Työterveysneuvottelut

Pieni opas työpaikalle ja työterveyshenkilöstölle

Julkaisija: Työturvallisuuskeskus 2018Teksti: Leila RautjärviToimitus: Pirkko Mäkinen, TyöturvallisuuskeskusTaitto: Susanna Hälikkä, TyöturvallisuuskeskusKuvat: Mikael Ahlfors, Keksi AgencyISBN 978-951-810-671-8 (pdf)

Sisältö

Työterveysneuvottelut – pieni opas työpaikalle ja työterveyshenkilöstölle

Työkykyasiat hoituvat, kun työn raamit ovat kunnossa! . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

Jatkuvalla yhteistyöllä parempaa työkykyä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

Työterveysneuvottelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5Kuka tekee aloitteen – mistä on kysymys? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5Miten valmistaudumme? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5Onnistunut työterveysneuvottelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6Neuvottelun tavoitteena on työkyvyn tukeminen ja työssä jatkaminen . . . . 6Neuvottelusta laaditaan muistio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

Työterveysneuvottelu – mitä ja miten? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

Työkykyyn vaikuttavat muutkin kuin terveydelliset syyt . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

Työterveyshuollon lausunto jäljellä olevasta työkyvystä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

Tukea, kuntoutusta ja muita ratkaisuja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

Lisätietoa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

Omat muistiinpanot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

Työturvallisuuskeskus 3

Työkyky on suhteessa sekä työhön, työolosuhteisiin ja työn sujumiseen että työntekijän terveyteen, osaa-miseen ja työmotivaatioon. Jos työpaikalla kehite-tään yhdessä työolosuhteita ja työtä sekä otetaan huomioon myös työntekijöiden yksilölliset ominai-suudet, työkykyongelmia syntyy vähemmän. Työn-tekijän osallistumismahdollisuudet ja kuulluksi tule-minen lisäävät sekä työntekijän kykyä että halua tehdä ja kehittää omaa työtään, myös silloin, kun työkyvyssä ilmenee ongelmia.

Työkyvyn varhainen tukeminen, hallinta ja seu-ranta on tunnistettu viime vuosikymmenen aikana keskeiseksi työterveysyhteistyön alueeksi. Työkyky-asiat ovat nousseet myös säädösten kautta esiin sekä työterveyshuoltolain ja siihen liittyvän asetuk-sen että sairausvakuutuslain muuttuessa.

Työkyvyn muuttuminen ja työssä selviytymisen ongelmat näkyvät usein pitkään ennen kuin oireilu tai sairastuminen aiheuttaa sairauspoissaoloja. Siksi on tärkeää, että esimies tunnistaa ajoissa työkykyyn liittyviä muutoksia ja keskustelee niistä työntekijöi-den kanssa avoimesti. Sairauspoissaoloja ja niiden pitkittymistä voidaan ehkäistä ottamalla asioita puheeksi varhain, ratkaisukeskeisesti ja avoimesti. Ratkaisujen onnistumiseksi on hyvä ajoissa kysyä myös henkilön omia ratkaisuvaihtoehtoja. Poissa-olon aikana sekä työpaikan että työterveyshuollon yhteydenpidolla poissaolijaan on suuri merkitys.

Työntekijän työn ja työolosuhteiden muokkaus-mahdollisuudet vaikuttavat oleellisesti henkilön työhön paluuseen.

Työterveysneuvottelut työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon kesken ovat hiljakseen juurtuneet useimmille työpaikoille. Neuvotteluista on paljon positiivisia kokemuksia. Työterveysneuvotteluja pitäisi hyödyntää enemmän, jotta työkyvyn haasteet pystytään hoitamaan ajoissa ja kaikkien osapuolten kannalta hyvässä yhteisymmärryksessä. Monilla, var-sinkin pientyöpaikoilla on edelleen arkuutta ryhtyä työterveysneuvotteluihin, eikä työterveyshuoltokaan aina riittävän aktiivisesti niitä esitä. Keskustelua ja positiivisia esimerkkejä tarvitaan lisää.

Tämän oppaan tarkoitus on auttaa työterveysneu-votteluun valmistautumisessa ja edistää työterveys-neuvottelukäytäntöjä osana työpaikan työkyky-yhteistyötä.

Toivon, että tämä opas rohkaisee madaltamaan työterveysneuvottelun kynnystä. Sanotaan, että harjoitus tekee mestarin, ja näin tapahtuu myös työ-terveysneuvottelukäytännöissä. Työkyvyn ongelmia konkretisoitaessa oleellinen kysymys on: ”Miten työkyvyn muutokset näkyvät työssä?”.

Leila RautjärviTyöterveyshuollon kehittämisasiantuntijaTyöterveyshoitaja, TtM

Työkykyasiat hoituvat, kun työn raamit ovat kunnossa!

4 Työturvallisuuskeskus

Jatkuvalla yhteistyöllä parempaa työkykyä

Työkyvyn varhainen tukeminen on yhteistyötä, josta päävastuu on esimiehellä ja työntekijällä. Jos kyse on terveydellisistä tekijöistä, työkyvyn tuen koko-naisuudesta tulee keskustella työntekijän, työpaikan ja työterveyshuollon kesken. Menettelytavat ja eri osapuolten roolit sekä työterveysneuvottelujen peri-aatteet kirjataan työkyvyn hallintamalliin ja tiedote-taan kaikille tahoille. Työpaikan johdolla, esimie-hillä, koko henkilöstöllä ja työterveyshuollolla tulee olla asiasta yhteinen käsitys.

Työpaikalla pitää voida puhua, keskustella asioista, jotka näkyvät tai kuuluvat työyhteisön sisällä tai henkilöiden välillä. Varhainen työkyvyn tukeminen edellyttää yhteisesti sovittua lupaa ja velvollisuutta puhua työstä ja työkyvystä työyhteisön sisällä ja tarvittaessa työterveyshuollon kanssa. Rohkean, jokaista arvostavan avoimen keskustelun osaaminen ja yksityisyyden rajojen kunnioittaminen kuuluvat hyvään työkykyjohtamiseen.

Vaivoja, oireita tai sairastumista ei aina voi ehkäistä, mutta niihin liittyviä työkykyongelmia voidaan usein estää tai vaikuttaa ainakin siihen, miten paljon ongelmat haittaavat työtä. Sairauden lievittyminen ei aina tarkoita työkyvyn palautumista kokonaan, mutta usein sairauden kanssa voi jatkaa työkykyisenä. Mitä pidempi poissaolo työstä on, sitä haastavampaa on palata työhön.

Jo pienetkin työn muokkausmahdollisuudet ja kokeilut tuottavat usein hyvän lopputuloksen. Työn-tekijän, työpaikan, esimiehen ja työterveyshuollon

yhteistyö ja rohkea asioiden esiin ottaminen on tärkeää selvitettäessä työntekijän työssä jatkamiseen liittyviä toimenpiteitä ja mahdollisuuksia. Työn muokkaaminen ja työhön paluusta keskusteleminen avoimesti positiivisin ajatuksin ja työntekijän omia ajatuksia kuullen tuottaa hyvää tulosta. Ajoissa aloi-tettu keskustelu voi ehkäistä jo sairauspoissaolon alkamisen.

Työterveysneuvotteluissa on huomioitava säädös-ten mukaiset vaatimukset, joista tärkeimpiä ovat työterveyshuoltoon, yksityisyyden suojaan sekä potilaan asemaan ja oikeuksiin liittyvät säädökset. On muistettava, että työterveyshuoltoa sitoo salassa-pitovelvollisuus terveydellisissä asioissa. Työterveys-neuvottelussa keskustellaan työkyvystä, mikä on eri asia kuin työntekijän terveydentila. Periaatteista ja rajoitteista on syytä keskustella kaikkien osapuolten kesken ja tärkeimmät asiat tulisi voida tarkistaa työpaikan työkyvyn varhaisen tuen mallista. Kaikkia neuvotteluun osallistujia sitoo luottamuksellisuus.

Työterveysneuvottelu on aiemmin tunnettu myös nimillä verkostoneuvottelu, työkykyneuvottelu tai kolmikantaneuvottelu. Suositeltavaa on käyttää työ-terveysneuvottelu-termiä, koska esimerkiksi kolmi-kantaneuvottelusta puhuttaessa syntyy helposti mie-likuva ”kolmesta eri kannasta”, kun työterveysneu-vottelun tarkoituksena on luoda työn ja terveyden näkökulmasta yhteisiä ratkaisumalleja ja tulevaisuu-denkuvaa. Eri osapuolilla on silloin yhtenevä tavoite.

Työturvallisuuskeskus 5

Kuka tekee aloitteen – mistä on kysymys?

Työterveysneuvottelualoitteen voi tehdä esimies, työterveyshuolto tai työntekijä itse. Tavoitteena on etsiä yhdessä keinoja tilanteen ratkaisemiseksi arvioi-malla tilannetta ja mahdollisuuksia eri näkökulmista. On tärkeää selvittää, missä tilanteissa tai tehtävissä työkykyongelmia esiintyy ja onko niiden taustalla terveydellisiä syitä tai muita, esimerkiksi työhön tai työyhteisöön liittyviä tekijöitä.

Työterveysneuvottelu on harvoin kertaluonteinen tapaaminen, vaan se on osa työkyvyn kehittämisen prosessia. Yleensä tarvitaan useita tapaamisia, joissa suunnitellaan, kokeillaan ja seurataan yhteistyössä työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon kesken ratkaisukeinojen toteutumista ja työkykyprosessin onnistumista.

Hyvin valmistellusta työterveysneuvottelusta on hyötyä aina, kun aidosti halutaan yhdessä tukea työntekijän työkykyä. Neuvottelu on usein tarpeen pitkän sairauspoissaolon jälkeen tai sen aikana, jolloin yhdessä sovitaan työhön paluusta ja siihen mahdollisesti liittyvistä työn muokkauksista.

Työterveysneuvottelusta on apua myös, kun ongelmana ovat esimerkiksi työntekijän käyttäyty-misen tai työsuoritusten muutokset, henkilön vetäy-tyminen tai itkuisuus, toistuvat sairauspoissaolot, työyhteisön ongelmatilanteet, työuupumus, päihtei-den käyttö tai epäily päihteiden työkykyä alenta-vista vaikutuksista.

Neuvotteluissa voidaan ratkoa myös työyhteisön ristiriitatilanteita tai negatiivisten asiakaspalauttei-den seurauksia. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, miten työntekijä voi jatkaa työssä tai palata työhön ilman riskiä työkyvyn uudelleen heikentymisestä tai sairauspoissaolon toistumisesta. Neuvottelun tulee aina olla luonteeltaan ratkaisuja etsivä, ei syyllistävä.

Miten valmistaudumme?

Työterveysneuvottelulle varataan riittävä, kiireetön aika ja rauhallinen paikka. Mukaan kutsutaan ne, ja vain ne, joiden läsnäolo on ratkaisun kannalta tär-keää. Liian monen henkilön paikalla oloa on syytä välttää, jotta avoimuus ja työntekijän turvallisuuden tunne voidaan taata. Osapuolten kanssa keskustel-laan etukäteen, miten neuvottelu etenee, kuka sitä johtaa, mistä neuvotellaan, mitä asioita kirjataan ja kenelle muistio jaetaan. Näistä sovitaan neuvottelun alussa ja kerrataan neuvottelun tarkoitus ja tavoite.

Jokaisen osallistujan tulee saada etukäteen riittä-västi tietoa tilanteesta ja valmistautua neuvotteluun.

Työterveysneuvottelut

• Työterveyshuollon edustaja tai edustajat tapaa-vat työntekijän ennen neuvottelua ja keskustele-vat myös esimiehen kanssa. Näin saadaan kuvatyöntekijän terveydentilasta ja työ- ja toiminta-kyvystä, työstä ja työn vaatimuksista sekä siitä,mihin työntekijä pystyy ja missä tehtävissä onrajoitteita.

• Esimies keskustelee työntekijän kanssa ennenneuvottelua. Voidaan yhdessä miettiä, millaisetratkaisut työpaikalla ovat mahdollisia työkyvyntukemiseksi.

• Työntekijää pyydetään pohtimaan, mitkä tehtävätovat mahdollisia, missä on rajoitteita ja minkälaisiaratkaisuehdotuksia hänellä itsellään on.

Sekä työntekijän että esimiehen on hyvä listata,mitkä työt tai tilanteet sujuvat työssä ongelmitta, missä on vähäisiä ongelmia ja mistä tilanteista tai töistä työntekijä ei nyt selviydy. Jo tässä vaiheessa kumpikin voi kirjata, mitä ratkaisuehdotuksia tulee esiin.

Työterveysneuvottelussa ei tule käydä läpi työn-tekijälle arkaluontoisia asioita, esimerkiksi sairauk-sia tai niiden hoitoa. Työntekijän luvalla ja hänen kanssaan sovituin rajoituksin näistäkin asioista voi-daan keskustella, jos se on ratkaisujen löytämiseksi tarpeellista. Neuvottelussa ei ole tarkoitus puhua työntekijän henkilökohtaisista ongelmista, vaan työkyvystä, työn tekemistä haittaavista asioista ja ratkaisumalleista. Esimerkiksi hoito- tai kuntoutus-toimenpiteisiin osallistuminen saattaa vaatia työ-aika- ja muita järjestelyjä.

Neuvottelua johtava työterveyshuollon edustaja huolehtii keskustelun rajaamisesta. Kuvataan aluksi, miten työkyvyn rajoite, oire tai ongelma näkyy työssä. Ratkaisuja etsittäessä keskitytään siihen, miten työtä, työprosesseja, työaikaa tai työympäris-töä muokkaamalla työntekijä voi jatkaa työssään tai palata työhön muuttuneen työkykynsä kanssa.

Aluksi on hyvä kerrata eri osapuolten näkemys siitä, mitä on tapahtunut ja mitä on mahdollisesti jo tehty. Neuvottelussa pyritään löytämään yhteinen suunnitelma, jonka mukaan edetään. Suunnitelman yhteydessä sovitaan, miten tilannetta seurataan. Tulosten kannalta on tärkeää ”paaluttaa” aikataulua, eli sopia, miten tilanteen etenemistä seurataan ja milloin tavataan seuraavan kerran.

Jos työkykyongelmien taustalla on työn järjeste-lyihin, työyhteisöön tai työntekijän omaan elämään liittyviä asioita, ratkaisusta tai ainakin kokeilusta pyritään sopimaan neuvottelun aikana. Jos työkyvyn heikkenemiseen liittyy terveydellisiä ongelmia, työ-terveyshuolto selvittää yhdessä työntekijän kanssa niitä ja työterveyslääkäri tekee työkyky arvion.

6 Työturvallisuuskeskus

Onnistunut työterveysneuvottelu

Työterveysneuvottelun onnistumiseksi kaikkien osapuolten tulee tietää, mitä on tapahtumassa ja ymmärtää neuvottelun tarkoitus, luottamuksellisuus ja tavoite. Etsitään jo etukäteen mahdollisia ratkai-suvaihtoehtoja, vaikka ratkaisuista sovitaan vasta työterveysneuvotteluissa. Työntekijällä tulisi olla mahdollisuus keskustella tulevasta neuvottelusta sekä työterveyshuollon että esimiehen kanssa.

Työterveysneuvotteluun osallistuvat • työntekijä• esimies• työterveyshoitaja ja/tai työterveyslääkäri• työntekijän pyynnöstä mukana voi olla luottamus-

mies, työsuojeluvaltuutettu tai muu tukihenkilö.

Lisäksi mukana voivat olla ratkaisujen kannalta oleelliset henkilöt, esimerkiksi • työterveyshuollon asiantuntija, esimerkiksi työ-

terveyspsykologi, työfysioterapeutti, sosiaalialanasiantuntija

• esimiehen esimies, henkilöstöpäällikkö tai muuHR-vastuuhenkilö (pienillä työpaikoilla useintyönantaja), työsuojelupäällikkö, hoito- taikuntoutustahon edustaja.

Onnistuminen edellyttää, että • informoidaan kaikkia osapuolia, myös työntekijää,

neuvottelun periaatteista ja tavoitteista • sovitaan ja kaikille osapuolille kerrotaan ennalta,

ketkä ovat läsnä neuvottelussa• yksityisyydensuoja, salassapito ja luottamukselli-

suus varmistetaan• neuvottelua johtaa puolueettomana tahona

yleensä työterveyshuollon edustaja, joka pitäähuolta keskustelun etenemisestä, työkykyynkeskittymisestä ja asiallisena pysymisestä.

• neuvottelua johtava varmistaa, että kaikki osa-puolet saavat kertoa omat näkemyksensä

• sovitaan, kuka laatii muistion, missä muistiotasäilytetään yms. käytännön asiat.

Neuvottelun tavoitteena on työkyvyn tukeminen ja työssä jatkaminen

Tavoitteena on työntekijän mahdollisimman hyvä työkyky ja henkinen hyvinvointi ja hyvät ratkaisut sekä työntekijän että työyhteisön kannalta. Hyvään tulokseen pääsemiseksi on oleellista, miten työter-veysneuvottelussa keskustellaan, miten työssä oloa tai työhön paluuta valmistellaan ja tuetaan. Tavoit-teena keskusteluissa tulee aina olla positiivisten vaihtoehtojen etsiminen ja työkyvyn tukeminen.

Työturvallisuuskeskus 7

Työterveysneuvottelut tulee käydä niin, että hen-kilö itse kokee, että neuvotteluissa pyritään ratkai-semaan hänen työkykyynsä vaikuttavia asioita. Tiedetään, että oikea-aikainen, oikein suunniteltu työhön paluu nopeuttaa työkyvyn paranemista ja palautumista enemmän kuin kotona lepääminen. Ennakkoluulottomatkin kokeilut vievät usein asiaa eteenpäin.

Työterveysneuvottelun periaatteita ovat• luottamus, luottamuksellisuus, rohkaisu, oikeu-

denmukaisuus• pitäytyminen työkykyasioissa, jotta syntyy ratkai-

suvalmiuksia; terveys, sairaus, diagnoosit ja lääki-tykset ovat salassa pidettäviä

• tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus myös muitatyöntekijöitä kohtaan.

Työterveysneuvottelussa sovitaan työkyvyn seu-rannasta ja tapaamisaikatauluista sekä dokumentoi-daan käsitellyt asiat. Tapaamisissa arvioidaan kaik-kien osapuolten näkökulmista, miten onnistuttiin ja miten edetään. Vaikka toiminta on moniammatillista, on tarkoituksenmukaista, että työterveyshuollon taholta yhteyksiä ylläpitää ja koordinoi yksi henkilö, yleensä työterveyshoitaja tai -lääkäri. Työterveyslää-käri tekee aina tarvittavat työkykyisyyslausunnot ja työkyvyn arvioinnin. Jokaisen neuvottelun onnistu-misesta on hyvä pyytää kirjallinen palaute sekä työntekijältä että esimiestaholta.

Avainasemassa on työntekijän ohella esimies, jolla on riittävästi valmiuksia sopia työntekijän kanssa hänelle soveltuvista tehtävistä ja valtaa työ-tehtävien muuttamiseen. Muun muassa osasairaus-päivärahamahdollisuudet on hyvä selvittää yhdessä työterveyshuollon kanssa.

Työterveysneuvottelussa sovitaan esimerkiksi• millaisia tilapäisiä tai pysyvämpiä työjärjestelyjä,

työnkiertoa, koulutusmahdollisuuksia tai ura-suunnittelua tarvitaan työssä jatkamisen tuke-miseksi

• onko ergonomian parantamiseen, apuvälineidenhankkimiseen tai työturvallisuuden parantami-seen tarvetta

• onko tarvetta työn uudelleen organisointiin, työ-tehtävien muuttamiseen tai työtehtävien vähentä-miseen ja sisältyykö työhön tehtäviä, joita tulisivähentää osittain tai kokonaan

• onko tarvetta ja mahdollisuutta työkiertoon taityöajan muutoksiin

• olisiko lomien jaksottamisesta hyötyä• tarvitaanko työterveyshuollon kanssa yhteistyötä

esimerkiksi kuntoutustutkimuksia, kuntoutus-

tarveselvitystä, työklinikkatutkimusta tai muuta kuntoutusta, osasairauspäivärahaa, ammatillista kuntoutusta tai eläkeratkaisuja

• tarvitseeko työntekijä henkilökohtaista sosiaalistatukea, työnohjausta, työyhteisöselvityksiä tai työ-yhteisötoimia tai muita ratkaisuja, kuten opinto-vapaata tai vuorotteluvapaata.

Jos työkyvyn tukeminen ja työhön paluu edellyttää lisätukea, työterveyshuolto voi käynnistää yhteis-työn asiakasyrityksen työeläkeyhtiön kanssa. Myös työntekijöiden ja esimiesten on hyvä hyödyntää työterveyshuollon sosiaalialan asiantuntijan ja työ-eläkeyhtiöiden osaamista ja asiantuntija-apua.

Tarjolla on erilaisia tukimuotoja, joiden avulla voidaan tukea työkykyä ja työhyvinvointia, tavoit-teena syrjäytymisen ehkäisy ja työelämässä jatka-minen mahdollisuuksien mukaan. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi osasairauspäiväraha tai työeläke-yhtiön ammatillinen kuntoutus. Tällöin työterveys-huollon ammattilaiset eli työterveyshoitajat, työter-veyslääkärit, työterveyspsykologit, työfysioterapeutit ja sosiaalialan asiantuntijat toimivat asiantuntijoina.

Neuvottelusta laaditaan muistio

Työterveysneuvottelun alussa sovitaan, kuka laatii muistion neuvottelusta. Työterveysneuvottelumuis-tion laatii yleensä työterveyshuolto, mutta asiasta sovitaan yhdessä osallistujien kesken ja muistion sisältö on hyvä tarkistaa ja allekirjoittaa yhdessä. Puolueettomuus on tärkeää muistion laatimisessa. Terveyteen ja sairauteen liittyvät asiat kirjataan ainoastaan henkilön potilaskertomukseen.

Muistioon kirjataan tärkeimmät neuvottelussa sovitut asiat. Sairaus- tai terveystietoja tai muita salassa pidettäviä tietoja ei muistioon kirjata silloin-kaan, kun niistä keskustellaan työntekijän luvalla. Työterveyshenkilöstö kirjaa terveyteen ja sairauteen liittyvät asiat sekä kuvaa konkreettisesti jäljellä ole-van työkyvyn ja työn tekemisen rajoitteet työterveys-huollon potilaskertomukseen.

Sekä työntekijän, työnantajan että työterveyshuol-lon oikeusturvan kannalta on tärkeää, että muistiot dokumentoidaan, allekirjoitetaan ja arkistoidaan asianmukaisesti, säädökset huomioon ottaen sekä työpaikalla että työterveyshuollossa.

8 Työturvallisuuskeskus

Miten TYÖNTEKIJÄNÄ valmistaudut työterveys neuvotteluun?

• Kun tiedät, mitä on tapahtumassa, voit parhaitenosaltasi valmistautua, ehdottaa ratkaisuja ja osallistuamuutosten suunnitteluun ja etsimiseen.

• Työterveysneuvottelu on mahdollisuus, joka järjeste-tään sinua varten.

• Yhteinen tavoite on aidosti tukea sinua pärjäämääntyössäsi ja ratkaisemaan yhdessä työhösi liittyviäasioita.

• Ota yhteyttä työterveyshoitajaasi tai työterveyslääkä-riisi ja keskustele rohkeasti, miten voit valmistautuaneuvotteluun. Työterveyshenkilöstö auttaa mielelläänsinua ja vastaa kysymyksiisi.

• On hyvä keskustella neuvottelusta myös esimiehesikanssa – parasta on, jos voitte etukäteen käydä läpi,mistä selviydyt hyvin ja mihin tarvitaan muutoksia.

• Mieti, mitkä asiat työssäsi ovat aiheuttaneet ongelmiatai mihin kaipaat muutosta. Kuvaile, miten työkyvynmuutokset näkyvät konkreettisesti työssäsi ja mitäratkaisuja voisit itse ehdottaa.

• Tuo rohkeasti esiin omia kokemuksiasi ja näkemyksiäsityöstäsi, mieti vaihtoehtoja ja ehdota ratkaisuja.

• Voit pyytää neuvotteluun mukaan tukihenkilön, esi-merkiksi työsuojelu- tai luottamushenkilön, jos koetsen tarpeelliseksi tai hyödylliseksi.

• Valmistaudu tekemällä muistiinpanoja: kirjaa etukä-teen itsellesi muistiin asiat ja näkökohdat, jotka haluattuoda esiin, jotta et unohda niitä neuvottelutilanteessa.

• Suhtaudu ennakkoluulottomasti ja positiivisesti kokei-luehdotuksiin – rohkeisiinkin vaihtoehtoihin!

Miten ESIMIEHENÄ valmistaudut työterveys neuvotteluun?

• Muista työterveysneuvottelun tavoite ja tarkoitus:neuvottelun tavoitteena on ratkaista työkykyongel-mia – tarkoituksena on etsiä ratkaisuja ja kokeilu-vaihtoehtoja yhdessä, välttää syyllistämistä.

• Yhteinen tavoite on tukea henkilön työkykyä ja etsiämielekkäitä ratkaisuja, myös työyhteisön kannalta.

• Mieti ja listaa, miten työkyvyn muutokset ovat näky-neet henkilön työssä ja mitä ratkaisuja voisit esimie-henä ehdottaa. Keskustele ja kysy jo etukäteen, mitäehdotuksia henkilöllä itsellään on.

• Voit listata henkilön työhön liittyvät tehtävät tärkeys-järjestyksessä ja miettiä, mielellään työntekijänkanssa yhdessä, mitkä työt tai työvaiheet ovat suju-neet hyvin, missä on vähäisiä ongelmia ja onkojotakin, mikä ei tässä tilanteessa onnistu.

• Mieti, onko tarpeen, että neuvotteluun osallistuisimyös henkilöstöstä vastaava (HR) tai työjärjestelyjenkannalta tärkeä henkilö – varmista luottamuksellisuus.

• Kirjaa itsellesi muistiin asiat ja näkökohdat, jotkahaluat tuoda esiin.

• Suhtaudu ennakkoluulottomasti, realistisesti ja roh-keasti työn muokkausehdotuksiin.

• Ota rohkeasti yhteyttä työterveyshoitajaan tai työ-terveyslääkäriin – he voivat auttaa neuvotteluunvalmistautumisessa. Keskustele asioista, jotka sinuaaskarruttavat.

• Kun tiedät, mitä on tapahtumassa, voit parhaitenosaltasi valmistautua ja osallistua ratkaisujen etsimi-seen sekä yksilöä että koko työyhteisöä ajatellen.

Työterveysneuvottelu – mitä ja miten?

Työturvallisuuskeskus 9

Työterveysneuvottelu tasavertaisena keskusteluna

• Työterveysneuvottelussa kaikilla on oikeus jamyös velvollisuus tuoda esiin ratkaisua edistäviävaihtoehtoja.

• Kuullaan, kuunnellaan, kysytään, rohkaistaan;kaikki tarvittavat asiat esiin.

• Kuullaan ja kysytään aktiivisesti omia ehdotuksiahenkilöltä, jonka työkykyasiaa ratkaistaan –vältetään syyllistämistä ja syyllisten etsimistä.

• Kaikilla on yhteinen tavoite: työkykytilanteenratkaiseminen kaikkien osapuolten eduksi.

• Etsitään ennakkoluulottomasti yhdessä mahdolli-sia ratkaisuja kokeiltaviksi – neuvottelun tulok-sena saattaa olla tässä vaiheessa jonkun osapuo-len kannalta myös epäedulliselta tuntuva ratkaisu.

• Kannustetaan joka tapauksessa kokeilemaan –ei tehdä lopullisia päätöksiä, vaan kokeillaanyhdessä ja parannetaan ratkaisuja matkan varrella.

• Selvitetään ratkaisujen vaikutuksia muiden töihinja koko työyhteisöön.

Työterveysneuvottelussa sovitaan myös vastuista ja tehtävistä, esimerkiksi

• mitä kenenkin pitää työpaikalla ko. asiassa tehdä• kokeilu-, toteutus- ja seuranta-aikatauluista• kuka, mitä ja miten tiedotetaan työyhteisölle

tarpeellisista asioista; mieluiten työntekijä ja esi-mies sopivat yhdessä

• toimenpiteistä työpaikalla: työntekijän, esimiehen,työnantajan, muiden osapuolten osuus

• työterveyshuollon toimenpiteistä ja seurannasta• yhteydenotoista ja yhteydenpidosta ulkopuolisiin

tahoihin; hoito- tai kuntoutustahot, eläkevakuu-tuslaitos ym.

• palkkauksesta, lomista, työajoista tai muista työ-suhdeasioista tarpeen mukaan

• yhteydenpidosta, seurannan ja jatkon varmistuk-sesta ja rooleista.

Työterveysneuvottelu – mitä ja miten?

Työterveysneuvottelussa keskustellaan työkyvystä

• Missä tilanteissa työntekijä selviytyy hyvin ja missäon ongelmia?

• Keskustellaan työkyvystä ja sen rajoitteista periaat-teella ”Miten työkyvyn muutokset näkyvättyössä?”.

• Voidaan esimerkiksi listata kaikki työntekijälle kuu-luvat työt ja käydä läpi, mistä hän selviytyy hyvin jamihin liittyy hankaluuksia. Listaus käydään läpiesimiehen ja muun työyhteisön näkökulmastakeskustellen ja ratkaisuja etsien.

• Pohditaan työn terveysvaikutuksia ja käydään läpitilanteen taustoja:• Millaiset työhön liittyvät tai muut tekijät ovat

syynä työkyvyn heikkenemiseen?• Mitä muutoksia työssä tai työpaikalla on tapah-

tunut ja mitä vaikutuksia niillä voi olla työnteki-jän työkykyyn?

• Tärkeää on sekä työntekijän näkemys omasta työs-tään että esimiehen näkemys työstä suoriutumi-sesta ja kaikkien osapuolten ratkaisuehdotukset.

• Arvostetaan työntekijän voimavaroja ja kunnioite-taan yksityisyyttä.

• Kaikkien näkemykset tulevat kuulluiksi; muodoste-taan yhteinen käsitys.

• Työterveyshuolto toimii työn terveysvaikutustenasiantuntijana.

• Työterveyshuoltoa sitoo salassapitovelvollisuus;asiantuntemus terveys- ja sairausnäkökulmasta.

10 Työturvallisuuskeskus

kuten avioeron tai läheisen kuoleman, vammautua tai sairastua vakavasti tai lähipiirissä voi tapahtuu jotakin odottamatonta. Työpaikan keskustelukult-tuurilla ja luottamuksellisilla vuorovaikutussuhteilla on suuri merkitys siihen, miten avoimesti ja ajoissa työkykyyn liittyvät ratkaisumahdollisuudet otetaan silloin esiin.

Jos työntekijällä on luvattomia poissaoloja tai muita vastaavia ongelmia, voidaan sopia tarkemmin työaikoihin liittyvistä pelisäännöistä tai vaatia kaikista poissaoloista työterveyshuollon todistus silloinkin, kun työpaikalla on sairauspoissaolojen omailmoitus-käytäntö. Päätökset ja aikataulut kirjataan työterveys-neuvottelumuistioon.

Työterveyshuollon tulee järjestää yhdessä työnanta-jan ja työntekijän kanssa työterveysneuvottelu työ-kyvyttömyyden pitkittyessä. Työntekijän tulee saada käyttöönsä työterveyslääkärin kannanotto jäljellä olevasta työkyvystä viimeistään silloin, kun työntekijä on saanut Kelalta sairauspäivä­rahaa 90 arkipäivän ajan. Tämä 90 sairauspäivää voi kertyä yhtäjaksoisesta työkyvyttömyydestä tai useista lyhyistä jaksoista kahden vuoden aikana.

Työterveyslääkärin on tällöin arvioitava työnteki-jän jäljellä oleva työkyky ja selvitettävä yhdessä työnantajan ja työntekijän kanssa työhön paluun mahdollisuudet. Työterveyslääkärin lausunto jäljellä olevasta työkyvystä on toimitettava Kelaan. Lausunto on edellytys sairauspäivärahan maksamiselle, jos työkyvyttömyys jatkuu 90 päivän jälkeen.

Säädökset (sairausvakuutus- ja työterveyshuolto-laki) edellyttävät työterveyshuollolta ja työnantajalta

aktiivista tukea jo aiemminkin, niin sanotun 30–60–90-säännön mukaisesti. Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työ-terveyshuoltoon, kun poissaolo on jatkunut yhteensä kuukauden. Työterveyshuollon kanssa selvitetään, mistä sairauspoissaolot ovat kertyneet. Työntekijän on haettava sairauspäivärahaa Kelasta 60 päivän kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta. Jos työnantaja maksaa palkkaa, työnantaja hakee sairauspäivärahaa tässä vaiheessa.

Osasairauspäivärahaa tulee hakea kahden kuu-kauden kuluessa osa-aikatyön aloittamisesta. Jos sairauspoissaolo jatkuu, tarvitaan työterveyslääkärin kannanotto kuntoutuksen tarpeeseen. Kela voi kutsua työntekijän ammatilliseen kuntoutusselvi-tykseen tai pyytää asiakkaalta tietyn erikoisalan lääkärin lausuntoa.

Työkykyyn vaikuttavat muutkin kuin terveydelliset syyt

Joskus todetaan, että työntekijällä on haasteita työs-sään, mutta ei sairautta. On tärkeää, että ristiriitati-lanteisiin, vuorovaikutuksen ongelmiin, epäasialli-seen kohteluun ja muihin työyhteisön ongelmiin puututaan napakasti ja ratkaisukeskeisesti.

Näissä tilanteissa on tärkeää seurata sovittujen asioiden etenemistä ja ratkaisujen onnistumista. Työyhteisössä ilmenevistä ongelmista esimiehen on hyvä keskustella myös oman esimiehensä ja mah-dollisesti henkilöstöhallinnon asiantuntijan kanssa. Työyhteisöongelmia on usein syytä selvittää yhdessä työterveyshuollon kanssa.

On hyvä ottaa huomioon, että kenelle tahansa voi tulla tilanne, jossa työkyky on uhattuna. Voimme esimerkiksi kohdata jonkin menetyksen,

Työterveyshuollon lausunto jäljellä olevasta työkyvystä

Työturvallisuuskeskus 11

Tukea, kuntoutusta ja muita ratkaisuja

SairauspäivärahaKansaneläkelaitos maksaa sairauspäivärahaa korva-uksena yli 10 päivän työkyvyttömyydestä. Sairaus-päivärahaa maksetaan yleensä korkeintaan 300 arkipäivältä eli noin vuodelta.

OsasairauspäivärahaKela voi myöntää osasairauspäivärahaa, kun työnte-kijä palaa osa-aikaiseen työhön 10 sairauspoissaolo-päivän jälkeen. Paluu osa-aikaiseen työhön osasai-rauspäivärahan turvin on vapaaehtoista ja siihen tarvitaan sekä työntekijän että työnantajan suostu-mus. Työajan on vähennyttävä 40–60 % aiemmasta. Osa-aikainen työskentely ei saa vaarantaa työnteki-jän terveyttä eikä toipumista. Osasairauspäivärahaa haetaan Kelalta ja maksetaan enintään 120 arkipäi-vältä eli vajaalta viideltä kuukaudelta.

Kuntoutustuki Eläkevakuuttaja voi maksaa harkinnanvaraista tukea työkyvyttömyyden ajalle Kelan sairauspäiväraha-kauden päätyttyä. Tavoitteena on työntekijän kun-toutuminen takaisin työelämään. Kuntoutustukijak-solle tehdään hoito- ja kuntoutussuunnitelma.

OsakuntoutustukiOsakuntoutustuki on eläkevakuuttajan maksama harkinnanvarainen tuki osittaisen työkyvyttömyyden ajalle. Tavoitteena on työntekijän kuntoutuminen takaisin kokopäivätyöhön. Työntekijä työskentelee 50–60 % täydestä työajasta. Kuntoutustukijaksolle tehdään hoito- ja kuntoutussuunnitelma ja työssä selviytymistä tuetaan työjärjestelyin.

Lääkinnällinen kuntoutus Avo- tai laitosmuotoisella kuntoutuksella pyritään parantamaan ja ylläpitämään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toiminta- ja työkykyä sekä tukemaan elämäntilanteen hallintaa.

Ammatillinen kuntoutus Työpaikalla tehtävät toimet työkyvyn tukemiseksi ovat osa ammatillista kuntoutusta. Tavoitteena on työuran jatkuminen. Eläkevakuuttajan harkinnan-varaisesti myöntämässä ammatillisessa kuntoutuksessa vaihtoehtoina ovat työkokeilu omaan tai terveyden kannalta sopivampaan työhön, uudelleenkoulutus, työhönvalmennus uuteen työtehtävään tai elinkeino-tuki oman yrityksen perustamista varten. Tietoa ammatillisesta kuntoutuksesta saa omalta eläke-vakuuttajalta. Myös Kela järjestää ammatillista kuntoutusta työssäoleville.

Työhönvalmennus Työhönvalmennusta toteutetaan osana ammatillista kuntoutusta sekä Kelan, työeläkelaitosten, työ- ja elinkeinohallinnon että joskus kuntien tai kuntayhty-mien toimintana. Tavoitteena on parantaa työelämä-valmiuksia ja auttaa vakiinnuttamaan työntekijän asemaa työelämässä, kun henkilöllä on ongelmia selviytyä työssä ja työmarkkinoilla. Työhönvalmen-nusta toteutetaan esimerkiksi yksilöllisen ohjelman avulla, tavoitteena työkyvyn paraneminen ja työn oppiminen käytännössä, usein omalla työpaikalla.

Muita ratkaisujaMuita ratkaisuja työkyvyn tukemiseen, esimerkiksi: • osatyökyvyttömyyseläke• osa-aikaeläke• varhennettu vanhuuseläke• työkyvyttömyyseläke• vuorotteluvapaa.

12 Työturvallisuuskeskus

Lisätietoa

Säädöksiä

• Työterveyshuoltolaki (1383/2001)• Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuolto-

käytännön periaatteista, työterveyshuollon sisäl-löstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoidenkoulutuksesta (708/2013) (PDF)

• Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta(19/2012) (PDF)

• Laki työterveyshuoltolain muuttamisesta(20/2012) (PDF)

Lähteitä ja lisätietoa

Cavén-Suominen S.: Aktiivinen aikainen puuttumi-nen - tavoitteena pitkäaikaisterveys; opas henkilös-tön kehittäjille, esimiehille ja työterveyshuollolle. Kuntien eläkevakuutus 2005.

Epäasiallinen kohtelu. Ohjeita häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun ehkäisyyn ja käsittelyyn työ-paikalla. Työsuojeluhallinto. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 42.

Juvonen-Posti P., Jalava J. Onnistunut työkykyasioi-den puheeksiotto. Lupaavia käytäntöjä pk-työpai-koille työhyvinvoinnin ja sairauspoissaolojen hallin-taan ja seurantaan. Sosiaali- ja terveysministeriö, Kuntoutussäätiö. Selvityksiä 2008:34

Juvonen-Posti P. ym. Työkyvyn tuki - tavoitteena työssä jatkaminen. Teoksessa Uitti J. (toim.) Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. Sosiaali- ja terveysminis-teriö ja Työterveyslaitos 2014; ss. 212–233.

Juvonen-Posti P. ym. Työssä jatkamisen tuki pitkitty-vässä työkyvyttömyydessä. Arviointitutkimus 1.6.2012 voimaan astuneiden työterveyshuoltolain ja sairausvakuutuslain muutosten täytäntöönpanon toteutumisesta. Työterveyslaitos 2014.

Martimo K-P. Sairauspoissaoloille on vaihtoehtoja. Työterveyshoitaja 1/2013, s. 4–6.

Osasairauspäiväraha ja osa-aikainen työ (Kela)

Pitkittyvä sairausloma ja työhön paluu. Opas työn-antajalle. Sosiaali- ja terveysministeriö. Oppaita 2005:19

Pitkittyvä sairausloma ja työhön paluu. Opas työn-tekijälle. Sosiaali- ja terveysministeriö. Oppaita 2005:21

Reho T., Atkins S., Talola N., Ojajärvi U., Sumanen M., Viljamaa M., Uitti J. Työterveysneuvottelut työssä jatkamisen tukena – kuvaileva tutkimus. Lääkäri-lehti 36/2018, s. 1948–1953

Työterveys ja kuntoutus. Työterveyshuollon, työ-paikkojen ja kuntoutuksessa toimivien yhteistyö. Sosiaali- ja terveysministeriö, Selvityksiä 2007:60

Työterveysneuvottelu (Työterveyslaitos)

Verkkolähteet on luettu 14.3.2018.

Työturvallisuuskeskus 13

Omat muistiinpanot

Työturvallisuuskeskus, p. 09 616 261, www.ttk.fi

Työterveysneuvottelut

Pieni opas työpaikalle ja työterveyshenkilöstölle

Tässä oppaassa tuodaan esille, mitä työterveysneuvottelut ovat, miksi ja miten niitä käydään sekä miten työntekijä, esimies, työterveyshuol-lon edustaja ja muut osallistujat voivat valmistautua neuvotteluihin.

Työkyvyn muuttuminen on usein havaittavissa jo pitkään ennen sairauspoissaoloja. Siksi on tärkeää, että esimies tunnistaa ajoissa työ-kykyyn liittyviä muutoksia ja keskustelee niistä työntekijän kanssa avoimesti ratkaisua etsien. Työkykyongelmia kuvattaessa oleellinen kysymys onkin: ”Miten työkyvyn muutokset näkyvät työssä?”.

Työkyvyn heikkenemisen ehkäisemiseksi ja työkykyä tukevien rat-kaisujen löytämiseksi esimiehen on hyvä kysyä ajoissa henkilön omia näkemyksiä työn muokkausmahdollisuuksista. Myös työterveysneuvot-teluja pitäisi hyödyntää enemmän, jotta työkyvyn haasteet voidaan ratkaista ajoissa ja työhön paluu onnistuu.