit, mutta vielä toinen tarkastusäitiyspkl:lla.

LÄHETE

Tilaa ambulanssin ja viedäänsynnytyspäivystykseen

Otetaan synnytysvastaanotonkautta osastolle seurantaan. Kaikkihyvin raskauden suhteen, muttaonkin umplisäkkeen tulehdus, jonkatakia leikataan kirurgian puolella.

= PALVELUTAPAHTUMA

YHTEYDENOTTO

Tehdään lablähete ja uä lähete

ja sovitaanlääkäriaika

Uä:n ja lääkärintutkimuksenperusteella

tehdään läheteäitiyspkl:lle

lisätutkimuksiin

HOITOKOKONAISUUS”alkuraskaudenongelmaepäily”

HOITOKOKONAISUUS ”VTI”

8-10 vk10-12 vk 16-18 vk

22-24 vk26-28 vk 30-32 vk

SAMANYLEISTILAN-TEEN UUSITERVEYS-

TAI SAIRAUS-ONGELMA

hoitojakso

hoitojakso

HOITO-KOKONAISUUS ”

keskenmeno epäily”

HOITO-KOKONAISUUS”umpilisäkkeen tulehdus”

SAMANYLEISTILAN-TEEN UUSI

TERVEYS- TAISAIRAUS-ONGELMA

Mahakipuaja

kuumetta

ESITIEDOT

SAMANYLEISTILAN-TEEN UUSI

TERVEYS- TAISAIRAUS-ONGELMA

Synnytys

ILMOITUS HOIDON

PÄÄTTYMISESTÄ

HOITOKOKONAISUUS SYNNYTYS

Hoitajan jalääkärin

jälkikontrollit

äitiysvalme

nnus

Synnytys äitiyspkl -synnytyssali-osasto

ILMOITUS HOIDON

PÄÄTTYMISESTÄ

HOITOKOKONAISUUS ”3. raskaus”

Esitietojen vastaanottovoi olla pelkkä tekninenprosessitapahtuma, muttajos ne luetaan, kyse onpalvelutapahtumasta(hoidon tarpeen arvio)aiheuttavat pal

Puhelimessaantaa esitietojaja sovitaan 1.

käynti

[Pirkko Kortekangas, 2006]Esimerkki äitiyshuollon palvelukokonaisuudesta

f

[Pirkko Kortekangas, 2006]

Esimerkki hoitokokonaisuuden tapahtumista/toiminnoista ja niiden tehtävistä

f

Äitiyshuollon rakenteiset tiedot

äitiyshuollon palveluketjun keskeiset rakenteiset tiedot

kuvaa myös äitiyshuollon tyypillisen palveluketjun

dokumentti sisältää prosessikuvauksia (eri lähteistä + päivitetty) esim.

synnytysvastaanotto ja synnytyksen hoito ->

[Äitiyshuollon sähköisen potilaskertomuksen rakenteiset tiedot, luonnos v1.1, 25.10.2006]

f

Prosessikuvausten esimerkkejä

Satakunnan shp: endoskopian prosessit leikkaussaliprosessit

ks. Satshp esitys endoskopiaosion vertailu: gastroskopian

prosessikuvaus -esimerkki / SerAPI gastroskopian prosessikartta gastroskopian prosessikaavioiden luonnokset gastroskopian hoitoprosessin kuvaus / PlugIT

f

Gastroskopia-esimerkin kokemuksia ja pohdintaa

työpajan pohjamateriaalina hoitoprosessin kuvaus lähdemateriaalin prosessikuvauksissa ei ole erittelyä, mitä loppujen

lopuksi hoidetaan missäkin tarkalleen olisi mahdollista jaotella organisaatiota toiminnallisesti tarkemmin esim.

gastroenterologiassa, mitä missäkin (poliklinikka - mm. esitutkimus, vuodeosasto ja toimenpideyksikkö) - voi poiketa paikallisesti

prosessikartan "organisaatioyksiköt" voivat käytännössä sisältää useita toimipisteitä esim. sisätautien poliklinikka - tutkimusosasto

esi- ja jälkitoimenpiteet voivat poiketa, esim. tarvitseeko potilaan aina käydä poliklinikalla ennen ajanvarausta toimenpiteeseen

lääkityksen tilaus on tehtävä "jossain vaiheessa ennen tutkimusta", mutta ei välttämättä esim. heti ajanvaraukseen liittyen

tarvitaanko esim. skopiatoimenpiteen tarkempaa kuvausta? hallinnolliset järjestelyt (esim. kuvataanko aina ilmoittautumisen tarkastus

omana vaiheenaan ennen toimenpidettä) jatkotarkennuksia mm. tietokokonaisuuksien erittely, tapahtumat,

palvelujen, järjestelmien ja rajapintojen tunnistaminen

f

Keskusteluaiheita

nykytila vs. tavoitetila: nykytilan ymmärtäminen välttämätöntä - mutta kuinka tarkalla

tasolla? miten syvälle on uppouduttava työtoiminnan kuvaamiseen? onko SOA-lähestymistavassa itse asiassa kyseessä "hiukan

parannetun nykytilan" mallinnus + toteuttaminen + jatkossa pienillä parannuksilla kehittäminen?

yleistäminen välttämätöntä, jotta tietotekninen ratkaisu saadaan aikaan +

etenkin jos pyritään sovelluspalvelujen uudelleenkäyttöön hyvät käytännöt

kuvataanko prosessin käynnistävät tapahtumat osana prosessia? prosessien ohjaus -> guideline, malli josta pitää voida poiketa? prosessikartan toiminnallinen jaottelu esim. yksiköiden suhteen -

pitäisikö "missä" erottaa "mitä"-kysymyksestä?

f

Keskustelu: työtoiminnan kuvauksen suhde prosessikuvauksiin

työtoiminta = esim. organisaatioyksikön, ammattiryhmän tai henkilön tekemät toiminnot tai tehtävät

poikkeaa prosessikuvauksesta: prosessi kulkee monien työtoimintojen läpi, työtoiminnassa toistuvat pienet osat useista eri prosesseista ja saman prosessin instansseista

työtoiminnan kuvaukseen eri kuvaustavat kuin prosessin (työnkulku, tiedonkulku, henkilöiden, materiaalin kulku) kuvaukseen

työtoiminnan kautta toisistaan täysin irralliset eri prosessit liittyvät toisiinsa ja vaikuttavat toisiinsa

työtoimintaa ei automaattisesti huomioida työnkulkujen ja tietovirtojen optimoinnissa ja automatisoinnissa

f

Keskustelu: tapahtuma/toiminto-käsitteen suhde prosessien kuvauksiin ja toteutuksiin

"palvelutapahtuma"-käsite on tietyn palvelun järjestäminen tai toteuttaminen - kansallisia määritelmiä liittyen mm. lainsäädäntöön, hoitojaksoihin ja ydintietoihin

prosessimallinnuksen kannalta tarvitaan toiminto (/ tapahtuma), joka kuvaa tietyn palvelun toteuttamiseksi tarvittavat tehtävät terminä "toiminto" [JHS 152] tai "palvelutoiminto"? ei "tapahtuma" (jolla prosessimallinnuksessa yleensä

käännöksenä "event")? jos yksi toiminto kuvataan tehtävinä, päästään riittävälle

tarkkuustasolle palvelujen tunnistamista (/prosessin koordinointia?) varten?

toinen vaihtoehto keskittyä vain yksiköiden / toimintojen / ihmisen ja sovelluksen rajapintoihin

myös eri asiakirjat on saatava liittymään toisiinsa palvelutoiminnon sisällä, hoitojakson, palvelukokonaisuuden

sisällä...

f

[kansallinen ajanvarauspalvelu - käsitemalli (yleinen)]

Toiminto

f

Työpajan runko

aamupäivä (prosessit, sisällöt, käsitteet, tiedot, toiminta) Prosessit ja palvelut-kohde: tavoitteet, tilanne jne. Työpajan ja osallistujien tavoitteet ProPa-tuotoksista lyhyesti Prosessikuvausesimerkkejä eri lähteistä:

äitiyshuolto (lyhyesti) / SerAPI, VSshp ja ydintietomäärittelyt endoskopia, leikkaussali / Satshp gastroskopia / SerAPI/PlugIT

eri mallien vertailu suhteessa tavoitteisiin, keskustelu mm. työtoiminnan kuvaus, toimintojen kuvaaminen

iltapäivä (arkkitehtuuri, palvelualusta, integraatio) viitearkkitehtuuri tarkempaa esimerkin läpikäyntiä / Satshp <- tässä kohden? palvelujen luokittelu palvelualustojen käyttö prosessimoottorin käyttömahdollisuudet jatkotyön tarkennukset ja tarpeet

f

Iltapäivän lähestymistapa

viime kerralla keskityttiin mallinnusnotaatioiden lisäksi palvelupohjaiseen kehitysprosessiin

nyt prosessin sijaan (/ lisäksi) eri arkkitehtuurinäkökulmien pohjalta etenemistä

viitearkkitehtuurin kerrokset / näkökulmat

erityishuomion kohteena tänään: palvelualustat prosessimoottori palvelujen luokittelu

sovelluspalvelut järjestelmät järjestelmien komponentit /

rajapinnat

prosessikerros käyttöliittymät integraatioarkkitehtuuri hallintamekanismit

f

Kertausta: vaiheet (soddm)tavoitteet, mittarit, lähtökohdat, suunnitelma

vaihtoehtojen tarkastelu prosessien toteuttamiseksi

web-sovelluspalveluiden ja prosessien tunnistaminen ja määrittely asteittain

web-sovelluspalveluiden ja prosessien kehittäminen ja kuvaaminen, teknisten rajapintojen kuvaaminen, palveluja käyttävien osien kehittäminen

kehitettyjen palveluiden ja prosessien toiminnallisen oikeellisuuden ja täydellisyyden sekä yhteentoimivuuden testaaminen

hallinta- (keskitetty/hajautettu), sertifiointi-, mittaus- ja laskutusmallien määrittely

palveluiden ja prosessien käyttöönotto sovelluksissa, käyttäjillä ja kumppaneilla

palvelutason seuranta, mittaus, raportointi, parantaminen

web-sovelluspalveluiden käyttö, prosessien määrittelyjen mukainen suorittaminen

[Michael P. Papazoglou ja Willem-Jan van den Heuvel. International Journal of Web Engineering and Technology (IJWET), 2006.]

f

Viitearkkitehtuuri-käsittelyn runkona

Operationalsystems

Mainframe

Enterprisecomponents

Services

Business processChoreography

Presentation Portlets WSRP

Composite services

Project or enterprise components

Object-oriented

CRM,ERP

Businessintelligence

Inte

gra

tion

arch

itectu

re

Se

curity, M

an

ag

em

en

t,M

on

itorin

g, Q

ua

lity of se

rvice

f

Viitearkkitehtuuri: perusteet

viitearkkitehtuuri ohjaa miettimään ja ratkaisemaan tietyn tyyppisiä seikkoja kerrallaan, ei kaikkea yhtä aikaa

myös muiden seikkojen kuin "palvelut" huomiointi "riittävän vähäinen" määrä kerroksia ja näkökulmia pohjana useita arkkitehtuurikuvauksia, mukana useissa kuvauksissa

näkyvät kerrokset / näkökulmat esimerkkejä

ei "ainoa oikea" lähestymistapa lisäksi tarvitaan mm. kehitysprosessin ja hallinnan näkökulmia esim. CBDI "meta model for service architecture and engineering"

-näkökulmat: business modelling, solution modelling, specification of BSA, service

specification detail, planning and provisioning policy, implementation, deployment, runtime

tässä vaiheessa kuitenkin keskitytään vielä lähinnä analyysi- ja suunnitteluvaiheeseen

f

Viitearkkitehtuuri: ehdotus

Operationalsystems

Mainframe


Services



Composite services


Object-oriented

CRM,ERP


Inte

gra

tion a

rchite

cture

Se

curity, M

ana

ge

me

nt,

Mo

nitorin

g, Q

ua

lity of service

[Arsanjani A. Service-oriented modeling and architecture.]

f

Viitearkkitehtuurin soveltaminen:sovelluspalvelut (services)

-palvelujen luokittelu

-hiukan määrittelyprosessista

-palvelujen tunnistamisesta lisää "alakerrosten" yhteydessä

Operationalsystems

Mainframe


Services



Composite services


Object-oriented

CRM,ERP


Inte

gra

tion

arch

itectu

re

Se

curity, M

an

ag

em

en

t,M

on

itorin

g, Q

ua

lity of se

rvice

f

Palvelujen luokittelun perusteet

luokittelun tarkoitus: samantyyppisiä ratkaisuja samantyyppisiin tarpeisiin

kaikki palvelut eivät voi olla samantyyppisiä (ja ratkaisuissa tarvitaan muutakin kuin palveluja)

erilaisia luokittelulähtökohtia teknisyys ja yleiskäyttöisyys: infrastruktuuri / ydinpalvelut /

lisäpalvelut arkkitehtuurin kerrokset + karkeajakoisuus: järjestelmäpalvelut,

business services, process services palvelun kattamien integrointivaatimusten ensisijainen luonne:

tietopalvelut, toiminnalliset palvelut, käyttäjäkeskeiset palvelut, prosessipalvelut

toiminnallinen luokittelu: tekniset palvelut (viestinvälitys), yleispalvelut (ajanvaraus), toimintokohtaiset palvelut (radiologian sovelluspalvelut)

rakenteisuuden ja "epävarmuuden" aste

f

Palvelujen luokittelu - ehdotus

luokittelu tehty lähinnä services-kerrosta varten hyödyntäjänäkökulmasta luokitellaan tunnistettavat palvelut kahden erillisen näkökulman mukaisesti

[SOA4HL7, Herzum&Sims, CBDI, RM-ODP, Linthicum] palvelun integrointitapa - koska tarvitaan erilaisia palveluita

prosessipalvelu: toteuttaa suoraan prosessia tai osaprosessia tietopalvelu: liittyy suoraan tietokokonaisuuteen, tietyn tyyppisiin

dokumentteihin jne. toiminnallinen palvelu: keskeistä tarjottava toiminnallisuus (business

capability) tukipalvelu

palvelun yleiskäyttöisyys - koska on määriteltävä uudelleenkäyttöä yleispalvelut - hyödynnettävissä hyvin monien eri tyyppisten palvelujen,

sovellusten ja prosessien toteutuksissa (utility service) ydinpalvelut - monissa prosesseissa ja yksiköissä / sovelluksissa

hyödynnettäviä toiminnallisia tai tietopalveluja (common service) erikoispalvelut - tiettyihin erikoistilanteisiin vastaavia toimintoja, voi olla

osasto/sovellus/tehtäväkohtainen (specialized service)

f

Esimerkkejä (eri kokoisia)

kansallinen arkistopalvelu (tieto- ja ydinpalvelu) DRG-ryhmittelijä (toiminnallinen- ja erikoispalvelu) viestinvälityspalvelu (tuki- ja yleispalvelu) kontekstinhallinta (toiminnallinen- ja yleispalvelu) kansallinen koodistopalvelu (tieto- ja yleispalvelu) koodistojen CodeAPI-rajapinnan toteuttava palvelu sairaalassa

(toiminnallinen- ja ydinpalvelu) alueellinen viitetietopalvelu (tieto- ja yleispalvelu) ajanvarauspalvelu (toiminnallinen- ja ydinpalvelu) diabetes-hoitoketjua ohjaava käypä hoito-palvelu (prosessi- ja

erikoispalvelu) sosiaalihuollon yleinen asiointiprosessin ohjauspalvelu (prosessi- ja

yleispalvelu) keskitetty käyttöoikeuksien hallintapalvelu (toiminnallinen- ja

ydinpalvelu)

f

Lähtökohtana vaatimukset ja olemassa olevat sovellukset + ratkaisut

tarvittavan toiminnallisuuden kartoitus (vaatimukset, prosessit)

palvelun rajaus ja päävaatimusten valinta sisällöllisten standardien ja valmiiden mallien tutkiminen +

valinta osallistuvien sovellusten vastuiden määrittely

keskittyminen vain palvelun tarjoajaan - uudelleenkäyttö? rajapintojen tunnistaminen ja toimintojen ryhmittely niihin

Palvelujen suunnittelu: vaiheet (1/2)

f

Palvelujen suunnittelu: vaiheet (2/2)

toimintokohtaisesti operaatioiden "koko" + tarvittava / käytettävissä oleva infrastruktuuri

vuorovaikutuksen määrittely (rajapinta + käyttäjä) palvelukuvauksen määrittely (rajapinnat, toiminnot,

tiedot) pakollisten ja vapaaehtoisten ominaisuuksien ja

sallittujen laajennusten määrittely vaatimusten tarkentaminen teknisille määrittelyille ja

toteutuksille

tuloksena palvelun rajapinnan määrittely ja suuntaviivat teknisille ratkaisuille

f

palveluja viestimäärittelyn toimenpiteet (valkea) ja tuotokset (värillinen)

A generic process for HL7 Messaging Dynamic Model and SOA approach (viestinvälityksen ja palvelulähestymistavan lähentämistä)

[Healthcare Services Specification Project: Services and the HL7 V3 Messaging Dynamic Model, v. 0.98]

f

Viitearkkitehtuurin soveltaminen:integrointiarkkitehtuuri+ hallintamekanismit

-erityisesti palvelualusta (ESB)

Operationalsystems

Mainframe


Services



Composite services


Object-oriented

CRM,ERP


Inte

gra

tion

arch

itectu

re

Se

curity, M

an

ag

em

en

t,M

on

itorin

g, Q

ua

lity of se

rvice

f

Integrointiarkkitehtuurin rajapintojen ja liitäntöjen tyyppejä

1. keskitetyt, jaetut palvelut (ydinpalvelut)

2. lisäpalvelut, kontekstinhallinta jne.

3. löysästi kytketyt, yksiköiden ja organisaatioiden väliset palvelut

Administration and management

Financials

Materialsmanagement

Personnelmanagement

Property andinfrastructuremanagement

Sales, CRM,marketing, PR

Clinical subsystems

Surgery

Neonatal

Cardiology

Pathology

Anaesthesiology+ ICU

Gastroenterology

Clinical core

Patient andprovider id

Decisionsupport

Pharmacy

Terminology

Etc

EHR repository

Administrative core

Patient / providerdemographics

Invoicing

Admisstion,discharge,

transfer

Inpatient andoutpatient

management

Resource /operationsplanning

Materials& meal

ordering

Orders / referrals,prescriptions,consultations

Scheduling,Resouce

Management

Patientgrouping,

DRG

User management, security and access control

Integration, data access

Workflow and process management

Professional front-endsPatient/citizen front-end

Lab

Radiology+ PACS

Medication

Results

Problems

Population /community health

Insurance

Reporting, Data warehousing, Management

Workstations Web Mobile Ubiquitous

Statisticalreporting

Research

Guidelines,protocols

Equipment

Diseasemanagement

1. 2. 3.

1. Common, shared and centralized services2. Context management, added value services3. Loosely-coupled messages, documents, cross-facility invocations

Identification User role Care relationship Consent

[Mykkänen, Korpela, Ripatti, Rannanheimo, Sorri. Local, Regional and National Interoperability in Hospital-Level Systems Architecture. Meth Inf Med, 2007, under revision]

f

Palvelualustojen käyttö

palvelualusta (ESB) perusteet [mukaillen Gartner + Bea + Chappell]: lähettäjien ja vastaanottajien välissä (intermediary) ohjelmistojen välinen kommunikointi

aina SOAP/http yleensä myös viestipohjainen middleware (MOM) eri viestinvälitysmallit: synkroninen, ei-synkroninen, publish/subscribe

tukee Web services-standardeja (XML, WSDL, SOAP, http) reititys (mm. palveluntarjoajien löytäminen / korvaaminen,

ajonaikainen sidonta) muunnokset (tietomuotojen + viestinvälitysprotokollien välillä) metatietojen käyttö (osoitteet, rajapinnat, skeemat, policy-määrittelyt) seuranta (esim. Business Activity Monitoring, tekninen toimivuus,

SLA-valvonta), turvallisuusominaisuudet (usein) prosessimoottorin käyttö ESB ei ole yhtä kuin hub and spoke-integrointialusta: myös

integrointikomponentit hajautettu palveluiksi palveluväylän kautta

f

Palvelualusta: Basic SOA [SOA4HL7]

Service Consumer Endpoint

Application

Services Registry

Service Provider Endpoint

Application

Ad

apter

Ad

apterPublishLook Up

Security Manager /

Service

Logging / Audit Service

Message Persistence

Store / Service

Transaction Manager /

Service

f

Palvelualusta: Orchestrated (& statically

& dynamically intermediated) SOA [SOA4HL7]

Orchestration Engine / Service

Service Consumer Endpoint

Application

RoutingIntermediary

Services Registry

Service Provider Endpoint

Application

Policy Manager / Service

Ad

apter

Ad

apter

Subscription Manager

Transformation Intermediary

PublishLook Up

Security Manager /

Service

Logging / Audit Service

Message Persistence

Store / Service

Transaction Manager /

Service

Dynamicintermed.

Staticintermed.

f

Palvelualustan vaikutukset suunnittelupäätöksiin

vaikuttaa protokollasopimukset

rajapintojen syntaksi, kommunikaatioprotokollat, vaatimukset sovellusten teknisille adaptereille, joskus myös eri viestintämuotojen mäppäys mahdollista

reititys oikealle palvelulle vs. palvelurekisteri loogisten osoitteiden asettaminen viestiin vs. palvelun käyttäjän vastuu

paikallistaa vastaanottaja

ympäristön hallittavuus keskitetty yhteys-, valvonta- (ja virhetilanne-) piste vai hajautetut

integrointipalvelut

lisää joustavuutta ja erilaisia soveltamismahdollisuuksia, mutta myös uuden kerroksen järjestelmään ja eri soveltamistapoja

ei vaikuta semanttiset ja toiminnalliset perusratkaisut (tietoelementtien ja

kokonaisuuksien merkitykset, pl. yksinkertaiset yhdistelyt ja jaot, toiminnallisten vaatimusten perusluonne (integrointitapa))

f

Filosofinen ero (tai USA-Ruotsi-maaottelu)

Palvelualusta Yhteinen integrointimäärittely

pyrkimys kaaoksen hallittavuuteen pyrkimys järjestyksen luomiseen

mediaattori: reaktiivisesti eri osapuolten protokolliin mukautuminen

silta: proaktiivinen ulkoinen protokolla, johon molemmat sopeutuvat

"väline, jolla saa nopeasti tehtyä integrointia"

"tarkasti sovitut rajapinnat ja soveltamisoppaat"

"helpota paikallista integrointia" "vähennä paikallista räätälöintiä"

integroijan ja tilaajan vastuu toimittajan ja tilaajan vastuu

sisällöstä sopiminen + osin tuote/välinekohtaiset tekniikkamäppäykset?

sisällöstä ja tekniikasta sopiminen

install & tweak & configure & play agree & plug & configure & play

USA: oman onnensa seppä Ruotsi: sovitaan yhdessä

f

Palvelualustojen käyttöön liittyviä kysymyksiä

palvelujen (toiminnallisessa) määrittelyssä tehtävät oletukset alustan hoitamista seikoista esim. "pyynnön vastaanottajan" määrittelyn eri tasot - onko osa

palvelun rajapintaa vai alustan / hakemiston hoidettava asia? kulkeeko "kaikki" palvelualustan kautta, vai tehdäänkö suoria liitäntöjä

esim. ydinpalveluihin - esim. kontekstinhallinta ei ole ESB-palvelu? vaatimusten luonne

esim. vuorovaikutteisuus vs. viestipohjaisuus infrastruktuuriresurssit vs. sovellushankintaresurssit

policy-määritysten suhde toiminnallisiin määrityksiin periaatteessa kaikki voi olla joko rajapintaa tai konfiguraatiota

arvio [Bea]: 20 palvelun sovellukset onnistuvat vielä point-to-point-tavalla, laajemmat sovellukset vaativat keskitetyn väylän

mitä erityisesti jää "yhteisesti sovittavaksi" palvelualustoja käytettäessä sisältö ja perusratkaisut toiminnalliset palvelumäärittelyt

f

Viitearkkitehtuurin soveltaminen:prosessikerros (business process / choreography)

-erityisesti prosessimoottori

Operationalsystems

Mainframe


Services



Composite services


Object-oriented

CRM,ERP


Inte

gra

tion

arch

itectu

re

Se

curity, M

an

ag

em

en

t,M

on

itorin

g, Q

ua

lity of se

rvice

f

Viitearkkitehtuurin soveltaminen: business process / choreography

vaihtoehtoja prosessimoottori - orchestration

keskitetty prosessin ohjaus, oma kerros arkkitehtuurissa, prosessin osana olevien palvelujen ei tarvitse tuntea prosessimäärittelyä

prosessin dokumenttien kunkin osapuolen tuntemat prosessimäärittelyt - choreography hajautettu prosessin ohjaus, kaikkien osapuolten

mukauduttava määrittelyihin prosessimäärittelyjä voi myös kuljettaa dokumenttien

"mukana"? erikseen rakennetut prosessipalvelut osana arkkitehtuuria -

kuten prosessimoottori käyttöliittymäsovellus (myös vanhat sovellukset) /

asianhallintasovellus / portaali prosessin ohjaajana

f

Prosessimoottorin käyttökohteet ja edellytykset

prosessimoottori: keskitetty prosessin kontrolloija ohjaa ennalta määritellyllä tavalla viestien ja vastausten

liikkumista säilyttää tiedon prosessin tilasta

prosessin seuranta, poikkeamien hallinta ym. teknistä tietoa prosessien etenemisestä, virhetilanteista jne. toiminnallista tietoa prosessien kulusta, läpimenoajoista,

määristä jne. prosessin askelten deterministinen määrittely

tunnettava, kuinka prosessi etenee ottaa usein kantaa sekä tiedonkulun että työnkulun

etenemiseen prosessimäärittelyn hienojakoinen karkeustaso

f

Esimerkki: prosessimoottori kansallisessa arkistossa

prosessien suorittaminen, arkiston osajärjestelmien riippuvuuden vähentäminen, uusien osien helppo lisääminen, prosessien muuttaminen, prosessien tilan ylläpito ja valvonta

arkistopalvelun sisäisen toimintalogiikan määrittelyt, suorittaminen ja valvonta

[KANTA - Kokonaisarkkitehtuuri, Arkkitehtuurimäärittely v0.9]

f

Prosessimoottorin käyttöön liittyviä kysymyksiä

määrittely prosesseihin, joita kontrolloivat ihmiset tai joita kontrolloivat olemassa olevat järjestelmät määritelläänkö terveydenhuollon prosesseja niin tarkasti, että niistä

saadaan "koordinoituja"? vai luodaanko prosessimoottoriin "kehysprosessit", joiden yksityiskohtiin

ei kiinnitetä prosessitasolla huomiota? logiikan päällekkäinen toteutus prosessimoottorissa ja

tietojärjestelmissä? BPEL:in käyttö prosessien kuvauskielenä?

BPEL4WS: rajoittuminen web-palvelujen kutsumiseen (myös prosessi on web-sovelluspalvelu) - palvelualustoihin voidaan liittää myös muilla tavoin teknisesti toteutettuja palveluita

saatavilla myös välinekohtaisia kuvaustapoja ja yhteisiä notaatioita, joilla ei yhtä vahvaa tekniikkasidontaa

esim. BPMN:stä ja useista välineistä määritelty siirtymä ja vastaavuudet BPEL:iin

keskitetylle orkestroinnille myös vaihtoehtoja: koreografia / itinerary, jossa viestin mukana kulkee "prosessimäärittely", portaalit, prosessipalvelut?

f

Johtopäätöksiä etenemiseen prosessimoottoreista

prosessimoottorin käyttökohteeksi on suosiolla valittava sähköisen tiedon käsittelyprosessi, EI terveydenhuollon organisaation työnkulku tai asiakasprosessi? "prosessikuvaukset" tarkennettava / muunnettava hienojakoisiksi

tiedonkäsittelyprosesseiksi keskittyminen tiedonkäsittelytapahtumiin, työtehtävien erottaminen

tiedonkäsittelytehtävistä tavoite tiedonkäsittelyn ja välityksen ohjaus, seuranta, mahd.

automatisointi TAI yleistetyn työnkulun kuvaus prosessimoottoriin?

ja monien manuaalisten vaiheiden ja poikkeustilanteiden huomiointi abstraktit prosessit, joiden yksityiskohdista ei välitetä

prosessimoottoritasolla, asianhallintaprosessit? tavoite "saumakohtien" seuranta, risteämispisteiden hallinta, ei

automatisointi ei niinkään kyse, tarvitaanko CT-kuva vai ei, vaan milloin se

tarvitaan?

f

Viitearkkitehtuurin soveltaminen:järjestelmät (operational systems)ja niiden rajapinnat (enterprise components)

-lyhyesti

-perustuen edellisen kerran materiaaliin

Operationalsystems

Mainframe


Services



Composite services


Object-oriented

CRM,ERP


Inte

gra

tion

arch

itectu

re

Se

curity, M

an

ag

em

en

t,M

on

itorin

g, Q

ua

lity of se

rvice

f

Viitearkkitehtuurin soveltaminen: enterprise components

bottom-up -palvelujen tunnistaminen pohjana esim. järjestelmäkartta tarvittavaan prosessiin liittyvien toimintojen ja tietojen

tunnistaminen sovelluksista käytettävissä olevat palvelut tarvittavien muutosten tai laajennusten määrittely

top-down -palvelujen tunnistaminen pohjana riittävälle tasolle kuvatut tavoitetilan prosessit palvelujen, rajapintojen ja operaatioiden määrittely

prosessikuvauksista toteutusstrategiat

hankinta, osto, vuokraus, mukauttaminen (adapteri)... "sen pitää pyöriä meillä"?

f

"Käytettävissä oleva"?

tuotteeseen toteutettu "palvelurajapinta" Web service-rajapinta

edelleen tarvitaan WS-I ja yhdenmukainen arkkitehtuuri

http/XML ja (HL7-)viestirajapinnat saatavilla oleva rajapintamäärittely

rajapintastandardit teknisellä tai "vain toiminnallisella" tasolla määritellyt

saatavilla olevat WSDL-kuvaukset (toimittajat, käyttäjät) tuotteesta löytyvä "valmis" toiminnallisuus ilman

rajapintaa käyttöön integrointialustalla "sopivasta kohdasta"? adapteritoteutus, sovelluksen muokkaaminen?

tunnistetut palvelutarpeet, roadmap-dokumentit

f

"Käytettävissä olevat palvelut"? - tilanne

tuotteeseen toteutettu "palvelurajapinta" Web service-rajapinta

edelleen tarvitaan WS-I ja yhdenmukainen arkkitehtuuri

http/XML ja (HL7-)viestirajapinnat saatavilla oleva rajapintamäärittely

rajapintastandardit teknisellä tai "vain toiminnallisella" tasolla määritellyt

saatavilla olevat WSDL-kuvaukset (toimittajat, käyttäjät) tuotteesta löytyvä "valmis" toiminnallisuus ilman

rajapintaa käyttöön integrointialustalla "sopivasta kohdasta"? adapteritoteutus, sovelluksen muokkaaminen?

tunnistetut palvelutarpeet, roadmap-dokumentit

PALJON PALJON SOVELLUKSIA, SOVELLUKSIA,

TARVITAAN TARVITAAN INTEGROINTI INTEGROINTI

/ SOVITUSTYÖTÄ/ SOVITUSTYÖTÄ

VÄHÄN VÄHÄN SOVELLUKSIA, SOVELLUKSIA, PLUG AND PLAYPLUG AND PLAY

f

Operational systems-esimerkki (HUS)

Invoicing, monitoring, reporting

Organizationalinvoicing

Orders, personnel

Datawarehouse

FinancialsInvoice handling,

analysisDaily reporting

Statisticalreporting, QA

Patient billing

Legacy systems, integration platform

Patient registry

Patient billing, Procedure statistics,Radiology, Case management

Psychiatry and drug abuse, outpatientEPR

Core HIS: Referrals, Bookings,Inpatient and outpatient management,

orders, population registry

Core EPR: electronic patient record,discharge summaries, medication

management, digital dictation

Laboratory, Pathology,Blood orders

Radiology ISPACS

Pharmacy IS

Hospital infections reg.

Anaesthesiology + ICU IS

Surgery operations management

Neonatal & maternity ISPatient group specific

quality assurance

Research statistics and reporting IS

Care and operationssupport systems

Meal orderingMaterials

managementTelephone

network servicesDuty, personnel andsalary management

Education,passage control

Administrativesystems

Authority networks etc.Forms repositoryCase and archive management Intranet and internet systems

RegionalIS

Billing and administrativeinformation grouping

Gastroenterology, otherdepartmental systems

[Mykkänen, Korpela, Ripatti, Rannanheimo, Sorri. Local, Regional and National Interoperability in Hospital-Level Systems Architecture. Meth Inf Med, 2007, under revision]

f

Sovellustasolta toimintojen tunnistaminen: Musti/Upo

UPO

Henkilötietojenkäsittely Lähetetietojen

käsittelyAjanvaraus Työohjelmat

Potilaan

vallinta

entisillä

tiedoilla

haku

Uuden potilaa

n valintaUuden potilaa

n tietojen kirjaami

nen

Potilaan tietojen katseluEntisten muutos-

ten käsittely

Potilaan tietojen muutta-minen

Potilaan

tiedot

Lähet-teen muut tiedot

Ajan-varaus

Ajan sito-

minen / vapaut-taminen

Vastaan-otto-

aikojen siirto

Ennakkoajanvaraus

potilaskohtainen

kiinnittäminen

Vapaat ajat

Resurssit

mm. huonelaite

henkilö

Kalenterimm.

kuukausi, viikko, päivä,

klo

Lisäksi muita

toimintoja yhteensä 13 kohtaa

f

Viitearkkitehtuurin soveltaminen: presentation

-lyhyesti

Operationalsystems

Mainframe


Services



Composite services


Object-oriented

CRM,ERP


Inte

gra

tion

arch

itectu

re

Se

curity, M

an

ag

em

en

t,M

on

itorin

g, Q

ua

lity of se

rvice

f

Käyttöliittymät ja SOA: vaihtoehtoja

suosikkivastaus: portaali (usein integroituna ESB-infrastruktuuriin) uusissa sovelluksissa usein suositeltavaa? portletit tarjolla "pikkukäyttöliittymiksi" palveluihin

vanhat järjestelmät sellaisenaan? muutoksia / hyötyjä vain muualle kuin sinne,

missä järjestelmää käytetään? muokattuna? mitä ulkoiseen prosessilogiikkaan, mitä jää

järjestelmään? integrointi mahdollista myös käyttöliittymätasolla - ohittaa SOA-

palvelut asiainhallintajärjestelmä yhdistettynä prosessin ohjaukseen? siirtyminen "yhteisestä työasemasta" henkilökohtaiseen

käyttöliittymään (tilanteeseen sopivalla laitteella)? työpöydän hallinta - edelleen useita sovelluksia yhtä aikaa? mistä voi ostaa sovelluspalveluja sovellusten sijaan?

f

Yhteenveto + jatkotyö

f

Jatkotarkennukset ja keskeisimmät tarpeet?

tässä esitetyn viitearkkitehtuurin pohjalta tarkennus osapuolten käytännön tarpeisiin? arkkitehtuuripelisääntöjen tarkennus esimerkkien kautta palveluja alustamäärittelyjen tarkennus

eteneminen prosessimäärittelyistä palvelujen tunnistamiseen ja määrittelyyn? siirtyminen tietokantakeskeisestä ratkaisujen tuottamisesta

tehtäväpohjaiseen? riittävä tarkkuustaso, tasapaino työnkulun, tiedonkulun, työtoiminnan

välillä? näkökulmat: käyttäjä, tietohallinto, sovellustuottaja, integraattori sovelluspalvelujen luokittelun toimivuus ESB-ratkaisujen vaikutus määrittelytasoon (toiminnallinen / tekninen) palvelulistaus esimerkkikohtaisesti, top-down ja bottom-up palvelukohtaisesti hankinta- ja toteutusvaihtoehdot

migraatio, nyky- ja tavoitetilakuvaukset moniin osioihin paljon valmista pohjaa!

f

Kiitos

SerAPI-osapuolet: TEKES, Medici Data Oy, Datawell Oy, Fujitsu Services Oy, Pohjois-Savon shp, WM-data Oy, Commit; Oy, Intersystems B.V. Finland, Mediconsult Oy, Microsoft Oy, Oracle Finland Oy, Satakunnan shp, Bea Systems Oy, Helsingin ja Uudenmaan shp, Kuopion kaupunki, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Mawell Oy, Oy Prowellness Ltd.

www.centek.fi/serapi/

vs.

työpaja 3 serapi-työpajaseminaari 6.2.2006, kuopio juha mykkänen, heli luostarinen,

Documents