Työväen Mailapojat 75 vuotta

�

Työväen Mailapojat 75 v.

Juhlatoimikunta: Anja Leisma, Sirkka Muranen, Kirsi Näkyvä, Kati Tienari, Eero Laasila, Raimo Lindholm, Kari Nyman, Pentti Pekkala, Matti Savolainen, Markku Torkkeli, Markku Voutilainen, Kalevi Äijälä ja Merja Kivi.

Taitto ja graafinen suunnittelu Tuija Rannikko

Toimituksellinen yhteistyö Katri Karsi, Hyvien Ihmisten Talo

Kuvat: Jyrki Lindgren, Pentti Pekkala, Suomen Urheilumuseo, tempolaisten arkistot

Lappeenrannan Kirjapaino 500 kpl, lokakuu 2007

�

Kunnossa kaiken ikää - parhaassa seurassa!Tämä juhlajulkaisu kertoo suppeasti Kallioon 10.10.1932 perustetun Työväen Mailapojat ry:n 75-vuotisesta historiasta. Julkaisu on tehty talkoovoimin ja pienellä porukalla kuten seuran 50-vuotisjuhliin vuonna 1982 tehty laajempi historiikkikin. Seura perustettiin pesäpallon erikoisseuraksi, mutta aikojen saatossa lajeina ovat olleet muun muassa jääkiekko, jääpallo, maahockey (nykyisin hockey), pöytätennis, koripallo ja keilailu. Parhaat urheilulliset tulokset on saavutettu 1950- ja 1960-luvuilla pesäpallossa, koripallossa ja pöytätenniksessä, mutta hockeyssa TMP on jatkanut kamppailua Suomen mestaruuksista vielä tälläkin vuosituhannella. Haapaniemen kenttä – nykyinen Väinö Tannerin kenttä – oli aikoinaan seuramme toimin-nan keskipiste, joka keräsi ympäristön nuoret urheilun pariin. Kentällä harrastettiin kesäisin pesäpalloa ja siellä oli koripallotelineet, joten myös se kuului kätevästi ohjelmaan. Talvisin kentällä pelattiin jääkiekkoa. Tämän päivän TMP tarjoaa edelleen kunnonkohennusta ja liikuntaa jäsenistölleen. Tällä hetkellä toimintaa on koripallossa, keilailussa ja hockeyssa, joille on riittänyt innostuneita vetäjiä ja lajiharrastajia. Koripalloilu ja keilailu ovat nykyään senioripainoitteisia, hockeyssa on mukana myös nuorempaa väkeä. Työväen Mailapoikien toiminta on muuttunut paljon Haapaniemen ajoista. Junioritoimin-nan pyörittämiseen ei ole löytynyt voimavaroja ja seurasta on vuosien saatossa hioutunut aikuisten kuntoharrastajien yhdistys. Seura tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet harrastaa urheilua aktiiviuran jälkeen isommalla tai pienemmällä panostuksella. Olemme luontevasti siirtyneet varttuneemman väestön liikuttamiseen, mikä on koko maata ja väestön ikään-tymistä ajatellen äärimmäisen tärkeää toimintaa. Me voimmekin markkinoida seuraamme “kunnossa kaiken ikää – ja vielä parhaassa mahdollisessa seurassa”- ajatuksella. Me olem-me jo laajentaneet jäsenistöämme aktiivisen pelaajauransa muualla tehneillä pelaajilla ja toisaalta olemme voineet tarjota tilaisuutta niillekin, jotka innostuvat liikkumisesta uudes-taan kypsällä iällä. Haluan tässä yhteydessä kiittää kaikkia aktiivisia seuraihmisiä vuosien ja vuosikymme-nien aikana tekemästänne uhrautuvasta työstä, eri lajien harrastajia mielenkiinnosta ja rakkaudesta harrastamaanne lajiin ja seuraan. Helsingin kaupungin, liikuntaviraston ja eri lajiliittojen kanssa on ollut ilo tehdä yhteistyötä vuosikymmenien ajan. Kiitoksia kaikille juhlajulkaisun ja juhlien eteen töitä tehneille tempolaisille, ilmoittajille ja Tuija Rannikolle, joka on antanut uuden, upean ulkoisen asun juhlien aineistolle ja tälle julkaisulle. Lopuk-si haluan kiittää vielä juhlatoimikuntaa, joka on vajaan kahden vuoden ajan tehnyt töitä juhlien eteen.

Merja Kivi, puheenjohtaja

� �

Arvoisa juhlakalu, lämpimät onnittelut kunnianarvoisalle 75 -vuotiaalleIkäiseksesi olet loistavassa kunnossa. Mikä ei olekaan ihme, kun katsoo sitä liikunnan mää-rää, jota olet harrastanut kautta aikojen. Tässä näemme, miten tärkeää on pitää kunnos-taan huolta. Sinua ei vaivaa kakkostyypin diabetes monine oheisvaivoineen, ei omenaliha-vuus eikä heikentyneet jalkavoimat. Olet vireä ja voimakas, kiinnostunut maailmanmenosta ja monessa mukana. Tänä päivänä teet tärkeää työtä muun muassa varttuneempien urheilijoiden liikuttamises-sa. Sinä tuot heidät yhteen ja annat heille tilaisuuden harrastaa vanhaa, rakasta lajiaan hyvässä seurassa. Tällä tavalla pidät huolta heidän terveestä tulevaisuudestaan ja hyvästä olosta. Olet mukana ehkäisemässä jopa ennenaikaisia kuolemia ja verovarojen uppoamista pohjattomaan sosiaali- ja terveysmenojen kaivoon. USA:ssa on arvioitu, että liian vähäi-nen liikunta aiheuttaa 23 % kaikista ennalta ehkäistävistä olevista kuolemista, tupakoinnin osuus on vielä suurempi eli 38 %, alkoholin 10 % ja mikrobien 8 % sekä aidsin ja moot-toriliikenneonnettomuuksien kummankin 2 %. Suomessa alkoholin osuus lienee edellä mainittua suurempi. Suomalainen diabetesprofessori Kangas on arvioinut, että Suomessa jo viiden vuoden kuluttua kakkostyypin diabeteksen hoitokulut ylittävät kaksi miljardia euroa, mikä vastaa noin neljännestä nykyisiä terveydenhoidon kustannuksia. Luvusta puuttuu mm. hammashoidon ja psykiatrian lisääntyneen menot sekä muiden elintapasairauksien hoidon kulut, joten todellisuudessa liian vähän liikkuvan ja liikaa syövän elämäntapamme hinta nousee tätäkin korkeammaksi. Professori Kankaan mukaan noin neljännes kakkostyypin diabetes kuluista olisi säästettävissä ennaltaehkäisevillä toimilla, etenkin ravitsemuskon-sultoinnilla ja terveysliikunnalla. Meidän olisi siis mahdollista säästää yli 500 000 euroa vuosittain, jos investoisimme nyt laihdutusneuvontaan, liikuntapalveluihin, liikuntaseurojen perusavustuksiin ja lähiliikuntapaikkoihin riittävästi. Tulevaisuudessa tarvitaan myös lisää perheliikuntaa. Joko koko perheen yhteistä - tai ainakin suunnilleen samanaikaista liikuntaa. Perheiden yhteinen aika on tiukalla, jos kaikki perheenjäsenet kiirehtivät omiin harrastuksiin eri aikoihin. Ja nuorten lasten liikunta-harrastusta seuratessa näkee usein kuinka vanhemmat istuvat kentän laidalla, kun lapset liikkuvat kentällä. Suoraan sanoen en entisenä valmentajana oikein vieläkään ymmärrä, mitä vanhemmat tekevät kentän laidalla joka treeneissä. Fiksut liikuntaseurat tarjoavat nykyisin samaan aikaan vaikkapa junnujen treenejä ja aikuisten kuntopiiriä. Ja peruskunto-harjoitteluun sopii täydellisesti perheen yhteiset kävely-, hiihto- tai pyöräretket. Onnea ja menestystä siis sinulle vireä 75 -vuotias Työväen Mailapojat. Jatka samaan malliin ja innostu uusista asioista, lajeista ja ihmisistä. Pidä huolta varttuneemmista sekä tulevai-suuden toivoistamme, jotta liikunta ja urheilu olisivat osa meidän jokaisen elämää kaikkina elämämme vuosina.

Oikeusministeri Tuija Brax

Kuva

: Le

htik

uva

Oy/

Valti

oneu

vost

on k

ansl

ia

� �

Työväen Mailapojat ry Johtokunnat�9��: (Toimikunta): Aarre Huuhka, Lennart Kivi, Viljo Suo-minen, Aarne Vallin, Matti Aalto, Sulo Ollikainen, Yrjö Gostowski, Kauno Hokkanen, Leo Koskinen, Ossi Ahlberg.

�9��: Aarre Huuhka, Olavi Suvanto, Viljo Suominen, Sulo Ollikainen, Aarne Vallin, Ossi Ahlberg, Emil Vuorimaa, Lennart Kivi, Matti Aalto, Olavi Randelin.

�9�4: Olavi Suvanto, Olavi Randelin, Emil Vuorimaa, Rafael Laurin, Sulo Ollikainen, Aarne Vallin, Lennart Kivi, Ossi Ahlberg, Matti Aalto, Helga Huhtasaari.

�9�5: Viljo Suominen, Olavi Suvanto, Emil Vuorimaa, Aarne Vallin, Sulo Ollikainen, Olavi Randelin, Irma Airut, Lennart Kivi, Ossi Ahlberg, Olavi Niemi.

�9�6: Viljo Suominen, Olavi Suvanto, Emil Vuorimaa, Aarne Vallinoja, Olavi Tainio, Rafael Lauri, Tauno Vaahtera, Ossi Ahlberg, Olavi Niemi, Lennart Kivi.

�9�7: Viljo Suominen, Olavi Suvanto, Emil Vuorimaa, Olavi Niemi, Lennart Kivi, Olavi Tainio, Rafael Laurin, Heikki Hilden, Sulo Ollikai-nen, Henry Pyykkölä.

�9�8: Viljo Suominen, Olavi Suvanto, Olavi Tainio, Heikki Hilden, Lennart Kivi, Tauno Vaahtera, Olavi Niemi, Emil Vuorimaa, Aarne Vallinoja, Sulo Ollikainen.

�9�9: Viljo Suominen, Olavi Suvanto, Olavi Tainio, Olavi Niemi, Tauno Vaahtera, Lennart Kivi, Emil Vuorimaa, Erkki Koskinen, Niilo Portti-la, Heikki Hildén.

�940: Viljo Suominen, Lennart Kivi, Olavi Tainio, Sulo Ollikainen, Olavi Suvanto, Olavi Niemi, Heikki Hildén, Vilho Riipinen, Nestor Räikkönen, Tauno Vaahtera.

�94�: Olavi Niemi, Lennart Kivi, Viljo Suo-minen, Tauno Vaahtera, Olavi Suvanto, Olavi Tainio, Helmer Stenlund, Erkki Pulkki, Eino Salo, Sulo Ollikainen.

�94�: Sotatilan vuoksi ei pidetty vuosi-kokousta. Edellä mainittu johtokunta jatkoi toimikauttaan.

�94�: Olavi Niemi, Lennart Kivi, Viljo Suo-minen, Olavi Suvanto, Tauno Vaahtera, Olavi Tainio, Helmer Stenlund, Niilo Porttila, Eino Salo, Sulo Ollikainen.

�944: Olavi Niemi, Lennart Kivi, Viljo Suominen, Eino Salo, Tauno Vaahtera, Olavi Suvanto, Tapio Salo, Ensio Santanen, Helmer Stenlund, Olavi Tainio.

�945: Olavi Niemi, Viljo Suominen, Eino Salo, Tauno Vaahtera, Olavi Suvanto, Tapio Salo, Ensio Santanen, Helmer Stenlund, Lennart Kivi, Olavi Tainio.

�946: Tauno Vaahtera, Esko Nenonen, Eino Salo, Tapio Salo, Helmer Stenlund, Heikki Hildén, Olavi Tainio, Olavi Niemi, Henry Pyykkö-lä, Erkki Siekkinen.

�947: Tauno Vaahtera, Esko Nenonen, Eino Salo, Urho Lehtonen, Ensio Santanen, Sulo Hei-nonen, Eino Saarinen, Tapio Salo, Olavi Tainio, Helmer Stenlund.

�948: Helmer Stenlund, Sulo Heinonen, Eino Salo, Tapio Salo, Tauno Vaahtera, Viljo Suominen, Ensio Santanen, Markku Voutilainen, Esko Nenonen, Vilho Riipinen.

�949: Sulo Heinonen, Urho Lehtonen, Eino Salo, Viljo Suominen, Tauno Vaahtera, Vilho Riipinen, Heino Katainen, Ensio Santanen, Eino Saarinen, Esko Nenonen.

Kuvassa ensimmäinen johtokunta vuodelta 1933 oikealta Olavi Randelin (myöh. Tainio), Aarne Vallin (myöh. Vallinoja), Emil Vuorimaa, Viljo Suo-minen, Aarne Huuhka, Olavi Suvanto, Osvald Ahlberg, Lennart Kivi ja Sulo Ollikainen. Kuvasta puuttuu Matti Aalto.

4 5

�950: Esko Nenonen, Urho Lehtonen, Tapio Salo, Tauno Vaahtera, Helmer Stenlund, Viljo Suominen, Matti Manselius, Eino Saarinen, Markku Voutilainen, Veikko Katainen.

�95�: Esko Nenonen, Urho Lehtonen, Eino Salo, Eino Saarinen, Matti Manselius, Markku Voutilainen, Viljo Suominen, Tauno Vaahtera, Helmer Stenlund, Veikko Katainen.

�95�: Esko Nenonen, Urho Lehtonen, Hel-mer Stenlund, Terttu Voutilainen, Niilo Porttila, Viljo Suominen, Tauno Vaahtera, Veikko Katai-nen, Markku Voutilainen, Matti Manselius.

�95�: Reino Hietarinne, Urho Lehtonen, Helmer Stenlund, Esko Nenonen, Viljo Suomi-nen, Allan Pietarinen, Terttu Voutilainen, Pentti Tuominen, Juhani Repo, Tauno Vaahtera.

�954: Reino Hietarinne, Allan Pietarinen, Helmer Stenlund, Tauno Vaahtera, Viljo Suo-minen, Matti Suominen, Esko Nenonen, Elmer Jokinen, Aira Heinänen, Matti Manselius.

�955: Reino Hietarinne, Matti Manse-lius, Helmer Stenlund, Esko Nenonen, Aira Heinänen, Raimo Lindholm, Paul Vainio, Tauno Vaahtera, Ossi Häyrinen, Elmer Jokinen.

�956: Esko Nenonen, Matti Manselius, Helmer Stenlund, Tauno Vaahtera, Elmer Joki-nen, Ossi Häyrinen, Raimo Lindholm, Jaakko Pesonen, Kalevi Heinänen, Aira Heinänen.

�957: Esko Nenonen, Matti Manselius, Hel-mer Stenlund, Tauno Vaahtera, Ossi Häyrinen, Raimo Lindholm, Reino Hietarinne, Jaakko Pesonen, Kalevi Äijälä, Terttu Voutilainen.

�958: Esko Nenonen, Paul Vainio, Helmer Stenlund, Jaakko Pesonen, Kalevi Äijälä, Ossi Häyrinen, Matti Manselius, Raili Manninen, Raimo Lindholm, Raimo Jokela.

�959: Viljo Suominen, Keijo Santavirta, Heljä Stenlund, Raili Manninen, Kalevi Äijälä, Jaakko Pesonen, Raimo Jokela, Matti Manselius, Ossi Häyrinen, Onni Sallinen.

�960: Viljo Suominen, Matti Manselius, Heljä Stenlund, Raili Manninen, Kalevi Äijälä, Onni Sallinen, Jaakko Pesonen, Ossi Häyrinen, Paul Vainio, Raimo Jokela.

�96�: Viljo Suominen, Tauno Hintikainen, Heljä Stenlund, Kalevi Äijälä, Raili Manninen, Jaakko Pesonen, Onni Sallinen, Raimo Jokela, Paul Vainio, Anssi Jokinen.

�96�: Viljo Suominen, Tauno Hintikainen, Heljä Stenlund, Kalevi Äijälä, Sirkka Kämä-räinen, Lars Gustafsson, Paul Vainio, Erkki Hintikainen, Onni Sallinen, Raimo Jokela.

�96�: Viljo Suominen, Tauno Hintikainen, Paul Vainio, Kalevi Äijälä, Sirkka Kämäräinen, Raimo Jokela, Jaakko Pesonen, Pauli Hill, Pentti Katainen, Onni Sallinen.

�964: Pentti Katainen, Tauno Hintikainen, Paul Vainio, Pauli Hill, Sirkka Kämärainen, Viljo Suominen, Kalevi Äijälä, Raimo Lindholm, Reino Björn, Pekka Myllö.

�965: Pentti Katainen, Tauno Hintikainen, Paul Vainio, Pauli Hill, Kalevi Äijälä, Sirkka Kä-märäinen, Viljo Suominen, Veli-Pekka Jokinen, Raimo Lindholm, Pekka Myllö.

�966: Pentti Katainen, Tauno Hintikainen, Olavi Laitinen, Pauli Hill, Viljo Suominen, Sirkka Kämäräinen, Kalevi Äijälä, Raimo Lindholm, Seppo Laine, Olavi Lehtinen.

�967: Pentti Katainen, Tauno Hintikainen, Olavi Laitinen, Viljo Suominen, Sirkka Kamä-räinen, Kalevi Äijälä, Raimo Lindholm, Seppo Laine, Pauli Alhonen, Olavi Lehtinen.

�968: Pentti Katainen, Olavi Lehtinen, Olavi Laitinen, Viljo Suominen, Sirkka Kämäräinen, Valto Mattila, Kalevi Äijälä, Pauli Alhonen, Terttu Sarjanen, Raimo Lindholm.

�969: Pentti Katainen, Terttu Sarjanen, Eino Saarinen, Viljo Suominen, Sirkka Kämäräinen, Pauli Alhonen, Kalevi Äijälä, Raimo Lindholm, Taisto Kekkonen, Markku Söderström.

�970: Raimo Lindholm, Terttu Sarjanen, Eino Saarinen, Sirkka Kämäräinen, Pauli Alhonen, Valto Mattila, Aarno Onnela, Pentti Katainen, Esko Nenonen, Markku Torkkeli.

�97�: Raimo Lindholm, Terttu Sarjanen, Markku Torkkeli, Sirkka Kämäräinen, Sylvia Munkberg, Pauli Alhonen, Aarno Onnela, Pauli Hill, Valto Mattila, Esko Nenonen.

�97�: Raimo Lindholm, Terttu Sarjanen, Markku Torkkeli, Sirkka Kämäräinen, Sylvia Munkberg, Matti Väisänen, Valto Mattila, Tuomo Vuori, Pauli Alhonen, Rainer Jokela.

�97�: Markku Voutilainen, Raimo Lind-holm, Terttu Sarjanen, Markku Torkkeli, Sylvia Munkberg, Riitta Hämäläinen, Tapio Hiilosmaa, Rainer Jokela, Pauli Alhonen, Lauri Muranen.

�974: Markku Voutilainen, Raimo Lindholm, Riitta Hämäläinen, Markku Torkkeli, Rainer Jokela, Sylvia Munkberg, Tapio Hiilosmaa, Pauli Alhonen, Pentti Pekkala, Lauri Muranen.

�975: Markku Voutilainen, Raimo Lindholm, Markku Torkkeli, Sylvia Munkberg, Kari Pöysti, Rainer Jokela, Anja Ilonen, Pauli Alhonen, Lauri Muranen, Pentti Pekkala.

4 5

�976: Markku Voutilainen, Raimo Lindholm, Rainer Jokela, Markku Torkkeli, Lasse Tolin, Anja Ilonen, Pentti Pekkala, Kari Pöysti, Kauko Siitonen, Lauri Muranen.

�977: Markku Voutilainen, Raimo Lindholm, Eero Laasila, Markku Torkkeli, Rainer Jokela, Auvo Knuutinen, Pekka Mieho, Pentti Pekkala, Anja Leisma, Tuomo Vuori.

�978: Markku Voutilainen, Raimo Lindholm, Eero Laasila, Markku Torkkeli, Rainer Jokela, Auvo Knuutinen, Anja Leisma, Pekka Mieho, Lasse Nordberg, Tuomo Vuori.

�979: Markku Voutilainen, Raimo Lindholm, Anja Leisma, Markku Torkkeli, Rainer Jokela, Pekka Mieho, Eero Laasila, Tuomo Vuori, Sirkka Kivi, Mikko Voutilainen.

�980: Markku Voutilainen, Anja Leisma, Markku Torkkeli, Raimo Lindholm, Rainer Jo-kela, Pekka Mieho, Eero Laasila, Tuomo Vuori, Sirkka Kivi, Matti Savolainen.

�98�: Markku Voutilainen, Anja Leisma, Markku Torkkeli, Raimo Lindholm, Rainer Joke-la, Pekka Mieho, Tuomo Vuori, Matti Savolainen, Paavo Määttä, Jaana Sopanen.

�98�: Markku Voutilainen, Anja Leisma, Markku Torkkeli, Raimo Lindholm, Rainer Jokela, Pekka Mieho, Matti Savolainen, Jaana Sopanen, Aili Renman, Liisa Kuusela.

�98�: Matti Savolainen, Anja Leisma, Mark-ku Torkkeli, Raimo Lindholm, Markku Voutilai-nen, Timo Mieho, Kari Nyman, Jaana Sopanen, Marjatta Järvinen, Liisa Kuusela.

�984: Matti Savolainen, Anja Leisma, Markku Torkkeli, Raimo Lindholm, Markku Vou-tilainen, Timo Mieho, Kari Nyman, Arvi Lammi, Ritva Nurminen, Marjatta Järvinen.

�985: Matti Savolainen, Anja Leisma, Mark-ku Torkkeli, Raimo Lindholm, Markku Voutilai-nen, Kari Nyman, Arvi Lammi, Ritva Nurminen, Rauno Surola, Lasse Lindholm.

�986: Matti Savolainen, Anja Leisma, Mark-ku Torkkeli, Raimo Lindholm, Markku Voutilai-nen, Kari Nyman, Arvi Lammi, Ritva Nurminen, Rauno Surola, Lasse Lindholm.

�987: Matti Savolainen, Anja Leisma, Mark-ku Torkkeli, Raimo Lindholm, Markku Voutilai-nen, Kari Nyman, Arvi Lammi, Lasse Lindholm, Tero Räty.

�988: Matti Savolainen, Anja Leisma, Mark-ku Torkkeli, Raimo Lindholm, Markku Voutilai-nen, Kari Nyman, Arvi Lammi, Lasse Lindholm, Tero Räty, Ilkka Juga.

�989: Matti Savolainen, Anja Leisma, Markku Torkkeli, Raimo Lindholm, Markku Vou-tilainen, Kari Nyman, Kristian Silfverberg, Lasse Lindholm, Tero Räty, Ilkka Juga.

�990: Matti Savolainen, Anja Leisma, Markku Torkkeli, Raimo Lindholm, Markku Vou-tilainen, Kari Nyman, Kristian Silfverberg, Lasse Lindholm, Ilkka Juga.

�99�: Matti Savolainen, Anja Leisma, Markku Torkkeli, Raimo Lindholm, Markku Vou-tilainen, Kari Nyman, Kristian Silfverberg, Harri Suokas, Ilkka Juga.

�99�: Matti Savolainen, Anja Leisma, Markku Torkkeli, Raimo Lindholm, Markku Vou-tilainen, Kari Nyman, Kristian Silfverberg, Harri Suokas, Ilkka Juga.

�99�: Matti Savolainen, Anja Leisma, Markku Torkke-li, Raimo Lindholm, Markku Voutilainen, Kari Nyman, Kristian Silfverberg, Harri Suokas, Ilkka Juga.

�994: Matti Savolainen, Anja Leisma, Markku Torkke-li, Raimo Lindholm, Markku Voutilainen, Kari Nyman, Kristian Silfverberg, Harri Suokas, Ilkka Juga.

�995: Matti Savolainen, Anja Leisma, Markku Torkke-li, Raimo Lindholm, Markku Voutilainen, Kari Nyman, Kristian Silfverberg, Harri

Suokas, Ilkka Juga.

�996: Matti Savolainen, Anja Leisma, Markku Torkkeli, Raimo Lindholm, Markku Vou-tilainen, Kari Nyman, Kristian Silfverberg, Harri Suokas, Ilkka Juga.

Kuvassa johtokunta vuodelta 1982.

6 7

�997: Matti Savolainen, Anja Leisma, Markku Torkkeli, Raimo Lindholm, Markku Vou-tilainen, Kari Nyman, Harri Suokas, Ilkka Juga, Veikko Laapas, Åke Holm.

�998: Matti Savolainen, Anja Leisma, Markku Torkkeli, Raimo Lindholm, Markku Vou-tilainen, Kari Nyman, Harri Suokas, Ilkka Juga, Veikko Laapas, Åke Holm.

�999: Matti Savolainen, Anja Leisma, Markku Torkkeli, Raimo Lindholm, Markku Vou-tilainen, Kari Nyman, Veikko Laapas, Åke Holm, Maire Hytti, Kirsi Näkyvä.

�000: Matti Savolainen, Anja Leisma, Markku Torkkeli, Raimo Lindholm, Markku Vou-tilainen, Kari Nyman, Veikko Laapas, Åke Holm, Maire Hytti, Kirsi Näkyvä.

�00�: Matti Savolainen, Anja Leisma, Mark-ku Torkkeli, Raimo Lindholm, Markku Voutilai-nen, Kari Nyman, Åke Holm, Maire Hytti, Kirsi Näkyvä, Merja Kivi.

�00�: Matti Savolainen, Anja Leisma, Mark-ku Torkkeli, Raimo Lindholm, Markku Voutilai-nen, Kari Nyman, Åke Holm, Maire Hytti, Kirsi Näkyvä, Merja Kivi.

�00�: Matti Savolainen, Anja Leisma, Markku Torkkeli, Raimo Lindholm, Markku Vou-tilainen, Kari Nyman, Maire Hytti, Kirsi Näkyvä, Merja Kivi, Meri Löyttyniemi.

�004: Matti Savolainen, Anja Leisma, Markku Torkkeli, Raimo Lindholm, Markku Vou-tilainen, Kari Nyman, Maire Hytti, Kirsi Näkyvä, Merja Kivi, Meri Löyttyniemi.

�005: Matti Savolainen, Anja Leisma, Mark-ku Torkkeli, Raimo Lindholm, Kari Nyman, Maire Hytti (11.6. saakka), Merja Kivi, Kirsi Näkyvä, Meri Löyttyniemi, Kati Tienari.

�006: Merja Kivi, Anja Leisma, Markku Tork-keli, Raimo Lindholm, Kari Nyman, Kirsi Näkyvä, Matti Savolainen, Kati Tienari, Ilkka Juga, Meri Löyttyniemi.

�007: Merja Kivi, Anja Leisma, Markku Tork-keli, Raimo Lindholm, Kari Nyman, Ilkka Juga, Gabriela Koivula, Kirsi Näkyvä, Kati Tienari, Päivi Elo.

Puheenjohtajat Aarre Ruuhka 1932–1933 Olavi Suvanto 1934 Viljo Suominen 1935–40, 1959–63 Olavi Niemi 1941–1945 Tauno Vaahtera 1946–1947 Helmer Stenlund 1948 Sulo Heinonen 1949 Esko Nenonen 1950–52, 1956–58 Reino Hietarinne 1953–1955 Pentti Katainen 1964–1969 Raimo Lindholm 1970–1972 Markku Voutilainen 1973–1982 Matti Savolainen 1983–2005 Merja Kivi 2006–

Sihteerit Lennart Kivi 1932, 1940–1943 Olavi Suvanto 1933, 1935–1939 Olavi Randelin (Tainio) 1934 Viljo Suominen 1944–1945 Esko Nenonen 1946–1947 Sulo Heinonen 1948 Urho Lehtonen 1949–1953 Allan Pietarinen 1954 Matti Manselius 1955–1957 Paul Vainio 1958 Keijo Santavirta 1959 Matti Manselius 1960 Tauno Hintikainen 1961–1967 Olavi Lehtinen 1968 Terttu Sarjanen 1969–1973 Riitta Hämäläinen 1974 Anja Ilonen 1975–1976 Eero Laasila 1977–1978 Anja Leisma 1979–

Rahastonhoitajat Viljo Suominen 1932–33, 1941–43 Emil Vuorimaa 1934–1937 Olavi Tainio (Randelin) 1938–1940 Eino Salo 1944–1951 Helmer Stenlund 1952–1958 Heljä Stenlund 1959–1962 Paul Vainio 1963–1965 Olavi Laitinen 1966–1968 Eino Saarinen 1969–1970 Markku Torkkeli 1971–

Kuvassa johtokunta 2007 Markku Torkkeli, Raimo Lindholm, Merja Kivi, Anja Leisma ja Ilkka Juga. Kuvasta puuttuvat Gabriela Koivula ja Kari Nyman. Lisäksi kuvassa ovat Sirkka Muranen ja Matti Savolainen.

6 7

Tilintarkastajat Varsinaisia tilintarkastaja on valittu aina kaksi Viljo Mäkinen 1932–40 Väinö Alho 1932–34 Lennart Kivi 1935 Sulo Ollikainen 1936 Ossi Ahlberg 1937–39 Saimi Vuorimaa 1940–74 Aili Suvanto 1941–74 Tapio Hiilosmaa 1975 Viljo Suominen 1975–80 Sirkka Muranen 1976– Eero Laasila 1981–

Kunniapuheenjohtajat Viljo Suominen 1982 1 Matti Savolainen 2007 2

Kunniajäsenet Viljo Suominen 1982 1 Aarne Vallinoja 2 Kauno Hokkanen 3 Henry Pyykkölä 4 Yrjö Gostovksi 5 Aili Suvanto 6 Hellevi Stenlund 7 Sulo Ollikainen 8 Matti Aalto 9 Georg Kyander 10 Eino Saarinen 1983 11 Esko Nenonen 1992 12 Pentti Katainen 2007 13 Raimo Lindholm 2007 14 Markku Voutilainen 2007 15 Kalevi Äijälä 2007 16 Markku Torkkeli 2007 17 Sirkka Muranen 2007 18 Anja Leisma 2007 19 Eero Laasila 2007 20 Kari Nyman 2007 21

Lajiliittojen edustukset �007 Suomen Koripalloliitto Heikki Hämäläinen Liittovaltuuston varapuheenjohtaja Merja Kivi Senioriryhmän jäsen Tuula Pekkala Liiton eri kilpailuryhmien jäsen Markku Torkkeli Sääntö- ja kurinpitoyksikön varapuheenjohtaja

Suomen Hockeyliitto Kari Nyman Suomen Olympiakomitean valtuuskunnan jäsen Hallituksen jäsen Sarjakunnan puheenjohtaja Työvaliokunnan jäsen Markku Nyman Seurakehitystoimikunnan jäsen

8 9

Opetusministeriön myöntämät liikunnan ja urheilun ansiomerkitOpetusministeriö palkitsi Liikuntakulttuurin ja urheilun parissa ansioitu-neita seuran jäseniä ansioristein ja -mitalein 26.2.2007. Kultaisella ansio-ristillä palkittiin Raimo Lindholm ja Kari Nyman, ansioristillä Sirkka Mu-ranen ja Markku Torkkeli, ansiomitalilla kullatuin ristein Anja Ilonen ja Anja Leisma sekä ansiomitalilla Matti Savolainen ja Kristian Silfverberg.

Raimo ”Spike” Lindholm

synt.�7.��.�9��

Spike on kiistatta seuran menestynein urheilija; lahjakkuus niin korkeushyppääjänä, pesä-palloilijana kuin koripalloilijanakin. Koripallossa hän on edustanut Suomea 116 maaottelussa ja osallistunut kaksiin olympiakisoihin (Helsinki 1952 ja Tokio 1964). SM-sarjassa hän pelasi 301 ottelua ja teki niissä 5307 pistettä. Urheilutoimit-tajat valitsivat hänet vuoden parhaaksi koripalloi-lijaksi kuusi kertaa. Tämä saavutus rikottiin vasta vuonna 2004. Pesäpallossa hänet nimettiin viisi kertaa Itä-Länsi -otteluun.

Spike on ansioitunut myös seuratoiminnassa; hän on ollut Työväen Mailapoikien johtokunnassa vuodesta 1955, toiminut seuran puheenjohtajana kolme ja varapuheenjohtajana yhdeksän vuotta. Hän on toiminut työvaliokunnan jäsenenä, naisten koripallojoukkueen valmentajana ja hän on edelleen koripallojaoston puheenjohtaja. Helsingin Tempo ry:n puheenjohtajana hän on toiminut seuran perustamisesta lähtien vuodesta 1970.

Spike on ollut Suomen Koripalloliiton liittohallituk-sen varapuheenjohtajana ja jäsenenä vuosia. Hän on toiminut kansainvälisen jaoston puheenjoh-tajana sekä miesten ja A-tyttöjen maajoukkueiden joukkueenjohtajana. Työväen Urheilun Keskusliiton koripallojaoston puheenjohtajana Spike oli vuonna 1977 ja TUK:n koripallojaos-ton jäsenenä hän vaikutti kuusi vuotta.

Hänelle on myönnetty Työväen Mailapoikien kultainen ansiomerkki 1960 Suomen Koripalloliiton kultainen ansiomerkki 1963 Työväen Urheiluliiton kultainen ansiomerkki 1963 Suomen Urheilun hopeinen ansiomitali kullatuin ristein 1978 Työväen Mailapoikien viiri 1981 Suomen Liikuntakulttuurin hopeinen risti 1983 Spiken pelipaita nostettiin Urheilutalon seinälle 2005 Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristi kultaisena 2007 Suomen Pesäpalloliiton ansiomerkki 2007 Suomen Pesäpalloliiton kultainen pelaajamerkki 2007 Työväen Mailapojat ry kunniajäsenyys 2007

Kuvassa Martti Liimo (HKT) ja Spike

8 9

Kari Nyman

synt. �0.8.�95�

Kari aloitti mittavan urheilu-uransa jääkiekolla Pakilan namikassa, välissä pieni sivupyrähdys jalkapalloilun parissa Klubissa ja sitten (maa)hockeytä Hocbin riveissä. Kun näihin lajeihin lisätään vielä kaukalopallon harrastami-nen, on mailapelien kirjo valmis.

Työväen Mailapoikiin liittyminen toi hänelle paljon luottamustoimia niin hockeyjaoston jäsenenä, vetäjänä kuin johtokunnan jäsenenäkin; johto-kunnassa hänellä on jo kolmas vuosikymmen menossa. Kari on ollut aktiivinen myös Suomen Hockeyliitossa; hän on toiminut liiton puheenjohtajana kuusi vuotta, varapuheenjohtajana kaksi vuotta, hallituksen jäsenenä yli kymmenen vuotta sekä eri valiokunnissa puheenjoh-tajana ja jäsenenä vuodesta 1988. Hän on toiminut myös Suomen Olympiayhdistys ry:n valtuuskunnassa yli kymmenen vuotta.

Pelaamisen, jaoston vetämisen ja järjestötoiminnan lisäksi Kari on vielä ehtinyt valmentaa hockeyssa mies- ja juniorijoukkueita ja jääkiekossa Jäähongan nais- ja juniorijoukkueita.

Hänelle on myönnetty Neuvottelevat Sähkösuunnittelijat NSS ry kultainen ansiomerkki Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristi kultaisena 2007 Suomen Hockeyliitto kultainen merkki 2007 Työväen Mailapojat ry kunniajäsenyys 2007 Työväen Mailapojat ry kultainen ansiomerkki 2007

Markku ”Make” Torkkeli

synt.�9.�.�94�

Make on ollut tempolainen jo vuodesta 1955. Pesäpallon kautta hän siirtyi koripalloon ja koris pysyy näpeissä edelleenkin. Urheilumenestystä on tullut niin juniorisarjoissa, miesten mestaruussarjassa kuin seniori-sarjoissakin. Pelaamisen ohella Make on ollut pitkään koripallojaoston ja johtokunnan jäsenenä. Rahastonhoitajana hän on ollut jo lähes 40 vuotta. Lisäksi hän toiminut Helsingin Tempo ry:n rahastonhoitajana vuodesta 1990.

Pelaamisen ohella tuomarointi on ollut Maken sydäntä lähellä. Hän on toiminut Suomen Koripalloliiton Sääntö- ja kurinpitoyksikön jäsenenä, varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana 70-luvun puolesta välistä alkaen. Hän on osallistunut liiton toiminta-, kilpailu- ja kurinpi-tosääntöjen kehittämiseen sekä antidoping-ohjeiston tekoon yksikön kurinpitotapausten, vastalauseiden käsittelyn ja sääntötulkintojen ohella. Hän on toiminut myös Koripalloliiton liittovaltuuston jäsenenä.

Hänelle on myönnetty Suomen Koripalloliiton pronssinen ansiomerkki sekä seuratoiminnasta että liiton toiminnasta Suomen Koripalloliiton hopeinen ansiomerkki sekä seuratoiminnasta että liiton toiminnasta Suomen Koripalloliiton kultainen ansiomerkki liiton toiminnasta Suomen Koripalloliiton Heikki Tuomala mitali nro 7 liiton luottamusmiestoiminnasta Työväen Mailapojat ry hopeinen ja kultainen ansiomerkki Työväen Mailapojat ry viiri Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristi 2007 Työväen Mailapojat ry kunniajäsenyys 2007

Kuvassa vasemmalla Kari vuosimallia 2006

Kuvassa Make tunnelmoi Eero Saarisen ja Sonja Lumpeen kanssa

�0 ��

Sirkka ”Tipsu” Muranen os. Kämäräinen

Synt. �0.��.�94�

Tipsu liittyi Työväen Mailapoikiin jo kaksitoistavuotiaana. Hän on yksi seuran kasvattamis-ta lahjakkuuksista; Tipsu on ollut Suomen huippupelaajia sekä pesä- että koripallossa. Pesäpallossa hän on saavuttanut kuusi naisten Suomen mestaruutta, neljä hopeaa, yhden

pronssin ja hänet on valittu viisi kertaa Itä-Länsi -otteluun. Tyttöjen sar-joissa Tipsu on voittanut lukemattomia piirin mestaruuksia. Koripallossa hän on edustanut Suomea 15 maaottelussa ja saavuttanut Pohjoismaiden mestaruuden. Suomen mestaruuden hän on voittanut kerran, hopeami-taleita on seitsemän ja pronsseja kolme. Hän on pelannut erilaisissa arvo-otteluissa ja piirin mestaruuksia on paljon. Mitalivauhti on jatkunut myös seniorisarjoissa, joissa maineikas Golden Girls joukkue on ollut mitalisijoilla kotimaassa ja voittanut mm FIMBAn järjestämän Euroopan mestaruuden; himmeämpiä mitaleita löytyy myös MM-kisoista. Pelaamisen ohella Tipsu on toiminut toimitsijana sekä kansallisissa että kansainvälisissä otteluissa.

Tipsu on ahkeroinut myös järjestötasolla. Hän on ollut kahtena vuonna TUK:n liittokokousedustajana sekä Pesäpalloliiton ja SVUL:n Helsingin piirin pesäpallojaoston valiokunnissa jäsenenä kymmenisen vuotta. Hän on toiminut kouluttajana, ollut järjestämässä suurkisoja sekä toiminut mies-ten Itä-Länsi -otteluiden järjestely- ja lipunmyyntitehtävissä.

Mailapoikien johtokunnassa Tipsu on istunut yli kymmenen vuotta ja toimi-nut mm jäsenkirjurina; hän on ollut samaan aikaan eri jaostojen jäsenenä reilut kymmenen vuotta sekä toiminut tyttöjen pesäpallo-ohjaajana, kou-luttajana ja huoltajana. Seuran tilintarkastajana hän on ollut jo yli kolme

vuosikymmentä. Mailapoikien lisäksi hän on ollut Klubin C-79 joukkueen kirjanpitäjänä sekä Helsingin Meriveneilijät r.y. naistoimikunnan jäsenenäkin jo viisitoista vuotta. Kaiken tämän ohessa nuorena leskeksi jäänyt Tipsu on kasvattanut yksin kaksi lastaan.

Hänelle on myönnetty Suomen Koripalloliitto pronssinen ansiomerkki Suomen Pesäpalloliitto tunnustusmerkki 1962 Suomen Pesäpalloliitto hopeinen ansiomerkki 1968 Työväen Mailapojat hopeinen ja kultainen ansiomerkki Helsingin Meriveneilijät r.y. II luokan hopeinen ansiomerkki Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristi 2007 Suomen Koripalloliitto hopeinen ansiomerkki 2007 Suomen Pesäpalloliitto kultainen pelaajamerkki 2007 Työväen Mailapojat ry kunniajäsenyys 2007

Tipsu levypallossa sampolaisen kanssa, pikkusisko Tupu (15) ihailee vieressä

�0 ��

Anja ”Mandi” Ilonen

Synt. 8.8.�94�

Seuran monilahjakkuuksiin kuuluu Mandi, joka on pärjännyt niin pesä-pallossa, koripallossa, pöytätenniksessa kuin keilailussa. Mandi pelasi lyhyestä varrestaan huolimatta koripallossa 14 naisten maaottelua. Hän voitti tyttöjen ja naisten Suomen mestaruuden, saavutti seitsemän ho-peaa sekä kolme pronssia naisten mestaruussarjassa. Hän on pelannut erilaisia arvo-otteluita ja voittanut piirin mestaruuksia. Pesäpallossa Suomen mestaruuksia kertyi Mandille kahdeksan, hopeaa tuli neljä kertaa, pronssia kerran ja Itä-Länsi -otteluihin hänet nimettiin neljä ker-taa. Hänellä on lukemattomia piirin mestaruuksia tyttösarjoista alkaen. Pöytätenniksen B-sarjassa Mandi voitti Suomen mestaruuden ja keilata hän on ehtinyt kolmekymmentä vuotta.

Mailapoikien johtokunnassa Mandi toimi kymmenisen vuotta, samaan aikaan hän oli eri jaostojen jäsenenä yli kymmenen vuotta ja vielä vara-tilintarkastajanakin 17 vuotta.

Hänelle on myönnetty Työväen Mailapojat ry hopeinen ja kultainen ansiomerkki sekä viiri Suomen Pesäpalloliitto tunnustusmerkki 1962 Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansiomitali kullatuin ristein 2007 Suomen Pesäpalloliitto ansiomerkki 2007 Suomen Pesäpalloliitto kultainen pelaajamerkki 2007

Anja Leisma

Synt. 7.6.�947

Anja on ollut aktiivinen koripalloilija vuodesta 1962. Hän on pelannut mestaruussarjassa yhdeksän kautta ja voittanut kerran Suomen mesta-ruuden, seitsemän kertaa hopeaa ja kaksi kertaa pronssia. Anja on pe-lannut yhden tyttöjen ja kaksi naisten maaottelua saavuttaen hopeaa Pohjoismaiden mestaruuskisoissa. Koripallo pysyy näpeissä edelleen; Anja on kiertänyt Golden Girls- joukkueen kanssa kansainvälisillä kentil-lä ja saavuttanut Euroopan mestaruuden ja himmeämpiä mitaleita. Myös kotimaan seniorisarjoissa joukkue on menestynyt hyvin.

Anja oli Koripalloliiton naisjaoksen jäsenenä ja mm sihteerinä seitse-män vuotta. Mailapoikien johtokuntaan ja koripallojaostoon hän on kuulunut jo kolmekymmentä vuotta; seuran sihteerinä hän on toiminut vuodesta 1979. Anja oli oman joukkueensa yhteyshenkilönä vuosikausia.

Hänelle on myönnetty Suomen Koripalloliitto pronssinen ansiomerkki Työväen Mailapojat ry kultainen ansiomerkki Kuntaliitto hopea 20 v Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansiomitali kullatuin ristein 2007 Suomen Koripalloliitto hopeinen ansiomerkki 2007 Työväen Mailapojat ry kunniajäsenyys 2007

Pelin sielu seitse-mänkymmentälu-vulta

Anja nappaa levypallon nokia-laisten lähinnä seuratessa sivusta

�� ��

Matti ”Masa” Savolainen

Synt. 4.7.�94� Masa on aina ollut innostunut pallopeleistä. C-juniorina jalkapalloilun aloittaneen Masan lajeina olivat myöhemmin pöytätennis ja keilailu. Pöytätennistä harjoiteltiin vähintään kolmena päivänä viikossa työnteon ohessa. Firma-liigan otteluiden ja matkojen järjestäminen sekä joukkueen huoltotehtävät kuuluivat hänelle. Vuonna 1976 tuli mukaan squash, jota Masa pelasi aina vuoteen 2000. Keilailu jatkuu edelleen.

Liittyminen 1965 Työväen Mailapoikiin toi vuosien saatossa hänelle lukuisia luottamustehtäviä. Masa on seuran pitkäai-kaisin puheenjohtaja, hän uurasti seuran peräsimessä peräti 23 vuotta, 1983–2006. Masa on toiminut myös muutamaan otteeseen johtokunnan jäsenenä ja keilajaoston sihteerinä 80-luvun alkupuolella; jaoston puheenjohtajan vastuu lepäsi hänen harteillaan lähes koko 90-luvun.

Hänelle on myönnetty Työväen Mailapojat ry hopeinen ansiomerkki 1982 Työväen Mailapojat ry kultainen ansiomerkki 1993 Helsingin Bowlingliitto ry hopeinen ansiomerkki 1991 Helsingin Bowlingliitto ry kultainen ansiomerkki 2001 Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansiomitali 2007 Työväen Mailapojat ry kunniapuheenjohtajuus 2007 Työväen Mailapojat ry viiri 2007

Kristian ”Krisu” Silfverberg

Synt. �6.�0.�94�

Krisu aloitti uransa jalkapalloilun parissa Etelä-Espoon urheilijoissa. Keilailun hän aloitti vuonna 1964 ja Mai-lapoikiin hän liittyi pari vuotta sen jälkeen. Innostus keilaamiseen jatkuu siis jo viidettäkymmenettä vuotta.

Aikaansaavalle miehelle hommia kasaantuu; Krisu on ollut Mailapoikien johtokunnassa kahdeksan vuotta, keilajaostossa jäsenenä, rahastonhoitajana ja puheen-johtajana seitsemän vuotta. Myös työelämän puolella hän on ollut kerhojen ja jaostojen vetäjänä. Krisu on myös ehtinyt valmentaa yhdeksän vuoden ajan Kara-kallion Pallon jalkapallojunioreita.

Hänelle on myönnetty Viestintäalan ammattiliiton kunniajäsen n:o 79. Työväen Mailapojat ry hopeinen ansiomerkki Työväen Mailapojat ry kultainen ansiomerkki 1990 Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansiomitali 2007 Helsingin Bowlingliitto ry hopeinen ansiomerkki 2007

Masa pitää puhetta Spiken pelipaidan nostotilaisuudessa Urheilutalolla.

Krisu toisen lempiharrastuksensa kalas-tuksen parissa

�� ��

Spike ystävineen 70-vuotisjuhlaa viettämässä.

�4 �5

Pesäpalloseuran perustava kokous pidettiin 10.10.1932 HTY:n talon huoneessa nro 21. Paikalla oli Visan, Vesan, Kalervon ja Kullervon edustuspelaajia, kaikkiaan asian-harrastajia oli läsnä kolmisenkymmentä. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Olavi Suvanto ja sihteeriksi Rafael Laurin.

Alustuksen jälkeen 25 miestä rohkeni kirjoittaa koemerkinnässä nimensä perustamiskirjaan. He olivat: Olavi Suvanto, Rafael Laurin, Sulo Ollikainen, Viljo Suominen, Aarre Huuhka, Väi-nö Alho, Matti Aalto, Eljas Tolonen, Osvald Ahlberg, Kauno Hokkanen, Sulo Kilpinen, Heikki Hildén, Tauno Rossa, Väinö Hellsten, Väinö Soininen, Kauko Lindroos, Aaro Pantzar, Aarne Vallin, W. Salmi, A. Tarkiainen, Yrjö Gostovski, Aarne Ahonen, Lennart Kivi, T. Mutikainen ja T. Räsänen. Kun asia muuttui todeksi, uskaltautui 16 mukaan uudelle ja oudolle taipaleelle.

Perustava kokous valitsi ensimmäisen johtokunnan, johon kuuluivat: puheenjohtaja Aarre Huuhka, varapuheenjohtaja Matti Aalto, sihteeri Lennart Kivi, rahastonhoitaja Viljo Suomi-nen, muut varsinaiset johtokunnan jäsenet Osvald Ahlberg, Aarne Vallin (Vallinoja) ja Sulo Ollikainen sekä varajäsenet Yrjö Gostovski, Kauno Hokkanen ja Leo Koskinen. Olavi Suvanto kieltäytyi ensimmäisestä johtokunnasta koska hänen sukulaisensa oli tuohon aikaan ”poliit-tisen silmälläpidon alaisena”. Hän oli kuitenkin kaikesta sydämestään toiminnoissa mukana alusta alkaen.

Perustava kokous päätti lajeiksi pesä- ja jääpallon. Nimiehdotuksia tuli noin 150, joista valittiin Kauno Hokkasen ehdottama Maila-Pojat. Yhdistysrekisterissä oli kuitenkin jo saman-niminen yhdistys, joten nimi muutettiin yksimielisesti Työväen Maila-Pojiksi (TMP). Yhdistys-rekisteriin nimi vahvistettiin 25.2.1933.

Kun vuosi 1932 oli päättymässä, oli seuran jäsenmäärä 34. Jäsenet merkittiin rekisteriin jäsenmaksun suoritusjärjestyksessä: nro 1 Leo Koskinen, 2 Viljo Suominen, 3 Lauri Koski, 4 Sulo Ollikainen, 5 Rafael Laurin (Lauri), 6 Olavi Suvanto, 7 Aarre Huuhka, 8 Osvald Ahlberg, 9 Heikki Hildén, 10 Yrjö Gostovski, 11 Kauno Hokkanen, 12 Aarre Vallin, 13 Matti Aalto, 14 Lennart Kivi, 15 Otni Oksanen ja 16 Henry Pyykkölä.

Johtokunta ja huvitoimikunta järjestivät 5.12.1932 HTY:n talolla iltamat Töölön Vesan kanssa. TMP myi iltamiin 400 lippua ja Vesa 100 lippua; tulos oli 425 mk. Seuraavat iltamat päätettiin järjestää omin voimin, jolloin rahatkin jäisivät omaan kirstuun.

�9��

aloitettiin seuran jäsenille tarkoitettu muokkausvoimistelu HTY:n (Tarmon) salilla.

1930-luvun alkupuoli oli ankeata lamakautta. Johtokunnan pöytäkirjan 5.2.1933 viidennes-sä pykälässä ”Ehdotettiin, että seura maksaisi työttömät jäsenet otteluihin luistinradalle”. Ehdotus hylättiin. Todettakoon, että seurasta oli noin joka kolmas työttömänä.

Seuran edustuspuku hyväksyttiin liitossa (TUL) 20.3.1933. Vuosikokouksessa, joka pidettiin poikkeuksellisesti vasta 26.3.1933, valittiin seuran nuorten osaston toimintaa järjestä-

�9�0

�4 �5

mään Rafael Lauri. Ensimmäiset juniorit, jotka olivat syntyneet vuosina 1917–1918, merkittiin jäsenrekisteriin 15.5.1933. Junioreiden jäsenmäärä oli vuoden 1934 alussa 104. Vuosikokouk-sen 1933 pöytäkirjan mukaan päätet-tiin ”kiivaan keskustelun jälkeen äänes-tyksellä 14–10” perustaa myös seuran naisjaosto. Naisjaoston perustava kokous pidettiin 2.4.1933. Jäseniksi ilmoittautuivat Helga Huhtasaari, Eva Savolainen, Vera Salo, Aini Nuutinen, Aili Airut, Vieno Lumme, Saimi Suvanto (Vuorimaa), Aili Suvanto ja Irma Airut (Vallinoja).

�9�4

seuran ensimmäiset lehdet Maila nro 1 ja 2 ilmestyivät keväällä. Seuran ensimmäiset sini-puna-hopeiset rintamerkit päätettiin myydä numeroituina: nro 1 Rafael Lauri, 2 Leo Koskinen ja 3 Vili Suominen (vain nämä on kirjattu pöytäkirjaan). Seuraavat merkit myytiin halukkaille.

�9�5

elokuun 30.–31.päivinä järjestettyihin pesäpallokilpailuihin päätettiin ottaa 1000 markan sadevakuutus. Tämä kertoi jo silloin taloudellisesta varovaisuusajattelusta.

�9�6

TMP saavutti ensimmäisen TUL:n pesäpallomestaruutensa. Tappioksi kirjattiin naisjaoston toiminnan lopettaminen.

�9�7

tuli suruviesti; ensimmäinen puheenjohtaja Aarre Huuhka kuoli tuberkuloosiin.

�9�8

aloitettiin talvikausi ”ping-pong-otteluilla” HTY:n tornihuoneessa.

�9�9

seuran uudeksi lajiksi valittiin koripallo. Sodan pilvet varjostivat jo Suomenkin taivasta. Useita jäseniä kutsuttiin kertausharjoituksiin ja toiminta pysähtyi kokonaan alkuvuoden lupaavan alun jälkeen.

Pesäpallo

Ensimmäiset pesäpallojoukkueet valittiin demokraattisesti v. 1933 seuran yleisessä koko-uksessa. Kevään kamppailuja varten valittiin neljä joukkuetta. Ykköseen valittiin Hakala, Kyander, Suominen, Gostovski, Aalto, Savolainen, Vanonen, Ahlberg ja Vallin (Vallinoja), varamiehiksi Saarinen, Huuhka ja Hokkanen. Kakkosen miehistöön kuului Hilden, Hok-kanen, Ollikainen, Saarinen, Kivi, Suvanto, Koski, Huuhka, ja Leo Koskinen, varamiehiksi Erkki Koskinen, Kosonen ja Niemi. Kolmoseen valittiin Vuorimaa, Randelin (Tainio), Niemi, Oksanen, Erkki Koskinen, Porttila, Kantanen, Ekholm ja Kosonen sekä neloseen Virtanen, Siivonen, Ahonen, Savolainen, Pyykkölä, Sax, Sahala, Rossi ja Pelkonen.

�6

Ensiesiintyminen uusissa peliasuissa tapahtui 18.5. Kullervoa vastaan pelatussa ottelussa, jossa tuli niukka tappio juoksuin 1–2. Pesäpalloilun ensimmäinen ”kultakausi” alkoi vuonna 1936, jolloin saavutettiin ensimmäinen liiton mestaruus. Mestaruus uusittiin saman tien kahtena vuotena peräkkäin.

Jääpallo

”Sivulaji” jääpallo sai kunnian aloittaa seuran urheilutoiminnan. Ensimmäinen jääpallo-ottelu piirin C-luokassa pelattiin 12.2.1933 Maila-Poikien ja Ponnistuksen välillä. Epäyhte-näisessä asussa esiintynyt tulokas onnistui hyvin, vaikka kärsi tappion 2–4. Kaksi viikkoa myöhemmin merkittiin TMP:n historiaan sen ensimmäinen voitto maalein 5–3 Helsingin Tarmosta. Joukkueessa pelasivat Emil Vuorimaa, Sulo Ollikainen, Aarne Vallin (Vallinoja), Olavi Niemi, Niilo Porttila, Lauri Koski, Aarne Huuhka, Ossi Ahlberg, Georg Kyander, Erkki Pulkki ja Viljo Suominen. Myöhempinä vuosina saatujen vahvistusten myötä joukkue pystyi taistelemaan tasaväkisesti TUL:n Helsingin sarjassa. Liiton mestaruussarjassa olivat vastus-tajat vielä liian kovia.

Koripallo

Vuoden 1939 kesällä järjestivät TUL:n pesäpallo- ja nuorisojaosto seuraohjaajien kurs-sin Pajulahden urheiluopistolla. Tähän kurssiin päätettiin ottaa mukaan myös koripallo. Alkeiskurssin vetäjiksi lähetettiin ”noviisit” Lennart Kivi ja Viljo Suominen, jotka saivat ennen ohjaajiksi ryhtymistään useana päivänä tehokasta opetusta uuden lajin tekniikasta ja säännöistä Koripalloliiton silloiselta huippu-pelaajalta Niilo Otraselta. Pajulahden alkeiskurssi auttoikin omalta osaltaan koripallon leviämistä TUL:ssä; samana syksynä aloitettiin seuran omat koripalloharjoitukset.

Jalkapallo

Vaikka jalkapallo ei vielä kuulunutkaan seuran ohjelmaan, pelasi TMP:n joukkue TUL:n Helsingin piirin I-sarjassa 1938–39.

�6

T U I J A R A N N I K K O G R A A F I N E N S U U N N I T T E L U w w w . t u i j a r a n n i k k o . f i

�8 �9

Sotavuodet 1940–44 olivat luonnollisesti varsin erikois-laatuisia. Merkittävä tapahtuma yhteistoiminnan saralla oli pesäpallon ensimmäinen virallinen liittojen välinen yhteenotto. Tunnetut joukkueet HPL (SVUL) ja TMP (TUL) kohtasivat ensi kerran vanhalla kunnon Hesperi-an kentällä 22.8.1940. Ottelu päättyi tasatulokseen 4–4.

�940

otettiin vastaan seuralle tarjotut asiamiesoikeudet Oy Tippaustoimisto Ab:ltä eli alettiin ottaa vastaan “tippauskuponkeja” ja rahoittaa toimintaa asiamiespalkkioista kertyvillä varoilla. Saimme asiamiesnumeroksi UH-19; olimme siten ensimmäisten joukossa. Syksyllä 1940 TUL:n Helsingin piiri aloitti koripallo-sarjan harjoitusmielessä Tarmon salilla. Otteluja pelattiin syksyn ja vuoden 1941 kevätpuolella useita.

�94�

alkoi lähes normaalisti, mutta jatkosota alkoi kesällä ja urheilutoiminta lamaantui jokseen-kin kokonaan vuoteen 1945 saakka. Tosin sodan hyökkäysvaiheen jälkeen yritettiin pesäpal-lossa järjestää jonkinlaista urheilutoimintaa kotirintamalla: joitakin maanpuolustajia palveli pääkaupungin välittömässä läheisyydessä ja eräillä työkomennuksilla. Sotasarjoihin saatiin joukkueen täydennykseksi lomallakävijöitä, pelaajia lainattiin jopa naapuriseuroista jne. Jatkosota vaati seuraltamme jälleen uhrinsa.

�94�

10-vuotisjuhlaa vietettiin pula-aikaisissa puitteissa.

�945

lähti urheilutoiminta viriämään, vaikka puutetta oli kaikista välineistä ja varusteista; elettiin vielä osto- ja pistekorttien aikaa. Normaali elämänrytmi löytyi kuitenkin yllättävän nopeasti. Varojen hankinta jatkui uurastavalla talkootyöllä. Erityisen ansiokkaasti toimivat huvitoimi-kunta ja veikkausasioimisto. Tansseja järjestettiin 42 kertaa – useimmiten “Sörkan Vennul-la” (Arbets Vänner i Sörnäs), jonka pieni sali usein täyttyi.

�946

tulivat jalkapallo ja Jääkiekko TMP:n virallisiksi lajeiksi.

�947

hankittiin Haapaniemen pesäpallokentälle ensimmäiset kovaääniset, joilla houkuteltiin entis-tä enemmän yleisöä kentän laitamille. Lokakuussa järjestettiin Vallilan työväentalolla seuran 15-vuotisjuhla, jossa vihittiin Anni Heinosen kauniisti kirjailema seuran lippu.

�948

seura sai yksin käyttöönsä majarakennuksen Tuurholmasta. Pöytätenniksen kilpailutoiminta saatiin liikkeelle.

�940

�8 �9

�949

taittuessa iski TMP:n talouteen suuri lama. Uudet toimintasään-nöt otettiin käyttöön ja ne olivat voimassa aina vuoteen 1960.

Pesäpallo

Talvisodan jälkeen 1940 TMP otti neljännen liiton mestaruutensa. Jatkosodan vuosina 1941–44 ei liiton mestaruutta ratkaistu, mutta vuonna1944 pelattiin liiton nuorten mestaruusottelut, joista tuloksena oli mestaruus. Seuraavana kesänä sama joukkue voitti myös nuorten Suomen mestaruuden Loimaan Palloilijoiden hävittyä “puolueet-tomalla” kentällä, Kaisaniemessä, juoksuin 7–1. Miesten joukkue vei myös TUL:n mestaruuden, ja sijoittui lisäksi 13-joukkueisessa

ensimmäisessä yhteisessä SM-sarjassa 7. sijalle. Näillä keskivaiheilla, sijoilla 5–7, joukkue SM-sarjassa keikkuikin kymmenkunta kautta. Vuonna 1946 oli nuorten joukkueemme jälleen lähellä Suomen mestaruutta, mutta hävitsi Ylihärmässä Junkkareille niukasti 11–9. Mukana oli jo tuleva tähtemme Raimo “Spike” Lindholm. TUL:n mestaruudet voitettiin sekä miesten että nuorten sarjoissa ja tämä hyvä menestys jatkui vuosikymmenen loppuun.

Koripallo

TUL:n Helsingin piirissä olivat vuonna 1941 vastakkain TMP, Kullervo, Tarmo ja Helsingin Kisa-Toverit. Ottelut olivat rajuja. Miestä otettiin – ei nykyisten sääntöjen puitteissa, vaan hyvin käsipallomaisesti. Korien tekeminen oli hankalaa, lähinnä pelitavasta ja teknillisestä vajavuudesta johtuen. TMP:n joukkue koostui pääasiassa pesäpalloilijoista, jotka talviaikana pitivät kuntoaan yllä pelaamalla ja harjoittelemalla tätä uutta lajia. Ensimmäinen liitto-ottelu pelattiin 6.4.1941 Suomen Koripalloliiton ja TUL:n kesken. TUL:n joukkue koostui kokonai-suudessaan helsinkiläisistä pelaajista. TMP:stä liittojoukkueeseen valittiin Esko Nenonen, Veikko Lundgren, Tapio Salo, Lennart Kivi, Olavi Niemi ja Viljo Suominen. Ottelu päättyi TUL:n häviöön luvuin 30–10. Koripalloliiton kanssa pelatuissa yhteisissä sarjoissa 1941–1946 TMP menestyi kohtalaisesti.

Vuonna 1947 joukkue koki rajun nuorennusleikkauksen; alkuvaiheiden pelaajista oli muka-na ainoastaan Veikko Lundgren, jota tuolloin 24-vuotiaana pidettiin varsinaisena koripallo-kenttien veteraanina! Muu osa joukkuetta oli Helsingin Tarmosta siirtynyttä Pentti Tuomista ja Helsingin Kullervosta tullutta nuorta lupausta Raimo Lindholmia lukuunottamatta sitä poikajoukkoa, joka oli opetellut koripalloilun alkeet Vallilan työväentalolla sunnuntaiaamui-sissa harjoituksissa “Rafan” valmennuksessa. TMP:n nuorukaiset yllättivät asiantuntijat voittamalla ensimmäisen TUL:n mestaruutensa ja pääsemällä ottelemaan Suomen mesta-ruudesta Helsingin NMKY:n kanssa. Tämän ottelun NMKY kokeneempana voitti. Vuodesta 1948 tuli eräänlainen välivuosi, kun useat nuoren joukkueen pelaajat joutuivat suunnilleen samaan aikaan suorittamaan asevelvollisuuttaan. TUL:n mestaruutta ei voitettu ja pitkästä aikaa pelattu yhteinen SM-sarjakin meni ilman mainittavampaa menestystä. Vuodesta 1949 alkoi TMP:n koripalloilulle useita vuosia kestänyt hyvä kausi. Joukkue voitti jälleen TUL:n mestaruuden ja SM-sarjassa taisteltiin kunniakas hopeasija.

1945 nuorten SM:n ja 1944-45 TUL:n mestaruuden voittanut joukkue edessä vas. Urho Lehtonen, Olavi Laitinen, Allan Pietarinen ja Olavi Stenberg, takana Aake Leinonen, Mikko Voutilainen, Paul Vainio, Urpo Rantama ja Pauli Hietanen.

�0

Jalkapallo

Vuonna 1946 tuli jalkapallo kuin varkain TMP:n virallisten lajien joukkoon innokkaiden jalka-palloilijoiden Heikki Pyykkölän ja Helmer Stenlundin ansiosta. Molemmat toimivat pelaaja-valmentajina, Pyykkölän myös joukkueen kapteenina.

Jääkiekko

Myös jääkiekko aloitettiin TMP:ssa vuonna 1946, kun Ensio Santanen innostui vetämään harjoituksia. Joukkueen runko koottiin silloisista seuramme pesä-, jää- ja koripalloilijoista. Monet pula-ajan tuomat puutteet hankaloittivat toimintaa: hyvien luistimien saanti oli lähes mahdotonta, pelaajien henkilö-kohtaiset suojukset jouduttiin valmistamaan lähes kotityönä. Varsinkin maalivahdin erikoissuojukset olivat “kotitekoiset” ja pelipukujen langat jouduttiin hankkimaan silloisesta kansanhuollosta. Jääkiekko-porukkamme pystyi sitkeän harjoittelun ja hyvien vetäjiensä ansiosta vuonna 1948 saavuttamaan TUL:n mestaruussarjassa 4. sijan ja asettamaan pelaajiaan silloisiin Jääkiekkoliitto–TUL -otteluihin. TMP:n parhaiten menestyneet jääkiekkoilijat Pentti Katainen, Jorma Kyntölä ja Tuomo Ristola ovat pelanneet kansainvälisiäkin otteluja liittotasolla. Nopeasti alkanut ja melkoisen hyvän urheilullisen tason saavuttanut jääkiekko oli TMP:n ensimmäinen säästötoimenpitei-den kohde vuonna 1949. Silloiset alan erikoisvarusteet ja huono yleisökannatus olivat viedä pohjan koko seuran taloudelta. Niin päätettiin antaa jääkiekon huilata ja odottaa parempia taloudellisia näkymiä.

Jääpallo

Sotavuosien lamaannuttama jääpallotoiminta jatkui, kun vuosien 1949–1950 taitteessa saa-tiin jälleen joukot kootuksi. TMP nousi TUL:n mestaruussarjaan voitettuaan 20 joukkueisen Suomensarjan oman lohkonsa vuonna 1950.

Pöytätennis

Pöytätennis lähti kilpailumielessä liikkeelle vuonna 1948, kun saimme Vallilan työväentalon voimistelusalin käyttöömme. Sinne hankittiin 3–4 pöytää ja saatiin yhä suurenevat joukot liikkeelle.

�0

www.orion.fi

www.orion.fi

�� ��

Uudella vuosikymmenellä oli seuran talous edelleen jonkin verran järkkynyt. Se saatiin kuitenkin kuntoon Stena Stenlundin ansiosta: pyöritettiin tansseja Velon lavalla ja järjestettiin arpajaisia. 25.4.1950 herätettiin henkiin naisjaosto, jossa oli vuoden lopussa jo 26 jäsen-tä. Seuratoiminta lähti muutenkin taas käyntiin. Maila-

Poika -lehden toimittaminen aloitettiin uudelleen. Se jatkoi ilmestymistään monistettuna jäsentiedotteena vuoteen 1967.

�95�

Pidettiin Helsingin Olympialaiset ja ensimmäiset kauniimman sukupuolen edustajat valittiin kahteen pääjaostoomme, pesäpalloon Terttu Voutilainen ja koripalloon Ilmi Taleva (Gustafsson) sekä Leila Karvonen. Seuran 20-vuotisjuhlaa vietettiin yli 100 hengen voimalla ravintola Kaisaniemessä syyskuussa ja siellä ojennettiin mm. ensi kerran Lännen Lokarin -pysti nimekkäimmälle urheilijallemme Spike Lindholmille. Kiertopalkinnon olivat lahjoitta-neet Kanadaan siirtolaisiksi muuttaneet Sulo Ollikainen ja Eero Kajaan.

�954

Naistoimikunta, joka oli aikanaan lopetettu 30-luvulla, herätettiin henkiin. Toimikunnan puheenjohtajaksi valittiin Aira Heinänen.

�955

TUL:ssä alkoi kuohua, ja esimerkiksi liiton Helsingin piirin todettiin hämäräpelillä siirtyneen myöhemmin valtaan nousseen klikin käsiin.

�956

alkoivat TUL:ssä erottamistoimenpiteet. TMP erotettiin liitosta TUL:n liittotoimikunnan päätöksellä 13.9.1956. Päätöksestä tehtiin aikanaan kirjallinen valitus liittoneuvostolle, mutta vastausta ei saatu. Kun osallistuminen tämän jälkeen kilpailutoimintoihin oli mah-dotonta, alkoi liittymisemme alan erikoisliittoihin: 15.11.1956 Suomen Pöytätennisliittoon, 16.11.1956 Suomen Koripalloliittoon ja 4.5.1957 Suomen Pesäpalloliittoon. 25.7.1956 olimme perustamassa Urheilun Tuki r.y.:tä, josta sittemmin kehkeytyi Työväen Urheiluse-urojen Keskusliitto r.y. (1958–78). TUK:n toiminnoissa TMP:kin näytteli merkittävää osaa. – Suomen Palloliittoon ja Maahockeyliittoon kuuluimme jo vanhastaan, sillä nehän olivat erossa SVUL:stä. Myöhemmin on seuramme liittynyt Suomen Keilailuliittoon (1961) keilailun tultua ohjelmistoomme. Seurahenkeä osoitti 1956 erottamisen yhteydessä se, että vain viisi jäsentä pyysi eroa TMP:stä. Erottamisemme jälkeen voidaan katsoa ”uuden ajan” alkaneen seuratoiminnassamme: politiikasta ei juuri missään yhteyksissä keskusteltu.

�957

Klaus Kurjessa pidettiin erittäin onnistunut 25-vuotisjuhla illallisineen. Siellä kukitettiin perustajajäsenet. Juuri valmistuneet kultaiset ansiomerkit jaettiin ensimmäisen kerran.

�950

�� ��

Pesäpallo

Pesäpallo oli TMP:n valtalaji ja lempilapsi aina 70-luvulle saakka. Viisikymmentäluvun alkuvuodet kuluivat normaaliin tahtiin niin SM- kuin TUL:nkin sarjoissa. Sijoitukset olivat

keskitasoa SM-sarjassa. TUL:n viimeinen mestaruus kirjattiin 1954, minkä jälkeen TMP:llä ei ollutkaan enää oikeutta osallistua ko sarjaan. Vuoteen 1954 mennessä olivat miehet voittaneet TUL:n mesta-ruuksia 9 kertaa ja nuoret 4 kertaa. Yhteistoimintakauden aikana ennätettiin pelata 10 liitto-ottelua, joista yhdeksään valittiin mukaan Paul Vainio. Kaikissa joukkueissa oli yleensä 3–4 Mailapoikaa. TMP löi itsensä lävitse SM-sarjassa vuonna 1954 voitettuaan pronssia, minkä lisäksi lukkarimme Pauli ”Pappi” Alhonen arvostettiin vuoden lukkariksi. Joukkueessa pelasivat Pauli Alhonen, Osmo Juntto, Onni Sallinen, Raimo Lindholm, Jaakko Pesonen, Pentti Katainen, Paul Vainio, Juhani Lehtonen, Taisto Ravantti ja Reijo Manner.

Viisikymmentäluvun loppupuolella oli naistemme menestyksellinen

kausi alkamassa. Reino Hietarinne luotsasi TMP:n naisjoukkuetta usean vuoden ajan vaihtelevalla menestyksellä. Tämän jälkeen joutui Kalevi Äijälä syksyllä 1957 seuran nais-pesäpalloilijoiden vaikutuspiiriin. Kale teki joukkueessa täydellisen nuorennusleikkauksen. Kypsä naisjoukkue muuttui tyttöjoukkueeksi, jonka keski-ikä oli vain 14–15 vuotta. Tähän nuorennukseen ja tavoitteelliseen työhön oli innottajana erään tunnetun helsinkiläisen pesäpallomiehen synkkä ennustus TMP:n naispesäpalloilun tulevaisuudesta – ja se piikki pisti. Aikaisin keväällä 1958 joukkue aloitti tiivissä tahdissa harjoitukset tähtäimessään jälleen karsinnat. Piirisarjassa joukkue selviytyi jo toiselle tilalle PT:n jälkeen. Mestaruussar-jan alkukarsinnoissa voitettiin Janakkalan Jana. Karsintojen loppumarkkinoilla Tampereella sarjapaikkaa havittelivat TMP:n lisäksi järjestävä seura Tampereen Pyrintö ja Kouvolan Pallonlyöjät. Pelitaidollisesti joukkueemme oli tasavertainen vastustajien kanssa, mutta nuo-ruus ja hermoilu kävivät käsi kädessä ja näin pääsy mestaruussarjaan ei vielä onnistunut. Putoaminen oli tuolloin oikeastaan hyvä ratkaisu. Karsinnat kuitenkin osoittivat, että mah-dollisuuksia oli ja se nosti innostusta entistä enemmän. Päätöksenä olikin, että seuraavana syksynä yritetään uudestaan ja tavoitteena oli mestaruussarjapaikka.

Koripallo

Viisikymmentäluku oli TMP:n koripalloilun menestyksellistä aikaa, joka jatkui vielä jonkin aikaa sen jälkeenkin. Joukkueissa näinä aikoina pelanneille se oli hienoa aikaa. Pitkä yhdessäolo oli synnyttänyt erinomaisen yhteishengen, joka takasi menestystä otteluissa ja monia riemastut-tavia, muistorikkaita hetkiä kilpailumat-koilla ja valmennusleireillä. Vain yhtä jäi

Pesistytöt kyykyssä vasemmalta Sirpa ”Muikku” Ikonen, Sirkka ”Tipsu” Kämäräinen, Pirjo ”Pikkupiru” Hämäläinen, Terttu ”Tepa” Kämäräinen ja Anja ”Mandi” Ilonen. Seisomassa vasemmalta Tuula ”Tsukka” Tukia, Sirpa ”Särrä” Tammelin, Tuula ”Lulu” Liljamaa sekä Tuula ”Torpeedo” Torvelainen.

Spiken EM-kisojen 1959 tuliaiset

�4

puuttumaan; Suomen mestaruus jäi toteutumattomaksi haaveeksi. Viisikymmentäluvun ja ehkä kaikkien aikojen parhaassa joukkueessa pelasivat Olavi Lehti-nen, Tuomo Ristola, Allan Pietarinen, Pauli Alhonen, Kaj Gustafsson, Raimo Jokela, Kalevi Heinänen, Urho Lehtonen, Putte Grönroos ja Raimo ”Spike” Lindholm. Suomen maajouk-kueeseen, Helsingin olympiakisoihin, valittiin vuonna 1952 TMP:stä kolme pelaajaa: Kaj Gustafsson, Tuomo Ristola ja Raimo ”Spike” Lindholm.

Viisikymmentäluvun alkupuolella tuli seuramme ohjelmaan myös naiskoripalloilu. Helsingin Työväen Uimareissa pelannut naisjoukkue siirtyi lähes kokonaisuudessaan Mailapoikiin. Ensimmäinen huomattava saavutus oli vuoden 1954 hopeatila TUL:n mestaruussarjassa. Naisjoukkueemme ensimmäinen maaottelutason pelaaja oli Sirkku Kortelainen, joka edusti maatamme naisten EM-kisoissa Moskovassa vuonna 1952. Koripallojoukkueen tiivis harjoit-telu ja leireily tuottivat sittemmin hyviä tuloksia.

Pöytätennis

TMP:n pöytätennis sai alkunsa jo kolmekymmentäluvulla. Välillä harrastus hiipui, mutta saatuamme vuokratilat käyttöömme, toiminta lähti taas käyntiin. Viisikymmentäluvulla sellaiset nimet kuin Eri Karlsson, Keijo Santavirta, Korhosen veljekset: Ossi ja Jukka, Kalevi Lehtonen, Pertti Achren, Tapio Mäntynen, Jussi Lappalainen, Matti Löfman ja Elmer Jokinen sekä naisista Heli Lindqvist, Onerva Lahtinen, Regina ”Lipe” Marjanen, Sylvia Munkberg ja Aini Hannula (Eskolin) olivat seuramme edustuspelaajia ja eturivin nimiä kilpailuissa. Miehet voittivat kerran ja naiset kahdesti Suomen mestaruuden. Kalevi Lehtonen ja Sylvia Munk-berg voittivat Pohjoismaisen mestaruuden sekanelinpelissä v. 1959.

Maahockey

Maahockey on kulkeutunut seuraamme entisen puheenjohtajan, Helmer ”Stena” Stenlundin mukana. Hän keräsi innokkaana jääpallomiehenä talvilajin piireistä ensimmäiset maa-hockeyn harrastajat seuraamme vuosina 1951–52. Ensimmäisen ulkokenttäottelun TMP pelasi Haapaniemessä 4.6.1955.

�4

�6 �7

Uutena lajina seuraan otettiin keilailu. Muun muassa perustajajäsen Viljo Suominen, joka menestyi lajissa monena vuonna, oli voimakkaasti ajamassa lajia seuran ohjelmaan. Keila-jaostosta kehittyi aktiivinen yksikkö.

Vuosikymmenen puolivälissä alkoi miesten pesä- ja koripallossa hidas hiipuminen. Jouk-kueet eivät uusiutuneet ja vanhojen pelaajien rahkeet eivät enää riittäneet huipputasolle. Naisten sarjoissa menestys jatkui. Painotus muuttui siis miesten puolelta naisten puolelle näissä lajeissa ja naiset hoitivatkin hyvin osansa.

Historiikissamme vuosilta 1932–82 arvioidaan pesäpallon – miksei myös koripallon – hiipu-misen johtuneen ohjaajien puutteesta, miesjoukkueiden ikääntymisestä ja hitaasta täyden-tämishalusta sekä Haapaniemen kentän ympäristön asujaimiston ikääntymisestä. Lähiöiden rakentaminen vei lapsiperheet pois kantakaupungista. Maaltamuutto toi Helsinkiin uusia asukkaita, joiden juuret olivat muualla kuin Haapaniemessä. Lajien välinen kilpailu Helsin-gissä sekä television tulo iltojen viihteeksi olivat omiaan viemään aikaa muulta harrasta-miselta. Seurojen toiminta otti myös ensimmäisiä askeleitaan kaupallisemman toiminnan suuntaan. Tässä kehityksessä TMP:n resurssit eivät riittäneet ja seuran talous joutui tiukalle tulolähteiden hiipuessa.

1950-luvun lopulla oli syntynyt uusi urheilun keskusliitto. TUL:stä eronneet ja erotetut seurat perustivat keskusliitok-seen Työväen Urheiluseurojen Keskusliitto r.y.:n (TUK). TMP oli alusta lähtien vahvasti mukana uuden liiton työskentelyssä. Samalla seura liittyi suoraan SVUL:n erityisliittoihin varmistaen näin osallistumisensa eri urheilulajien valtakunnalliseen toimin-taan ja kilpailuihin Suomen mestaruuksista.

�960

1968: Anja Ilonen, Sirkka Kämäräinen, Terttu Kämäräinen, Tuula Kämäräinen, Aira Vainio, Riitta Hämäläinen, Tuula Rantanen, Marja-Liisa Niemi, Raija Ahonen, Terttu Sarjanen, Kaarina Kansikas ja Sirkka Sironen. Valmentaja-pelinjohtaja Pauli Alhonen.

”16-vuotta sitten nämä miehet voittivat Suomen pesäpalloilun Ilves-mesta-ruuden ja olivat sitten tukemassa TMP:n vankan nousun Suomen mesta-ruussarjaan, jossa seura jatkuvasti pelaa ja on vuodesta toiseen antanut vaiheikkaan ja tiukan panoksensa. Pelaajat vasemmalta: Olavi Laitinen (ykköspesävahti), Pauli Hietanen (kakkospesävahti), Allan Pietarinen (polttaja), sekä joukkueen pelipäällikkö Pauli Vainio, joka ojentaa silloiselle huoltajalle ja vuodesta 1932 nuorten ohjaajana toimineelle Lauri ”Rafa” Nurmelle muistolaatan. Näiden välissä Urpo Rantama (lukkari), Ake Leinonen (kolmosvara), Urho Lehtonen (koppari), Mikko Voutilainen (kolmospesävahti) ja Olavi Stenberg (sieppari). Lauantaina tämä yhä vielä kokonaiseena kiilaan saatu miehistö otteli seuran nykyisen Ilves-joukkueen kanssa häviten sille 13-7.”

TMP oli 60-luvun alussa hyvässä iskussa. Eri lajeissa oli hyviä edustajia ja heitä oli tulossa juniorityön tuloksena edustustasolle. Suuret ikäluokat kypsyivät parhaaseen iskuunsa ja seuran kotinurkilla Kalliossa, Sörkassa ja Vallilassa oli paljon nuorisoa. Niinpä 60-luvun puolivä-lissä kaikki TMP:n lajit olivat kiinni mitaleissa useana

vuonna sekä miesten että naisten sarjoissa.

�6 �7

Pesäpallo

TMP oli aina 1960-luvun puoliväliin asti Helsingin vahvin pesäpalloseura, jolla oli sarjois-sa parikymmentäkin joukkuetta. Pelaajiamme valittiin usein myös Itä–Länsi -otteluihin, Raimo Lindholm viisi ja Jorma Kyntölä neljä kertaa. Miehissä parhaana saavutuksena oli SM-pronssi vuonna 1962. Kuudes sija saavutettiin useamman kerran (1961, 1964, 1965). Pelaajistamme valittiin vuonna 1965 parhaaksi Jorma Kyntölä, lyöjäkuninkaaksi nousi Pentti Katainen ja nopea Raimo Vilén oli paras etenijä. Vuonna 1966 TMP jäi sarjassa viimeiseksi ja putosi siis SM-sarjasta. Seuraavana vuonna nousu oli lähellä, muttei onnistunut. Tähän kulminoitui miesten pesäpallo ja toiminta jatkui alemmilla sarjatasoilla.

Naisten joukkueen juuret ovat 50-luvulla, josta alkoi yhtenäisen tyttöjouk-kueen ja sen valmentajan Kalevi Äijälän tavoitteellinen yhteistyö. Mesta-ruussarjaan varmistettiin paikka vuonna 1960 murskaavalla erolla muihin joukkueisiin. Mestaruussarjassa aloitettiin komeasti ja tuloksena oli uusin-taottelun jälkeen mestaruus, joka uusittiin vielä kaksi kertaa peräkkäin. Vuonna 1963 saavutettiin hopeasija ja seuraavana vuonna 4. sija. Vuonna 1965 kamppailtiin jälleen mestaruudesta, mutta vanha kilpakumppani Pallo-Toverit vei kullan. Vuonna 1966 sijoitus oli vuosikymmenen heikoin eli kuudes. Sarjapaikka saatiin kuitenkin uudistettua. Pauli ”Pappi” Alhonen luotsasi joukkueemme jälleen mestariksi 1967 ja kahtena seuraavana vuo-tena saatiin kolmen putki täyteen. Kuusi mestaruutta ja useita mitalisijoja on naispesäpalloilijoiltamme kunnioitettava saavutus. Pelaajattariamme on myös lukuisia kertoja palkittu parhaina naispesäpalloilijoina ja heitä on valittu vuonna 1961 alkaneisiin naisten Itä–Länsi -otteluihin.

Koripallo

1960-luvun alussa sekä nuorten että aikuisten toiminta oli hyvällä mallilla. Piirin sarjoissa pelattiin lähes kymmenellä joukkueella. Miesten edustusjoukkue oli saanut sarjapaikan uusittua karsintasar-jassa korisuhteen perusteella. Vuonna 1960 saatiin kovien kamppailujen jälkeen sarjapaikka varmistettua suoraan.

A-pojat voittivat SM-pronssimitalit samana vuonna, joten nousevaa koripallovoimaa oli odotettavissa edustustasolle. Vuodet 1961–1963 toivat miehille vielä sijat 7–8, mutta 1964 saatiin kunnioi-tettava 4. sija ja mitali menetettiin korisuhteella. Samana vuonna A-pojat voittivat Suomen mestaruuden ToPon nenän edestä. Vuosi oli myös olympiavuosi ja Suomen koripalloilijat olivat selvittäneet karsinnoista tiensä kisoihin. Olympiajoukkueessa oli mukana TMP:n ikoni Raimo Lindholm, joka jo aiemmin oli osallistunut maajoukkuees-sa Helsingin olympialaisiin 1952. Vuonna 1965 TMP kaikkien yllätykseksi saavutti hopeaa (kullan vei HKT ja pronssin KTP, kaikki TUK:n seuroja). Seuraavana kautena ei alkume-nestyksestä huolimatta saavutettu kuin 7. sija. Seuraavina vuosina sijoitus oli samaa tasoa ja vuosikymmenen huipennuksena 1969 joukkue putosi mestaruussarjasta. Ulkomaisia kontakteja etsittiin jo 1963, jolloin toteutettiin pelimatka Keski-Eurooppaan yhdessä seuran maahockeyjoukkueen kanssa. Vuonna 1965 pelattiin Espanjassa ja järjestettiin Suomessa

A-pojat Suomen mestarit 1964, valmentajana Pauli Hill

Kiihkeässä paikalliskamppailussa ToPoa vastaan vasemmalta Make Torkkeli, keskellä Joppe Saarinen ja oikealla Spike Lindholm

�8

turnaus, jossa vieraanamme oli joukkue Ostravasta, silloisesta Tsekkoslovakiasta. TMP löi vierasjoukkueen ja pääsi loppuotteluun pelaamaan Suomen maajoukkuetta vastaan.

A-tytöt voittivat ensimmäisen ikäluokassa pelatun Suomen mestaruusmitalin 1960. Joukkueen rungon muodostivat pelaajat, jotka toivat sittemmin seuralle SM-mitaleita 12 vuotta peräkkäin. Seuraavat kolme vuotta kuitenkin kartutettiin taitoja ja tuloksena oli naisten SM-sarjassa 4. sija joka vuosi. Vuonna 1964 alkoi mitaliputki hopeamitalilla ja tytöissä pronssimitalilla. Seuraavana vuonna saaliina olivat pronssimitalit sekä naisissa että tytöissä. Syksyllä 1965 joukkue vahvistui, kun HTU:sta siirtyi seuraamme muun muassa Hilkka Hakola, joka toimi myös huoltajana Raimo Jokelan jälkeen. Tuloksena oli hopeamitali mestaruudesta pelatun uusintaottelun jälkeen. Seuraavana vuonna kolme joukkuetta päätyi tasapisteisiin ja tarkoituksena oli pelata sarja näiden kolmen parhaan kesken. Se ei kuiten-kaan kokonaisuudessaan toteutunut ja mitalit jaettiin lopulta ”koripalloliiton kabineteissa” ja tuloksena oli hopeamitali. Kauden 1967–68 ottelut sujuivat erinomaisesti ja viimeiseen otteluun Lahden Sampoa vastaan lähdettiin ilman tappioita. Värikkäiden vaiheiden jälkeen ottelu päättyi TMP:n voittoon ja Suomen mestaruuteen! Vuonna 1969 kahden hävityn otte-lun jälkeen sarjassa oli tuloksena 2. sija. Myös naisjoukkueemme etsi ulkomaisia kontakte-ja; vuonna 1965 käytiin Tukholmassa ja kotimaassa kohdattiin tsekkiläinen yliopistojoukkue. Useat pelaajamme saivat myös kansainvälistä kokemusta maajoukkueen mukana.

Keilailu

Keilailu oli seuran lajivalikoiman tuorein uutuus. Helsingin Urheilutalo valmistui 1961 ja talon kellaritasossa oli myös moniratainen keilahalli. Seura käytti Urheilutaloa kotisalinaan koripalloilussakin ja kun veteraanijäsenet totesivat keilailun sopivaksi ikääntyneillekin jäsenille, ajoivat keila-aktiivit lajin seuran ohjelmaan. Harrastajajoukko kasvoi tasaisesti ja seuran muista lajeistakin siirtyi ajan myötä harrastajia keilailun pariin. Alku oli miesvoittois-ta, mutta 1964 päätettiin myös naiset ottaa mukaan. Heidän ensimmäinen kilpailukosketuk-sensa tapahtui seuraottelussa 1966.

Keilailijoidemme saavutuksia ovat vuonna 1964 Viljo Suomisen hopea HBL:n M-A luokassa ja pronssimitali 2-miehisissä joukkueissa samassa luokassa sekä SM-hopeamitali B-C luo-kassa 4-miesjoukkueella ja SM-pronssi B-C luokan 2.miehisjoukkueella.

Maahockey

TMP:n maahockeyjoukkue menestyi hyvin. Seitsemän mestaruussarjamitalin putken kruu-nasi vuoden 1967 Suomen mestaruus. Koska laji on erittäin kansainvälinen, oli TMP:lläkin yhteyksiä Keski-Eurooppaan, jonne koripallojoukkueen kanssa tehtiin yhteinen ottelumatka.

Pöytätennis

Pöytätenniksessä saimme 1960 huomattavan menestyksen joukkueemme voittaessa Suomen mestaruuden. Kaikkiaan TMP oli viidellä Suomen mestaruudellaan vuoden 1960 paras pöytä-tennisseura Suomessa. 1960-luvun alussa parivaljakko Kalevi Lehtonen ja Sylvia Munkberg esiintyivät menestyksekkäästi sekä kaksinpelin, nelinpelin että sekanelin-pelin Suomen ja Pohjoismaiden mestaruuksista oteltaessa.

”Rengastettu Airi Sanden saavutti 10. Suomen koripallomestaruu-tensa TMP:n voittaessa tämän vuoden SM:n. Kun hänellä lisäksi on 2 Suomen lentopallomestaruutta niin mitaleja on kertynyt erittäin kunnioitettava määrä. TMP:n mestarijoukkue hymyilee kuvassa seuraavassa järjestyksessä: Edessä vas. Tuula Kämäräinen, Airi Sanden, Anja Ilonen, Raija Ahonen ja Liisa Turpeinen. Takana vas. valmentaja Hilkka Hakola, Tytti Rönnqvist, Terttu Kämäräinen, Leena Roiha, Anja Leisma, Sinikka Kämäräinen ja Terttu Sarjanen.”

�8

IlmastointiVeikko Laapas Oy

Kaupintie 15, 00440 HelsinkiPuh. 7544 960, 040-502 1703

�0 ��

�970

syksyllä siirtyi vanha, hieno koripallon pelipaikka Ruskeasuolla pois käytöstä. Veikkaustoi-minnan otti hoitoonsa aina hyväntuulinen takavuosien pesäpalloilija Eino Saarinen.

�97�

seuramme 40-vuotisjuhlat ravintola Olympiassa ja paikalla oli 247 jäsentä.

�97�

Markku Voutilainen aloitti seuran puheenjohtajana.

�974

TMP:n naisten pesäpalloilu loppui pääsarjatasolla, sillä joukkue luopui SM-sarjapaikastaan.

�975

keväällä koripallonaiset saivat ilon ja kunnian edustaa TUK:ta Israelin kansainvälisissä Hapoel-kisoissa. Ohjelmassa oli kolme virallista peliä ja yksi ystävyysottelu. Varsinaisissa kisoissa TMP jäi voitoitta viimeiseksi. Puolustuksena voidaan sanoa vain se, että vastustajat olivat pitempiä ja osa myös etevämpiä koripalloilun jalossa taidossa. Uutta koripalloilija-polvea alettiin kasvattaa Mäkelän kansakoulun harjoitussa-lilla Tuula ja Pentti Pekkalan johdolla.

�977

Miesten pesäpalloilu päättyi, kun edellisvuonna pääkaupungin ”voimien kokoamiseksi” perustetun uuden seuran Helsinki-pesiksen rahkeetkaan eivät riittäneet.

�97070-luvun alkupäivinä perustivat TMP:n toiminnoista huolissaan olevat Viljo Suominen, Raimo Lindholm, Pentti Katainen ja Esko Nenonen ”sisarseuran” Helsingin Tempo ry:n, jonka ensisijaisena tarkoituksena oli aluksi varata yhdistysrekisteristä tuo nimi, jotta muut eivät pääsisi siihen käsiksi. Pian sisarseuralle kuitenkin tarjoutui toinen teh-

tävä: siitä tuli alkuepäilysten jälkeen TMP:n sponsori sen lähtiessä yhdessä Työväen Pyörä-Veikot ry:n kanssa pyörittämään bingoa. Alkupääoman saimme lainaksi parilta perustajajäseneltä. Ilman tätä taloudellista tukea, jota Tempo on vuosittain pääseuralle antanut, ei toimintaa olisi kyetty pyö-rittämään täysipainoisesti.

�0 ��

�978

TUK päätti yhdistyä TUL:ään ja asiasta lähetettiin jäsenseuroille esitys. TMP käsitteli omalta osaltaan asian 18.9., jolloin 50 jäsentä oli yksimielisiä siitä, että TUK:ta ei ole syytä lakkaut-taa eikä liittyä TUL:ään, vaan toimintaa olisi jatkettava nykyisissä urheilullisissa puitteissa. TMP teki toistaiseksi väkirikkaimman ulkomaanmatkansa, sillä kokonaista 62 koripalloilijaa vieraili Tanskassa.

�979

loppui nuortenkin pesäpallo seurastamme. Toiminta Tuurholmassa jatkui vuoteen 1979, jolloin kaupunki ei enää uusinut vuokrasopimustamme ja niin jouduimme luopumaan maja-toiminnasta.

Pesäpallo: Naiset

Vuonna 1970 naisten pesäpallossa kovasti edellisvuodesta heikentynyt mestarijoukkue ei pystynyt puolustamaan kultaansa, mutta saavutti kuitenkin niukasti pronssia. Kymmenen-nessä juhlaottelussa Itä peittosi ensimmäisen kerran Lännen juoksuin 11–5. Vuosi 1971 oli jälleen kultavuosi, sillä joukkue oli vahvistunut huomattavasti. Vuoden parhaimmat pelaajat olivat Tuula Rantanen ja Sirkka Muranen (Kämäräinen). Seuraavana vuonna joukkue sai hopeaa kärsittyään kuitenkin vain yhden tappion. Kultakantaan palattiin vielä vuonna 1973 (8. mestaruus). Monien hankaluuksien jälkeen oli ratkaisuottelussa vastassa jälleen edellisvuoden mestari PuMu, joka voitettiin niukasti juoksuin 6–5. Vuosi 1974 lähti hanka-lasti käyntiin naispesäpalloilijoiden osalta ja enteili lopun alkamista edustustasolla. Joukkue saatiin kuitenkin kasaan ja vuosien aikana saavutetulla rutiinilla ja pelikokemuksella sekä luonnollisesti erittäin hyvien pelaajien taidoilla TMP saavutti vielä kerran hopeaa. Tässä edustustason jäähyväisjoukkueessa pelasivat seuraavat tytöt: Liisa Niekka, Tuula Salonen, Tuula Rantanen, Marja-Liisa Niemi, Marjatta Heino, Raija Vihervuori, Sirkka Muranen, Anja Ilonen, Riitta Hämäläinen, Tuula Pekkala, Kaarina Kansikas, Irmeli Koskinen ja Ritva Vehkala. Joukkueen huoltajana toimi Pauli Alhonen.

Koripallo: Naiset

Vuosikymmenen alkuvuosina, 1970–72 sekä vuonna 1974 naisjoukkue sai tiukkojen kamppailujen jälkeen hopeaa. Pronssimitalit ripustettiin nais-ten kaulaan vuosina 1973 ja 1975, joka oli samalla 70-luvun viimeinen mitalivuosi. Syksyllä 1975 joukkue ylsi vielä Suomen Cupin loppuotteluun asti, mutta hävisi Nokialle ja jäi hopealle. Vuonna 1976 huomattavasti

nuorentunut joukkue onnistui saavutta-maan viidennen sijan ja seuraavana vuonna vielä kuudennen sijan. Vuon-na 1978 nuoren joukkueen taidot eivät enää riittäneet pitämään sarjapaikkaa ja edessä oli putoaminen Suomen sarjaan. Takaisin mestaruussarjaan palattiin heti seuraa-vana vuonna, kun joukkue voitti ylivoimaisesti Suo-men sarjan. Vuoden 1979 aikana pelattiin myös useita kansainvälisiä otteluita. A-tytöt ylsivät SM-semifinaaleihin asti ja osa heistä pääsi ikäluokkansa maajoukkuerenkai-siin. Riitta Lindholm pelasi B-tyttöjen maajoukkueessa ja hän on vuodesta 1980 edustanut maatamme myös A-tyttöjen ja naisten maajoukkueissa.

Pauli ja tytöt aikalisällä

Tupu ja Leena edustavat Suomea maaottelussa Ruotsia vastaan

��

Koripallo: Miehet

Vuonna 1970 ikämiehet voittivat seuralle ensimmäisen Suomen mestaruuden. Koko 70-luku pelattiin kahden joukkueen voimin lähinnä Suomi- ja maakuntasarjoissa sijoitusten ollessa keskinkertaisia. Vuonna 1974 edustusjoukkue putosi kovien taisteluiden jälkeen sarjapor-rasta alemmaksi, mutta palasi takaisin Suomi-sarjaan seuraavana vuonna. Vuonna 1976 oli seurallamme myös yksi poikajuniorijoukkue, joka oli luonteeltaan ”TeMPolainen” ja seuran itsensä kasvattama. Seuran pitkäaikaisen paraatilajin kriisi oli ollut jo vuosia näkyvissä: miesten joukkueet olivat pelanneet vanhoilla kokoonpanoilla ilman sellaista verenvaihtoa, joka olisi taannut lajin pysyvän tai jopa kohoavan tason. Seuran johto päätyi vuonna 1977 radikaaliin nuorennusleikkaukseen. Päätettiin antaa seuran vetovastuu vain kaksi vuotta junioritasolla koripalloa harrastaneelle ”TEAM 78”:lle ja koko vanha edustusjoukkue siirtyi Vantaan TeMPon maakuntasarjan joukkueeksi. Nuoren joukkueen kehittymisen esteenä oli kuitenkin kahtena seuraavana vuonna monen pelaajan yhtäaikainen varusmiespalvelus. Vuonna 1979 oli miesten puolella edelleen hankaluuksia, mutta laajentuvien nuorisoryhmi-en mukaantulo antoi aavistuksen toivosta nähdä vielä parempia TMP-päiviä.

Maahockey

TMP menestyi hienosti maahockeyssä sijoittuen vuosina 1970–1977 kuusi kertaa hopealle ja kahdesti pronssil-le. Vasta vuonna 1978 joukkue jäi mitaleitta sijoittuen neljänneksi ja seuraavana vuonna vielä viidenneksi. Laji on kansainvälinen ja niin on TMP:lläkin ollut vuosien varrella monia seuratason yhteyksiä eri Euroopan maihin mm. Saksaan, Englantiin, Italiaan ja Puolaan. Menestys Euroopan seurajoukkueitten kanssa käydyissä otteluissa on ollut erittäin hyvä, vaikka vastustajina on ollut eri maiden mestaruus- ja maakuntasarjojen joukkueita. Turnauksista on lisäksi saatu hyviä suhteita eri maiden urheilupiireihin ja päästy katselemaan varsin läheltä eri maiden “urheiluseurapiirejä”.

Pöytätennis

Pöytätenniksessä koko vuosikymmen oli hiljaista lasku-kautta, joukkueemme pelasi Suomi-sarjassa sijoittuen keskinkertaisesti.

Keilailu

Vuosikymmen oli keilailussa kasvun aikaa ja seuramme alkoi järjestää muun muassa Tempon Tempaus -kilpai-lua. Pauli (Pappi) Alhonen saavutti Helsingin suurmes-tarin arvon ja muutkin pelaajamme saavuttivat useita TUK:n mestaruuksia. HBL:n mestaruuskisoihin osallistut-tiin vuosittain. Vuonna 1971 keilailijamme hoitivat kunni-alla Suomi-Ruotsi -maaottelun järjestelyn. Vuosi 1976 oli seurassamme erityisen menestyksekäs: TMP:ssä oli 56 rekisteröityä pelaajaa. Osallistuimme TUK:n liittokisoihin Turussa ja toimimme kisojen järjestäjänä, voitimme joukkuekilpailussa naisten kisan 2 x 6 sarjan joukkueella Regina Marjanen – Aili Renman, miehissä voitimme 3 x 6 sarjan joukkueella Viljo Suominen, Onni Parviainen ja Heikki Häkämies. Helsingin sarjoissa miehet nousivat mestaruus-sarjaan.

��

Pajulahdentie 167, 15560 Nastola.Puh. (03) 88 5511 www.pajulahti.com

Pajulahti

M o n i p u o l i n e n P a j u l a h t i� harjoituspaikat palloilulajeihin, jääurheiluun, yleis-urheiluun, uintiin ja kamppailulajeihin � lajivalmennusja leiritys � urheilijoiden ja kuntoilijoiden testaus� liikunta-alan ammatillinen koulutus � kokoustilatja majoitus � yritysten TYKY-toiminta ja virkistyspäivät� liikunnalliset lomat kaikenikäisille

on lähellä!

Autolla reilu tunti Helsingistä, Tampereelta kevyelläkinkaasujalalla vajaa kaksi, Lahdesta vain vartti.

www.parkhotelkapyla.fi

Neljän tähden Park Hotel Käpylä sijaitsee idyllisessä puutarhakaupunginosassa keski-Helsingissä.

Ympäristön puutalot ja lehmusten koristamat kadut muodostavat kauniin miljöön, joka houkuttelee tutustumaan alueeseen lähemminkin.

Rauhallinen sijainti poissa kaupungin ruuhkista rauhoittaa kiireisen päivän ja hyvät kulkuyhteydet takaavat helpon pääsyn illan rientoihin ja eri nähtä-vyyksiin.

Varaukset ja tiedustelutpuh./tel. + 358 (0)9 799 755, fax + 358 (0)9 792 781parkhotel@parkhotelkapyla.fi Pohjolankatu 38, FIN 00600 Helsinki

�4 �5

Kahdeksankymmentäluvun alku oli Työväen Mailapojille toimeliasta aikaa. Kaikissa lajeissamme sarjat pyörivät täysillä ja jäsenet olivat innolla mukana toiminnassa, vain pitkäjänteinen junioritoiminta puuttui eri lajeissa. Tempon järjestämät naisten liikuntatilaisuudet Urheilu-talolla olivat suosittuja ja salit ja vuorot täynnä liikunnan

ystäviä. Kahdeksankymmentäluvulla järjestettiin Helsingin asukas-yhdis-tys- ja kunnallisvaaleja; ne toivat mukanaan arvokasta, mutta myös ras-kasta talkootoimintaa hockey- ja keilajaostolle. TMP:n virallisia harjoitus-paikkoja eri lajeissa oli vuosikymmenellä 15:ssa eri kohteessa.

�98�

oli Työväen Mailapoikien 50-vuotisjuhlavuosi. Vuo-sikokous valitsi Viljo Suomisen kunniapuheenjohta-jaksi ja kunniajäseniksi (nrot 1–10) Viljo Suominen, Aarne Vallinoja, Kauno Hokkanen, Henry Pyykkölä, Yrjö Gostovksi, Aili Suvanto, Hellevi Stenlund, Sulo Ollikainen, Matti Aalto ja Georg Kyander. Lähes koko vuoden johtokunnan toiminta keskittyi 50-vuotisjuhli-en järjestelyyn. Ansiomerkkien anominen, valokuvien kerääminen, historiikin kirjoittaminen ja painatus, juhlapaikan valinta ja ohjelman luominen, siinä oli johtokunnan ja usean muun seuran jäsenen vapaa-ajanvietto-ohjelmaa aina juhliin saakka. 10.10. oli suuri juhlapäivä. Juhlapäivä sisälsi eri lajien kilpailuja, ystävyys- ja näytösotteluja sekä valokuvanäyttelyn ”TMP 1932–1982”. Johtokunnan päivä alkoi hautaus-maakierroksella, joissa käytiin kunnioittamassa seuran edesmenneitä perustajajäseniä. Lehdistötilaisuuden jälkeen oli vastaanotto, jossa eri urheiluliitot, seurat ja yhteistyökumppanit kävivät onnittelemassa seuraa. Iltajuhlat pidettiin Ravintola Josafatissa; tilaisuuteen osallistui lähes 300 TMP:n jäsentä ja vierasta. Juhlapuheiden jälkeen juhlatoimikunta jakoi arvokkaita kunnia- ja ansiomitaleja. Juhlissa jaettiin myös painotuore Työväen Mailapoikien historiikki vuosilta1932–1982. Lop-puvuonna, 29.11.1982, perustettiin Suomen Hockeyliitto.

�98�

Eino Saarinen valittiin kunniajäseneksi (11).

�986

jouduttiin luopumaan veikkausasioimistosta. Seuran talous tuli yhä riippuvaisemmaksi kaupungin tuesta ja omasta jaostokohtaisesta talkootuotosta. Kaupunki otti seurakeilailun avustettavien lajien joukkoon. SVUL:n Helsingin piiri täytti 80 vuotta. Seuran edustajat kävivät onnittelemassa ja osallistuivat piirin juhlaillallisiin.

�980

Juhlaonnitteluja ottavat vastaan Spike Lindholm, puheenjohtaja Markku Voutilainen ja Viljo Suominen

�4 �5

�988

alettiin varovaisesti herätellä ajatusta pesäpalloilun ottamisesta jälleen seuran toimintaan. Olihan laji seuralle perinteinen ja halu paluuseen oli kova, mutta talousvastuu ym. seikat pelottivat ja johtokunta päättikin edetä asiassa varovasti eteenpäin.

Koripallo

80-luvun alku oli varsinkin naisten ja tyttöjen sarjoissa menestyksellistä. Jaos otti vastuul-leen kaksien A-tyttöjen SM-karsintojen järjestämisen. Miehet jatkoivat pelejään perussar-jassa kahdella joukkueella. Vuonna 1982 saimme joukkoomme C-tyttöjen koko joukkueen. Loppuvuodesta C-tytöt voittivatkin sitten Pirkka-turnauksen. B-tytöistä odotettiin tulevai-

suuden joukkuetta, sen verran hyvin tytöt olivat pelanneet. Naispelaajien valmennus siirtyi Topi Häyriselle. Ikämieskoripalloilijat jatkoivat tyylikkäästi lajiaan kuntourheilun merkeissä pitämällä samalla huolta siitä, että seuran nimi on säilynyt mitaliti-lastoissa vuodesta toiseen. TMP:n ikämiesjoukkue - keski-iältään noin 50 vuotta - nautiskeli pelaami-sesta tekemällä parhaimmillaan 106–121 pistettä. Vuonna 1985 jaos etsi valmentajaa, mutta sopivaa ei löytynyt. Paras tunnustus, mitä naispelaajamme kuu-livat, oli hävinneen joukkueen valmentajan sanonta joukkueelleen: ”Samperi, hävisitte noille käveleville akoille” (= taitopelaajille). Koripalloilijat osallistuivat normaalien sarjapelien lisäksi erilaisiin turnauksiin, ystävyys- ja juhlaotteluihin ja osa ikämiehistä oli mukana Tanskassa World Masters Games peleissä.

Hockey

Joukkue jatkoi hyviä pelejään SM-sarjassa. Laji oli saanut toimintaansa nuorisoa ja nuoruuden peli-ilolla Tempon joukkue menestyi sarjassa. Vuonna 1981 tehtiin turnaus-matka Italiaan. Pari vuotta myöhemmin joukkue sai uusia pelaajia. Kotimaan ottelusarjan muodostivat vuonna 1983 hallikausi, SM-sarja Velodromilla ja osallistuminen Hämeen piirin juhlavuoden turnaukseen Kesällä hockeypelaajat tekivät hyvällä menestyksellä ottelumat-kan Kanadaan. Koripallon B-tytöistä yritettiin kouluttaa naisten sarjaan joukkuetta, mutta tytöt eivät tainneet oikein tulla sinuiksi lajin kanssa, koska yritys lopahti alkuunsa. Jaosto hoiti raskaan ja vaativan kunnallisvaalitalkoon Vantaalla. Vuoden 1985 kevään hallikilpailut Lahdessa ja harjoitusmatka Kreikkaan Kosin saarelle antoivat hyvän pohjan kesän otteluille. Pelejä oli kauden aikana kaikkiaan 24. Joukkueen kokoamisessa oli vaikeuksia, mutta silti seuraavan kauden 38 ottelua pystyttiin pelaamaan. Vuosikymmenen lopulla oli edelleen pelaajapulaa ja joukkue joutuikin otteluissa usein turvautumaan nuoriin lajin harrastajiin. Nuoret olivat innokkaita ja auttoivat merkittävästi joukkuetta menestymään. Jaosto yritti parhaan kykynsä mukaan kouluttaa junioreja lajin hienouksiin ja saada sitä myöten vahvistusta tuleville vuosille.

Keilailu

Vuonna 1980 miehet nousivat jännittävien ja kovatasoisten kamppailujen jälkeen HBL:n mestaruus-sarjaan. Keilajaosto hoiti vuoden aikana kunniak-

�6

kaasti useiden keilakisojen järjeste-lytehtävät. Niistä mainittakoon mm. Helsinki-Lahti liitto-ottelu. Seuran omaan vuotuiseen kilpailuun, ”TeMPon Tempaukseen” Urheilutalolla osallistui ennätys-määrä keilaajia, yhden viikonlopun aikana kirjattiin yhteensä 445 kilpai-lusuoritusta. Keilajaos hankki kilpai-luun talkoilla omat mainosjulisteet ja kilpailupöytäkirjat mainoksineen. Naisten joukkue keilasi loistavasti ja tuloksena olikin nousu HBL:n mes-taruussarjaan. Vuonna 1982 jaosto sai vaativan tehtävän, järjestää ja hoitaa HBL:n A-mestaruuskilpailut. Joukkueet jatkoivat normaalia sar-jatoimintaa, niin mestaruussarjassa kuin myös valtakunnansarjassa. Ensimmäistä kertaa saatiin mukaan

myös poikajoukkue juniorisarjaan. Vuonna 1984 jaosto hoiti raskaan ja vaativan kunnallis-vaalitalkoon Vantaalla. Keilaajat jatkoivat pelejään kahdella nais- ja miesjoukkueella sekä yhdellä veteraani- ja poikajoukkueella. Mukaan toimintaan mahtuivat myös Talvitempauksen, kirpputorin ja Urheilutalon mestaruuskilpailujen järjestelyt. Vuonna 1986 jaosto vietti 25 vuotisjuhliaan. Marraskuun alussa järjestettiin Urheilutalolla ”TeMPon 25 v. -juhlakilpailut”. Lajiin saatiin uusia aktiivisia jäseniä. Koulutusapua pyydettiin Keilaliitolta, jonka koulut-tajat antoivat teoria- ja käytännön koulutusta sekä uusille että vanhoille keilaajille. Vuoden 1988 sarjakauden loputtua keilaajat viettivät perheineen viikonloppua Sipoon Katariinan saaressa. Hauskat kesäkisat, makkaranpaisto, saunominen ja uiminen vilpoisessa meressä rentouttivat mukavasti kau-den aikana rasittuneita heittokäsiä. Vuosikymmenen lopussa lajin harrastajat alkoivat vähentyä. Hallien kustannusten nousut, alkanut lama ja työttömyys alkoivat näkyä kilpailijoi-den ja harrastajien määrissä.

Pesäpallo

Työväen Mailapojat aloitti runsaan 10 vuoden tauon jälkeen pesäpallotoiminnan vuonna 1989. Hyvällä joukkuehengellä tuloksena oli heti ensimmäisenä vuonna Helsingin piirin mestaruus.

Miesten mestaruussarjan joukkue 1981: vas. Mikko Voutilainen, Pentti Koskinen, Jaakko Heikkilä, Rainer Gustafsson, Pauli Alhonen ja Rainer Jokela.

Naisten mestaruussarjan joukkue 1981: vas. Raili Kivinen, Ritva Nurminen, Anja Ilonen, Siv Tuominen, Aili Renman ja Monika Saarinen.

�6

Varattu

�8 �9

�990Yhdeksänkymmenluvulla seuran lajivalikoima vakiintui kolmeen: hockey, keilailu ja koripallo. Kun keilaajat ja koripalloilijat olivat lähes tulkoon kokonaan aikuis-urheilijoita, hockeyllä oli harrastajia sekä nuorten että aikuisten sarjoissa. Hockeyn nuoret tekivät vuosikymme-nen puolessa välissä läpimurron Suomen huipulle.

�990

Miljoonan keilapisteen raja meni rikki lokakuussa Tempo – Tela keskinäisessä ottelussa.

�99�

oli juhlien vuosi: koripallo täytti 100 vuotta, Urheilutalon keilahalli 30 vuotta ja TMP:n keila-jaosto 30 vuotta.

�99�

TMP:n 60v synttärit vietettiin Pajulahdessa 10.10. tietovisa-ulkoillen ja petankkia pelaten. Juhlaa jatkettiin yötä myöten Tempo-diskossa. Yöllä tuli talvi ja kun emme enää olleet talviurheiluseura, jäimme lumen vangeiksi, kunnes tielaitos iltapäivällä sai aurattua tien auki ulkomaailmaan. Esko Nenonen valittiin kunniajäseneksi (12).

�996

Markku Torkkeli sai Koripalloliiton korkeimman tunnustuksen vapaaehtoistyöstä, Heikki Tuomala – palkinnon (nro 7).

Hockey

Vuodet 90–93 I-divisioonassa, 1994 nousu SM-sarjaan, pudottiin 1995 ja noustiin takaisin 1996. Vuodesta 1995 pelattiin myös indooria eli talvisarjaa. Ikämiehet olivat SM-sarjassa mitaleilla lähes joka vuosi. Juniorit olivat SM-mitaleilla vuosittain vuodesta 1995, jolloin 16- ja 18-vuotiaiden joukkueet voittivat SM:t. Mikko Hämäläinen oli paras 16-vuotias ja Jari Saarelainen paras tuomari. Vuonna -96 16-vuotiaiden joukkue voitti SM:n ja Mikko Lauronen oli Suomen paras ikäluokassa. 1997 oli miesmuistiin vilkkain vuosi: osallistuttiin kaikkiin liiton nuorten ja miesten sarjoihin ja miehet ja pojat tekivät pelimatkan Saksaan. Ulkosarjoissa seuran 16v joukkue voitti SM:n, 21-vuotiaat voittivat hopeaa ja Andrei Panschin oli paras 16-vuotias. Lisäksi 21-vuotiaiden maajoukkueessa oli neljä TMP:n pelaajaa. Vuon-na 1998 21-vuotiaat saivat hopeaa,18-vuotiaat kultaa, Sami Evola oli 16-vuotiaiden ja Marko Nyman 18-vuotiaiden Suomen parhaat. 1999 21-vuotiaat saivat SM-hopeaa ja Andrei Panschin oli ikäluokan paras.

Keilailu

Vuosittain pelattiin HBL:n sarjoissa sarjapeleissä ja henkilökoh-taisissa kilpailuissa useilla nais-, mies- ja veteraanijoukkueilla ja osallistuttiin SM-kisoihin. Pelattiin seuraotteluita ja Tissikel-lo- ja punapää-keilakisat. 1990 keilajaoston toiminta koostui liiton sarjapeleistä ja henkilökohtaisista kilpailuista sekä seuran sisäisistä mittelöistä. Veteraanien SM:ssä Sylvia Munkberg/Siv

�8 �9

Tuominen saavuttivat parikilpailussa pronssia ja Sylvia Munkberg henkilökohtaisesti 12. sijan. 1991 oli keilailussa vilkas vuosi. Juhlittiin, käytiin kylpylässä ja saatiin huomion osoituksia. Isännöitiin Urheilutalon uusien ratojen juhlakilpailut. Seniorien SM:ssä Siv Tuominen oli 10. Parikilpailussa tuli sijat 7 ja 8. Vuonna 1992 miesten SM:ssä miespari Savolainen/Silfverberg oli 39./1500. Vuonna 1993 veteraanit olivat korkeimmalla sarjata-solla ja miehet ja naiset nousivat II:een. SM-kisojen korkein sijoitus oli Esko Tiaisen vete-raanien henkilökohtainen 12.sija. Seuraavana vuonna käytiin Turun Kupittaalla talvisäässä keilaamassa ja syksyllä hoidettiin Urheilutalon 24-tunnin yökeilailun järjestelyt. Vuoden 1995 SM-kisojen paras saavutus oli Ritva Nurmisen 6. sija. 1997 käytiin kotoisten sarjojen lisäksi Porissa SM-kisoissa. Vuonna 1998 miesten triossa 2-joukkue nousi mestaruussar-jaan. Naiset kävivät viettämässä keilailuviikonloppua Forssassa ja kaikki syksyllä Lehtimä-en opistolla vaihtoehtoviikonloppua viettämässä. 1999 naiset voittivat perinteisen ”Naiset vastaan miehet” kisan.

Koripallo

Koripalloa pelattiin 1990 kahdella joukkueella Tempo Girls (tytöt) ja TMP (naiset) maakun-tasarjassa. Miehet palloilivat perussarjassa ja ikämiessarjoissa (45v pronssia).

1991 koripallo täytti 100 vuotta ja 40 v miehet saivat piirin pronssia. Osa oli veteraanien MM-kisoissa Argentiinassa: tuliaisina 45 v MM-pronssi ja 50 v 4.sija. 1992 miehet pelasivat perussarjassa ja 45-vuotiaiden SM:ssä tuli hopeaa. Edellisvuosien malliin kisailtiin Kotkan Kisailijoitten kanssa. Naiset pelasivat yhdellä joukkueella maakuntasarjassa ja Ladies35 v SM:ssä; jälkimmäisessä tuli seuran ensimmäinen Ladies-sarjan mitali, pronssia. Kansainvälistä toimintaa saatiin, kun Viron Ladyt (Neuvostoliiton maailman mestarit ja olympiavoittajat) tulivat Helsiinkiin toukokuussa ja pela-simme turnauksen. Syksyllä matkustimme sitten vieraaksi Tallinnaan. 1993 korisnaiset pelasivat yhdellä joukku-eella (pronssia) ja miehet kahdella joukkueella; 45v- ja 50v-sarjoissa. 1994 miesten ja naisten koris on edelleen varttuneempien harrastus. World Master Gamesissa 55 v -sarjan MM-kultajoukkueessa oli kaksi seuran jäsen-tä: Reino Björn ja Kyösti Nuppola. Kotoisessa sarjassa

50-vuotiaat saivat hopeaa. Naisten maakuntasarjasta tuli III-divisioona, mutta menestys pysyi ennallaan, oltiin keskivaiheilla ja Ladies35-v SM:ssä 4. Vuonna 1995 miehet olivat mitaleilla 45 v hopeaa, 50 v pronssia. Ladies SM 35-vuotiaissa oltiin neljänsiä. 1997 mies-ten 45v ja 55v sarjoissa tuli pronssia ja naiset sijoittuivat III divarissa puolivälin alapuolelle. Pelasimme Lohjalla matsin, jossa ekalla puoliajalla kaikki heitot menivät koriin, yhteen-sä 37 pistettä. Ottelusta on video ja siitä monta kopiota. Ladies40v SM:ssä tuli pronssia ja mitalit jaettiin Tappari Mannisen kipparoimalla Kaunissaaren ja Söderskärin risteilyl-lä. Suomessa pelattiin veteraanien MM-kisat (Maxibasket) ja saimme pronssia. Perustimme nyt jo legendaarisen Golden Girls-joukkueen, joka tunnetaan ja jota odotetaan maailmal-lakin seniori-kisoissa. Vuonna 1998 miesten 60-v joukkue voitti SM-kultaa, 55-v ja 50-v pronssia ja 45-v sijoittuivat viidensiksi. Naiset voittivat Ladies 40-v SM-hopeaa, eli mitali saatiin vuoden 1968 mestaruutemme 30-vuotisjuhlavuonna. 1999 suomalaisen koripalloilun 60-juhlavuotena 60-v miehet saivat SM-kultaa ja 40-v naiset hopeaa. Toukokuisessa seni-oriturnauksessa saatiin kyytiä, kun oteltiin Tallinnan Kalevin ja Tarton joukkueiden kanssa.

Upeat koripalloilijanaiset: Leena ja Hilkka Hakola MM-kisoissa.

MM-kisoihin val-mistautuva Golden Girls Vierumäen viimeistelyleirillä.

40 4�

Seuran jäsenistö on vakiintunut reilun kolmensadan jäsenen paikkeille, joista aktiiviharrastajia on noin puolet. Harrastajia on saatu lisää niin hockeyn nuoriin kuin nais-koripalloilijoihinkin. Menestystä on tullut koko kuluvan vuosikymmenen ajan koripallossa seniorien SM-sarjoissa, hockeyssä nuorten, aikuisten ja ikämiesten sarjoissa sekä

keilailussa Trio-sarjoissa ja henkilökohtaisissa seniorikisoissa. Ensimmäinen naispuheenjohtaja valittiin seuran johtoon vuonna 2006.

�00�

Urheiluopistosäätiö perusti Esko Nenosen stipendirahaston. Matti Savolaisen pitkäaikainen työ keilailun parissa palkittiin HBL:n kultaisella ansiomerkillä. Menetimme perustajajäsenemme Aarne Vallinojan, joka toimi johtokunnassa v 1932–1936, pelasi pesäpalloa edustusjoukkueessa sekä viime vuosikymmenet edusti seuraamme veteraanien keilajoukkueessa. Samoin menehtyivät pitkäaikainen pesistoimija Gösta Malmberg sekä keilajaoksen pitkäaikainen pu-heenjohtaja Mikko Voutilainen.

�004

Merja Kivi sai Koripalloliiton korkeimman tunnustuksen vapaaehtoistyöstä, Heikki Tuomala – palkinnon (nro 15).

�005

Raimo ”Spike”Lindholmin pelipaita – numero 7 koko peliuran – jäädytettiin Helsingin Urheilutalon seinälle 15.2. Seuran nettisivut avattiin osoitteessa www.mailapojat.fi.

�006

Puheenjohtaja vaihtui, kun Matti Savolainen siirtyi 23 vuoden urakoinnin jälkeen johto-kunnan rivijäseneksi. Ensimmäistä kertaa valittiin seuraa johtamaan nainen, Merja Kivi. Seurasta ja puheenjohtajan vaihdoksesta oli näyttävä artikkeli Kallio-lehdessä 21–22/06. Seuran 75-vuotisjuhlien valmistelut aloitettiin perustamalla juhlatoimikunta, johon kuu-luvat Matti Savolainen (pj), Merja Kivi (siht.), Eero Laasila, Anja Leisma, Raimo Lind-holm, Sirkka Muranen, Kari Nyman, Kirsi Näkyvä, Kati Tienari ja Markku Torkkeli. Asiantuntijajäseninä toimi-kuntaa täydentävät Pentti Pekkala, Markku Voutilainen ja Kalevi Äijälä.

�007

Opetusministeriö myönsi 26.2.liikuntakulttuurin ja urheilun parissa kunnostau-tuneille henkilöille ansiomerk-kejä. Kultaisen ansioristin

�000

Seuran puheenjohtajia vuosien varrelta: Spike Lindholm, Matti Savolainen ja Markku Voutilainen.

Spikeä juhlimassa!

40 4�

saivat Raimo ”Spike” Lindholm ja Kari Nyman, ansioristin Sirkka ”Tipsu” Muranen ja Markku ”Make” Torkkeli, ansiomitalin kullatuin ristein Anja ”Mandi” Ilonen ja Anja Leisma sekä ansiomitalin Matti ”Masa” Savolainen ja Kristian ”Krisu” Silfverberg. Myös lajiliitoilta saatiin kunniamerkkejä. Ansioristit, -mitalit ja -merkit jaetaan seuran 75-vuotisjuhlien yhteydessä 13.10.2007. Seuran koripalloa harrastava jäsen Tuija Brax nimitettiin Vanhasen II hallituksen oikeusmi-nisteriksi 19. huhtikuuta.

Hockey

Vuosikymmenen alku sujui hienosti; hopeaa saatiin Indoor-hockeyn I-divisioonassa yli 21 v:n sarjassa, alle 21v:n sekä ikämiesten sarjoissa. Miesten Outdoorin SM-sarjassa sijoituttiin neljänneksi ja ikämiesten SM-sar-jassa voitettiin hopeaa. Marko Nyman valittiin Suomen parhaaksi pelaajaksi ikäluokassaan alle 21-vuotiaat. Hän kuului myös Helsingin PM-kisojen miesten maajoukkuee-seen. Seuraavana vuonna menestys vielä parani: Indoor-hockeyssa ikämiessarjassa tuli kultaa ja junnusarjassa hopeaa. Nuorten alle 21-vuotiaiden maajoukkueessa pelasi jopa viisi seuramme pelaajaa: Marko Nyman, Andrei Panschin, Henri Haapanen, Jani Nyman sekä Mikko Lauronen. Joukkue sijoittui kolmanneksi ensim-mäistä kertaa järjestetyssä Baltic-cupissa. Vuonna 2002 saatiin sekä Outdoorin että ikämiesten SM-sarjassa prons-sia. Marko Nyman ja Andrei Panschin osallistuivat miesten

maajoukkueessa EM-karsintaturnauksessa Irlannissa. Miesten Suomen Cup:ssa saatiin ho-peaa vuonna -04. Vuonna 2005 voitettiin ikämiehissä SM-hopeaa. Junioritoiminta onnistut-tiin aloittamaan noin kymmenen 11–16 -vuotiaan pojan turvin. Pojilla oli pari harjoituskertaa vii-kossa. Joukkue osallistui Suomen Hockeyliiton tapahtumiin sekä kansainväliseen junioritapah-tumaan Tallinnassa. Seuraava vuosi oli tuloksellisesti paras kymmeniin vuosiin. TeMPon joukkue voitti Outdoorin SM-hopeaa tiukkojen loppuottelujen jälkeen. Toinen sija toi myös paikan vuoden 2008 keväällä pelattavaan Cupvoittajien Cupiin. Joukkue pelasi ystävyysottelun Egyptin maajoukkuetta vastaan ja osallistui Viron avoimeen Indoor-mestaruusturnaukseen. Junioritoiminta jatkuu edelleen.

Keilailu

Vuosi 2000 oli erittäin aktiivinen; osallistuimme moninaisiin HBL:n sarjapeleihin ja mo-net seurojen väliset ystävyysottelut sekä seuran sisäiset pelit ja pelitapahtumat kuuluivat toimintaamme. Osallistuimme kahdella naisjoukkueella ja kolmen miehen voimin SM:iin, Helsingin Bowlingliiton II-divisioonaan kahdella naisjoukkueella (3.) ja yhdellä veteraani-joukkueella sekä Trio-sarjoihin yhdellä naisjoukkueella ja kahdella miesjoukkueella. Trio-sar-joissa naiset voittivat upeasti lohkonsa ja nousivat mestaruussarjaan. Seuraavana vuonna miesten joukkue sijoittui kolmanneksi HBL:n Trion I-divarisarjassa. Syksyllä keilajaos juhli 40. toimintavuottaan Seurahuoneella. Syksyn Helsinki Ranking-kisassa Markku Kettunen

Indoorin pronssijoukkue 2007

4� 4�

sijoittui hienosti 16. sijalle. Vuonna 2002 sarjapelit jatkuivat ennallaan. Naisten ja miesten joukkueet pelasivat hienosti Trion I-divarissa lohkossaan ensimmäiseksi nousten mestaruus-sarjaan ja veteraanijoukkueemme nousi I-divisioonaan. Markku Kettunen keilasi hienosti neljänneksi Columbia Open -turnauksessa. Vuonna 2003 HBL:n sarja-peleihin osallistuimme kuudella joukkueella, Trion mestaruussarjaan mies- ja naisjoukkueella: miehet jatkavat mestaruussarjassa, naiset putosivat I-divariin. Seuraavana vuonna pelattiin 10-vuotisjuh-laseuraottelu Tampereen Manse 300:a vastaan, poikkeuksellisesti Lahdessa. Peli päättyi Manse 300:n voittoon (9801–9528). Kristina Reinikainen oli senioreiden EM-kilpailussa Hel-singissä 12. sijalla singlessä ja kokonaiskisassa 17. sijalla. Vuonna 2005 HBL:n sarjapelikier-roksiin osallistuttiin kuudella joukkueella. Suomen keilailuliitto palkitsi Paavo Majaniemen mitalilla hänen osallistumisestaan miesten SM-kilpailuihin jo 20 kertaa peräkkäin. Seuraa-vana vuonna otimme voitot kotiin Telasta, Manse 300sta ja Someron keilaajista. HBL:n sarjapeleissä emme kyenneet mainittavaan menestykseen, naiset tosin säilyttivät paikkansa Trion mestaruussarjassa.

Koripallo

Miesten koripallotoiminta on keskittynyt seniorisarjoihin. Miehet ovat pelanneet SM-sarjoja 50+, 55+, 60+ ja vuo-desta 2005 65+ ikäluokissa. Menestystäkin on saavutettu: 55+ pronssia (-00, -02, -04, -06 ja -07) sekä hopeaa -03, 60+ pronssia (2001–06) sekä 65+ hopeaa -06 ja kultaa -07. Vuonna 2005 pelattiin näytösotteluita 70+ kokoonpa-nolla! Kesäkuntoa testattiin vuosikymmenen alkupuolella Kotkan meripäivien katukoristapahtumassa Merikorikses-sa. Naisten eteläisen alueen sarjoja on pelattu kahden ja vuodesta 2004 kolmen joukkueen voimin. Piristysruiskeita naiskorikseen saatiin, kun joukkueelliset ”nuoria” naisia siirtyi TMP:hen Pandoista vuonna 2000 ja Jyrystä vuonna 2004. Kolme naistenjoukkuetta pelaa nyt kaikilla alueen sarjatasoilla. Joukkueiden kokoonpanot noudattavat karke-alla tasolla ikäjakaumaa: nuoremmat pelaavat II- ja varttu-neemmat IV-divisioonassa. Ylempien divisioonien joukkueet ovat sijoittuneet sarjojensa kärkipäähän ja useana vuonna on ollut karsintapaikka ylempiinkin sarjoihin tarjolla. Myös ikänaisten pelaaminen on ollut innokasta. Golden Girls -joukkue on saanut pronssia naisten SM-sarjassa Ladies40+ ikäluokassa 2001. Nuoremmat tempolaiset ovat saaneet pronssia Ladies35+ -sarjassa -03 ja kultaa Ladies40+ -sarjassa neljänä vuotena peräkkäin (2002–05) , hopeaa -06 sekä pronssia -07. Myös kansainvälisiä FIMBAn EM- ja MM-kisoja on reissattu: muutamalla pelaajalla vahvistettu Golden Girls on saanut EM-kisoissa 50+ -sarjassa kultaa -04 (Helsinki), hopeaa -00 (Riga) ja -06 (Hampuri) sekä 45+ -sarjassa pronssia -00 (Riga). MM-kisoista on Golden Girlseillä ollut tuomisina hopeaa 50+ -sarjassa -03 (Orlan-do). Muutama pelaaja oli mukana myös -05 Christchur-chissä 45+ -sarjassa saavuttamassa pronssia. Slovenian Ljubljanassa pelatuissa MM-kisoissa -01 oli mukana sekä vanhempia että nuorempia tempolaisia. Nuorempi yhdistel-mäjoukkue toi 40+ -sarjasta pronssia. EM-kisoissa nuo-rempi yhdistelmäjoukkue on saanut pronssia 35+ -sarjassa -00 (Riga) ja 40+ -sarjassa pronssia -04 (Helsinki) ja ollut 5.sijalla -06 (Hampuri). Miehet 55

Suomen Mestarit 2005 naiset 40/TMP 3. div.

4� 4�

Miehet 60 Miehet 65

Golden Girls/TMP 4. div.

TeMPo 2. div.

Mimmeistä mummeiksi

Orlando 2003 MM-hopea, naiset 50

Hampuri 2006, naiset 40

44 45

MIEHET TUL:N MESTARUUSSARJA TMP:n miesjoukkue voitti TUL:n mestaruuden vuoteen 1954 mennessä peräti 9 kertaa, josta 3 kertaa 30–luvulla, 4 kertaa 40–luvulla ja 2 kertaa 50–luvulla.

PPL–TUL liitto-ottelut pelattiin yhteistoimintakauden aikana 10 kertaa. TMP:läiset olivat hyvin edustettuna TUL:n liitto-joukkueessa, sillä vuosittain mukana oli 3–4 pelaajaa. Peräti yhdeksässä ottelussa oli mukana TMP:n mainio varavahti “vasuri” Paul Vainio, joka oli yleensä joukkueensa kantavim-pia voimia. HELSINGIN MAILAKILPAILUT Vuodesta 1926 alkaen pelattuun Suomen vanhimpaan ja elinvoimaisimpaan pesiskauden avajaisturneeseen TMP:n pesismiehet osallistuivat vuosittain 50–luvulta alkaen. Joukkue menestyi Mailakilpailuissa erinomaisesti, voitta-essaan huippujoukkueiden kisat peräti viidesti vuosittain 1957,1960,1962,1965 ja 1967.

Vuonna 1962 TMP voitti kiertopalkintona olevan “mailan” omakseen, joka oli järjestyksessään kolmas. SM-SARJA Arvostetussa Suomen mestaruussarjassa TMP:n edustusjouk-kue oli mukana yhteensä 22 pesiskautta vuosina 1945–1966, jolloin joukkue putosi pääsarjasta. Se oli paha isku pääkau-pungin pesäpalloilulle. Miesjoukkue ei koskaan saavuttanut kirkkaimpia mitaleja, vaikka muutamana vuonna mestaruus olikin lähellä. TMP sijoittui hopealle vuosina 1956 ja 1957 sekä pronssille vuosina 1955 ja 1962.

Parhaimmillaan joukkueemme oli sarjan ”väriläiskä”, jossa pelaajiemme nopeus, lyöntivoima ja liikkuva ulkopeli olivat katsojien mieleen. Mestaruussarja pelattiin TMP:n aika-kaudella yksinkertaisena sarjana. TMP pelasi yhteensä 310 ottelua, joista joukkue voitti 156 ottelua sekä pelasi tasan 26 kertaa. Otteluista kertyi yhteensä 338 sarjapistettä, juoksu-eron ollessa 2066–2027.

SM–sarjaotteluja eniten pelanneet TMP:läiset: Pentti Katainen 164 ottelua Jaakko Pesonen 121 ottelua Paul Vainio 162 ottelua Onni Sallinen 112 ottelua Juhani Lehtonen 133 ottelua Jorma Kyntölä 110 ottelua Raimo Lindholm 128 ottelua Tauno Hintikainen 106 ottelua

TMP:tä on edustanut SM-sarjaotteluissa vuosina 1945–66 kaikkiaan 65 pelaajaa.

Edustusjoukkueen pelipäällikköinä eli kippareina ovat vuosien saatossa toimineet: Ossi Ahlberg, Aarno Vallin (Vallinoja), Tauno Vaahtera, Paul Vainio, Jaakko Pesonen, Anssi Jokinen, Tauno Hintikainen ja Seppo Laine.

Edustusjoukkueen huoltajina ja pelinjohtajina ovat vuosina 1933–1966 toimineet: Olavi Suvanto, Tauno Vaahtera, Paul Vainio, Viljo Suominen, Esko Nenonen, Kauko Merilä, Onni Sallinen, Jaakko Pesonen, Tauno Hintikainen ja Pauli Alhonen.

TMP:n pesäpalloilijat Pesäpalloliiton arvo-otteluissa 1940–66 (nimet aakkosjärjestyksessä, koska arvojärjestystä on vaikea määritellä)

Itä–Länsi PPL–Lehdistö Tauno Hintikainen 1 2 Osmo Juntto 1 1 Pentti Katainen 2 4 Jorma Kyntölä 4 4 Raimo Lindholm 5 1 Jaakko Pesonen 3 - Tauno Vaahtera 1 - Paul Vainio 2 - Raimo Vilen 1 1

TMP:ssä on vuosikymmenien aikana ollut myös päteviä ja käytettyjä pelituomareita, joista arvo-ottelujen ja SM-sarja-tuomareina ovat toimineet: Olavi Suvanto, Rafael Laurin (Lauri), Viljo Suominen, Tauno Vaahtera, Sulo Heinonen, Esko Nenonen ja Onni Sallinen.

Lisäksi oli seurassa paljon tuomarikurssin suorittaneita, jotka tuomaroivat muissa sarjoissa. TMP:ssä järjestettiin myös omia kursseja pelaajille mm. sääntötuntemuksen vuoksi.

Vuoden parhaina pesäpalloilijoina palkittujen joukkoon mah-tui myös TMP:n huippupelaajia:

Vuoden pesäpalloilija 1965 Jorma Kyntölä Vuoden lyöjäkuningas 1961 Pentti Katainen 1965 Pentti Katainen Vuoden etenijä 1965 Raimo Vilen Vuoden lukkari 1955 Pauli Alhonen

Pesäpallotilastoja

Pesäpallomiehet 1940-luvulta

44 45

NAISTEN HUIKEA MENESTYSTARINA

TUL:N MESTARUUSSARJA TMP:n naisjoukkue oli ainakin kahdesti liiton sarjojen loppu-kahinoissa mukana. Olympiavuoden aattona 1951 TMP oli loppuottelussa Helsingin Vedon kanssa, mutta kaksoisottelus-sa Vedon tyttäret olivat ylivoimaisia. Samaten kävi seuraava-na vuonna 1952 loppuottelussa Vedon tyttärien kanssa.

SM-SARJAKARSINNAT TMP:n naisjoukkue yritti karsintojen kautta päästä vuosina 1955–57 SM-sarjaan, mutta tie nousi pystyyn ennemmin tai myöhemmin karsintojen kuluessa.

Vuonna 1957 syksyllä Kalevi Äijälä otti tytöt huostaansa, jolloin joukkue koki täydellisen nuorennusleikkauksen. Kypsä naisjoukkue muuttui tyttöjoukkueeksi, jonka keski-ikä oli vain 14–15 vuotta. Täysin uudistuneen ja tehostuneen monipuo-lisen harjoittelun seurauksena nousu SM-sarjaan oli jo 1958 hilkulla, mutta onneksi ei vielä. Mutta seuraavana vuonna 1959 tytöt olivat murskaavan ylivoimaisia voittaessaan karsin-tasarjan puhtaalla pelillä juoksueroin 116–5.

Vuonna 1965 TMP:n pelaajat tekivät ainutlaatuista histori-aa, seuramme “huiput” Kyntölä, Katainen ja Vilen palkittiin samanaikaisesti Suomen parhaina pelaajina. Tekoa ei helposti uusittane? NUORET TEKIVÄT MYÖS HISTORIAA Haapiksen kasvatit TMP:n A-juniorit ottivat vahvalla joukku-eellaan seuran ensimmäisen Suomen mestaruuden pesäpal-loilussa 1945. Mestarijoukkueessa pelasivat Urho Lehtonen, Olavi Laitinen, Allan Pietarinen, Olavi Stenberg, Aake Leinonen, Mikko Voutilainen, Paul Vainio, Urpo Rantama ja Pauli Hietanen. Moni pojista pelasi myöhemmin myös seuran edustusjoukkueissa.

TMP:n nuorten joukkue voitti TUL:n mestaruuden hienosti 4 kertaa.

TMP:n tyttöjen ja huoltaja-valmentajan iloiset ilmeet kertovat kaiken. Ensimmäinen Suomen Mestaruus on tosiasia. Uusinta-ottelussa vuonna 1960 kaatui kosteissa olosuhteissa Pallo-Toverit 11-7. Kuvassa vasemmalta: Leena ”Lesu” Sariola (Laitinen), Sirpa ”Muikku” Lampinen (Ikonen), Leila Penttinen (Laiti), Anja ”Mandi” Ilonen, Sirkka ”Tipsu” Muranen (Kämäräinen), Tuula ”Tsukka” Salonen (Tukia), Kalevi Äijälä, Marjatta ”Jatta” Heino (Lepistö), Terttu ”Tepa” Välläri (Kämäräinen) ja Riitta ”Mösse” Arolinna (Kyntölä).

Haapiksen kasvatit ovat pitäneet yhteyttä vuosittain mestaruus- päivänään.

TMP:n eri lajien parhaat palkittiin perinteiseen tapaan vuoden 1964 joulujuhlassa Kulosaaren Casinolla. Läsnä 60 henkilöä. Kuvassa ”Hilppa” Koskinen, Pekka Myllö, puh.joht. Pentti Katainen, Kari Rönnholm, Anja ”Pikkis” Laakso (Niemi), Raimo ”Spike” Lindholm, Ritta ”Mösse” Arolinna (Kyntölä), Raimo Jokela, Tuula ”Tsukka” Salonen (Tukia), Tuomo Vuori ja seuran parhaana palkittu Pekka Kytö kädessään kuuluisa Lännen Lokarin pysti.

46 47

SM-SARJA Mestaruussarjassa TMP:n naisjoukkue oli mukana yh-teensä 15 pesiskesää vuosina 1960–1974. Tehostuneen harjoittelun ja lujan yhteishengen omaava joukkue oli rautaa myös jo ensimmäisenä kautenaan mestaruussarjassa. Tavoitteeksi asetettiin sarjapaikan säilyttäminen, mutta pesiskauden suurin yllätys syntyi, kun TMP:n nuoret ottivatkin saman tien vakuuttavasti Suomen mestaruuden. Se ei ollut mikään onnenkantamoinen, sillä tytöt ottivat mestaruuden hienoilla peliesityksillään kahtena seuraavanakin vuonna 1961 ja 1962. Siis, ei kahta ilman kolmatta osui nappiin. Asiantuntijapiireissä ja myös yleisössä ihasteltiin nuoren joukkueen vauhdikasta ja iloista peliä niin Hesperiassa kuin maaseudun pelikentilläkin.

TMP:n mainehikkaan naisjoukkueen saavutukset SM–sarjassa: Kultaa Hopea Pronssi1960 1963 19701961 1965 1962 1972 1967 1974 1968 1969 1971 1973 Saavutukset ovat todella komeat, sillä vain kahdesti 15 peli-kauden aikana TMP:n tyttäret jäivät mitaleitta. Mestaruussar-javuosinaan joukkue pelasi yhteensä 145 ottelua, joista tytöt voittivat 124 ottelua ja pelasivat 3 tasapeliä. Otteluista kertyi yhteensä 251 sarjapistettä mahtavin juoksueroin 2465–869. Ottelua kohden juoksuero 17–6, joka kertoo joukkueen hyvyydestä, jolla vahvuutena oli liikkuva pallovarma ulkopeli hyvine heittoineen ja voimakas sisäpeli kovine lyöjineen. Suu-rena etuna oli myös pelaajien nopeus ja taktinen osaaminen.

TMP:n tyttärien saavuttamat Suomen mestaruudet: Anja Ilonen 8 Terttu Sarjanen 4 Marjatta Heino (Lepistö) 6 Aira Vainio 4 Sirkka Muranen (Kämäräinen) 6 Raija Vihervuori (Ahonen) 4 Tuula Salonen (Tukia) 6 Riitta Arolinna (Kyntölä) 3 Terttu Wälläri (Kämäräinen) 6 Riitta Hämäläinen 3 Tuula Pekkala (Kämäräinen) 5 Sirpa Lampinen (Ikonen) 3 Kaarina Kansikas 4 Leila Penttinen (Laiti) 3 Anja Laakso (Niemi) 4 Leena Sariola (Laitinen) 3 Marja–Liisa Niemi 4 Ritva Vehkala 2 Tuula Rantanen 4 Mirja Nousiainen (Virtaniemi) 2

Tuula Rantanen saavutti yhteensä peräti 12 Suomen mesta-ruutta (PT 5, TMP 4 ja PuMu 3) ja Riitta Hämäläinen 8 (PT 5 ja TMP 3).

Mestaruussarjavuosina 1960–1974 pelasi TMP:n joukkueessa 27 tyttöä, joista suurin osa pääsi myös mestaruuden makuun.

Joukkueiden vetäjinä ja pelinjohtajina toimivat Kalevi Äijälä 1958–63/3 mestaruutta, Kaj Lindström 1964, Juhani Nieminen 1965–66 ja Pauli Alhonen 1967–74/5 mestaruutta.

ITÄ-LÄNSI -OTTELUT

TMP teki yhtenä aloitteentekijänä ehdotuksen naisten Itä-Länsi -otteluiden pelaamista vuosittain miesten tapaan. Esitys saikin kannatusta PPL:n Liittokokouksessa syksyllä 1960. Ensimmäinen naisten odotettu arvo-ottelu pelattiinkin jo seu-raavana vuonna 1961 Kuopiossa Väinölänniemen kentällä. TMP:n naispelaajien Itä-Länsi edustukset vuosina 1961–1974 Lännen joukkueessa:

Tuula Salonen (Tukia) 9 ottelua Terttu Wälläri (Kämäräinen) 9 Tuula Pekkala (Kämäräinen) 6 Tuula Rantanen 6 (+10 muissa seuroissa) Sirkka Muranen (Kämäräinen) 5 Anja Ilonen 4 Leena Sariola (Laitinen) 3 Riitta Arolinna (Kyntölä) 2 Marjatta Heino (Lepistö) 2 Riitta Hämäläinen 2 (+7 muissa seuroissa) Leila Penttinen (Laiti) 2 Marja-Liisa Niemi 1 (+3 muissa seuroissa) Aira Vainio 1 Mirja Nousiainen (Virtaniemi) 1 (+4 muissa seuroissa)

TMP:n menestyksellisen naispesäpalloilun käynnistäjä Kalevi Äijälä oli ennätykselliset 12 kertaa lähes voittamattomana olleen Lännen pesisjoukkueen valitsijana ja myös pelinjohta-jana vuosina 1961–1972. Lyömätön tunnustus myös seuralle naispesäpal-loilun hyväksi tehdystä työstä.

SUOMEN PARHAIKSI ARVOSTETTUJA TMP:N PELAAJATTARIA

Vuoden paras pelaaja Tuula Salonen (Tukia) 1961,1962 ja 1963 Tuula Rantanen 1968,1971 ja 1972

Lyöjäkuningatar Marjatta Heino (Lepistö) 1962 Tuula Salonen (Tukia) 1963 Tuula Rantanen 1968, 1969, 1971, 1972 ja 1973

Paras etenijä Tuula Salonen (Tukia) 1961, 1962 1963 Riitta Arolinna (Kyntölä) 1963 Tuula Rantanen 1968, 1972 ja 1973

Tuula Rantanen on ylivoimaisesti paras naispesäpalloilija kautta aikojen. Hänen saavutuksensa pesiksessä ovat todella huikeat ja lyömättömät. Seuraavassa yhteenvedossa muissa-kin seuroissa saavutetut menestykset huomioitu:

46 47

Itä-Länsi -ottelut 16 Suomen mestaruus (PT+PuMu+TMP) 12 Vuoden paras pesäpalloilija 6 Vuoden lyöjäkuningatar 12 Vuoden paras etenijä 5 Samana vuonna vuoden paras+lyöjä+etenijä 3 (1967,1968 ja 1972) Monipuolisella lahjakkuudella oli menestystä myös sivulajissaan koripallossa, jossa hän edusti KaPoa SM–sarjassa ja Suomea neljässä maaottelussa. Saavutuksena mm. Suomen Cupin voit-to. Arvostettu Helsingin Pyttykerho on myös palkinnut 8 kertaa periteisellä haarikallaan Tuulan hienot suoritukset. Ennätys sekin, sillä kukaan naisurheilija ole saanut näin montaa haarikkaa. Erikoismaininnan ansaitsee myös neljä Suomen pesismesta-ruutta voittanut Kaarina Kansikas, joka piirin parhaana tyttö-pelaajana voitti komeasti myös Suomen mestaruuden nuorten tekniikkakilpailuissa 1967.

SUOMEN MESTARUUDEN VOITTANEET TMP:N JOUKKUEET 1960–1961: Marjatta Lepistö, Anja Ilonen, Sirkka Kämäräinen, Tuula Tukia, Leena Laitinen, Terttu Kämäräinen, Leila Laiti, Sirpa Ikonen, Riitta Kyntölä, Anja Forsberg ja Anja Niemi. Valmentaja-pelinjohtaja Kalevi Äijälä.

1962: Marjatta Lepistö, Anja Ilonen, Tuula Tukia, Leena Laiti-nen, Terttu Kämäräinen, Leila Laiti, Sirpa Ikonen, Riitta Kyntölä, Anja Niemi, Maija Lindholm ja Terttu Sarjanen. Valmentaja- pelinjohtaja Kalevi Äijälä. 1967: Anja Ilonen, Sirkka Kämäräinen, Tuula Salonen (Tukia), Terttu Kämäräinen, Tuula Kämäräinen, Mirja Virtaniemi, Aira Vainio, Raija Ahonen, Kaarina Kansikas ja Sirpa Malinen. Valmentaja-pelinjohtaja Pauli Alhonen. 1968: Anja Ilonen, Sirkka Kämäräinen, Terttu Kämäräinen, Tuu-la Kämäräinen, Aira Vainio, Riitta Hämäläinen, Tuula Rantanen, Marja-Liisa Niemi, Raija Ahonen, Terttu Sarjanen, Kaarina Kansi-kas ja Sirkka Sironen. Valmentaja-pelinjohtaja Pauli Alhonen. 1969: Marjatta Heino (Lepistö), Anja llonen, Sirkka Kämäräi-nen, Terttu Kämäräinen, Tuula Kämäräinen, Aira Vainio, Tuula Rantanen, Marja-Liisa Niemi, Raija Ahonen, Mirja Virtaniemi, Kaarina Kansikas ja Terttu Sarjanen. Valmentaja-pelinjohtaja Pauli Alhonen. 1971: Marjatta Heino (Lepistö), Anja Ilonen, Sirkka Kämäräinen, Tuula Salonen (Tukia), Tuula Kämäräinen, Aira Vainio, Riitta Hämäläinen, Tuula Rantanen, Marja-Liisa Niemi, Kaarina Kansikas, Ritva Vehkala, Terttu Sarjanen ja Lea Podschivalow. Valmentaja-pelinjohtaja Pauli Alhonen.

1973: Marjatta Heino (Lepistö), Anja Ilonen, Tuula Salonen (Tukia), Anja Laakso (Niemi), Tuula Pekkala (Kämäräinen), Tuula Rantanen, Marja-Liisa Niemi, Riitta Hämäläinen, Raija Vihervuori (Ahonen), Ritva Vehkala, ja Irmeli Koskinen. Valmentaja-pelinjohtaja Pauli Alhonen.

Vuosi 1974 oli Työväen Mailapoikien mainioiden pelaajattarien menestyksellisen aikakauden päätösvuosi rakkaan kansallispe-limme mestaruussarjatasolla. Viimeisenä kautenaankin TMP:n tytöt ottivat vielä kuin vanhasta muistista hopeiset mitalit.

TMP:n mestarityttärien 30-vuotispalaveri hotelli Pasila 3.4.1991. Vuoden 1961 mestareina: ”Pikkis” Anja Laakso (Niemi), ”Tupu” Tuula Pekkala (Kämäräinen), ”Muikku” Sirpa Lampinen (Ikonen), Kalevi Äijälä huoltaja-valmentaja, ”Tipsu” Sirkka Muranen (Kämäräinen), ”Tepa” Terttu Välläri (Kämäräinen), ”Jatta” Marjatta Heino (Lepistö), ”Tsukka” Tuula Tukia (Salonen), Leila Penttinen (Laiti), ”Mandi” Anja Ilonen ja ”Mösse” Riitta Arolinna (Kyntölä).

Lämpimät kiitokset kaikille senaikaisille tytöille, nyt jo äideille ja jopa isoäideille hienoista yhdessäolon vuosista.

Haapis toinen “kotimme” vaikenee ainakin toistaiseksi, mutta toivossa on mukava elää? Haapiksen “henki” kuitenkin on vielä mielissämme hienoine muistoineen.

48

Seuran menestys koripallon SM-sarjoissa

Vuosi Miehet Naiset Miehet45+

Miehet50+

Miehet55+

Miehet60+

Miehet65+

Naiset35+

Naiset40+

Koripallo Seniorisarjat

�989 2

�990 3

�99�

�99� 2 2

�99� 3

�994 2 3

�995 2 3

�996

�997 3

�998 3 3 1 3

�999 1 2

�000 3 2

�00� 3 3

�00� 3 3 1

�00� 2 3 3 1

�004 3 3 1

�005 3 1

�006 3 3 2 2

�007 3 1 3

�947 2

�948 8

�949 2

�950 2

�95� 2

�95� 3

�95� 3 6

�954 3

�955 2

�956 4

�957 4

�958 4

�959 -

�960

�96� 8 4

�96� 7 4

�96� 7 4

�964 4 2

�965 2 3

�966 7 2

�967 6 2

�968 7 1

�969 2

�970 2

�97� 2

�97� 2

�97� 3

�974 2

�975 3

�976 5

�977 6

�978 8

�979 -

�980 10

�98� 7Suomen Mestarit 2004, naiset 40

48

ÄLÄ ARVO,OSTA SE.

Ässä 1 € Casino Extra 4,50 €