työturvallisuus poronhoitajan työturvallisuus...tuu pulttipistoolilla. seuraavaksi on vuorossa...

16
1 työturvallisuus Poronhoitajan työturvallisuus Poronhoidon työsuojelu ja työturvallisuus ...................................................... 2 Porojen kokoaminen eri vuodenaikoina ................ 3 Maastossa jalkaisin ............................................... 3 Moottorikelkalla turvallisesti .............................. 3 Mönkijä kaatuu helposti ...................................... 5 Elävän poron käsittely ............................................. 6 Teurastustyö – porukan hommaa .......................... 7 Ruokinta on lisääntynyt ........................................... 9 Muut poronhoitoon liittyvät työt ......................... 10 Aitojen rakentaminen ....................................... 10 Korjaus- ja huoltotyöt ........................................ 10 Hyvä poronhoitotyökäytäntö taan. Kaiken kaikkiaan työ on muuttunut viime vuosina kiireisemmäksi, tehokkuusvaatimukset ovat kasvaneet ja taloudellinen tilanne huonontunut. Samalla työn henki- nen kuormittuminen on lisääntynyt. Tämän oppaan tarkoituksena on herättää poronhoita- jia tiedostamaan työhönsä liittyviä turvallisuus- ja terveys- riskejä, arvioimaan omia työtapojaan ja kehittämään niitä entistä turvallisemmiksi. Opas on tarkoitettu yksittäisten poronhoitajien, paliskuntien, poronhoitoa opiskelevien ja opettavien sekä Paliskuntain yhdistyksen käyttöön. Sisältö Vaatetuksen valinta ............................................... 11 Yhteydenpito .......................................................... 12 Riskit hallintaan yhdessä paliskunnan puitteissa ........................................... 13 Paliskunnan suunnitelmat ................................. 13 Ensiapuvälineet mukaan aidalle ja maastoon ............................................ 14 Työterveyshuolto tukee terveyden vaalimisessa .......................................... 15 Poronhoitajien työ maastossa ja aidoilla on porojen ko- koamista, laskentaa, merkitsemistä, erottamista, ruokin- taa ja paimentamista. Työt noudattelevat hyvin pitkälle poron luontaista vuosirytmiä ja työtä tehdään usein vai- keissa luonnonolosuhteissa. Porojen teurastus on siirty- nyt aidoilta ja kenttäteurastamoista sisätiloihin teurasta- moihin, jolloin työn luonne on muuttunut nopeatempoi- seksi ositetuksi toistotyöksi. Samalla porojen lastaus ja kuljetus on lisääntynyt ja tullut uutena työvaiheena mu- kaan poronhoitajan tehtäviin. Porojen ruokinta ja siihen liittyvä rehun teko ovat myös lisääntyneet vuosien mit-

Upload: others

Post on 30-Jun-2020

5 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

Page 1: työturvallisuus Poronhoitajan työturvallisuus...tuu pulttipistoolilla. Seuraavaksi on vuorossa veren lasku eli pistäminen. Pään ja kielen irrotus sekä ruokatorven irrotus ja

1

työturvallisuus Poronhoitajan työturvallisuus

Poronhoidon työsuojeluja työturvallisuus ...................................................... 2

Porojen kokoaminen eri vuodenaikoina ................ 3Maastossa jalkaisin ............................................... 3Moottorikelkalla turvallisesti .............................. 3Mönkijä kaatuu helposti ...................................... 5

Elävän poron käsittely ............................................. 6

Teurastustyö – porukan hommaa .......................... 7

Ruokinta on lisääntynyt ........................................... 9

Muut poronhoitoon liittyvät työt ......................... 10Aitojen rakentaminen ....................................... 10Korjaus- ja huoltotyöt ........................................ 10

Hyvä poronhoitotyökäytäntötaan. Kaiken kaikkiaan työ on muuttunut viime vuosinakiireisemmäksi, tehokkuusvaatimukset ovat kasvaneet jataloudellinen tilanne huonontunut. Samalla työn henki-nen kuormittuminen on lisääntynyt.

Tämän oppaan tarkoituksena on herättää poronhoita-jia tiedostamaan työhönsä liittyviä turvallisuus- ja terveys-riskejä, arvioimaan omia työtapojaan ja kehittämään niitäentistä turvallisemmiksi. Opas on tarkoitettu yksittäistenporonhoitajien, paliskuntien, poronhoitoa opiskelevien jaopettavien sekä Paliskuntain yhdistyksen käyttöön.

Sisältö

Vaatetuksen valinta ............................................... 11

Yhteydenpito .......................................................... 12

Riskit hallintaan yhdessäpaliskunnan puitteissa ........................................... 13

Paliskunnan suunnitelmat ................................. 13Ensiapuvälineet mukaanaidalle ja maastoon ............................................ 14

Työterveyshuolto tukeeterveyden vaalimisessa .......................................... 15

Poronhoitajien työ maastossa ja aidoilla on porojen ko-koamista, laskentaa, merkitsemistä, erottamista, ruokin-taa ja paimentamista. Työt noudattelevat hyvin pitkälleporon luontaista vuosirytmiä ja työtä tehdään usein vai-keissa luonnonolosuhteissa. Porojen teurastus on siirty-nyt aidoilta ja kenttäteurastamoista sisätiloihin teurasta-moihin, jolloin työn luonne on muuttunut nopeatempoi-seksi ositetuksi toistotyöksi. Samalla porojen lastaus jakuljetus on lisääntynyt ja tullut uutena työvaiheena mu-kaan poronhoitajan tehtäviin. Porojen ruokinta ja siihenliittyvä rehun teko ovat myös lisääntyneet vuosien mit-

Page 2: työturvallisuus Poronhoitajan työturvallisuus...tuu pulttipistoolilla. Seuraavaksi on vuorossa veren lasku eli pistäminen. Pään ja kielen irrotus sekä ruokatorven irrotus ja

2

Poronhoitajan työturvallisuus työturvallisuus

Poronhoidon työsuojeluja työturvallisuus

Poronhoitajat tekevät työtä itsenäisinä yrittäjinä yhdessäpaliskunnan muiden poronhoitajien kanssa. Suurista inves-toinneista ja kehittämiskohteista päätetään paliskunnankokouksissa. Paliskunnan poroisäntä on vastuussa töidensuunnittelusta ja etenemisestä vuoden mittaan. Kukin po-ronhoitaja vaikuttaa omalta osaltaan yhdessä tehtävientöiden sujumiseen ja turvallisuuteen.

Poronhoitajan työ on kausiluonteista siten, että eri työ-vaiheet toistuvat vuoden mittaan tiettyinä aikoina. Työtätehdään vaihtelevissa luonnonoloissa ja -ympäristöissä.Kiireisenä aikana työpäivät venyvät pitkiksi, jolloin kiire javäsymys vaikuttavat työturvallisuuteen ja jaksamiseen. Työon fyysisesti raskasta ja sisältää paljon ergonomisesti huo-noja työasentoja. Kuormitusta lisää se, että työhön osal-listuu entistä vähemmän poronhoitajia ja heidän keski-ikänsä on nousussa.

Maatalousyrittäjien eläkelaitos – Mela hoitaa porota-

louden harjoittajien eläketurvaa. Lakisääteinen poronhoi-tajan MYEL-vakuutus sisältää aina MATA-työtapaturma-vakuutuksen. Poronhoitajat tekevät Melaan ilmoituksennoin sadasta työtapaturmasta vuosittain. Tiedossa on, ettäosa sattuneista työtapaturmista jää ilmoittamatta ja kor-vaukset hakematta.

Eniten työtapaturmia, eli noin kolmannes kaikista, sat-tuu poroerotuksissa. Seuraavaksi vaarallisimmat työvaiheetovat teurastustyö ja porojen kokoamiseen liittyvät etto-työt. Ruokinnassa sattuneet työtapaturmat ovat lisäänty-neet viime vuosina.

Yleisin työtapaturman aiheuttaja on poro ja toiseksiyleisin ulkoinen työympäristö eli maasto ja rakenteet.Maastoajoneuvot, moottorikelkka ja mönkijä aiheuttavatmyös runsaasti työtapaturmia samoin kuin käsityökaluistapuukko.

Poronhoitajilla on vuosittain todettu yksittäisiä ammatti-tauteja, esimerkiksi myyräkuumetta. Viime vuosina ammat-titaudit ovat lisääntyneet ja syy tähän on ollut toistuvasta,yksipuolisesta työliikkeestä aiheutuneet käsien vaivat.

Muista:

• Tarkkailla työtapoja omissa ja paliskunnan yhteisissä töissä.

• Olla aloitteellinen työturvallisuuden edistämiseksi.

• Pitää vakuutusasiasi kunnossa.

• Ilmoittaa sattuneesta työtapaturmasta Melan asiamiehelle.

1.

Page 3: työturvallisuus Poronhoitajan työturvallisuus...tuu pulttipistoolilla. Seuraavaksi on vuorossa veren lasku eli pistäminen. Pään ja kielen irrotus sekä ruokatorven irrotus ja

3

työturvallisuus Poronhoitajan työturvallisuus

Porojen kokoamineneri vuodenaikoina

Porot kootaan yhteen kaksi kertaa vuodessa: juhannuk-sen tienoilla kesäaitaan vasojen merkitsemistä varten jaloppusyksystä talven yli erotusaitaan teurasporojen erot-tamiseksi. Eteläisillä alueilla porot kootaan lisäksi talvellaruokinta-aitauksiin.

Metsäalueilla porot kootaan pääasiassa jalkaisin. Tun-turialueilla käytetään sulan maan aikana apuna mönkijöitäja maastomoottoripyöriä. Lumen aikana moottorikelkatovat käytössä porojen kokoamisessa. Poroja etsitään pai-koin myös helikoptereilla (kuva 1) ja lentokoneilla, jol-loin maastossa liikkuminen vähenee.

Maastossa jalkaisinJalkaisin kokoamisessa ongelmana on erittäin raskaastakevyeen vaihteleva kuormitus, jota säätelee porojen ete-neminen ja maaston ominaisuudet. Välillä joudutaan juok-semaan hikeen ja välillä odotellaan paikoillaan (kuva 2).

Taukoja ei voi suunnitella etukäteen eikä eväitä ja juota-vaa ole useinkaan mukana (kuva 3). Päivän aikana kuljet-tu matka voi olla jopa kymmeniä kilometrejä ja pimeä voiyllättää.

MoottorikelkallaturvallisestiMoottorikelkan käytöstä aiheutuvista terveyshaitoista ylei-sin on paleltumavamma. Erityisesti kasvot, kädet ja jalatovat alttiina paleltumille.

Nykyisten moottorikelkkojen melutaso on 91–94 de-sibelin luokkaa. Kelkan tyypistä, kunnosta ja ajotavasta riip-puen päivittäinen, kuulovaurion aiheuttava melualtistus85 dB(A), tulee täyteen jo 1–2 tunnissa. Tällä melutasollameluvamman riski lisääntyy nopeasti ellei kuuloa ole suo-jattu. Kupusuojain karvalakin päällä tai pelkkä kypärä eivaimenna melua riittävästi, joten on käytettävä tulppa-suojaimia tai päähineen alle asetettavia kupusuojaimia.Paras vaihtoehto on kypärään liitetty kuulonsuojain, jos-sa on mukana hands-free -laitteisto puhelimelle.

Jalkaisin kokoamisessa tuleehuomioida:

• Vaatetuksessa on tärkeää eri vaate-kerrokset (alusvaatetus kosteuttaläpäisevä, välikerros kosteutta sitova,päällyskerros tuulenpitävä) ja vaattei-den säädeltävyys (vetoketjut ja aukotkiinni tauoilla ja auki raskaiden työ-vaiheiden aikana).

• Jalkineiden tulee olla kevyet, nilkkaatukevat eikä pohja saa olla liukas.Käytä kumijalkineita, jos olosuhteetniin vaativat.

• Työn aikana pyri mahdollisuuksienmukaan tasaiseen kuormitukseenja pidä usein lyhyitä taukoja.

• Nestetasapainon turvaamiseksi otajuomapullo mukaan ja täydennä sensisältöä puroista tai lähteistä.

• Energian varmistamiseksi pidä tas-kussa kevyttä naposteltavaa.

• Maastossa turvallisuutta lisäävät toi-mivat yhteydenpitovälineet ja otsa-lamppu.

• Ota autoon mukaan vaihtovaatteetja evästä.

2.

3.

Page 4: työturvallisuus Poronhoitajan työturvallisuus...tuu pulttipistoolilla. Seuraavaksi on vuorossa veren lasku eli pistäminen. Pään ja kielen irrotus sekä ruokatorven irrotus ja

4

Poronhoitajan työturvallisuus työturvallisuus

Tärinän pääasiallinen aiheuttaja on maasto ja lisäksi sii-hen vaikuttaa ajonopeus. Kuljettajaan tärinä välittyy istui-mesta, astinlaudoista ja kädensijoista. Tärinän voimakkuu-deksi on mitattu istuimelta 6–8 m/s2 ajettaessa noin 50kilometrin tuntinopeudella tyypillisellä, epätasaisella kelk-kajäljellä. Tällä tärinätasolla päivittäinen koko kehon tärinänraja-arvo saavutetaan 10–20 minuutissa, kun tulosta ver-rataan voimassa olevaan EU:n direktiiviin ja valtioneuvos-ton asetukseen.

Käsiin kohdistuvan tärinäaltistuksen raja-arvo saavute-taan mittausten mukaan 1–2 tunnin päivittäisellä ajolla.Käsiin kohdistuva tärinä ja kylmyys yhdessä vaikuttavathaitallisesti käsien verenkiertoon aiheuttaen käsien puu-tumista ja valkosormisuutta.

Pakokaasujen ongelmallisin ainesosa on myrkyllinenhäkä. Häkä aiheuttaa vaaraa käytettäessä kelkkaa paikal-laan tyhjäkäynnillä varsinkin, jos käynnissä on useita kelk-koja lähekkäin. Ajotilanteessa häkä voi olla vaaratekijä

perässä kulkevalle tai reessä istuvalle, mutta ei niinkäänkuljettajalle.

Suurin osa moottorikelkan työkäytön yhteydessä sattu-neista tapaturmista on ruhjeita, haavoja, luunmurtumia,nyrjähdyksiä ja venähdyksiä sekä silmävammoja. Tapaturmiaaiheuttavat maastoesteet (kivet, kannot, lumen peittämätkuopat), ohjaus- ja arviointivirheet, huono näkyvyys, liiansuuri ajonopeus ja kelkan toimintahäiriöt. Kuolemaan joh-taneista moottorikelkkatapaturmista valtaosa on hukku-misia.

Moottorikelkalla voi ajaa istuen, seisten tai toiselta pol-velta työn, maaston ja ajotottumusten mukaisesti (kuva4). Porojen kokoamisessa polvi- ja seisoma-asennot ovattavallisia, koska umpihangessa kelkan ohjaamisessa käyte-tään hyväksi vartalon painonsiirtoja. Polvi- ja seisoma-asen-nossa selkä on kiertynyt ja usein etukumara.

Poronhoitajat ajavat istuen esimerkiksi siirtyessään uraapitkin paikasta toiseen. Istuma-asentoon vaikuttaa kelkan

Maastoajoneuvoilla liikkuessasimuista:

• Suuri ajonopeus ja kaahaaminen aiheuttavatvaaratilanteita.

• Alenna ajonopeutta epätasaisella alustallatärinän vaimentamiseksi.

• Mikäli mahdollista, valitse turvallinen ajoreitti.

• Ole erityisen varovainen talvella, kun liikutoudoilla vesialueilla.

• Pidä kelkka ja mönkijä hyvässä kunnossa,korjaa tai korjauta havaitut puutteetvälittömästi.

• Pidä talvella kelkassa mukana vaijeriviputaljaja lapio. Niistä on apua juuttuneen kelkanirrotuksessa.

• Ajaessasi maastoajoneuvoilla suojaa ainakuulosi.

• Vaikka poronhoitajat on vapautettu kypäränkäytöstä, voisi käyttöä vähitellen harjoitella.

• Suojaa kasvot, kädet ja jalat paleltumienvaralta.

• Häkäaltistuksen vähentämiseksi vältä tyhjä-käyntiä ja pidä riittävät välit moottorikelkoilla.

• Ilmoita, minne lähdet ja sovi yhteydenpidosta.

• Vaihtele ajoasentoa ja pidä riittävän useinlyhyitä taukoja.

4.

Page 5: työturvallisuus Poronhoitajan työturvallisuus...tuu pulttipistoolilla. Seuraavaksi on vuorossa veren lasku eli pistäminen. Pään ja kielen irrotus sekä ruokatorven irrotus ja

5

työturvallisuus Poronhoitajan työturvallisuus

mitoitus suhteessa kuljettajan kokoon, erityisesti istuimenja ohjaustangon korkeus astinlaudasta.

Mittausten mukaan moottorikelkalla ajo on huonoissaolosuhteissa fyysisesti rankkaa sisältäen erittäin raskaitatyövaiheita, kuten juuttuneen kelkan irrottamista lumes-ta. Kelkalla ajo istuen on kuormitukseltaan kevyttä tai kes-kiraskasta.

Mönkijä kaatuu helpostiMönkijällä liikuttaessa tapaturmariski on suurempi kuinmoottorikelkalla. Mönkijä kaatuu helpommin, koska pai-nopiste on ylempänä. Myös mönkijästä putoamisia ja litis-tymisiä sen alle on sattunut. Mönkijän kallistumisen aiheut-tavat yleensä maaston epätasaisuudet, kuten rinne, kivi,kuoppa tai penkka (kuva 5).

Moottorikelkalla ajettaessa hyvä tuulilasi ja moottorinlämpö suojaavat kuljettajaa kylmältä, mutta mönkijästänämä ominaisuudet puuttuvat. Lisäksi fyysinen kuormitus

ja lämmön tuotto on mönkijällä ajettaessa pienempi kuinmoottorikelkalla, koska mönkijällä ajetaan istuen ja varta-lon liikettä on vähemmän. Kasvojen ja käsien paleltuma-vaara on suurin.

Mönkijöiden melutaso on 88–91 dB(A). Päivittäinenmelualtistusraja saavutetaan 2– 4 tunnissa, joten myösmönkijällä ajettaessa on käytettävä kuulonsuojaimia.

Testattaessa mönkijöitä maastoradalla 25 km/h nopeu-della EU:n mukainen koko kehon tärinäaltistuksen raja-arvosaavutettiin 0,5–1 tunnin ja käsitärinäaltistuksen raja 2 tun-nin ajon aikana. Tärinä on lähtöisin ajoradasta ja sen epätasai-suuksista. Siksi ajotapa on oleellisin keino pienentää tärinä-altistusta.

Melusta puhuttaessa on hyvätietää seuraavaa:

• Melun voimakkuutta kuvataanlogaritmisella dB-asteikolla.

• Melualtistuksen suuruutta mitataankeskimääräisellä melutasolla, ekvivalentti-tasolla, joka arvioidaan päivä-, viikko- taivuositasolla.

• Melu ylittää 80 dB silloin, kun puheenvoimakkuutta täytyy korottaa selvästi.

• Kuulovaurion vaara alkaa melutasonylittäessä 85 dB.

• Tunnin altistuminen 94 dB:n melulle vastaa8 tunnin altistumista 85 dB:n melulle.

• Pysyvä kuulovaurio syntyy joko jatkuvassamelussa vuosien kuluessa tai lyhytkestoisen,erittäin voimakkaan melun vaikutuksesta.

• 20 vuoden työskentely 90 dB:n melussaaiheuttaa joka neljännelle työntekijällekuulovamman.

• Hyväksytyillä tulppa- tai kupusuojaimillavoidaan alentaa melutasoa korvissa10–25 dB.

• Kuulonsuojainten käyttöaika ratkaiseemelun vaimennuksen. 90 prosentin käyttö-ajalla vaimennus on 10 dB ja puolet ajastakäytettynä vaimennus on vain 3 dB.

5.

Page 6: työturvallisuus Poronhoitajan työturvallisuus...tuu pulttipistoolilla. Seuraavaksi on vuorossa veren lasku eli pistäminen. Pään ja kielen irrotus sekä ruokatorven irrotus ja

6

Poronhoitajan työturvallisuus työturvallisuus

Elävän poron käsittely

Kesämerkinnässä vasat otetaan aitauksessa kiinni käsintai käyttäen apuvälineenä vimpaa tai suopunkia (kuva 6).Kukin vasa otetaan kiinni kahteen kertaan: ensin sille lai-tetaan numerolappu kaulaan ja toisella kerralla sille lei-kataan samat korvamerkit kuin vaatimella (kuva 7–8).Syntyessään noin 4–6 kiloa painava vasa on kasvanut mer-kintäaikaan yli kymmenkiloiseksi.

Erotuksessa porot ajetaan pienissä erissä kirnuun, jos-sa kaikki porot käydään läpi. Teuraaksi menevät porot ve-detään konttoreihin ja eloon jäävien porojen turkkiin viil-letään puukolla näkyvät lukumerkit. Porojen koko vaihte-lee eri alueilla. Vasat painavat yleensä 40–60 kg, vaatimet60–100 kg ja hirvaat 90–180 kg. Myös sarvien koossa onsuuria eroja.

Teurasporot lastataan konttoreista ottamalla 5–6 po-roa erilleen ja ajamalla ne lastaussiltaa pitkin autoihin tai

karsinoituun kuljetusvaunuun. Lastausilta on yleensä ka-pea ja nousukulma perävaunun toiseen kerrokseen voiolla 25–30 astetta (kuva 9).

Elävän poron käsittelyssä porojen sarvet aiheuttavatpistojen ja silmävammojen vaaraa ja jalka voi tallautuakoparan alle kirnussa. Isokokoiset porot ovat voimakkai-ta ja niiden vetämisessä ja paikallaan pitämisessä venäh-dysten ja nyrjähdysten vaara on suuri. Epätasainen alustavoi aiheuttaa kompastumisia ja liukastumisia.

Hyvä valaistus on edellytys turvalliselle eläinten käsit-telylle. Erotus saattaa venyä iltaan, jolloin kirnussa valais-tus on tarpeen (kuva 10). Lastauksen aikana luonnon-valosta ei useinkaan ole enää apua. Kesämerkinnässä kirnunalusta saattaa olla kuiva, jolloin pöly aiheuttaa haittaa.

Muista elävän poron käsittelyssä:

• Tarkista ja korjaa ennen merkintääja erotusta puutteet työskentelyalustassa,luukuissa ja aidoissa.

• Kastele pölyävä kirnun pohja merkintä-aidassa.

• Käytä hengityksen suojainta, jos oleterityisen herkkä pölylle.

• Varmista hyvä valaistus myös lastauksenajaksi.

• Käsittele eläimiä rauhallisesti ja vakaasti(ota sarvista tai päästä kiinni, työnnäpeukalot suuhun, paina pää alas).

• Pidä tukevasti kiinni porostapuukkoa käyttäessäsi.

• Pyydä kaveri vetämään kanssasiisoa eläintä.

• Varaa riittävästi väkeä lastaukseen.

• Sahaa suurimmat sarvet ennen lastausta.

• Suunnittele lastaussillan kulmasopivaksi poroille ja lastaajille.

• Huolehdi lastausillan pinnoituksestavaikkapa moottorikelkkojen käytöstäpoistetuilla telamatoilla.

• Valitse kengät, joiden pohja ei luista.

• Varmista häiriötön työskentelyilmapiiri.

6. 8.

7. 9.

Page 7: työturvallisuus Poronhoitajan työturvallisuus...tuu pulttipistoolilla. Seuraavaksi on vuorossa veren lasku eli pistäminen. Pään ja kielen irrotus sekä ruokatorven irrotus ja

7

työturvallisuus Poronhoitajan työturvallisuus

Teurastustyö – porukan hommaa

Teurastuksen työolosuhteet ja hygienia ovat parantuneetoleellisesti, kun on siirrytty laitosteurastukseen. Samallatehokkuus on lisääntynyt. Poroteurastamolla teurastus-työ tapahtuu linjalla, jossa kullekin työvaiheelle on omapaikkansa ja tekijänsä. Työporukka voi koostua noin kym-menestä teurastukseen koulutetusta henkilöstä.

Porot noudetaan yksitellen tainnutukseen, joka tapah-tuu pulttipistoolilla. Seuraavaksi on vuorossa veren laskueli pistäminen. Pään ja kielen irrotus sekä ruokatorvenirrotus ja sitominen voidaan tehdä ritilätasolla tai ruhonroikkuessa. Taljan piirtäminen, rintapään nylky ja sahaustehdään usein pareittain ruhon ollessa kuljettimella (nyl-kypukilla). Talja kiinnitetään koparoista ja se irtoaa nos-tettaessa ruho ylös nosturilla (kuva 11). Suolistaminen,sisäelinten irrotus ja tarkastus ovat viimeiset työvaiheet.

Teurastuksessa veitsellä aiheutetut haavat muodosta-

vat suurimman tapaturmavaaran (kuva 12). Työskentely-alusta saattaa olla verestä liukas, joten kaatumiset ja liu-kastumiset ovat mahdollisia. Venähdyksiä ja nyrjähdyksiävoi tulla voimaa vaativien työliikkeiden vuoksi.

Teurastuksessa esiintyy selän etukumaria asentoja, voi-makkaita vartalon liikkeitä ja käsien toistoliikkeitä (kuva13). Vartalon asentoihin voidaan vaikuttaa säätämällä työs-kentelykorkeuksia. Toistoliikkeissä käsien rasitusvammo-jen mahdollisuutta lisäävät liikkeiden suuri toistuvuus, suu-ren voiman käyttö, olkavarren kohoasennot, ranteen kes-kiasennosta poikkeavat asennot sekä toistoliikkeiden aloi-tus pitkän tauon jälkeen (kuva 14).

Turvallisuusnäkökohdat tulisi ottaa huomioon jo teu-rastamoa suunniteltaessa. Teuraiden tulisi edetä suorassalinjassa työvaiheesta toiseen. Tilaa tulisi olla riittävästi lin-jan molemmilla puolilla, jotta parityöskentely on mahdol-lista. Jos tilaa on liikaa, siivoamista on enemmän ja jäteluu-kut voivat jäädä etäälle.

10.

11. 12.

13.

14.

Page 8: työturvallisuus Poronhoitajan työturvallisuus...tuu pulttipistoolilla. Seuraavaksi on vuorossa veren lasku eli pistäminen. Pään ja kielen irrotus sekä ruokatorven irrotus ja

8

Poronhoitajan työturvallisuus työturvallisuus

Lattiamateriaalin valinnassa on otettava huomioon se-kä liukkaus että puhdistettavuus. Akryylihiertomassastatehty lattia on miellyttävä ja turvallinen joustavan ja kar-hean pinnan vuoksi. Lattian puhdistukseen ja veden pois-tumiseen voidaan vaikuttaa lattiakaivoilla ja -kallistuk-silla.

Raskaassa työssä, jossa voimaa saadaan koko kehosta,suositellaan työskentelyä 10–30 cm kyynärtason alapuo-lella. Keskimittaisilla henkilöillä tämä tarkoittaa työsken-telykorkeutta välillä 70–100 cm. Suosituksen mukaan nyl-kypukin tulee olla noin 60 cm ja kielen irrotustason 80-90 cm korkea. Suolikouru voi olla loivasti kalteva laskienmenosuuntaan, jolloin teuraan koon mukaan voidaan va-lita sopiva työskentelykohta. Jäteluukut voivat olla 50–60cm:n korkeudella.

Paras lämpötila suojavaatteissa tehtävään, kuormi-tukseltaan keskiraskaaseen teurastustyöhön on 8–16 oC.Lihan laadun vuoksi suositaan kuitenkin matalampaa

+10 oC:n lämpötilaa. Teurastuksen aikana eläinten ruhotja muu lämpökuorma pyrkivät nostamaan lämpötilaa huo-mattavasti. Lämpötila tulisi pitää jäähdytyksellä vakionalämpöviihtyisyyden ylläpitämiseksi. Tainnutustilan ovi ja teu-rasjätteiden poistoluukut aiheuttavat helposti veto-ongel-mia, ellei niitä suunnitella huolella.

Roiskeveden pitävillä loisteputkivalaisimilla saadaanteurastamoon hyvä valaistus. Valaistusvoimakkuuden mi-toitusarvo on ruhojen tarkastuspisteessä 1 000 lx, teu-rastustilassa 750 lx ja tainnutustilassa ja ruhovarastossa300 lx. Valaistuksen tulee olla tasainen ja häikäisemätön.

Teurastuksen turvallisuudenparantamiseksi:

• Pidä työskentelyalueesi puhtaana.

• Huolehdi veitsien terävyydestäja puhtaudesta.

• Tee voimaa vaativat veitsen viillotitsestä poispäin (tarkkuutta vaativatitseä kohti).

• Käytä polvia ja vartalon liikkeitähyväksi työtä tehdessäsi.

• Tauota työaika.

• Opettele kaikki työvaiheet ja vaihdavälillä työtehtävää.

• Suosi viiltosuojattuja käsineitäja esiliinaa.

• Pidä hygieniakoulutuksesi ajan tasalla.

• Varmista, että kaikilla on voimassaoleva salmonellatodistus, myösvierailijoilla.

• Huomioi, että teurastustyö ei olelain mukaan sallittua alle 18-vuotiaille.

15.

Page 9: työturvallisuus Poronhoitajan työturvallisuus...tuu pulttipistoolilla. Seuraavaksi on vuorossa veren lasku eli pistäminen. Pään ja kielen irrotus sekä ruokatorven irrotus ja

9

työturvallisuus Poronhoitajan työturvallisuus

Ruokinta on lisääntynyt

Varsinkin eteläisissä paliskunnissa poroja joudutaan ruok-kimaan talvella vaikeissa ja lumisissa olosuhteissa metsääntai kotiaitauksiin. Lisäruokinnassa käytetään paalattua hei-nää, kuivaheinää, aumattua tuorerehua (säilörehua), ke-rättyä jäkälää ja lehdeksiä tai ostorehua, jota on saatavanasekä säkeissä että irtotavarana (kuva 15).

Maastoruokinnassa rehua levitetään tavallisesti moot-torikelkan reestä ajouran varteen. Tarharuokinnassa ole-vat porot saavat rehun aitaukseen käsin kannettuna, moot-torikelkalla tai traktorilla. Pölyävän kuivan heinän käsitte-lyssä muodostuva pöly voi ärsyttää hengitysteitä ja lisäksisiihen liittyy myyräkuumeen tartunnan riski.

Kuormittavimpia työvaiheita ruokinnassa on rehunirrotus pyöröpaalista tai aumasta ja rehusäkkien käsittely(kuva 16). Rehun irrotuksessa työvälineinä voidaan käyt-tää leveäteräistä kirvestä tai teroitettua lapiota. Ostorehu

on pakattu 40 kg:n säkkeihin. Niiden nostelu edellyttäähyviä olosuhteita, oikeaa nostotekniikkaa ja hyvää kuntoa,jotta vältytään riskeiltä.

AIV-rehun valmistuksessa käytettävistä säilöntänesteistäosa sisältää syövyttäviä happoja, muurahaishappoa taipropionihappoa. Rehun valmistuksen aikana näiden nes-teiden käsittelyssä on noudatettava syövyttävän aineenturvallisuusohjeita, varottava aineen joutumista iholle, sil-miin ja vaatteisiin sekä käytettävä henkilökohtaista suoja-varustusta. Valmiin rehun käsittelyssä happovaaraa ei enääole.

Muissa säilörehun valmistusmenetelmissä käytetäänsäilöntäaineena maitohappobakteerivalmisteita tai rehu-melassia. Näitä aineita käytettäessä kemialliset riskit re-hunvalmistuksessa ja rehunjaossa ovat merkityksettömiä.Haittoja voi kuitenkin esiintyä pilaantuneen rehun käsit-telyssä.

Työn kuormitusta rehujenkäsittelyssä voidaan vähentää:

• Hankkimalla työtä helpottavia koneita(esim. rehunjakovaunut ja -levittimet,säilörehunleikkuri).

• Hyvillä työvälineillä, kuten terävätkirveet ja pistolapiot.

• Siirtymällä säkeistä irtorehun käyttöön.

• Käyttämällä pienpaaleja, jos paalejaei ole mahdollista siirtää koneilla.

Oikea nostotekniikka on hyväopetella:

• Ota taakka lähelle vartaloa.

• Nosta jaloilla, älä selällä.

• Vältä selän kiertoa noston aikana.

Lain mukaan alle 18-vuotiaat pojatsaavat nostaa 20 kg ja tytöt 15 kg.

16.

Page 10: työturvallisuus Poronhoitajan työturvallisuus...tuu pulttipistoolilla. Seuraavaksi on vuorossa veren lasku eli pistäminen. Pään ja kielen irrotus sekä ruokatorven irrotus ja

10

Poronhoitajan työturvallisuus työturvallisuus

Muut poronhoitoonliittyvät työt

Aitojen rakentaminenAitojen rakentaminen ja korjaus kuuluvat paliskunnanvuosittaisiin töihin. Aitoja on valtakunnan rajoilla, palis-kuntien välillä, talvi- ja kesälaitumien välillä sekä yhä enem-män viljelysten suojana. Erotuksessa ja vasanmerkinnässäkiinteiden aitojen lisäksi käytetään siirrettäviä aitoja (ku-vat 17–19).

Aidat koostuvat pylväistä ja niiden välissä olevasta me-talliverkosta, laudoista tai kankaasta. Rullien siirtely japurkaminen sisältää kuormittavia nostoja ja kumaria työ-asentoja (kuva 20). Jos pylväät tehdään itse moottori-sahaa käyttäen, asianmukaiset suojaimet on otettava käyt-töön.

Korjaus- ja huoltotyötUseat poronhoitajat korjaavat ja huoltavat omat työ- jakulkuvälineensä ulkona. Tällöin ongelmana on työskente-ly matalalla ja talvella kylmä työskentelyalusta. Korjaus- jahuoltotyöt tulisi tehdä mahdollisuuksien mukaan säältäsuojatussa tilassa. Työskentelyalustaksi voidaan levittäälämpöä eristävä matto tai vaikkapa poron talja, jolloin myöstyövälineet ja osat pysyvät paremmin tallella. Yleensä kan-nattaa hankkia laadukkaita käsityökaluja.

17.

18.

19.

20.

Page 11: työturvallisuus Poronhoitajan työturvallisuus...tuu pulttipistoolilla. Seuraavaksi on vuorossa veren lasku eli pistäminen. Pään ja kielen irrotus sekä ruokatorven irrotus ja

11

työturvallisuus Poronhoitajan työturvallisuus

Vaatetuksen valinta

Poro on sopeutunut hyvin ankariin pohjoisen olosuhtei-siin. Se kestää kesän jopa yli kolmenkymmenen lämpö-asteen ja talven neljänkymmenen asteen pakkasen. Mitäkestää poromies? Millainen varustus tarvitaan?

Tuuli lisää paljaan ihon jäähtymistä voimakkaasti. Ajet-taessa moottorikelkalla ja etenkin mönkijällä paleltuma-vammojen mahdollisuus alkaa jo -5 oC:n lämpötilassa. Tau-lukko (kuva 21) osoittaa, miten eri lämpötiloissa tuulennopeus tai ajonopeus jäähdyttää paljaita ihonosia.

Kylmänsuojavaatetuksen tulee suojata pakkaselta, tuu-lelta ja kosteudelta. Lisäksi sen tulee olla mukava käyttääja helppo huoltaa. Kerrosvaatetus alus-, väli- ja päällys-asuineen on nykyajan ratkaisu kylmänsuojaavuuteen.

Alusasun tehtävänä on pitää iho kuivana. Välivaatteel-

la säädellään sopiva lämpöviihtyvyys sään ja liikkumisenmukaan ja päällysvaatetus suojaa tuulelta, sateelta ja muil-ta haitoilta. Alusasuksi suositellaan ihonmyötäistä poly-propyleenistä, polyesteristä tai villasta valmistettua ker-rastoa, joka siirtää parhaiten kosteuden iholta.

Välivaatteeksi voidaan valita useita kerroksia sään jatyön mukaan. Villaneulos, puuvilla, fleece tai tekoturkis ovathyviä lämmöneristeitä ja sitovat kosteutta. Päällysvaatteiksivalitaan säätelymahdollisuuksilla varustettu haalari tai takki/housut yhdistelmä, jonka malli ja väljyys ei rajoita työliik-keitä. Päällysvaatteen materiaalin tulee olla tuulenpitävä.

Vaihtelevan lämmöntuotannon töissä tarvitaan tauko-ja varten lisävaatetusta, jona voi toimia autossa säilytettä-vä erillinen päällysvaate tai repussa kuljetettava lisäväli-vaate.

Jalkojen, käsien, pään ja kasvojen suojauksessa muista:

• Pidä jalat kuivina, sillä kosteus jäädyttää jalat ja aiheuttaa hiertymiä.

• Pidä koko keho lämpimänä, niin käsienkin paleleminen vähenee.

• Käytä tuulenpitäviä käsineitä.

• Valitse kylmään päähine, joka suojaa otsan, korvat ja osittain posketja leuan tuulelta sekä läpäisee hikoilukosteutta.

• Suosi huppua lisäpäähineenä kylmässä, tuulessa ja sateessa.

• Käytä kypärän kanssa visiiriä ja aluspäähinettä.

21.

Viima-indeksi. Lähde: Siple PA, Passel CF. Measurements of dry atmospheric cooling in subfreesing tempereatures. Proc. American Philos. Soc. 1945; 89:177–199

10 5 0 –5 –10 –15 –20 –25 –30 –35 –40 –45 –50

kylmä jäätävänkylmä

paljaan ihonpaleltumavaara

paljas iho paleltuualle 30 sekunnissa

Ilman lämpötila, oC

tyyni2468

101214161820

tuuli, m/s

Page 12: työturvallisuus Poronhoitajan työturvallisuus...tuu pulttipistoolilla. Seuraavaksi on vuorossa veren lasku eli pistäminen. Pään ja kielen irrotus sekä ruokatorven irrotus ja

12

Poronhoitajan työturvallisuus työturvallisuus

Yhteydenpito

Poronhoitajat liikkuvat usein yksin maastossa moottori-kelkalla, mönkijällä tai jalkaisin. Jos tapaturma sattuu jaapu viipyy, seuraukset saattavat muuttua vakavimmiksi.Puhelimella voidaan hälyttää apua paikalle välittömästi.Maastokelpoisia yhteyslaitteita ovat satelliitti-, VHF-, LA-ja GSM-puhelimet (kuva 22).

Satelliittipuhelimilla saadaan yhteys avoimilta paikoiltakaikkialla Suomessa. Satelliittipuhelimet ovat kalliita, nii-den käyttö on kallista ja puhelimet ovat painavia, jotenniiden käyttö poronhoitotyössä ei liene vielä mielekästä.

VHF-puhelimet (1/5 W) ovat käyttökelpoisia lyhyen kan-taman (5–20 km) kenttäpuhelimia, joita voidaan käyttääporukan kesken ilman ulkopuolisia tukiasemia. Erityisensopivia ne ovat kokoamisporukan yhteydenpidossa, kos-ka kaikki kuulevat yhteysliikenteen. VHF-puhelimet ovatparemman yhteyslaadun vuoksi syrjäyttämässä LA-puhe-limet. Mäkisessä maastossa kuuluvuusongelmia esiintyy

molemmilla. Kämpälle tai autoon hankittu 25 W tehoinenammattiradiopuhelin parempine antenneineen muodos-taa tukiaseman porukalle. PMR-puhelimien kuuluvuusalue1–3 km ei ole riittävä.

GSM-puhelimet (kännykät) ovat nykyisin lähes kaikki-en käytössä. Maastoesteet ja erämaiden puuttuvat tuki-asemat aiheuttavat sen, että poronhoitoalueella ei kaikki-alta saa yhteyttä tukiasemaverkkoon. Muutoin niiden käyt-tö on mitä parhainta turvallisuuden edistämistä. Lisäksikännyköiden hands-free laitteet asennettuna kelkkaky-pärän sisälle mahdollistavat puhelimen käytön kypärä pääs-sä ja siten lisäävät kypärän käytettävyyttä (kuva 23).

Liikuttaessa yksin tai porukalla maastossa on sovittavayhteydenpitokäytäntö. Maastossa liikkuja ottaa yhteydentyönjohtoon tai kotijoukkoihin ennakolta sovittuina ai-koina tai ensi tilassa, kun sovitun yhteydenpitoajan jäl-keen tulee puhelimen kuuluvuusalueelle. Työtehtävästäriippuen yhteydet otetaan tarvittaessa tai vähintään 4 tun-nin välein.

Puhelimen toiminnan kannaltaon tärkeää:

• Pidä puhelin lämpimänä(esimerkiksi povitaskussa),sillä akun teho laskee pakkasessa.

• Radiopuhelimen akun käyttö-aika on noin 1–16 tuntia, jostapuheaikaa on 0,5–1 tuntia.

• Pidä latauslaitteet ja vara-akkumukana pidemmillä reissuilla.

• Pidä puhelin kuivana ja kohtelesitä varovasti, vaikka sille luvataanhyvää vedenpitävyyttä ja kestävyyttä.

22.

23.

Page 13: työturvallisuus Poronhoitajan työturvallisuus...tuu pulttipistoolilla. Seuraavaksi on vuorossa veren lasku eli pistäminen. Pään ja kielen irrotus sekä ruokatorven irrotus ja

13

työturvallisuus Poronhoitajan työturvallisuus

Muista:

• Laatia paliskuntaan työsuojelun toimintaohjelma.

• Valita tyky-yhdyshenkilö.

• Ottaa esille ja käsitellä sattuneet työtapaturmatja vaaratilanteet.

Riskit hallintaan yhdessäpaliskunnan puitteissa

Paliskunnan suunnitelmatTyönantajilla on nykyisen työturvallisuuslain mukaan ol-tava työsuojelun toimintaohjelma. Toimintaohjelman ta-voitteena on turvallisuuden ja terveellisyyden edistämi-nen sekä työkyvyn ylläpitäminen niin, että ne otetaan huo-mioon kaikessa kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa.Työkyvyn edistämisestä tulee silloin suunnitelmallista jatavoitteellista toimintaa, jonka perustana on työn vaaro-jen selvittäminen ja arviointi.

Tällaisen toimintaohjelman laatiminen on suositeltavaamyös paliskunnille. Se voidaan sisällyttää paliskuntakoh-taisen porotaloussuunnitelman osaksi. Työterveyshuoltovoi tarvittaessa antaa asiantuntija-apua suunnitelmaa laa-dittaessa.

Paliskunnista valittujen tyky-yhdyshenkilöiden koulut-taminen on käynnistynyt. Tyky-yhdyshenkilön, paliskunnan

ja työterveyshuollon yhteistyöllä voidaan paliskunnissaedistää psyykkistä ja fyysistä terveyttä, terveellisiä toimin-tatapoja sekä panostaa työturvallisuuteen entistä suunni-telmallisemmin.

Poronhoitotyön tapaturmariski on arvioitu työvaiheit-tain oheisessa taulukossa (kuva 24). Sitä voi käyttää kes-kustelun ja oman paliskunnan töiden arvioinnin pohjana.Toimiva käytäntö on arvioida sattuneiden työtapaturmienja vaaratilanteiden syitä ja miettiä, mitä voitaisiin tehdävastaavien tapaturmien ehkäisemiseksi. Asioita on hyvänostaa yhteiseen keskusteluun.

Seuraukset/ Vähäiset Haitalliset VakavatVaaratilanteen Poissaolo < 3 pv. Poissaolo 3–30 pv. Poissaolo > 30 pv.todennäköisyys Ohimenevät lievät Pitkäkestoisia vakavia Pysyvä työkyvyttömyys,

vaikutukset: nyrjähdykset, vaikutuksia, pysyviä kuolema.mustelmat. lieviä haittoja: murtumat,

palovammat.

Epätodennäköinen 1. Merkityksetön riski 2. Vähäinen riski 3. Kohtalainen riskiVaaratilanteet Erotukseen kokoaminensatunnaisia, esiintyy jalkaisin.harvoin. Maastoruokinta.

Tarharuokinta.

Mahdollinen 2. Vähäinen riski 3. Kohtalainen riski 4. Merkittävä riskiVaaratilanteet päivittäisiä. Koneiden korjaus ja Vasanmerkintä. Erotukseen kokoaminenLäheltä piti -tapauksia huolto. Aitatyöt. mönkijällä tai moottori-on sattunut. kelkalla.

Todennäköinen 3. Kohtalainen riski 4. Merkittävä riski 5. Sietämätön riskiVaaratilanteita esiintyy Teurastus. Erotus.usein ja säännöllisesti. Lastaus ja purku.Tapaturmia on sattunut.

24. Poronhoitotyön tapaturmariskit työvaiheittain

Page 14: työturvallisuus Poronhoitajan työturvallisuus...tuu pulttipistoolilla. Seuraavaksi on vuorossa veren lasku eli pistäminen. Pään ja kielen irrotus sekä ruokatorven irrotus ja

14

Poronhoitajan työturvallisuus työturvallisuus

• sidetaitos 10 x 10 cm 10 kpl

• haavaside 10 x 10 cm 2 kpl

• joustoside 10 cm x 4 m 5 kpl

• iso ensiapuside 2 kpl

• sidetarvikeyksikkö

• haavaside 20 x 30 cm 2 kpl

• joustoside 10 cm x 4 m 2 kpl

• kolmioliina 1 kpl

• laastarit, eri koot 8 kpl

• kolmioliina, kuitukangas 1 kpl

• haavapyyhe 4 kpl

• kiinnelaastari 1,25 cm x 9 m 1 rll

• elvytyssuoja 1 kpl

• suojakäsine 4 kpl

• suojapeite 130 x 220 cm 1 kpl

• turvaleikkuri 1 kpl

Ensiapuvälineet mukaanaidalle ja maastoonPoronhoitajille sattuneista työtapaturmista noin kolmas-osa oli nyrjähdyksiä ja venähdyksiä. Ruhjevammoja ja mu-sertumia, samoin kuin viilto- ja leikkuuhaavoja oli molem-pia neljäs-viidesosa työtapaturmista. Luunmurtumienosuus oli noin 15 prosenttia.

Tapaturmien yleisyyden ja työn erityislaadun vuoksi suo-sitellaan ensiapukoulutusta (vähintään Ea I) mahdollisim-man monelle poronhoitajalle. Koulutusta järjestävät työ-terveyshuollot ja SPR esimerkiksi kansalaisopistoissa.Ensiaputarvikkeita tulee varata riittävästi kenttäolosuhtei-siin, autoihin ja aidoille sekä taukotupiin. Työterveyshuol-to auttaa arvioimaan tarvittavien ensiaputarvikkeiden mää-rää.

Johtopäätökset tästä:• Autossa ja kelkassa: sidetarpeet, painositeet,

lämpöpeite, vaihtovaatteet.

• Kämpillä: sidetarpeet, painositeet, kolmioliinat,lastoitusvälineet, lämpöpeite (kuva 25),vaihtovaatteita.

• Muista pitää ensiaputaitosi ajan tasalla.

SFS-standardin 5737mukainen ensiapulaukku

• kynä 1 kpl

• ensiapuvälineet -tarra 1 kpl

• korvaushakemuskaavake 1 kpl

• hätäensiapu-opas 1 kpl

Muista täydentää ensiapupakkaus ainakäytön jälkeen.

Page 15: työturvallisuus Poronhoitajan työturvallisuus...tuu pulttipistoolilla. Seuraavaksi on vuorossa veren lasku eli pistäminen. Pään ja kielen irrotus sekä ruokatorven irrotus ja

15

työturvallisuus Poronhoitajan työturvallisuus

Työterveyshuolto tukeeterveyden vaalimisessa

Työterveyshuollon tavoitteena on turvata ja edistää työn-tekijöiden terveyttä ja toimintakykyä. Työterveyshuollontoimintatapoja ovat mm. työoloselvitykset, terveystar-kastukset, ohjaus ja neuvonta, osallistuminen työkykyäylläpitävään ja edistävään toimintaan sekä kuntoutustar-peen arvioiminen.

Työterveyshuoltoon liittyminen on MYEL-vakuutetuillevapaaehtoista, mutta suositeltavaa. Porotalousyrittäjät il-moittautuvat terveyskeskusten työterveyshuoltoon lo-makkeella ”Ilmoittautuminen maatalouden työterveys-huoltoon”. Työterveyshuoltosopimus oikeuttaa MATA-maksualennukseen (20 %).

Porotalousyrittäjän työoloselvitys on yrittäjälle mak-suton. Lisäksi yrittäjälle aiheutuvista muista työterveys-huoltolain mukaisista kohtuullisista kustannuksista Kan-saneläkelaitos korvaa enintään 50 prosenttia. Korvaustasaa myös ensiapukoulutuksesta ja -tarvikkeista.

Yrittäjien työoloselvityksellä ja työolohaastattelulla sel-vitetään poronhoitotyön eri vaiheiden aiheuttamat fyysi-set, psyykkiset ja sosiaaliset terveysriskit. Erityistä sairas-tumisen vaaraa poronhoitotyössä aiheuttavat melu, tärinäja kylmyys. Kiire, pitkät työpäivät ja maastossa liikkumi-nen lisäävät tapaturmariskiä. Riskien kartoittamisen pe-rusteella sovitaan mm. terveyden seurantatarkastuksiensisällöstä. Terveystarkastuksissa huomioidaan yksilöllises-ti riskien aiheuttamat haitat. Yrittäjän ja/tai paliskunnankanssa yhteistyössä etsitään riskien hallintakeinoja.

Muista:

• Tehdä työterveyshuoltosopimusterveyskeskuksesi kanssa.

• Arvioida säännöllisesti työnfyysistä ja henkistä kuormitusta.

• Suunnitella yhteistyökäytännöttyöterveyshuollon kanssa.

25.

Page 16: työturvallisuus Poronhoitajan työturvallisuus...tuu pulttipistoolilla. Seuraavaksi on vuorossa veren lasku eli pistäminen. Pään ja kielen irrotus sekä ruokatorven irrotus ja

16

työturvallisuusPoronhoitajan työturvallisuus

Maatalousyrittäjien eläkelaitosRevontulentie 6, 02100 Espoopuh. (09) 43 511, www.mela.fi

TEKSTI:Oulun aluetyöterveyslaitoksen työryhmä,johon kuuluvat erikoistutkija Anneli Pekkarinen,kouluttaja Maire Huurre ja erikoistyöhygieenikkoJuhani Niskanen.

Hankkeelle nimetty ohjausryhmä on ollut tukenaja auttanut käsikirjoituksen teossa. Ohjausryhmänpuheenjohtajana on toiminut Timo HannulaPaliskuntain yhdistyksestä ja jäseninä Keijo AlankoLapin TE-keskuksesta, Erkki Eskola Melasta, LassiValkeapää Saamelaisalueen koulutus-keskuksesta,Asko Autio Sattasniemen paliskunnasta ja SeppoHirvonen Posion-Livon paliskunnasta.

Antoisia lukuhetkiä ja ahaa elämyksiä!Toivovat kirjoittajat.

Hanketta on tuettu Melan työturvallisuusvaroilla.

KUVAT:Juha Taskinen: kansikuvaja kuvat1, 3, 9, 10, 11, 12, 13, 14.

Seppo Nykänen: kuvat 4, 5, 23.

Sebastian Nurmi: kuvat 24, 25.

Veikko Maijala: kuvat15, 16.

Erkki Eskola: kuvat 2, 6, 7, 8, 17,18, 19, 20, 22.

Tämä vihkonen on maksuton ja sitä voi tilataosoitteesta: Maatalousyrittäjien eläkelaitos, PL 16,02101 ESPOO, puhelimitse (09) 435 1421/ postitustai Internetistä osoitteesta www.mela.fi.

Erw

eko

Pain

otuo

te O

y 6/

05