Sanoja ja haamujaJokivarsitten varianttiKainun sana- ja sanahaamulista Aikamatkaa varten –Kvensk ord- og ordformliste til AikamatkaEira SöderholmSyksy 2012

aalto s. ’bølge’ aaloissa aaloittenaamen interj. ‘amen’aamu s. ‘morgen’ aamula aamua aamhuun hyvvää aamua 'god morgen'

(jf. moro)aamuhämärä s. ’morgenskumring’aamupäivä s. ‘formiddag’ aamupäivälä ~ aamupäivästäaamuruoka s. ’frokost’aapa s. 1. ‘åpent hav’ 2. ’åpent myrområde’ aapaa aavasta aavassa

aaphaan aavale aavat aavoilaaapahevonen s. ’havhest’aapameri s. ‘åpent hav’ aapamerenaapinen s. ‘abc-bok’ aapistaadministratiivinen adj. ‘administrativ’ administratiivisellaadressi s. ‘adress’ adventti s. ‘advent, søndag etter advent’agiteerata v. ‘agitere’ agiteeraamhaan agiteeraatahas adj. ’trang’ ahthaatahjo s. ‘esse, arne’ahkera adj. ‘flittig’ ahkerat (jf. uuttera)ahkerasti adv. ‘flittig’ahkio s. ‘pulk’ahma s. ‘jerv’ahnet adj. ‘begjærlig, grådig, ivrig’ se oli ahnet viinhaanahneus s. ’grådighet’ ahneuen ahneuttaahven s. 1. ‘uer’ 2. ’abbor’ ahventa (jf. järviahven)ai interj. ‘å, au’aihki ~ aikki s. ’stor og gammel furutre’ aihkitaijankulu s. ‘tidsfordriv’ aijankuluksiaijanräkninki ’tidsregning’ ennen aijanräkningin alun ’før vår

tidsregning’aijoissa adv. ‘i tide, tidsnok’aika s. ‘tid’ aijan aijassa aijasta aikana aikhaan aikhaanki aikaa aikoina

aikhoin aikoja toisin ajjoin ‘av og til’ pitkänä aikana ‘på lang tid’aika-avaruus s. ‘romtid, time space continuum’ aika-avaruutta

aikakartta s. ‘tidskart’ aikakartala aikakartanaikaknappi s. ‘tidsknapp’ aikaknappiaaikalaila adv. ’ganske mye’aikaleksikoni s. ‘tidsleksikon’ aikaleksikonissaaikamasiini s. ‘tidsmaskin’ aikamasiinilla aikamasiinissa aikamasiinhiin

aikamasiinin aikamasiinii aikamasiinistaaikamatka s. ‘tidsreise’ aikamatkala aikamatkale aikamatkanaikamatkakumppani s. ‘tidsreisekamerat’ aikamatkakumppanittenaikamatkakursi s. ‘tidsreisekurs’ aikamatkakursilaaikamatkalainen s. ‘tidsreisende’ aikamatkalaiset aikamatkalaisila

aikamatkalaistenaikamoinen adj. ‘anselig, staselig’ aikamoisen (jf. melkheinen)aikasaapphaat s. ‘tidsstøvleraikasärmi s. ‘tidsskjerm’ aikasärmiläaikaa adv. ‘for lenge siden’; aikaa postp. ‘for – siden´ vuosi aikaa ‘for et år siden’aikoat v. ‘tenke, ha mening’ aijon aijot aijoma aijottaaikoinansa adv. ’i sin tid’ailatella v. ’svaie, svinge’ ailattelleeaina adv. 1. ‘alltid (jf. tasan)‘ 2. ‘fremdeles, ennå’ ainaki adv. joo ainaki ‘ja visst’ainakhaan adv. ei ainakhaan ‘i hvert fall ikke’ainet s. ‘emne, material’ ainheetainua pron. ‘eneste’airo s. ‘åre’ airoilaaita s. 1. ‘gjerde’ 2. ’hage’ aian aiassa aittaa aittoiaitta s. ‘bod, stabbur’ (jf. puura) aitan aitassa aittaa aittoja aivan adv. ‘alldeles; bare’ajatella v. ‘tenke’ ajatelhaan ajattele ajattelin ajatelkaa ajatellu ajatelheet

ajattelema ajattellee ajatelthiin ajatteliajattaat v. ’jage etter’ajatus s. ‘tanke’ ajatuksessa ajatukset ajatuksissaajjaat v. ‘kjøre’ ajjaa ajoin ajoit ajoi ajamhaan ajethiin ajettais aja ajat

ajanheetajos s. ’betennelse, byll’ ajoksen ajoksiaajotie s. ’ferdselsvei’akka s. ‘kone, kjerring’akkara s. ’akkar’ (jf. ankkurikala)akkuna s. ’glugge’ (jf. ikkuna)akottuat v. ’bli gift (om en mann)’ akotuin aksentti s. ‘aksent’ aksentillaaktiivinen adj. ’aktiv’ala s. ‘område’ ala alala alale alalta alan

alaikhäinen adj. ’mindreårig’ alakerta s. 1. ’etasjen under’ 2. ’nedre lag’alamainen s. ‘undersått’ alamaisetalapuolela adv./p-sitio ‘nedenfor, på nedsida av’alapuolelta postp. ‘nedenfra’alas adv. ‘ned’alasti adv. ‘naken’alaston adj. ‘naken’ alastomiaalattiolainen adj. ‘altaværing’ alattiolaiset alattiolaisilla alattiolaisille

alattiolaisia alattiolaisenalemaksi adv. ‘lengere ned’aleti adv. ’til stadighet’ (jf. myöthään, myöthäänsä, yhtä mittaa)alhaala adv. ‘nede’alhainen adj. 'grei, kjekk'alimainen adj. ‘nederst’ alimaisheenalkhuun adv. ’fra først av’ (jf. alusta, ensialusta)alkka s. ’alke’alkaat v. ‘begynne’ alan alethaan alethiin alkanu alkoi aloima alama alan

alettu alkais alkaa alkaissa aloin lentämhään ’jeg begynte å fly’ (jf. ruveta)

alku s. ‘begynnelse’ alkhuun alkua alussa alustaalkuaikhaan adv. ‘i begynnelsen (om tid)’alkuhistooria s. ‘opprinnelse, bakgrunn’alkupuoli s. ‘førstedel’ alkupuolelaalla postp. ‘under’ pöyän alla 'under bordet'alle postp. ‘under’allehonda s. ‘allehånda’ allehondaa allehondanallekirjottaat v. ‘underskrive’ allekirjoitethiinalli s. ’isand’ allitalta postp. ‘under’alternatiivi s. ’alternativ’altso part. ‘altså’ (jf. siis)alttari s. ‘alter’ alttarillaalus s. 1. ‘underside’ 2. ‘fartøy’ aluksetalusta adv. ’fra først av’ (jf. alkhuun, ensialusta, alusti)alusti adv. ’først, for å begynne med’alusvaatet s. ‘undertøy’ alusvaattheetammatti s. ‘yrke’ammattilinja s. ’yrkesfaglig linje’ammet s. ‘stor kar’ ammheetampiainen s. ’veps’ ampiaisetampuat v. ‘skyte’ ampuiampultti s. ’ambolt’

ampumies s. ‘skytter (mannlig)‘ ampumiehetamtmani s. ‘amtmann’ amtmania amtmaniksi amtmanilla amtmanille

amtmanin amtmanista (jf. maaherra)ankara adj. ‘streng, flittig, utholdende, ivrig’ isä oli ankara maksan

pääle 'far likte lever veldig godt’ankkuri s. ‘anker’ankkurikala s. ‘akkar’ (jf. akkara)annijokilainen s. ‘vestrejakobselvværing’, adj. ‘fra Vestre Jakobselv’

annijokilaisenanomus s. ’søknad’ anomuksetanonsi s. ‘anonse’ anonsi anonsinanoppi s. ‘svigermor’ anopinansa s. ‘felle’ anssoi ansio s. ’inntekt’ ansiotantheeksi adv. ‘unnskyld, om forlatelse’antaat v. 1. ‘gi’ 2. ’tillate, gi lov’ anna annan annama annethiin annoin

antakaa antanu antoi antaa antamhaan annethaan antanheet anna olla ‘la være’, antaat ilmi ‘anmelde, angi, avsløre, avdekke’, antaat alle ’gi opp’

apet s. ’matblanding for hester og kyr’ appheetaplodeerata v. ‘aplodere, klappe’ aplodeerathaanaposteli s. 'apostel'apoteekki s. ‘apotek’ apoteekistaapparaatti s. ‘apparat’appelsiini s. ’appelsen’appifaari s. ‘svigerfar’ appifaarista appifaarinaprilikuu s. ‘aprill’ aprillikuutaapu s. ‘hjelp’ apua avula apuna sen avula ‘med hjelp av det’ tule aphuun

‘kom og hjelp’apukieli s. ‘hjelpespråk’ apukielenäapumies s. ‘hjelpesmann’ apumiehetarenteeri s. ’leie av fiskevann eller jord’aresteerata v. 'arrestere' aresteeraa aresteeraamassa aresteeratuksiargumenteeraaminen s. ‘argumentering’argumenteerata v. ‘argumentere’ argumenteeraanarina s. ’arne, åpent ildsted’arka adj. ‘sky, skygg’arkeologii s. ‘arkeologi’ arkeologiitaarki s. ’hverdag’ arjen arkena (jf. arkipäivä)arkipäivä s. ’hverdag’ (jf. arki)arkku s. ‘kiste’arkuttaat v. ’være redd for’ arkutatko sie? 'er du redd?'armahtaat v. 1. ’benåde’ 2. ’forbarme seg over’

armas adj. ‘kjær’ armhaatarmo s. ‘nåde’ armonarmolinen adj. ’nådig’arpa s. 1. 'arv' 2. ’lodd’arparaha s. 'arvepenger'arpi s. ’arr’ arvetarpulainen s. ’arving’ arpulaisetarranšööri s. ‘arrangør’ arranšöörit (ES)artikkeli s. ‘artikkel’ artikkelhiin artikkelistaarvata v. ‘gjette’ arvaan arvais arvasi arvaaarvatenki adv. ‘antakelig’arvaus s. ’gåte’ arvauksetarvautella v. 'spørre gåter’ arvauttelenarvela v. ‘tenke, anta’ arvelee arveliarvelus s. ‘tanke, vurdering’ arveluksenarvio s. ’overslag’ arviosta ’etter overslag’arvo s. ‘verdi’ Ruijan raha oon huonossa arvossa ‘norske penger har

dårlig verdi’arvokas adj. ‘verdifull’ arvokkhaatarvokkhaampi adj (komp. av arvokas) ‘mer verdifull’ asentopaikka s. ‘bosted’ (jf. asumapaikka)asumalaila adv. ’beboelig’ huonet ei vielä ole asumalaila ’huset er

foreløpig ikke beboeligasumapaikka s. ‘bosted’ asumapaikan (jf. asentopaikka)aset s. 1. ‘våpen’ 2. ’leketøy’ asheitaasetella v. ’leke’ asettelenasetti s. ‘asjett’ asettiaasettuat v. ‘stille seg, bosette seg’ asettui asetummaaskelet s. ‘steg’ askelettaasia s. ‘sak; ærend’ asian asiat asihaan asioista asioita asioissa asiataasuat v. ‘bo’ assuu asu asui asuin asun asunheet asuthaan asuthiin asuma

asumhaan asunu asutta asuvat asunuastet s. 'grad’ astheen (jf. graadi)asti adv. 1. ‘til, inntil‘ 2. ‘fra’ (jf. saakka) mie olen ollu kristilinen

lapsuuesta asti 'jeg har vært kristen siden barndommen' mie vien sinun Tromsshaan asti 'jeg skal følge med deg helt til Tromsø'

astia s. ‘kar, kjørel, all slags kopper og kar’ astioitaastianpeso s. ’oppvask’astianpesomasiini s. ‘oppvaskmaskin’astma s.‘astma’astuat v. ‘stige’ astumhaanasuja s. ‘beboer’ asujista asujat asujia (jf. asukas)asukas s. ‘beboer’ (ANB) asukhaita (~ ES asukkhaita) (jf. asuja)

asuma-ala s. ‘bosetningsområde’ asuma-aloistaasumahuonet s. ‘bolighus’ asumahuonheenasumakumppani s. ‘samboer’ asumakumppaninasumaruuma s. ‘værelse, beboelsesrom’ asumalomatateisti s. ’ateist’ateria s. ‘melkeomgang (spesielt om råmelk)’attama s. ’fjordis’ attamallaaueta s. ‘åpne seg’ aukeaa ~ aukenee aukeniaukaista v. ‘åpne’ aukaisseeauki adv. ‘åpen’aukinainen adj. ’åpen (f.eks. om båt)’ (jf. aukea, aukein)aukea adj. ‘åpen’ aukealle aukea vesi (jf. aukinainen, aukein)aukein adj. ‘åpen’ aukeimilla (jf. aukinainen, aukea)aukein s. ’åpning’ aikeimetauksuuni s. ‘auksjon’ auksuunissaaukustikuu s. ‘august’aurinko s. ‘sol’ auringonaurinkoinen adj. ‘solrik’ aurinkoisena (vrt. jf. aurinkonpaistheinen)aurinkonlasku s. ‘solnedgang’ aurinkonlaskussaaurinkonnousu s. ‘soloppgang’aurinkonpaistheinen adj. ‘solrik’ aurinkonpaistheisena (vrt. jf.

aurinkoinen)auskari s. ’auskar’autsi s. 'trang dal, kløft' (jf.vuoma, vankka, kuru)auttaat v. ‘hjelpe’ auta auttaa auttamhaanautti s. ’e, ærfugl (hunn)’ auttiin adj. ’øde’ auttiinta auttiimenaautuus s. ’salighet’ autuuenavaruus s. ‘verdensrommet’ avaruuenaverteerata v. ‘avertere’ averteerathiinaviisi s. ‘avis’ aviishiin aviisissa aviisista aviisiaavioliitto s. ’ekteskap’ avioliitossa (jf. naimisissa)avojalkasin adv. ‘barfotet’avopäin adv. ’barhodet’avustus s. ’hjelp, støtte stønad’ avustuksetavvain s. ‘nøkkel’ avvaimetbensiini s. ‘bensin’ bensiiniäbesiinipuoi s. ‘bensinstasjon’ bensiinipuo’in bensiinipuoissaBiblia s. ‘Bibel’ Bibliaa (jf. Raamattu)biblioteekki s. ‘bibliotek’blaai s. ’(lese)blad’bolševiikki s. ‘bolsjevik’ bolševiikitbussi s. ‘buss’ bussila (jf. ruuttapiili)

bändi s. ’band’ bänditC-vitamiini s. ‘C-vitamin’ C-vitamiiniadaami s. ‘dame’ daamiindaattamasiini s. ’datamaskin’daattumi s. ‘datum’desemperikuu s. ‘desember’desilitteri s. ‘desiliter’ desilitteriädevoni s. ’devonsluk’ devonia (jf. uistin)dialekti s. ‘dialekt’ dialektitten dialektista dialektina dialektitdigitaalikartta s. ‘digitalisert kart’ digitaalikartaladigitaalileksikoni s. ‘digitalleksikon’ digitaalileksikonia

digitaalileksikonistadikti s. ‘dikt‘ (jf. runo)direktoraatti s. 'direktorat'diskrimineerata v. ‘diskriminera’dokumentti s. ‘dokument’ dokumentissa dokumentista dokumentindongerihousut s. pl. ’dongeribukser’dyssi s. ’dysj’eeltä prepost. ‘foran’ hän tuli kotia eeltä juhaneksen 'han/hun kom hjem

før sankthans'eeltä adv. ‘i forveien’ (jf. eeltäpäin)eeltäpäin adv. ’i forveien’ (jf. eeltä)eesauttaat v. ‘hjelpe til, fremme’ eesauttoieespäin adv. ja niin eespäin ’og så videre’ (jf. ja niin poispäin)eessä postp. ‘foran’ se ooon juuri sinun silmitten eessä 'den er akkurat

foran øyene dine'eestakasin adv. ‘fram og tilbake’eesvastata v. ’være ansvarlig for’ eesvastaaneesvastaus s. ’ansvar’ eesvastauksessa heilä oli eesvastaus lapsista ’de

hadde ansvar for barn’eetä v. ‘gå fram(over)’ eethääneeskävijä s. ’pioner’eeventyyri s. ’eventyr’ (jf. satu)effektiivinen adj. ’effektiv’ehottaat v. ’foreslå’ ehotaneheä adj. ‘hel’ (jf. ehyt)ehto s. ’vilkår, betingelse’ehtoajattelija s. ’fritenker’ehtoolinen s. 'nattverd' ehtoolisen ~ herran ehtoolinenehyt adj. ‘hel’ (jf. eheä)ei v. ‘ikke’ eihän eikä emmä emmäkä emmäkö en enhän enkä et etkä

etkö että älä älkääeilen adv. ‘i går’

eistä adv. ’først’ (jf. ensistä)ekonominen adj. ’økonomisk’eksaameni s. ’eksamen’eksyät v. se öksyätelekriski s. ‘elektrisitet’ (jf. sähkö)elektronikki s. ’elektronikk’eli konj. ‘eller’ (jf. tahi)elinaika s. ‘levealder, levetid’ elinaijanelinkeino s. ’næring, levevei’ (jf. elämänkeino)elka s. ‘elg’ elkatelkansarvisuola s. ‘hjortetakksalt’ elkansarvisuolaaelläimittenpito s. ‘husdyrhold’ elläimittenpiostaelläin s. ‘dyr’ elläimiä elläimet (jf. elukka, elävä)elläintohtori s. ‘dyrlege, veterinær’elläät v. ‘leve’ elethiin elethään eli ellää elä elänheet eläny elät eläkää

elävät elläät herroiksi ’leve bra’elo s. ’reinflokk’elukka s. ’dyr’ (jf. elläin, elävä)elämä s. ‘liv’ elämän elämästä elämässä elämää elämhään oonko net

elämässä? ’lever de?’elämänkeino s. ‘næring, levevei’ (jf. elinkeino)elämäntyö s. ‘livsverk, livsgjerning’ elämäntyönelämöitteät v. ’holde leven’ elämöittenelättäät v. ‘livnære, holde liv i’elävä s. ’dyr’ (jf. elläin, elukka)emä s. ’dyremor’ emiäemäntä s. ‘kone; husmor; bondekone; matmor’ emänästä emänille

emänänengelska s. ‘engelsk språk’ engelskaaenimästi adv. ‘for det meste’ (jf. enintä, enniimitten)enimät pron. pl. ‘de fleste’enintä adv. ‘for det meste’ (jf. enimästi, enniimitten)eniten adv. ‘mest, høyst, maksimalt’ enkeli s. ‘engel’ enkeliäennemin adv. ‘tidligere’ennen 1. prep. ‘før’ 2. adv. ’tidligere’ 3. adv. ’heller’ ennenki hän oli

lähtyny muutamaa päivää ennen ’han hadde dratt noen dager tidligere’ ennen mailmassa ’før i verden, tidligere’

ennenvanhasta adv. ’i gamle dager’enniimitten adv. ‘for det meste’ (jf. enimästi, enintä)enniin kvanttori ‘det meste’ enniimätennustaat v. ’spå’ennustus s. ’spådom’ ennustukset

ennättäät v. ’rekke’ ennätimmä (jf. keritä)ennää adv. ei ennää ‘ikke mer’eno s. 1. ‘onkel (på morsida)’ 2. ’(stor) elv’ (jf. teno) enoistaensi adj. (ubøyelig) ‘neste; første’ ensi kerrala ‘neste gang’ensialusta adv. ’i begynnelsen’ (jf. alusta, alkhuun)ensimäinen ord. ‘første’ ensimäisen ensimäisenä ensimäiset ensimäisistä

ensimmäisiä ensimäisissä ensimäisessäensinä adv. ‘først og fremst’ensistä adv. ‘først’ (jf. eistä)entinen adj. ‘tidligere’ entisheenentiseltä adv. ’fra før’ se oon minule entiseltä opas mies ’han kjenner jeg

fra før’enturissa adv. ’på et uvisst sted’ lääki oli enturissa ’ legen visste man

ikke om hvor han var’ entä adv. ‘enn’ entäsenämen adv. ‘mer’ (jf. enämpi)enämpi adv. ‘mer’ (jf. enämen)enämpää adv. ’mer (i nektende setninger)’ mie en saata sanoat enämpää

’jeg kan ikke si mer’eppäilä v. ’tvile’ eppäilenepäjumala s. ’avgud’epäluulonen adj. ‘mistroisk, mistenksom’ epäluuloisenaepäonnistuat v. mislykkes’epäselvä adj. ‘uklar’ epäselvääepätavalinen adj. ’uvanlig’epäuskoinen adj. ’vantroende’epävissi adj. ’ubestemt’erehtyät v. ‘ta feil’ erettynnyerheys s. ’feil, feiltakelse’ erheyksen erheyksiäeri adj. ‘forskjellig’; pron. ‘annen’erikoinen adj. ‘spesiell’ erikoiset erikoisenerikoisen part. ‘spesielt’erilainen adj. ‘forskjellig; annerdeles’ erilaiset erilaiselta erilaisiaeriliikasesti adv. ‘særlig, spesielt’ (jf. erittäinki, erinomhatten)erilänsä adv. ‘adskilt’ (jf. erittäin)erimielisyys s. ’tvist, uenighet’ erimielisyyeterinomhanen 'spesiell' (jf. eriskumhanen)erinomhatten adv. ’spesielt, særlig’ (jf. eriliikasesti, erittäinki)eriskumhainen adj. ‘spesiell, merkelig’ (jf. erinomhainen)eristäät v. ’skille, holde fra hverandre’ rajat eristävä kansan toisesta

kansasta ’grensene skiller folk fra hverandre’

erittäin adv. ’for seg, adskilt’ Pykejä oon ollu erittäin näistä muista kylistä ’Bøgøynes har vært adskilt fra disse andre bygdene’ (jf. erilänsä)

erittäinki adv. ’særlig, spesielt’ (jf. eriliikaisesti)erityinen adj. ‘spesiell, bestemt’erkaantuat v. ‘skille seg, bli skilt’ erkaantuvatero s. 1. ‘forskjell’ (jf. erotus) 2. ’skilsmisse’erottuat v. ‘skille seg; kunne sees, være synlig’ erottunnu erottuuerotus s. 1. ’forskjell’ 2. ’reinskilling’ erotuksetesikerran adv. ‘for første gang’esile adv. ‘fram’esim. adv. ‘f. eks.’ (= esimerkiksi)esimerkiksi adv. ‘f. eks.’esittäät v. ‘framføre, uttrykke’ esittiesivalta s. ‘øvrighet; mundighetene’ esivallat esivalloileessiintyät v. ‘forekomme’ essiintyvätestet s. ‘hinder’ estheetestäät v. ’hindre’ (jf. hättiät)etelä s. ‘sør’ etelästä etelhääneteläläinen s. ’søring’ etelämpi adj. ‘sørligere’ etelämpänä ‘lengere sør’etheen postp. ‘foran’etheenkäsin adv. ’framover’ (jf. etheenpäin)etheenpäin adv. ‘framover’ (jf. etheenkäsin)etheensä adv. ‘foran seg’ette konj. ‘at’ se vähenee ette vähenee ’det blir mindre og mindre av det’

(jf. että)ettei konj. ‘at ikke’ ettei se mene ‘at han ikke går’että konj. ’at’ (jf. ette)etuhammas s. ‘fortann’ etuhamphaatetumainen adj. ’fremst’ (jf. perämäinen)etunimi s. ‘fornavn’ (jf. ristimänimi)evakko s. ’evakuering’ evakon aikana ’under evakueringa’evakueerata v. ‘evakuere’evankeelis-lutherilainen adj. ‘evangelisk-luthersk’ evankeelis-

lutherilaisheeneväs s. ‘niste’ (jf. niesta) evhäät evhäitäfaari s. ‘far; bestefar’ faarila faarin faarit faartinfaarti s. ‘fart’ faartiafanki s. ‘fange’ fangiksifankikaveri s. ‘fangekamerat’ fankikaverin fankila s. ‘fengsel’ fankilassa fankilasta fankilhaanfankileiri s. ’fangeleir’

fapriikki s. ‘fabrikk’fasta adj. ’fast’ (jf. vakituinen)fati s. ‘fat’ fatin fattii fatilafatilinen s. ‘en fat (full av noe; om mengde)’favoritti s. ’favoritt’feeriä s. ‘ferie’ feeriällefeili s. ‘feil’ feiliä feilit (jf. vika) fennomaani s. ‘fennoman, finskhetsaktivist’ fennomaania fennomaanin

fennomaanitfepruaarikuu s. ‘februar’ fepruaarikuuta fepruaarikuunfierlyyti s. ’fjerflut’fierua ~ fierva s. ‘fjære (om stranden og vannet)’ fieruaa fieruassafiervavesi s. ‘fjære (om vannet)’ (jf. fierva) fiervaveetfiiberi s. ‘fiber’ fiiberiäfiikus s. ‘gummifikus’fiila s. ’fil (vertøy til å file)’fiilata v. ’file’ fiilasfiili s. 1. ’fil (f.eks. datafil)’ 2. ’melkeringe, rømmekolle’fiini adj. ‘fin, vakker; tynn’ fiinitten fiinit fiinhiin fiiniksi fiiniäfiinimpi adj. (komp. av fiini) ‘finere’fiinisti adv. ‘fint’fiktiivinen adj. ‘fiktiv’ fiktiivisetfilee (~ file) s. ’filé’ fileetäfileteerata v. ’filetere’ fileteeraanfilmi s. ’film’ filmitfirma s. ’firma’fiskari s. ‘fisker’ (jf. pyytäjä, pyytömies) fiskarit fiskaria fiskarinfiskariperet s. ‘fiskerfamilie’ fiskariperheestäfiskata v. ‘fiske’ fiskanheet (jf. pyytäät)fisku s. 1. ‘fiske, fiskeri’ (jf. pyytö) 2. ’sviske’ fiskhuunfiskuvelli s. ’sviskesuppe’fiskuhomma s. ‘fiskearbeid’ fiskuhommissafiskupolitiikki s. ‘fiskeripolitikk’flaaku se flakuflaku ~ flaaku s. ‘flagg’ flaaun flavut flakujaflasku s. ‘flaske’ flaskui flaskut (jf. potteli)flinkki adj. ’flink’ (jf. seppä)flynteri s. ‘flyndre’ flynteriäflyyi s. ‘fly’ flyyiä flyyilä flyyissä (jf. ilmalaiva, lentolaiva)fläkätä v. ’kløyve, dele på langs (fisk)’ fläkkäsinfläski s. ‘flesk’ (jf. läski)formata v. ‘forme’ formathaanformu s. ‘form (for å steike noe i)’

frahtata v. ‘frakte’ frahtaama frahtaamhaan (jf. kuljettaat)frahti s. 1. frakt, fraktavgift’ frakki s. ‘frakk’franska s. ‘fransk språk’ franskan kielifreistata v. ‘prøve’ freistaa freistaama freistais freistasi freistanu

freistattu (jf. kokkeila, yrittäät)friiari s. 'frier’friiata s. 'fri til ha følge med’friiastella v. se friiatafrouva s. ‘frue’ frouvat frouvanfrukti s. ‘frukt’ fruktistafruukosti s. ’frokost’ (jf. aamuruoka)fryysi s. ‘fryseboks, fryseskap’fröökynä s. ‘fröken’ fröökynänäfunteerata v. se hunteerata)fylkinkomuuni s. 'fylkeskommune‘fylkki s. ‘fylke’ fylkkiäfyllätä v. ’fylle’fyyry s. ’fyr, fyrlykt’fyyrylyhty s. ’fyrlykt’färi s. ‘farge’färinen adj. eri färisiä ‘av forskjellige farger’ färisiksifärja s. ’ferge’ (jf. lautta, lossi)fästi s. ‘fest’ (jf. piot) fästhiin fästissä fästikontrahti s. 'festekontrakt' fästikontrahitgeeni s. ‘gen’geenisekotus s. ‘genblanding’graadi s. ‘grad’ graadii graadissa (jf. astet)gramma s. ‘gram’ grammaagrammatiikki s. ‘grammatikk’ grammatiikkia grammatiikin

grammatiikitgrillata s. ‘grille’ grillattuhaaki s. ’hage, innhegning' haakissa (jf. taras)haalea adj. ‘lunken’ haaleatahaamu s. 1.‘(gramm.) form‘ 2. ‘skikkelse’ (jf. muoto) 3. ‘spøkelse’

haamuja haapa s. ’osp’haara s. 1. ‘grein' 2. 'skrev’haaskata v. ’sløse’ haaskaan (jf. tuhlata)haasio s. 'hesje'haava s. ‘sår’haavottaat v. ’såre’haijikala s. ’hai’

haiju s. ‘lukt, duft’ haikata v. ‘haike’ haikkaamahaikara s. ’skarv’ (jf. skarffa)haista v. intr. ‘lukte’ haisee hyvältä 'lukter godt'haistaat v. trans. ‘lukte’ haistaa haistanhaitari s. ’trekkspill’haitata v. ’skade, forstyrre, hindre, hefte’haijuheinä s. ’marigress’hajanainen adj. ‘spredt, usammenhengende’hajjaantuat v. ’bli spredt’ hajjaanuthiinhajottaat v. trans. ’spre, oppløse, ødelegge’ hajoitanhajota v. intr. 'gå i stykker’ hajjoohaju s. se haijuhaka s. ‘hasp, krok’ haathakaparenteesi s. ‘hakeparentes’hakata v. ‘hugge; slå’ hakkas hakathiin hakattua hakkaishakemamatka s. ‘en tur for å hente noe’hakeat v. ‘leite etter’ haje hakemhaan hakkee hajema hakevanhakko s. ’skogsområde der det har blitt hogd trer’hako s. ’bar (f. eks. av furu)’ havuthaku s. se hakohalata v. ’klemme, omfavne’ hallaan (jf. pittäät kaulasta)haljeta v. ’sprekke’ halkeaahalkaista v. ‘kløyve, dele i to’ halkaisthaan (vrt. halkoot)halki adv. ’ i to, tvers av, tvers igjennom’halkeama s. ‘sprekk, revne’ (jf. halkein)halkein s. ’sprekk, revne’ (jf. halkeama)halkoat v. ‘kløyve, dele i to’ halvoima (vrt. halkaista)halko s. ‘vedskie’ halvot ~ halot halkojahalkopino s. ’vedstabel’ halla s. ’frost (om sommeren)’ halla pannee ’frosten ødelegger’hallitus s. ‘regjering’ hallituksenhallitusherra s. ‘myndighet’ hallitusherrat hallitusherroilehallussa postpos. ‘i eie’ se oon pojan hallussahalpa adj. ‘billig’ halvat halpoja (jf. huokea)halu s. ‘lyst’ pojala oli halu nähä maailmaa ’gutten hadde lyst å se

verden’haluta v. ‘ha lyst til, ville, ønske’ haluaisin haluaisit haluaisitta haluaa ~

halvaa haluamma halluun haluat haluatta halusi halusin halunu haluthiin haluais haluaisimma haluthaan halunheen haluttu

hamet s. ‘skjørt’hamina s. ‘havn’ haminathammas s. ‘tann’ hamphaat hamphaita hamphaitten

hamppu s. 'hamp'hanhi s. ’(grå)gås’ hanhinhanka s. ’tollegang’ hangathankala adj. ’besværlig, ubekvem’hanki s. ’(dyp) snødekke, snøskavl, skare’ hangenhankki s. ’bunt, knippe, hank’ hankithankkiat v. ’skaffe’ hankinhantteerata v. ’håndtere’ hantuuki s. ‘håndkle’ hapan adj. ‘sur’ happamanhapantaikina s. ‘surdeig’ hapantaikinaa hapantaikinalla hapantaikinastahappanuttaat v. trans. ’surne’happela adj. ’snar, kvikk’harakka s. ‘skjære’harava s. ‘rive, rake’haravoitteat v. ‘rake, bruke rive’ haravoittenharja s. 1. ‘møne, takrygg’ 2. ’børste, kost’ 3. ’man (på hest)’ harjanharjaantuat v. ‘bli vant til’ harjaantunnuharju s. ‘ås’ harmaja adj. ‘grå’ harmaajatharppuna s. ‘harpun’ harppunallaharras adj. ’andektig’ harthaatharri s. ‘harr’ harrithartia s. ‘skulder’ hartiat (jf. olka, olkapää)harva 1. adj. ’glissen’ harvoi 1. pron. ’få’ joku harva ’noen få’harvassa adv. ’spredt’ sielä oli talloi harvassa ’det var få hus der’harvinainen adj. ’sjelden, uvanlig’harvon adv. ’sjelden’ hattu s. ‘hatt’ hatun hatunkihauata v. ‘begrave’ hauathiinhauet s. ’kuforing kokt avhøy og fiskehoder’ hautheenhauki s. 'gjedde' hauvethaukka s. 1. ‘gjesp’ 2. ’hauk’haukkuat v. 1. ’gjø, bjeffe’ 2. ’skjelle’ (jf. moittiat, toruat) haukunhauska adj. ‘morsom, artig, trivelig’ hauskathauta s. ‘grav’ hauanhautoontuat v. ‘trekke, modnes (om mat)’ hautoontunheethavainto s. ‘oppdagelse, observasjon’havaita v. ‘oppdage, merke’ havaittee havaittemma havaittemattahavata v. se havaitahavahtuat v. ‘våkne til, skvette til’ havattuuheh interj.heikko adj. ‘svak’

heiluttaat v. ‘vifte’ heiluttaaheiluat v. ‘svinge, vaie; svaie’ heilui heiluthaan heiluuheiskuttaat v. ‘vifte’heinikkö s. 'gressmark'heinä s. ‘høy’heinähäkki s. ’høyhekk’ heinämaa s. ’høyslåtte’ (jf. karkea, niitty)heinänteko s. ’høyonn’heittäät v. ‘slutte’ heittäkää heitä heittänyhektu s. 'rommål: ca 100 liter'hekturi s. ’skinnlue’helatuorestai s. ’Kristi himmelfartsdag’ helatuorestainahelikopteri s. ‘helikopter’ helikopterissahella s. ‘helle’helluntai s. ‘pinse’ helluntainahelma s. ’kant på skjørt, skjole, bluse, jakke’ helmojahelpompi adj. ‘lettere’ (komp. av helppo)helposti adv. ‘lett’helppo adj. ‘lett’hengastaat v. trans. ’henge (opp)’ hengastanhengata v. trans. / intrans. ‘henge’ henkaa henkasi henkais (jf. hirttäät)hengestyät v. ‘bli åndpusten’ hengestynheenähengissä adv. ‘med i livet i behold’ hän oon hengissä ‘hun/han har

overlevd’henkastaat v. trans. se hengastaathenkata v. se hengatahenki s. 1. ‘liv’ 2. ’person’ hengen ottaat hengiltä 'drepe' vähissä hengin

’(nesten) halvdød’henkaavuus s. ‘avhengighet’ henkaavuuen (ES)henkiät v. ‘ånde’ henginhenko s. ’brattheng (ved fjellside)’ henkostahera s. ‘myse’ herasta heratherkku s. ‘godbit, delikatesse’ (jf. hersku) herkkuja herkut herkulta

herkkuaherkkä adj. ’ømtålig; lett, snar’hermo s. ‘nerve’hermostuat v. ‘bli nervøs’ hermostuthiinhernet s. ‘ert’ hernheitäherra s. ‘herre’ herroitten herran herroila herrat herrhaanherrahtava adj. ‘herrskapelig, herraktig’herrasmies s. ’herremann, gentlemann’ herrasmiehetherraton adj. ‘herrelös’ Voi herraton aika! ‘Du store min tid!, Gud

bevare!’

herräys s. ‘vekkelse’ herräyksenherräysliiket s. ‘vekkelsesbevegelse’ herräysliikkheenhersku s. ‘godbit, delikatesse’ herskuja herskut herskulta herskuaherätä v. ‘våkne’ herräänhet pron. ‘de’ heän heile heilä heistä heiät heihin heitäheti adv. ‘snart, straks’hetki s. ‘stund’ hetkenhevonen s. ‘hest’ hevosellahevosenkenkä s. ’hestesko’hevosenmarja s. ’blokkebær’hevoskuorma s. ’hestelass’hevosloimi s. ’dekken, hesteklede’hias adj. ‘langsom, treg’hieraantuat v. 'bli slitt' hieraantunnuhieroat v. ' gni, masere’hieta s. ‘sand’ hieala (jf. santa)hietanen adj. ‘sandete’ hietasellehietalaattia s. ‘sandgulv’ hietalaattiahietamella s. ’sandmel’hihata v. ‘gå på ski’ hihathaan hihtaa hihtaisit hihtasit hihtasihihna s. ’reim’ (jf. remmi)hiili s. ‘kull’ hiilethiiri s. ‘mus’ hiiren hiiriähiirihaukka s. ’hijoat v. ’slipe’hiljan adv. 1. ‘sent' 2. 'stille’hiljanen adj. 1. ‘sen’ 2. 'stille. rolig'hiljasuus s. ’stillhet’ hiljaisuuessahiljastuat v. ‘bli forsinket’ hiljastunnuhiljattain adv. ’for ikke så lenge sida’hiljemin adv. ‘senere’ (komp. av hiljan)hilla s. ‘multebær’ hilloja hilloitten hillamaa s. ‘multeland’ hillamainahillankukka s. ‘molteblomst’ hillankukkiahillitä v. ’beherske’ hillitte ittesti ’behersk deg’ (jf. piätellä ittensä)himo s. ’begjær’hinkalo s. ’bås’ hinta s. ‘pris’hirmu adv. ‘veldig, meget’hirmunen adj. ‘veldig stor, enorm’hirmunen adv. ‘veldig, forferdelig’ (jf. hirmusen)hirmusen adv. ‘veldig, forferdelig’ hirmusen paljon ‘veldig mye’ (jf.

hirmusesti)

hirmusesti adv. ‘veldig, forferdelig’ (jf. hirmusen)hirnahtaat v. ’knegge (en gang)’ hirnattihirnuat v. ‘knegge’hirsi s. ‘tømmer’ hirtheen mennä hirtheen ‘henge seg’hirsihuonet s. ‘tømmerhus’ hirsihuonheesta hirsihuonheissahirttämätouvi s. ‘hengingstau’hirttäät v. ‘henge (en person)’ (jf. hengata)hirveä adj. 1. ‘forferdelig’ 2. ’stor’ hirveätäkihirveämpi adj. ‘forferdeligere’ (kom. av hirveä) hirveämpäähistooria s. ‘historie’ histoorian histooriasta histooriaahistoorialinen adj. ‘historisk’ histoorialisethithaamin adv. ‘saktere’hitunen s. ‘fnugg, flak, en liten smule’hiveltyät v. 'bli vond (av ledd)’ hivelythiinhoi interj.hoikka adj. ‘slank, tynn’ hoikat hoikkiahoikkuat v. ’bli slankere’ hoikunhoito s. ‘stell, omsorg’ hoionhoitaat v. ‘stelle, pleie’ hoianhoksata v. ‘komme på, finne på/ut’ hoksaama hoksanuholkeri s. ’håkjerring’hollantilainen adj. ‘hollendsk’hollantilainen s. ‘hollender’ hollantilaisenhollipaikka s. ‘holdeplass’homma s. ‘jobb, arbeid, gjøremål’ hommaa hommat hommhiin

hommasta hommissa hommiahonka s. '(tørr) furu’ hongathopea s. ‘sølv’hopeavana s. ‘sølvbelte’ hopeavananahoppu s. ‘hast, travelthet’ minula oon hoppu ‘jeg har det travelt’hoppuruoka s. ‘ferdigmat’ hoppuruokaahopusti adv. ‘fort, i full fart’ minula oon hoppu hourata v. ‘tulle’ houraa houraamasta houran houraathousunsääri s. ’buksebein’ housunsäärethousut s. pl. ‘bukse’hoviherra s. ‘hoffmann’huh interj.huiii interj. huilata v. 1. ’gli, skli’ 2. ’flyte, renne’ 3. ’ake’ huilashuiluat v. ’kjerne’ (jf. kirnuta)huiskuttaat v. ’vifte’ huiskutanhuivi s. ‘tørkle, skjerf, sjal’ huivithukka s. ‘ulv’

hukkhaan adv. mennä hukkhaan ‘bli borte, bli ødelagt’hukki s. 1. ’høgg (krok til å ta opp fisken)’ 2. 'lyster'hukkuat v. 'drukne' (jf. hävitä)hullu adj. ‘gal’ hullut hulluista hulluahulluin adj. (superl. av hullu) ‘galest’hullumpi adj. (komp. av hullu) ‘galere’ hullumaksihullunkurinen adj. ’snurrig, kostelig, komisk’ hullunkuristahullutella v. ’tulle, tøyse’ (jf. taajoat)hulluus s. ’galskap’ hulluutta hulluuenhunaja s. ‘honning’ hunajaahunteeraaminen s. ‘tenking, det man skal tenke på’ hunteeraamistahunteerata v. ‘tenke, fundere’ (jf. funteerata, jänkätä) hunteeraamassa

hunteerata hunteeraa hunteeraamhaan hunteerannuhuoata v. ‘sukke’ huokaan huokasihuokaila v. ‘sukke’ huokaileva (avl. av huoata)huokea adj. ‘billig’ (jf. halpa)huoliat v. ‘ville ha’ huoliihuolimaton adj. ’likegyldig’huomata v. ‘oppdage, legge merke til’ huomaa huomaavan huomanheet

huomaisimma huomaisitta huomasitta huomanu (jf. havaita, hoksata)

huomena adv. ‘i morgen’huomenaamula adv. ‘i morgen tidlig‘huomhaatus s. ‘merknad’huonet s. ‘hus’ (jf. talo) huonheesseen huonheessa huonheet huonheissa

huonheita huonheenhuonetlaikko s. ’husleie’huono adj. ‘dårlig’ huonona huonoohuonoin adj. (superl. av huono) ‘dårligst’ huonointa huonoimat

huonoimphiinhuonompi adj. (komp. av huono) ‘dårligere’ (jf. värrempi) huonomaksihuonomuus s. 'underlegenhet' huonomuuttahuonota v. ’bli dårligere’ (jf. värretä) huononeehuora s. ‘hore’ huoranhuorata v. ’hore, drive med hor’ huorashupi s. ’fornøyelse, moro’hups interj. ‘vips’hurina s. ’dur’hurja adj. ‘vill’ hurskas adj. ’from’ hurskhaathuttura tulla hutturhaan ’bli full, beruset’huuela v. ‘rope’ huutelee huuelhaan (jf. huutaat)huuli s. ‘leppe’ huulet

huuto s. ‘rop’huutokauppa s. ’auksjon’huutaat v. ‘rope’ huua huuethaan huuethiin huutaa (jf. huuela)huvittaat v. ’ha lyst til’ ei se huvittannu ’det hadde man ikke lyst til’hyhmä s. ’sørpe (av is, snø)’hykset s. pl. 'håret (på hodet til et menneske)'hyksi s. ‘(et) hår (på hodet)’ (jf. karva) hykset hyksiähyljet s. ‘sel’ hyljettähymmyilä v. ‘smile’ hymmyilee hymmyili hymmyilemhään (jf.

muijoila)hymööri s. ‘humør’ se oli niin hyvälä hymöörillä ‘han/hun var i så godt

humør’ (jf. mieli)hypätä v. ‘hoppe’ hyppäis hyppäsi hypäkkäähys interj.hyttä s. ’hytte’hyvin adv. 1. ‘bra’ (jf. adv. hyvästi) 2. ’meget’ hyvväilä v. ‘kjærtegne’ hyvväilihyvä adj. ‘god, bra’ hyviä hyvvää hyväle hyvän hyvät hyvältä hyvälä

hyvänähyväksyät v. ’godta’hyvämuistonen adj. ‘med god hukommelse’hyvästi interj. ‘farvel, adjø, ha det bra’ hyvästithyvästi adv. ‘bra’ (jf. hyvin)hyyrätä v. ‘ta hyre’ hyyräthiin Jäämerheenhyyry s. ’hyre (i skip)’hyysikkä s. ‘toalett, do’ hyysikkhäänhyyssä s. ‘hyse’ hyyssää (jf. tiuso, juuso)hyytyät v. ’stivne, størkne’ hyytynyhyöylinen adj. ‘nyttig’hyöyttäät v. trans. ‘nytte, gagne’hyökätä v. 'angripe' hyökkäänhyötyät v. intr. ‘ha nytte av’ hyöyn kainun oppimisesta hyötyy ‘en har

nytte av å lære kvensk’hyöty s. ‘nytte, fordel’ hyöyn hyötyähäfti s. ‘hefte’ häftit (jf. vihko)häh interj. ‘hæ’häikäistä v. ‘blende’ häikäiseehäiritä v. ‘forstyrre’ häirittenhäkki s. ’bur, hekk’ häkithämet s. ‘språket i Tavastland’ hämettähämhäkki s. ’edderkopp’ hämhäkithämmästyät v. ‘bli overrasket’ hämmästynheet hämmästynheen

hämmästynny hämmästynheiltä

hämärä s. ‘halvmørk’ hämärässähän pron. ‘han, hun’ hänele hänelä hänen hänenki hänestä häntä häneltähäpheissä adv. ‘skamfull, flau’ hän oon häpheissähäpeä s. ‘skam’häpy s. ‘skamfølelse’ sillä ei ole häpyähärkin s. 'trevisp av furu- eller grantretopp' härkimellähärkiät v. ‘bli øksen’ härkihärkä s. ‘(kastrert) okse; kjørerein’ härjittenhäränliha s. ‘oksekjøtt’ härkälihhaahättiät v. ’hindre’ (jf. estäät) hättiny hättäilä v. ’være redd, bekymret’ hättäileehättääntyät v. ‘bli engstelig’ mie hättäänynhätä s. ‘nød’ hättää mie olin niin häässä 'jeg var veldig i nød’hätähuuto s. ‘nødrop’ hätähuuonhätähättää adv. ’så vidt, med nød og neppe’hävetä v. ‘ skjemmes’ häpeänhävittäät v. ‘ødelegge’ hävitethiin hävitti hävittäähävitä v. 1. ‘drukne' (jf. hukkuat) 2. 'bli borte’ (jf. kaota) hävisi häviny

häviää häviämässä hävittäishävitön adj. se hävytönhävytön adj. ’uforskammet’ hävyttömäthäytyät v. ‘måtte, være nødt til’ häy’yin häy’ymä häy’yn häytyisimmä

häy’ythään häytyi häy’yt häytyisin häytyis häytyisit häytyy häytyny (jf. häätyyt)

häämöttäät v. ‘skimtes’ häämöttäähäärätä v. ‘styre, ståke’ hääräähäät s. pl. ‘bryllup’ häissä häihiin kaksi päivää met piimä häitä ‘vi hadde

to dagers bryllup’häätyät v. ‘måtte, være nødt til’ hääyn, häätyihöperä adj. ’sprø, tåpelig, tullete’höperänlainen adj. ’litt tullete’höristellä v. ‘spisse ører’ höristelhään hevonen höristelee korviahöyhän s. se höyhenhyöhen s. ‘fjær, dun’ höyhemethöylä s. ‘høvel’höylätä v. 'høvle’ höyry s. ‘damp’höyrytä ‘dampe’ höyrysihöystö s. 1. ‘gjødsel' 2. 'krydder’höystäät v. ‘gjødsle; krydre’idee s. ‘idé’identiteetti s. ‘identitet’ identiteetinihana adj. ‘deilig, nydelig’ ihanaa

ihaniin adj. (superl. av ihana) ‘nydeligst’ ihaniimpiaihhaila v. ‘beundre’ ihhailehan ihhailemhaanihmet s. ‘under, mirakel’ ihmettä ihmheessä ihmheenihmetellä v. ‘undre’ (jf. kummastella) ihmetelhään ihmettele ihmettelet

ihmettelisimmä ihmettelin ihmettellee ihmettelimäihminen s. ‘menneske’ ihmisen ihmiset ihmisille ihmisiä ihmisten

ihmistä ihmiselle ihmiset ihmisistä ihmisillä ihmisiltä ihmisinä käyä ihmisissä ’besøke folk’

ihmisjoukko s. ‘folkemengde; befolkningsgruppe’ ihmisjoukkhoonihmisraito s. ‘menneskerekke’ ihmisraionihmistokka s. ‘menneskeflokk’ihmisyys s. ’folkeskikk’ oonko tuo ihmisyyttä ennää? ’er det der

folkeskikk nå lenger?’iho s. ‘(menneske)hud’iili s. ’skur, byge’ (jf. kuuro) iilitikhäinen adj. (av aldern) vuoen ikhäinen ‘ett år gammel’ikinä adv. ‘noensinne’ikkuna s. 1. ‘glugge’ 2. ’møkkhull i fjøset 3. ’vindu’ ikkunhaan ikkunaa

ikkunassa (jf. klasi, akkuna)ikunen adj. 1. ‘evig’ ikusessa 2. 'av viss alder' ko mie olin viien ikunen

'da jeg var fem år'ikusuus s. ‘evighet’ ikusuuenikä s. ‘alder’ikäihminen s. ‘tilårskommen menneske’ikänen se ikhäinenikämies s. ‘eldre mann’ikävä s. ’sorg’ ikävä adj. ’trasig, trist’ilkeä adj. ‘ekkel, slem’ilma s. ‘luft; vär’ ilmala ilmhaan ilmanilmalaiva s. ‘luftskip; fly’ ilmalaivasssa (jf. lentolaiva, jf. flyyi)ilman adv. 1. ‘gratis' 2. 'vel’ilman prep. ‘uten’ ilman rahatta 'uten penger'ilmaraito s. ‘lufttog’ (ES) ilmaraiosta ilmaraiola ilmaraion (jf. ilmatooki)ilmatooki s. ‘lufttog’ (jf. ilmatooki)ilmestys s. ’åpenbaring’ Juhaneksen ilmestys ’Johannes’ åpenbaring’ilmestyät v. ‘dukke opp’ ilmestyy (jf. ittäät)ilmivalkea s. pallaat ilmivalkeassa 'stå i lys lue' (jf. julkituli)ilmottaat v. 1. ‘si fra’ 2. ’uttrykke’ ilmotanilo s. ‘glede’ ilonilonen adj. ‘glad’ ilosetilosempi (komp. av ilonen) adj. ‘gladere’ iloisemmaltailosesti adv. ‘gledelig’

iloita v. ’glede seg’ iloittenilta s. ‘kveld’ iltana illaniltanen s. ’kveldsmat’ (jf. iltaruoka)iltapuoli s. iltapuolela ’mot kvelden’iltapäivä s. ‘ettermiddag’ iltapäivänäiltaruoka s. ’kveldsmat’ (jf. iltanen)iltarusko s. ’kveldrød’iltti s. ’overstykke på skaller’ilvehtiät v. ’spøke, skøye’ilves s. ’gaupe’ ilvekset (jf. ilveskissa)ilveskissa s. ’gaupe’ (jf. ilves)imeät v. ’suge’ imiindiaaneri s. ‘indianer’inhota v. ‘avsky, forakte’ inhoaninsenööri s. ‘ingeniør’interesantti adj. ‘interessant’ interesantistainteresseerata v. ‘interessere’ interesseerattuiinternaatti s. ‘internat’ internaatin internaatissainto s. ‘iver’ innossaintressi s. ‘interesse’ intressistäirtain adj. ’løs’ irtaimilleiskeät v. ‘slå; undersøke’ iskeet valkeata ‘lyne’iso adj. ‘stor’ (jf. suuri) ison isot isossa isole isoja isoa isoisä s. 'bestefar’ (jf. äiji)isokairo s. ’stormåse’ (jf. kairo)Isokarfuu s. se IsokarhuIsokarhu s. ’Storebjørn’Isokarhuu s. se Isokarhuisokäräjä s. 'storting' isonkäräjän (jf. isotinka)isomasti adv. ei isomasti ’ikke særskilt mye’ (jf. isosti)isompi (komp. av iso) adj. ‘større’ isomassa isoman isomalleisomus adj. (superl. av iso) ‘størst’ isomuksen (jf. issoin)isontaat v. ’forstørre, gjøre større’ isonan isontannuisosti adv. ei isosti ’ikke mye’ (jf. isomasti, paljon)isota v. ‘bli større’ isoneeisotinka s. ‘stortinget’ isossatingassa (jf. isokäräjä)issoin adj. (superl. av iso) ‘ størst’ issoiman (jf. isomus)istuin s. ‘sete, oppholdssted’ istuimetistuat v. ‘sitte’ istu istukaa istuma istuthaan istuu istuisimma istunheet

istui istumassa istunu istumhaanisä s. ‘far’ isän isiä (jf. faari, pappa)isäntä s. ‘ektemann; husbonde’ isänittenitaalia s. ‘italiensk språk’ itaalian kieli

itaalialainen s./adj. ‘italianer; italiensk’ itaalialaistaitkeät v. ‘gråte’ (jf. parkuat) itkekää itkee itkemä itkethään itkettyitku s. ‘gråt’itte indef.pron. ‘selv’ ittele itteläitte refl.pron. ‘seg selv’ itteni (sg. 1. p.) ittesti (sg. 2. p.) ittensä (sg./pl. 3.

p.) itteämmä (pl. 2. p.) itteänsä (sg./pl. 3. p.) ittelensä (sg./pl. 3. p) itte kukanen pron. 'hver og en' (jf. itte kukin)itte kukin pron. ’hver og en’ (jf. itte kukanen)itteksensä adv. ‘av seg selv, for seg selv’ (jf. ittestänsä)ittelinen adj. ’selvstendig’ (jf. ittenäinen)ittensä pron. ‘sin, sitt, sine’ hän meni ittensä lomhaan ‘han/hun gikk i

sitt rom’ittemurha s. ’selvmord’ittenäinen adj. ‘selvstendig’ (jf. ittelinen)ittepäinen adj. ’sta’ittestänsä adv. ’av seg selv’ (jf. itteksensä)ittetunto s. ‘selvfølelse’ ittetunnonitteviisas adj. ’selvklok’ittäät v. ‘dukke opp, komme til syne’ ittää itämhään iethään (jf.

ilmestyät)itu s. ’spire, kime’itä s. ‘øst’ (jf. öystä)iänkaikkinen adj. ’evig’iänkaikkisesti adv. ‘for evig’ja konj. ‘og’ jaa interj. jaa niin ‘ja vel’jaakko s. jaakon aikana ’rundt 25. juli’jaara s. 'vær (hansau)’jaarakaritta s. ’hanlam’jaha interj. ‘jaha’jakaminen s. ‘deling’ jakamisestajakkaat v. ‘dele, dele ut’jaksaat v. ‘orke, klare’ jaksa jaksaa jaksanujalas s. ’mei’ jalaksetjalka s. ‘fot, ben’ jalassa jalat jalkaa jaloissa jaloistajalkasin adv. ’til fots’ (jf. käyen)jalkalapsi s. 'uekte barn’ jalkalapsetjalkaneuvo s. ‘fottøy’jalkasessa adv. ’oppegående’jalkasheen adv. ’oppgående’ päästä jalkasheen ’bli oppegående’jalkasikiä s. se jalkasikiöjalkasikiö s. ‘løsunge’ jalopeura s. ’løve’ jalopeuroi

jano s. ‘tørst’ janhoon minula oon jano ‘jeg er tørst’janturi s. ‘døgn’ janturin (jf. vuorokausi)januaarikuu s. ‘januar’ januaarikuunjatkata v. trans. ‘fortsette’ jatkaa jatkaamhaanjatko s. ‘fortsettelse’ jatkolejatkokoulu s. ‘videregående skole’ jatkokoulussajatkuat v. intrans. ‘fortsette’ jatkuujauhaat v. ‘male’ jauhethaanjauho s. ‘mel’ jauhoi jauhot jauhoojaukkuat v. ’forsvinne’ jaukkunu (jf. hävitä, kaota)jehuva s. ’jehovas vitne’jikti s. se jiktajikta s. 'gikt’ jiktanjo adv. ‘allerede’ joko jokosjohattaja s. ’leder’ (jf. johtaja)johtaja s. ’leder’ (jf. johattaja)joikaat v. ‘joike’ joikanujoka pron. (ubøyelig) ‘hver’ joka yksi ’hver og en’ (jf. jokhainen) joka

toinen ’annenhver’joka rel. pron. ‘som’ joila joitten jokka jolla jonka jossa joissa jolle joita

jota jostajokainen pron. se jokhainenjokalainen proadj. ’all slags’ (jf. kaikenlainen)jokhainen pron. 'hver' jokhaisella (jf. joka yksi)joki s. ‘elv’ jokea joven jovessa jovesta jokheenjokivarsi s. ‘området langs elva’ jokivarressa jokivartta (f.eks.

Alattionjokivarsi, Tenojokivarsi)jokivenet s. ’elvebåt’ jokivenheetjoko konj. joko…eli ‘enten…eller’joksiki adv. ’ganske, rett så’ joksiki useasti ’ganske ofte’joku pron. 1. ‘noen få’ 2. ’en eller annen’ jokku jossaki jotaki johonki

jollaki jostaki jotaki jonkun ~ jonkujolla s. ’jolle’ (jf. paaski)jolppi s. ’lømmel, tølper’jonkulainen proadj. ‘en/et slags’ jonkulaisetjoo adv. ‘ja’ joo vain ‘jo da, selvfølgelig’jorva s. ‘hofte’jos konj. ‘hvis, om’joskus adv. ‘av og til, iblant’ (jf. muutamisti, välhiin, välilä, välistä)joukahtaat v. joukahtaat mielheen ’komme på, falle en inn’ se joukahti

mulle mielheen ’det falt meg inn’joukhainen s. ’svane’joukko s. ‘gruppe, flokk’ (jf. roikka) joukkhoon joukon joukole joukossa

joukolinen adj. ‘som har familie’joukon adv. ’ganske, temmelig’ (jf. koko) suomen kieliki oon joukon

raskas ’finsk er temmelig vanskelig’joukossa postp. ‘blant’ vesisaarelaisten joukossa ‘blant vadsøværingene’jouluevankeeliumi s. ‘juleevangelium’ jouluevankeeliuminjoulupuu s. ‘juletre’jouluskenkki s. ‘julegave’ jouluskenkinjoulu s. 'jul' (i entallsord i Varanger) jouluna joulun jouluksijoulut s. (pluralis tantum) ‘jul’ jouluja jouluittenjouluyö s. ’julenatt’journalisti s. ‘journalist’ journalistiajoutava adj. ‘unødvendig, unyttig’ joutavaa joutavia (jf. turha)joutiloitteat v. ’late seg’ joutiloitteejoutti s. ‘fjær (f.eks. i madrassen)’ juottetjoutuat v. ‘havne; må’ jou’uima jou’utta joutunu joutunu joutukhoot

joutui jou’uthiinjoutuinen adj. ’snar, rask’joutuisesti adv. ’fort, raskt’jovensuu s. ‘elvemunning’ jovensuussajuhanes s. ‘sankthans’ juhaneksena (jf. mettumaari)juhla s. ‘fest’ (jf. piot) (brukes ofte i flertall) juhlatjuhliat v. ‘feste, ha fest’ juhlimajuksa s. ’jukse’juksafisku s. ’juksefiske’juksata v. 1. ’jukse, lure’ 2. ’jukse, fiske med jukse’ juksaanjuksmaakari s. 'jukser’julkituli s. pallaat julkiulessa ’stå i lys lue’ (jf.ilmivalkea)jumala s. ‘gud’ Jumalan Jumalallejumalanpalvelus s. ‘gudstjeneste’ jumalanpalveluksessa (jf.

kirkonmenot)jumalaton adj. ’ugudelig’ jumalattomatjumalattomuus s. ’ugudelighet’ jumalattomuuetjuna s. ‘tog’ (jf. raito, tooki)juoa v. ‘drikke’ joi juoma juohaan joisima juomatta juomhaan juotujuolikka s. 'blokkebær' juolikoitajuoma s. ‘drikke(vare)’ juomaa juomatjuominkit s. pl. ’drikkelag’juomu s. ‘syre(gress)’ juomuajuoppo adj. 'drikkfeldig’juoppo s. 'fyllik, dranker’ juoruämmä s. ’svalderkjerring’juoruta v. ’sladre’ (jf. varata)juosta v. ‘springe, løpe’ juoksee juosthaan

juosten adv. ‘springende’juottaat v. 1. ‘lodde (med flytende metall)‘ juottaat kiini 2. 'la en drikke,

få en til å drikke'juova s. 'steinur' (jf. louhikko)juovattaat v. ‘følge etter’ (jf. kuorata, kyytätä)justhiin adv. ‘akkurat, nettopp’ (jf. justhiinsa, adv. juuri)justhiinsa adv. ‘nøyaktig, alldeles’ (jf. justhiin, adv. juuri) ei se ollu

justhiinsa niin varmaa jutela v. ’prate’ juttelen (jf. praatata, praattiit, puhhuut)juttaat v. ‘ferdes’ juin juit juethiinjuulikuu s. ‘juli’juutalainen s. ‘jøde’juunikuu s. ‘juni’juurakko s. ’røtter’juuri adv. ‘akkurat; så vidt’ (jf. justhiin)juuri s. ‘rot (: røtter)’ juuretjuurikaali s. ‘kålrot’ juurikaaliijuurikasvi s. ‘bete’ juurikasvitjuuritaikina s. ‘surdeig’juurttuut v. ‘slå rot’ juurtunujuuso s. ‘hyse’ (jf. hyyssä, tiuso)juusto s. ‘ost’ juuston juustoojuustoainet s. ‘ostemasse’ juustoainetta juustoainheenjuustolokki s. ‘osteform (der ostemassen får renne ferdig)’

juustolokkhiin juustolokkiajuustonjuoksuttaaja s. ‘løype’ juustonjuoksuttaajan juustonjuoksuttajjaajuutalainen adj. 'jødisk'juutalainen s. ‘jøde’jyristä v. ‘tordne, brake, dundre’ jyriseejyvä s. 1. ‘korn’ 2. ’bygg (jf. ohra)’ jyvvääjyvänviljominen s. ‘korndyrking’ jyvänviljomistajähyttäät v. '(av)kjøle'jähtyät v. ‘kjølne, bli kald’ jähtyi jähtymhään jähtyyjäkälä s. ’lav’jäljelä adv. ‘igjen’ jäähä jäljele ‘bli igjen’ ei ole enämpi ko yksi jäljelä

‘det er bare én igjen’jälkheen adpos. se jälkhiinjälkheen adv. se jälkhiinjälkhiin adpos. ‘etter’ (jf. perästä) se oon sen jälkhiin kunka met

haluamma ’det er avhengig av det hvordan vi ønsker’ hän siirtyi tänne jälkhiin soan ’hun/han flyttet hit etter krigen’

jälkhiin adv. ‘etterpå, seinere’jälkhiinmurkinan adv. ’på ettermiddagen’

jälki s. 1. ’spor’ 2. ’avtrykk’ jäljetjälkiläinen s. ’etterkommer’jälkilämpö s. ‘ettervarme’ jälkilämmössäjälkimäinen adj. ‘den/det siste, den/det som kommer etter’ jälkimäinen s. pl. jälkimäiset ’livmora, navlestreng osv. som kommet ut

etter at barnet er født’ jälkimäisissäjälkipolvi s. ‘etterkommende generasjon’ jälkipolvet jälkipolvilejälleenrakenus s. ’gjenreising’jälli s. ’(fiske)hjell’ jällitjänes s. ‘hare’ jänekset jäneksiäjänis s. se jänesjänkkä s. ‘myr’ jänkkii jänkät jänkkhäänjänkkäheinä s. ’starr’ jänkkävilla s. ’myrull’ (jf. villapää)jänkä s. se jänkkäjänkätä v. ’fundere, tenke over’ jänkkään (jf. hunteerata)jännittyät v. ‘bli spent’ jännittynheet jännittäät v. ‘være spent’ minua jännittää ‘jeg er spent’jännittävä adj. ‘spennende’ jännittävääjännitys s. ‘spenning’ jännityksenjärjestö s. ‘organisasjon’ (jf. organisasioni) järjestönjärki s. ’forstand, vett’ olla täyessä järjessä 'være ved sine fulle fem'järvi s. ‘vann, innsjø’ järvissäjärviahven s. ‘abbor’ järviahvenii (jf. ahven)jäsen s. ‘medlem; lem’ jäseniäjätkä s. ’omstreifende arbeidsmann’ jättäät v. ‘forlate’ jättäät kesken trans. ’avbryte (for eks. studiene)’jää s. ‘is’ jään jäätä jääle jäässä ’islagt’jäähä v. ‘bli (igjen), forbli’ jäi jää jääkää jäät jäit jäähään jäänny jääny

jääthiin jäähä kesken ’forbli uferdig’jääkaappi s. ‘kjøleskap’ (jf. kylmäkaappi)jääkarfuu s. se jääkarhujääkarhu s. ‘isbjørn’ jääkarhuu s. se jääkarhujääkylmä adj. 'iskald'jääkäri s. ’jeger’ jääkäritjäähyvästit s. ‘avskjed’jääri s. ‘gjær’ jääriä jäärin jäärittäkijäätikkö s. 1. 'iskappe, isbre' 2. 'hålke' (jf. kaljamaa)kaaja s. ’kai’kaakka s. ‘skit’ (jf. paska)kaakkahoppu s. minula oon kaakkahoppu ‘jeg må skite’kaakkuri s. ’smålom’

kaalaat v. ’va’ kaaloikaalama s. ’vadested’kaali s. ’bladdelen av rotfrukt, poteter’ kaalet (jf. kooli)kaalo adj. ’kjølig’kaamos s. ‘mørketid’ kaamoksenkaappi s. ‘skap’ kaapit kaappiakaappiat v. ’skave’ kaavithiin (jf. kravata)kaara s. 1. ‘trau, kar, beholder’ 2. ’vogn, stor bil’ kaarassa kaaroikaari s. 1. ’bue’ 2. ’spant’ kaaretkaaripyssy s. ’pil og bue’kaarnet s. ‘krøkebær’ kaarnheitakaarnetmehu s. ‘krøkebærsaft’ kaarnetmehuakaarnetpuuro s. ‘krøkebærgrøt’kaarni s. se kaarnet kaarnitkaarnikka s. se kaarnetkaartaat v. ‘svinge, bøye av’ kaarama kaartaakaataat v. ‘felle, helle’ kaatanu kaa’a kaa’atta kaaethaankaatuat v. ‘falle, kantre, tippe’ kaatuikaava s. ‘mønster, modell’ kaavankaaveli s. ’kavl (på fiskegarn)’ kaavelitkaota v. ‘forsvinne, bli borte’ (jf. hävitä) katosi katoaiskaotus s. ’fortapelse’ Liisa joutui kaotuksheen hänen synnitten takia

’Liisa gikk fortapt på grunn av sine synder’kafea s. ’kafé’ kafehaankaffeli s. ‘kaffel’ kaffelia kaffelilla kaffelitkaffi s. ‘kaffe’ kaffia kaffhiin kaffin kaffissakaffijuusto s. ‘kaffeost’ kaffijuuston kaffijuustoakaffikattila s. ‘kaffekjel’ kaffikattilaakaffikello s. ‘kaffeklokke’kaffikuppi s. ‘kaffekopp’ kaffikuppiakaffipöytä s. ‘kaffebord’kaffistella ‘drikke kaffe’ kaffistelenkaheksan kard. ‘åtte’ kaheksassakaheksantoista kard. ‘atten’kaheksantoistasaan-luku s. ‘1800-tallet’ kaheksantoistasaan-luvulakaheksantoistasattaa kard. ‘1800’kaheksas ord. ‘åttende’ kaheksannenkaheksestoista ord. ‘attende’kahen adv. ‘på tomannshånd’ (jf. kahen kesken)kahenkertanen adj. ‘dobbel’ (jf. monenkertanen, yhenkertanen)

kahenkertaseksikahenlainen adj. ’toslags’kahestoista ord. ‘tolvte’

kaikenlainen pron. ‘allslags’ kaikenlaista kaikenlaisia (jf. jokalainen)kaikki pron. ‘all, alle’ kaiken kaikile kaikissa kaikitten kaikila kaikesta

kaikista kaikkia kaikea kaikessakaikkiin adv. ‘aller’ Mikko oon kaikkiin paras 'Mikko er den aller beste'kaikkivaltias adj. ‘allmektig’ kaikkivaltiasseenkaikuat v. ’gjenlyde, klinge’ kaikunukaiku s. ‘ekko’kaima s. ‘navnebror, -søster’ kaimala kaimat kaimoistakainalo s. ‘armhule’ kainalossa ‘under armen’ kainalhoonkaino s. ’rep (i notvarpfisk)’kainu s. kainun kieli ‘kvensk språk’ kainun kainua kainuksikainulainen adj. ‘kvensk’ kainulaisela kainulaisesta kainulaiset

kainulaisila kainulaisista kainulaisia kainulaista kainulaisten kainulaisen kainulaisiksi kainulaisile kainulaisessa

kainulainen s. ‘kven’ (jf. kvääni)kainulaislapsi s. ‘kvensk barn’ kainulaislapsilekainulaisperet s. ‘kvensk familie’kainulaisporvari s. ‘kvenborger’ kainulaisporvaritten kainulaisporvaritkainunkakko s. ‘kvensk kake’ kainunkakonkainunkielinen adj. ‘kvenskspråklig’ kainunkielisenkainunleipä s. ‘kvensk brød’ kainunleivissäkaippaus s. ‘savn, lengsel’ kaippauksenkairo s. ’stormåse’ (jf. isokairo)kaiski s. ’bregne’ kaiskit (jf. kuolemankukka, kuolheenkoura,

ruumhiinkoura)kait part. 'vel' kait se tullee 'hun/han kommer vel'kaitanen adj. ‘smal’ kaitaisenkaituat v. ’forsvinne, fjerne seg’ kaitunukaivaat v. ‘grave’ kaivamaa kaivamhaankaivata v. ‘savne’ kaippaan kaipaskaivo s. ‘graving’kaja s. ’skjå’kajastaat v. ‘skimte’ kajastaa kajava s. ‘måse, krykkje’ kajavat kajaviitakajuutta s. ’kahytt’kakko s. ‘kake’ kakkoa kakot kakkoi kakoiksi kakonkaks kard. se kaksikaksi kard. ‘to’ kahen kahesta kahele kahtheen kahetkaksikielinen adj. ‘tospråklig’kaksikymmentä kard. ‘tyve’ kahtheenkymmentheenkaksinen adj. ’særlig bra (i nektende setninger)’ ei net heän talot olheet

kaksiset ’de husene deres var ikke særlig bra’kaksitoista kard. ‘tolv’

kaksituhatta kard. ‘to tusen’kaksituhatta-luku ‘2000-tallet’ kaksituhatta-luvunkaksonen s. ’tvilling’ kaksoisetkala s. ‘fisk’ kallaa kalan kalat kalojakalakairo s. ’fiskemåse’kalakakko s. ‘fiskekake’ kalakakkoja kalakakkoa kalakakotkalakokko s. ’fiskeørn’kalakukko s. ‘"fiskehane" (et slags fiskebrød)’ kalakukkoa kalakukossakalaleipä s. ‘fiskebrød, brød med fisk inne’kalanloput s. pl. ‘plukkfisk’ kalanloppujakalanosto s. ’fiskekjøp’ ryssät kuljethiin kalanostossa ’ryssene ferdedes

og kjøpte fisk’kalanpala s. ‘fiskebit’ kalanpalatkalaparvi s. ‘fiskesverm’ kalaparvenkalanpenikka s. ‘fiskeyngel’ (jf. kalansikiö)kalansikiö s. ‘fiskeyngel’ (jf. kalanpenikka)kalapruuki s. ‘fiskebruk’ kalapruukhiinkalastaja s. ‘fisker’ kalastaajanakalastaat v. ‘fiske’) kalastamassa (jf. pyytäät kallaakaljamaa s. ‘hålke’ (jf. jäätikkö)kalju adj. ‘skallet’kaljupäinen adj. ‘skallet’ kaljupäisestäkalkki s. 'kalk’kallela adv. ’på skrå, på skjeve’ pojala oli hattu kallela 'gutten hadde

hatten på skrå'kallele adv. se kallela (jf. kalthoon, viinthoon)kallis adj. ’dyr’ (jf. tyyris) kallhiitkallistaat v. 'stille på skrå, bøye'kallistuat v. ‘helle, lute’kallo s. ‘panne (kroppsdel)’ kallon kalloakalossi s. ‘kalosje’ kalossitkalsea adj. ’kjølig’kaltossa adv. ’på skrå’ ovi oon kaltossa ’dørra er på skrå’kaltthoon adv. ’på skrå, feil’ (jf. kallele, viinthoon) mutuuri oli jääny

kaltthoon ’motoren var havnet på skrå’kaltio s. ‘kilde (vann- og litteratur-)’ (jf. lähet) kaltiossa kaltiotakaltto adj. ’skeiv, skrå’ (jf. viinto)kalu s. ‘vare’ (jf. tavara) kalujakalunvaihetus s. ‘varebytte’ kalunvaihetuksenkalvet s. 'skygge' kalvheessa 'i skyggen'kalvipuu s. 'tørt, skadet tre'kalvo s. 'hinne'kamala adj. ‘forferdelig’ kamalan kamalia

kamari s. ‘kammers’ kamarhiinkamera s. ‘kamera’ kameratkammata v. ’gre, kjemme’ kampasinkammi s. ‘gamme’ kamminkampa s. ’kam’ kammatkamppheet s. pl. ‘utstyr; klær’kana s. ‘høne’ kannoi kanankananpenikka s. ‘kylling’kandidaatti s. ‘kandidat’ kandiaatiksikaneli s. ‘kanel’ kaneliakangas s. ‘tøy, stoff, lerret, klede’ kankhaan kankhaassa (jf. vaatet)kangi s. ‘gang, forstue’kangistuat v. 'stivne' kangistunnukanki s. ‘spett’ kangelakankoat v. ’bryte opp (f.eks. stein, røtter osv.)’ kangonkannattaat v. 1. ‘lønne seg' 2. 'la bære’ kannatakannu s. 1. ‘kanne' 2. 'rommål: to liters mål’kans adv. ‘også’ kans postp. ‘med’ (jf. kansa) muorin kans 'med mor'kansa adv. se kanskansa postp. se kanskansa s. ‘folk’ kansaa kansan kansatkansakoulu s. ‘folkeskole’ kansakoulunkansakoulunopettaja s. ‘folkeskolelærer’kansankulttuuri s. ‘folkekultur’ kansankulttuurinkansi s. ‘lokk’ kannenkantapää s. ’hæl’kanto s. ‘stubbe’ kannon kantoakantaat v. 1. ‘bære' 2. 'kalve, lamme osv.’ kantoikantti s. ’kant’ joka kantilta ’fra hvert hold’ assiit oon hullula kantila

’det går galt med sakene’kapina s. ‘opprør’ kapinastakapitteli s. ‘kapittel’ kapittelissa (jf. luku)kapituleerata v. ‘kapitulere’ kapituleerasikapal s. se kappaletkappalet s. ‘stykke, bit’ kappalheesseen kappalheetkapusta s. ‘øse, sleiv’ (jf. kauha) kapustalla kapustankaraasi s. ‘garasje’karaffi s. ‘kareffel’ karaffiakarata v. ‘rømme’ karkaa karkas karathiinkarfuu s. se karhukarhu s. ‘bjørn’ karhukikarhunpesäkuoppa s. ‘bjørnehi’

karhuu s. se karhukaristaat v. 1. intr. ’angripe, ruse på/til’ 2. trans. ’sette ut (garn, lin)’karitta s. ‘lam’ karittankarja s. ‘fe, krøtter’karjaista v. ’brøle’ karjaiseekarjala s. ‘karelsk språk’ karjalaakarkhuun adv. mennä karkhuun ‘rømme’ (jf. karussa)karkea s. ‘høyåker’ karkeat karkeistakarkko s. ’sandbanke’karmi s. 'karm, ramme' karmit (jf. raami)karmistooli s. 'lenestol' karmistoolitkarpalo s. ‘tranebær’karsina s. ’bås, binge’karsiat v. ’kviste, ta bort (f.eks. skog, fordeler)’kartano s. 1. ‘storgård, et stort hus’ 2. 'gårdsplass' (jf. kenttä, piha, siljo)

kartanon kartanossakartata v. ‘karde’ karttaankartiini s. ’gardin’kartta s. 1. ‘kart’ 2. ’karde’ kartassa kartankarttuat ‘øke (i antall)’ karttunukaru adj. ’karrig’karussa adv. ’på rømmen’ lehmät olthiin karussa ’kyrne var på rømmen’

(jf. karkhuun)karva s. ‘hår (på dyr eller hud eller på menneskekropp)’ (jf. hyksi)karvanen adj. ’hårete’karvalakki s. ‘pelslue’ karvalakitkarvas adj. ‘bitter’ karvhaatkasa s. ‘haug’kasetti s. ‘kasett’ kasettiakassi s. 'kasse’ kassitkassikillerö s. ’kassefelle med falluke’kassuuttaat v. kassuuttaat ylös ‘oppfostre, avle’ kassuuttikastaat v. 1. ’dyppe’ 2. ’døpe’ kastoikasterooli s. ‘kasserolle’ kasteroolissa kasteroolia kasteroolinkastela v. ’vanne, fukte, gjøre våt’ kastelenkastet s. 1. ’dugg’ 2. ’dåp (spesielt hjemme etter fødeselen; jf. ristiäiset)’

kastheenkasuta v. ‘vokse’ kasuaa kasuais kasusi kasunukataja s. ‘einebusk’katajanmarja s. ‘einebær’katedraalikoulu s. ‘katedralskole’ katedraalikoulhuunKatekismus s. ‘Katekismus’ Katekismusta (jf. Klaarikka)katheelinen adj. ’misunnelig’

katheus s. ’missunnelse’ katheuessakatketa v. intr. ’brekke, knekke’katkoat v. trans. ‘bryte’kattela v. ‘se på’ kattelemma kattelemhaan kattelehan katteli kattelee

kattelen katteleekatinkulta s. ’kattegull’katsapiipiäinen s. ’meise’kattila s. ‘kjel’katto s. ‘tak’ katon katossa katthoon kattoa kattokaa katolakattokivi s. ’takskifer’ kattokruunu s. ‘takkrone’ kattokruunuissakattoat v. ‘se på’ kattokaa kattoma katto kattot kattothaan katto

kattomhaan kattonu kattoo kattottunna kattotta kattoisimma kattonheet kattomassa

kattoskella v. ‘se på (frekv.)’ kattoskelehankokattostaat v. ’kaste et blikk, se i full fart’ kattostankatuat v. ’angre’ katunukatu s. ‘gate’ katuakatunäkö s. ‘gatelys’ katunäköjäkauha s. ‘øse, sleiv’ (jf. kapusta) kauhankauhea adj. ‘forferdelig’ kauheata kauhean kauheat kauheitakauheampi (komp. av kauhea)adj. ‘forferdeligere’ kauhean adv. ‘forferdelig’kauhistus s. 'gru, skrekk’ kauhistustakaukaa adv. ‘langt bortefra’kaukalo s. ‘trau’kaukana adv. ‘langt borte’kaukanen adj. se kaukhainenkaukhainen adj. ‘fjern’ kaukhaisestakauko-ohjaaja s. ‘fjernkontroll’ kauko-ohjaajakaula s. ‘hals’ kaulassa kaulhaaanki pittäät kaulasta ’omfavne, klemme’

(jf. halata)kaulus s. ‘krage’kaunet s. ’beskyldning, nag’ kaunheetkaunheus s. ‘skjønnhet’ kaunheuttakaunhiimpi adj. (kom. av kaunis) ‘vakrere’kaunhiin adv. kaunhiin punainen ‘av vakker rød farge’kaunhiisti adv. ‘pent’kaunis adj. ‘vakker, pen’ kaunhiisti kaunista kaunhiin kaunhiina

kaunhiissa kaunhiit kaunhiita kaunhiiksikaupata v. ‘drive handel’ kaupathiin kauppaamassakaupittaat v. 'selge' (jf. vanligere myyä)kauppa s. ‘butikk’ kaupan

kauppamies s. ‘(mannlig) handelsmann, kjøpmann’ (vrt. kauppias) kauppamiehelä kauppamiehen kauppamiehet kauppamiehile

kauppatavara s. ‘handelsvare’kauppias s. ‘handelsmann, kjøpmann’ (vrt. kauppamies) kauppihaitakaupunki s. ‘by’ kaupunkissa kaupunkitten kaupunkinkaupunkilainen s. ’byboer’ adj. ’fra en by’kaura s. ‘havre’kautta postp. ‘via’ Nuutti reisasi Tukholman kautta 'Knut reiste vias

Stoskholmkauvemaksi adv. ‘lengere bort’kauvempana adv. ‘lengere borte’kauvempaa adv. ‘lengere bortefra’kauvomin adv. ‘lengere (om tid)’kauvon adv. ‘lenge’kavala adj. ‘lur, listig, slu’ kavaliakavaluus s. ‘list, lumskhet, falskhet’ kavaluuelakaveri s. ‘kamerat’kaverinkavio s. ‘hov’kehata v. ‘gidde, orke’ (jf. viittiät)kehittyät v. ‘utvikle seg, bli utviklet’ kehitynkehno adj. ‘svak’kehottaat v. ’oppfordre, anmode’ kehotankehrätä v. 1. ‘spinne’ kehrään 2. ’male (om katten)’ kissa kehrääkehto s. ’vugge’ kehostakehä s. ‘ramme (f.eks. av tømmerhus), ring’kehämies s. ’snekker (som bygger hus)’ kehämiehenä (jf. nikkari,

snikkari)kehätä v. ‘bygge, tømre’ kehäsimmä ylös hirsihuonheita ‘vi bygde

tømmerhus’ (jf. salvaat)kehäyttäät v. ’la bygge’keiju s. ’gynge’ keijussakeijuat v. ’gynge’ keijunkeili s. ’tjeld (fugl)’ keilitkeino s. ‘ferdselsvei (f.eks. over fjellet)’ (jf. kulkukeino) mene keinhoosti

‘dra til helsike, forsvin’keisari s. ‘keiser’ keisarillekeittokala s. ‘kokefisk’keittokirja s. ‘kokebok’keittokirjanen s. ‘en liten kokebok’keittäminen s. ‘koking’ keittämisheenkeittäjä s. 'koker’ (jf. kokki)keittäät v. trans. ‘koke’ keitetty keitethiin keitethään keitettyä keitetyitä

keittämhään keitetyn keittäny keitä

keituri s. ’geit’kekkä pron. ks. kuka (jf. kukka) keitäkekälet s. 'glo' kekälheetkeli s. ‘føre’ hyvälä kelilä ‘på godt føre’kelkka s. ’kjelke’ kellari s. ‘kjeller’kello s. ‘klokke’ kello oon kaheksan ‘klokka er åtte’ sielä häytyy elläät

kellon pääle ’der må en leve etter klokken’kellomäärä s. ’klokkeslett’keltanen adj. ‘gul’ keltaisen keltaisiakeltakukka s. 1. ’engsoleie’ 2. ’ballblomst’ 3. ’fellesnavn på alle gule

blomster’ (jf. pallokukka, voikukka)keltasirkkonen s. ’gulspurv’ketara s. 1. 'den delen i sleden som inder meier til selve sleden' 2. 'fot,

bein'kelvata v. ‘duge’ kelpaa kelvanukelvoton adj. ’udugelig’ kelvotonta kelvottomatkengännauha s. ‘skolisse‘kengänpohja s. ‘skosåle’kengänvoiet s. ‘skokrem’ kengänvoitheetkenkki s. 'gave' (jf. skenkki, lahja)kenkä s. ‘sko’ kengät kenkiäkenkäheinä s. ‘sennagras’ kenkäheinääkenkäneuvo s. 'skotøy'kenkäpohja s. se kengänpohja’kenkävoiet s. ’skokrem’ kenkävoitheetkenttä s. 1. ‘slette, eng' 2. 'midlertidig boplass’ 3. 'gårdsplass' (jf.

kartano, piha, siljo) kentälä kentälekeppi s. ‘kjepp, pinne’ kepilä kepinkepponen s. ‘lunge’ kepposetkeripukki s. ‘skjørbuk’ keripukinkerittäät v. 'klippe' keritämmä (jf. keritä)keritä v. 1. ‘rekke, ha tid til’ (vrt. minula oon tillaa ‘jeg har tid’) 2. ’bli

ferdig’ kerkisin kerkisit kerkiää kerkiämmä keriny kerkis keritty keritä v. ‘klippe (sau)’ kerittemmä (jf. kerittäät)kerma s. ’fløte’ (jf. päälinen)kerppu s. ’bunt av tørket bjørkeris med blad (for husdyr)’kerputa v. ’lage risbunter til tørk for husdyr’ kersantti s. ’sjersant’kerskata v. ‘rose, berømme’ kerskaankerta s. 1. ’lag’ 2. ‘gang’ yksi kertaa ’en av gangen’ 3. 'etasje' kerrala

kerran kertaa kerroilakesi s. ’overhud’ keen kesiä

keskele prepos. ‘midt i/på (til)’ kirkon rakenethiin keskele kyllää 'kirken ble bygd midt i bygda'

keskelä prepos. ‘midt i/på’ mie heräsin keskelä yötä 'jeg våknet opp midt på natten'

kesken kahen kesken adv. ’på tomannshand’ (jf. kahen)kesken adv. ’uferdig’ hän jätti opin kesken ’hun/han avbrøt studiene’keskenämmä adv. 'oss imellom'keskenänsä adv. 'seg imellom'keski- i sammenseninger keskimaissa ’midten av mai’

keskiseptemperissä ’i midten av september’keskiaika s. ‘middelalderen’ keskiaijalakikeski-ikhäinen adj. ‘middelaldrende’ keski-ikhäisestäkeskikoulu s. ‘middelskole’ keskikoulhuunkeskipaikka s. ‘sentrum’ keskipaikan keskipaikassa (jf. sentteri)keskipäivä s. 1.‘middag, tidspunkt omkring kl. tolv’ (jf. puolipäivä)

ennen keskipäivää ’på formiddagen’ jälkhiin keskipäivän ’på ettermiddagen’ 2. ’hovedmåltid, ble tidligere spist rundt kl. tolv’ (jf. murkina, puolinen) lihhaa ja kallaa laitoima keskipäiväksi ’vi laget kjøtt og fisk til middag’

keskiviikko s. ‘onsdag’ keskiviikkonakeskiväli s. ‘midten’kessääntyät v. intr. ’surne (om fisk; en måte å tilbrede/konservere fisk

på)’ kala oon kessääntynnykestäät v. 1. ‘holde (ut), tåle’ (jf. kärsiät) 2. ’vare’ se kesti kauvon ‘det

tok lang tid’ kestäny kesti kestääkesu adj. ’tam’kesy adj. se kesu kesä s. ‘sommer’ kessää kesälä kesänäkesäsija s. ‘sommerboplass; seter’ kesäsijatkettu s. ‘rev’ (jf. repo)keula s. ’forstavn’keveä adj. ‘lett (ikke tung)’ kevveitäkeveästi adv. ‘lett’keveästisuolattu adj. ‘lettsaltet’ keveästisuolattuukevittäät v. ’gjøre lettere, avlaste’kevitä v. 'bli lettere' keviääkevä s. se kevätkevväin s. ‘vår’ kevväimenkevät s. ‘vår’ kevväilä ~ kevväälä kevätki kevhään tänä kevväänä ‘i vår’kevätkesä s. ’den første delen av sommeren’ kevätkesäläkevättalvi s. ’den siste delen av vinteren’-ki enklit ‘også’ mieki tulen myötä ‘jeg blir også med’kiukset pl. ’gjelle’ kiuksia

kiehahtaat intr. v. ‘koke (fort, en gang)’kiehuat intr. ‘koke’ kiehumhaankieli s. ‘tunge; språk’ kieltä kielelä kieleksi kielen kieliä kielilä kielestä

kielet kielheen kielelekielimestari s. ‘språkmester, språkinformant’kielisota s. ‘språkstrid’kielto s. ’forbud’kieltäät v. ‘nekte, forby’ kieletty kieltää kieltänheetkierelä v. ‘slingre, sirkle, gå rundt’ kiertelee kierteli kiertelemhäänkiertäät v. ‘gå rundt; dreie, skru’kieruna s. ’fjellrype’kihlatuorestai s. ’skjærtorsdag’ kihlatuorestainakihlaus s. ’forlovelse’ kihlauksenkiikaroitteat v. ‘se på noe i kikkert’ kiikaroitten kiikaroitti

kiikaroittemassa kiikaroinukiikkuat v. ‘klatre’ kiikkuu kiikuma kiikuthaan kiikkumassa

kiikkumhaankiila s. ‘kile, blei’kiilata v. ’kile’ kiilathaankiilelä v. ‘glinse, skinne’ kiilteleekiiltäät v. ‘glinse. skinne’ kiiltävänä ~ kiiltävännäkiini prep. ‘inntil, fast’, adv. ‘fast’kiiruna s. se kierunakiiski s. ’bille’ kiisketkiitolinen adj. ’takknemlig’kiitolisuus s. ’takknemlighet’ kiitolisuuenkiitos s. ‘takk’ kiitoksiakiittäät v. ‘takke’ kiitämäkiivu s. ‘skive’kiljukka s. ’dverggås’kiljuat v. ’hyle, skrike’ kiljuima (jf. ulista)killerö s. ’dyrefelle’killata v. ‘orke’ killaa killaankilo s. ‘kilo(gram)’ kiloakilonen adj. saan kilonen tynnyri ‘en tønne som veier hundre kilo’kilomeetteri s. ‘kilometer’ kilomeetteriakilpa s. juosta kilpaa ’løpe om kapp’kilpaila v. ’kappes, konkurrere, tevle’kilpailu s. ’konkuranse’kilu s. se kilokimppu s. ’bunt, knippe’kinkku s. ‘skinke’ kinkkuakinnas s. ’skinnvott’ kinthaat

kinos s. ’snøfonn’ kinoksetkipeä adj. ‘syk’ (jf. sairas) kipeäksi kipeätä kippari s. ‘skipper’ kipparia kipparina (jf. sippari)kipparisuku s. ‘skipperslekt’ kipparisuvutkipu s. 'smerte’kiristys s. ‘gnissel’ hamphaitten kiristyskirja s. ‘bok’ kirjoissa kirjoista kirjassa kirjaa kirjan kirjoikirjasarja s. ‘bokserie’ kirjasarjan kirjasarjoikirjava adj. ‘fargerik, brokete, med mange farger’kirjailija s. ‘forfatter’ kirjailijankirjakaappi s. ‘bokreol’kirjakieli s. ‘skriftspråk’ kirjakieltäkirjasuomi s. ‘finsk skriftspråk’ kirjasuomestakirjottaja s. ‘skribent, skriver’ kirjoittaajastakirjottaat v. ‘skrive’ kirjoitethiin kirjoitettu kirjoittannu kirjoitti kirjoitin

kirjoittiki kirjoittama kirjoittamasta kirjoittaisit kirjoittaa kirjoittamhaan kirjoittanheet kirjoitethaan kirjoittamassa kirjoittaat ylös ‘opptegne, skrive ned’ ylöskirjottamat

kirjoitus s. ‘skrift, tekst, skriftstykke, skriving (skolefag)’ kirjoituksetkirjotuspöytä s. ‘skrivebord’ kirjotuspöyälä kirjotuspöyänkirkas adj. ‘klar’ kirkkhaalta kirkkhaatkirkkhaampi adj. (komp. av kirkas) ‘klarere’ kirkkhaampaakirkkhaasti adv. ‘klart’kirkko s. ‘kirke’ kirkon kirkossa kirkosta kirkkhoonkirkkodepartementti s. ‘kirkedepartement’ kirkkoepartementillekirkkomaa s. se kirkonmaakirkkosuokkana s. 'kirkesokn'kirkkoväki s. ‘kirkegjengere, de som er/går i kirka’ kirkkoväjestä

kirkkoväkeäkirkonkello s. ‘kirkeklokke’kirkonmaa s. 'kirkegård' kirkkomaale kirkkomaahankirkonmenot s. pl. ’gudstjeneste’ (jf. jumalanpalvelus)kirkontoorni s. ’kirketårn’ kirkontoornitkirmeä adj. ‘sur, bitter, skarp (om smak)’kirnu s. ’kjerne, kinne’kirnupiimä s. ‘kjernemelk’kirnuta s. ‘kjerne (smør)’ kirnusin kirosana s. ’bannord’kirota v. 'banne, forbanne’ kirroon (jf. kirvata)kirppu s. ’bunt av kvister, f.eks. dvregbjørg’kiruna s. se kieruna kirvata v. ’banne, forbanne’ (jf. kirota)kirvelä intr. v. ’svi’ kirvelee

kirves s. ‘øks’ kirvheen kirvheestä kirvheittenkirvesvarsi s. ’økseskaft’ kirvesvarretkiskoat v. ‘rykke’kissa s. ‘katt’ kissalekissapökkö s. ’kattugle’kitsi s. 'geitekilling’ kitsitkiusata v. ‘plage’ kiusas kiusaa kiusais kiusasikiuvas s. ‘badstuovn’ kiukhaankiva adj. ‘hard, fast’ hyvä kiva luukivasti adv. ’mye’kiverä adj. ‘krokete’kiveränenä s. ‘oppstoppernese’kivi s. ‘stein’ kiveä kiveläkiviaika s. ‘steinalder’ kiviaijankivihyljet s. ’steinkobbe’ kivihylkheetkivikkö s. 'steinrøys'kivinen adj. ’steinet’kivipahta s. ‘skiferberg’ kivipahassakivitasku s. ’steinskvett’ (jf. pahtarastas)kivuloinen adj. ’skranten’ kivääri s. ’gevær’Klaarikka s. ‘Katekismus’ (jf. Katekismus)klapata v. ‘klappe’ klappaaklasi s. ‘vindu; glass’ klasia klashiin klasin klasista klasila klasitklasinkarmi s. 'vinduskarm'klasireikä s. ‘vindusåpning’ klasireiätklassi s. ’klasse’ viienellä klassila ’i femte klasse’ (jf. luokka)kleninki s. ‘kjole’klikata v. ‘klikke’ klikkaa klikkaisitklupu s. ‘klubbe’ klupunkläpinvahti s. ‘barnevakt’ kläpinvahtinakläppi s. ‘barn’ kläppiä kläpit kläpiileknappi s. ‘knapp’ knappia knapista knapinko konj. ‘da, når, enn, som’kohalta postp. ‘hos’ kohata v. ‘møte, treffe’ kohtaamhaan (jf. kohatella)kohatella v. ‘møte, treffe’ kohattelema kohattelin kohatellu

kohattelemassa kohattelemhaankohela v. ’behandle’ muori kohteli faaria hyvin ’mor var grei/snill mot

far’koho s. ’garnbåse, fiskedupp’kohta adv. ‘nesten’ (jf. melkhein)kohta s. ‘sted, plass, punkt’ kohthaan kohala kohalta

kohti prep. ‘mot’kohtu s. ’livmor’ kohussakoiju s. ‘bjørk’ koijuakoipi s. ’skank’ koivetkoipinahka s. ’leggskinn’ koipinahastakoipisukka s. ’vinterbelling’koira s. ‘hund’ koiran koirat koirilekoiranpäivät s. pl. ‘hundedagene (23.7.–23.8.)' koiranpäivät, se oon niin

pahasäinen aika ‘hundedagene, det er så dårlig vær da’koiras s. 'handyr’ koirhaatkoitela v. 1. ‘prøve, røre ved’ 2. ’streve etter’ koittelen koitelkaakoivu s. se koijukoijukko s. 'bjørkeskog'kojama s. ’hannlaks’ kojamiakokemus s. ’erfaring, opplevelse’ kokemuksetkokenu adj. ’erfaren’ kokenheetkokhoonpano s. ‘samling (f. eks. i en bok)’ kokhoonpanostakokeat v. 1. ‘oppleve, erfare’ 2. ’prøve’ kokenukokoaminen s. (inn)samling’ kokoamistakokki s. ‘kokk’ kokin (jf. keittäjä)kokko s. ’ørn’kokkoontuat v. ‘samle seg’ kokkoontunheetkokkous s. ‘møte’ kokkouksessakoko pron. ‘hel’koko adv. ‘nesten; ganske; en del’ (jf. joukon) ei koko ’ikke ens’ ei se

koko tohtiskhaan tulla ’han ville ikke ens tørre å komme’ (jf. ees) se oon tullu joukon jälkhiin sottaa tänne ’hun/han har kommet en stund etter krigen hit’

koko s. ’størrelse’ kootkokhoon adv. ’sammen’ vaatet meni kokhoon ’klesplagget krumpet

sammen’ Pekka sai paljon rahhaa kokhoon ’Pekka fikk samlet inn mye penger’ (jf. koossa)

kokkeila v. ’prøve’ kokkeilen (jf. freistata, yrittäät)kokonen adj. viien pennin kokonen ‘fem øre stor, stor som en femøring’

kokosiakokonainen adj. ‘hel’ kokonaisenkokonhaisuus s. ’helhet' kokonhaisuuen kokonhaisuutena

kokonhaisuuksiakokonhansa adv. ‘helt, helt og holdent, fullstendig’kolkata v. 'støye, ramle' kolkkaakollekti s. ‘kollekt’ kollektitkoleraapis s. ‘kålrot’ (jf. juurikaali) koleraapistakolmas ord. ‘tredje’ kolmanesta kolmatta

kolme kard. ‘tre’ kolmheenkolmekymmentä kard. ‘tredve’ kolmenkymmenenkolmen adv. ‘på tremannshånd’kolmetoista kard. ‘tretten’kolmikielinen adj. ‘trespråklig’kolmisen kvanttori ’ca tre’ kolmisen miilaa ’ca tre mil’kolo adj. ’forferdelig, stygg, skremmende’komentaat v. ’kommandere’ komenankomistaat v. ‘pynte’komistus s. ‘pynt’ komistuksia (jf. koreus, koristus)komea adj. ‘staselig, flott, prektig’komfyyri s. ‘komfyr’kommunisti s. ‘kommunist’komppania s. ‘kompani’ komppanialle komppaniankomujää s. ’is med tomrom under’komuuni s. ‘kommune’ komuunittenkonet s. ‘maskin’ konheet (jf. masiini)koni s. ’(dårlig) hest’ konitkonna s. ’skurk’konnuus s. ’skurkestrek’ konnuuella mieki ammuin, mutta en tappanu

yhthään ihmistäkonferansi s. ‘konferense’ konferansissa konferansistakonkuransi s. ‘konkurranse’konkursi s. ‘konkurs’ konkurshiin (jf. pankrotti)konsti s. ‘råd, middel, utvei’ konstitkonstihöystö s. ‘kunstgjødsel’kontata v. ‘krype’ konttaa konttasikonto s. ‘tåke, skodde‘ (jf. skonto, sumu)konttori s. se konttuurikonttoristi s. ’kontorist’konttuuri s. ’kontor’kooli s. ’kål’ koolia (jf. kaali)koossa adv. ‘samlet (på et sted)’ (jf. kokhoon)koota v. ‘samle, plukke’ kootuksi kokoamassa koonu koottu koothiin

koothaankopaista v. ‘kakke, banke’ kopaisenkopina s. ‘klapring’ kopinaakopistaat v. ‘banke på’ kopistammakopistaminen s. ‘banking’ kopistamisenkoppelo s. ‘røy’korea adj. ‘pen, nett’ koreanakorista v. 'rumle' vatta korissee 'magen rumler'koristaat v. ‘pynte’

koristus s. ‘pynt’ koristuksii korjata v. 1. ‘ta vare på, samle inn, ta i bevaring’ 2. ’reparere, forbedre’

3. ’rydde’ korjaankorjhuun adv. kovota korjhuun ‘samle inn, ta i bevaring’korkea adj. ‘høy’ korkeat korkkeitakorkeakoulu s. ‘høyskole’ korkeakoulussakorkkein adj. (superl. av korkea) ‘den høyeste’ korkkeimalle

korkkeimankorkki s. ’kork’ korkitkorko s. ‘etternavn’ koron (jf. peränimi, sukunimi)korkukainen adj. ’høy’ viien meetterin korkukainen ’fem meter høy’ (jf.

korkunen)korkunen adj. ’høy’ tynnyrin korkunen ’like høy som en tønne’ (jf.

korkukainen)korottaat v. ’forhøye, heve’ korotankorppi s. ’ravn’korreus s. 1. 'pynt' (jf. komistus, koristus) 2. ‘skjønnhet, herlighet’

korreutta koreuksiaskorsteini s. ’skorstein’ kortteeri s. ’losji’ kortteli s. 1. ‘losji’ ottaat korttelin ‘innlosjere seg’ 2. ’kvarter’ (jf.

kvartti)kortti s. ‘kort’korttistokki s. 'kortstokk’korva s. 1. ‘øre' 2. 'stryk i en elv (der strømmen snur seg)’ korvat korvia

korvan jälkhiin ’etter gehør’korvakalvo s. 'trommehinne'korvantakunen s. ’området bak øre’ sillä ei ole vielä

korvantakusetkhaan kuivat ’han/hun er fremdeles et barn, ikke voksen’

kosatus s. ’fem år gammel hanrein’ kosatuksenkoska proadv. ‘når’koskeat v. ‘røre, berøre’koskelo s. ’fiskand’koskettaat v. ‘røre, berøre’ koskettaakoskhaan proadv. ei koskhaan ‘aldri’koski s. ‘foss, stryk’ koskessa kosketkoskiharakka s. ’fossekall’kostaat v. ’hevne’ se kosti minun pääle ’han hevnet seg på meg’kosto s. ’hevn’kostuat v. ‘greie å ta seg fram’ kostunheetkota s. ’koie’ (jf. kämppä) koatkothiin adv. ‘hjem’ (jf. kotia)

koti s. ‘hjem’ kotia adv. ’hjem’ (jf. kothiin)kotijuusto s. ‘hjemmelaget ost’kotikaupunki s. ‘hjemmeby’ kotikaupunkhiinkotikylä s. ‘hjembygd’ kotikylhäänkotimaa s. ‘hjemland’kotipaikka s. se kotopaikkakotitalo s. ‘barndomshjem’ kotitalonkotonen adj. ‘hjemkoselig’kotona adv. ‘hjemme’ kotonakuottu adj. ‘hjemmevevd’kotopaikka s. ‘hjemsted’ kotoa adv. ‘hjemifra’ kotiakoukku s. ‘krok’ koukutkoukkuselkä adj. ’med kroket rygg’koulata v. 1. trans. ‘lære, undervise, være lærer' (jf. kouluttaat, opettaat)

2. intrans. 'gå på skole’ koulasinkoulu s. ‘skole’ koului koulun koulussa koulusta koulua käyä koulua ‘gå

på skole’ koulhuunkoulufröökynä s. ‘skolefröken, lärerinne’ koulufröökynänkoulukläppi s. ‘skolebarn’ koulukläpitkoululainen s. ’(skole)elev’ (jf. oppija) koululaisetkoulumies s. ‘lærer (mannlig)’ koulumiehenäkoulunkäynti s. ‘skolegang’ koulunkäyninkoulupoika s. ‘skolegutt’kouluttaat v. ’skole, undervise, utdanne’ (jf. koulata, opettaat) koulutankoulutus s. ’utdanning’ koulutuksenkoura s. ‘neve, hånd’kouralinen s. ‘håndfull’koutokeinolainen s. ‘Koutokeino-væring’ koutokeinolaisetkova adj. ‘hård, sterk, stiv’ kovat kovala kovvaakovasti adv. ’mye’ (jf. paljon)kovasää s. ‘uvær’kovempi adj. (komp. av kova) ‘hardere’ kovin adv. ‘svært; sterkt’kraakku s. ‘skjell’ kraakutkraakkuat v. ’harke’ varis/vares kraakkuu kraatari s. ’skredder’ kraataritkrampuohi s. ‘butikk, krambod’ (jf. kauppa) krampuohia krampuohinkranni s. ‘nabo’ (jf. naapuri)kranni s. ‘nabo’krannista krannit krannissakrannikset s. pl. ‘naboer (i forhold til hverandre)'krannimaa s. ‘naboland’ (jf. naapurivalta) krannimaissa

kranttu adj. 'nøye, var, kressen' jos olet kranttu, saat olla ilman ruvatta 'er du kresen, da får du være uten mat'

krantustella v. 'være kressen'krapu s. ‘krabbe’ kravut (jf. reippa)krapula s. ’rekefabrikk’ krapuloitakravata v. ’skrape’ krappaa (jf. kaappiat)kravatti s. ‘slips’ kravatinkravi s. ‘grøft’kraviaiset s. pl. ‘begravelse’ kraviaishiinkreatiivinen adj. ’kreativ’kreftä s. ‘kreft’ kreftän (jf. syöpä)krenkku s. 1. ’krakk (til å sitte på)' 2. ’bukk, innretning på fire bein for å

ha noe på (f.eks. sahakrenkku eller bukk i laksestengsel)’kriili s. ’krill, småfisk’ kriitu s. 'kritt'kristilisyys s. ’kristelighet’kristitty adj. 'kristen’kropilinen adj. ‘kroppslig’ (ES)kroppi s. ‘kropp’ (jf. ruumis 2)krouvi adj. ‘grov’ krouvia krouvista krouvilakrunni s. ’grunne’ (jf. matala)kruunu s. 1. ‘krone’ 2. stat’ (jf. riikki, staatti, valtakunta, valtio) kruunun

kruunuja kruunua kruunula (jf. staatti, valtakunta, valtio)kruununtie s. ‘riksvei’ kruununteitäkruuti s. ’krutt’ kruutinkruuva s. ‘gruve’ kruuvan kruuvassa kruuvasta kruuvat kruuvhaankruuvahomma s. ‘gruvearbeid’ (jf. kruuvatyö) kruuvahommissa

kruuvahommistakruuvamies s. ‘mannlig gruvearbeider’kruuvatyö s. ‘gruvearbeid’ (jf. kruuvahomma)kryssätä v. 1. ’krysse av’ 2. ’krysse, bevege seg i kryss’ kryssäänkryyni s. ‘gryn’ kryyniäkrönsaakkeri s. ‘grønsak‘ (jf. vihanes) krönsaakkeritkuiskata v. ‘hviske’ (jf. viskuttaa, viskutella) kuiskaankuiten adv. ’likevel’ (jf. kuitenki)kuitenkhaan adv. ei kuitenkhaan 1. ‘likevel ikke’ 2. ‘i hvert fall ikke’

(jf. ainakhaan)kuitenki adv. 1. ‘likevel’ 2. ’i hvert fall’ (jf. kuiten)kuitti adv. olla kuitti ’ være skuls’kuitti s. ’kvittering’kuiva adj. ‘tørr’ kuivaakuivakala s. ’tørrfisk’ kuivaakallaakuivaliha s. ‘tørka kjøtt’ kuivaalihhaa

kuivata v. trans./intr. ‘tørke’ kuivattu kuivattua kuivaa kuivaamassa Mikä sinua kuivaa? ’Hvorfor er du tørst?’

kuivattaat v. trans. ‘tørke’ (jf. kuivata) kuivatethaankuja s. ‘ledegjerde, sti’ kujila kujiakuka pron. ‘hvem’ kukas kenen kenelä keneltä kenen kukka (jf. kekkä)

keitä ei kukhaan kethään kenelekhään ~ kelheen kenenkhään ‘ingen’

kukanen itte kukanen pron. ’hver og en’ (jf. itte kuki(n))kukin itte kuki(n) pron. ’hver og en’ ittelä kelläki’kukka s. ‘blomster’ kukkaa kukkia (jf. kukkanen)kukkanen s. ‘blomster’ (jf. kukka)kukkatolppa s. ‘pidestall’kukkiat v. ‘blomstre’kukko s. ‘hane’ kukon kukosta kukotkuljettaat v. ‘frakte’ (jf. frahtata) kuljetethiinkulkeat v. ‘gå, ferdes’ kuljethiin kulkenu kulki kulkee kuljethaan (jf.

kulkuat)kulkuat v. ’gå, ferdes’ kulkunukulkukeino s. ‘ferdselsvei’ (jf. keino)kulkumies s. ‘slusk’ kulkumiehetkulkunen s. ’dombjelle’ kulkusetkulkuneuvo s. ‘kjøretøy, transportmiddel’ kulkuneuvoa kulkuneuvola

kulkuneuvoikhaankulkutauti s. ‘omgangssyke, epidemi’ kulkutauitskulma s. ’vinkel’kulmakarvat s. pl. ’øyebryn’kulta s. 1. ‘gull’ 2. ’kjære (i tiltale)’ Pekka-kulta ‘kjære Pekka’ (i teksten

tornedalsk kultani ‘min kjære’)kulttuuri s. ‘kultur’ kulttuurhiin kulttuurista kulttuuria kulttuurinkulttuuri-ihminen s. ‘kulturmenneske’ kulttuuri-ihmisetkulttuurinen adj. ’kulturell’kulttuuriteko s. ‘kulturgjerning’kulttuurityö s. ‘kulturarbeid’ kulttuurityötäkulu 1. ’utgift’ 2. ’gammelt høy som ligget over vinteren’kuluttaat v. 1. ‘slite, bruke opp’ 2. ’drive fiske med drivgarn’ kuluttannukuluttamaverkko s. 'drivgarn’kumartaat v. ‘bukke’ kumartaakumhoon adv. ’over ende, om kull, veltet’ venet meni kumhoon ’båten

ble veltet’ (jf. kumossa)kumma adj. ‘rar’kummalinen adj. ‘underlig’ kummalista kummalisetkummalisempi adj. (komp. av kummalinen) kummalisempiakummastella v. ‘forundre’ (jf. ihmetellä) kummastelen kummastellu

kummasti adv. ‘rart’kummi s. ‘kvinnelig fadder’ kumminkummissansa adv. ’forundret’ mie olin aivan kummissani ’jeg var veldig

forundret'kummitus s. ‘spøkelse’ kummituksiakummonen pron. ’hvordan, hva slags’ kummosia (jf. minkälainen)kumossa adv. ’over ende, om kull, veltet’ venet oli kumossa ’båten lå

veltet’ (jf. kumhoon)kumpassi s. ’kompass’kumpi pron. ‘hvem/hvilken av to’ kumman kumpaa kumpaakhaan

kumpiakumpiki pron. ’begge’ (jf. molemat) net oon kumpiki ~ kummakki

opettajat ’de er begge to lærere’ kummanki kummassaki kummakki

kumppani s. ‘kamerat’ kumppanit kumppanittenkuninkas s. ‘konge’ kuninkasta kuninkhaale kuninkhaalta kuninkhaankunka pron. ‘hvordan, på hvilken måte’kuninkatar s. ‘dronning’ kuninkattarelta (jf. tronninki))kunnia s. ‘ære, heder’kunniakirja s. ‘æresdiplom’ kunniakirjankunniottaat v. ’ære, hedre, respektere’ kunniotakunniotettavasti adv. ’ærbødigst’kunnola adv. ’ordentlig’kunnon part. ‘skikkelig’kunteri s. ’kunde’kunteus s. ’fire år gammel hanrein’ kunteuksenkunto s. ’tilstand, form, kondisjon’ se oon hyvässä kunnossa ’den er i

god stand; hun/han er i god form’kuohukko s. ’(sted der det er) brus, skum’kuohuat v. 'skumme, bruse'kuokkiat v. ’grave’ mie kuokin pottumaata ’jeg graver i potetland’kuola v. ‘dø’ kuoli kuolee kuolu kuolheena kuolemassakuolaimet s. plur. ’bissel’ kuolaimiakuolema s. ‘død’ kuolemankuolemankukka s. ’bregne’ (jf. kaiski, kuolheenkoura, ruumhiinkoura)kuolevainen s. ‘dødelig’ kuolevaistenkuolheenkoura s. ’bregne’ (jf. kaiski, kuolemankukka, ruumhiinkoura)kuolihaaksi adv. ‘i hjel’kuoppa s. ‘grop’ (jf. monttu)kuorata v. ‘følge etter’ kuoraama kuorasi (jf. juovattaat, kyytätä)kuori s. ‘skall, skorpe, skrell’ kuoressakuoriat v. ‘skrelle’ kuori kuoriakuorma s. ‘lass, last’

kuoro s. ’kor’kuotta s. ’pute’ (jf. päänalainen)kuova s. ‘sokk’ kuovat kuovia (jf. lesta, sukka)kuovi s. ’spove’ kuovinkupari s. ‘kopper’ (syn, vaski)kuparikruuva s. ‘koppergruve’ kuparikruuvasta kuparikruuvhaankuparimalmisuoni s. ‘koppermalmåre’ kuparimalmisuontakupata v. ’sette kopper’kupla v. ’boble’kuppari s. 'den some setter kopper’kuppi s. ‘kopp’ kupit kuppiakurento s. ‘skrott’ kurenon kurentoakuri s. ’disiplin, tukt’ kurinkurikka s. ’en slags klubbe’kurittaat v. ’disiplinere, straffe’kuritus s. ’tukt, straffe’ kurituksenkurja adj. ‘elendig’kurkata v. ’kikke, titte’ kurkkaankurki s. ’trane’ kurjetkurkistella v. ‘kikke, titte’ kurkistelleekurkkio s. ‘bratt foss, vannfall’ kurkkiotkurkku s. ‘strupe’kurkkutorvi s. 'strupe(rør)’ kurkkutorvenkurmikka s. ’heilo’kurnaalimaito s. ‘skummet melk’ kurnaalimaithoon kurnaalimaitoakursi s. ‘kurs’kuru s. 'kløft' (jf. autsi, vankka, vuoma)kusi s. ‘piss, tiss’ (jf. virsta) minula oon kusihätä ‘jeg har tisssetrang’kusta v. ‘tisse’ kusen kusikusta s. ’kost (til å koste med)’ (jf. luuta)kustantaat v. ‘bekoste, finansiere’ kustanankustata v. 'koste, feie’kutista v. intr. ’klø, kile’ kutisee kutissukutka s. ’kløe’ kuteat v. ’gyte’ kutenukutoat v. 1. ‘strikke’ 2. 'gyte' (jf. kuteat) kuonkuttuat v. 1. ‘invitere, be om å komme’ 2. ’kalle (jf. käskeät, nimittäät)

kuttuthiin kuttuin kuttuikuu s. 1. ‘måne’ 2. 'måned' kuuhun 3. ‘spekk, fettlag under skinnet’ (jf.

späkki) kuuta kuusta missä kuussa? 'i hvelken måned?'kuuan s. 'måneskinn' (jf. kuutama, kuutamo) kuutamenkuuentoistasaan-luku s. 1600-tallet kuuentoistasaan-luvultakuues ord. ‘sjette’ kuuenen

kuuja s. ’sjøørret’kuukausi s. ‘måned’ (jf. kuu) kuukauen kuukauet kuukauttakuukhainen s. 'lavskrike'kuukkari s. ’koker’kuula v. ‘høre’ kuulheet kuulin kuulithan kuulkaa kuulu kuulhaan kuule

kuulemhaan kuulema kuulimakuula s. ‘kule’kuulema adv. ‘som det fortelles’kuulo s. ‘hørsel’ pysyät kuulola’følge med’kuulostaat v. ‘høres’ se kuulostaa hyvältä ‘det høres bra ut’kuulu adj. ‘berømd’kuuluat skuulten toisten kuulten 'men andre hører på'kuuma adj. ‘het, varm’ kuumana kuumassa kuumhaan kuuminakuumavesileipä s. ‘varmtvannsbrød’ kuumavesileippääkuumempi adj. (komp. av kuuma) ‘varmere, hetere’kuumeta s. ’bli het’ kuumeneekuunela v. ‘lytte, høre på’ kuunelu kuunnelhaan kuuntelemma kuuntele

kuunteli kuuntelisit kuuntelee kuuntelemhaan kuuntelemmakuura s. ’rim’kuuro adj. ‘døv'kuuro s. ’skur (om vær)' (jf. iili)kuurota v. ‘støtte’ kuurota kuurothiin kuurtosiko kuurtois kuurothaankuurto s. ’støtte’ kuuronkuusi kard. ‘seks’ kuutta kuuen kuusiakuusi s. ‘gran’ kuusta kuusen kuusiakuusikymmentä kard. ‘seksti’kuusitoista kard. ‘seissen’kuutama s. ‘måneskinn’ kuutamaakuutamo s. se kuutamakuva s. ‘bilde’ kuvan kuvassa kuvvaa kuvia kuvastakuvasarja s. ’tegneserie’kuvata ‘skildre, beskrive’ kuvvais kuvas kuvvaa kuvvaatkuvvaus s. ‘beskrivelse, skildring’ kuvvaukset kuvvauksia kuvvauksenkvartti s. ‘kvarter (15 minutter)’ (jf. kortteli) kello oon kvartin yli kuusi

‘klokken er kvart over seks’ kvartinkveeniliitto s. ‘kvenforbund’ kveeniliitonkveeniyhistys s. ‘kvenforening’ kveeniyhistyksenkvääni s. ‘kven’ kvääniä (jf. kainulainen)kyetä v. ‘makte, greie, være i stand til’ kykenekyhkynen s. ’due’kylki s. ’side (hos et menneske, dyr, fjellside)’ kyljetkylkiluu s. ’ribbein, sidebein’

kyllä adv. ‘nok’kyllä interj. ‘ja’ kyllähänkyllääntyät v. ’gå lei av’ kyläänyn mie olen kyllääntynny kalhaan ’jeg

har gått lei av fisk’kylmempi adj. (komp. av kylmä) ‘kaldere’ kylmettyät v. ‘fryse, ises’ kylmettynheenä kylmettynheet kylmettynheitäkylmetyksissä adv. ’frossen’ kala oon ollu kylmetyksissä ’fisken har

vært frossen’kylmä adj. ‘kald’ kylmhään kylmiä kylmässä kylmääkylmäkaappi s. 'kjøleskap' (jf. jääkaappi)kylpeät v. ‘bade’ kylpi kylvinkylrötteri s. ‘gulrot’ kylrötteriä kylrötterinkyltti s. ‘skilt’kylvä s. se kylvökylvätä v. ‘så’ kylväthiinkylvö s. ‘såing, sæd’kylvö s. 1. 'såing, setting (av høy, korn, poteter osv.)' 2. 'sæd'kylvöheinä s. 'dyrket høy'kylvöputeetti s. ‘settepotet’kylä s. ‘bygd, grend, landsby’ kyläki kylän kylhään kylissä kyllää

kylässä kylästä olla kylässä ‘være på besøk’ tulla kylhään ‘komme på besøk’ käydä kylässä ‘besøke’ (vrt. kylästellä)

kylänen s. ‘en liten bygd’ kyläsen kyläläinen s. ‘en som bor i en bygd, sambygding’ kyläläiset ‘bygdefolk’

kyläläisistäkylästellä v. ‘besøke’ kylästelemhään kylästelemässäkymmenen kard. ‘ti’ kymmentä kymmeneltä met lähemä kymmeneltä ‘vi

drar klokken ti’ kymmeniäkymmenes ord. ‘tiende’ kymmenennenkymmenittäin adv. 'titalls’kymmenkunta kardinaali 'ca. ti'kymmi s. ’gummi’ kymmitkymnaasi s. ‘gymnas’kynnys s. ’terskel, dørstokk’ kynnyksenkynsi s. 'negl' kynnetkynsiät v. 'klore, skrape' kynsinkynteri s. ’kund’kynttilä s. ‘stearinlys’ kynttilää kynttilänkypsy adj. ‘moden, ferdig’ kypsyksi kypsytkypsyät v. ‘modne, bli ferdig’kyselä v. ‘spørre’ kyseli kysele kyselemhään kyselhäänkysyät v. ‘spørre’ kysyi kysymä kysyn kysythään kyssyykysymys s. ‘spørsmål’ kysymyksistä

kytkyin s. ’utstyr til å lenke ku fast i veggen eller lignende’ kytkyimetkyteät v. 'ulme' kyti kytenykyynel s. se kyyneletkyynelet s. 'tåre' kyynelheetkyynespää s. ’albu’kyynärä s. ‘alen’kyytti s. ‘skyss; fart’ kyytin kyytistä kyytthiin kyyttii mie annoin eri

kyytit niile lehmile ‘jeg satt fart i kyrne’kyytätä v. ’følge etter’ kyyttään (jf. juovattaat, kuorata)käki s. ’gjøk’kämppä s. ‘koie’ (jf. kota)käpsä adj. 'kvikk, snar’käpsävelli s. '”snabbsuppe”, suppe kokt av mel’käpy s. 1. ‘kongle’ 2. ’grannål’ kävyiläkäristys s. ‘matrett med stekte kjøttbiter, (finne)biff’ käristystäkärmet s. ‘slange’ käärmheenkärppä s. ’røyskatt’kärpänen s. ‘flue’kärrö s. ’liten laks’kärröt s. plur. ’kjerre’ kärröiläkärsimys s. ’lidelse, plage’ kärsimyksetkärsimätön adj. ‘utålmodig’kärsiät v. 1. ‘lide, plages av’ (jf. kestäät) 2. ’tåle’ kärsinkärys adj. ’gretten’käsi s. ‘hånd’ käet käessä käsiä käelä käen käestä käsin käestä pittäin

‘trinn for trinn’ käsifuuni s. ‘mobiltelefon’ käsifuunit (TA)käsin adv. 1. ‘for hånd’2. 'i retning av' ithään käsin ‘østover’käsipuoli adj. ’enarmet‘käsitys s. ’oppfatning’ käsityksiäkäsitysten adv. ‘hånd i hånd’käsityö s. ’håndarbeid’käsivarsi s. 'arm' käsivarret käsivartheenkäsivoima s. 'håndkraft'käsivoimin adv. 'med håndkraft'käskeät v. 1. ‘gi ordre’ 2. ’kalle (jf. kuttuut, nimittäät)’ käskemhään

käskethiin käskethään käski käsketty käske käskeny käsketyssä käsketystä käskee

käsky s. ‘ordre, bud’kätkeentyät v. intr. 'gjømme seg'kätkeät v. trans. 'gjømme’ kätkimäkäveli s. ‘kjevle’ kävelhiin

kävelä v. ‘gå, ferdes’ kävelemmä käveli kävelit käveläki kävelemhään kävelheet kävelimmä

kävelöitteät v. ‘kjevle ut’ kävelöitethään kävelöitte kävelöitettykäyskenelllä v. ‘gå| rundt omkring‘ käyskentelenv. 1. ‘gå; ta en tur, besøke’ 2. ’gå og hente’ kävi kävimä kävin käy

käyhään käynheet käyny käythiin käymhään käy mulle vasaran ’gå og hent med en hammer’

käyen adv. ‘til fots’ (jf. jalkaisin)käynti s. ‘gang, tur’ käyninkäyrä adj. ‘krum, buet’ käyrässäkäyttäät v. ‘bruke’ käytethään käytethiin käyttämästäkäyttö s. ‘bruk’ käytthöönkäänelä v. ‘snu (frekv.)’ käänelhäänkääntyät v. intr. ‘snu (seg)’ kääntyikääntäät v. trans. 1. ‘snu‘ 2. ‘oversette’ käänetty käänethäänkääriät v. ‘vikle, rulle opp’ käärikäärmet s. se kärmetköyhyys s. 'fattigdom’ köyhyyenköyhä adj. ‘fattig’ köyhääkööki s. ‘kjøkken’ köökissäköökki s. se köökikööli s. ’kjøl’ köölinl. forkortelse = laita ‘side’laa’ata v. se laajatalaajata v. ‘lade’ laajamhaan laajatuksilaajinki s. ’lading’laahata v. ’slepe’ laahaanlaaja adj. ’bred, åpen’ laajoinalaajuus s. ‘vidde’ laajuuttalaaka s. ’(skifer)helle’laakea adj. ’flat, jevn, vid’laakissa adv. ‘sammen, i lag’ (jf. yhessä)laakrata v. ‘lagre’ laakrasinlaassa s. 'et skjær som noen ganger er under vannet, andre ganger over

vannet' laassojalaatas adj. ‘jevn og flat’ laatthaan (jf. laattea)laattea adj. ‘jevn og flat’ laattean laatteita (jf. laatas)laattia s. ‘gulv’laatu s. ‘kvalitet’laavo s. ’lavvo’labyrintti s. ‘labyrint’ labyrintinlahata v. ’slakte’ lahtaslahja s. 'gave' (jf. kenkki, skenkki)

lahko s. 1. ’parti (jf. partia)’ 2. ’sekt’laho adj. ‘morken, råtten’lahota v. ‘morkne’ lahoaalahtari s. 'slakter’lahti s. ‘vik. bukt’ lahenlahti s. ‘slakt’ lahinlahtiaika s. ‘slaktetid’ lahtiaijanlaiun s. ’beitemark’ laitumetlaiha adj. ‘mager’ laihatlaihin adv. (se laji) siihen laihin ’på den måten’ mihin laihin? ’på

hvilken måte?’ ei se käy laihin ’det går ikke an’ samhaan laihin ’på samme måte’

laihtuat v. ‘bli tynnere, slanke seg’ laikko s. 'leie (betaling)’laikkohevonen s. ‘leiehest’laikkosopimus s. ’leiekontrakt’laikola adv. minula oli hevonen laikola ‘jeg hadde leid en hest’laikottaat v. ‘leie’laikuttaat v. se laikottaatlaina s. ‘lån’ mie sain lehmän lainhaan ’jeg fikk låne en ku’lainanotto s. ’låntagelse’lainata v. ‘låne’ lainaanlaita s. 1. ‘side’ (jf. sivvu) 2. ’li, skroning (jf. riiti, rinnet)’ laiala laiassa

laithaan laitaa laioila (forkortelse l.)laitos s. ’anlegg, verk, institusjon’ laitoksetlaittaat v. ‘lage. gjøre’ laitama laitethiin laitettu laittanheet laittanu laittoi

laitethaanlaiva s. ‘båt’ laivan laivassalaji s. ‘slag, sort’ lajialakana s. ‘laken’ lakanittenlaki s. ‘fjelltopp’ laela laelelakki s. ’lue’lakkiat v. ‘slurpe, lepje’lakko s. ’streik’lakso adj. ‘slett, jevn (av mark)’ laksoalakso s. ‘dal’ lakson laksostalalva s. ‘(tre)topp’ lalvoissa joven lalva ‘øvre løp av elva’lammas s. ‘sau’ lamphaita lamphaatlammasliemi s. ‘kraft av fårekjøtt’ lammasliemessä lammaslientälammasnavetta s. ’sauehus’lamphaankieli s. ‘fåretunge’ lamphaankielenlamphaankuu s. ‘fårefett’ lamphaankuutalamphaanliha s. fårekjøtt’ lamphaanlihan lamphaanlihhaa

lamphaanpää s. ‘sauehode’ lamphaanpäitten lamphaanpäitä lamphaanpäät

lamppu s. ‘lampe’lamu adj. ’slett og vidstrakt (om områder)’langeta v. ‘falle (på), snuble’ lankesi lankeislangettaat v. langettaat tuomion ’felle dom’ langettilanka s. ‘garn, tråd’ lankojalannanreki s. ’sled ev den finske typen’lannata v. ’lande’ lannaama (jf. laskeet)lanta s. ‘østersjøfinsk på Nordkalotten’ lannan kielilantalainen s. ‘østersjøfinne i Nord-Norge, Nord-Sverige eller Nord-

Finland’ lantalaisen lantalaiset lantalaisille lantalaisista lantalaisia lantalaista

lantti s. ’slant’ lantitlantto s. ‘vanndam, vannpytt, tjern’ lantotlapikas s. ‘biekso’ lapikkhaatlapinpoika s. ‘samegutt’ lapinpojanlappheelansa adv. ’på flatsida’lappi s. ‘samisk språk’ (jf. saami) lapin ihminen ‘same’ (jf. saamilainen)

lapin lapistalapio s. ‘spade’lappu s. ’lapp’ laputlapselinen adj. ‘barnslig’lapsenpäästäjä s. ’jordmor’lapsi s. ‘barn’ (jf. kläppi) lapset lapsila lasten lasta lapsia lapsile lapsesta

lapsenalapsinimi s. 'pikenavn’lapsiriepu s. ‘stakkars barn’ lapsirievutlapsuus s. ‘barndom’ lapsuuenlaskeat v. 1. ‘legge (ned/på)’ 2. ’senke ned’ 3. ’ferdes nedover, lande‘ (jf.

lannata) 4. ‘bygge‘ 5. ’slippe‘ (jf. päästäät) (AB) laskehan (ES laskemhaan) laskenu laskema laskethaan Laske minun! ’Slipp meg!’

lastata v. ‘laste’ lastaalastenkoulu s. ‘barneskole’lastentaras s. ‘barnehage’ lastentarhaassalastenvaunut s. pl. ‘barnevogn’ lastenvaunuilasti s. ’last’ lastitlastikaara s. ’lasteplan’ (AS, ?)lastipiili s. ‘lastebil’ lastipiilinlastivenet s. ’lastebåt’ lastivenheittenlatini s. ‘latinsk språk’ latinin kielilato s. ‘låve’ laot

latoat v. ‘stable’ laonlatua s. ’skiløype’ latuata ~ latuaalatuskainen adj. ’flat’ laueta v. ’gå av, eksplodere’ laukeaalauha adj. ‘mild (om været)’lauha s. ‘mildvær’lauhtuat v. ‘bli mildere (om været)’ lauhtuu lauhtunulaukkoat v. ‘løpe, springe’ laukothaan laukkonulaukku s. ’veske’laulaat v. ‘synge’ laula laulamassa laulethaan laulethiin laulama

laulethaanlaulu s. ‘sang’ lauluja lauluaslaupias adj. ’barmhjertig’ laupihaatlauta s. ‘ bord, f. eks. i golv el. tak’lautanen s. ‘tallerken’ (jf. talerkki) lautasia lautasellalautta s. 1. ’tømmerflåte’ 2. ’ferge (jf. färja, lossi)’lauvantai s. ‘lørdag’ lauvantaina (~ lauantaina)lava s. ’badstubrisk’leekata v. ’leke’ (jf. leikkiät, tierata, värkätä)leekka s. ’leketøy’ leekoistalehmä s. ’ku’ lehmiä lehmänlehmäkarja s. ‘storfe (av kur)’lehti s. ‘blad’ lehteälehtipuu s. 'løvtre'leikata v. ‘klippe, skjære’ leikathaan leikatun leikkaa (jf. leikkoat)leikki s. ’lek’ leikitleikkiät v. ‘leke’ (jf. leekata, tierata, värkätä) leikkiileikkoat v. 'klippe (i stykker)’ leikothiinleipomauuni s. ‘bakerovn’ leipomauuninleipoat v. ‘bake’ leipoi leipoiki leipomassa leiponu leivo leivothiin

leivottuleipä s. ‘brød’ leipää leivät leivissä leiväksi leivän leipiäleiri s. ‘leir’ leirinleiriläinen s. ‘leirdeltaker’ leiriläisetleka s. ’slegge’ (jf. sleka) lekala leksikoni s. ‘leksikon’ leksikonistalemmijokilainen s. ‘lakselvværing’ lemmijokilaisenlensmani s. ‘lensmann’ lensmanilla lensmanin lensmanitlentolaiva s. ‘luftskip; fly’ (jf. ilmalaiva, jf. flyyi)lentäät v. ‘fly’ lennethään lentää lennämä lentämättä lentänheet lensi

lensimälentämäkenttä s. ‘flyplass’ lentämäkentältälepo s. ’hvile’ levon

lepopaikka s. ’hvilested’leppä s. ‘or, older’leppääkassuuva adj. se leppääkasuava leppääkassuvaaleppääkasuava adj. ‘om et sted der det vokser older’ leppäämätooli s. ‘hvilestol’ leppäämätoolissalepsu s. ‘lefse’ lepsui lepsut lepsuitten lepsuissaleski s. ‘enke, enkemann’ lesketlesta s. ‘sokk’ (jf. kuova)lestadiolainen adj. 'læstadiansk‘lestadiolainen s. 'læstadianer‘ lestaatiolainen adj. & s. se lestadiolainenleuka s. ‘hake’ leukhaanleveerata v. ’levere’ leveerasinlevittäät v. trans. ‘spre, utbre‘ levitälevitä v. ‘spre seg; åpne seg’ leviävätlevoton adj. ’urolig’ levottomatlevottomuus s. ’urolighet’ levottomuuetleveä adj. ‘bred’ leveä leveätleveäväylä s. (ES) ‘bredbånd’ leveäväylässä leveäväylästälevätä v. ‘hvile (seg)’ leppäämä leppäämässäliberaali adj. ’liberal’liekki s. 'flamme' liekitliemi s. ‘buljong, kraft, lake’ liemen liemessä liemestäliepeä adj. 'mild, svag (f.eks. kaffe eller annen væske)’lievä adj. ‘lav, svag’ lievässäliha s. ‘kjøtt’ lihan lihhaalihanhimo s. ’kjødelig begjær’lihankiivu s. ‘kjøttskive’ lihankiivujalihava s. ‘fet’lihavelli s. ‘kjøttsuppe’ lihavelliäliian adv. ‘(alt)for’liijetä v. ’bli til overs’ liikeneeliika s. ‘det som er til overs’ liijatliiket s. ‘bevegelse’ liikkheeläliikka adv. ’like’ (jf. sama, yhtä)liikaa kvanttori ‘for mye’liikkuat v. ‘bevege seg, røre på seg, mosjonere’ liikkumhaanliikuttaat v. trans. 1. ’bevege’ 2. ’røre (f.eks. grøt)’ liikutanliimata v. ‘lime’ liimaaliina s. 1. ‘håndkle’ 2. `lin’ liinanliinapruuki s. ’linebruk’liisko s. ’firfisle’liitto s. ‘forbund’ liiton

liittäät v. ‘sammenføye; innlemme’ liitethiinlijetä v. ‘nærme seg’ (jf. lähetä) likeneelikanen adj. ’skitten’ (jf. lokanen, paskanen, ryöttä)likele adpos.‘nær (til)' Stiinna siirtyi likele Tromssaa 'Stiina flyttet til

nærheten av Tromsø‘likele adv. ’nesten’ Ailula oon likele kolme tuhatta poroa 'Ailu har

nærmere tre tusen reinsdyr‘likeltä adpos. ‘fra nærheten av’ Stiina oo likeltä Tromssaa 'Stiina er fra

nærheten av Tromsø‘likeltä adv. ‘fra nærheten’likelä adpos.’i nærheten av’ Stiina assuu likelä Tromssaa ‘Stiina bor i

nærheten av Tromsø‘likelä adv. ‘i nærheten’likempi adj. ’(den/det som er) nærmere’ likemätlikempänä adv. ‘nærmere’likemäksi adv. ’(til) nærmere’likemäs adv. ’næremere, nesten’ se oli likemmäs kymmenen vuotta

varmasti ’det var sikkert nærmere tredve år’likitysten adv. ’nær hverandre’likhoon adv. ‘i bløt’liki prep. ‘i nærheten av’ (jf. likelä) liki mertä ’i nærheten av sjøen’liki adv. ’nesten’ liki sata miestä ’nesten hundre menn’liki- (i sammensetninger) ’nær-’likiala s. ‘nærområde’ likialoilalikheinen adj. ’nærliggende’ likheisenlikikhään adv. ei likikhään ’langt ifra se ei ole likikhään niin hyvä ko se

vanha sauna ’den er langt ifra så bra som den gamle bastua’likimäinen adj. ’nærmest’ likimäisestä (jf. likhiin)likinaapuri s. ’nær nabo’likka s. ’ærfugl, ekall (hann)’ likkaantuat v. ’bli skitten’likkiin adj. ’nærmest’ likkiimen (jf. likimäinen)linja s. ‘linjal; linje’linkki s. ‘link’linnukka s. ’teiebær’lintu s. ‘fugl’ lintualippa s. ’lam (kjælenavn)’ (se karitta)lipeä s. 'lut'lipeäkala s. ’lutefisk’lissääntyät v. ’øke formere seg’ lissäinynlissää adv. ‘mer, flere’lista s. ’liste’listet s. ’trelist’ listheet

lisäksi adv. ‘i tillegg’lisätä v. ‘tilsette, føye til, øke, ha mer’ lisäthäänlitku s. 'skvip‘litra s. ‘liter‘ (jf. litteri)litramitta s. ‘litermål’litteratuuri s. ‘litteratur’ litteratuurialitteri s. ‘liter’ (jf. litra) litteriä liukas adj. 'glatt' liukkhaatliuska s. ’skjerm’liuskalakki s. ’skuggelue’livattaat v. ’stikke, smette’livota v. intr. ‘ligge i bløt’livottaat v. trans. ‘bløtlegge’ livotetutlohenpyyttääjä s. ‘laksefiskere’ lohenpyyttääjätlohi s. ‘laks’ lohtalohivelli s. ‘laksesuppe’lohjeta v. ’løsne, falle av (en bit)’ lohkeaalohta s. ‘loft’ lohasta lohassa (jf. yläkerta)loimi s. 1. ’renning (i veving)’ 2. ’dekken, hesteklede’ loimetloistaat v. ‘lyse’ loistaa loistethaanloistava adj. ’glemrende’loiva adj. ’slak’loka s. ‘skitt’ lovastalokanen adj. ‘skitten’ lokaset lokasta (jf. likanen, paskanen, ryöttä)lokki s. ’lokk, kuppel (f. eks. for ost)’ lokitlokomotiivi s. ‘lokomotiv’ lokomotiivillaloma s. 1. ‘rom’ (jf. ruuma) 2. ‘mellomrom‘ lomassa lomhaanlooppari s. ’landstryker’loppainen s. ’helligtrekongersdagen’loppu s. ‘slutt, ende; rest’ loppua lopule lopphuun loppuja loput lopun

ruvanloput ‘matrester’ loppukesä s. ‘seinsommer’ loppukesänloppumatka s. ‘siste delen av turen’ loppumatkanloppupuoli s. ‘slutt, ende, den siste delen’loppurukkous s. ‘bønn i slutten av gudstjenesten’ loppurukkouksetloppuat v. intr. ‘slutte, ta slutt’ loppui lopulopuksi adv. ‘sist, til slutt’lopula postp. ‘i slutten’ soan lopula ‘i slutten av krigen’lopulinen adj. ‘endelig’ lopulistalopulta adv. ‘endelig, til slutt’lorista v. ‘snakke tull’ lorisenloru s. 1. ‘regle‘ 2. ‘tøv’ ei silloin ollu niin paljon lorua ‘det var ikke så

mye tull og tøys den gang’

lossata v. ‘losse’lossi s. ‘ferge’ lossila (jf. färja, lautta)lota s. se lottalotta s. ‘lodde (fisk)’louhi s. 'stor sten, steinblokk' siinä oon vaaran laiassa kauheat suuret

louhet 'det er forferdelig store steinblokker der på fjelsida'louhikko s. 'steinur' (jf. juova)loukata v. ‘såre; fornærme’ loukkas loukkaisloukko s. ‘krok, hjørne (inne i huset)’ loukossa loukkhoonlounas s. ‘sydvest’ lounhaasseenlovi s. ’hakk, skår’ lovetluhta s. ’starr’luhtaheinä s. se luhtaluistela v. ’gå på skøyter’ luistelenluistelu s. ’skøyting’luistiat v. ’gå på skøyter’ luistiluistin s. ’skøyte’ luistimetluja adj. ‘hard, sterk’ lujjaalujasti adv. ‘hardt’lujeta v. ’bli sterkere’ lujeneelujetella v. ’regne opp’ lujettelenlujjiin adj. (komp. av luja) ‘den hardeste, sterkeste’lukeminen s. ’lesestoff’lukkari s. ‘klokker’lukeat v. 1. ‘lese’ 2. ’telle’ (jf. räknätä) lue luen lukenheet lukenu luki

lukenheet lukemhaan lukemasta luima luinlukija s. ‘leser’ lukijoitalukijankirjoitus s. ’leserbrev’ lukijankirjoituksenlukku s. ‘lås’ lukutluku s. 1. ‘tall’ 2. ’lesing (skolefag)’ 3. ’kapittel (jf. kapitteli)’ 4.

’formular, f.eks. trylleformular’ luvula luvulta luvun luvussa luvusta 1700-luvula på 1700-tallet

lukumäärä s. ’antall’lukuttaat v. ‘låse’ lukuttannulumi s. ‘snø’ luntaluminen adj. ‘snøete’ lumisetlumittaat v. ‘snø’ (jf. sattaat lunta og panna lunta)lumituisku s. ‘snøfokk’ lumituiskussalumiuppo s. ’ føre med løs snø som ikke bærer’lumota v. ’sjarmere’ lumoanlunastaat v. ’forløse, frelse’lunkka s. ’luke, skodde’ (jf. luukka)luoa v. ‘skape’ loi

luojata v. ‘lodde’ luotaanluokka s. 1. ‘bakke’ (jf. pakki, törmä) 2. ’klasse (jf. klassi)’ luokkaaluoko s. ’nyslått høy på bakken’luononhallinta s. 'naturforvaltning'luononvalvonta s. 'naturoppsyn'luonto s. 1. ‘natur’ 2. ’lynne’ luonostaluopuat v. ’avstå, gi opp’ ihmiset luovuthaan jumalan sanan opistaluostaat v. ‘skape’ luosti (avl. av luoa)luotta s. ‘lodd’luottaat v. ‘stole’ luottain luottaat johonki ~ jonku pääle ‘stole på

noe/noen’luottamaton adj. ’upålitelig’ luottamattomanluovata v. ‘baute, krysse seg fram’ luovaamallalupa s. ‘lov’ luvan luppaa saa’a luvan ‘få lov’luppaus s. ’løfte, tilsagn’ luppauksetluppoila v. ’drive, reke’ luppoilinlusikka s. ‘skje’ lusikalla lusikat lusikoitaluu s. ‘bein’ luut luitaluukka s. ’luke, skodde’ (jf. lunkka)luula v. ‘anta, tenke, tro’ luulima luulin luulkaa luule luulen luulet luulee

luuletta luulimaluurata v. ’lure, holde seg skjult og vokte på noe’luuta s. ‘kost (av ris), lime’ (jf. kusta)luvata v. ‘love; gi lov’ luppaa luvathiin luppaama luppaavaa häntä ei

luvattu ennää merihommhaan ’han fikk ikke lenger lov til å arbeide på havet’ faari lupas hänen lähteä ’faren gav lov til han å dra’

lyhet s. ’kornnek’ lyhtheetlyhetä v. ’bli kortere’ lyheneelyhty s. ’lykt’ lyhytlyhy adj. ’kort’ lyhyttä lyhyven (jf. lyhykäinen)lyhykäinen adj. ‘kort’ lyhykäiset (jf. lyhy)lyhykäisempi adj. ’kortere’ (komparativ av lyhykäinen)lykky s. ‘lykke, hell’ lykkyä lykkyä tykö ‘lykke til’lykylinen adj. ‘heldig’lymyät v. ’gjemme seg’ (jf. piiloat) pojat lymythiin sängyn alla ’guttene

gjemte seg under senga’lypsylehmä s. ‘melkeku’lypsämäkrenkku s. ’melkekrakk’lypsäät v. ‘melke’lysti s. ’lyst’lystiksi adv. lystiksensä ’for moro skyld’ lyöä v. ‘slå’ löi lyöä leivile ‘lønne seg’ lyöä yhtheen ‘slå seg sammen’

lähes part. ’nesten’lähet s. ‘kilde’ (jf. kaltio) lähtheetlähetyttäät v. ’ta bort (f.eks. smuts)’lähetä v. ’nærne seg’ (jf. lijetä) läheneelähteät v. ‘dra av gårde, gå’ lähdemä lähe lähemä lähen lähethiin lähettä

lähin lähit lähtee lähti lähtisimmä lähimä lähtemässä lähethään lähetty lähtemhään lähteny lähtis lähtenheet

lähimäinen s. ‘nærmeste, medmenneske’ lähimäisetlähtö s. 1. ’avreise, avgang 2. ’opphav, herkomst’ se oon Ruottista hänen

lähtö ’hans/hennes slekt kommer opprinnelig fra Sverige’lähtösin adv. Mistä sie olet lähtösin? ‘Hvor kommer du i fra?’ (vrt. pois)lähtökohta s. ’utgangspunkt’lähättäät v. ‘sende’ lähätti lähätethiinläjittäin adv. ‘massevis’läjä s. ‘haug, mue’läkhäyttäät v. ’gjøre en så åndpusten at en (nesten) kveles’läksy s. ‘lekse’ läksyt läksyjälämmetä v. ‘bli varm’ lämpenee ~ lämpeäälämmin adj. ‘varm’ lämpimät lämpimhään lämpimäksi lämpimässälämmittäät v. ‘varme opp’ lämmitethiin lämmittää lämmitethään

lämmitetä lämmitälämpimästi adv. ‘varmt’lämpö s. ‘varme’ lämmössä lämmönlänget s. pl. ‘bogtre’ länkiälänsi s. ‘vest’ (jf. vesta) lännen läpi adpos. se läpitteläpitte adpos. ‘gjennom‘ Mooses reisasi läpitte Punasenmeren ~

Punasenmeren läpitteläpi adv. se läpitteläpitte adv. ’gjennomgående, alldeles, helt’ mie olen läpitte tervet ’jeg er

alldeles frisk’läpimitta s. ’diameter’ neljä sentii läpimitalta ’fire sentimeter i

diameter’läpimärkä adj. ’gjennomvåt’läski s. se fläskilääki s. ‘lege’ lääkin lääkit (jf. lääkäri)lääkintaito s. ‘legeferdighet’ lääkintaitoalääkäri s. lege’ (jf. lääki)lääni s. ’distrikt’ läänissälöyhä adj. ‘løs, sprø’ löyly s. ‘damp (i badstua)’löysä adj. ’løs’löysätä v. 1. intr. ’løsne’ 2. trans. ’løse, betale for’ löysää

löytyät v. ‘finnes’ löy’y löytyy löy’ythään löytyny löytyislöytäät v. ‘finne’ löyät löytäny löyämä löysi löytänheet löyän löytänheetlööki s. ‘løk’ löökin löökiämaa s. 1. ‘jord‘ 2. ‘land’ maale maan maista maitten maassa maat maata

maasta maahan mailamaaheinä s. ’gress fra innmarka’ (jf. pilliheinä) maaherra s. 1. ’(hist.) amtmann’ (jf. amtmani) 2. 'fylkesmann'maakkana s. ’seks år gammel hanrein’maakko s. ’mage (spes. på fisk)’ maakkojamaakunta s. ’landsdel’ maakunnassamaalaattia s. ‘jordgulv’maalainen s.’en som bor på landet’ maalainen adj. 1. ’som er fra landet’ 2. i sammensetningen minkä

maalainen? ‘fra hvilket land?‘maalata v. ‘male (f.eks. vegg)’ maalattumaalinen adj. ’jordisk’ maanalhainen s. ‘underjordisk, hulder’ maanalhaisia (jf. manalainen)maanantai s. ‘søndag’ maanantaina maanantaistamaanmittari s. ‘jordmåler’maanpruuki s. ‘jordbruk’ maanpruukhiin maanpruukissamaanraja s. ‘landegrense’ maanrajoitten maantie s. ’landevei’maanviljoja s. ‘jordbruker’ maanviljoojat maanviljoojaksi (jf. puuna)maapruuki s. se maanpruukimaaraito s. ‘(jord)tog, (altså vanlig tog)’ (ES) maaraitoamaata v. ‘ligge’ makkaa makasi makkais panna maata ‘legge seg’maet s. ‘brosme’ matheitamagnetofooni s. ‘magnetofon’maha s. 'mage’mahatanssaaja s. ’magedanser’maholinen adj. ‘mulig’ maholistamaholisuus s. ‘mulighet’ maholisuuetmahoton adj. ‘umulig’ mahotonmahottoman adv. ‘veldig, utrolig’mahla s. ’sevje’ (jf. mäihä)mahtaat v. ‘kunne, mon tro’ Mikä tuo mahtaa olla? ‘Hva er dette, mon

tro?’mahtava adj. ‘mektig, storartet’mahtuat v. ‘få plass’ mahu (~ mahu)maikuu s, ‘mai(måned)’ maikuun maikuutamailma s. se maailma

maailma s. ‘verden’ ~ maailma mailman mailmale mailmassa mailmasta mailmassa se oli mailman hyvä kirjoittamhaan ’hun/han var veldig flink til å skrive’

mailmankaikkeus s. ’univers, verdensalt’ mailmankaikkeuessamailmansota s. ‘verdenskrig’mainio adj. ’utmerket, gunstig' mainioitamainita v. ‘nevne’ mainittenmaistaat v. trans./intr. ‘smake’ (jf. maistuat) Millekä se lohi maistaa?

’Hvordan smaker laksen?’maistuat v. intr. ‘smake’ (jf. maistaat) maistuthaan mansikka maistuu

makealta ‘jordbær smaker søtt’maito s. ‘melk’ maitoa maion maiossa maiosta maithoonmajava s. ‘bever’majuri s. ‘major’ majurimakka adv. ‘liksom (når man tviler på det som blir sagt)’ (jf. muka)makkaila v. ’ligge og dra seg’ makkailenmakkara s. ‘pølse’ (jf. pylsy)makea adj. ‘søt, velsmakende’ makealta makkeita makeatmakeampi adj. (komp. av makea) ‘søtere, mer velsmakende’

makeammatmakkein adj. (superl. av makea) ‘søtest, mest velsmakende’ makkeimatmakonen s. ‘løypemage’ makostamakreli s. se makrilimakrili s. ’makrell’maksa s. lever’ maksalemaksaat v. 1. trans. ‘betale‘ 2. intr. ‘koste’ maksan makseta mitä paita

maksaa? ‘hva koster en skjorte?’makso s. 'betalig, gebyr, avgift’maksu s. se maksomaku s. ‘smak’ maunmalja s. ’skål’malli s. s. ‘form, mønster, formel’ juuri sitä [lohta] oon malliksi saatu

‘det er bare så vidt man har fått noen laks’malmi s. ‘malm’ malmia malmistamamma s. ‘mamma, mor’ mammoi (jf. muori, äiti)mammona s. ’mammon’manala s. 'dødsrike'manalainen s. 'underjordisk, hulder' (jf. maanalhainen)mansikka s. ‘markjordbær’ mansikoita mansikoittenmantelit s. pl. ‘mandler (organ i svelget)’ mantelit paisuthiin 'mandlene

svulmet opp‘manuskripti s. ‘manuskript’margariini s. ‘margarin’ margariinia margariinin

marja s. ‘bær’ marjaa marjat marjoja marjoitten marjapuuro s. ‘(tytte)bærgrøt’ marjapuuroamarjaturvet s. ’lyngtorv’ marjaturpheet (jf. pohjaturvet)marjavarpu s. ’bærlyng’markka s. ’mark (pengeenhet)’markkina s. ’tettsted, grendesenter’markkinapaikka s. ‘markedsplass, kirkested’ markkinapaikanmarkkinat s. ‘marked’ markkinoile markkinoilamarkkinaväki s. ‘markedsfolk’ markkinaväeltä markkinaväenmarmelaati s. ‘marmelade’ marmelaatin marmelaatiamarsikuu s. ‘mars’ marsikuuta marsikuussamasiini s. ‘maskin’ masiinissa masiinit masiinin masiiniamasto s. ‘mast’ masthoonmatala adj. ‘lav, grunn’ mataloitamatala s. ‘grunne’ mataloita (jf. krunni)materivanhiimet s. pl. ‘forfedre’materiäijät s. pl.’forfedre’matka s. ‘reise’ matkaa matkala matkale matkan matkoilta kulkea

matkassa ’være, reise med’matkalainen s. ‘reisende’ matkalaiset matkalaistamatkassa adv. ‘med’ (jf. myötä)matkhaan adv. ’i vei, av gårde’ hän sai preevin matkhaan ’hun/han

sendte brevet av gårde’matkiat v. ‘gjenta, mase‘ 2. ‘imitere, etterape’ matki matkithiinmatkustaat v. ‘reise’ matkusti matkustannumato s. 'makk, mark, f.eks. metemark’matta s. 'matte, gulvteppe’ (jf. matto)matto s. se mattamatonkutheet s. pl. ’ryefiller, vevefiller’maustaat v. ‘krydre’ maustethaanmauton adj. ‘smakløs’ mauttomat meetteri s. ‘meter’mehu s. ‘saft’ (jf. safti)meijeri s. ‘meijeri’meikäläinen pron. ‘jeg, en av oss, en som er som oss’ meikäläinen vain

syöpi kaarnheitaki ‘jeg spiser nok krøkebær også’meinata v. 1. ‘synes, mene, tenke’ 2. ’bety’ meinaa meinaama meinaan

meinaat meinaatta meinas meinasin meinanu meinathaan meinasimma meinais meinathiin

meininki s. 1. ‘hensikt’ 2. ’betydning’ 3. ’oppstyr; syssel’ 4. ’mening, oppsikt, syn’ ei meininkii ‘ikke i det hele tatt’ meininkit meininkinä meininkiä

melkhein adv. 1. 'nesten' (jf. kohta) 2. 'temmelig, ganske'

melkheinen adj. ‘anselig’ (jf. aikamoinen)mella s. ’brink, mel’mellastaat v. ‘bråke’ mellastethaanmellinki s. ’melding’melu s. ‘bråk’ (jf. remu)menestyät v. ’gå, passe, lykkes’ (jf. onnistuat) ei se menesty tehä sillä

tavala ‘det går ikke an å gjøre på den måten‘menneisyys s. ‘fortid’ menneisyyessä menneisyyen menneisyyttämennä v. ‘gå, ferdes’ menemä meni menkää mennee menthiin mene

menny menheenä menheenä vuona ’i fjor’ menheenä talvena ‘i fjor vinter’ menemhään menemässä mie olen menemässä ‘jeg er på vei’ menhään menisimmä meni menheet

meno s. ‘gang’ olla menossa ‘være på vei’meri s. ‘hav, sjø’ meren merestä meressä merheen merelä meressä

mertenmerihukka s. ‘sjøulv (en fiktiv figur)’ merihukkaamerikala s. ‘saltvannsfisk’ merikallaamerikipeä adj. ’sjøsyk’meriraukka s. 'draugen' (jf. meritrolli)meritrolli s. ’sjøtroll’ (jf. meriraukka)meritähti s. ’sjøstjerne’ meritähetmerkilinen adj. ’merkelig’merkitys s. ‘betydning’merkki s. ‘merke, tegn’ merkin panna jotaki merkkhiin ‘legge merke til

noe’messinki s. ’messing’ met pron. ‘vi’ meän meät meilä meilähän meitä metkhään meihin meile

meiltä meistämetesiini s. ‘medisin’ metesiinitmetto s. ‘storfugl’mettumaari s. ’sankthans’ mettumaarina (jf. juhanes)mettä s. 1. ‘skog‘ (jf. outa) 2. ‘ødemark’ mettää mettässä mettästä

metthäänmettäperä s. ’dyp skog, langt inn i innlandet’ (jf. syänmettä)meänkieli s. ‘meänkieli, tornedalsfinsk’ meänkielelä meänkielen

meänkielelämeänkielinen s. ‘en som snakker meänkieli’ meänkielisiämie pron. ‘jeg’ miekö minula ~ mulla minule ~ mulle minuleki minun

minusta minua minulta ~ multamiehenpuoli s. ’mannfolk’ miehenpuolet (jf. miesihminen)miehittäät v. 'okkupere' miehittimielelä adv. ‘gjerne’

mielestänsä adv. ‘etter sin egen mening’ minun mielestä ‘jeg syns at, etter min mening’

mielhuinen adj. ‘kjærkommen’mieli s. 1. ‘mening’ 2. ‘humør‘ mielestä mieltä siitä oon monta mieltä

‘det er mange meninger om det’ minula oon huono mieli ~ mie olen huonossa mielessä ’jeg er i dårlig humør’ hänelä oon aina sota mielessä ’hun/han har alltid krigen i minnet’

mielipiet s. ‘mening, syn, oppfatning, overbevisning’ mielipitheetmies s. ‘man’ miehiä miestä miehelä miehistä miehenä miehet miesten

miehele miehen miehestä miesihminen s. ‘mann, mannfolk’ miesihmiset (jf. miehenpuoli)miila s. ‘mil’ (jf. pelikuorma)miina s. ’mine’ miinus s. ‘minus’ miinuksenmikin pron. ihmiset siirythään kuka mihinki ‘folk flytter hver til sitt hold’mikkeli s. ’mikkelsmess (29. september)’ ei se sovi nukkuat juhaneksesta

mikkelhiinmiksi adv. ‘hvorfor’ (jf. mitävasten)mikä pron. 1. ‘hva, hvilken‘ 2. ‘som’ mihin mikkä mikkäs missä mistä

mithään mitkä mitä mitäs mikhään minkä minä millä mihinkhään misthään mitä? ’hva?’ ei mithään ‘ingenting’ ei mihinkhään ‘ikke noenstedes’ vaikka mitäki ‘om så hva’ vähän mitäki ’litt av hvert’ milhään ei milhään tavala ~ laila ‘på ingen som helst måte’ mie en milhään halunu valetella ’ jeg ville uansett ikke lyve’

militääri s. 'militær’ militäärissämineraali s. ‘mineral’ mineraaliaminkälainen pron. ‘hvordan, hva slags’ (jf. kummonen) minkälaiset

minkälaista minkälaisia minkälaista ei minkhäänlainen ~ minkhäänlaista ‘ikke noen slags’

miniä s. ‘svigerdatter’minoriteetti s. minoritet’ minoriteetit minoriteetthiinminutti s. ‘minutt’ minuttia minutinmistantaat v. ‘miste’ mistansimitata v. ‘måle’ mitathiinmitta s. ‘mål (for måling)’ yhtä mittaa ’til stadighet’mittaaminen s. ’måling’ mitätön adj. ’ubetydelig’ mitättömittenmitävasten adv. ’hvorfor’ (jf. miksi)mm. adv. = muun myötä ‘bl.a.’moittiat v. ‘bebreide, klage’ (jf. haukkuat, toruat) moitinmokkakaffi s. ‘mocca(kaffe)’ mokkakaffiamolemat pron. ‘begge to’ (jf. kumpiki) molemalta molemilla molempia

molemin adv. ’sammen (om to)’ oonki aikaa ko tet oletta olheet molemin Raisissa ’det er en stund siden dere har vært sammen i Nordreisa’

molo s. 1. ’smule, splint’ (jf. mouru) 2. ’hakkelse’monenkertainen adj. ‘mangfoldis, med mange lag‘monenlainen proadj. ‘mangeslags’ (jf. yhenkertanen) monenlaisia

monenlaiset monenlaistamonesko proord. ’hva for en/ett (i rekkefølgen)?’ (jf. kunka mones)monesti adv. ’ofte’ (jf. ushein)moni pron. ‘mange‘ (jf. usea) monta monele monen monessa monia

monet monilamonttu s. ’grop’ (jf. kuoppa)mooli s. ‘mål (f. eks. i spill)’ moolhiinmoosa s. ’stormåse’ (jf. kairo, isokairo, kajava)mopeti s. ‘moped’ mopetinmoro interj. ‘god morgen’ (jf. hyvvää aamua)morsian s. ‘brud’ morsiamenamotori s. ‘motor’motorisykkeli s. ‘motorsykkel’ motorisykkelillämouru s. ’smule’ (jf. molo)muieta v. ’surne’ muikeneemuijoila v. ‘smile’ (jf. hymmyilä) muijoilemassa muijoilen muijoileemuikea adj. ‘syr(lig)’ muikeitamuikku s. ‘lagesild’ muikkhuin muikkuja muikkuamuistaat v. ‘huske’ muista muistaa muistat muistattako muistan muisti

muistattamuistela v. ‘fortelle’ muistele muistelee muistelemhaan muistelen

muistelheet muisteli muisteli muistelkaa muisteltu muistelu muistelhaan muistelin muistelemma muistelet muisteltu muistelemat muistelthiin

muistelija s. ‘forteller’ muistelijanmuistelus s. ‘fortelling’ muisteluksen muistelusta muisteluksia

muistelukset muistelukshiinmuisti s. ‘hukommelse’muisto s. ‘minne; hukommelse’ muistoksi muistoitten mie en pannu sitä

muisthoon ‘jeg merket meg ikke det, jeg husker ikke det’ ennen minun muistoa ’før jeg begynner å huske, før min tid’

muka adv. ‘liksom (når en ikke tror på det som blir sagt)’ (vrt. jf. makka, mukamas)

mukamas adv. ’liksom’ olima mukamas hevosenna ’vi spilte at vi var hester’ (jf. makka, muka)

mukata v. ’fære’ (vrt. reisata, matkustaat) mukkaanmukava adj. 1. ‘trivelig, artig’ (jf. soma) 2. ‘bekvem‘ mukavaltamuki s. ‘mugge’ mukia mukissa

mukitella v. ’bukte seg, slingre seg’ polku mukitteli läpi mettän ’stigen gikk i kroker og svinger gjennom skogen’

mukka s. 1. ‘sving; bukt’ 2. ’tur, kort reise’ mukissa mukan mie kävin mukan äijin tykö ’jeg var en tur til bestefar’

mulja s. ’molo’ (jf. möljä)mulkut s. pl. ‘penis’ majavan mulkutmulta s. ‘mold’ mullanmuna s. ‘egg’ munnaa muniamunhainen s. ‘nyre’ munhaiset munhaisillemunhaiskuu s. ‘nyrefett’ munhaiskuutamuoji s. 'mote' (jf. muutti)muo’ot s. pl. ‘ansikte’ muotojamuori s. 1. ‘mor‘ 2. ‘bestemor’ muorila muorin muoritmuotka s. ‘eid’ (jf. taipalet)muoto s. 1. 'kinn‘ (jf. posket) 2. 'form, figur' (jf. haamu)muret s. ‘sorg, bekymring’ murheetmuretuttaat v. ‘bekymre’ muretuttimurha s. ’mord’murhamies s. ‘drapsmann’ murhamiehetmurhata v. ’myrde’murkina s. ‘middag(smat)’ (jf. keskipäivä, puolinen) murkinaksimurea adj. ‘mør’ mureaksimurskata v. 'knuse' murskasinmursu s. ‘hvalross’ mursujamursunpenikka s. ‘hvalrossunge’ mursunpenikoitamurtto s. ’liten sjøfisk’ saian murtto ’liten sei’muru s. ‘smule’ särkeät tuhanen muruksimuseumi s. ‘museum’musikki s. ‘musikk’ musikkiamusta adj. ‘sort’ mustatmustelma s. ’blåmerke’mustikka s. ‘blåbær’ mustikoita mustikoittenmustilainen s. ’sigøyner’ (jf. taattari)mutista v. ’mumle’ mutisenmutta konj. ‘men’muu pron. ‘annen’ muut muile muihin muuta muitten muissa muita

muila muussamuuan pron. ‘en (eller annen)’muulainen s. ’annerledes’muurata v. ‘mure’ muurasimuurhainen s. ’maur’muuri s. ‘mur’ muuritmuutamanlainen proadj. ’en slags’ (jf. yhensorttinen)

muutampi pron. 1. ‘en/et’ 2. ’noen (stykker)’ muutamana muutampia muutaman muutamissa

muutamisti adv. ‘av og til’ (jf. joskus, välhiin, välilä, välistä) muuton adv. ‘ellers’ muutonkimuuttaat v. ‘forandre, endre’ muutat muutti s. ‘mote’ olla muutissa ‘være på mote’ muutista (jf. muoji)muuttuat v. ‘endre seg, forandre seg, bli forandret’ muuttui muuttuu

muututhaan muuttunumuuala adv. ‘et annet sted’muuale adv. ’til et annet sted’muualta adv. ’fra et annet sted’mykkä adj. ‘stum’mylly s. ‘mølle, kvern’ myllyssämyntti s. ’mynt’ myntitmyrkky s. ‘gift’myrkylinen adj. ‘giftig’myrsky s. ‘storm‘ (jf. tormi)myyhä v. ‘selge’ myyhään myymhään myythiin myypi myy myymä

myytävänä myytäväksimyymäkala s. ‘fisk til salgs’myöätä v. ’gi etter’ myöttää (jf. myöntyät)myöntheinen adj. ’positiv’myöntyät v. ‘samtykke, gi etter’ (jf. myöätä) myöntynymyöten postp. ‘langs’ aikaa myöten ’med tida, etter hvert’ posti kulki

venheelä merta myöten 'posten ble fraktet med båt langs sjøen'myöthään adv. ‘til stadighet’ (jf. aleti, myöthäänsä)myöthäänsä adv. ‘til stadighet’ (jf. aleti, myöthään)myötä adv. ‘med’ (jf. matkassa) oonko sulla sisar myötä? 'har du

søsteren med deg?‘ myötä postp. ’med’ myötänsä ’med seg’ (ES:) muun myötä ‘blant annet’

met emmä halunheet lähteät viholisen myötä 'vi ville ikke følge med fienden'

myötälet s. ‘medbakke’ myötälheenmyötätunto s. ‘medfølelse’myötätuuli s. ‘medvind’ myötätuulenmäätä v. ’råtne’ mätäneemähättäjä s. ’bekkasin’ (jf. taivhaanjaara)mäihä s. ’sevje’ (jf. mahla)mäihätä v. ’ta ut sevje’mäkärä s. ‘knott’ mäkäräämänty s. '(mindre) furu’ (jf. petäjä, honka)mäntä s. ’kjernestav’ männätmärkä adj. ‘våt’ märät

mäti s. ‘rogn’ mäinmätikakko s. ‘rognbolle’ mätikakkojaki mätikakkoa mätikakotmätikkö s. 'tuete område' (jf. pounikko)mätä adj. ‘råtten’mätä s. ‘råte’ mätäs s. ’tue’ mätthäät (jf. pounu)määrä s. 1. ‘mengde’ 2. ’kvote’ joku määrä ‘en del’määrätty adj. ’viss’ (jf. vissi) määrätyn aijan ’ei viss tid’ määrätä v. 1. ‘bestemme' 2. 'befale' 3. ‘foreskrive’ määräämätmääräys s. ‘bestemmelse’möljä s. 1. ’mølje’ 2. ’molo’ (jf. mulja)mönsteri s. ’mønster’ mönsteritmöykky s. ‘klump’ möykkyjä möykytmöysteri s. ’mønster’mööpeli s. ‘møbel’ mööpeliitänaakkiat v. ‘snike seg’ naakithaan naakima naakittanaali s. ‘fjellrev’ naalitnaama s. ’ansikt, kjeft’ sillä oon kyllä iso naama hun/han er nok stor i

kjefteninaamakirja s. ’facebook’naapuri s. 'nabo’ (jf. kranni)naapurivalta s. ’naboland’ (jf. krannimaa)snaaras s. ’hundyr’ naarhaatnaavuonolainen s. ‘kvænangværing’ naavuonolaisennahka s. ‘skinn, hud, lær’ nahannaiha v. ‘gifte seg’ naihaan naimanaimisissa adv. ‘gift’ (jf. nainu) hän oon naimisissa ‘han/hun er gift’ naimaton adj. ’ugift’ naimattomatnainu adj. ’gift’ nainheet (jf. naimisissa)nainen s. ‘kvinne’ (jf. vaimo) naisia naisila naistennakata s. ’kaste, slenge’ nakkaannam nam intrej. napa s. ‘navle’ navannappula s. ’tisselur, pikk’ (jf. napuli)napuli s. ‘tisselur, pikk‘ (jf. nappula)naru s. ‘snøre’ (jf. tooma)našunaalieepos s. ‘nasjonalepos’ našunaalieepoksennationalismi s. ‘nasjonalisme’ našunalismianauha s. ‘bånd‘nauha s. ‘bånd’ nauhojanauhoilenaula s. ‘nagle’naulanpää s. ‘naglehode’ naulanpäitänaulata v. 'nagle'

nauraat v. ‘flire’ nauraa naurethiin naurama naurethaan naurettunauris s. ‘nepe’ naurhiista naurhiitanavetta s. ‘fjøs’ navetan navetthaanneilikka s. ‘nellik’ neilikan neilikkaaneito s. 'jomfru'nelikka s. ’nellik’ nelikoitanelinuskainen adj. ‘med fire hjørner’neliskanttinen adj. ‘firkantet’neljä kard. ‘fire’ neljhäänneljäkymmentä kard. ‘førti’ neljänkymmenenneljäkymmentäluku s. ‘40-tallet’ neljänkymmenen-luvulaneljäkymmentäseittemän kard. ‘førtisyv’neljänjalkainen adj. 'firfotet'neljännuskanen adj. 'firkantet'neljäs ord. ‘fjerde’ neljänenneljätoista kard. ‘fjorten’nenä s. ‘nese’neppain s. ’søskenbarn’ ensimäiset neppaimet ’søskenbarn’ toiset

neppaimet ’tremenninger’ (jf. nepu, serkku)nepu s. ‘søskenbarn’ nepula neputnerokas adj. 'genial, svært flink' nerokkhaatnet pron. ‘de’ niilä niissä niistä nitten niitä niihin niiltä niilenetinlukija s. ’nettleser’netti s. ‘nett, WWW’ netissä netistänettisaitti s. ’nettside’neula s. 1. ‘nål‘ 2. ‘barnål’ neuloilaneuloat v. ‘sy’neuvo s. 1. ‘råd’ 2. ’utstyr, klær’ neuvon neuvoja neuvoa niin neuvoin

’på det viset, derfor’ ei ollu muuta neuvoa ko lähteät kävelemhään ’det var ikke annen råd enn å begynne å gå’

neuvoat v. ‘gi råd, veilede’ neuvoi neuvothiin neuvoonielu s. ‘svelg’nielä v. ‘svelge’ nielenniemi s. ‘nes’ niemessä niemenniesta s. ’niste’ (jf. eväs)niin adv. ‘så’ (jf. se) niinkiniinkäsketty adj. ‘såkald’ (forkortelse nk.)niittu s. se niitty niitty s. ‘eng’ niityistä niitytniittäät v. ‘slå høy’ niittämässäkinikkari s. ‘snekker’ (jf. kehämies, puuseppä, snikkari) nikkarina nikkaroitteat v. ’snekre’ nikkaroitteenilkka s. ’ankel’

nilottaat v. ’flekke (f.eks. bark)’nimi s. ‘navn’ nimet nimistä nimelä nimen nimenä nimeksi nimeä nimiänimittäin adv. ’nemlig’ (jf. näjet)nimittäät v. 1. ‘navngi’ 2. ’kalle’ nimitetyn nimitetty mies ‘den navngitte

mannen’niska s. ‘nakke’nisso s. se nissunissu s. ’nise’nisu s. ‘hvete’ nisuanisujauho s. ‘hvetemel’ nisujauhoja nisujauhoista nisujauhoanisujauhokasa s. ‘haug av hvetemel’ nisujauhokasanniva s. ‘stryk’ nivassa nivatnk. forkortelse av niinkäsketty ‘såkalt’no interj.noiantemppu s. ‘trollekunst’ noiantemppujanoita s. ‘trollmann, shaman’noitakonsti s. 'tryllekunst'noitamuistelus s. ‘trollhistorie’noituat v. 'trolle’ noiunnojassa adv. lapion nojassanojata v. ‘lene mot’ nojjaanoki s. ‘sot’ noen tuli nokheen ’ble sotete’nokinen adj. 'sotete'nokka s. ‘nebb’ nokkaantuat v. ’bli fornærmet, ta seg nær’ Pekka nokkaantui

semmosesta puhheesta ’Pekka tok seg nær av den slags prat’nokko adv. ‘nok’noppa s. ’dråpe’ (jf. pisara, tippa, vesihernet)nopeasti adv. ‘i full fart, fort’noppein adj. (superl. av nopea) ‘snarest’norja s. ‘norsk språk’ (jf. ruija) norjaanorjalais-suomalainen adj. ‘norsk-finsk’nortto s. ‘nord’ norttopuola ‘på nordsida’ (jf. pohjanen)nostaat v. ‘løfte opp’ nostaa nostethaannotkea adj. ‘myk, smidig’notkeampi adj. (komp. av notkee) ‘mykere, smidigere’nousta v. ‘stige, stikke opp, stå opp’ nousee nousema nousthaan nousinoutaat v. ‘hente’ nouti nouama noutamhaannovemperikuu s. novemperikuun novemperikuutanuhela v. ’irettesette’ nuhteleenuin adv. 1. ‘så (der)‘ 2. ‘cirka’ (jf. suunale, suunile) nuin ja näin ’hipp

som happ’nukahtaat v. ‘sovne av’ nukahan nukahti

nukkuat v. ‘sove’ nukkuunukkumaruuma s. ‘soverom’nukkumasija s. ’soveplass’nulkata v. 'trave‘ nulkkaannulkka s. ‘trav‘numero s. 'nummer'nunna s. ‘gullunge’ nunnalenuoli s. ‘pil’ nuoletnuora s. 1. ‘sund (mellom en øy og fastlandet)’ (vrt. salmi) nuoran 2.

’snøre’nuorempi adj. (komp. av nuori) nuoremalta nuoremat nuoremista

nuorempana nuorempaanuoreta s. ’bli yngre’ nuoreneenuori adj. ‘ung’ nuorena nuoret nuorista nuorina nuortanuoriin adj. (komp. av nuori) ‘yngst’ nuoriimasta (jf. nuorimus)nuorimus adj. (komp. av nuori) ’yngst’ nuorimukset (jf. nuoriin)nuoripari s. ’nygift par, par som ikke har vært lenge gift; et ungt par’ (jf.

vanhaapari)nuoriso s. ‘ungdom (unge mennesker)’nuorisokoulu s. ‘ungdomsskole’nuoriväki s. ‘yngre folk’nuorukainen s. ’kvige’nuoruus s. ’ungdom’ nuoruuennuot pron. ‘de der’ noissa noita noitten noistanuotio s. ‘bål’ (jf. valkea)nuotti s. ‘note, melodi’ nuotitnurin adv. ‘vrengt, feil (vei)’nurkka s. ‘hjørne (utenfor huset)’ (jf. loukko, nuska) nurkannurmikko s. 'grønnsvær'nuska s. ‘hjørne’ (jf. loukko, nurkka)nuskalakki s. ‘stjernelue'nussiat v. ‘knulle’nutukka s. ‘skalle (fottøy)’ nutukat nutukoitanuuka adj. ’nøye’ ei se ole niin nuuka ’det er ikke så nøye’ (jf. tarkka,

visu)nykkiät v. ’nappe, rykke’nykyaika s. ‘nåtid’ nykyaijan nykyaijassa nykyaikhaannykyaikhaan adv. ‘nå til dags’nykynen adj. ’nåtidig’nylkeät v. ‘flå’ nyljethäännyrkki s. ’knyttneve’ nyrkitnyrkkä adj. ’bratt’ (jf. pisto, pystö)nysä s. ’stump’ nysiä

nyt adv. ‘nå’nähä v. ‘se’ nähhään nähny näemä njen näet näettä näimä näkkee

näkkeekö nähthiin näe näittä näkemhään nähnheetnähten toisten nähten adv. ‘i andres påsyn’näin adv. ‘så her’ noin ja näin ’hipp som happ’näet adv. ‘nemlig’ (jf. nimittäin)näkemhiin interj. ‘på gjensyn’näkyät v. ‘synes, være synlig; se ut til’ näkkyy näy näythään näkynynäkymä s. ‘utsikt’ näkymä näkymää näkymiänäkymäklasi s. ‘utsiktsvindu’ näkymäklasistanäkö s. 1.‘lys’ 2. ’syn’ näköä näön näössä näötnäkönen adj. ‘lys’; olla jonkun näkönen ‘ligne noen’ näköstä näköset

näköisiänäkökulma s. ’synsvinkel’ ko asioita kattoo siitä näkökulmasta, se

hyvältä se kyllä näyttää ’når en ser på saken under den synsvinkelen, så ser den nok bra ut’

nälkyät v. ‘sulte’ mie nälyn ’jeg sulter’nälkä s. ‘sult’ minula oon nälkä ‘jeg er sulten’nälkävuosi s. ‘uår, hungersår’ nälkävuossiinnämät pron. ‘disse’ näistä näitä näilä näitten näiin näissänäppy s. ’kvise’näppärä adj. ’hendig, praktisk’näpsä adj. ‘snar, hendig’näpsästi adv. ‘fort, raskt, hendig’näpätä v. ’nappe’nästuuki s. ’lommetørkle’ nestuukitnäveri s. ’liten bor, navar’näyttämäpeli s. ‘skuespill’ näyttämäpelinnäyttäyttyät v. ’vise seg’ kuu näyttäytyi taivhaala ’månen viste seg på

himmelen’näyttäät v. ‘se ut; vise’ näyttäät hyvältä ‘se bra ut’ näytti näyttää

näytethään näytä näytäki näytämä näytännäätä s. ’mår’nötteri s. ‘nøtt’ nötteriitänöyrä 1. adj. ‘ydmyk’ 2. subst. ’fan, satan’oottaat v. ‘vente’ oota ootamma oottaa oottakaa ootethaan ootimmaohhoh interj. 'åhå'ohimo s. ‘tinning’ohjaaja s. ’veileder’ohjata v. ‘styre’ohra s. ‘bygg’ (jf. jyvä) ohraaohrankryyni s. ‘byggryn’ ohrankryyniäohrarieska s. ‘byggkaker, tynt byggbrød’ ohrarieskat ohrarieskoja

ohrajauho s. ‘byggmel’ ohranjauhojaohu adj. ’tynn’ ohuven ohutta (jf. ohukainen)ohukainen adj. ‘tynn’ (jf. ohu)oieta v. ‘bli strak(ere), bli rett(ere)' oikeneeoikaistaat v. ‘rette opp’ oikaistethiinoikeus s. 'rettighet’ oikeutta oikeuenoikheemin adv. ‘riktigere, rettere’oikhein adv. ‘riktig, egentlig, rett’oikea adj. ‘riktig; høyre’’ oikehaan oikeaksi oikeat oikean oikeata

oikealla oikeassa oikeita oikealla käelä ~ oikealla puolela ‘til høyre’

oikeastansa adv. ‘egentlig’oikeuenkäynti s. ‘rettergang, proses‘oikeuenmukanen adj. ‘rettferdig’oikeus s. 1. ‘rett, rettighet‘ 2. ‘domstol’ oikeuksiaoiret s. ’tegn, symptom’ oirheitaoistotie s. ’snarvei’ojentaat v. ‘overrekke’ ojentaatokkupeerata v. ‘okkupere’ okkupeerasioksa s. ‘gren, kvist’oksentaat v. ‘kaste opp’ oksensin oksenanoksenuttaat v. 'føle seg kvalm’ (jf. oksettaat) minua oksenuttaa 'jeg vil

spy‘oksettaat v. ’være kvalm’ (jf. oksenuttaat) minua oksettaa ’jeg vil spy’oktooperikuu s. ‘oktober’ oktooberikuun oktooperikuutaolento s. ’tilværelse, liv’olestaat v. intr. ’stoppe’ (jf. pyssääntyät, pysähtyät, olestaat)olestamatta adv. ’uavbrutt’olheen adv. ei olheen ’ikke i det hele tatt’ (jf. ollenkhaan)olka s. ‘skulder’ olat olkii (jf. olkapää, hartia)olkapää s. ‘skulder’ olkapäitä (jf. olka, hartia) olla olemassa v. ‘eksistere’olla v. ‘være’ ole olema olemassa olemassaki olemhaan olen olet oletko

oletkos oletta olhaan olheet oli olihan oliki oliko olima olis olishan oliski olit olkaa ollu olthiin oon olisin olevan olkhoon oonkhoon oltais oltu olisimma olisitta olin oleva

ollenkhaan adv. ei ollenkhaan ‘ikke i det hele tatt’ (jf. olheen)olletikki adv. ’spesielt, særlig’ olu s. ’øl’ oluen olutta (jf. ööli)oma proadj. ‘egen’ omista ommaa omassa omitten omat omile omala

oman omasta omhaan omissaomasuus s. ’formue, eiendom (også om jord)’ omasuuen omasuuksiaomaksuat v. ’tilegne seg, ta i besittelse’

omatunto s. ‘samvittighet’ omalatunnolaomhainen s. ’nær slektning, familiemedlem’ omhaisetominpäin adv. ’på egen hånd’omistaja s. ’eier’omistaat v. ’eie’omistus s. ’eie, besittelse’ omistuksen maa tuli privaatthiin omistuksheenomituinen adj. ‘egen, særegen’onki s. ‘fiskestang med snøre’ ongelaonneksi adv. ‘heldigvis’onnelinen adj. ‘lykkelig’onneton adj. ‘ulykkelig’onnettommuus s. ‘ulykke’ onnettommuuen onnettommuuksiaonni s. ‘lykke’ onnea onneksi olkhoon ‘lykke til’onnistuat v. ‘lykkes’ (jf. menestyät) onnistuinonsi s. ’hule, hulrom’ onnenontto adj. 'hul’ontuat v. ‘halte’oo interj. oo jaa ‘å ja’oori s. ’tynt tau, spesielt som børnskap’ ooritoornata v. ‘ordne’ oornaan oornanuoorninki s. ‘ordning, rekkefølge’opas adj. ‘kjent med noe’opas s. ‘guide’ opphaat opphaaksi opphaitaopastuat v. ‘bli kjent med’ opastummaopetella v. intr. ‘lære’ opetellusopettaja s. ‘lærer’ opettajana opettaat v. trans opettamhaan opettanheet opettaa opetethaan opetamma

opetethiin opetettu opetti opettannuopetus s. ’lære, lærdom’ opetuksetopetuslapsi s. 'disippel'opetustiima s. ‘undervisningstime’ opetustiimaleopinto s. ‘studium’ opinotopinto-ohjaaja s. ’studieveileder’opintospesialiseerinki s. ’studiespesialisering’opiskella v. ‘studere‘ (jf. studeerata) opiskelenoppi s. ‘lære’ opista oppii opinoppija s. ‘elev’ oppijaa oppijat oppijoileoppiat v. intr. ‘lære (seg)’ opi opittais oppimhaan oppinu oppimassa

opima oppinheet opinoppikirja s. ‘lærebok’ oppikirjankioppimateriaali s. ‘undervisningsmateriale’ oppimateriaalissaoppimatka s. ‘studiereise’ oppimatkaleoppimaton adj. ’ulærd’

oransi adj. ‘oransje’ oranssimmaksioras s. ’kornspire’ orhaalaorava s. ‘ekorn’organisasioni s. ‘organisajon’ organisasionin organisasioniaorit s. 'hingst’ orhila orhinorja s. 1. ‘sør’ orjalta päin ‘sørfra’ (jf. etelä) 2. ’slave’orjas adv. ’sørover’ (jf. pohjas)orpo s. ‘foreldreløs (uten far eller mor eller begge to)’ orvoksi orvotorsi s. ‘takås, vagl’ orrelaosa s. ‘del, andel’ ossaa osia osissaosalinen adj. ’delaktig’osata v. 1. ‘treffe (når man sikter)‘ 2. ’kunne, ha evne til’ jf. saattaat)

ossaama ossaan osais osasi osasiki osanu ossaaoset s. ’stengsel (for drivgarnfiske)’ osheetosottaat v. ‘peke på’ osottaaostaat v. ‘kjøpe’ otethiin osta ostan ostama ostamassa ostanheetosto s. 'kjøp’Otava s. ’Karlsvogna’otrinki s. ’åttring’otta s. ‘panne (kroppsdel)’ (jf. kallo) ottan ottaat v. ‘ta’ otti otan ottakaa ottais ottaa ottanheet otettu ota otethaan

otethiin ottaaouosti adv. ‘rart’outa s. ‘skog’ (jf. mettä)outavouti s. ‘skogsfogd’outo adj. 1. ‘fremmed, ukjent‘ 2. ‘rar, merkelig’ ouon ouoltaovensuu s. ‘døråpning’ ovensuussaoveralsit s. pl. ‘overall’ovi s. ‘dør’ oven oveapaakari s. ‘baker’ paakarintupa s. ‘bakerstue’paakariuuni s. ‘bakerovn (vedfyrt og av stein)‘ (jf. paistiuuni)

paakariuunin paapottaat v. ‘bable, snakke monotonisk’ paapottaapaari s. ’båre’ paarilapaarit s. pl. ’bår’paarma ~ parma s. ’klegg’ parmoipaaro s. ’bølge’ paaru s. se paaropaaski s. ’jolle’ (jf. jolla)paasto s. ’faste’paastoaika s. ’fastetid’ paastoaijanpaavi s. ‘påve’ paavin

paavilainen adj. ‘romersk-katolsk’paeta v. ‘rømme, flykte’ pakenen paenheet paethiinpaha adj. ‘ond, dårlig’ pahaksi pahan pahasta pahhaa pahoile pahalta

pahatpahanilkinen adj. ‘ondsinnet’ (jf. pahanjuoninen, pahankurinen)pahanjuoninen adj. ’uskikelig’ (jf. pahankurinen, jf. pahanilkinen)pahankurinen adj. ’uskikkelig’ (jf. pahanjuoninen, jf. pahanilkinenpahanteko s. ’ugjerning, udåd’ pahanteossapahas adj. (ubøyelig) ‘dårlig, elendig’pahaspoika s. ’guttunge’ (jf. poikanen)pahasti adv. ‘ille’pahasäinen adj. ‘med dårlig vær’pahhiin adj. (superl. av paha) ‘verst, dårligst’ pahhiinta pahhiiman

pahhiimilapahhuus s. ’ondskap’ pahhuuen pahhuukshiinpahka s. ’kote, knort, rirkule’ pahkan ~ pahan paholainen s. ‘djevel, den onde’ (jf. perkelet, saatana, piru, rietas)pahta s. ’berg’ pahatpahtarastas s. ’steinskvett’ (jf. kivitasku)paiju s. ‘selje, vier, pil'paikala adv. ‘straks, med en gang’paikalinen adj. ‘lokal’ paikalistapaikannimi s. ‘stedsnavn’ paikannimiä paikannimistäpaikka s. ‘sted, plass’ (jf. plassi, sija) paikala paikan paikasta paikat

paikkhaan paikkaa paikoissa paikassa paikkoja paikoila se ei piä paikkaa ’det er ikke sant’

paikkakunta s. sted, bygd’ tässä paikkakunnassa ’på dette stedet’paikoilansa adv. ‘på plass’ se pyssyy paikoilansa ‘den holder seg på

plass’paikotellen adv. ’stedvis’paimen s. ’gjeter, hyrde’ paimenetpaimentaat v. ‘gjete’ paimensinpainaat v. 1. ‘trykke 2. ‘farge’ paina painaa painanu painoin painatpainajainen s. ’mareritt’ (jf. painajaisuni)painajaisuni s. ’mareritt’ (jf. painajainen)painet s. ’farge (til å farge stoff med)’ painheilapaino s.’vekt, tyngde’ painonpainuat v. ’synke, bli presset’ paiskata v. 'kaste' paiskaan (jf. vatkata, viskata)paiskhaus s. ‘rammel, larm, bråk’ paiskhauksetpaistaat v. ‘steke; skinne’ paista paistaa paistoi paistethiin paistamat

paistamhaan paistanu paistethaan paistoit paistettu paistettua paistetut aurinko paistaa

paistamapannu s. ‘stekepanne’ paistamapannussapaistamaton adj. ‘ustekt’ paistamattomallepaistet s. 'skinn, lys' paistheessa kuutaman paistet 'måneskinn'paisti s. ‘steik’ paistin paistiuuni s. ‘steikeovn (moderne)’ paistiuunin (jf. paakariuuni)paisuat v. 1. ’svulme, ese, svulme opp, svelle’ 2. ’stige (av flo)’ paisuipaita s. ‘skjorte, genser’paitasillansa adv. ’i skjorteermene, uten jakke’paitti konj. ‘untatt; utenom’ kaikki paitti Maija saatethaan kainun kieltä

‘alle untatt Maija kan kvensk’paivu s. se paijupaja s. ‘smie’ pajhaanpajamies s. 'smed’ (jf. rautio)pakata v. 1. 'pakke' 2. 'bli lett, ofte 'mie pakkaan uhheettamhaan kaikki

'det blir lett så at jeg glemmer alt'pakka s. ‘pakke’ pakanpakkanen s. ‘frost, kuldegrader’ (se) oon pakkanen ‘det er kuldegrader’pakki s. ’bakke’ (jf. törmä, luokka)pakko s. ‘tvang’ minula oon pakko ‘jeg er nødt til’pakkoauksuuni s. ‘tvangsauksjon’ pakkoauksuunissapako s. ‘flukt’ olla paossa ‘være på flukt’ lähteät pakhoon 'rømme' (jf.

paeta)pakolinen adj. 'obligatorisk'pakosta adv. mie häy’yin pakosta nauraat ’jeg kunne ikke annet enn

flire’pakottaat v. ‘tvinge’ pakotethiin pakotapaksu adj. ‘tjukk’ paksut paksussa paksun paksujapala s. ‘bit’ palan paloja paloitten palanen s. ‘(en liten) bit’ palasen palassii palashiin palasinapalata v. ‘komme tilbake’ pallaa palathiinpalava s. ‘svette’ olla palavassa ’være svett’palavoitteat v. ‘svette’ palavoitteepaleltuat v. ‘fryse, ha det kaldt’ paleltunheet paleltunnupalja s. ’madrass’ (jf. polsteri)paljas adj. ’bar’ paljhaatpaljastaat v. ’avsløre’paljo s. ‘(ovalt) kar (til å vaske i)’ paljojapaljon adv. ‘mye’palkata v. ‘lønne, ansette‘ palkkaan Pekka palkathiin kokiksi ‘Pekka ble

ansatt som kokk‘palkiat v. ’oppholde seg, røre på seg på sommerbeite’ sielä oon vaarassa

porot aina palkinheet ’reinsdyrene har alltid vært der på sommerbeite’

palkinto s. ‘pris, belønning’ palkinon palkintoapalkka s. ‘lønn’ (jf. tienesti) palkaakhaanpallaat v. intr. ‘brenne’ palakhoot palanu pallaa palethaanpallas s. ‘kveite’ pallasta palthaan pallastapalli s. ‘pall‘ pallilapallo s. ‘pallo‘palmikko s. ’flette’palmikoitteat v. ’flette’ palmikoitten palmikoittiit v. se palmikoitteatpalmu s. ’palme’palmusunnuntai s. ’palmesøndag’ palmusunnuntainapaloinspekšuuni s. ‘branninspeksjon’paloviina s. ‘brennevin’ paloviinaapalttuat v. ’få nok’ mie olen palttunu sinhuun’ jeg har gått lei av deg’palvela v. 1. ‘tjene, tjenestegjøre‘ 2.‘dyrke, tilbe’ palvelupalvelija s. ‘tjener’palveluspiika s. ‘tjenestepike’ palveluspiijalapanikki s. ’panikk’pankki s. 'banke, (havområde over) forhøyning i havbunnen'pankkivenet s. 'båt som brukes i bankområder' pankkivenheetpankko s. 1. ‘bank’ 2. ’en slags bjelke’pankkoreki s. ’stubbslede (?)’pankrotti s. ‘konkurs‘ faprikki meni pankrotthiin ‘ fabrikken gikk

konkurs‘ (jf. konkursi)panna v. ‘legge, sette’ panema pankaa panthiin panima pannu pannee

panetta pane panemassa panemasta panhaan pantu pannee lunta ‘det snør’

pannet s. ‘issvull’ pantheetpannu s. ‘panne’pannukakko s. ’pannekake’paota v. ‘demme med stengsel’ paothiin patoanpapinkartano s. ‘prestegård’ (jf. pappila) papinkartanhoon

papinkartanon (jf. pappila)papinkukka s. 1. ’prestekrage’ 2. ’balderblå’pappa s. ‘pappa, far’ (jf. faari, isä) papan papale pappoja pappi s. 1. ‘prest’ 2. ’papp’ papilta papin papile papit papiksi pappia

pappinapappila s. ‘prestegård’ (jf. papinkartano) pappilanparafiini s. ’parafin’parafiinilamppu s. ‘parafinlampe’paragraafi s. 'paragraf'parakki s. ’brakke’ parakitparantaat v. ‘helbrede, forbedre, reparere’ parantannu

parantaja s. 1. ’reparatør’ 2. ’helbreder’paranus s. ‘bot, bedring’ paranuksen tehkää paranuksen ‘omvend dere’paras adj. ‘best’ (jf. parhain) parhaat parata v. ’bli bra, bedre, frisk’ ei sitä parane vain siirtäät ’det hjelper

ikke bare å flytte den’ paranee paranu paratiisi s. ‘paradis’ paratiishiinparemasti adv. ‘bedre‘ (jf. paremin)paremin adv. ‘bedre’ (jf. paremasti)parempi adj. ‘bedre’ parempaa parempia paremaksi paremat paremanparenteesi s. ‘parentes’ parenteesitparhain adj. ‘best‘ (jf. paras) parhaimastapari kvanttori ‘et par’parikunta s. se pariskuntaparila s. ’lyster’parisen kvanttori ‘2–3’parisenkymmentä kard. ‘ca tyve’pariskunta s. ’(ekte)par’ pariskunnanparkeerata v. ‘parkere’ parkeerattuna’ parkita v. ‘garve’ parkittenparkki s. 1. 'bark' 2. ’park’parkkileipä s. ’barkbrød’parkuat v. ‘gråte’ (jf. itkeet) parkuiparta s. ‘skjegg’ partaapartii s. ’parti’ (jf. puolue) partiitaparvi s. ‘sverm’ parven (f.eks. saitaparvi ‘seisverm’)pasata v. se passatapaska s. ‘skit, dritt’ minula oon paskahätä ‘jeg må bæsje’ (jf. kaakka)paskanen adj. ’skitten’ (jf. likanen, lokanen, ryöttä)paskantaat v. ‘skite’ paskanan paskansi paskantannupaskasuomi s. ‘skitfinsk’ paskasuomeapassata v. 1. ‘passe, ha tilsyn med, passe på’ 2. ’passe, høve’ (jf. sopiat)

passaa passaa itte ittesti! ’pass på deg!’passeli adj. ‘passelig, høvelig’ passelia passelin passelitpasselisti adv. ‘passelig’passi s. ’pass (dokument)’ passitpasta s. ’pasta’pata s. ‘gryte’ patojapato s. ‘stengsel (for å stenge fisk med)‘ (jf. tammi) patojapatruuni s. ‘patron’paukahtaat v. ’smelle (en gang)’paukkuat v. ‘smelle, kneppe, sprake’ paukkuupaula s. ’komagebånd’ paulojapedaali s. 'pedal'

pehmetä v. intr. ‘mykne, bli myk’ pehmenheetpehmeä adj. ‘myk, bløt’pehmittäät v. trans. ’gjøre myk’pehmitä v. se pehmetäpeikkoni s. ‘bacon’ peikkonia peikkonin peikkonissapeitto s. ’pledd’peittäät v. ‘dekke’ peitäpelastaat v. ’redde, berge’pelastuat v. ’bli reddet, berge seg’ (jf. pärjätä)pelata v. ‘spille (kort, musikk osv.)’ pellaan pelathiin pellaama pelathaanpeli s. ’spill’ pelitpelikuorma s. 'mil’ (jf. miila)pelkka s. 1. ’bjelke’ 2. ’brødspade’ pelkkojapelkkä adj. pelkkää valetta ‘bare løgn’ pelkät pelkistäpellaamavehjet s. ‘spilleutstyr, instrument’ pellaamavehkheetpellonkylvö s. ‘åkerbruk’ pellonkylvöäpelto s. ‘åker’ pelloista pellotpelästyät v. se pölästyätpelättäät v. se pölättäätpelätä v. se pölätäpenikka s. ‘valp, fuglunge, unge, (nedsettende om) barn’ penikatpenikkä s. se penikkapenkki s. ‘benk, sete’ penkilä penkkhiinpenni s. ’penni’pensas s. ‘busk’ penshaan penshaasseen penshaastapensiini s. ’bensin’pensikko s. ’kratt’pensioneerata v. ‘gå av med pensjon’ pensioneerais pensioneerasi

pensioneerannupensionisti s. ‘pensjonist’peret s. ‘familie’ perettä perheen perheestä perheeleperhään postp. ‘etter’ poika lähti miehen perhään 'gutten for etter

mannen‘ mie en anna perhään ’jeg gir ikke etter’perhäänantamaton adj. ’ubøyelig, urokkelig’ perhäänantamattomatperile adv. ’fram’ met pääsimä jo perile ’vi kom fram allerede’perilä adv. ’framme’perisynti s. ’arvesynd’perjantai s. ‘fredag’ perjantaihin perjantainaperkelet s. ‘djevel, satan’ (jf. paholainen, saatana, piru, rietas)permisioni s. ‘permisjon’ permisioniaperrää en tieä, oonko siinä perrää ’jeg vet ikke om det er sant’perset s. ‘rumpe’ persheele persettäpersoona s. ‘person’ persoonat

perukka s. '(fjord)botn, ende ( i terreng); strøk’ (jf. perä)peruskoulu s. ‘grunnskole’perustaat v. ‘bry seg om’ (jf. välittäät) mie en perusta siitä ’jeg bryr

meg ikke om det’ perusta perustanheetperustaat v. ‘grunnlegge, stifte, starte’ perustamma perustan perustettuperä s. 1. '(fjord)botn, ende ( i terreng)’ 2. ’strøk’ (jf. perukka)peräjalka s. ’bakfot’ peräjalatperämies s. ‘styrmann’perämäinen adj. ’sist' (jf. etumainen)peränimi s. ‘etternavn’ peränimen (jf. korko, sukunimi)peräpuoli s. ’bakende’ peräpuolessaperäseinä s. ’bakvegg’perässä postpos. ‘etter’ Maija kulki minun perässä ‘Maija gikk etter

meg‘perästä postpos. ’etter’ vähän aijan perästä ’etter en stund’ yksi toisensa

perästä ’den ene etter den andre’ (jf. jälkhiin) peräsukkaa adv. ’etter hverandre’ (jf. perätysten)peräsuoli s. ‘endetarm‘peräti adv. ’altfor’perätysten adv. ‘etter hverandre’ (jf. peräsukkaa)peski s. ’pesk’ peskitpeso s. ’vasking’pesoloma s. se pesoruumapesomasiini s. ‘vaskemaskin’pesoruuma s. ’vaskerom’pesotukko s. ’vaskeklut’ pesotukotpestä ‘vaske’ pesthiin pesemässä pestä ympäri ’vaske rundt’pesä s. ‘reir; hi; ilegg’ pesän peshäänpetoelläin s. ’rovdyr’ petoelläimetpettymys s. ’skuffelse’ pettymyksetpettyät v. intr. ’bli skuffet’ petynpettäjä s. ’bedrager’ pettäjiäpettäät v. ‘bedra’ pettänypetäjä s. ‘furu’ petäjää’ petäjämettä s. ‘furuskog’ petäjämettääpeukalo s. ‘tommel’ peukalotpiempi adj. se pitempipienempi adj. (komp. av pieni) ‘mindre’ pienempiä pienemäksi

pienemällepienentäät v. ’forminske’ pienenänpienetä s. ’bli mindre’ pieneneepieni adj. ‘liten’ pienet pienen pienenä pieneksipierä v. ‘fise’ pieren

piestä v. ‘piske’ piesty pieksenpietarinkukka s. ’ryllik’piha s. 'gårdsplass' (jf. kartano, kenttä, siljo)pihlaja s. ‘rogn’pihlajanmarja s. ‘rognebær’ pihlajanmarjoista pihlajanmarjojapihlajanmarjaviini s. ‘rognebærvin’ pihlajanmarjaviinhiin

pihlajanmarjaviiniäpii s. ’pigg, tagg, (rive)tind’piian adv. ‘kanskje’ piianpiika s. ‘tjenestepike’ piijanpiikari s. ‘spiker’piikaroitteat v. ‘spikre’ piikaroittenpiikoat v. 'jobbe som tjenestepike’ piionpiili s. ‘bil’ piilii piilit piilhiin piilistä piililä piilin piilissäpiilisti s. ‘bilist’ piilistille piilistiltäpiilo s. ’gjemmested, gjemsel’piiloat v. ’gjemme seg’ (jf. lymyät) pojat piilothiin sängyn alle ’guttene

gjemte seg under senga’piimä s. ‘surmelk’ piimääpiina s. ’pine, plage’piinata v. ‘pine, plage’ piinasinpiippu s. ‘pipe’piiros s. ’tegning’ (jf. piirustus)piirtäät v. ’tegne’ (jf. piirustaat, tägnätä) piiränpiirustaa v. ‘tegne’ (jf. piirtäät, tägnätä)piirustus s. ‘tegning’ (jf. piiros)piisata v. ‘rekke, være nok’ (jf. riittäät) piisaa piiska s. ‘pisk’ piiskaapiiskata v. ‘piske’ piiskathiinpiispa s. ‘bispe’pikaflyyi s. ‘snarfly’ (ES) pikaflyyiläpiki s. ‘bek’ pikeäpikipimeäpikku adj. ‘liten’pikkukarja s. ‘småfe’pikkulintu s. ’småfugl’pikkunen adj. ‘liten’ (jf. pieni, pikku) pikkuisen pikkunen s. ‘litet barn, baby’ pikkurainen adj. ’ørliten’pikkusen adv. ‘litt’pilassa adv. olla pilassa ‘være ødelagt’pilata v. ‘ødelegge’ pillaapiletti s. ’billet’ piletit

pilhaan adv. mennä pilhaan ‘bli ødelagt’pilkata v. ‘spotte, håne, gjøre narr av’ pilkathaan pilkathiinpilkkapimeä adj. ’bekmørk’ (jf. pikipimeä, pilkkonen pimeä)pilkkonen pilkkonen pimeä ’bekmørk’ (jf. pilkkapimeä)pillaantuat v. ‘bli ødelagt, skjemt’ pillaantunupillaat v. se pilatapilli s. ’gress, høy(strå)’ pillinpilliheinä s. ’gress fra innmarka’ (jf. maaheinä)pilvi s. ‘sky’ pilvessä pilven pilvet pilviäpimeä adj. 1. ‘mørk’ 2. ’mørke (jf. pimmeys)’ pimeänä pimeätä pimeässäpimmeys s. ‘mørke’ pimmeytheen (jf. pimeä)pinnahäkki s. ’hekk (for høy)’pino s. ‘stabel’pinta s. 1. ’overflate’ 2. ’fett(lag)’ pintojapio s. ’neve, hånd (på innsida)’ piossapiot s. pl. ‘fest, gjestebud’ (jf. fästi) pioissa pioista pithoinPiplia s. ‘bibel’ (jf. Raamattu)pippuri s. ‘pepper’ pippuria pippurinpirri s. ’spiss’pirrilakki s. ’topplue’ (jf. toppilakki)pirskota intr. v. ’skvette, sprute’ pirskoopirskottaat trans. v. ’sprøyte, sprute’ pirskotanpiru s. 'fan’ (jf. rietas, perkelet, paholainen, saatana)pirulinen adj. ’djevelsk, ondsinna, trollet’pisara s. ’dråpe’ (jf. noppa, tippa, vesihernet)pislaaki s. ’bislag’ (jf. porstua)pissiin adj. (superl. av pitkä) ‘lengst’ pissiimän pissiimät pisto adj. ‘bratt’ (jf. nyrkkä, pystö)pisto s. ’stikk’pistäin s. 'bajonett' pistäimetpistäät v. ‘stikke; legge, sette’ pistäpitempi adj. (komp. av pitkä) ‘lengere’ pitemäksipitkin adpos. ‘langs’ siinä mennee tie pitkin Tenojokivartta ‘ det går en

vei der langs Tanaelvstarnden‘pitkyläinen adj. ‘langaktig’pitkä adj. ‘lang’ pitkälä pitkät pitkhään pitkäksi pitkälepitkäaikhainen adj. ’langvarig’ (jf. pitkälinen)pitkälinen adj. ‘langvarig’ (jf. pitkäaikhainen)pitkältä adv. ’langt’ kunka pitkältä sitä tietä riittää? ’hvor langt strekker

den veien?’pitkäperjantai s. ‘langfredag’ pitkänäperjantainapitkävarsinen adj. ‘langskaftet’pitkävetonen adj. ’kjedelig’

pito s. ‘bruk’ omhaan pithoon ‘til egen bruk’pittäät v. 1. ‘skulle, må’ 2. ’holde’ 3. ’synes’ 4. ’bruke’ piin piit piät piän

piti pitäisimmä pitäisin piä piethiin piethään pitäis pittää pitäny piettäis piämä pittäin käestä pittäin ‘trinn for trinn’

pituinen adj. ’lang (om lengde)’ (jf. pitukainen)pitukainen adj. ‘lang (om lengde)’ (jf. pituinen) kahen meetterin

pitukainen ‘to meter lang’ piäs s. ‘sogn’ pithäässä (jf. suokkana)piätellä v. ‘holde’ piätellä ittensä ‘beherske seg’ (jf. hillitä)piättäät v. ’hindre’ piätänplaana s. ‘plan’ plaanaa tehä plaanaa ‘planlegge’ (jf. suunitella)plaatta s. ‘plate’ plaataksi plaatala plaatale plaatanplakkari s. ‘lomme’ plakkarhiin plakkarissaplanetti s. ’planet’plankku s. ‘planke’plassi s. ’plass’ (jf. paikka, sija)plastikki s. ‘plast’pleekata v. 'bleke’ pleekkaanpleekhiin adv. panna pleekhiin 'legge til å blekes’pliantti s. ’blyant’plokata v. ’plukke’ plokkaanpluukata v. ’brøyte’plyijy s. ‘bly’plyssi s. ’bluse’ (jf. pusero)pläkki s. 'blekk’plässi s. ‘flekk, prikk’ plässiäpohja s. 1. ‘botn, bunn‘ 2. ‘grunn, grunnlag‘ 3. ‘dørk’ pohjhaan pohjale

pohjala tekstin pohjalta ‘på grunnlag av teksten’pohjanen s. ‘nord’; adj. ‘nordlig’ pohjasta pohjasheenPohjantähti s. ’Polarstjerna’pohjapiimä s. [viilinsiemen]pohjapiirustus s. ‘grunnriss, grunplan’ pohjapiirustuksenpohjas adv. ’nordover’ (jf. orjas)pohjaskeino s. ‘nordligere farvei’ pohjaskeinoopohjaturvet s. ’torv som ligger lengere ned i bakken, "bunntorv"’

pohjaturpheetpoika s. 1. ‘gutt’ 2. ‘sønn‘ poikaa pojat pojasta pojala pojilepoikamies s. ’ungkar’ poikamiehiäpoikanen s. ’guttunge’ (jf. pahaspoika, poikunen)poiketa v. ’gjøre en avstikker, gå fra’ siinä poikkee tie vasemalle käele

’der er en vei til venster’poikki adpos. ‘tvers over, gjennom’ souin poikki vuonon ämmin tykö ‘jeg

rodde over fjorden til bestemor‘

poikki adv. mennä poikki ‘gå av, brekke’poikkipuusaha s. ’tomannssag’ poikuinen s. ‘guttunge, ung mann’ (jf. poikanen)pois adv. ‘bort, vekk’ olla pois jostakin ‘komme fra’ Mistä sie olet pois?

‘Hvor er du fra?‘poispäin adv ’bort, bortover’ ja niin poispäin ’og så videre’ (jf. ja niin

eespäin)poissa adv. ‘borte’poistaat trans. v. ’fjerne’pojanpoika s. 'sønnesønn’ pojanpojatpojantyär s. ’sønnedatter’ pojantyttäretpokkokala s. ‘boknafisk’ pokkokallaapokkolamphaanpää s. ‘bokna lammehode’ pokkolamphanpäätpoliisi s. 'politimann' (jf. pulettia)poliittinen adj. ‘politisk’ poliittisetpolitikkari s. ‘politiker’ politikkarhiin politikkaria politikkaritpolitikki s. ‘politikk’ politikissa politikkiapolkeat v. ‘trø, tråkke’ poljenpolkimet s. pl. ’tråbrett’ polku s. ‘sti’ polultapolkupyörä s. ‘sykkel’ (jf. sykkeli)polli s. ‘(hvete)bolle’pollimaito s. ‘bollemelk’polsteri s. ’madrass, bolster’ (jf. palja)polttaat v. trans. ‘brenne’ poltethaan poltethiin polttanupolttaminen s. ’brensel’ polttamista (jf. poltto)polttiainen s. ‘brennesle’ polttiaisetpolttiaisvelli s. ‘brenneslesuppe’poltto s. ‘brensel’ (jf. polttaminen)polttopuu s. ‘ved’polvi s. ‘kne; generasjon’ polvetkipolvistaat v. ‘knele’pommi s. ’bombe’pomoriaika s. ‘pomortiden’ pomoriaikapoovi s. 1. 'bryst‘ (jf. rinta) 2. ‘innerlomme' poovessapopulaarinen adj. ’populær’pora s. ’bor’porata v. ’bore’ porraanporista v. 1. ‘snakke‘(jf. praattiat, puhuat, jutela, praatata, saarnata) 2.

‘putre, småkoke‘ poriseeporo s. ‘reinsdyr’ poroila porola poroa poron poroitten (jf. urakka,

vuorso, kunteus, kosatus, maakkana)porolappalainen s. ‘reindriftsame’ porolappalaisten

poronkurento s. ‘reinskrott’ poronkurentoaporonliha s. ‘reinkjøtt’ poronlihhaa poronlihhaanporotokka s. ‘reinflokk’ porotokittenporras s. ‘trapp’ porthaat (jf. trappu)porsas s. ‘gris’ porshaan porsasta porshaasseenporstua s. ‘bårdstue, gang’ porstuusta (jf. pislaaki)porvari s. ‘borger’ porvarista porvaritten porvaritposki s. ‘kinn’ posket poskia poskeleposkiluu s. ’kinnben’posti s. ‘post’postikonttori s. ’postkontor’postikortti s. ‘postkort’postila s. ’postill’ postimies s. ‘postmann‘postinkantaja s. ‘postbud’postipaikka s. ‘poststed’pote konj. pote – ja 'både – og' (jf. sekä – ette)potkaista v. ’sparke (en gang)‘ potkaisipotkiat v. ’sparke’poto s. ’fiskegrunne’ pootpotteli s. 'flaske' (jf. flasku)pottu s. ‘potet’ pottua pottui potuitten potuista potut (jf. puteetti)pottukiivu s. ‘potetskive’ pottukiivujapottulepsu s. ‘potetlefse’ pottulepsuitten pottulepsutpottumaa s. ‘potetland’pottuvoi s. ‘potetstappe’ potunpala s. ‘potetbit’ (jf. potunpalanen) potunpalatpotunpalanen s. ‘potetbit’ (jf. potunpala) potunpalaset potunpalassii pounikko s. 'tuete område' (jf. mätikkö)pounu s. ’(stor) tue’ (jf. mätäs)pouta s. ‘oppholdsvær’praama s. ’pram’praamata v. ‘skryte’ praamaat praamais praamanupraatata v. ‘snakke, prate’ (jf. praatiat, puhuat, jutela, porista,

saarnata) praattasin praattaisin praati s. ‘prat’ (jf. puhet) praatista praatissapraatiat v. ‘snakke, prate’ (jf. praatata, puhhuut, jutela, porista,

saarnata) praatima praatithaan praatiissapraatikas adj. ’pratsom’ praatikkhaat (jf. puhelias)prakka s. ’brakke’preevi s. se preivi preivi s. ‘brev’ preiviä preivin preivissä preivittäpretta s. ‘brett’

priimu s. ‘strek’priiskuat v. intr. ’sprute’ priiskuu (jf. truiskuta)prillat s. pl. ‘briller’ prillhoinprivatisti s. ‘privatist’ privatistinaproasti s. ‘prost’ proastinaprobleemi s. ‘problem’programi s. ‘program’prosentti s. ‘prosent’ prosenttiaprosti s. se proastipruukata v. ‘pleie, bruke, ha som vane’ pruukaa pruukathaan

pruukathiin pruukattupruuki s. 1. ’bruk (det å bruke)‘ 2. ‘industribruk‘ 3. ‘jordbruk‘ omhaan

pruukhiin laitethiin ’det ble laget til egen bruk’pruunata v. ‘brune’ pruunathaanpruuni adj. ‘brun’ (jf. ruskea)pruunijuusto s. ‘brunost’ pruuniajuustoapryky s. ’kai, brygge’ prykiläprässikryyni s. ‘havregryn’ prässikryynistä prässikryynit prässikryyniäprässikryynipuuro s. ‘havregrynsgrøt’ prässikryynipuuroa

prässikryynipuurhoonprässikryynivelli s. ‘havregrynssuppe’ prässikryynivelliäprättä s. ’feiebrett’pröövi s. ‘prøve (f.eks. skoleprøve)’ pröövinpröövätä v. ’prøve’ prööväänpuhaltaat v. ‘blåse’ puhalsin puhalatpuhas adj. ‘ren’ puhthaat puhasta puhthaaksipuhela v. ‘prate’ puhelemhaan puhelhaan puhelemassa puheleepuheleminen s. ‘snakk(ing)’puhelias adj. ’pratsom’ (jf. praatikas) puhelihaat puhet s. ‘prat, snakk, tale’ (jf. praati) puhheet puhheista puhheen

puhheita puhettapuhheenparsi s. ‘ordtak’ puhheenparret puhheenparttapuhistaat v. ‘rense’ puhistethaan puhistetutpuhuat v. ‘snakke‘ (jf. jutela, porista, praatata, praatiat, saarnata) puhu

puhuma puhumattakhaan puhunu puhuthaan puhhuu puhuima puhumhaan puhut puhutta puhuthiin puhuit puhui puhumasta puhuttu puhumatta mie puhun kainua ‘jeg prater kvensk’

puhuminen s. ‘snakk, snakking’puhumistapuhuskella v. ‘snakke’ (avl. av puhuat)puhutella v. ‘snakke til, tiltale’ puhuttelemhaan puhuttelin

puhuttelemassa puhutteli puhuttupuia v. ‘treske’ puinpuijata v. ’lure, narre, bedra’ puijasi puijaan

puistela v. ‘riste’ puistelemapujattaat v. intr. ‘smette’ pujatammapujettaat v. trans. ’tre, smette’pujottaat v. se pujettaatpukki s. ’bukk’ pukinpukstaavi s. 'bokstav' pukstaavitpuku s. ‘drakt, kjole’pulettia s. ’politi’ (jf. poliisi)pulkka s. ’pulk’ pulkalapulleva adj. ‘rund, tykk’ pullevatpulmukainen s. ’snøtitting’pumppu s. ’pumpe’pumpuli s. ‘bomull’pumpulipuhet s. ‘tullprat’ pumpulipuhheitapumpuliukko s. ‘tullgubbe (en som prater tull)‘ pumpuliukotpumputa v. ’pumpe’punanen adj. ‘rød’ punasia punaset punasen punastapunasenkeltanen adj. ‘rødgul’ punasenkeltasinapunehtuat v. ‘rødme’ punehtuupunkki s. ’bunke, melkekolle’ punkitpunkti s. ’punkt’punnita v. 'veie' punnittenpunnitus s. 'veiing' punnituksenpunoat v. ’tvinne’ punonupuntari s. ’vekt (til å veie med)’puohata v. ‘sysle, arbeide for’ puohaat puohais puohanupuohi s. 1. ‘lager, oppbevaringshus, magasin’ 2. ’butikk’puoji s. se puohipuola s. ‘tyttebær’ puolat puolojapuola s. ’spole, snelle’ puolat puoliapuolapuuro s. ‘tyttebærgrøt’puolata v. ’spole, vinde’puolesta postpos. ei se ollu maholinenkhaan niin ko ruvan puolesta sinne

jäähä ’hva angår mat var det ikke mulig heller å stanne der’puolestani, -sti, -nsa, -ma, -na adv. ’for min/sin/sin/vår/deres del’ mie

puolestani olen Ruottin puolelta ’jeg for min del er fra Sverige’puoli 1. s. ‘side’ 2. ‘halv, helvt' puolele puolila puolela puolelta puolen

puolet kello oon puoli kaheksan ‘klokka er halv åtte’puolihengissä adv. ‘halvdød’ hän oli puolihengissä ‘han var halvdød’puolikasuava adj. ’halvvoksen’puolilainen adj. i sammensetninger suomenpuolilainen ’fra finsk side’puolinen s. ’middag omkring kl. tolv’ (jf. keskipäivä, murkina)

puolipäivä s. 1. ‘middag omkring kl. tolv’ (jf. keskipäivä) ennen puoltapäivää ’på formiddagen’ jälkhiin puolenpäivän ‘på ettermiddagen‘

puolisko s. ’halvdel, helvt’ (jf. puoli)puolitoista kvanttori ’halvannen’ minun poika oli sillon puolitoista

vuotta ko mie lähin ’min sønn var halvannet år gammel når jeg dro’

puolittain adv. ’halvveis’puolivahva s. ‘flatt rugbrød med hull i midten’ puolivahvaksi

puolivahvoja puolivahvaapuolivälissä adpos. ‘midtveis, halvveis‘ puolivälissä maikuuta 'i midten

av mai‘puoluet s. ’parti’ (jf. partii) puoluetta puoluheetpuolustaat s. ‘forsvare’ puolustethiinpuolustus s. ’forsvar, unnskyldning’puoskari s. ‘kvakksalver’puota v. ‘falle’ putois putosi puothaanpuottaat v. ’slippe, felle’ puotanpuristaat v. ‘presse, trykke, klemme’ puristethaanpurjehtiat v. 'segle‘ (jf. purjetella, seilata) purjehtinpurjet s. ‘seil’ purjetta purjheen (jf. seili)purjetella s. ’segle’ purjeteli (jf. purjetiat, seilata)purjetlaiva s. ‘seilbåt’ purjetlaivala (jf. seililaiva)purjolööki s. ‘purreløk’ purjolöökin purjolöökkiäpurkki s. ’(sylte)glass, boks’purri s.’okse’pusero s. ’bluse’ (jf. plyssi)puskanen adj. ’omkastelig’ puskanen tuulipuskeat v. ’stange’ puskipussi s. ’pose’ pussitputeetti s. ‘potet’ (jf. pottu)putki s. 1. ‘rør’ (jf. rööri) 2. ’kvann’ putkeapuu s. ‘tre’ puusta puuhun puuta puun puussa puittenpuukko s. ’(kven)kniv’ puukolapuulauta s. ‘trefjøl’ puulaualepuumerkki s. ’bumerke’puuna s. ‘bonde’ puunaksi (jf. maanviljoja, talonpoika) puunhakkaaja s. ‘trehøgger, skogsarbeider’puunhakko s. ’(tømmer)hogst’puura s. ’stabbur’ (jf. aitta)puuro s. ‘grøt’ puuroa puurhoonpuuseppä s. ’snekker (som lager møbler og dem slags)’ (jf. nikkari,

snikkari) puusepät

puutet s. ’mangel’puuttuat 1. ‘legge seg opp i‘ sinun asihoin mie en puutu ‘jeg vil ikke

legge meg opp i dine ting‘ 2. ‘mangle‘ (jf. vailuat)puutuat v. ‘dovne‘ minun oon jalka puutunu ‘foten min dovnet av‘puvvitakka s. ’sandlo’pyhkiät v. trans. ‘tørke, viske ut’ pyhkiät tomua ‘tørke støv’pyhä adj. ‘hellig’ pyhhää pyhä s. ‘helg, søndag’ (jf. sunnuntai) pyhänäpyhävaatet s. ‘fint klæsplagg’ pyhävaattheetpykejäläinen adj. ‘som er fra Bygøynes’ pykejäläisetpykejäläinen s. ‘Bygøynes-væring’pykimies s. ‘bygningskar’ pykimiehestä pykimiestä pykälä s. 'hakk, trinn'pykätä v. ‘bygge’ (jf. rakentaat) pykkäis pykäsi pykänheet pykäisin

pykäsin pykänypylsy s. ‘pølse’ pylsyjä (jf. makkara)pyntti s. ‘pynt’ pynttiäpyntätä v. ‘pynte seg’ pyntätty pyntänypyrstö s. 'spord'pyssy s. ‘børse’ pyssyitten pyssyäpyssyjokilainen adj. ‘fra Børselv’ pyssyjokilainen s. ‘børselvværing’ pyssyjokilaisia pyssyjokilaisetpyssääntyät v. intr. 'stoppe, bli igjen' (jf. olestaat, pysättyät, topata)pysthöön adv. ‘opp(reist)’ päästä pysthöön ’reise seg på bena’pystö adj. ’bratt’ (jf. nyrkkä, pisto)pystösuora adj. ’loddrett’pysyvästi adv. ‘fast’pysyät v. ‘bli værende, holde seg’ pyssyy pysy pysythiinpysähtyät v. intr. ‘stoppe’ pysähtyy (jf. olestaat, pyssääntyäts)pysättäät v. trans. ‘stoppe’ pysätänpytinki s. ‘bygnad’ (jf. rakenus) pytinkin pytinkiäpytty s. ’bøtte (f.eks. for å ha smør i)’ (jf. ämpäri) pytyssä pyytäjä s. ‘fisker, fangstmann’ (jf. fiskari, pyytömies) pyytäjääpyytäät v. ‘fange; be om’ pyyethiin pyyethään pyysi pyytämässä pyyetty

pyytäny pyyän pyyttää pyysin pyyämä pyytämhään pyytänheetpyytö s. ‘fangst, fiske’ (jf. fisku) pyythöönpyytömies s. ‘fangstamann’ (jf. fiskari, pyytäjä)pyyös s. ’fangstredskap’ pyyöksiäpyöreä adj. ‘rund’ (vrt. jf. ymmyräinen) pyöreät pyöreitäpyöriskellä v. ‘gå rundt’ pyöriskelleepyöriät v. ‘gå rundt’ pyöri pyörimässäpyörtyät v. ’bli svimmel, konfjust, forvirret’ pyörtynypyörtäät v. intr. ‘vende’ pyörän

pyöryttäät v. trans. ’vende, snu tilbake’pyörä s. ‘hjul’pyöräpää s. ’kattugle’päihin adv. tulla päihin ‘bli full’päin adv. ‘mot’ vaarhaan päin ’i retning mot fjellet’ pohjasheen päin

’nordover’ se ei käy päin ’det går ikke an’päinvaston adv. ‘tvert imot’päissä adv. ‘beruset, full’päistyät v. ‘bli full, beruset’päivä s. ‘dag’ hyvvää päivää ‘god dag’ päivhään päivää päivälä päivänä

päivilä päiväksipäivälisesti adv. ‘daglig’pännä s. ‘penn’ pännätpäret s. ’spon (av tre, stein)’ pärheitäpärjätä s. ‘klare seg’ pärjäsimmä pärjäisimmä pärjäthään pärjäämä

pärjäis pärjäny pärjäthiin pärjätä hengen ‘berge livet, overleve’ (jf. tulla toimheen)

pästefaari s. se pästäfaaripästemuori s. se pästämuoripästäfaari s. ’bestefar’ (jf. äiji)pästämuori s. ’bestemor’ (jf. ämmi)pää s. ‘hode; ende’ päässä pään päähän päitä päätäpääasia s. ‘hovedsak’ pääasihaanpääasiassa adv. ‘i hovedsaken’pääkallo s. ‘hodeskalle’päälaki s. ’isse’ päälaelepääle adv. ‘på’ panna vaattheet pääle ‘kle på seg’pääle postp. ‘på’ Hannu kiikkui vaaran pääle ‘Hannu klatret på fjellet‘pääletysten adv. ’opp på hverandre’päälikkö s. ‘sjef’ pääliköitäpäälinen s. se päälynenpääliskerta s. se päälyskerta päälismaito s. se päälysmaitopäälispiimä s. se päälyspiimäpäälisruoka s. se päälysruokapäältä post. ‘ned fra’ Hannu tuli alas vaaran päältä ‘Hannu kom ned fra

fjellet‘päälynen s. ‘fløte’ (jf. kerma)päälys s. ’det øverste laget’ päälyksetpäälyskerta s. ’øvre lag’päälysmaito s. ‘melkering’ päälysmaion päälysmaitoapäälyspiimä s. ‘rømme’ päälyspiimää päälysruoka s. ‘dessert’ päälisruokaa päälisruaksi

päälysvaatet s. ‘ytterplagg’ päälysvaattheetpäälä postp. ‘på, oppe på’ Hannu oon vaaran päälä ‘Hannu er på fjellet‘päämies s. 'hovedmann'päänalanen s. ’pute’ (jf. kuotta) päänalaisetpäänkipu s. ’hodepine’ (jf. päätauti) mulla oon päänkipu ’jeg har

hodepine’pääsiäinen s. ’påske’ pääsiäisenäpääsiäisaika s. ’påsketid’ pääsiäisaikanapääskynen s. ‘svale’pääskynen s. ’svale’ päästä v. intr. 1. ‘slippe til, komme fram til‘ 2. ‘bli fri fra noe’ pääseehän

pääsi pääsin pääsee pääse pääsheet pääsis pääsen pääsisimmä päässy pääset pääsemä

päästäät v. trans. ‘slippe’ päästä päästi päästethiin (jf. laskeat)pääsy s. ‘adgang’ pääsynpäätauti s. ’hodepine’ (jf. päänkipu)päättäät v. ‘bestemme (seg)’ päätimä päätti päättänheet päättäny

päätämä päätäpäätös s. ’beslutning, vedtak’ päätöksetpökkö s. ’ugle’spölkky s. ’ hoggestabbe, tømmerstokk’pöläket s. 'skremsel' pöläkkheetpölästyät v. intr. ‘bli skremt’ pölästymmä pölästynheiltä pölästynheeltä

pölästynny pölättäät v. ’skremme’ älä pölätä minua! ’ ikke skrem meg!’ pölätä v. ‘være redd’ pölkää pölkäämhään pölkään pöläthään pölkäisin

pölkäsin mie en pölkää hukasta ~ hukkaa ’jeg er ikke redd for ulven’

pörhään postp. se perhäänpöränimi s. se peränimipörässä postpos. se perässäpörästä postp. se perästäpörätysten adv. se perätystenpötäjä s. se petäjäpötäjämettä s. se petäjämettäpöyhistyät v. ’bli stolt’ Pekka oli pöyhistynny voitosta ’Pekka var stolt

av seieren’pöytä s. ‘bord’ pöyät pöytää pöytiä pöyälä pöythään pöyäleraahata v. trans. ’dra med seg’ raahanheetraaja s. ‘umoden molte’ raajoi (jf. suppu)raaka adj. ‘rå, umoden’ raa’at raakojaraaka-ainet s. ‘råvare’ raaka-ainheetraakamaito s. ‘råmelk’ raakaamaitoa (jf. terni)

raakata v. ’barbere’ raakaaraakaveitti s. ’barberkniv’ raakaveitteä raakaveittenraakaöljy s. ’råolje’raakku s. ‘skjell’ raakut raakkuja (jf. kraakku)Raamattu s. 'Bibel' (jf. Biblia)raami s. 'ramme' (jf. karmi) raamit raanu s. ‘veggteppe’raataat v. ‘slite, jobbe hardt’ raataisin raatanuraati s. ‘råd’ raatinraatio s. 'radio’raavas adj. ‘voksen’ raavhaana raavhaaksiraavastuat v. ‘bli voksen’raavu s. ’rå, en slags stang i hesjer o.l.’raet s. ’hagl’ rakheet sattaa rakheita ’det hagler’raetiili s. ’haglskur’ raetiilitraha s. ‘penger’ rahhaarahamäärä s. ’pengebeløp’raharikas adj. ’rik (av penger)’raialinen adj. ‘stripete’raikas adj. ‘frisk’ raikkhaatraisilainen adj. ‘som er fra Nordreisa’ raisilainen s. Nordreisa-væring’ raisilaisesta raisilaisileraita s. ‘stripe’ raiatraitis adj. 1. ’edruelig’ 2. ’kvikk’ raitthiitraito s. 1. ‘tog‘ (ES) (jf. juna, tooki) 2. ‘rekke’ (jf. rivi) raitoaraivata v. ’rydde (f.eks. jord)’ raivasiraja s. ‘grense’ rajjaa rajatrajattoman adv. ‘grenseløst’rajaväylä s. ‘grenseelv’raju adj. ‘heftig, voldsom’rajuilma s. ‘uvær’rakas adj. ‘kjær’ rakkhaatrakastaat v. ‘elske’ rakastan rakastamma rakastava rakastaville ~

rakastaville mie rakastan sinua ‘jeg elsker deg’rakentaat v. ‘bygge’ (jf. pykätä) rakenethiin rakensi rakensit rakentama

rakentamassa rakentannu rakentamhaanrakenus s. ‘bygning’ (jf. pytinki) työtelä rakenuksila ‘jobbe som

bygningsarbeider’rakkhain adj. (komp. av rakas) ‘kjæreste’ rakkhainrakkhaus s. ‘kjærlighet’ rakkhauen (ANB rakhauđen)rakkhausruno s. ‘kjærlighetsdikt’ rakkhausrunoja rakkhausrunonrakko s. ‘blære’rako s. ‘sprekk, revne’ rakoa

rallattaat v. ’tralle’ rallatanrampa s. ‘bevegelseshemmet’rampa s. ‘krøpling‘rangaista v. ‘straffe’ rankaisemattarangaistus s. ’staraff’ rangaistuksetranka s. ’stamme’ ranseli s. ‘ransel’ (jf. reppu, sölkälaukku)ranta s. ‘strand’ rannala rannassa ranthaan rannale rannoila rantaa

rannoile rannoiltarantet s. ’vedhoggested’ ranttheelaraolansa adv. ‘på gløtt. på klem’ ovi oon raolansa ‘Døra står på gløtt’raolensa adv. ‘på gløtt’ Pekka aukaisi klasin raolensa ‘Pekka satt

vinduet på gløtt’rapa s. ’gjørme’ ravassarapakko s. ’sølepytt, gjørme’rapamaha s. ’vom’ rapatainari s. ’slusk, lat, drittsekk (skjellsord)’ rapea adj. ‘rikelig, drøy, god’rapeasti adv. ‘drøyt’ rapeasti kuusi vuotta vanhaa ‘drøyt seks år

gammel’rapukka s. ’bakrus’ se oon harva joka rapukassa rallattaa ’det er får

som traller i bakrus’rasia s. ’eske, dåse’ rasioitaraskas adj. ‘tung’ raskhaatraskiat v. 'få seg til, ha hjerte til, føle at en har råd til’rastas s. ’trost’ rasthaatrasua s. ‘fett’ rasuata (jf. rasva)rasva s. ’fett’ (jf. rasua)rasvainen adj. ’feit, fettet’ratas s. ‘hjul (f.eks. i klokke, mølle)’ ratthaatratketa v. ’gå opp i sømmen’rattastaat v. ’ri’ rattastanrauha s. ‘fred, ro’ rauhaa rauhan rauhassa olla rauhassa ‘være i ro og

fred’rauhalinen adj. ‘rolig, fredelig’ rauhalista rauhalistenrauhaton adj. ‘urolig’ rauhatontarauta s. ‘jern’ rauthoinrautakausi s. ‘jernalder’ rautakauessarautalanka s. ’ståltråd, streng’rautapruuki s. ‘jernverk’ rautapruukissarautatie s. ’jernbane’rautio s. ‘smed’ (jf. pajamies)rautu s. ‘røye’ rautua

ravinto s. ‘næring (mat eller lign.)’ ravintoaravintoainet s. ‘næringsstoff’ravistuat v. ’springe lekk’ reaalikoulu s. ‘realskole’redaktööri s. ‘redaktør’redigeerata v. ‘redigere’ redigeeraminareekeli s. ‘regel’ reekelittenrehelinen adj. ‘ærlig’reikä s. 1. ‘hull, åpning‘ 2. ‘dalføre’ rei’istä reiät reiästä reikää reikiäreippa s. ’krabbe’ (jf. krapu)reisata v. ‘reise’ reisasi reisanu reisais reisi s. ‘lår’ reietreisu s. ‘tur, reise’ reisuistareki s. ‘sled’ reenrekisterikyltti s. ‘registreringsskilt’ rekisterikyltitremmi s. ‘reim’ (jf. hihna)remu s. ‘bråk’ (jf. melu)remuta v. ’sjaue, holde leven, bråke’rengas s. ‘ring’ renkhaatrenkku s. se krenkku)repiät v. ‘rive’ reppii revinkirepo s. ‘rev’ (jf. kettu) revonreppenä s. ‘ljore, røykhull’ (jf. räppänä) reppenistäreppenäreikä s. ‘ljore, røykhull’ reppenärei’istä reppenäreiäksi

reppenäreiätreppu s. ‘ransel’ (jf. ranseli, sölkälaukku)repäistä v. trans. ‘rive, rafse’ repäisseeresepti s. ‘resept, oppskrift’ reseptiä reseptin reseptissäressi s. se rässireumatismi s. 'revmatism'reuna s. ‘kant’ (jf. syrjä) reunatrevetä v. 'revne' repesi repeääriekko s. ‘rype’ riekkoariekkohaukka s. ’jakthauk’riemu s. ’jubel, fryd’riepu s. ‘stakkar’ riepuarieska s. ‘tynt, flatt brød, ofte av byggmel’ rieskat rieskhoinrietas adj. ’uanstendig, ugudelig’ rietthaanrietas s. ‘fan’ (jf. piru, paholainen, perkelet, saatana)rietthaus s. ’ugudelighet, uanstendighet’ rietthauen rihma s. ’snøre’ (jf. naru, nuora, tooma) riihi s. ‘tørkehus’ riihenriikki s. ’rike’ riikissä (jf. kruunu, staatti, valtakunta, valtio)

riippo s. ’rip (øverste kant på båtside)’ riiponriisi s. 'ris (korn)’ riisitriisinkryyni s. ‘risgryn’ riisinkryyniä riisinkryynitten riisinkryynitriisuat trans. v. ’kle av’ riisunriita s. ‘krangel’ (jf. tora)riitaantuat v. ‘bli uenig’ riitaantunnuriiti s. ’skråning, li’ (jf. laita, rinnet) riitissäriittäät v. ’vare, strekke til’ (jf. piisata)rikas adj. ‘rik’ rikkhaatrikastuat v. ’bli rik’rikka s. ’ugress’rikkhaus s. ’rikdom’ rikkhauet rikkhauksiitarikki adv. ‘i stykker, i ustand, sønder’ klasi meni rikki ‘vinduet gikk i

stykker‘rinkeli s. ’kringle’rinnatusten adv. ’ved siden av hverandre’ (jf. vieritysten)rinnet s. ’skroning, li’ (jf. laita, riiti) rintheetrinta s. ‘bryst’ (jf. poovi) rinnatrippi s. ‘nattverd’ pappi antoi ripit ‘presten delte ut nattverd’rippikoulu s. ‘konfirmasjonsforberedelse’ käyä rippikouluaristhiinnaulita v. ’korsfeste’ risthiinnaulittinristhiinnaulittaat v. se risthiinnaulitaristi s. 1. ‘kors’ 2. ’kryss’ ristin ristile mie olin ristilä ’jeg ble døpt (av

en prest; jf. kastet)’ lapsen viethiin ristile ‘barnet ble døpt’ käet ristissä ‘med hendene i kors‘

ristifaari s. ‘gudfar’ristilapsi s.’gudbarn’ristimänimi s. ’fornavn’ (jf. etunimi)ristipoika s. ’gudsønn’ristiraitanen adj. ’rutet’ (jf. ruu‘ulinen)ristiriita s. ’konflikt, uoverensstemmelse’ syntyi ristiriitaa ’oppstå

uoverensstemmelse’ristityär s. ’guddatter’ ristityttärenristivanhiimet s. ’gudforeldre’ristiäiset s. pl. ’dåpsfest’ (jf. kastet)ristiät v. ’døpe (i kirka ev en prest)’ ristithiin (jf. kastaat)risu s. ‘ris, tyn gren’ risujariutuat v. intr. ’reke, drive omkring’rivi s. ‘rekke’ (jf. raito)rohkea adj. ‘dristig, modig’rohki adv. 1. ‘enda til, hel til’ 2. ‘sikkert‘ 3. ‘virkelig‘ Se oon rohki

rehelinen mies ‘Han er en virkelig ærlig mann‘roikka s. ‘gruppe, gjeng’ (jf. joukko) roikan roikkaa

rokastaat v. ’kleppe (fisk i krok)’rommaani s. ‘roman’ rommaania rommaanin rommaanissaronku s. ’rognkjeks’roomalainen adj. ’romersk’ roomalainen s. ’romer’roska s. ‘rusk, avfall’rosvo s. ’røver’rosvota v. ’røve’ rosvoaarouko s. ’fell (skinn til overbredsel)’ ruanhalu s. ’matlyst’ (jf. ruokalysti)ruanloput s. pl. ‘matrester’ ruanlopuistaruija s. ‘norsk språk’ (jf. norja) ruijan ruijaa ruijaksi ruiaa ruiaksi ruian

ruiassa ruiastaruija s. ‘norsk språk’ (jf. norja) ruijan ruijaa ruijaksi ruijaa ruijaksi ruijan

ruijassa ruijastaruijalainen adj. ‘norsk‘ruijalainen s. ‘nordmann’ ruijalaiset ruijalaisia ruijalaista ruijalaiseksi

ruijalaisiksi ruijalaisen ruijalaistenruijalaistuminen s. ‘fornorskning’ruisjauho s. ‘rugmel’ ruisjauhoista ruisjauhoarukattaat v. ‘skynde seg’ rukattamhaanrukatuksella adv. ’i all hast’rukka s. ‘avdøde’ (jf. vainaja)rukki s. ‘rokk’ (jf. tortti) rukinrukkoila v. ‘be’ rukkoilturukkous s. ‘bønn’ rukkouksetrukkoushuonet s. ‘bedehus’ rukkoushuonetta rukkoushuonheen (jf.

seurahuonet, seuratupa)rukkuustupa s. se rukkoushuonetrulla s. ‘rull’rullata v. ‘rulle’ rullaarullatraput s. pl. ’rulletrapp’ rullatrapuissaruma adj. ‘stygg’runka s. ‘smal dal, bekkedal, skar‘runnukka s. ’liten torsk’runo s. ‘dikt’ (jf. dikti) runojaruoho s. se ruuhoruoka s. ‘mat’ ruokaa ruokkii ruan ruassa ruasta ruatruokalusikka s. ‘spiseskjei’ ruokalusikkaaruokalysti s. 'matlyst’ (jf. ruanhalu)ruokasaali s. ’matsal’ruokatavara s. ‘matvare’ruokatradišuuni s. ‘mattradisjon’ ruokatradišuunin

ruokkiat v. ‘fore, mate’ ruokkimassaruokkolapsi s. ‘fosterbarn’ruokkomuori s. ’fostermor’ruokkopoika s. ‘fostersønn’ ruokkopojaksiruokkotyär s. ‘fosterdatter’ ruokkotyttäreksiruokoton adj. ‘uskikkelig, uanstendig’ ruokottomatruori s. ‘ror’ ruoritruoto s. ‘fiskebein’ ruo’otruottalainen adj. ‘svensk’ruottalainen s. ‘svenske’ ruottalaisia ruottalaisissa ruottalaisetruotti s. ‘svensk språk’ ruottii ruottiksi ruottin ruottissaruottukka s. ‘rips’ ruottukoitarupi s. ’rur, skorpe på sår’ ruvetruprikki s. ’rubrikk’ ruprikinrusina s. ‘rosin’ rusinat rusinoista rusinoitaruskea adj. ‘brun’ (jf. pruuni) ruskeat ruskeaksi ruskeitarustata v. ’bygge (på)’ mie rustaan sen pääle ette saan kallaa ’jeg går ut

fra at jeg får fisk’rustinki s. ’bygg, anlegg’ruto s. ’tett småskog’ (jf. vittikko)ruttotauti s. ‘pest’ ruttotauinruu‘ulinen adj. ‘rutete’ (jf. ristiraitanen)ruuho s. ‘gress’ruuholööki s. ‘gressløk’ ruuholöökiäruuma s. 1. ’rom (i hus)’ (jf. loma) 2. ’lasterom’ruumen s. ’kornavfall (?)’ ruumenetruumhiinkoura s. ’bregne’ (jf. kaiski, kuolemankukka, kuolheenkoura)ruumis s. 1. ‘lik, dødt legeme’ 2. ’kropp (jf. kroppi) ruumhiitruumishuonet s. ’likhus’ruumissaatto s. 'likfølge'ruusu s. ‘rose’ ruusujaruusunpunanen adj. ‘roserød’ ruusunpunasessaruuttanen adj. se ruu’ulinenruuttapiili s. ‘rutebil, buss’ ruuttapiililäruutu s. 'rute (f.eks. i vinduet)'ruveta v. ’begynne’ rupesin juttelemhaan ’jeg begynte å snakke’ (jf.

alkaat)rykiät v. 1. ’parre, ha samleie’ 2. ’harke’rynkky s. ’rynke’ rynkytryssä s. 1. ‘russer‘ (jf. venäläinen) 2. ‘russisk språk’ (jf. venäjä) ryssiksi

ryssile ryssät ryssiksi ryssän kieli ‘ryssisk språk’ryssäläinen adj. ’russisk’ (jf. venäläinen)ryssänkonto s. ’tåke fra øst’

rytmi s. ’rytme’ rytmitryyppy s. ‘sup’ryyppönen s. ’spurv’ryöttä adj. ‘skitten’ (jf. likanen, lokanen, paskanen) ryötätryöväri s. ‘røver’ ryöväriä ryöväritten ryövärit ryöväriltä ryöväristä (jf.

rosvo)ryövätä v. ‘røve’ ryövään ryöväämässä (jf. rosvota)rähistä v. ’kjekle, småslåss’ rähisseeräkinki s. ‘regning (skolefag)’ (jf. räknäys)räknätä v. ‘telle, regne’ (jf. lukeat) räknäänräknäys s. ‘regning (skolefag)’ räknäyksen (jf. räkinki)räkä s. ’snørr’räkätä v. 'rekke til, duge til' kyllä se minule räkkää 'den duger nok til

meg*ränni s. ‘renne’ ränniträntty s. ‘rente’räppänä s. ‘ljore, røykhull’ (jf. reppenä)räpytellä v. ‘flakse, blunke, blinke’ räpyttelleerässi s. 'lav sjøstrand, utleire' rässinrästäs s. ’takskjegg’ rästhääträtinki s. se räkinkiräämet s. ’våg (i øyet)’räämä s. se räämetrööri s. ‘rør’ röörit (jf. putki)saaha v. ‘få’ saa saahaan saama saan saanu saapi saat sai saima sain

saatta saanheet sait saathiin saatu sais saisima saatais saisin saisit saakka adv. 1. ‘inn til’ 2. ‘fra‘ (jf. asti) vanhaasta aijasta saakka ‘fra

gammelt av’ mie vein Matin kothiin saakkasaali s. ‘sal’ saalissasaalis s. ‘bytte, fangst’ saalhiitsaaloat v. ’puste tungt, pese, stønne’ saaloisaami s. ‘samisk språk’ (jf. lappi) saamin kielisaamilainen adj. ‘samisk‘saamilainen s. ‘same’ (jf. lapin ihminen) saamelaistensaapas s. ‘støvel’ saapphaatsaapuat v. ‘komme fram, ankomme’ saapunheetsaari s. ‘øy’ saaret saarheensaarna s. ‘preken’ saarnaa saarnan saarnastasaarnamies s. ‘predikant’ saarnamiehiäsaarnastooli s. ‘prekestol’ saarnastoolissasaarnata v. 1. ‘preke‘ 2. ‘snakke’ (jf. porista, praatiat, praatata, jutela,

puhuat) saarnaamhaan saarnaa saarnaat saarnasi saarnais saarnasit saarnaisit saarnanu

saatana s. ‘satan, djevel’ (vrrt. paholainen, perkelet, piru, rietas)saattaat v. 1. ‘kunne, makte’ 2. ’følge (f.eks. hjem)’ saata saatama saatan

saatat saatatta saattais saattanheet saattanu saatethaan saattaa saattaisin saattoi saatettais saattaa saattaisimma saattaisit saattanu saattoi

saet s. ’regn’ satheensaetkuuro s. ’regnskur’saetrikas adj. ’regnfull’ saetrikkhaatsafti s. ‘saft’ (jf. mehu)saftinen adj. ‘saftig’saha s. ‘sag; sagbruk’ sahhaasahakrenkku s. ’sagekrakk’sahalaitos s. ’sagbruk’sahapruuki s. ‘sagbruk’ sahapruukissasahata v. ‘sage’ sahhaansaipua s. ‘såpe’ (jf. soopa)sairas adj. ’syk’ sairhaat (jf. kipeä)sairashuonet s. ‘sykehus’ (ES) sairashuonheesseen (jf. siukhuusi)sairaskassa s. ’sykekasse’sairastaat v. ’være syk’sairastuat v. ’bli syk’sairhaus s. ‘sykdom’ sairhauet sairhauksia (jf. tauti)saita s. ‘sei’ saitaasaivo s. ’ferskvann’ (jf. saivovesi)saivovesi s. ‘ferskvann’ saivovettä (jf. saivo)sakana s. ’tjeld’sakea adj. 1. ’tett (f.eks. skog)‘ 2. ‘tykk (f.eks. suppe)’sakko s. ‘bot, straff i form av en pengesum’sakset s. pl. ‘saks' saksilasaksi s. se saksetsaksmani s. ’tysker’ (jf. tuiskalainen, tyskäläinen)salata v. ‘holde hemmelig’ salaasalhainen adj. ’hemmelig’salhaisuus s. ’hemmelighet’ salhaisuuetsallaa adv. ‘i smug, i all hemmelighet’salmi s. ‘en innsnevring i vassdrag (sjø eller vann)’ (vrt. nuora) salmensalvaat v. ’tømre’ (jf. kehätä)sama konj. ‘like’ (jf. liikka, yhtä) sama pron. ‘samme’ samassa samana saman samat samhaan sammaa

samalasamanlainen proadj. ‘likens, samme slags’ (jf. yhenlainen) samanlaiset

samanlaista (jf. yhenlainen)samassa adv. 1. ‘med en gang, i det samme‘ 2. ‘samtidig’

sammakko s. ’frosk’sammalet s. ‘mose’ sammalheetsammuat v. ‘slokne’ sammuu sammuthiinsammuttaat v. ‘slukke; slå av’ sammuttaasamoin adv. ’på samme måte’ (jf. samoten)samoten adv. ’på samme måte’ (jf. samoin) sana s. 1. ‘ord’ 2. ’beskjed, bud’ sanoja sannaa sanat hän sai sanan siitä

‘han/hun fikk beskjed om det’ se pani sanan nitten perhään ’hun/han sendte bud etter dem’

sanakirja s. ‘ordbok’ sanakirjan sanakirjassa sanakirjaa sanakirjojasanakirjahomma s. ‘ordbokarbeid’ sanakirjahommastasananjohtaaja s. ‘ordfører’sanansaattaaja s. ’sendebud, budbringer’sanka s. ’handtak’ sangatsanoat v. ‘sie’ sannoo sano sanoi sanoin sanoit sanokaa sanoma sanot

sanon sanothiin sanotun sanotusta sanonheet sanothaan sanovan sanomhaan sanotta

sanoma s. ‘beskjed, melding’sanomat s. pl. ‘avis’ sanomat (jf. aviisi, lehti)sanostaat v. ‘sie’ sanostimma (avl. av sanoat)santa s. ‘sand’ sannan (jf. hieta)santikka s. ‘sandskrubb, flyndre’ santikkaasaottain adv. 'hundrevis’sapara s. ’spæl’sapilhaat s. pl. ’et par stenger til å bære høy med’sarja s. ‘serie’sata kard. ‘hundre’ sa’an sattaa satojasatheelinen adj. ’regnfull’sati part. ’bare’ mie ajattelin ette sati mie en putoa merheen ’jeg tenkte at

bare jeg ikke faller i sjøen’satsata v. ‘satse’ satsaansattaat v. ‘regne’ sattaa saa sattaa vettäsattuat v. ‘hende, komme/skje tilfeldigvis’ sattunu sattuisattumalla adv. ‘tilfeldig, tilfeldigvis, av og til’satu s. ’eventyr’ saut (jf. eeventyyri)sau s. ‘røyk’ saun savua ~ sauta (?)sauhuonet s. ‘røykstue’ sauhuonheessa sauhuonheetsaukko s. ’oter’sauliha s. ‘røykakjøtt’ saulihhaasaulohi s. ‘røykalaks’ saulohtasauma s. ‘søm’sauna s. 1. ‘badstu‘ 2. ‘bad’ saunassa saunhaansaunoat v. ‘bade (i badstu eller i vannet)’ saunottais saunomassa

saunomaloma s. ’baderom’sauporo s. ‘røkt reinkjøtt’ sauporoasaura s. ’høystakk’ saustaat v. ‘røke’ saustettu saustettuasauttaat v. trans. ‘nå, treffe’ sautethiin mie sautin varkhaan navetan

takanasauva s. ‘stav’ sauvalasauvoat v. ‘stake’ sauvoosavi s. ‘leire’ savensavikko s. 'leirgrunn, leirjord‘savo s. ‘språket som snakkes i Savolaks’ savoasavolainen adj. ‘savolaksisk’savolainen s. ‘savolaksere’ savolaisessasavvu s. se sausciens fiction s. ‘science fiction’se konj. ‘så’se pron. ‘den/det, han/hun’ sehän sen siihen siinä siitä sille sillä sitä siltä

siksiseassa postp. ‘blant’ siinä oli parkkia jauhoitten seassa ‘der var det bark

blandet i melen‘ seassa postp. ‘i, blant, mellom’ (par. sejassa)seasta postp. ‘blant’ nouki toukat pois jauhoitten seasta ‘pluk larvene

bort fra melen‘seeni s. ‘scene’ seenileseilata v. ‘seile’ seilasi seilanheet (jf. purjetella)seili s. ‘seil’ seilit (jf. purjet)seililaiva s. ‘seilbåt’ (jf. purjetlaiva)seinä s. ‘vegg’ seinissä seinät seinilä seinälä seinhäänseisoat v. ‘stå’ seisoi seisothaan seisoo seisomhaan seison seiso

seisonheet seisoma seisomassaseittemän kard. ‘sju’seittemän kard. ‘syv’ (jf. seittemän)seittemäntoista kard. ‘sytten’seittemäntoistasattaa kard. ‘1700’ seittemäntoistasa‘anseittemäntoistasattaa-luku s. ‘1700-tallet’ seittemäntoistasa‘an-luvulaseiväs s. ’staur, stake’ seiphäätsekakieli s. ‘blandingsspråk’ sekanisujauho s. ‘sammalt hvetemel’ sekanisujauhoasekaruisjauho s. ‘sammalt rugmel’ sekaruisjauhoja sekaruisjauhoasekasin adv. ‘om hverandre, hulter til bulter’sekhaan postp. ‘i, blant, mellom’ ämmi pani parkkia jauhoitten sekhaan

‘bestemor blandet bark i melen‘

sekottaat v. trans. ‘blande, røre’ sekota sekotat sekotethaan sekottaa sekottannu

sekotus s. ‘blanding’sekretääri s. 'sekretær’ sekä konj. sekä – ette ‘både – og’ (jf. pote – ja)selittäät v. ‘forklare’ selittämhään selittääselitys s. ‘forklaring’ selityksiäseljetä v. 1. ‘bli edru‘ 2. ‘bli klar’ selkenisellat s. plur. ’seler’selvittäät v. 1. ‘forklare’ 2. ’ta rede på’ selvitti selvitä selvitämmä

selvittääselvitä v. ‘bli klar(t)’ selviisselvä adj. ‘klar, edru’ selvälä selvänäseminaari s. ‘seminar’ seminaarista seminaarinsemmonen proadj. ‘den slags, slik’ semmosen semmosesta semmoset

semmosta semmosia semmoseksi semmosestasemmosenansa proadv. ‘som den/det er’senthään adv. ‘likevel’sentteri s. ‘senter’ sentterin sentteristä (jf. keskipaikka)sentti s. 1. ‘sentimeter‘ 2. ‘cent (pengeenhet)’ sentinsepempi adj. (komp. av seppä) ‘flinkere, duktigere’seppiin adj (superl. av seppä) ‘flinkest, duktigst’seppä adj. ‘flink, duktig’ sepät sepän (jf. flinkki)septemperikuu s. ‘september’serkku s. ’søskenbarn’ (jf. neppain, nepu) ensimäiset serkut

’søskenbarn’ toiset serkut ’tremenninger’sermakka s. ’årsgammel reinkalv’serveerata v. ‘servere’ serveerathaansetninki s. ’setninki’ setningit (jf. syntakti)setä s. ‘onkel (på farside)’ setistä setänsä setänseura s. ‘forening, samling’ (jf. yhistys) seuralta seuraaseuraava adj. ‘neste’ seuraavalla seuraavissa seuraavassa seuraavanaseurahuonet s. ’(lestadiansk) bedehus’ (jf. rukkoushuonet, rukkuustupa,

seuratupa) seurahuonheessa seurakunta s. ‘menighet’ seurakunnastaseurassa postp./adv. ’med, i’ panthiin tervaa seurhaan ’det ble blandet

med tjære’ poika oli kans heiän seurassa ’gutten var med dem’seurat s. pl. ‘laestadianermøte’ seuroi seuroissaseuratupa s. ’(lestadiansk) bedehus’ (jf. rukkoushuonet, seurahuonet)seurhaan postp/adv. panna rusinoita seurhaan 'ha rosiner i, blande med

rosiner’ panima mustaa villaa valkean villan seurhaan ’ vi blandet vit ull med sort ull’

seutu s. 'trakt, strøk'

sianfläski s. ‘svineflesk’ sianfläskiäsianliha s. ‘svinekjøtt’ sianlihhaasianmarja s. ’skrubbærsie pron. ‘du’ sinule ~ sulle sinun sinua sinula sinulta sinustasieltä proadv. ‘derfra’sielu s. ‘sjel’ sielujasielä proadv. ‘der’ sielähänsiemen s. ‘frø’ siemeniä siemenetsieni s. ‘sopp’ sienetsierain s. ’nesebor’ sieraimetsiet s. ’bind’ sitheetsievä adj. ‘nett, søt’ sievät sievääsievästi adv. ‘nett, vakkert’sihtiruisjauho s. ‘siktet rugmel’ sihtiruisjauhojasiika s. ’sik’ siiatsiikatet s. ‘brottsjø, flodbølge’ siikattheetsiinä proadv. ‘der’siipi s. ‘ving’ siivetsiirtolintu s. ’trekkfugl’siirtyät v. intr. ‘flytte’ siirtynheet siirtyny siirtyi siirtymhään siiryimä

siirythiin siirtynheetsiirtäät v. trans. ‘flytte’ siiränsiis adv. ‘altså’ (jf. altso)siisti adj. ’renslig’siitos s. ’avl’ siitoksensiitoselläin s. ’avlsdyr’siitosorit s. ’avlshingst’ siitosorhiitsiittäät v. ’avle, besvangre, befrukte, inseminere’ siittänysiitä proadv. ‘derfra’siivittäät v. trans. ’sile’ (ks. siivitä)siivitä v. trans. ‘sile’ siivittensiivo adj. ‘ordentlig, snill’ siivot siivoltasiivompi adj. (komp. av siivo) ‘snillere, ordentligere’siivota v. ’rydde, vaske’ siivotuksisija s. ‘plass’ (jf. paikka, plassi) sijjaa sijan Minula ei ole sijjaa piilile

‘jeg har ikke plass til en bil’sijalensa adv. ’på plass’ se saatto panna jalan ja luut sijalensa ’hun/han

kunne legge foten og beina på plass’sijassa postp. ’i stedet for’ Pekka toimi kokkina Annin sijassa ’Pekka

fungerte som kokk i stedet for Anni’sijasta postp. ‘i stedet for’

sijhaan sen sijhaan 1. ‘derimot’ 2. i stedet for’ häyyn ottaat pois vanhaat lauat ja panna uutta sijhaan ’jeg må ta bort de gamle bordene og ha nye i stedet’

sika s. ‘gris’ siansikemäksi adv. ‘lengere bort’ sikemäksi pohjasheen ‘lengere mot nord’sikiä s. se sikiö sikiö s. ’barn’sikkari adj. ‘sikker’sikkaristi adv. ‘sikkert’ (jf. varmasti)siksi adv. 1. ’så pass’ se on jo siksi vanhaa ette ymmärtää ’han/hun er

såpass gammel at han/hun forstår’ 2. ’så lenge, så lang, til’ hän jäi sinne siksi ko kuoli ’han/hun ble der til han døde’

sileä adj. ‘glatt, slett’silinteri s. ‘flosshatt’ silinteritsilittäät v. ’stryke’siljo s. ‘gårdsplass’ (jf. kartano, kenttä, piha) siljola siljolesilkkihamet s. ‘silkeskjört’ silkkihamheishiinsilkoat v. ’gli, skli’ silkonusilli s. ‘sild’ silliäsillikryynivelli s. ‘sildegrynsuppe’ sillikryynivelliäsillivelli s. ‘sildesuppe’ sillivelliäsillon proadv. ‘da’ silloinkisillä adv. ‘derfor’sillä sillä ko konj. ‘fordi’silmhiinpistävän adv. ‘i øynefallende’silmä s. 1. ‘øye’ 2. ’grann, smule’ silmiä silmät silmhiin silmhäänsilmäkarva s. ’øyevippe’ silmäkarvatsilmäluomi s. ’øyelokk’silmänräphäys s. ’øyeblikk’ silmänräphäyksen (jf. silmänväli)silmänväli s. ’øyeblikk’ silmänvälin oota silmänvälin ’vent et øyeblikk’

(jf. silmänräphäys)silmäpuoli adj. ’enøyd’ silmäpuolensilmäpuoli s. se adj. silmäpuolisilta s. ‘bru’ sillansimppeli adj. ’enkel, simpel’ (jf. yksinkertanen)sininen adj. ‘blå’ siniset sinisiä sinistäsinisempi adj (komp. av sininen) ‘blåere’sinne proadv. ‘dit’ sinnekisippari s. ‘skipper (på større båt)’ (jf. kippari)sirappi s. ‘sirup’ sirappiasirkilä s. ’sirkelsag’sirpalet s. ’splint’ sirpalheetsirppi s. ’sigd’ sirpilä sirpit

sisar s. ‘søster’ sisarella sisarelle sisarelta sisaren sisaret sisarista sisaritten (jf. systeri)

sisarenpoika ’nevø (søstersønn)’ (jf. veljenpoika)sisarentyär s. ’niese (søsterdatter)’ (jf. veljentyär) sisarentyttärensishään adv. ‘inn’sishään postp. ‘inn i’sisna s. ’garvet (rein)skinn, lær’ sististäsisusvika s. ’indre feil/sykdom (f. eks. i et menneske eller dyr)’sisäle adv.’inn’sisäle postp. ‘inn i’ sisälys s. ‘innhold’sisälä adv. ‘inne i’ sisälä postp. ‘inne i’ Kreeta assuu mettän sisälä ‘Kreeta bor inne i

skogen‘sisäosa s. ‘den innerste delen’ sisäosassasisäpuolela adv. se postp. sisäpuolelesisäpuolela postp. ‘på innsiden, inne i‘sisäpuolela postp. ‘på innsiden’ huonheen sisäpuolela ‘på innsiden av

huset, inne i huset’sisässä postp. ‘inne i’siteerata v. ’sitere’ sitkeä adj. ‘seig, utholdende’ sitkeäksisitoat v. trans. ‘binde’ sionsitte adv. ‘da; så’ sittehänsitten adv. se sittesittoontuat v. intrans. ’binde seg, bli bundet’ sittoonuthiinsiu s. ’side’ (jf. laita)siukhuusi s. ’sykehus’ siukhuushiin (jf. sairashuonet)siukka s. ’pasient’ siukkoisiunata v. ‘velsigne’ siunaan siunakhoon Herra siunakhoon! ‘jøss!‘siunaus s. ’velsignelse’ siunauksetsiutti postp. ’forbi’ (jf. sivvu) Pekka hihtasi Trollijärven siutti ’Pekka

gikk på ski forbi Trollvannet’sivakka s. ‘ski’ sivakatsivvu adv. ‘forbi’ (jf. siutte)sivvu postp. ‘forbi’ (jf. siutti)sivvu s. se siuskandinaavinen adj. ‘skandinavisk’ skandinaavisillaskarffa s. ’skarv’ (jf. haikara)skenkki s. ‘gave’ (jf. s. kenkki, lahja) skenkkiäskonto s. ‘tåke, skodde’ skonnon (jf. sumu)skrifti s. ‘skrift’skruuvata v. ‘skrue’ skruuvaan

skruuvi s. ‘skrue’skuorikka s. ’(årsgammel) måke’skuurata v. ‘skure’ skuurathiinsleka s. ’slegg’ slekansliipata v. 'kvesse'sluuka s. 'fiskeslug‘ sluukatsoffa s. ‘sofa’ soffaa soffat soffalesoimi s. ’krybbe’ soimessasokea s. ‘blind’sokkeri s. ‘sukker’ sokkeria sokkerinsokkerikaurinki s. ‘sukkerkavring’ sokkerikaurinkiasokkeripalanen s. ‘sukkerbit’ sokkeripalasensokkuat v. 1. ‘synke‘ (jf. vajota) 2. ‘renne bort (om vannet i fjæra)’

sokkunusokkuvesi s. ’fjære sjø’solmi s. ‘knute’ solmet lanka meni solmheensolmiat v. ‘knute’ solminsoma adj. 1. ‘artig, morsom, trivelig’ (jf. mukava) 2. ’rar, merkelig’ (jf.

kumma) soman sommaa pittäät sommaa ‘kose seg, forlyste seg’ somanpito s. ‘fornøyelse, det å more seg’somasti adv. ‘artig, morsomt, trivelig’somaton adv. ’utrivelig, dårlig’ somattomansommiin adj. (komp. av soma) sommiimatsompasauva s. ’skistav’sonni s. ’(ukastrert) okse’ sonnitsonnustaat v. ’løfte skjørt eller bukse med belte, stramme noe hårdt’sonsari s. ’loppe’ sonsaritsonta s. ’møkk’ sonnan sontaasoopa s. ‘såpe’ (jf. saipua)soosi s. ‘saus’sopiat v. 1. ‘passe‘ (jf. passata) 2. ‘avtale’ sopinheet sopinu sovithiinsopimus s. ‘avtale’ sopimuksen sopimuksessa (jf. sopu, sopumus)sopu s. 1. ‘fred;‘ 2. ‘avtale’sopumus s. 'avtale' sopumuksen (jf. sopimus, sopu)sormi s. ‘finger’ sormetsormus s. ’(finger)ring’ sormusta sormuksetsorteerata v. ’sortere’ sorteerathiinsortti s. ‘sort’ (jf. laji) sorttiasosiaalinen adj. ’sosial’sosialisti s. ‘sosialist’sota s. ‘krig’ soan soassa sottaasota-aika s. ‘krigstid’ sota-aijastasotapalvelus s. ‘militærtjeneste’ sotapalveluksen

sotaväki s. ’militær’ sotaväessäsotiat v. ‘krige’ soinsotka s. ’toppand’sotkeat v. 1. ‘rote til 2. ’blande’ 3. ’elte, kna’ sotkenheet sotkethaansoutaat v. ‘ro’ soutamhaan souama souethaan soutaasoutovenet s. ’robåt’ soutuvenheetsovinto s. 1. ’forsoning’ 2. ’fordragelighet’ sovinossasovitella v. 1. ‘tilpasse‘ 2. ‘prøve’sovittelleespeijata v. ‘spe’ speijaanspekuleerata v. ‘spekulere’ spekuleerattuspiuneerata v. ‘spionere’ spiuneeras spiuneeraisspiuni s. ‘spion’ spiunitsportilinen adj. ’sportig’ sportilisetsportti s. ’idrett, sport’späkki s. ‘spekk, fettlag’ späkin (jf. kuu)staara s. ‘tare’ (jf. taara, teppu, stuola)staatti s. ’stat’ staatin (js. kruunu, riikki, valtio, valtakunta)status s. ‘status’ statuksenstrenka s. ’streng’ strengassa oon engelskmanni ’det er knapp bøy på

strengen’ (AS)studeerata v. ‘studere’ (jf. opiskella) studeeraan studeerannu studeerais

studeerasi studeerathaan studeeraamhaan studeeraatta studeerathiin

studentti s. ‘student’ studentille studentit studenttia studentiksistuola s. ’soll (alge)’ stuoloi (jf. teppu, staara)suanto s. ‘lon, høl, kulp’ (jf. suvanto)suhet s. ’forhold’ suhtheessasuhina s. ‘sus’suhtheen postpos. ’i forhold til, sammenlignet’ sen suhtheen ’i forhold til

det/den’ täälä oon hyvin pienet hillat sen suhtheen mitä tuola kauvempana ’moltene her er små sammenlignet med dem der lengere borte’

suijuat v. intr. ’bli bøyd, bøye seg’ suijuvasuijuttaat v. trans. ‘bøye’ (jf. taivuttaat)suipero adj. ’spiss, som smalner mot enden’suittaat v. ’ha råd til’ suittanusuittet s. pl. ‘beksel, tømmer, tøyler’ suittia suittilasukaltaat v. 'dykke' sukalsisukka s. ‘strømpe’ sukkiasukkula s. ’skyttel’suku s. ‘slekt’ sukuašukulaati s. ‘sjokolade’ šukulaatinsukulainen s. ‘slektning’ sukulaisista sukulaisia

sukunimi s. ‘etternavn’ (jf. korko, peränimi)sukupolvi s. ‘generasjon’ sukupolvetsula adj. 1. ’isfri’ 2. ’smeltet, opptint’sulata v. intr. ‘smelte, tine’ sullaasulattaat v. trans. ‘smelte’ sulatethaansulavoi s. ‘smeltet smør’ sulavoinsulka s. ‘fjør (på fugler) sulat sulkiasulkeat v. ‘stenge, lukke igjen’ suljema suljethiin sulkekaa suljettusulonen adj. ‘yndig, søt’summa s. ‘kyss’ (jf. suukko) summansummastaat v. ‘kysse’ summastannusumu s. 'tåke' (jf. konto, skonto)sumunen adj. 'tåkete'sunkhaan adv. ei sunkhaan ‘visst nok ikke’sunnuntai s. ‘søndag’ (jf. pyhä) sunnuntainasuoha v. ‘unne, tillate’ suopa’suoja s. ’vern, beskyttelse’ olla suojana ’beskytte’suojela v. ’beskytte’ suojelen (jf. varjela)suojelusenkeli s. ’skytsengel’suokananpappi s. ‘sogneprest’ suokananpappinasuokeri s. ‘svoger’ suokerilla suokerin suokeritsuokkana s. ‘sokn’ (jf. piäs)suola s. ‘salt’ suolaa suolala suolan suolatsuolakala s. ‘saltfisk’ suolakallaasuolaliha s. ‘saltkjøtt’ suolalihhaasuolalohi s. ‘saltlaks’ suolalohestasuolanen adj. ‘salt’suolapala s. ‘saltbit‘ suolapalatsuolasantikka s. ‘salt suolasantikkaasuolasilli s. ‘saltsild’ suolasilliä suolasillinsuolasillinpalanen s. ‘en bit saltsild’ suolasillinpalasetsuolata v. ‘salte (ned)’ suolathaan suolattu suolattuasuoli s. ‘tarm’ suoletsuomalainen adj. ‘finsk’suomalainen s. ‘finlender, finne’ suomalainenki suomalaiset

suomalaisiksi suomalaisten suomalaisissa suomalaisile suomalaisele suomalaiselta suomalaisen suomalaista

suomenkielinen adj. suomenkieliset suomenkielistä suomenkielisiäsuomensukuinen adj. ‘finskætta’ suomensukuisetsuomi s. ‘finsk språk’ suomee suomeksi suomen suomen kieliSuomi-seura s. ‘finskforening’ Suomi-seurojasuoni s. ‘åre; sene’ suonetsuopunki s. ‘lasso’ suopungin

suora adj. ‘rett’suorsa s. ‘stokkand’ suorsiasuppu s. ‘moltekart’ (jf. raaja)surina s. ’surr’surista v. ‘surre’ surisee surisevansuru s. ’sorg’surulinen adj. ‘trist, sørgelig’ suruliseltasuruton adj. ‘sorgløs, ikke-troende’ suruttomat suruttomiasuu s. 1. ‘munn‘ 2. ‘munning’ suun suussa suusta suuhun suutsuukko s. 1. 'en som snakker mye og bruker munn, rappkjeftet' 2. ‘kyss‘

(jf. summa)suunale adv. ’cirka, omtent’ (jf. nuin, suunile)suunata v. ’ta sikte på, legge kursen til’ suuntais suuntasisuunile adv. ‘cirka, omtrent’ (jf. nuin, suunale)suunilta adv. Mikko oli suunnilta ’Mikko var fra seg’suunitella v. ‘planlegge’ suunittelen suunittelemassa (jf. tehä plaanaa)suunta s. ’retning’ suunthaan suunatsuupeli s. ’munnspill’suurempi adj. (komp. av suuri) ‘større’ suuremansuuri adj. ‘stor’ (jf. iso) suuren suurta suuresta suurten suuressa suuriin adj. ‘størst’ (komp. av suuri) suuriman suuriimatsuursuomalainen adj. ‘storfinsk’ suursuomalaiset suursuomalaistasuurukainen adj. ‘stor (om omfang)’ kypiikin suurukainen hirsi ‘stokk

som er en kubikkmeter stor’’suurus s. ‘jevning’ suuruksensuutari s. ‘skomaker’ suutarinasuuttuat v. ‘bli sint’ suuttui suutusuvanto s. se suanto)suvi-ilma s. 'mildvær'suvinen s. ‘mild, sørlig vind, sus’sykkeli s. ‘sykkeli’ sykkelillä (jf. polkupyörä)syklätä v. 'sykle‘ syklään syksy s. ‘høst’ syksylä syksynäsyli s. ‘favn’ sylissä viisi syltä polttoa ‘fem favn ved’sylilapsi s. ’baby, litet barn’ sylilapsetsyltty s. ’syltetøy’ syltytsymptomaattinen adj. ‘symptomatisk’ symptomaattistasynkkä adj. ‘dyster’synnintunnustus s. ’syndsbekjennelse’synnyttäät v. ‘føde’syntakti s. ’setning’ syntaktit (jf. setninki)synti s. ‘synd’ synnin synnissä synthiin syntiäsyntinen adj. ‘syndig’ syntistä

syntymäpaikka s. ‘fødested’ syntymäpaikansyntymäpäivä s. ‘fødselsdag’syntymäpäivät s. pl. ‘fødselsdagsfest’syntyät v. 1. ‘bli fødd‘ 2. ‘oppstå’ syntymhään syntyny syntyisyrjhään adv. ‘til side’syrjä s. ‘kant’ (jf. reuna)syrjässä adv. ‘avsides’syrjäteksti s. ‘parallell tekst’ syrjätekstinsysteemi s. ‘system’ systeemitsysteri s. ’søster’ (jf. sisar)syttyät v. ‘bli tent, ta fyr’sytyttäät v. ‘tenne’syvemys adj. (komp. av syvä) ‘dypest’ (jf. syvviin) syvemyksessä syvviin adj. (komp. av syvä) ‘dypest’ (jf. syvemys)syvä adj. se syäsyy s. ‘årsak; feil’ mistä syystä ‘hvorfor’ syynä syytäsyypää s. ’skyldig’syyrsilli s. ’sursild’syyry adj. 'sur’ (jf. hapan)syyrykala s. ’surfisk’syysilta s. ‘høstkveld’ syysillansyyskesä s. ’den siste delen av sommeren’ syyskesäläsyyspaistet s. ‘høstsol’ syyspaistheessasyyspimeä s. ’høstmørke’syyspäivä s. ‘høstdag’ syyspäivänäsyystalvi s. ’den første delen av vinteren’ syystalvelasyä adj. ‘dyp’ syälä syviäsyän s. ‘hjerte’ syämen syämessä mulla oon syän huono ’jeg er kvalm’syänmettä s. ’dyp skog, langt inn i landet’ (jf. mettäperä)syänsuoni s. 'pulsåre' syänsuonetsyäntauti s. ‘hjertesykdom’ syäntauinsyöhä v. ‘spise’ syö syöhään syömässä syöpi söi söisimä syömhään

syömä syöt syöthiin syötysyöminen s. 'det man kan spise’ ei ole mithään syömistä ’det fins

ingenting å spise’syöpä s. ‘kreft’ (jf. krefta)syöpäläinen s. ‘utøy’syöttä s. ’agn, åte’syöttäät v. ‘mate‘ syötänsyöttöpuura s. ’egnebu’syötävä adj. ’spiselig’säet s. ‘stråle’ sätheissäsähkö s. ’elektrisitet’ sähölä (jf. elektriski)

säikhäys s. ’støkk’ säikhäyksensäikähtäät v. ’støkke, skvette, bli skremt’säilyttäät v. trans. ‘(opp)bevare, beholde’säilyät v. ‘holde seg’ säilyysäkki s. ‘sekk’sänky s. ‘seng’ sängyt sänkyä sängyssäsänkyplassi s. ’sengeplass’sänkyvaattheet s. pl. ’sengeklær’säpsähtäät v. ‘kveppe’ säpsähtääsäpäket s. ’leggings (av lær)’ säpäkkheetsärkeät v. 1. ‘knuse, slå i stykker‘ 2. ‘verke’ särjensärkyät v. 'gå i stykker' särkyisärmi s. ‘skjerm’ särmilä särmile särmiltä särminsää s. ‘vär’ säässäsääntieto s. ’værmelding’ (jf. säävarraus)sääri s. ‘legg’ sääretsääski s. ‘mygg’ sääsketsäästäät v. ‘spare’ säästisäävarraus s. ’værmeldig’ (jf. sääntieto) säävarrauksetsölkä s. ‘rygg; fjellrygg’ sölkhään antaat sölkhään ‘gi juling, jule opp’söökata v. 'søke til' se söökasi siihen ammattikoulhuun 'han/hun søkte til

den yrkesskolen'taajoat v. ‘tulle’ taajokkaa taajomasta taajot taajotta (jf. hullutella)taajominen s. ‘tull, lureri’ taajomisiataaloin adv. tuoloin taaloin ’i ny og ne’ (jf. tuoloin tällöin)taara s. ‘tare’ (jf. staara, teppu, stuola)taas adv. ‘igjen’ mie taas meinaan, ette ‘jeg for min del syns at’taattari s. ’tater’ (jf. mustilainen)tabeli s. ’tabel’ tabelissatahi konj. ‘eller’ (jf. eli)tahko s. ’slipestein’tahto s. ’vilje’tahtoat v. ‘ville (ha), ønske’ tahon tahot tahoma tahotta tahtoi tahtoisin

tahtonu tahtoo taho tahothaan tahtoisitko tahointaika s. ‘magi, trolldom’ taiat ei niistä ole taikaa ‘de er ikke til noen

hjelp’taikausko s. ‘overtro’taikina s. ‘deig’ taikinaa taikinaksi taikinan taikinassa taikinastataikinakuori s. ‘deigskorpe’ taikinakuorentainari s. ‘steinbit’taipalet s. 1. ‘vandring’ 2. ‘eid‘ taipalheen taipalettataitaat v. ‘være kanskje/vel’ taitaa olla kävät ‘det er vel vår’ taia

taiethaan taitaa taiat taitanheet tais taisitta taian taisi

taitet s. ‘brenning (bølge)’ taittheettaito s. ‘dyktighet, ferdighet, kunst, kunnskap’ taitoataittaat v. 'bryte, brekke, knekke' taitan taittoitaival s. se taipalettaivas s. ‘himmel’ taivhaala taivhaalta taivhaale taivhaan taivhaasseen

taivhaassataivhaanjaara s. ’enkeltbekkasin’ (jf. mähättäjä)taivhaanvalkeat s. pl. ‘nordlys’taivuttaat v. ‘bøye’ (jf. suijuttaat)taka postp. ‘bak’ aurinko painui vaaran taka 'sola gikk ner bak fjellet'taka- (i sammensatte ord) ‘bakre’takana postpos. ‘bak’takapenkki s. ‘baksete’ takapenkiletakaperin adv. ’baklengs’ takaperin postp. ‘for – siden‘ (jf. takasin) monta vuotta takaperin ’for

mange år siden’takapuolela adv. ’på baksiden’takarivi s. ‘bakerste rad’ takarivissätakasin adv. ‘tilbake’ (jf. takaisinpäin)takasin postp. ‘for – siden‘ (jf. takaperin) met siiryimä Tromsshaan

kolme vuotta takasin ‘vi flyttet til Tromsø for tre år siden‘takasinpäin adv. ‘tilbake’ (jf. takasin)takia postp. ‘for, på grunn av’ (jf. tähen)takka s. 1. ‘peis‘ 2. ‘byrde’ takan takassatakkaa postp. ‘bak(fra)’ kokosin marjoja aian takkaa ’jeg plukket bær

bak gjerdet’ meilä oli voita omasta takkaa ’vi var selvberget når det gjaldt smør’

takki s. 1. ‘jakke, frakk‘ 2. ‘gammeldags rett kjole‘ 3. ‘kofte’ takittakti s. ’takt’ taktittalerkki s. ‘tallerken’ (jf. lautanen) talerkillatali s. ‘talg’talikynttilä s. ‘talglys’ talikynttilättallessa adv. ‘bevart, i sikkerhet’talli s. ‘stall’talo s. 1. ‘gård' 2. 'hus’ (jf. huonet) taloa talon talhoon talossa talonpoika s. ‘bonde’ talonpoikia (jf. puuna)talosvankkalainen adj. ‘som er fra Olderdalen’taltheen adv. ottaat taltheen ‘ta vare på, ta i bevaring’taluttaat v. ’føre, lede, leie’ talutantalvi s. ‘talvi’ talvenatalvifrakki s. ‘vinterkåpe’ talvifrakittamma s. ‘hoppe’ tammalatammi s. ’stengsel (for å stenge vann med)’ (jf. pato) tammen

tammukka s. ‘ørret’ tammukkaatamppi s. ‘dampskip’ tampilatamppu s. ‘stamp (kar)’tanko s. ‘stang’ tangolatansaaja s. ’danser’tansata v. ‘danse’ tansaama tansathaan tansathiintanska s. ‘dansk språk’ tanskaksi tanskan kielitanskalainen adj. ‘dansk‘ se s. tanskalainentanskalainen s. ‘danske’tapa s. 1. ‘vane‘ 2. ‘måte’ tavala millä tavala? ‘hvordan?‘tapahtuat v. ‘hende, skje’ tapahtui tapahtunnu tapahtuu tapahutapata v. 'tape' se tappasi sitte kaikki rahat 'han tapte så alle pengene'tapaturma s. ’ulykke’tapaturmaa adv. ’ved uhell’tapela v. ‘slåss’ tappele tappelemhaan tappelitaphaus s. ‘hendelse’ taphauksen taphaukset taphauksessatapiseerata v. 'tapetsere’tappaat v. ‘drepe’ tapethaan tapettu tappakaa tappanheet tappelu tappoitappamaneuvo s. ‘drapsvåpen’ tappamaneuvointaputtaat v. ‘klappe’ taputethaantaras s. ’hage, innhegning’ tarhaan (jf. haaki)taraslohi s. ’oppdrettslaks’tarikko s. ’havbunn med masse tare’tarjeta v. ’utholde kulde, ikke fryse’ tarkenetarjota v. ‘tilby, by på’ tarjoantarkasti adv. ‘nøye, nøyaktig’tarkasti adv. ‘nøye’tarkemin adv. ‘nøyere’tarkka adj. ‘nøyaktig, nøye’ tarkkana (jf. nuuka, visu)tarpheelinen adj. ’nyttig, nødvendig’tarttuat v. 1. klebe seg, sette seg fast‘ 2. ‘smitte‘ 3. ‘gripe’ tartutarvet s. ’behov’ tarpheettarvita v. ‘behøve, trenge, ha bruk for’ tarvithiin tarvitte ~ tartte

tarvithaan tarvittutasa s. ‘nivå’ tasala tasojatasan adv. 1. ‘alltid’ (jf. aina) 2. likegyldig se mulle tasan tekkee

vaikka… ’det er meg likegyldig om så…’tasanen adj. ‘jevn’ tasaieksi tasaset ihmiset ‘støtt folk’taskukauppias s. ’kramkar’tassaantuat v. intr. ‘jevne seg’ tassaantuutaulu s. ‘tavle’taus s. ‘bakgrunn’ tauksellatauti s. ‘sykdom’ tauit (jf. sairhaus)

tavalinen adj. ‘vanlig’ tavalisia tavalista tavalisten tavalisestatavalisesti adv. ‘vanligvis‘ (jf. ylheensä, ylheisesti)tavara s. ‘vare, gods’ tavaraa tavaroita (jf. kalu)tavata v. ‘stave’ tavvaantee s. ‘te’ teefati s. ‘tefat’ teefatiateelusikka s. ‘teskjei’ teelusikalla teelusikkaateevee s. ‘TV’ teeveettehas s. ’tomrom i forstavn i en båt’ tehthaassatehettäät v. ’la gjøre, få laget’ kauppamiehet tehetethiin sinne

huonheita’kjøpmenn lot bygge hus der’tehtävä s. ‘oppgave’ tehtävästätehä v. ‘gjøre, lage’ tehe tehen tehimä tehny tehhään tehthiin teki tehemä

tehkää tehty tehnheet tehtävä tekkee tekemhään tekemässä tehin tekkee

teiri s. ‘orrfugl’ tekeminen s. 1. ‘det å gjøre’ 2. ‘gjøremål‘ tekemistäteknilinen adj. ‘teknisk’teko s. ‘gjerning, verk’ teoistateksti s. ‘tekst’ tekstiätekstipuohi s. ‘tekstlager’ tekstipuohissä tekstipuohistatelefoonikioski s. ‘telefonkiosk’ telefoonikioskiksitelki s. ’isflak’ hyljet mennee teljenki alta ’selen kan svømme også under

en isflak’teltta s. ’telt’ temppu 1. s. ’knep. kunst, trikk’ 2. ’tang (i sjøen)’ (jf. teppu)teno s. ’stor elv, hovedelv’ (jf. eno)teologii s. ‘teologi’ teologiin teologiitateppu s. ‘tang (i sjøen)’ (jf. temppu, taara, stuola)terni s. ‘råmelk’ ternin (jf. raakamaito)terottaat v. ‘spisse, kvesse’terva s. ‘tjære’ tervaa tervalatervahauta s. ‘tjæremil’ tervahautaatervanpolttaja s. tjærebrenner’ tervanpolttajantervanpoltto s. ‘tjærebrenning’ tervanpoltostatervas s. ’tyri’ tervaksettervata v. ‘tjærebre’ tervathiintervet adj. ‘frisk’ tervheenä tervheinätervetellä v. ‘hilse’ tervetelhään tervettelleetervettulemaa interj. ‘velkommen’tervheelinen adj. ‘sund’ tervheelistätervheelisempi adj. (komp. av tervheelinen) ‘sundere’tervheempi adj. (komp. av tervet) ‘friskere’ tervheemäksi

tervheys s. ’helse’ tervheyentervheysleipä s. ‘helsebrød’ tervheysleivätterä s. ‘blad, edd, spiss, hode (på et redskap)’ teräs s. ‘stål’ terästäteräviin adj. (superl. av terävä) ‘skarpest’terävä adj. ‘skarp. kvass’tet pron. ‘dere’ teän teät teile teilä teitä teihintie s. ‘vei’ tietä tiele teihin mennä omia teitänsä ’gå sine egne veier’tienasti s. ‘inntekt’ tienastia (jf. ansio)tienata v. ‘tjene, få i lønn’ tienaantienhaara s. ’veikryss, veiskille’ tienhaarassatieonankara adj. ‘vitebegjærlig’tieppu ’dusk’ (jf. tusku)tierata v. ‘leke’ (jf. leekata, leikkiät, värkätä)tietenkhään adv. ei tietenkhään ‘selvfølgelig ikke’tietenki adv. ‘selvsagt, selvfølgelig, så klart’tieto s. ‘kunnskap, kjennskap’ tuli tieto ‘fikk vite’ tietoatieto s. ‘kunnskap’ tieottietomies s. ‘vitenskapsmann’tietyö s. ‘veiarbeid’ tietöissätietyömies s. ‘mannlig veiarbeider’ tietyömiehenätietäät v. ‘vite’ tie’ethiin tie’ethään tieä tieäkhään tieämä tieän tieät

tieätkös tieättä tieny tietää tietäväntieva s. ’haug’tiheä adj. 'tett (f. eks. skog)’tiima s. ‘time’ tiimala tiimaa tiimantiinet adj. ’drektig’ tiinheentiistai s. ‘tirsdag’ tiistaiki tiistainatikka s. 1. ’hakkespett’ 2. ’veistikk’tikku s. ‘pinne, strikkepinne’ tikkhuuntila s. 1. ’tilstand, situasjon’ 2. ’anledning’ (vrt. keritä) minula ei ole

tillaa ‘jeg har ikke tid’ tillaa tilata v. ‘bestille’ tillaatilkka s. ‘skvett’ tilkan tilkkhaantina s. ‘tinn’tinata v. ‘påføre tinn’ tinnaantinatyen adj. ’helt stille (om vannet)’ tingata v. 'trette, krangle' (jf. torata)tinka s. 1. ’ting, forsamling av folkevalgte eller lignende’ 2. ’gjenstand’tinkaus s. ’trette, strid’ tinkaustatippa s. ’dråpe’ tipat (jf. noppa, pisara, vesihernet)tippuat v. ’falle’ tipuntipsi s. ’tips, vink’ tipsin

tirehtööri s. ’direktør’tirro s. ’tenna’tiskata v. ‘vaske opp’ tiskasintiski s. ’disk (i butikken)’tiukala adv. ’stramt’ rahahomma oli tiukala ’det var stramt om penger’tiuku s. ‘bjelle’tiuso s. ‘hyse’ (jf. hyyssä, juuso)tivis adj. ‘tett (f.eks. en kar)’ (jf. tiheä) tivhiit toelinen adj. ’virkelig’toelisuus s. ‘virkelighet’ toelisuuessatoesti adv. ‘virkelig’ (jf. tosin) ei toestikhaan ‘virkelig ikke’ tohtiat v. ‘tore, våge’ (jf. uskaltaat) tohtis tohi tohtii tohtinutohtori s. 1. ’doktor’ 2. ’lege’tohtu s. ’tofte’tohturi s. se tohtoritoimeton adj. 'tiltaksløs, uvirksom' toimettomattoimheentulo s. ‘utkomme; berging’toimi s. ‘gjøremål, virksomhet, tiltak’ tulla toimheen ‘ klare seg’ (jf.

pärjätä) päästä toimheen ’komme i gang’toimiat v. ‘fungere, være virksom’ toimitoimittaat v. ’utrette’ toimitantoinen ord. ‘andre, annen’ toisele toisen toiset toisheen toisila toisile

toisena toisela toiselta toiseksi toisissa toista joka toinen ’annenhver’ toiseksi vanhiin ’nesteldst’

toinen pron. ‘annen’ toisele toisen toiset toisheen toisila toisile toisena toisela toiselta toiseksi toisissa toista yhtä ja toista ’et(t) og annet’ yksi toisensa perästä ’den ene etter den andre’ toinen – toinen ‘den ene – den andre; hverandre‘ toisen nimi oli Pekka ja toisen Hannu ‘den ene hette Pekka og den andre Hannu‘ het rakastava toinen toista ‘de elsker hverandre‘

toisaala adv. ’annetsteds’toisaale adv. ’til et annet hold’ siitä tie vie toissaaletoisenlainen proadj. ‘annerledes’ (vanl. muulainen)toisin aijoin adv. ‘andre ganger’toisinpäin adv. ’motsatt, omvendt’ (jf. toistepäin)toissapäivänä adv. ‘i forgårs’toissavuona adv. ’i forfjor’toistaat v. ‘bevise, vitne om’ toistaatoistakymmentä kvanttori ’noe over ti, mer enn ti’ sielä oli

toistakymmentä lehmää navetassa ’der var det over ti kyr i fjøset’toistaseksi adv. ’inntil videre’toiste adv. ’en annen gang, på nytt’toistepäin adv. ’motsatt, omvendt’

toistus s. ’vitneforklaring, bevis’ toistuksiatoivet s. ‘ønske, forhåpning’toivoat v. ‘håpe, ønske’ toivomastatoivoskella v. ‘håpe, ønske’ toivoskeli (avl. av toivoat)toivotella v. ‘ønske’ toivottellee toivottelematokittain adv. ‘flokkevis’tokka s. ‘flokk’tollo adj. ‘dum’ (jf. tyhmä)tolppa s. ‘stolpe’ tolpattolvata v. ’trave, løpe fort’ tolvaantomu s. ‘støv’tomuhitunen s. ‘støvfnugg’tooki s. ‘tog’ (jf. raito, juna)tooli s. ‘stol’ toolia toolit tooliletooma s. ’snor, snøre (i fiskeredskap)’ (jf. naru)toorni s. ’tårn’ toornittopata v. intr. og trans. ‘stoppe’ (jf. olestaat, pyssääntyät, pysähtyät,

pysähtäät) toppasi toppais toppaa Henry osas topata verta ’Henry kunne stoppe blod’

toppilakki s. ‘topplue’ (jf. pirrilakki)tora s. ‘krangel’ (jf. riita)torata v. ‘krangle’ (jf. tingata) torathiin torathaantorkko s. se torkotorko s. ’dorg’ torvolatormi s. ‘storm’ (jf. myrsky) tormin tormistatorni s. ’tårn’ tornittorniolainen adj. ‘fra Torneå’, s. ‘torneåværing’ torniolaisentornionlaksolainen s. ‘tornedaling’ tornionlaksolaiset

tornionlaksolaisila tornionlaksolaistentornionlaksolainen adj. ‘fra Tornedalen’tortti s. ‘rokk’ tortin (jf. rukki) tortilatoruat v. ’skjenne, skjelle’ (haukkuat, moittiat) toruitorvi s. 'horn’tosi s. ‘sann’ toen toet totta se oon tosi/totta ‘det er sant’tosin adv. ’virkelig, sannelig’ (jf. toesti)tossu s. ’tøffel’totela v. ‘adlyde’ tottelentotinen adj. ‘alvorlig’ totistatotta adv. ’vel’ totta sie tulet huomena kotia ’du kommer vel hjem i

morgen?’tottelematon adj. ’ulydig’ tottelemattomattottuus s. ’sanhet’ tottuuettouhu s. 1. ’kav, ståk‘ 2. ‘gjøremål’ (jf. homma, tekeminen)

touhuat v. ’kave, ståke, drive litt ubestemt med noe’ touhuitoukanaika s. ‘makktiden’ toukanaikanatoukka s. ‘larve’ kala oon toukassa ‘det er larver i fisken’touvi s. ‘tau’ touvintraaki s. ’stokk som man drar båten til sjøss med’ traakittraani s. ’tran’traasu s. ‘trase, fille’tradišuuni s. ‘tradisjon’ tradišuuniatradišuuniruoka s. ‘tradisjonsmat’ tradišuuniruokaatrakturi s. ’traktor’trallapaana s. ’trallbane’trappu s. ‘trapp’ traput (jf. porras)trenki s. ‘dreng’ trengin trenkinätriivastuat v. ‘trives’ triivastunnutriivata v. ‘drive (f.eks. foretak)’ triivasitrillepoori s. ’trillebår’trolli s. ‘troll, heks (også som skjellsord)’tronninki s. ‘dronning’ (jf. kuninkatar)troolari s. ‘tråler’ (jf. trooli)trooli s. ’tråler’ (jf. troolari)truiskuta v. intr. ’sprute’ veri truiskuu suonista ’blodet spruter ut av

årene’ (jf. priiskuut)truiskuttaat v. trans. ’sprute på’tröijy s. ‘(ull)trøye’tsättäilä v. ’chatte’ tsättäilentuhansittain kvanttori ’tusenvis’ tuhansittain ihmisiä ’tusenvis av

mennesker’ tuhat kard. 'tusen’ tuhatta tuhanet tuhansiatuhka s. ‘aske’ tuhantuhlata v. ‘sløse’ tuhlaatta (jf. haaskata)tuho s. ’ødeleggelse’tuhota v. ’ødelegge’tuijottaat v. ‘stirre’ tuijottanheet tuijottaatuiskalainen adj. 'tysk’ se s. tuiskalainentuiskalainen s. 'tysker’ (jf. saksmani, tyskälainen)tuiskata v. ‘fyke’ tuiskaatuisku s. ‘snøfokk’tuiskuat v. ’drive snø’ tuiskustukehtuat v. ‘bli kvalt’ tukettfuntukinuitto s. ’tømmerfløting’ tukinuitossatukka s. ’dukke’ tukattukki s. ‘tømmerstokk’ tukkiatukkiat v. 1. ‘stenge, stoppe til‘ 2. ‘trenge inn’ tukkikaa tukkivan

tukko s. ’klut’ tukottulevaisuus s. ‘framtid’ tulevaisuus tulevaisuutta tulevaisuuessatuli s. ‘ild’ tulessa (jf. valkea)tulijainen s. ’gave, medbrakt ting’tulipesä s. ’ildsted’tulitikku s. ’fyrstikk’tulkitteat v. ‘tolke’ tulkittemassatulkki s. ‘tolk’ tulkittulla v. ‘komme; bli’ tule tulema tuletta tulhaan tulheet tuli tulima tulit

tullee tullu tulin tulitta tulkaa tulthiin tulen tulis tulevat tulemhaan tulemassa mie olen tulemassa ‘jeg er på vei (fra)’ tulevan

tulli s. ‘toll’ tullissatullimies s. ‘toller (mannlig)’ tullimiehettulo s. olla tulossa ‘være på vei (hitover)’ (jf. olla menossa)tulva s. ’flom, oversvømmelse’tumma adj. ‘mørk’ tummat tummanvihrinen ‘mørkegrønn’ tummaatummempi adj. (kom. av tumma) ‘mørkere’ tummeman tummamphaantumppu s. ‘(rundt og tykkt) kvensk brød’ tumput tumppuitunka s. ‘kjesemage’ tungantunnussanat s. pl. ‘parole’tunnustaat v. 1. ‘innrømme, tilstå, bekjenne, erkjenne‘ 2. ‘føle seg for’tunnustus s. 1. ‘tilståelse, innrømmelse‘ 2. ‘konfesjon, bekjennelse’

tunnustuksettunteat v. ‘føle, kjenne’ tunne tunsi tuntenu tunnen tunnema tunsin

tunnettatunteminen s. ‘kjennskap’ tuntemistatuntuat v. ‘kjennes, føles’ tuntunu tuntuitunturi s. ‘vidde, fjellstrekning’ tunturin tunturissa tunturitten tunturhiintunturitupa s. 'fjellstue'tuo pron. ‘den/det der’ tuohon tuosta tuon tuota tuoletuoha v. ‘bringe, hente’ toi toit toitta tuonu tuopituohi s. ‘never’ tuohentuohustaat v. ’lystre (etter fisk)’tuokemaksi adv. ‘lengere bort’tuokempanna adv. ‘lengere borte’tuola proadv. ‘der (borte)’tuolon proadv. tuolon tällön ’i nu og ne’ (jf. tuolon taalon)tuolta proadv. ‘derfra’ tuoltahantuomari s. ’dommer’ tuomarittuomenkukka s. ’heggeblomst’ tuomenkukkiatuomenmarja s. ‘heggebær’ tuomenmarjoistatuomenmarjaviini s. ‘heggebærvin’ tuomenmarjaviiniätuomi s. ‘hegg’ (jf. tuomipuu) tuomen

tuomio s. ‘dom’ tuomiollatuomipuu s. ‘hegg’ (jf. tuomi)tuomita s. ’dømme, fordømme’ tuomittentuomonen proadj. ‘den der slags’ tuomoset tuomosia tuomosta tuomosentuone proadv. ‘dit (bort)’ tuone tänne ‘hit og dit’tuorestai s. ‘torsdag’ tuorestaina tuorestaipäivätuoret adj. 1. ’frisk, fersk’ 2. ’fuktig (f.eks. jord)’tuorustai s. tuorustaina (ks. tuorestai)tuossa proadv. ‘der (borte)’tupa s. 1. ’et litet hus‘ 2. ’oppholdsrom, stue’ tuvassatupakka s. ’tobakk’tuplasti adv. ’dobbelt’tuppi s. ’slire’ tupetturha adj. ’unødvendig, bortkastet’ (jf. joutava)turhaan adv. ‘forgjeves’turhuus s. ‘forfengelighet’ turhuuessa turhuuksittenturisti s. ‘turist’ turistilleturistibisnes s. ‘turistbisnes’ turistibisneksenturkishattu s. ‘pelshatt’ turkishatthuinturkiskaulus s. ‘pelskrage’ turkiskaulukshiinturkki s. ‘pels, saueskinnsdork’ turkit turkkhiinturpa s. ’mule’ turvanturska s. ‘torsk’ turskaaturskanmäti s. ‘torskerogn’ turskanmätiäturvalinen adj. ‘trygg’ turvalisessaturvalisesti adv. ‘tryggt’turvavyö s. ‘sikkerhetsbelte’ turvavyön turvavyötturvet s. ’torv’ (jf. marjaturvet, pohjaturvet) turpheetturvetkota s. ‘torvgamme’ turvetkoissatusku s. ‘dusk, dott’ (jf. tieppu)tutkiat v. ‘forske, undersøke’ tutkinu tutkimasta tutkisit tutkithaan

tutkimhaantutkija s. ‘forsker’ tutkijan tutkijat tutkijanna tutkijoila tutkijoiletutkiminen s. ‘forsking’ tutkimistatutkimus s. 1. ‘forskning‘ 2. ‘avhandling’ tutkimuksesta tutkimusta

tutkimuksilatuttu adj. ‘kjent’ (jf. opas)tuttu s. ’kjenning’tuuki s. ‘duk’ tuukin tuukit tuukiatuula v. ‘blåse’ tuuleetuulenhenkinen s. ‘svak vind’tuuli s. ‘vind’ tuulessatuuma s. ’tomme’ tuuman pitukainen ’en tomme lang’

tuumastukki s. ’tommestokk’tuuri s. ’tur, lykke’ mulla oli hyvä tuuri ’jeg var heldig’tyen adj. ‘stille’ tyvenessätyhmyys s. 'dumhet’ tyhmyyttä tyhmyyksiätyhmä adj. ‘dum’ (jf. tollo) tyhmättyhä adv. ‘bare’ (jf. vaan)tykätä v. 1. ‘like’ mie tykkään sinusta ‘jeg liker deg’ 2. ’synes’ (jf.

pittäät) mie tykkään ette nyt sie piät lähteet ’jeg synes at nå må du dra‘tykäny tykäthiin tykkää tykkään tykänheet tykkäättä tykkäsin

tykö postp. ‘til’tykönä postp. ‘hos’ Liisa assuu muorin tykönä ‘Liisa bor hos mor‘tykötarvet s. ‘tilbehør, utstyr’ tykötarpheitatyköä postp. ‘fra’ Marja siirty pois muorin tyköä ‘Marja flyttet fra mor‘tylsä adj. ’sløv (om øks, kniv)’tynnyri s. ‘tønne’tyrmistyät v. ’besvime’tyrmässä adv. olla tyrmässä ’være bevisstløs’tyrmästä adv. päästä tyrmästä ’våkne til bevissthet’tyskälainen adj. ‘tysk’ se s. tyskälaisiatyskälainen s. ‘tysker’ tyskälaisia (jf. saksalainen, tuiskalainen)tyttärenpoika s. ’dattersønn’tyttärentyär s. 'datterdatter’tytyväinen adj. ‘fornøyd’ tytyväiseltätytyväisesti adv. ‘fornøyd’tytyät v. ‘nøye seg med’ tyven adj. se tyentyvi s. ‘rotende’ tyven karvan tyvi, puun tyvityyhentäät v. ‘tømme’tyyhetä v. ‘bli tom(mere)’ tyyhenee tyyhenistyyhä adj. ‘tom’ tyyhät tyyhäätyyny s. 1. ’dun’ (jf. höyhen) 2. ’dyne’tyypilinen adj. ‘typisk’tyyrhiimpi adj. (kom. av tyyris) ‘dyrere’ tyyrhiimättyyris adj. ‘dyr’ (jf. kallis) tyyrhiittyyry s. ’styr’tyyrätä v. ‘styre (spes. på ski, bil o.l.)’ tyyräthiintyär s. ‘datter’ tyärtä tyttärellä tyttärethän tyttäret tyttäriä tyttäret

tyttäristä tyttären tyttärilletyö s. ‘arbeid’ työstä työhön työle työtä työn töihin työt työssätyökalu s. ’verktøy’työloma s. se työruumatyömaa s. ’arbeidsplass’

työmies s. ‘(mannlig) arbeider’ työmiesten työmiehet työmiehiä työmiehilä työmieheksi

työnjohtaja s. ‘arbeidsleder’työntekijä s. ‘arbeider’ työntekijättyöpaikka s. ‘arbeidsplass’ työpaikkojatyöpöytä s. ‘arbeidsbord’ työpöyäletyöruuma s. ‘arbeidsrom‘työtelä v. ‘arbeide’ työteli työtelytyöttömyys s. 'arbeidsløshet’ työttömyyentyöväki s. ‘arbeidsfolk’ työväjeletägnätä v. ‘tegne’ (jf. piirtäät, piirustaat)tähelinen adj. ‘viktig, betydningsfull’ täheliset (jf. tärkeä)tähelinen ks. tähelinentähelisempi adj. (komp. av tähelinen) ‘viktigere, mer betydniqngsfull’

tähellisempiikitähen postp. ‘på grunnav, for’ (jf. takia) sen tähen ’derfor’tähti s. ’stjerne’ tähettähtitaivas s. ‘stjernehimmel’ tähtitaivhaantäi s. ‘lus’ täitä täkimäinen adj. ’nærmest’täkki s. ‘dekk (på skip)’ täkilätäkätä v. ‘dekke på’ täkättytällinki s. ’stillas’tällätä v. ’legge, sette’ (jf. panna, pistäät)tällön adv. tuolon tällön ’i ny og ne’tämmönen proadj. ‘slik (som denne/dette), sånn her’ tämmöstä

tämmöset tämmösellä tämmösessä tämmösistä tämmösiä tämmösen

tämä pron. ‘denne/dette’ tähän tällä tämän tässä tänä tätä tälletänne proadv. ‘hit’ tuone tänne ‘hit og dit’täppeni s. ’teppe (for å dekke over varmt brød), dekke’tärkein adj. (superl. av tärkeä) ‘viktigste’ tärkkeimäntärkeä adj. ‘viktig’ tärkeätä tärkeättässä proadv. ‘her’ tässä tuossa ’her og der’tästä proadv. ‘herfra’ tästä tuosta ’her og der’täti s. ‘tante’ tätintäyelinen adj. 'fullstendig’täynä adv. ’full av’ täynä ruokaa ’full av mat’täysi adj. ‘full; fullvoksen’ täynä täyeltä täyeksitäyttäät v. trans. ‘fylle’ täytti hän täytti viisitoista ’hun/han ble femten

år’täytyät v. intr. ‘bli full (f.eks. av vann)‘ täytyny täy‘ythääntäältä proadv. ‘her i fra’

täälä proadv. ‘her’tääpänä adv. ‘i dag’törmiäinen s. ’sandsvale’törmä s. ‘bakke’ (jf. luokka, pakki)uhata v. 'true' uhkaa pappi uhkasi heitä hevetillä 'presten truet dem med

helvete'uhrata v. ’ofre’ uhraanuhri s. ’offer’ uhrituija v. ‘svømme’ uipi uimhaan uithiinuimamies s. ‘en flink mann til å svømme’uimus s. 'finne (f. eks. på fisk og hval)’ uimuksetuistin s. ’sluk’ uistinta uistimia (jf. devoni)uittaat v. ‘fløte’ uittanuuitto s. 1. ’fløting’ 2. ’elvegrein, tidligere elveleie med vann’uittomies s. ‘fløter’ukko s. ‘gubbe’ ukotukkonen s. ‘tordenvær’ (jf. ukonilma)ukkostaat v. ‘tordne’ ukkostaa ‘det er tordenvær’ukonilma s. ‘tordenvær’ (jf. ukkonen)ulettuat v. ‘nå (til), rekke’ sana ulettui kaikile ‘beskjeden nådde alle’ulista v. ’hvine, hyle’ (jf. kiljuat) ulisee tuuli ulisee ’vinden hviner’ ulko-ovi s. ytterdørr’ulkoa adv. 1. ‘utenfra’ 2. ‘utenat‘ (jf. ulkomuistoa) mie saatoin kaikki

läksyn ulkoa 'jeg kunne alle leksene utenat‘ulkomaalainen adj. ‘utenlandsk’ulkomaat s. pl. ‘utland’ ulkomaila ulkomaileulkomuistoa adv. ‘utenat’ (jf. ulkoa)ulkomuoto s. 'utseende'ulkona adv. ‘ute’ulkoniitty s. ‘utmark’ ulkoniitytulkopuolela adv. ‘utenpå, utenfor’ulkopuolelta adv. ‘utenfra’ulku s. ’stang til å henge noe på’ ulutullivesi s. ‘flo, høyvann’ ulliveen ullovesi s. se ullivesiulomainen adj. ’ytterst, lengst ute’ulompanna adv. ‘lengere ut’ulompi adj. ‘ytre’ ulomassaulos adv. ‘ut’ulvaista v. 'ule, hyle en gang' hukka ulvaisi navetan takanaulvoat v. 'ule, hyle' hukka ulvoo vaaran kyljessä 'ulven uler på fjellsiden'ummessa adv. ‘tett, stengt’ tie oon ummessa ‘veien er stengt’ummikko s. 'en som ikke forstår stedets språk' (jf. ymmyrkäinen)

umpheen adv. ‘tett, stengt’ tie meni umpheen ‘veien ble stengt’umpinainen adj. ’lukket, tildekket, uåpnet’umpinansa adv. ’lukket, tildekket, uåpnet (f.eks. også om hel fisk)’umpinensa adv. se umpinansaunennäkö s. ‘drøm’ unennäköäunheettaat v. se unhottaatunheettuat v. se unhottuatunhottaat v. ‘glemme‘unhotin unhottannu unhotaunhottuat v. ‘bli glemt’ unhotuthaanunistaat v. ‘drømme i søvne’unistella v. ‘drømme’ unistelen unisteliuniversiteetti s. ‘universitet’ universiteetin universiteetthiin

universiteetissauoma s. ‘leie’ uomaaupota v. ’synke’ upposiupottaat v. 'senke’urakka s. 1.’akkord’ 2. ’to år gammel hanrein’urakkapalkka s. ’akkordbetaling’ urakkapalkalaurpa s. ’rakle’urrutella v. ’nynne’ urruttelenusea pron. ‘flere’ (jf. moni) useat usseitakiuseammasti adv. ’oftere’useasti adv. ’ofte’ (jf. monesti, ushein)usheimitten proadv. ’oftest’ushein adv. ‘ofte’ (jf. monesti)uskaltaat v. ‘tørre’ uskaltannu (jf. tohtiat)usko s. ‘tro’ uskossa uskosta uskonuskoat v. ‘tro’ uskoma uskon uskothiin uskoin Pekka uskoo Jumalan

pääle ’Pekka tror på Gud’uskonkappalet s. ’trosartikkel’ uskonkappalheetuskonollinen adj. ‘religiøs’uskonto s. ‘religion’ uskononuskontokunta s. ‘trossamfund’ (ES)uskontunnustus s. ‘trosbekjennelse’ uskontunnustuksenuskovainen adj. 'troende’uuenaikhuinen adj. ’moderne’uuesti adv. ‘på nytt’uuistaat v. ‘fornye, oppdatere’uuni s. ‘ovn’ uunhiin uunin uunissauusi adj. ‘ny’ uusia uuen uutheen uusissa uuttauutinen s. ‘nyhet’ uutiset uutisiauuttera adj. ’flittig’ (jf. ahkera)vaain s. ’hunrein’ vaatimet

vaaja s. ’staur/stake som man slår flere av i kors i elvebunnen når man lager stengsel for å fange laks’ vaajoja

vaakasuora s. ’vannrett’vaaksiainen s. ’stankelbein’ vaaksiaisetvaalea adj. ‘lys’ vaaleatvaaleampi adj. (kom. av vaalea) ‘lys’ vaaleaman vaaleamphaanvaali s. 'valg' isontingan vaalin aikana net kyllä luvathaan ’under

stortingsvalget lover de nok’vaaloharjanen s. ’med lys man’vaan adv. 1. ‘bare‘(jf. tyhä) 2. ‘nok’ vaan tyhä ‘om bare; stadig’ ko hän

vaan tyhä tulis ‘om han bare kom’ pykäs vaan tyhä uusia huonheita ‘bygde stadig nye hus’ rippikoulu vaan oon aina ‘konfirmasjonsskole har man nok alltid’ joo vaan ‘javisst’ 3. ’om så, som helst’ sie saatat lähteet mihin vaan ’du kan dra om så hvor’

vaanasti adv. ‘snaut’ vaanasti rahhaa ‘snaut med penger’vaara s. 1. ‘fare’ 2. ‘fjell’ vaaran vaarassa vaarat vaarasta vaaroja

vaaroitten vaarain s. ‘bringebær’ vaaraimia (jf. vaarama)vaaralinen adj. ‘farlig’ vaaralistavaarama s. 'bringebær’ vaaramia (jf. vaarain)vaaramaa s. ’kupert terreng’vaarin adv. pittäät vaarin jostaki ‘passe seg, ta seg i vare’vaatet s. 1. ‘klesplagg’ 2. ’stoff, tøy, klede’ (jf. kangas) vaattheet

vaattheitavaatiat v. ‘kreve’ vaain vaatinuvaatimaton adj. ‘beskjeden’vaatita v. ‘kle på’ vaatinheet vaatittenvaeltaat v. ‘vandre’ vaelanvahinko s. ‘uhell, skade’vahinkoittaat v. ‘skade’vahti s. 1. ‘skum’ 2. ’vakt’ vahiksi vahtiavahva adj. 1. ‘sterk‘ 2. ‘tykk’ vahvassavahvempi adj. (komp. av vahva) 1. ‘sterkere‘ 2. ‘tykkere’ vahvematvahventaat v. ’forsterke’ vahvenan (jf. vahvistaat)vahviin adj. (superl. av vahva) ‘sterkest, tykkest’vahvistaat v. 1. ’forsterke’ 2. ’bekrefte’vahvukainen adj. se vahvunenvahvunen adj. sentin vahvunen vahvuinen ‘en sentimeter tykk’ vahvuseksi,

vahvusiavaientaat v. ‘få til å tie’ vaienavaieta v. ‘tie’ vaikeneevaihet s. ‘skifte’ vaiheessa vuosisaan vaiheessa ‘ved århundreskiftet’

vaihettaat v. trans ‘bytte, skifte’vaihetuskalu s. ’byttevare’vaihetuskauppa s. ’byttehandel’vaikea adj. ‘vanskelig’ vaikeatavaikeus s. ‘svårighet, problem’ vaikeuet vaikeuksiavaikka adv. ‘om så’ vaikka mihin ‘om så hvorhen’ vaikka mitä ‘om så

hva’ vaikka kunka paljon ’om så hvor mye’vaikka konj. ‘selv om‘vaikuttaat v. 1. ‘påvirke, virke‘ 2. ‘bety’ vaikutti vaikutethaanvaikutus s. ’påvirkning, betydning’vaila prep. ‘uten’ kello oon kymmenen vaila yksi ‘klokka er ti på et’vailuat v. intr. ‘mangle’ (jf. puuttuat) vailuuvailumatauti s. ‘mangelsykdom’ vailumatautiavaimo s. ‘kvinne, kone’ vaimoja vaimoa vaimola vaimot vaimosta

vaimon vaimoila vaimoistavaimoihminen s. ‘kvinne, kvinnfolk’ vaimoihmisetvaimoväki s. ‘kvinnfolk’vain konj. ‘eller (i spørsmål)’ vain mihin sie meinaat lähteet? ’eller hva

er det du tenker gjøre?’ vainaja s. ‘avdøde, salig’ (jf. rukka) vainajalta vainajaavainio s. ’voll’vainkhaan adv. ei vainkhaan ‘aldeles ikke’vainota v. ’forfølge’vaipuat v. ‘bli trøtt’ vaipunu vaipui (jf. vässyyt)vaipunu adj. ‘trøtt’ (jf. väsyny) vaipunheeltavaisto adj. ‘stille (om været)’vaisto s. se adj. vaistovaistota v. ‘stilne (om været)’ vaistosivaitela v. ’klage’ (jf. valittaat) kläpit vaitelthiin ruasta’ungene klaget

over maten’vaiti adv. ‘taus, stille’ (jf. ääneti)vaiva s. ‘plage, besvær’ vaivoistavaivanen adj. 1. ‘vanskelig, brydom, plagsom’ 2. ’vanfør’vaivasenvarpu ’dvergbjørg’ vaivsenvarvutvaivata v. 1. ‘kna, elte‘ 2. ‘plage’ vaivaa vaivathaanvajota intr. v. ’synke’ (jf. sokkuat) vajoanvajottaat trans. v. ’synke’ vajotanvakava adj. ‘alvorlig’ vakavastavakavampi adj. komp. ‘alvorligere’ vakavampiavakituinen adj. ‘fast’ (jf. fasta)vakkuutus s. ‘forsikring’ vakkuutuksenvala s. ‘ed’ valanvalas s. ‘hval’ valhaita

valehella v. ‘lyge’ valehtele valehtelimavalehtelematon adj. ‘noe som ikke er løgn, “uløyet”’ valet s. ‘løgn’ valheetvalinanvara s. ’valgmulighet’valinta s. ’valg, det å velge’ (jf. vaali) valinat valittaat v. ‘klage’ valitan valitti (jf. vaitela)valitteat v. ‘velge’ valitten valittivaljeta v. 1. ’bli hvitere‘ 2. ‘lysne’ valkenivalkea adj. ‘hvit’ se s. valkeavalkea s. 1. ’lys’ (jf. näkö) 2. ‘ild‘ 3. ‘lyn’ (jf. taivhaanvalkea) valkeaksi

valkeat valkeitten valkealla valkeassa valkeata valkeitten valkean valkeajuusto s. ‘hvitost’ valkeatajuustoavalkeanisku s. ’lynnedslag’valkeasoosi s. ‘hvitsaus’ valkeansoosinvallaat v. ‘støpe; helle, gyte’ valoin valanuvallan adv. ‘helt, aldeles’valmis adj. ‘ferdig’ valmhiina valmhiiksi valmistavalmistaat v. transit. ‘forberede’valmistuat v. intrans. ‘forberede seg’ valmistunnuvalota v. ’renne’ valoaavalta s. ‘makt’ vallanvaltajoki s. ‘hovedelv, hovedstrømmen i elva’valtakunta s. ‘rike, samfunn’ (jf. kruunu, riikki, staatti, valtio)valtatie s. 'hovedvei' valtatieheenvaltava adj. ‘enorm’ valtavissavaltio s. ’stat’ valtion (jf. kruunu, riikki, staatti, valtakunta)valvoat v. ‘våke’vanhaa adj. ‘gammel’ vanhaan vanhaasta vanhaat vanhoissa vanhoita

vanhoitten vanhaata vanhaasseen vanhaaksi vanhaassa vanhoila vanhoista

vanhaanaikhainen adj. ‘gammeldags’ vanhaanaikhaiset vanhaanaikhaiselta vanhaanaikhassii vanhaanaikhaista

vanhaanaikhaisesti adv. ‘på en gammeldags måte’vanhaanaikhuinen adj. se vanhanaikhainenvanhaapari s. ’eldre par (av besteforeldregenerasjon)’vanhempi adj. (komp. av vanhaa)‘eldre’ vanhemat vanhemitten

vanhemalta vanhempana vanhempaavanhemus s. ’eldst’ (jf. vanhiin) vanhemukset vanheta v. ‘bli gammel, eldre’ vanheneevanhiin adj. superl. ‘eldst’ vanhiiman vanhiimphaan (jf. vanhemus)vanhiin s. ‘foreldre’ vanhiimet vanhiimitten vanhiimittenki vanhiimillavanhoittenkoti s. ’gamlehjem, aldershjem’ vanhoittenkoissavanholainen adj. ’gammellæstadiansk’ (jf. vanholaislestaatiolainen)

vanholainen s. ’gammellæstadianer’ vanholaislestaatiolainen adj. ‘gammellæstadiansk’ (jf. vanholainen)

vanholaislestaatiolaisen vanholaislestaatiolainen s. ’gammellæstadianer’ vanhurskas adj. ‘(relig.) rettferdig’ vanhurskhaatvanhus s. ‘gamling’ vanhuksetvanhuus s. ’alderdom’ vanhuutheenvankka adj. ’diger’vankka s. ‘dal’ (jf. autsi, kuru, vuoma) vankan vankassa vankkhaan vannet s. 1. ‘hjulkrans‘ 2. ‘tønnebånd’ vantheetvannoat v. ‘sverge’ vannonvantut s. ‘vott, vante’ vantthuutvanuttaat v. 1. ’tove (f.eks. votter)’ 2. ’gna (deig)’ (jf. vaivata)vapa adj. se vapaavapaa adj. ‘fri, ledig’ vaphaanvapaa-aika s. ‘fritid’ vapaa-aikanavapaapäivä s. ‘fridag’vapaavuosi s. ’friår’ Elli piti vapaavuoen koulun jälkhiin ’Elli tok et friår

etter skolen’vaphaus s. ‘frihet’ vaphauessavaphauttaat v.’befri, frigjøre’ vaphautanvapista s. 'skjelve' vapiseevara s. hänelä oon varraa ’han har råd’varas s. ‘tyv’ varkhaatvarastaat v. ‘stjele’varata v. 1. ‘advare’ 2. ’sladre, røpe, angi (jf. juoruta)’ varraan varasivareksenmarja s- ’krøkebær’ (jf. kaarnet, kaarnikka)vareksenpata s. ’kråkebolle’varemin adv. se varheminvarempi adj. se varhempivares s. ‘kråke’ vareksetvarhain adv. ‘tidlig’varhainen adj. ‘tidlig’varhemin adv. ‘tidligere’varhempi adj. ‘tidligere’ varhemillavari adv. ’gid, skulle ønske’ vari se mieki olisin yhtä hyvä lukemhaan!

’gid jeg også var like flink til å lese!’varis s. se varesvarjela v. v. ’beskytte, verne’ varjelen (jf. suojela)varkaus s. ‘tyveri’varkhain adv. ’i smug, i hemmelighet, uten tillatelse’ (jf. varkhaisin)varkhaisin adv. ’i smug, i hemmelighet, uten tillatelse’ (jf. varkhain)varmasti adv. ‘sikkert’ (jf. sikkaristi)

varmhaan adv. ‘sikkert’ (jf. varmasti)varoiksi adv. ‘for å være på en sikre siden, for sikkerhets skuld’ saama

varoiksi jo panna pääle [raation] vähän ennenvarovainen adj. ‘forsiktig’varovaisesti adv. ‘forsiktig’varpu s. ’lyng, ris’ varvutvarras s. ’stang (f. eks. i taket for å henge f.eks. brød til tørk eller for å

steike på bål)’ varthaatvarsa s. ‘føll’ varsala varsojavarsi s. 1. ‘skaft’ 2. ’stilk’ 3. ’side, kant’ jokivarsi, tien varsi varrela

varrelta varressa varsiavarsin adv. ‘straks, umiddelbart, med en gang’varsoat v. ‘følle’ varsonuvarten postp. ‘for’varvas s. ‘tå’ varphaat varphaitavasa s. ‘reinkalv’vasara s. ‘hammer’vasen adj. ‘venstre’ vasemalta vasemallavasikka s. ‘kalv’vasikka s. ‘kalv’ vasikanvasiten adv. ‘uttrykkelig, spesielt’vasittu adj. ‘egentlig, virkelig’vasituinen adj. ‘uttrykkelig, bestemt’ ko tuli vasituisheen

pyytöpaikkhaanvaski s. ‘kopper’ vasken (jf. kupari)vasta adv. 1. ‘først (nå), ikke før, bare’ 2. ’nylig’vasta s. ’badstukvast’ (jf. vihta)vastahakonen adj. ’motvillig’ (jf. vastahankanen)vastahankanen adj. ‘motvillig’ (jf. vastahakonen)vastahankasesti adv. ‘motvillig’vastakkain adv. ’mot hverandre, ansikt mot ansikt”vastalet s. ‘motbakke’ (jf. vastatörmä) vastalheen vastasyntyny adj. ‘nyfødd’ vastasyntynheenvastata v. ‘svare’ vastakkaa vastais vastasivastatuuli s. ‘motvind’ vastatuulessavastatörmä s. ’motbakke’ (jf. vastalet)vastaus s. ‘svar’ vastauksia vastaustavastavirta s. ’motstrøm’ vastavirthaan ’i motstrøm’vasten postp. ’mot’ maata vasten ’mot bakken’ pyhhää vasten ’til helga’vasthaan adv. ‘imot, mot‘ Pekka tuli tielä vasthaan ‘[jeg] møtte Pekka

på veien‘vasthaan postp. ‘mot, imot’ mitä sulla on minua vasthaan? ‘hva har du

imot meg?‘

vasthaanottaat v. ’ta imot’vasthaanotto s. ‘mottak’vastus s. ’motgang’ vastusta vastuksenvastustaat v. ‘motstå, gjøre motstand’ vastustamhaanvatkata v. ‘kaste’ (jf. paiskata, viskata)vatta s. ‘mage’ (jf. maha) vattaa vattatauti s. ’magesyke’vatukka s. ‘åkerbær’ vatukoitavaunu s. ’vogn’veenalusvenet s. 'u-båt'veenpaisumus s. ’syndflod’ veenpaisumuksetveenpitävä adj. ’vanntett’vehjet s. ‘utstyr, greie, innretning’ vehkheet vehjettäveikkonen s. ‘bror’ Voi veikkonen! Oi stakkars!veinikka s. ’luring’veisata v. ’synge salme’ veisathaan veistäät v. ‘spikke’veitti s. ‘kniv’ veitteä veittet veittiäveivi s. ’sveiv, veiv’ veivinveivikkä s. ’liten laks’vekslata v. ‘veksle penger’veli s. ‘bror’ veljele veljelä veljen veljet veljistävelimies s. ‘bror’ (tav. veli)veljenpoika s. ’nevø (brorsønn)’ (jf. sisarenpoika)veljentyär s. ’niese (brordatter)’ (jf. sisarentyär) veljentyttärenveljes s. pl. veljekset ‘brødre til hverandre’ veljestävelka s. 'gjeld, lån, skyld' (jf. laina) Pekka osti piilin velaksi ' Pekka

kjøpte seg bil på kreditt'velli s. ‘suppe, velling’ vellhiin velli velliksi vellitvelvolinen adj. ’skyldig’velvolisuus s. ’plikt’ velvolisuuetvenet s. ‘båt’ venheelä venheeläki venheen venheetvenyttäät v. trans. 'strekke’venyät v. intr. ‘strekke seg’ venynyventovieras adj. ‘vilt fremmed person’ ventovierhaatvenäjä s. ‘russisk språk‘ venäjän kielivenäläinen adj. ‘russisk‘ (jf. ryssäläinen)venäläinen s. ‘russer‘ (jf. ryssä)veranta s. ‘veranda’veres adj. ‘fersk, frisk’ verestä vereksetveri s. ‘blod’ verestä verheen vertaverikakko s. ‘blodklubber’ verikakkoa verikakotverinahka s. ’lærhud’ verinahan

veripylsy s. ‘blodpølse med blod, talg, mel og rosiner’ veripylsyjäverisuoni s. ‘blodåre’verisuonitauti s. ‘karsykdom’ verisuonitauinverisyöpä s. ‘blodkreft’verka s. ’ullstoff’verkko s. ‘nett, garn’vero s. ‘skatt (avgift)’ veroaverran ~ verta adv. sen verran ~ sen verta ‘så pass’verrata v. ‘sammenligne’ vertaatversoat v. ’spire’ versonuvesi s. ‘vann’ vettä veen veelä veessä veet vetheenvesihernet ’vanndråpe’ (jf. noppa, pisara, tippa) vesihernheetvesipallas s. ’blåkveite’ vesipalthaatvesirikka s. ’vassarve’vesisaarelainen s. ‘vadsøværing’ (se adj. vesisaarelainen) vesisaarelainen adj. ‘fra Vadsø’ vesisaarelaisen vesisaarelaisestavesta s. ‘vest, vester’ vestan (jf. länsi)vestanen adj. ‘vestlig’vestakainulainen s. ‘vestkven’ (se adj. vestakainulainen) vestakainulainen adj. ‘vestkvensk’ vestakainulaistenvestapohjanen s. ‘nordvest’; adj. ‘nordvestlig’ vestapohjasheenvestapuoli s. ‘vestside’ vestapuolelavestaranta s. ‘veststrand’ vestarannalavetohärkä s. ’kjørerein’ vetohärätvettäät v. ‘dra, trekke’ veethiin veämä vettäät ylös ’oppdra’viaton adj. 'uskyldig'viekas adj. ’rar, merkelig’ viekkhaatviekotella v. trans. ’forlede’ viekottelenvielä adv. 1. ‘ennå, enda’ 2. ’ens’vieras adj. ‘fremmed, ukjent’ (se s. vieras) vieras s. ‘gjest’ vierhaat vierasta vierhaan vierhaita vierhaanavieremä s. ’ras’vieressä postp. ‘ved siden av’ huonheen vieressä oon pihlajapuu ‘ det er

rogntre ved huset‘vierestä postp. ‘(fra) ved siden av’vierheen postp. ‘ved siden av’vierikieli s. ‘fremmedspråk‘vieripuolheen adv. ’ved siden av’vieritysten adv. ‘ved siden av hverandre’ (jf. rinnatusten) het istuva

vieritysten ‘de sitter side om side‘vieritä v. ‘rulle (ned)’ vierisiviero- adj. ’fremmed’ f.eks. vierokieli, vieroihminen, vieropaikkavieroihminen s. ‘fremling, utlenning‘ (jf. vierolainen)

vierolainen s. ’fremling, utlenning’ (jf. vieroihminen)vieropaikka s. ‘fremmed sted‘viettäät v. ’feire’ vietän met vietämä joului ja päässiäisiaviehä v. ‘bringe, føre, lede, ta med seg’ vei vieny viemässäviha s. ‘hat’ olla vihassa ‘være sint’vihanen adj. 1. 'sint, ilsint‘ 2. ‘betent, irritert (f.eks. finger når den er

betent‘vihanes s. ‘grønnsak’ (jf. krönsaakkeri) vihanekset vihanesta vihanestavihasesti adv. ‘sint’vihata v. ‘hate’ vihhaama vihhaan vihais vihasivihile adv. het menthiin vihile ‘de ble viet’vihilä adv. het käythiin vihilä ‘de ble viet’vihkiät v. ’vie’ vihittyvihko s. ‘hefte (ES), bunt’ vihosta (jf. häfti)viholinen s. ‘fiende’ viholisiavihrinen adj. ‘grønn’ vihrisetvihta s. ‘badstuekvast’ vihat (jf. vasta)vihti s. ’hespel’viies ord. ‘femte’ viienen viiettäviikinkiaika s. ‘vikingetid’ viikinkiaijassaviikko s. ‘uke’ viikola viikon viikotviikonpäivä s. ‘ukedag’ viikonpäivätviikottain adv. ’ukevis’viiltäät v. ’skare’ viilän viilsiviimen adv. 1, ‘endelig‘ 2. ‘til slutt; sist’ viimen viimeksi ‘til sjuende og

sist’viimi adj. (ubøyelig) ‘siste; forrige’viiminen adj. ‘den siste’ viimisellä viimiset viimisiä viimiseksiviimiseksi adv. ‘til sist’viina s. ‘brennvin’ viinaa viinanviini s. ‘vin’ viini viiniäviinimarja s. ‘vindrue’ viinimarjojaviinthoon adv. ‘på skrå’ (jf. kallele, kaltthoon)viinto adj. ‘skeiv, skrå’ (jf. kaltto)viintopriimu s. ‘skråstreik’viipyät v. intr. ‘drøye, bli (lenge)’ (jf. viivähtäät) viipyy viivyin viivyt viisas adj. ‘klok’ viishaatviisastuat v. ‘bli klokere’viisaus s. ’visdom’ viisauellaviisi kard. ‘fem’viisikymmentä kard. ’femti’viisitoista kard. ‘femten’viittiät v. ‘orke, gidde’ (jf. kehata) viittii viittinkö

viittoat v. 1. ‘vifte, vinke‘ 2, ‘bruke tegnspråk, tolke til tegnspråk’ viitothaan

viivättäät v. ‘drøye, bli (lenge)’ (jf. viipyät)vika s. ‘feil’ vian vikoja vikatet s. ‘ljå’ vikattheenvilistä v. ‘vrimle’ vilisthäänvilja s. ’korn’viljasti adv. ‘mye, rikelig’ (jf. viljavasti)viljat s. pl. ’kjede’ viljatviljavasti adv. 'rikelig' (jf. viljasti)viljelä v. ‘dyrke (jord)’ viljelen viljeli viljelheetviljoat v. ‘dyrke’ viljonheet viljothiin viljomhaan (jf. viljelä)vilkas adj. 'livlig' vilkkhaatvilla s. 1. 'ull' 2. ’myrull’ (jf. villapää, jänkkävilla) villojavillahuivi s. ‘ullsjal’ villahuivitvillanen adj. ‘av ull’villapaita s. ‘ullgenser’villapeitto s. ’ullpledd’villapää s. ’myrull’ (jf. villa, jänkkävilla)villasukka s. ‘ullstrømpe’ (jf. kuova, lesta) villasukatvillatröijy s. ‘ulltrøye’villi adj. ‘vill’ villinä villissä villistävilliteät v. ‘oppvigle’ villittivinkata v. ‘vinke’vipu s. ‘spak’ vivutviralinen adj. ‘offisiell’ viraliseksivireä adj. ’flittig, pigg, rask’ (jf. virkku)virittäät v. ’spenne opp’ virittäät ansan ’spenne opp en felle’virka s. ‘tjeneste, arbeid, stilling’ virkaavirkku adj. ’flittig, pigg, rask’ (jf. vireä)virrata v. ‘strømme, renne’ virtaa virtaamassavirsi s. ‘salme’ virret virsiävirsikirja s. ‘salmebok’virsta s. ’urin’ (jf. kusi)virta s. ‘strøm (i vannet)’virtanen adj. ’strømmet, stri (om vann)’ viruttaat v. ’skylle’ virutanviskata v. ‘kaste’ viskaan (jf. paiskata, vatkata)viskutella v. ‘hviske’ viskutelhaan (avl. av viskuttaat)viskuttaat v. ’hviske’ viskutan (jf. kuiskata, viskutella)vispata v. ‘vispe, piske’ vispaavisshiin adv. ‘sikkert, vel’vissi adj. ‘bestemt, viss’ (jf. määrätty, vasituinen) vissin

visto adj. ’stygg, fæl, uhyggelig, ekkel’vistottaat v. ’vekke avsky, bli kvalm’ minua vistotti nähä sen äijän ’jeg

ble kvalm av å se den gubben’visu adj. 1. ‘gjerrig, sparsommellig’ 2. ’nøye’ (jf. nuuka, tarkka)visusti adv. ’nøye, nøyaktig’vitamiini s. ‘vitamin’ vitamiinia vitamiinitvitamiinikas adj. ‘vitaminrik’ vitamiinikkhaatvitivalkea adj. ’snøhvit, drivhvit’vitta s. ’ris’ vittatvittikko s. ’krattskog’ (jf. ruto) vittikossa vittu s. ’fitte’voi interj. ‘huff, oi’voi s. ‘smør’ voin voissa voitavoiela v. ‘smøre, pensle’ voitelevoiet s. ‘krem, smøring’ voitheetvoija v. ‘kunne, makte’ voin voinuvoikukka s. 1. ’ballblomst’ 2. ’hestehov’ (jf. keltakukka, pallokukka)voileipä s. ’smørbrød’voima s. ‘styrke, kraft’ voimaa laki oon voimassa vielä ’loven står

fremdeles i kraft’voittaat v. trans. ‘vinne’vooli s. ’styrvol, rorpinne’vuoksi postpos. ’på grunn av’ varan vuoksi ’for sikkerhets skyld’ sen

vuoksi ’derfor’vuola v. ‘spikke, skjære’ vuolen vuoma s. ‘dalføre’ vuomassa (jf. autsi, kuru, vankka)vuono s. ‘fjord’ vuonosta vuonoa vuonosta vuonon vuonotvuoro s. ‘tur, skifte’ vuoron jälkhiin ’turvis’vuorokausi s. ‘døgn’ vuorokauet (jf. janturi)vuorotellen adv. ’turvis’ vuorso s. ’tre år gammel hanrein’vuosi s. ‘år’ vuoen vuoen vuoessa vuoelta vuotheen vuona vuotta (AB)

vuonna se tapahtui vuona 1852 ‘det skjedde år 1852’ vuosinavuosikymmen s. ’tiår’ vuosikymmeniävuosiluku s. ‘årstall’ vuosilukujavuosittain adv. 1. ‘fra år til år‘ 2. ‘i flere år’vuota s. ‘hud, skinn (som man lager klær av)’ vuotiavuotaat v. ‘lekke, blø’ vuotanuvuotakenkä s. ’komage’vuotinen adj. i sammensetninger kymmenenvuotinen ~ 10-vuotinen ’ti år

gammel’vyö s. 1. ‘belte‘ 2. ‘ midje’ 3. ’natt (jf. yö)’ vyölävyöliina s. ‘forkle’

vähemän adv. 'mindre’vähetä v. 'minke, avta’ vähenee vähenyvähhääkhään kvanttori ei vähhääkhään ‘ikke det minste’vähitellen adv. ‘etter hvert’vähän adv. ‘litt, lite’ (jf. vähäsen) vähän mitäki ‘litt av hvert’ vähän

missäki ‘her og der, mange steder’vähänen adj. ‘liten’ (jf. pieni)vähäsananen adj. 'ordfattig'vähäsen adv. ‘litt, lite’ (jf. vähän)vähätöinen adj. ’lett (å gjøre, lage, ta seg av osv.)’väistyät v. ‘trekke seg tilbake’väittämä s. ’påstand’väittäät v. ‘påstå, hevde’ väitän väittiväkevä adj. ‘sterk’ väkevää väkeviä väkevistäväki s. ‘folk’ väkeäväkijoukko s. ‘folkemengde’ väkijoukonväkiseltä adv. ’med makt’ (jf. väkisin)väkisin adv. 1. ’med makt’ (jf. väkiseltä) 2. ’nødvendig’ 3. 'uunngåelig' väkivalta s. ‘vold’väkivaltainen adj. ‘voldelig’välhiin adv. ‘iblant, nu og da, innimellom’ (jf. joskus, muutamisti, välilä,

välistä)välhiin postp. ‘(i)mellom‘ Minula jäivä sormet oven välhiin ‘jeg fikk

fingrene mellom døra‘väli s. 1. ‘mellomrom‘ 2. ‘avstand‘ 3. ‘forhold‘ 4. ‘forskjell’ ihmisten

välit ‘medmenneskelige forhold’ se on niin iso väli ko sitä ajattellee kunka oli ennen ja kunka oon nyt ’det er stor forskjell når man tenker hvordan det var før og hvordan det er nå’

väliaika s. 'mellomtid'väliaikanen adj. 'midlertidig'väliaikasesti adv. 'midlertidig'välikappalet s. ’mellomledd’ välikappalheeksivälikatto s. ’indre tak’välile postp. ‘(i)mellom’ net tehit tien Kaarasjoen ja Koutokeinon välile

‘de bygget vei mellom Karasjok og Kautokeino‘väliltä postp. ‘(i)mellom’välilä 1. postp. ‘(i)mellom’välilä 2. adv. ‘innimellom, nå og da’ (jf. joskus, muutamisti, välhiin,

välistä)välimatka ‘strekning’välimatkala adv. ‘under veis’ saima myötätuulen sielä välimatkalavälinen adj. ‘som er imellom’ välisenväliseinä s. ‘skillevegg‘

välissä postp. ‘(i)mellom’välistä adv. ‘iblant, nu og da’ (jf. joskus, muutamisti, välhiin, välilä)välittäät v. ’bry seg om’ (jf. perustaat) mie en välitä sinusta ’jeg bryr

meg ikke om deg’väljä adj. ’vid’välttämätön adj. 'uunngåelig, nødvendig'välttäät v. 1. 'unngå' 2. 'være bra nok' vältän kaikkea joutavaa häytyy

välttäät 'alt som er unødvendig skal unngås' kyllä se minule välttää 'den er nok bra nok for meg'

välähys s. ’lysglimt’ välähyksetvärkky s. ’leketøy’värkätä v. ‘leke’ (jf. leekata, leikkiät, tierata) värkkäämässävärrempi s. ’værre, dårligere’ (jf. huonompi) värremätvärretä v. ’bli dårligere, værre’ (jf. huononee) värreneevärsy s. ’vers’värvi s. ’verft’ värvissäväry s. vinddrag'västi s. ‘vest’västäräkki s. ’linerla’väsyät v. ’bli trøtt’ väsyi (jf. vaipuat)vävy s. ‘svigersønn’väylä s. ‘ferdselsvei, lei’ väylän väyläävääntäät v. ’vri, dreie’ vääntänyväärin adv. ‘feil, galt’väärtti s. ‘gjestevenn (spesielt om forholdet mellom fastboende og

reidriftsamer)’ väärttittenvääryys s. 'urett’ vääryyet vääryyttäväärä adj. 1. ‘gal, uriktig‘ 2. ‘krum, buet’ väärhään väärää väärän

väärässä seisoat väärässä ‘stå buet’ olla väärässä ‘ta feil’väävi se jf. väävitooliväävistooli s. ’vevstol’väävätä v. ’veve (med vevestol)’ väävänyyheksän kard. ‘ni’ yheksässäyheksäntoista kard. ‘nitten’yheksäntoistasa’an-luku s. ‘1900-tallet’ yheksäntoistasa’an-luvustayheksäs ord. ‘niende’ yheksänenyhenkertanen adj. ‘enfoldig, usammensatt‘ (jf. kahenkertanen,

monenkertanen)yhenlainen adj. ‘samme slags, likens’ (jf. samanlainen) yhenlaistayhensorttinen adj. ’en slags’ (jf. muutamanlainen)yhentekevä adj. ’likegyldig’ se oon yhentekevä mitä hän ajattellee ’ det

er likegyldig hva han/hun tenker’yhessä adv. ‘sammen’ (jf. laakissa, yhtenä)

yhistys s. ‘forening’ yhistyksen yhistystäyhistysmeininki s. ‘foreningssyssel’ yhistysmeininkhiinyhtenä adv. ’sammen’ (jf. yhessä, laakissa) se nahka se meni yhtenä sen

späkin kanssa ’skinnet gikk sammen med spekket’yhtheen adv. ‘sammen’yhtheenhenkaava adj. ’sammenhengende’ (ES)yhtheinen adj. ‘felles’ yhtheisellä yhtheiset yhtheistäyhtheisala s. ‘fellesdistrikt, fellesområde’ yhtheisalanyhtheys s. 1. ‘felleskap‘ 2. ‘forbindelse’ yhtheyet yhtheyksiäyhthääle adv. ‘én vei’yhtä adv. ’like’ (jf. liikka, sama)yhtäaikaa adv. ’samtidig’yhtäkkiä adv. ‘plutselig’yhä part. ‘fremdeles’ (jf. aina)yin s. ‘kjerne, marg’ ytimenyinkontti s. ‘margebein’ yksi kard. ‘en/ett’ yhele yksikhään yhelä yhen yhtä yheltä yhestä yhen

yksiä yhtenä yhtheen yksi pron. ‘en, et’ ei yksikhään ‘ikke en’ yhtä ja toista ’et og annet’ (se

kard. yksi)yksikhään pron. ei yksikhään ‘ingen, ikke en eneste’ yhthään yheläkhäänyksimielinen adj. ’enig; enstemmig’ (jf. yksituumainen)yksin adv. ‘alene’yksinkertanen s. ’enkel’ (jf. simppeli)yksinäinen adj. ’ensom’yksinäisyys s. ’ensomhet’ yksinäisyyenyksitoista kard. ‘elve’ yhtätoistayksituumainen adj. ’enig (brukes vanligvis i flertall om gjensidige

forhold)’ (jf. yksimielinen) het ei ole yksituumaiset ’de er ikke enig’

ylenmääräisesti adv. 'overstømmende, i overflod’ylheensä adv. ‘i allminnelighet, som regel, vanligvis‘ (jf. tavalisesti)ylheinen adj. ‘allmenn, vanlig‘ (jf. tavalinen)ylheisesti adv. ‘allment‘ (jf. tavalisesti, ylheensä)ylheissuomi s. ‘allmennfinsk’ ylheissuomeaylhäältä adv. ‘opp i fra’ylhäälä adv. ‘oppe’yli prep. ‘over‘ ei saa tuoa viinaa yli rajan ‘en får ikke ta brennvin over

grensen‘ylihuomena adv. ‘i overmorgen’ylikattoat v. ’forakte’ ylikattotylikirjotus s. ’overskrift’ ylikirjotuksen

yliniskoin adv. se meni yliniskoin ’den/hun/han falt på ryggen / over ende’

ylipuoli s. ‘øverside’ ylipuolen ylipuolelaylisaamelainen s. ‘reidriftsame’ ylisaamelaiset ylisaamelaisia

ylisaamelaistenylistäät v. ’rose, lovprise’ ylistänylisyrjä s. ‘øverste delen’ ylisyrjässäylitte prep. se yliylivoima s. ’overmakt’ylivoimanen adj. ’overmektig, overlegen’yllättyät v. ’bli overrasket’ yllätynyllättäät v. ’overraske’ yllätänyllätys s. ‘overraskelse’ yllätyksetylpeä adj. ‘stolt, hovmodig’yläkerta s. ’loft’ yläkerrassa (jf. lohta)ylös adv ‘opp’ylöskäsin adv. ‘oppover’ylösnimittäät v. ‘oppnevne’ylösnouseminen s. ’oppstandelse’ymmyrkäinen adj. ’rund’ (jf. jf. pyöreä, ymmyräinen) ymmyrkäinen

ruijalainen ’enspråklig norsk’ (jf. ymmyrkäinen) ymmyräinen adj. ‘rund’ (vrt. jf. pyöreä, ymmyrkäinen) ymmyräishiin

ymmyräiseksi ymmyräisen ymmyräisiksi ymmyräisiaymmärtämätön adj. ‘uforstandig, ubegripelig’ ymmärtäät v. ‘forstå’ ymmärsi ymmärtää ymmärättäkö ymmärättä

ymmärtänheet ymmärä ymmärtänny ymmärethään ymmärämmä ymmärsimmä

ympäri adpos. ‘rundt (onkring) niilä oon aita talon ympäri ‘de har gjerde rundt huset‘ kissä käyskenteli ympäri tuppaa ‘katten gikk rundt omkring i stua‘

ympärille adv. ‘rundt, omkring’ympärillä adv. ‘rundt, omkring’ siinä kasusu paljon koijuja siinä

ympärillä 'det vokste mye bjørker der rundt omkring‘ ympäripeso s. ’rundvask’ympäristö s. ‘omgivelse, omegn’ympärys s. ’området omkring’ ympäryksetyrittäät v. ‘prøve’ net yritethään lähtemhään ‘de prøver å dra’ (jf.

freistata, kokkeila)yrkä s. ‘forlovede; brudgom’yskiät v. ‘hoste’yskä s. ‘hoste’ystävä s. ‘venn’ ystävätystävällinen adj. 'venlig'

ytelä adj. ‘vammel(søt)’yykeäläinen adj. ‘fra Lyngen’ yykeäläisenyykeäläinen s. ‘lyngenværing’ se adj. yykeäläinenyykeänperälainen adj. ‘skibotnværing‘ se adj. yykeänperäläinenyykeänperäläinen s. ‘som er fra skibotn’ yykeänperäläisiäyö s. ‘natt’ yölä yöläkö yön (jf. vyö)yöhaukka s. ‘nattugle’yöpaita s. ‘nattskjorte‘ yösija s. ‘overnattingssted, nattelosji’yötyät v. ‘overnatte’ yöythiinkiäiji s. ‘bestefar’ äijilä äijistä äijit äijin äijistä (jf. isoisä, äijä, äijifaari,

pästefaari)äijifaari se s. äijiäijivainaja s. ‘avdøde bestefar’ äijivainajaaäijä s. 1. ‘gubbe’ 2. ’bestefar (jf. äiji, isoisä, pästefaari)’ 3. ’(eufemistisk)

bjørn’ äijän äijätäijäriepu s. ‘gubbstakkar’äimä s. ’skinnål’äiti s. ‘mor’ äitin äitilääitinkieli s. ‘morsmål’äkkinäinen adj. ‘snar’äkkiä adv. ‘fort, i full fart’äkseemi s. ’eksem’äkseerata v. ’eksersere’ äkserseerasiäkäiesti adv. ’fort’äkänen adj. ’sur, gretten, hissig’älkää se eiälä se eiämmi s. ‘bestemor’ ämmilä ämmin ämmistä ämmit (jf. pästemuori)ämmä s. ‘kjerring’ ämmälä ämmän ämmistä ämmittenämpäri s. ‘bøtte (f.eks. for å ha vann i)’ (jf. pytty)äpyli s, ‘eple’ äpyliäärryttäät v. ’irritere’ ärryttännyäskön adv. ‘i sted, nettopp’äyri s. ‘øre’ äyrinääneti adv. ‘lydløst, stille’ (jf. vaiti)äänettömyys s. ’stillhet’ äänettömyyenäänetön adj. ‘målløs; lydløs’ äänettömäksiääni s. ‘lyd’ äänelä lukeat äänheen ’lese høyt’äänifiili s. ‘lydfil’ökolooginen adj. ‘økologisk’öksyät v. ‘gå seg bort’ öksynyöljy s. ‘olje’

öljylamppu s. ’oljelampe’öystempi adj. ‘som er lengere mot øst’ öystemäksi adv. ‘lengere mot øst’öystä s. ‘øst’ (jf. itä) öysthään öystän öystässä öystädialekti s. ‘östlig dialekt’ öystädialektittenöystäetelä s. ‘sydøst’ öystäetelhäänöystänen adj. ‘østlig’öystäpuoli s. ‘østside’ öystäpuolela öystäpuolenööli s. ’øl’ ööliä (jf. olu)