SOSIAALI- JA

TERVEYSMINISTERIÖ

VUORIMIESPÄIVÄT 2005 Aika Pe 1.4.2005 Paikka Marina Congress Center, Helsinki Yli-insinööri Erkki Reinikka, STM/TSO erkki.reinikka@stm.fi

AJANKOHTAISTA TURVALLISUUSTIETOA kaivostoiminnan erityisdirektiivit riskienhallinnan edistäjinä

SOSIAALI- JA

TERVEYSMINISTERIÖ

TYÖTAPATURMAT JA LIIKENNE – FAKTAA EU-15 vuonna 2002

lähes 4 miljoonaa yli 3 päivän työtapaturmaa Päätoimialoilla 104 miljoonaa työntekijää Hiukan yli 4000 kuolemantapausta, niistä yli 1200 rakennusalalla

Liikenteessä 1,3 miljoonaa onnettomuutta per vuosi Yli 40000 kuollutta 17 miljoonaa loukkaantumista Kustannukset 160 miljardia euroa 2 % bruttokansantuotteesta EU;n ohjelma onnettomuuksien puolittamiseksi vuoteen 2010 mennessä

Euro stat, New Cronos database. http://europa.eu.int/newcronos/

SOSIAALI- JA

TERVEYSMINISTERIÖ

Fatal accidents at work, EU15 Incidence rate by economic activity per 100 000 workers

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 20020

2

4

6

8

10

12

14

16

Number 9 NACE Number ConstructionIncidence rate - 9 NACE Incidence rate - Construction

SOSIAALI- JA

TERVEYSMINISTERIÖ

TYÖTAPATURMAT Suomessa– FAKTAA Työtapaturmien välittömät kustannukset kansantaloudelle n. 420 milj. €

Välittömät kustannukset yritys/organisaatiotasolla n. 20 – 50 % kokonaiskustannuksista

Yhden päivän poissaolon kustannus työnantajalle 300 – 700 €

Sujuvan tuotannon ja työn häiriöt

Lähde:Valtakunnallinen työtapaturmaohjelma 2001-2005 ”Työturvallisuus kohti maailman kärkeä”

SOSIAALI- JA

TERVEYSMINISTERIÖ

Korvatut työtapaturmat ja ammattitaudit 1993-2003

Lähde: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto.

SOSIAALI- JA

TERVEYSMINISTERIÖ

Palkansaajien työpaikkatapaturmataajuus 1980-2003(vähintään 3 päivän työkyvyttömyys)

Lähde: Virallinen työtapaturmatilasto 1980-1991, Tilastokeskus 1992-2002

*2003 arvio

SOSIAALI- JA

TERVEYSMINISTERIÖ

Työperäisten sairauksien ja tapaturmien aiheuttamat kustannukset v.2000Työperäisyys (arvio) KUSTANNUKSET

Sairausluokka % tapauksia miljoonaa euroa Kasvaimet 4 % 700Mielenterveyden häiriöt 5 % 2600Hermosto ja aistimet 20 % 3900Verenkiertoelimet 10 % 2500Hengityselimet 25 % 5600Ihotaudit 45 % 2900TULES 33 % 43100Työtapaturmat 100 % 65700Yhteensä 127100

4542853

40027367

1030

102193334

Sairaan-hoito24 %

Sairaus-poissaolot

19 %

Työkyvyt-tömyys46 %

Ennenaik. kuolema

11 %

Kustannukset kustannuslajeittain

SOSIAALI- JA

TERVEYSMINISTERIÖ

Direktiivit EU-tasolla Valmistajat, maahan-tuojat ym. (tuotteet)

koneet sähkölaitteet kemikaalit melu ja tärinä suojaimet räjähdysvaarallisissa

tiloissa käytettävät laitteet

Käyttäjät (olosuhteet) työoloja koskeva

perusdirektiivi 89/391/ETY ns. tytärdirektiivit (16 kpl)

työvälineiden käyttö

kaivannaistoiminta melu tärinä turvamerkit, yms

SOSIAALI- JA

TERVEYSMINISTERIÖ

EU LEGISLATION DIRECTIVE 89/391/EEC

Mineral-extracting industries

COUNCIL DIRECTIVE 92/104 of 3 November 1992 concerning the minimum requirements for improving the safety and health protection of workers in the mineral-extracting industries through drilling (eleventh individual Directive within the meaning of Article 16 (1) of Directive 89/391/EEC

COUNCIL DIRECTIVE 92/91 of 3 December 1992 on the minimum requirements for improving the safety and health protection of workers in surface and underground mineral-extracting industries (twelfth individual Directive within the meaning of Article 16 (1) of Directive 89/391/EEC

SOSIAALI- JA

TERVEYSMINISTERIÖ

1) vaarat eliminoidaan; 2) vaaraa valvotaan sen

syntypaikalla; 3) vaara minimoidaan; ja 4) jos vaara on edelleen

olemassa, käytettäväksi annetaan henkilönsuojaimia.

Toimenpiteet toteutetaan ottaen huomioon

tekniikan kehitys kohtuullisuus käytännöllisyys toteutettavuus. 

ILO-sopimuksen ja EU direktiivien mukaisesti on terveyshaittojen ennalta ehkäisemiseksi ja riskien hallitsemiseksi työnantajan arvioitava vaara ja käsiteltävä sitä seuraavassa järjestyksessä:

SOSIAALI- JA

TERVEYSMINISTERIÖ

Kaivosturvallisuusasetus(ehdotus)Kaivostoimintaan liittyvän työn

turvallisuus: työolosuhteet; työjärjestelyt; työtilat; koneet ja laitteet; sekä työ- ja suojavälineet.Kaivoksen ja ympäristön

turvallisuus: kaivostilat; kaivoksen rakenteet;

Kaivoksen ja ympäristön turvallisuus:

maanpinnan vakavuus ja muoto; kulkuväylät; varastoalueet; padot ja altaat; rakennukset ja rakennelmat; työn, liikenteen ja räjäytysten

järjestelyt; sekä kaivoksen lopettamiseen liittyvät

toimenpiteet.

Kaivosturvallisuusasetus-ehdotusPerusta EU direktiivit; ILO-sopimus 176, joka koskee terveyttä ja turvallisuutta kaivoksissa

SOSIAALI- JA

TERVEYSMINISTERIÖ

TT-asiakirjan sisältö perustuu seuraaviin direktiivin 92/104/ETY kohtiin:

1) ohjeet laitteiden ja koneiden tarkastamisesta, huollosta ja tarvittaessa testauksesta; Liite A 3.1, Liite 3.2

2) ohjeet henkilöiden nostamiseen ja kuljettamiseen tarkoitettujen laitteiden käytöstä; Liite C 5.2 ja 3 artikla 2. kohta, Liite A3.2

3) ohjeet toimenpiteistä hätätilanteissa ja hätälaitteiden käytöstä sekä tarvittavat ensiapuohjeet; Liite A 1.6

4) ohjeet menettelytavoista toteuttaa työlupajärjestelmä suoritettaessa vaarallisia tehtäviä tai muita tehtäviä,

jotka saattavat aiheuttaa vakavia vaaroja muiden tehtävien yhteydessä; 3 artikla c, Liite A1.85) ohjeet ilmanvaihdon toteutuksesta;

3 artikla, Liite C 76) pelastussuunnitelma;

Liite A 4.4.4.7) tarvittavat liikenneohjeet

ja –säännöt; Liite A 6.68) ohjeet viestintäjärjestelmän

käytöstä; 6 artikla

Lisäksi TT-asiakirjassa tulee käsitellä muita mahdollisia terveyteen ja turvallisuuteen oleellisesti vaikuttavia tekijöitä.

Turvallisuus- ja terveysasiakirja

SOSIAALI- JA

TERVEYSMINISTERIÖ

Riskien arviointi työssä - EU-opas

Tämä opas on käännös EU:ssa tehdystä riskien arvioinnin oppaasta. Sen tietosisältö ei välttämättä vastaa Euroopan komission näkemyksiä.

Tämä asiakirja on käännös EU:ssa tehdystä riskien arvioinnin oppaasta. Se sisältää neuvoja työnantajalle, työntekijöille ja muille kiinnostuneille, jotka pohtivat miten toteuttaa käytännössä neuvoston ns. puitedirektiiviin 89/391/ETY (erityisesti sen 6.3 (a) ja 9. 1 (a) artiklaan) sisältyvät riskien arviointivaatimukset. Tavoitteena on edistää työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä työssä.

SOSIAALI- JA

TERVEYSMINISTERIÖ

Virheistä johtuvat

aukot

VAARA

TapaturmaVahinko

Pysyvistä olosuhteista

johtuvat aukot

Virheet päätöksenteossa- piilovirheet

Lähde: James Reason

REIKÄJUUSTOTEORIA

Linjajohdon toiminnanpuutteet

S u o j a u k s e t

Riittämättömätsuojaukset

Vaarallinen toiminta- aktiiviset virheet

Vaarallisen toiminnan edellytykset

SOSIAALI- JA

TERVEYSMINISTERIÖ

Turvallisuusjohtaminen onmäärätietoista ja järjestelmällistä turvallisuustoiminnan suunnittelua

ja käytännön toteutusta normaalien johtamiskeinojen avulla.

Se tähtää työympäristön riskien hallintaan sekä henkilöstön turvallisuuden ja hyvinvoinnin

ylläpitämiseen sekä kehittämiseen.

TURVALLISUUSJOHTAMINEN

SOSIAALI- JA

TERVEYSMINISTERIÖ

Tietoista • Suunnitelmallista • Järjestelmällistä • Dokumentoitua • Ennakoivaa

Yhteistyötä yrityksen toiminnan jatkuvuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin eteen

Riskienhallinta-toiminnan orga-nisoiminen jakehittäminen

1. Riskientunnistaminen

ja arviointi

2. Riskienhallinta-keinot

3. Varautuminenvahinkoihin

4. Seuranta ja va-hingoista oppi-

minen

Riskien-hallinta

• Riskin välttäminen• Riskin pienentäminen• Riskin siirtäminen• Riskin pitäminen

MITÄ RISKIENHALLINTA ON?

Lähde: www.pk-rh.com

SOSIAALI- JA

TERVEYSMINISTERIÖ

HavainnointiMene-telmä

ArviointiMene-telmä

Pienen-täminen

•Tarkistuslistat•Haastattelut•Videointi•Mittaukset•Raportointi

•Normien tunnistaminen•Subjektiivinen arvio•Arvioijien moni- osaaminen•Ennalta sovittu järjestelmä

•Korvaaminen•Työmenetelmämuutos•Eristäminen•Suojaaminen•Opastus•jne

RISKIEN HALLINTA

Mene-telmä

SOSIAALI- JA

TERVEYSMINISTERIÖ

Riskien arviointi työturvallisuuslaissa, 10§

Työn vaarojen selvittäminen ja arviointiTyönantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Tällöin on otettava huomioon muun ohella:1) tapaturman ja muu terveyden menettämisen vaara kiinnittäen huomiota erityisesti kyseisessä työssä tai työpaikassa esiintyviin 5 luvussa tarkoitettuihin vaaroihin ja haittoihin; 2) esiintyneet tapaturmat, ammattitaudit ja työperäiset sairaudet sekä vaaratilanteet; 3) työntekijän ikä, sukupuoli, ammattitaito ja muut hänen henkilökohtaiset edellytyksensä; 4) työn kuormitustekijät; ja 5) mahdollinen lisääntymisterveydelle aiheutuva vaara.

työturvallisuuslaki (738/2002)

SOSIAALI- JA

TERVEYSMINISTERIÖ

työturvallisuuslaki (738/2002) Vaara- ja haittatekijöiden selvittäminen ja arviointi 10 §

selvitettävä riittävän järjestelmällisesti ensisijaisesti vaarat poistettava arvioitava jos vaaraa ei voida poistaa käytettävä tarvittaessa asiantuntijoita arviointi työnantajan hallussa ajan tasalla pito voi olla osa muuta työnantajan selvitystämuista: työpaikkaselvityksen tuloksena syntyvän asiakirjan oltava

nähtävänä työpaikalla

SOSIAALI- JA

TERVEYSMINISTERIÖ

Yhteiset työpaikat (49§-54§) Yleinen huolehtimisvelvoite Pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan velvollisuudet

vaaroista tiedottaminen toimintojen yhteensovitus työpaikan liikenne järjestys ja siisteys yleissuunnittelusta yleisestä terveellisyydestä ja turvallisuudesta yhteistoiminnan organisoinnista

SOSIAALI- JA

TERVEYSMINISTERIÖ

Itsenäisen työnsuorittajan velvollisuudet yhteisellä työpaikalla

työntekijän pätevyys, tarvittavat luvat ja vähimmäisikä työssä käytettävät koneet ja laitteet sekä niiden

käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset vaarallisten aineiden käsittely työpaikan turvallisuusohjeet vaaroista tiedottaminen

SOSIAALI- JA

TERVEYSMINISTERIÖ

Työntekijän velvollisuudet Velvollisuus noudattaa ohjeita Huolehtia järjestyksestä ja siisteydestä Huolehtia omasta ja työtoverien turvallisuudesta Vältettävä muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja epäasiallista kohtelua Vikojen ja puutteellisuuksien poistaminen ja niistä ilmoittaminen (oikeus saada

palautetta) Käyttää ja hoitaa annettuja suojaimia ja varusteita Käyttää sopivaa vaatetusta Koneiden, laitteiden ja vaarallisten aineiden ohjeiden mukainen käyttö Turva- ja suojalaitteiden käyttö Oikeus työstä pidättäytymiseen

SOSIAALI- JA

TERVEYSMINISTERIÖ

EU-OSHA Network - http://fi.osha.eu.int/Koneen elinkaari - hyvät käytännötLue lisää yleisiä asioita sivustosta...

Sivuston sisältö on koostettu sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden ja oppaiden perusteella sekä hyödyntämällä asiaan liittyviä standardeja sekä asiantuntijalähteitä.

SOSIAALI- JA

TERVEYSMINISTERIÖ

EU 15 Focal PointsNMS and CCs Focal PointsEFTA Focal Points

SOSIAALI- JA

TERVEYSMINISTERIÖ

•Laki räjähdysvaarallisista aineista (lain uudistaminen meneillään)•Räjähdeasetus (473/1993) •Asetus räjähteiden vaatimustenmukaisuuden toteamisesta (1384/1994) •Panostajalaki (219/2000) •Valtioneuvoston asetus panostajan pätevyyskirjoista (122/2002) •Asetus puolustusvoimien räjähteistä (648/1996) •Asetus rajavartiolaitoksen ja poliisin räjähdysvaarallisista aineista (731/1983)

Päätökset•Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös räjähdystarvikkeista (130/1980) •Valtioneuvoston päätös räjäytys- ja louhintatyössä noudatettavista järjestysohjeista (410/1986)•Sosiaali-ja terveysministeriön asetus räjähdysaineen työmaavalmistuksen turvallisuudesta (125/2002) •Sosiaali- ja terveysministeriön asetus panostajien pätevyyskirjan myöntävästä viranomaisesta ja pätevyyskirjan saamiseksi vaadittavasta koulutuksesta (124/2002)•Työministeriön päätös räjäytys- ja louhintatyötä koskeviksi turvallisuusmääräyksiksi (495/1993) •Puolustusministeriön räjähdepäätös (K Dnro 16/4200/96/KI)

Valtioneuvoston päätös viranomaisten yhteistoiminnasta räjähdysainetarkastusten suorittamisessa (280/1978)

Räjähteet

SOSIAALI- JA

TERVEYSMINISTERIÖ

LOUHINTARÄJÄHDYSAINEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 1955 - 2004

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

-55 -58 -61 -64 -67 -70 -73 -76 -79 -82 -85 -88 -91 -94 -97 -00 -03

tonn

ia

SOSIAALI- JA

TERVEYSMINISTERIÖ

Taulukko 1. Räjäytys- Valmistus Varastointi Lasten Muut työt leikit räjähdys- onnettomuudet K U O L L E I D E N M Ä Ä R Ä YHTEENSÄ

1930-luku 5 12 - - - 17 1940-luku 18 21 2 11 5 57 1950-luku 44 3 8 7 3 65 1960-luku 22 13 7 - 9 51 1970-luku 2 44 3 2 16 67 1980-luku 2 - 1 1 7 11 1990-luku 3 - - - 3 6 2000-luku 2 1 1 4* * Ennakkotiedot 2000-luvulta

SOSIAALI- JA

TERVEYSMINISTERIÖ

Räjähdysonnettomuuksissa kuolleet eri vuosikymmenillä 1930-2000

0

10

20

30

40

50

60

70

1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000

räjäytystyöt valmistus varastointi lasten leikit muut

17

5765

51

67

116

4

SOSIAALI- JA

TERVEYSMINISTERIÖ

Räjäytys- ja louhintatyötapaturmissa kuolleet koodiryhmittäin sekä rakennus- että kaivannaistoiminnassa 1973 - 2002 Liite 1

viiden vuoden jaksoissa

1973- 1978- 1983- 1988- 1993- 1998- Työvaihe

1977 1982 1987 1992 1997 2002 Yht. 1. Räjähdysaineiden siirrot työmaalla r

k 1 1 2. Räjähdysain. huolimaton käsittely r 1 1 2

k 3. Viemärikaivannot r 2 2 1 1 6

k 4. Laitteiden ja kalust. siirr. työmaalla r 2 1 1 4

k 2 1 1 4 5. Poraaminen r 1 1

k 1 1 6. Pöly (silikoosi, asbestoosi) r 1 3 1 5

k 3 13 12 6 5 2 41 7. Porien teroitus r 1 1

k 8. Panostaminen r 1 1

k

SOSIAALI- JA

TERVEYSMINISTERIÖ

Räjäytys- ja louhintatyötapaturmissa kuolleet koodiryhmittäin Liite 1 sekä rakennus- että kaivannaistoiminnassa 1973 - 2002 viiden vuoden jaksoissa

Työvaihe 1973- 1977

1987- 1982

1983- 1987

1988- 1992

1993- 1997

1998- 2002

Yht:

9. Sinkoava esine, kivi r 3 1 2 6 k 10. Räjähtäminen muusta syystä r 1 2 1 4 k 11. Tuuletus r k 2 2 12. Rusnaus, komut, sortunat r 5 1 2 2 10 k 7 5 3 3 2 1 20 13. Louheen kuormaus, käsittely r 1 2 3 k 1 1 14. Peruuttaminen r 5 5 2 1 1 2 16 k 2 1 1 1 5 15. Kuljetuksen valmistelu- ja r 2 1 3 lopettamistyöt, muut työvaiheet k 1 1 16. Maansiirtokulj., koneellinen r kuormaus k 1 1

SOSIAALI- JA

TERVEYSMINISTERIÖ

U.S. Department of LaborMine Safety and Health Administration

SOSIAALI- JA

TERVEYSMINISTERIÖ

Räjäytys- ja louhintatyötapaturmissa kuolleet koodiryhmittäin sekä rakennus- että kaivannaistoiminnassa 1973 - 2002 Liite 1

viiden vuoden jaksoissa

1973- 1978- 1983- 1988- 1993- 1998- Työvaihe

1977 1982 1987 1992 1997 2002 Yht. 17. Ajoneuvon korjaus ja huolto r 1 1 *) 2

k 1 1 18. Jarrut epäkunnossa, r 3 1 4 jarrujen pettäminen k 2 1 1 4 19. Muut tapaukset r 1 2 3 1 2 1 10 k 6 1 1 8

YHTEENSÄ 44 40 36 17 20 12 169 Rakennustoiminta =r Kaivostoiminta =k

SOSIAALI- JA

TERVEYSMINISTERIÖ

r

U.S. Department of LaborMine Safety and Health Administration

SOSIAALI- JA

TERVEYSMINISTERIÖ

Vuosi Kaivoksia Kaivos- Tapaturma- Kokonais-kpl työntekijöitä tiheys *) louhinta

henkilömäärä milj.tonnia

1949 24 1628 183 2,91975 42 1293 92 18,02000 42 614 53 33,5

Kaivoksien lukumäärä, -louhinta,kaivostyön tapaturmatiheys miljoonaa työtuntia kohti vuosina 1949, 1975, 2000 (yli yhden työvuoron menetyksen aiheuttaneet tapaturmat *)

Lähde: Kaivosturvallisuussäädösten muutostarpeita selvittävän työryhmän raportti /2003

SOSIAALI- JA

TERVEYSMINISTERIÖ

Mikä on LTI-Luku?

*) LTI: Lost Time Injuries Frequency Rate

LTI*-luvulla seurataan tapaturmataajuuden kehitystä luku ilmaistaan poissaoloon johtaneina työtapaturmina miljoonaa

työtuntia kohti eli noin 600 hengen työyhteisössä yksi tapaturma vuodessa vastaa

LTI-lukua 1 vastaavasti noin 60 hengen työyhteisössä lukua 10

parhaiden eurooppalaisten kemian alan yhtiöiden LTI-luku on selvästi alle yhden

kemian toimialan keskiarvo Suomessa vuonna 2001 oli 13.6 Suomessa vain harvat yritykset pääsevät toistuvasti alle viiden LTI-lukua seurataan, koska sen

tiedetään korreloivan vakavampien onnettomuuksien kanssa seuranta on yleistä ja vertailutietoa on helposti saatavilla

SOSIAALI- JA

TERVEYSMINISTERIÖ

-+

++ Ei-toivotut

tapahtumat

Teknisetjärjestelmät

Johtamisjärjestelmät ja menettelytavat

Turvallisuus-kulttuuri

•tapaturmien vakavuus•tapaturmataajuus•vaaratilanteet•tapaturmien syyt•sopimuskumppaneiden tapaturmat•sairaspoissaolot•ammattitaudit•poissaolokustannukset•vastaanottokäynnit•ongelmajätteet•satunnaispäästöt

•turvallisuustoimenpiteet•koulutus•turvallisuuskierrokset•auditoinnit•pienryhmätoiminta

•aloitteet•työkyky- ja kuntotestit•ergonomia•turvallisuuskustannukset

•johdon kierrokset•auditoinnit•henkilösuojainten käyttö•viranomaispalaute•paloturvallisuus ja hätätilannevalmius•lakien ja asetusten noudattaminen•työilmapiiri

TURVALLISUUDEN OSA-ALUEET JA MITTARIT•riskinarvioinnit•siisteys ja järjestys•häiriötiedot

•kunnossapitotiedot•luotettavuustiedot •käytettävyys

lähde: TUKES

SOSIAALI- JA

TERVEYSMINISTERIÖ

MARKKINALÄHTÖISET/ MUUT MALLIT

Laatustandardit ISO 9000

Ympäristöjohtamisstandardit ISO 14000

Turvallisuusjohtamisstandardit BS 8800, DNV (OHSM), OSHAS 18001, OSHAS 18002

Työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmiäkoskevia ohjeita, ILO- OHS 2001

Responsible Care - Vastuu huomisesta

SOSIAALI- JA

TERVEYSMINISTERIÖ

Yhteenveto Sekä ILO-sopimuksesta että direktiivistä johtuvat muutosehdotukset

lähinnä tarkennuksia olemassa olevaan lainsäädäntöön. Suomen kaivannaisteollisuutta koskeva lainsäädäntö täytti

jo melko hyvin direktiivin vaatimukset ennen Suomen EU-jäsenyyttä kalusto pääosin modernia turvallisuustilastot melko hyvät tekninen ja muu osaaminen korkeatasoista ympäristönormit otetaan huomioon

SOSIAALI- JA

TERVEYSMINISTERIÖ

Turvallisuus syntyy vain tekemällä!!

kiitos