Ulosottolaitoksen toimintakertomus vuodelta 2013

KUVAILULEHTI

VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO Julkaisun päivämäärä 28.3.2014

Tekijät: Valtakunnanvoudinvirasto

Julkaisun laji Toimintakertomus Toimeksiantaja Valtakunnanvoudinvirasto Toimielimen asettamispäivä

Julkaisun nimi Ulosottolaitoksen toimintakertomus vuodelta 2013 Julkaisun osat Tiivistelmä Ulosottolaitoksen muodostavat Valtakunnanvoudinvirasto ja sen alaiset 22 paikallista ulosottovirastoa. Ulosottolaitos kuu-luu oikeusministeriön hallinnonalaan. Ulosotto edistää velallisten selviytymistä osana maksuhäiriöpolitiikkaa ja torjuu luot-totappioita tehokkaalla perinnällä. Toimintakertomus kuvaa ulosottolaitoksen vaikuttavuutta, toiminnallista tehokkuutta, tuotoksia ja laadunhallintaa sekä hen-kisten voimavarojen hallintaa ja kehittämistä. Valtakunnanvoudinvirastossa on vireillä useita kehittämishankkeita. Näistä merkittävin on ulosoton rakenneuudistushanke, jossa selvitetään taloudellisuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi ulosoton lainsäädännön, organisaation, IT-järjestelmien, työnkulkujen, henkilöstörakenteen ja palkkausjärjestelmien muutostarpeet ja -mahdollisuudet. Kertomusvuonna perustettiin hankeorganisaatio, jota täydennetään myöhemmin. Hankkeen kehittämislinjoina korostuvat organisaation keventäminen, sähköisen asioinnin lisääminen, henkilöstön laajempi käyttö ulosottotoimituksissa ja tehtävien keskittäminen. Ulosottovirastojen toimipaikoista annetun asetuksen täytäntöönpano eteni siirtymäkauden ensimmäisenä vuonna suunnitel-lusti. Henkilöstömuutokset saatiin toteutettua hallitusti ja hallinnonalan henkilöstöpoliittisia periaatteita noudattaen. Yksit-täiset toimitilajärjestelyt osoittautuivat hankaliksi. Ulosoton toiminnan yhdenmukaisuutta edesautettiin mm. henkilöstökoulutuksella, tulosohjauksella, tietojärjestelmien kehit-tämisellä ja tarkastustoiminnalla. Ulosottomenettelyn yhtenäistämistoimikunta toimi kertomusvuonna aktiivisesti. Sen esi-tysten pohjalta Valtakunnanvoudinvirasto antoi suosituksia mm. perintäkulujen perintään ja veronpalautusmenettelyyn liit-tyen. Ulosoton asiamäärä pysyi korkealla tasolla. Yksityisoikeudellisten asioiden määrä lisääntyi. Sen sijan edellisvuosina asia-määrää kasvattaneet perintäkulusaatavat vähenivät lakimuutoksen vuoksi. Velallismäärä jatkoi nousuaan. Ulosoton tuloksellisuus on hyvällä tasolla. Euromääräinen tulos saavutti jälleen uuden ennätyksen ja ulosottomaksutulot nousivat. Ulosoton maanlaajuinen erikoisperintä toimii osana talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaa. Erikoispe-rinnän tulokset olivat kertomusvuonna hyvät. Avainsanat: (asiasanat) ulosotto Muut tiedot (Diaari) VVV 186/031/2014 Sarjan nimi ja numero

ISSN

ISBN

Kokonaissivumäärä 49

Kieli suomi

Hinta Luottamuksellisuus julkinen

Jakaja Valtakunnanvoudinvirasto

Kustantaja

PRESENTATIONSBLAD

RIKSFOGDEÄMBETET Utgivningsdatum 28.3.2014

Sammanställt av: Riksfogdeämbetet

Typ av publikation Verksamhetsberättelse Uppdragsgivare Riksfogdeämbetet Datum då organet tillsattes

Publikation Utsökningsväsendets verksamhetsberättelse 2013 Publikationens delar Referat Utsökningsväsendet består av Riksfogdeämbetet och 22 lokala utsökningsverk som är underställda det. Utsökningsväsendet ingår i justitieministeriets förvaltningsområde. Som en del av betalningsstörningspolitiken främjar utsökningen gäldenärer-nas möjligheter att klara sig och bekämpar kreditförluster genom effektiv indrivning. I verksamhetsberättelsen beskrivs utsökningsväsendets genomslagskraft, den operativa effektiviteten, produktiviteten och kvalitetskontrollen samt hanteringen och utvecklingen av de mentala resurserna. Flera utvecklingsprojekt är anhängiga vid riksfogdeämbetet. Det mest betydande projektet är en strukturreform av utsök-ningen där man i syfte att förbättra den ekonomiska lönsamheten och produktiviteten utreder vilka förändringar som behövs och kan genomföras i lagstiftningen, organisationen, IT-systemet, arbetsrutinerna, personalstrukturen och lönesystemen gäl-lande utsökningen. Under rapportåret bildades en projektorganisation som kompletteras i ett senare skede. Som projektets utvecklingsriktlinjer betonas åtgärder för att förenkla organisationen, utvidga den elektroniska ärendehanteringen, i större utsträckning engagera personalen vid utsökningsförrättningar och centralisera uppgifterna. Verkställigheten av förordningen om utsökningsverkens verksamhetsställen framskred enligt planerna under det första över-gångsåret. Personalförändringarna genomfördes på ett kontrollerat sätt i enlighet med de personalpolitiska principerna för förvaltningsområdet. Enstaka lokalitetsarrangemang visade sig vara besvärliga. Utsökningsverksamhetens enhetlighet främjades bland annat genom personalutbildning, resultatstyrning, utveckling av data-systemen och inspektioner. Delegationen för förenhetligande av utsökningsförfarandet verkade aktivt under rapportåret. Utifrån dess förslag gav Riksfogdeämbetet rekommendationer bland annat om indrivningen av indrivningskostnader och i anslutning till förfarandet med skatteåterbäring. Antalet ärenden inom utsökningen förblev på en hög nivå. Antalet privaträttsliga ärenden ökade. Till följd av en lagändring minskade däremot antalet ärenden gällande fordringar av indrivningskostnader som tidigare år ökat ärendemängden. Antalet gäldenärer visade en fortsatt uppgång. Utsökningens resultat ligger på en god nivå. Utsökningens resultat i euro har återigen slagit rekord, och inkomsterna från utsökningsavgifterna ökade. Utsökningens rikstäckande specialindrivning verkar inom bekämpningen av ekonomisk brotts-lighet och grå ekonomi. Under rapportåret gav specialindrivningen goda resultat. Nyckelord: (ämnesord) utsökning Övriga uppgifter (Diarie) VVV 186/031/2014 Seriens namn och nummer

ISSN

ISBN

Sidoantal 49

Språk finska

Pris Sekretessgrad offentlig

Distribution Riksfogdeämbetet

Förlag

SISÄLLYSLUETTELO ULOSOTTOLAITOS 1 ESIPUHE ...................................................................................................................................... 2 2 JOHDON KATSAUS ................................................................................................................... 2 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ ............................................................................................................ 3

3.1 Yleistä..................................................................................................................................... 3 4 VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO....................................................................................... 4

4.1 Tehtävät .................................................................................................................................. 4 4.2 Tulostavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna 2013 ............................................................. 5

4.2.1 Ulosottotoimen rakenneuudistus ..................................................................................... 5 4.2.2 Ulosoton toiminnan yhdenmukaistaminen ..................................................................... 5 4.2.3 Erikoisperintä .................................................................................................................. 6 4.2.4 Sidosryhmäyhteistyö ....................................................................................................... 6 4.2.5 Ulosoton toimipaikkaverkoston kehittäminen ................................................................ 7 4.2.6 Tietotuotannon tason kehittäminen ................................................................................. 7

4.2.7 Kantelujen käsittelyajat ................................................................................................... 7 4.2.8 Viestintä .......................................................................................................................... 8 4.2.9 Vuositarkastustoiminta ................................................................................................... 8

5 ULOSOTTOVIRASTOT .............................................................................................................. 9 5.1 Vaikuttavuus........................................................................................................................... 9 5.2 Tuotokset ja laadunhallinta vuonna 2013............................................................................. 11 5.3 Väärinkäytöstapausten tunnistaminen .................................................................................. 13

5.3.1 Erikoisperintä ................................................................................................................ 14 5.4 Luottotappioiden torjuminen ................................................................................................ 17 5.5 Velallisen taloudellisen tilanteen nopea selvittäminen, käsittelyajat ................................... 17 5.6 Ulosoton toiminnallinen tehokkuus ..................................................................................... 17

5.6.1 Numeeriset tavoitteet .................................................................................................... 17 5.7 Toimenpiteitä tuloksen saavuttamiseksi............................................................................... 19

6 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN VUONNA 2013 ........ 21

7 TILINPÄÄTÖSANALYYSI ...................................................................................................... 24 7.1 Rahoituksen rakenne ............................................................................................................ 24 7.2 Talousarvion toteutuminen ................................................................................................... 25

7.3 Tuotto- ja kululaskelma ........................................................................................................ 27 7.4 Työajanseuranta ................................................................................................................... 28 7.5 Kustannuslaskenta ................................................................................................................ 29

8 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN ARVIOINTI JA VAHVISTUS- LAUSUMAN MUODOSTAMINEN ................................................................................................. 29

LIITTEET

1. Kartat ulosottovirastojen toimialueista ja toimipaikoista sekä erikoisperintäalueista 2. Ulosottoon saapuneet asiat ja rahasaamiset vuodesta 1997 3. Käsittelyajat; velalliset ja asiat ulosotossa yhtäjaksoisesti 31.12.2013 4. Ulosottoon saapuneiden asioiden ja saamisten jakauma vuonna 2013 5. Onnistunut perintä; maksettujen ja varattomaksi todettujen asioiden ja saamisten suhde

vuonna 2013 6. Ulosottolaitoksen henkilöstövoimavarat 7. Kustannukset virastoittain vuosina 2011–2013 8. Ulosottovirastojen tulostavoitteet vuodelle 2013 ja niiden toteutuminen 9. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja vahvistuslausuma

2

ULOSOTTOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2013

1 ESIPUHE

Toimintakertomus kuvaa ulosottolaitoksen vaikuttavuutta, toiminnallista tehokkuutta, tuotoksia ja laadunhallintaa sekä henkisten voimavarojen hallintaa ja kehittämistä. Kertomukseen kootut ti-lastot perustuvat ulosoton tietojärjestelmän vakioraportteihin, erillisraportteihin sekä ulosottovi-rastojen manuaalitilastoihin. Ulosottolaitoksen muodostavat Valtakunnanvoudinvirasto ja sen alaiset 22 paikallista ulosottovi-rastoa. Ulosottolaitos kuuluu oikeusministeriön hallinnonalaan.

OIKEUSMINISTERIÖ

VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO

Hallintoyksikkö Kehittämis- ja ohjausyksikkö

Oikeudellinenyksikkö

Etelä-Karjala

Etelä-Pohjanmaa

Keski-Pohjanmaaja Pohjanmaa

Etelä-Savo

Keski-Suomi

Kymenlaakso

Kainuu

Lappi

Helsinki

Itä- ja Keski-Uusimaa

Kanta-Häme

Pirkanmaa

Länsi-Pohja

Pohjois-Karjala

Päijät-Häme

Pohjois-Savo

Raahen seutu

Länsi-Uusimaa

Oulun seutu

Satakunta

Ahvenanmaan mkv

ULOSOTTOVIRASTOT

Varsinais-Suomi

2 JOHDON KATSAUS

Monien 2000-luvulla toteutettujen uudistusten jälkeen ulosottotoimi kokonaisuutena vastaa var-sin hyvin sille asetettaviin vaatimuksiin. Toiminnan laatu, tuloksellisuus ja taloudellisuus ovat hyvällä tasolla. Lainsäädäntö, organisaatio ja työvälineet ovat kunnossa. Henkilöstön koulutusta-so on kohonnut. Työnkulkuja ja henkilöstön tietotaitoa on parannettu kehitys- ja koulutustoimin-nalla. Toiminnan yhdenmukaisuutta on lisätty yhtenäistämistoimikunnan valmistelemin suosituk-sin ja ohjein. Ulosoton tuloksellisuus on pysynyt hyvänä. Asiamääristä laskettuna perinnän onnistumisprosessi heikkeni hieman, mutta pysyi euromääräisesti ennallaan. Velkojille tilitettiin 1,031 miljardia eu-roa, eli jälleen enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Ulosottomaksutulot kasvoivat niin, että ne kattoivat ulosoton budjettimenoista kolme neljäsosaa. Asiaan vaikutti ulosottomaksujen tasokoro-tus 1.7.2013 alkaen. Käsittelyajat pitenivät hiukan, mikä voi johtua pitkään jatkuneista korkeista asiamääristä.

3

Ulosottoasioiden määrä pysyi edelleen suurena: uusia asioita saapui noin kolme miljoonaa. Yksi-tyisoikeudellisten asioiden määrä lisääntyi edelleen, mutta lainmuutoksen vuoksi perintäkulujen määrä kääntyi laskuun. Ulosottorealisointeja oli edellisvuotta enemmän. Erikoisperinnässä ulosotto torjuu talousrikollisuutta ja harmaata taloutta maanlaajuisesti. Mitta-reita toiminnan seuraamiseen on kehitetty ja seulontamalli helpottaa asioiden valikoitumista eri-koisperintään. Vuoden 2013 tulokset ovat huomattavan hyvät ja parannus edellisen vuoden tulok-seen on suuri. Tuloksissa on kuitenkin asian luonteesta johtuen muutoinkin suuria vuosittaisia eroja. Ulosottovalitukset, kantelut ja vahingonkorvausasiat osoittavat, että suurempia ongelmia asian-osaisten tai sivullisten oikeussuojan suhteen ei ole olemassa. Ulosottolaitos pohtii edelleen, miten laatua ja oikeusturvaa voitaisiin paremmin mitata ja arvioida. Valtakunnanvoudinvirasto toimi kuluneella kaudella neljättä vuotta ulosottotoimen keskusviran-omaisena. Toiminta on vakiintunut ja uusia kehittämishankkeita käynnistetään edelleen. Suurena keskipitkän aikavälin uudistushankkeena on ulosoton rakenneuudistus, jossa taloudellisuuden ja tuottavuuden parantamiseksi selvitetään tulevaisuuden ulosoton lainsäädäntö, organisaatio, IT-järjestelmä, työnkulku, henkilöstörakenne ja palkkausjärjestelmät. Henkilöstöpolitiikassa on noudatettu oikeusministeriön ohjeistusta. Tulevien uudistusten onnis-tumisen kannalta hyvä henkilöstöpolitiikka onkin keskeisessä asemassa. Ulosottolaitoksen yhteis-työtoimikunta on toiminut aktiivisesti ja nostanut monia henkilöstön asemaa koskevia kysymyk-siä tarkemmin selvitettäviksi. Ulosottoasioista on tiedotettu säännöllisesti. Tiedotuksen ja asianosaisten ohjauksen siirtoa verk-kosivuille on edistetty. Kansainvälisiä kontakteja on ollut paljon. Yhteistyö Pohjoismaiden, Viron ja Venäjän kanssa se-kä kansainvälisen voutijärjestön kanssa on jatkunut tiiviinä. Valtakunnanvoudinvirasto oli muka-na isännöimässä pohjoismaisia voutipäiviä, jotka järjestettiin syyskuussa Turussa. Valtakunnan-voudinvirastoon saapuu paljon kyselyjä Suomen oikeusjärjestyksestä ja ulosottomenettelystä.

3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ

3.1 Yleistä

Ulosottotoimen kannalta keskeisissä yhteiskunnallisissa muuttujissa ei ole tapahtunut kerto-muskaudella sanottavaa positiivista kehitystä. Suhdannetilanne on Suomelle epäedullinen ja ta-louttamme koettelee paperi- ja elektroniikkateollisuuden murros. Julkisen sektorin haasteena ovat hiipuvat verotulot ja väestön ikääntymisestä johtuvat kasvavat menot. Työttömyyttä ei ole saatu kääntymään laskuun. Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien velkaantumisaste1 on jatkanut nousuaan. Vuoden 2013 lopussa velkaantumisaste oli 119 prosenttia, joka on 1,4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisenä vuonna. Velkaantumisaste on korkein 25–34 -vuotiailla. Kotitalouksien suuret velat

1 Velkaantumisaste on rahoitustilinpidon mukaisten lainojen suhde vuoden aikana käytettävissä olevaan nettotuloon.

4

voivat muodostua ongelmallisiksi korkotason noustessa tai velallisen kohdatessa sosiaalisia suoritusvaikeuksia, kuten sairautta tai työttömyyttä. Suomen Pankin tietojen mukaan kotitalouksien lainakanta on kasvanut edelleen vuonna 2013. Vuosikasvu on kuitenkin hidastunut merkittävästi. Kotitalouksien lainakannan kasvu on ollut Suomessa nopeampaa kuin euroalueella keskimäärin. Kotitalouksien lainakannasta 76 % oli asuntolainoja, 11 % kulutusluottoja ja 13 % muita lainoja. Asuntolainakanta supistui joulukuus-sa ensi kertaa 15 vuoteen. Myös pankkien myöntämien kulutusluottojen kanta supistui.2 Vuonna 2013 käräjäoikeuksiin saapui 429 419 summaarista riita-asiaa, mikä on 2 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Käräjäoikeuksissa vireille tulleiden yksityishenkilöiden velkajärjestely-asioiden, yrityssaneerausten ja konkurssiasioiden määrät ovat sen sijaan nousseet. Suomen Asiakastieto Oy rekisteröi vuonna 2013 kuluttajille 1,8 miljoonaa maksuhäiriömerkin-tää. Uusien rekisteröintien määrä oli suurempi kuin koskaan aiemmin. Maksuhäiriöisten määrä lisääntyi edellisestä vuodesta. Maksuhäiriöisiä luonnollisia henkilöitä oli 360 000 (lisäys edel-lisvuodesta 14 000) ja yrityksiä 55 134 (lisäys edellisvuodesta 2 765 yritystä). Viime vuonna Asiakastieto rekisteröi käräjäoikeuksien antamia velkomustuomioita 347 500, mikä on 2,7 % enemmän kuin edellisvuonna. Velkomustuomioiden määrän kasvu hidastui. Konkurssiin haet-tujen yritysten määrä kasvoi 7 %. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömyysaste3 oli vuonna 2013 keskimäärin 8,2 prosenttia (7,7 % vuonna 2012). Työvoimatutkimuksen mukaan keskimääräinen työllisten määrä väheni edellisvuodesta hieman. Kertomusvuoden aikana voimaan tulleilla lainsäädäntömuutoksilla on kiristetty pienten pika-luottojen myöntämismahdollisuuksia, alennettu perimiskulujen tasoa ja niiden suoraa ulosotto-kelpoisuutta on rajoitettu. Toimenpiteiden vaikutukset alkoivat näkyä loppuvuodesta ulosottoon vireille tulleiden perintäkulusaatavien vähentymisenä.

Vuoden 2013 aikana ulosottoon vireille tulleiden velallisten määrä kasvoi 2 % edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2013 ulosoton toimenpiteiden kohteena oli kaikkiaan 483 961 luonnollista henkilöä (vastaava luku v. 2012 oli 475 484) ja 54 347 oikeushenkilöä (vastaava luku v. 2012 oli 52 648). Vireille tulleiden ulosottoasioiden määrä pysyi edelleen korkealla tasolla ja kasvua edellisvuoteen oli 3 %.

4 VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO

4.1 Tehtävät

Valtakunnanvoudinviraston tehtävänä on muun muassa huolehtia ulosottolaitoksen toiminta-edellytyksistä, kehittää ulosottotoimea oikeusministeriön kanssa sovittujen tavoitteiden mukai-sesti sekä avustaa oikeusministeriötä strategisessa suunnittelussa, talousarvion valmistelussa ja lainvalmistelussa. Virasto ylläpitää ja kehittää ulosottolaitoksen käytössä olevia tietojärjestel-miä, ratkaisee sille kuuluvat ulosottoviranomaisten toimintaa koskevat kantelut ja korvausvaa-timukset ja kehittää ulosottotoimen hallinnon kansainvälistä yhteistyötä.

2 Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat kotitalouksien kaikista kulutusluotoista 90 %. 3 Työttömien prosenttiosuus samanikäisestä (15–74 -vuotiaat) työvoimasta

5

4.2 Tulostavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna 2013

Tässä kuvataan Valtakunnanvoudinvirastolle tulosneuvotteluissa asetettujen tulostavoitteiden toteutumista vuonna 2013.

4.2.1 Ulosottotoimen rakenneuudistus

Valtakunnanvoudinvirastossa on valmisteltavana tuottavuuden ja taloudellisuuden parantami-seksi selvitystyö ulosottolaitoksen tehtävistä ja työmenetelmistä sekä niiden edellyttämästä vir-karakenteesta. Rakenneuudistusta varten asetettiin vuonna 2013 hankkeen johtoryhmä ja selvi-tystyötä varten kolme työryhmää: organisaatiotyöryhmä, menettelytyöryhmä ja tietotekniikka-työryhmä. Johtoryhmä tutustui myös muilla hallinnonaloilla toteutettuihin uudistuksiin. Vero-hallinto ja Maanmittauslaitos esittelivät omia ratkaisujaan ja Ruotsin valtakunnanvouti kävi esittelemässä Ruotsin ulosotto-organisaatiota. Tulostavoitteissa sovitun mukaisesti Valtakunnanvoudinvirasto teki oikeusministeriölle puoli-vuotisraportissaan esityksen rakenneuudistuksen kehityslinjoista. Näissä korostuivat muun mu-assa organisaation keventäminen, sähköisen asioinnin lisääminen, henkilöstön laajempi käyttö ulosottotoimituksissa ja tehtävien keskittäminen. Ministeriö asetti Valtakunnanvoudinvirastolle tulostavoitteita näiden linjausten pohjalta. Rakenneuudistuksen hankesuunnitelmaa, viestintä-suunnitelmaa ja työhyvinvointisuunnitelmaa valmisteltiin. Hanketta varten on oma intranet-sivustonsa ja asiaa käsitellään jatkuvasti myös ulosottolaitoksen yhteistyötoimikunnassa.

4.2.2 Ulosoton toiminnan yhdenmukaistaminen

Ulosoton toimintaa ja työmenetelmiä kehitettiin erityisesti toiminnan yhdenmukaistamiseksi henkilöstön koulutuksella, tulosohjauksella, vuotuisilla virastopäälliköiden tulos- ja kehityskes-kusteluilla, tietojärjestelmien kehittämisellä, virastoille annetuilla toimintasuosituksilla, tarkas-tustoiminnalla sekä sidosryhmäyhteistyöllä. Vuonna 2012 toimintansa aloittanut ulosottomenet-telyn yhtenäistämistoimikunta antoi vuonna 2013 Valtakunnanvoudinvirastolle useita esityksiä eri toimintojen yhtenäistämiseksi ja suositusten tai toimintaohjeiden antamiseksi. Tällaisia oli-vat mm. perintäkulujen perintää ja veronpalautusten ulosmittausprosessin muutosta koskeneet suositukset. Vuonna 2013 järjestettyjen koulutusten painopistealueita olivat johtamiskoulutus ja yhtenäistä-vä koulutus. Esimieskoulutuksen erityisenä teemana oli sisäinen valvonta. Koulutusta järjestet-tiin myös sisäisen valvonnan henkilöstölle. Toimiston esimiehille järjestettiin kaksipäiväinen johtamiskoulutus. Kihlakunnanvoutien vuosittaiset neuvottelupäivät pidettiin Seinäjoella. Ulos-ottolaitoksen esimiehille suunnattu ulosoton erityisammattitutkintoon johtava näyttötutkinto oli myös käynnissä. Valtakunnanvoudinvirasto toteutti uudistetut kihlakunnanulosottomiesten ja toimistohenkilös-tön ulosottokurssit. Koulutus on suunnattu noin vuoden ulosoton viroissa toimineille virkamie-hille ja sen tarkoituksena on sekä tutustuttaa uudet työntekijät ulosottolaitoksen arvoihin ja pe-riaatteisiin että lisätä ja yhtenäistää ammatillisia valmiuksia. Kolmipäiväinen peruskurssi on yh-teinen molemmille henkilöstöryhmille. Sen lisäksi järjestettiin kihlakunnanulosottomiehille ja toimistohenkilöstölle erikseen kuuden päivän mittaiset koulutukset. Toimistohenkilöstöstön koulutus toteutettiin teemoittain moduulimuotoisena. Osallistujilla oli mahdollisuus valita tee-mapäivät omien työtehtäviensä mukaisesti.

6

Ulosottohenkilöstön erikoistumista ja vaativan perinnän osaamista edistettiin yritysperinnän koulutuksella, erikoisperinnän henkilöstön koulutuksella sekä toimistohenkilöstön realisoinnin ja arkistoinnin teemapäivillä. Ruotsinkieliselle henkilöstölle yhtenäistämiskoulutusta annettiin heidän omalla äidinkielellään kolmipäiväisessä seminaarissa. Ulosottohenkilöstön ammatillisia valmiuksia on vahvistettu koulutuksella. Vuoden aikana on järjestetty 11 valtakunnallista koulutustilaisuutta (yhteensä 37 koulutuspäivää). Näissä tilai-suuksissa on ollut yhteensä 690 osallistujaa. Koulutukseen käytettiin yhteensä 1678 henkilötyö-päivää.

4.2.3 Erikoisperintä

Valtakunnallinen erikoisperintä toimii kuudella erikoisperintäalueella, jotka ovat Etelä-Suomen, Länsi-Suomen, Sisä-Suomen, Itä-Suomen, Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen erikoisperintäalueet. Erikoisperintähenkilöstön vahvuus on 7 kihlakunnanvoutia ja 48 kihlakunnanulosottomiestä. Kihlakunnanulosottomiehistä 8 toimii ylitarkastajan nimikkeellä. Henkilöstössä on ollut koko valtakunnallisen erikoisperinnän olemassaoloajan havaittavissa jonkin verran vaihtuvuutta. Eri-koisperintä on toiminut esimerkiksi lakimieskoulutuksen saaneilla kihlakunnanulosottomiehillä ponnahduslautana kihlakunnanvoudin tehtäviin. Toimistopalveluissa erikoisperintä tukeutuu erikoisperintäalueen keskuspaikkana toimivan ulosottoviraston resursseihin. Erikoisperinnässä toimivien virkamiesten tehtävät ovat määräaikaisia. Nykyisten määräysten päättyessä annetaan jatkomääräykset vuoden 2015 loppuun.

Erikoisperinnän tulostavoitteet vuodelle 2013 olivat:

1. Tehostaa velkojen maksamisen välttelyyn liittyvien väärinkäytöstapausten käsitte-lyä ja väärinkäytösten ennaltaehkäisyä sekä talousrikollisuuden ja harmaan talou-den torjuntaa.

2. Erikoisperinnän toiminta vakiinnutetaan ja viranomaisyhteistyötä kehitetään. 3. Erikoisperintäalueilla suunnitellaan ja otetaan käyttöön velallisten seulontamenet-

tely. Seulontamenettelyn tavoitteena on tunnistaa velallisten joukosta ne tapaukset, joiden tutkinta ja käsittely vaativat erikoisperinnän osaamista.

Näiden tulostavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit olivat nyt ensimmäistä vuotta käytös-sä. Vuoden 2013 erikoisperinnän tilastoinnin perusteella voidaan todeta, että mittareille asete-tut tavoitearvot saavutettiin ja ylitettiin. Seulontamenettely ”Seula” otettiin käyttöön kaikilla erikoisperintäalueilla uusien erikoisperintävelallisten tunnistamisen parantamiseksi ulosotto-velallisten joukosta. Vuoden 2014 osalta mittaritavoitteita tiukennettiin maltillisesti koskien käsiteltyjä velallismääriä ja toimenpidemääriä. Erikoisperinnän tuloksellisuutta kuvataan toi-mintakertomuksessa myöhemmin.

4.2.4 Sidosryhmäyhteistyö

Sidosryhmäyhteistyötä toteutettiin laajalti mm. vero-, tulli- ja poliisihallinnon, Kelan, Maan-mittauslaitoksen, TraFin, Elinkeinoelämän keskusliiton, Finanssialan keskusliiton, pankkien, vakuutusyhtiöiden ja perintätoimistojen kanssa. Valtakunnanvoudinvirastolla on edustus

7

muun muassa talousrikostorjunnan johtoryhmässä ja Harmaan talouden selvitysyksikön aset-tamissa työryhmissä.

Kansainvälinen yhteistyö oli vuonna 2013 vilkasta. Kesäkuussa Valtakunnanvoudinvirastossa vieraili delegaatio Thaimaasta. Helsingissä järjestettiin syksyllä Suomen ja Venäjän kahden-välinen seminaari ajankohtaisista asioista lapsi- ja perheoikeuden alalla. Syksyllä Valtakun-nanvoudinviraston edustajat osallistuivat Venäjällä järjestettyyn kansainväliseen konferens-siin. Viron kanssa on pidetty tiiviisti yhteyttä mm. elatusapumaksujen perinnästä. Valtakun-nanvoudinvirasto osallistui lokakuussa Turussa pidettyjen pohjoismaisten insolvenssipäivien käytännön järjestelyihin. Ruotsin rikskronofogde esitteli joulukuussa Helsingissä Ruotsin ulosoton rakenneuudistuksesta saatuja kokemuksia. Ulkomaisilta asianosaisilta, järjestöiltä ja viranomaisilta tuli paljon tiedusteluja täytäntöönpanosta Suomessa.

4.2.5 Ulosoton toimipaikkaverkoston kehittäminen

Oikeusministeriön asetus ulosottovirastojen toimipaikoista (821/2012) on annettu 14.12.2012. Asetus tuli voimaan kertomusvuoden alusta 1.1.2013. Asetuksen siirtymäsäännöksen mukaan ulosottovirastojen on järjestettävä toimipaikkansa asetuksen mukaisesti 31.12.2014 mennessä. Asetuksen mukaiset toimipaikkamuutokset koskevat 18 ulosottovirastoa. Ulosottovirastojen toimipaikat vähenevät kokonaisuudessaan 178:sta 66:een. Valtakunnanvoudinvirasto on antanut ulosottovirastoille asetuksen toimeenpanoa varten ylei-set ohjeet sekä ohjeet toimitilajärjestelyistä. Asetuksen toimeenpano on edennyt suunnitellus-ti. Poistuvista toimipaikoista on kertomusvuoden loppuun mennessä lakkautettu 39 toimipaik-kaa. Lakanneiden toimipaikkojen henkilöstö on pääosin siirtynyt työskentelemään jäljelle jää-neisiin, asetuksen mukaisiin toimipaikkoihin. Muutoksen kohteena olevista 97 henkilöstä ai-noastaan yhdessä tapauksessa on päädytty irtisanomiseen. Ulosoton asiakaspalvelun ei ole havaittu heikentyneen toimipaikkamuutosten johdosta. Asia-kaspalvelun turvaamiseksi on kolmen lakkautetun toimipaikan toimialueella järjestetty tilat satunnaisia asiakastapaamisia varten.

4.2.6 Tietotuotannon tason kehittäminen

Ulosottolaitoksen tietotuotannon tason kehittämistä varten perustettiin kesällä 2013 sisäinen työryhmä, jonka tehtävänä on toteuttaa ulosottolaitoksen tietotuotanto, tilastointi ja raportointi -työryhmän esittämiä muutoksia. Tietoteknisten muutosten käsittely on aloitettu ja niiden to-teutus kokonaisuudessaan ajoittuu useammalle vuodelle. Työ on edennyt kuluneen vuoden aikana siihen käytettävissä olevien resurssien puitteissa.

4.2.7 Kantelujen käsittelyajat

Valtakunnanvoudinviraston oikeudellisen yksikön tehtäviin kuuluvat ulosoton yleinen neu-vonta ja asiakaspalvelu, kantelujen tutkiminen, kansalaiskirjeisiin vastaaminen, vahingonkor-vausasiat niin hallinnollisessa menettelyssä kuin tuomioistuimissa sekä valtion puhevallan käyttö ulosottovalitusten oikeudenkäyntikuluasioissa. Kertomusvuoden aikana oikeudellinen yksikkö on:

- käsitellyt 68 kantelua

8

- käsitellyt 25 hallinnollista vahingonkorvausvaatimusta - antanut 10 vastausta vahingonkorvauskanteisiin - antanut oikeudenkäyntikuluasioihin 75 lausumaa - antanut eduskunnan oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille yhteensä 16 lausuntoa - antanut muille tahoille 16 lausuntoa - vastannut 97 kansalaiskirjeeseen - antanut eri yhteisölle 24 vastausta.

Oikeudellisen yksikön tulostavoitteena on ollut käsitellä kaikki kantelut kuudessa kuukaudes-sa. Ratkaistujen kantelujen käsittelyaika on ollut keskimäärin viisi kuukautta. Kantelujen kä-sittelyaika ylitti kuitenkin 17 tapauksessa kuusi kuukautta.

4.2.8 Viestintä

Valtakunnanvoudinvirastossa jatkettiin tulostavoitteen mukaisesti virkakielen selkeyttämistä. Ulosoton asiakasviestinnän kehittämisen projektiryhmä uudisti vuoden aikana vireilletulo- ja jälki-ilmoitusten (4 kpl), maksukehotusten (9 kpl) sekä passiiviperinnän saldotiedustelun ja päättymisilmoituksen kieliasun. Uudistetut asiakirjat otettiin käyttöön marraskuussa 2013. Projektiryhmän määräaika päättyi 30.11.2013. Virkakielen selkeyttämistä jatketaan myös vuonna 2014 sekä tulevina vuosina. Vuoden 2013 hallinnonalalle rakennettiin sisäisen viestinnän parantamiseksi uutta intranetiä sekä kansalaisia paremmin palvelevia ulkoisia verkkosivuja. Myös ulosottovirastot ovat kehittäneet sisäistä viestintää erilaisin keinoin mm. tehostamalla kokous- ja palaverikäytäntöjä sekä aktivoimalla sähköistä tiedonvälitystä. Myös tiedonkulun parantamista pohtivia työryhmiä on perustettu ja laadittu viestintäsuunnitelmia. Toimintojen ja henkilöstön keskittäminen on luonnostaan helpottanut sisäistä tiedonkulkua. Ulkoista paikallista viestintää medioiden välityksellä on toteutettu tarpeen mukaan. Maksu-häiriöpolitiikan toimintaohjelmaan kuuluvaa velkaongelmien ennaltaehkäisyä on edistetty useissa virastoissa nuorille suunnatuilla tiedotuskampanjoilla yhteistyössä oppilaitosten kans-sa.

4.2.9 Vuositarkastustoiminta

Vuositarkastustoiminta on perustunut kahdelle vuodelle määriteltyyn tarkastussuunnitelmaan. Valtakunnanvoudinvirasto toimitti laajan vuositarkastuksen kymmenessä ulosottovirastossa vuonna 2013. Kahteentoista ulosottovirastoon tehtiin suppeampi vuositarkastus, joka kohdis-tui ulosottoviraston asiakasvarojen ja kirjanpidon hoitoon sekä yleiseen tuloksellisuuskatsauk-seen. Tarkastukset on toteutettu yhtenäisen tarkastussuunnitelman mukaisesti ja käsitellyt ai-heet jakautuivat perus- ja teemaosan aiheisiin. Virastojen yleinen tuloksellisuus ja perintätulokset olivat kokonaisuutena hyvällä tasolla. Pe-rinnän euromääräinen tavoite saavutettiin kaikissa virastoissa. Virastojen käytäntöjä on myös saatu yhtenäistettyä ja tulostavoitteiden mukaista toimintaa on virastoissa pyritty edistämään. Rootelien hoito oli pääsääntöisesti hyvällä tasolla. Virastot ovat ohjanneet resursseja maksu-kieltojen toimivuuden seurantamenettelyyn ja työnantajasuoritusten oikeellisuuden valvon-taan.

9

Jokaisella virastolla oli ainakin vähimmäisvaatimukset täyttävä sisäisen valvonnan ohjeistus, ja sisäistä valvontaa toteutettiin ennalta vahvistettujen tarkastussuunnitelmien mukaisesti. Si-säiseen valvontaan käytettävät resurssit kuitenkin vaihtelivat suuresti virastoittain. Ulosoton asiakasvarojen kirjanpitoa ja rahaliikennettä oli kokonaisuutena arvioiden hoidettu asianmukaisesti ja kirjanpidot olivat ajan tasalla. Joissakin tapauksissa kiinnitettiin huomiota manuaaliulosottomaksujen tilitysrytmiin, realisointeihin liittyviin ennakkolimiittikäytäntöihin sekä maksujen työpinokäytäntöihin. Asioiden kirjaaminen tietojärjestelmään on tarkastusha-vaintojen mukaan joutuisaa. Henkilöstön työhyvinvointiin on tarkastushavaintojen mukaan panostettu virastoissa käytettä-vissä olevien resurssien puitteissa ja asiaan pyritään vaikuttamaan monin käytettävissä olevin keinoin. Tarkastusten henkilöstökuulemisissa on kartoitettu henkilöstön käsityksiä vuositar-kastusaiheista. Ulosoton vuositarkastuksista on laadittu erillinen yhteenvetokertomus vuodelta 2013.

5 ULOSOTTOVIRASTOT

5.1 Vaikuttavuus

Eri velalliset ulosotossa vuosina 2009 – 2013

Vuosi

lkm

Muutos ed. vuo-desta lkm

Muutos ed. vuodesta %

Keskimäärin/ kihlak.uom

2009 511 339 + 9 616 + 1,9 810 2010 517 825 + 6 486 + 1,3 821 2011 527 001 + 9 176 + 1,8 897*) 2012 528 746 + 1 745 + 0,3 979**) 2013 538 308 + 9 562 + 1,8 1 006**)

*) sis. myös erikoisperinnässä toimivat kihlakunnanulosottomiehet **) ilman erikoisperinnässä toimivia kihlakunnanulosottomiehiä

Vuoden 2013 lopussa ulosotossa oli 238 009 velallista, vähennystä oli 3 963 velallisen verran. Velallisista 92,2 % oli luonnollisia henkilöitä ja 7,8 % oikeus-henkilöitä. Luonnollisten henkilöiden määrä väheni ja oikeushenkilöiden määrä kasvoi 495:llä verrattuna vuoteen 2012. Veloistaan selvinneitä oli vuoden 2013 lopussa 141 178. Ensikertalaisia, eli velallisia, joita ei vuoteen ollut rekisteröity ulosottoon, oli 162 961vuonna 2013 (157 841 vuonna 2012). Yhtäjaksoisesti yli kolme vuotta ulosotossa oli ollut 19 prosenttia ja yli kaksi vuotta 28 %) (liite 3).

10

Ulosottovelallisten määrä vuoden lopussa 2009 - 2013

Vuonna 1950 tai aikaisemmin syntyneiden keskimääräinen velka oli 29 601. Heidän osuutensa vuoden lopussa ulosotossa olleista velallisista oli 9 prosenttia. Vuonna 1980 tai myöhemmin syntyneistä oli vuoden vaihteessa ulosotossa 68 255 eli 30 prosenttia kaikista ulosottovelalli-sista. Alaikäisiä velallisia eli vuonna 1994 tai myöhemmin syntyneitä oli ulosotossa 1 941. Hyvin nuoria henkilöitä eli vuosina 2000─2013 syntyneitä ulosottovelallisia oli 63 ja heidän ulosottovelkansa kokonaismäärä oli keskimäärin 1 949 euroa.

11

Syntymävuosi Velallisia, lkm

Asioita kpl

Perittävä velka 1.000 euroa

Perittävä velka keskimäärin/ velallinen,euroa

Perittävä vel-ka keskimää-rin / asia, euroa

1950 tai ai-kaisemmin

21 136 133 839 625 638 29 601 4 675

1951 - 1959 32 471 245 967 669 999 20 634 2 724 1960 - 1969 52 821 425 467 1 035 044 19 595 2 433 1970 - 1979 49 616 405 214 679 348 13 692 1 677 1980 - 1989 49 667 349 519 363 674 7 322 1 040 1990 - 1994 16 647 75 165 41 327 2 483 550 1995 - 1999 1 878 3 449 842 448 244 2000 tai myöhemmin

63 111 216 3 435 1 949

Yhteensä 224 299 1 638 731 3 416 088 15 230 2 085

5.2 Tuotokset ja laadunhallinta vuonna 2013

Vuonna 2013 ulosottoon saapui noin 3,1 miljoonaa asiaa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 84 835 asian verran. Ulosottoon saapuneet vero-, elatusapu-, sakko- ja yksityisoikeudelliset asiat lisääntyivät. Ainoastaan julkisten maksujen määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna.

Keskimääräinen asioiden käsittelyaika oli 6,9 kuukautta, kun tavoitteeksi oli asetettu 6,7 kuu-kautta. Tätä voidaan pitää asiamäärien kasvu huomioon ottaen kohtuullisena tuloksena.

Perityksi saatu rahamäärä kasvoi uuteen ennätykseen, 1 031 miljoonaan euroon. Tavoite vuo-delle 2013 oli 950 milj. euroa. Tulosta nostivat muun muassa asunto-osakkeiden ja kiinteistö-jen realisointien sekä saatavien ja toistuvaistulon ulosmittausten määrien lisääntyminen. Myös tehostunut yritysperintä kasvattaa edelleen ulosoton tulosta.

12

Ulosottovirastoissa käsiteltävänä olleet asiat

2009 2010 2011

2012

2013

(arvio) 2013

(toteuma) Saapuneet asiat

2 579 773 2 708 749 2 973 163 2 991 761 3 143 000 3 076 596

Käsitellyt asiat

2 497 178 2 657 354 2 788 076 2 939 129 3 200 000 3 007 878

Vireillä 1 359 100 1 416 092 1 610 223 1 666 304 1 737 223 1 738 125 Käsitellyt tiedoksi-antoasiat

2 899 2 605 2 361 2 348 - 1 792

Vuonna 2013 ulosottoon saapui perittäväksi 2,7 miljardia euroa, mikä oli 49,8 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2012. Vuoden lopussa perittävänä olevien rahasaatavien euromäärä oli 2,8 miljardia euroa, juoksevat korot mukaan lukien 3,9 miljardia euroa.

Vuoden 2013 lopussa passiiviperinnässä oli 300 927 asiaa (210 369 asiaa vuonna 2012) ja 551 miljoonaa euroa (528 milj. euroa vuonna 2012). Passiiviperinnässä olleille saataville kertyi vuonna 2013 lähes 28,2 miljoonaa euroa eli 4,8 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Useimmiten passiiviperinnän hakijoina ovat yritykset, valtio tai valtion laitokset. Passiiviperinnässä olleiden ja perityksi saatujen asioiden määrät ovat viime vuosina nousseet huomattavasti.

Saapuneiden asioiden määrä vuosina 2009–2013 oli keskimäärin vuodessa kihla-kunnanvoutia kohti 36 431, kihlakunnanulosottomiestä kohti 5 356 ja toimisto-henkilöä kohti 4 933. Kes-kiarvot on laskettu henkilötyövuosien perusteella, joihin ei sisälly erikoisperinnän henkilökun-taa, harjoittelijoita eikä työllisyystyöntekijöitä.

13

Perittäväksi saapuneiden rahasaatavien määrä nousi noin kaksi prosenttia edellisestä vuodesta (liite 4). Ulosottoon saapuneiden asioiden ja rahasaatavien jakauma vuonna 2013 kpl % milj. euroa % Verot 659 434 21,4 % 889 32,9 % Julkiset maksut 1 257 270 40,9 % 363 13,4 % Sakot ja korvaukset 257 654 8,4 % 67 2,5 % Elatusavut 22 362 0,7 % 13 0,5 % Muut yksityis-oik.asiat/saatavat

874 942

28,4 %

1 368

50,7 %

Yksityisoikeudelliset täytäntöönpanoasiat

4 934

0,2 %

Yhteensä 3 076 596 100,0 % 2 700 100,0 %

5.3 Väärinkäytöstapausten tunnistaminen

Ulosottomenettelyssä on tarkoituksena tunnistaa tapaukset, joissa velallinen pyrkii erilaisin järjestelyin välttelemään maksuvelvoitteen täytäntöönpanoa. Virastojen ilmoitusten mukaan vuonna 2013 tällaisia vaativan perinnän tapauksia käsiteltiin kaikkiaan 676. Vaativan perinnän perimistulos oli arvion mukaan noin 8,3 miljoonaa euroa. Ulosmitatun tai takavarikoidun omaisuuden arvoksi arvioitiin 3,3 miljoonaa euroa.

14

5.3.1 Erikoisperintä

Ulosotossa käsitellään valtavia asiamääriä ja perintäprosessin eteneminen on oltava joutuisaa. Erikoisperinnässä toiminnot keskittyvät kuitenkin velallisiin, joissa varallisuusaseman selvit-täminen ja toimenpiteiden tekeminen vaativat suurta työmäärää. Tällaisia velallisia ei ole nii-den vaatiman ajankäytön vuoksi tarkoituksenmukaista käsitellä normaaliprosessissa. Yleensä velalliset ovat myös hyvin tietoisia ulosoton muutoksenhakukeinoista ja erikoisperintäasioissa ulosottomiehen toimenpiteistä valitetaan säännönmukaisesti. Tämä osaltaan hidastaa perintä-prosessin etenemistä ja toisaalta työllistää erikoisperinnän henkilöstöä huomattavasti. Rajata-pauksissa normaalissa perintäprosessissa tehtävän vaativan perinnän ja erikoisperinnän välinen raja voi olla häilyvä.

Tyypillisen erikoisperintävelallisen määrittely on hankalaa, mutta tavallisimmissa tapauksissa on kyse yrittäjävelallisesta, joka yhden tai useamman konkurssin myötä on menettänyt omai-suutensa ja ylivelkaantunut. Velallinen kuitenkin jatkaa yritystoimintaa bulvaanien nimissä. Bulvaanit ovat yleensä lähisukulaisia, joiden nimiin tosiasiassa velallisen toiminnasta kertyvää ja hänen määräysvallassaan olevaa varallisuutta voidaan kerryttää. Toisen huomattavan ryh-män erikoisperintävelallisista muodostavat talousrikolliset, joiden velat syntyvät nopeasti vää-rinkäytösten ilmitulojen jälkeen verottajan maksuunpanojen tai rikoksiin perustuvien vahin-gonkorvausvelvollisuuksien johdosta. Kyseiset toimijat ovat varautuneet väärinkäytösten ilmi-tuloon ja varallisuus on pyritty järjestelemään jo ennalta siten, että korvausten maksaminen saataisiin vältettyä. Molempia tyyppitapauksia voidaan selkeästi pitää harmaan talouden toimi-joina ja usein nämä velalliset ovat myös muiden viranomaisten, kuten esimerkiksi poliisin, ve-rottajan tai Tullin toimenpiteiden kohteena. Viranomaisyhteistyö onkin olennainen osa eri-koisperinnän toimintaa.

Velallisia siirtyy erikoisperintään pääasiassa kahta reittiä. Joko niin, että ulosoton normaali-prosessissa havaitaan epäilyjä velallisen väärinkäytöksistä ja näitä ei ole niiden vaatiman työ-määrän vuoksi tarkoituksenmukaista selvittää normaaliprosessissa, taikka niin, että toisen vi-ranomaisen käynnistämien toimenpiteiden yhteydessä havaitaan tarve laajaa selvitystyötä ja suurta työmäärää vaativille täytäntöönpanotoimille. Erikoisperinnän tuleekin järjestää toimiva yhteistyö erikoisperintäalueen ulosottovirastojen ja yhteistyöviranomaisten kanssa. Erikoispe-rintäalueilla etäisyydet erikoisperintäalueen keskuspaikan ja alueen ulosottovirastojen sekä alueellisten yhteistyöviranomaisten välillä voivat olla pitkiä ja tämä aiheuttaa haasteita yhteis-työn järjestämiselle. Ulosottovirastojen laatimien vuotta 2013 koskevien toimintakertomusten perusteella voidaan todeta, että erikoisperinnän yhteistyöhön alueen ulosottovirastojen kanssa ollaan oltu virastoissa pääosin tyytyväisiä. Myös viranomaisyhteistyö on ollut toimivaa. Eri-koisperinnän toiminnan vakiintumisen myötä toimintatavat hyvälle yhteistyölle ovat muotou-tuneet.

Ulosottolähtöisten erikoisperintää vaativien velallisten tehokkaammaksi tunnistamiseksi otet-tiin vuonna 2013 kaikilla erikoisperintäalueilla käyttöön Seula -menettely. Seulan tavoitteena on myös erikoisperinnän ja normaaliperinnän välisen yhteistyön lisääminen. Menettely poh-jautuu Helsingin ulosottovirastossa kehitettyyn malliin, mutta se on sovitettu erikoisperintä-alueilla niiden omien resurssien ja tarpeiden mukaiseen muotoon. Seulan toiminta on valta-kunnallisesti vasta käynnistynyt ja sen tuloksista on vielä liian aikaista sanoa. Seulan kautta on kuitenkin löytynyt erikoisperintään siirrettäviä velallisia ja se on lisännyt vuoropuhelua eri-koisperinnän ja normaaliperinnän välillä.

15

Erikoisperinnän työmääriä ja tuloksia

Uusia velallisia siirrettiin erikoisperintään vuoden 2013 aikana 495. Kun edelliseltä tilasto-vuodelta siirtyneet velalliset otetaan myös huomioon, oli erikoisperintätoimenpiteiden kohtee-na vuonna 2013 yhteensä 1141 velallista. Vuoden aikana valmiiksi käsitellyiksi tilastoitiin yh-teensä 498 velallista. Vuoden aikana siirrettyjen 495 velallisen kohdalla tarve erikoisperintä-toimenpiteiden käynnistämiseksi kävi 133 tapauksessa ilmi muiden viranomaisten käynnistä-mien toimenpiteiden yhteydessä. Ulosoton omien havaintojen perusteella uusia velallisia siir-rettiin erikoisperintään vuonna 2013 yhteensä 362. Vuoden aikana erikoisperintään käsiteltä-väksi otettujen velkojen ja turvaamistoimien rahamäärä oli yhteensä 216,3 miljoonaa euroa.

Erikoisperinnästä velkojille tilitetty rahamäärä oli vuonna 2013 noin 39,2 milj. euroa. Erikois-perinnän toiminnan rahamääräinen tulos välittyy velkojille myös muuta kautta kuin suoraan erikoisperinnästä tilitettyinä varoina. Erikoisperinnän käynnistämät selvitykset ja tekemät toi-menpiteet ovat usein vaikuttimena sopimusten solmimiseen ja suoraan velkojalle maksettaviin suorituksiin. Velkojat ja velalliset sopivat ulosottomenettelyn aikana noin miljoonan euron suorituksista. Muutoin suoraan velkojalle maksettiin ulosottomenettelyn aikana 1,7 miljoonaa euroa. Erikoisperinnästä osoitettiin muulle ulosotolle ulosmitattavaksi tai takavarikoitavaksi omaisuutta runsaan 15 miljoonan euron edestä. Yhteistyöviranomaisille, konkurssipesille ja velkojille takavarikoitavaksi tai muiden toimenpiteiden kohteeksi osoitettiin omaisuutta noin 19 miljoonan euron arvosta. Kaikki edellä mainitut erät huomioiden oli rahamääräinen tulos vuonna 2013 noin 76,5 miljoonaan euroa. Vastaava vertailuluku vuodelta 2012 on 36,7 mil-joonaa euroa. Erikoisperinnässä ulosmittauksen tai takavarikon kohteena olevan omaisuuden arvo oli vuoden 2013 lopussa noin 99 miljoonaa euroa. Tämä omaisuus realisoituu rahamää-räiseksi tulokseksi vasta myöhemmin.

Toiminnan laajentuminen ja vakiintuminen alkavat näkyä myös rahamääräisen tuloksen paran-tumisena. Vuoden 2013 rahamääräinen tulos on erinomainen. Vuosittaiset vaihtelut rahamää-räisessä tuloksessa ovat kuitenkin erikoisperinnälle tunnusomaisia. Velallismäärissä, selvitet-tävissä euromäärissä ja toimenpidemäärissä laajentuminen ja toiminnan tehostuminen oli näh-tävissä jo viime vuonna.

Vuodelle 2013 määriteltiin erikoisperinnän tulostavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit ja näille asetettiin tavoitearvot. Mittareina käytettiin erikoisperintään tilastovuoden aikana siirret-tyjen velallisten määrää, erikoisperintään siirrettyjen ja vireille tulleiden velkojen rahamäärää, käsiteltyjen velallisten määrää, tiettyjen väärinkäytöstoimenpiteiden määrää ja rahamääräistä tulosta. Mittareiden perusteella erikoisperinnän toiminnan tuloksellisuus vuonna 2013 oli erin-omainen ja asetetut tavoitearvot ylitettiin. Mittarit olivat kuitenkin käytössä vasta ensimmäistä vuotta ja tavoitearvoihin tehtiin maltillisia tiukennuksia koskien vuotta 2014. Alla olevassa taulukossa on vertailua mittareiden osalta vuosilta 2011 - 2013. Tilastojen osalta on huomioi-tava, että valtakunnallinen erikoisperintä käynnistyi vuoden 2011 syksyllä ja sitä vahvistettiin edelleen 10 henkilötyövuodella vuoden 2012 keväällä.

16

Erikoisperinnän tilastoja

* läpivirtauksella kuvataan käsittelyaikatavoitetta. Läpivirtauksella tarkoitetaan erikoisperintään siirretyn velallisen selvittämistä ja täytäntöönpanotoimien tekemistä siihen saakka, että täytäntöönpano odottaa joko valituksen käsittelyä taikka omaisuuden realisointia, vireilläolo päättyy maksun tai esteen vuoksi tai, että selvitysten jälkeen velallinen siirre-tään takaisin normaaliperinnän hoidettavaksi. ** euromääräinen tulos on kirjattu tilastoon vuoden 2013 kriteerien mukaisesti. Euromääräisessä tuloksessa otetaan huomioon velkojille tilitetyt varat, ulosoton hakijan ja velallisen väliset maksusopimukset tai muutoin menettelyn aikana suoraan hakijalle maksetut suoritukset, sekä muulle ulosotolle, yhteistyöviranomaisille, konkurssipesille ja velkojille osoitetut varat.

Erikoisperintä ja harmaan talouden torjunta Erikoisperinnällä on tärkeä tehtävänsä velkojen maksun välttelyyn liittyvien väärinkäytösten ennaltaehkäisyssä. Väärinkäytöksiin puuttuminen on ulosoton osalta tärkeä keino harmaan ta-louden torjunnassa. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden tuottama hyöty tulee saada velal-liselta pois niissäkin tapauksissa, joissa omaisuus on pyritty järjestelemään velkojien ulottu-mattomiin. Tämän vuoksi tärkeänä erikoisperinnän tuloksellisuutta osoittavana mittarina on näihin väärinkäytöksiin liittyvien suoritteiden määrä. Kuten edellä olevasta tilastosta voidaan päätellä, näiden toimenpiteiden määrät ovat vuonna 2013 edelleen kasvaneet. Erikoisperinnän velalliset ovat usein muidenkin viranomaisten kiinnostuksen tai toimenpitei-den kohteena. Huomattavaa kuitenkin on, että myös ulosoton omat toimenpiteet ja selvitykset johtavat velalliseen kohdistuviin toimenpiteisiin muissa viranomaisissa, esimerkiksi verotar-kastusten muodossa verottajalla tai rikostutkintana poliisilla. Muille viranomaisille tehtyjen ilmoitusten määrät ovat olleet edelleen nousussa. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa on viranomaisyhteistyö ja viranomaisten välinen tietojenvaihto ensiarvoisen tärkeää. Erikoisperintä pystyy ulosotossa vastaamaan yh-teistyöviranomaisten tarpeisiin asioiden vaatimalla kiireellisyydellä ja asiantuntemuksella. Erikoisperintäalueiden vuoden 2013 toimintakertomusten perusteella voidaan todeta, että kai-killa erikoisperintäalueilla yhteydenpito lähimpiin yhteistyöviranomaisiin (poliisi, verottaja, Tulli,) on säännöllistä ja organisoitua. Tuloksellinen toiminta on omalta osaltaan vahvistanut erikoisperinnän asemaa osana viranomaistoimin aikaansaatua harmaan talouden torjuntaa. Täytäntöönpanoviranomaisen tehokas toiminta on harmaan talouden torjunnan ydinaluetta. Ulosoton erikoisperinnän laajentumisella aikaansaadut tulokset ovat rohkaisevia, ja sen myötä ulosoton osallistuminen harmaan talouden torjuntaan on ollut entistä tehokkaampaa.

mittari Vuosi 2011 Vuosi 2012 Vuosi 2013

1.selvitettäväksi otettujen velallisten määrä

167 532 495

2. läpivirtaus* 204 333 498 3. selvittäväksi otettujen velkojen euro-määrä

62 084 360 € 84 151 674 €

116 627 956 € 99 695 577 € (turvaamistoimet) yht. 216 323 533 €

4. tehdyt toimenpiteet 56 90 221

5. euromääräinen tulos ** 31 254 702 € 36 657 204 € 76 510 013 €

17

5.4 Luottotappioiden torjuminen

Onnistunutta luottotappioiden torjuntaa on kuvattu perityksi saadulla euromäärällä, joka oli vuonna 2013 jälleen ennätyksellisen korkea, 1 031 miljoonaa euroa. Perittyjä rahamääriä käy-tetään sekä vaikuttavuuden että toiminnan tehokkuuden mittarina. Ulosoton tuloksellisuus pi-tää yllä maksumoraalia ja ennaltaehkäisee velkaantumista. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaaminen ja osoittaminen numeerisesti on vaikeaa.

5.5 Velallisen taloudellisen tilanteen nopea selvittäminen, käsittelyajat

Asioiden nopealla selvittämisellä pyritään ehkäisemään lisävelkaantumista. Asioiden käsitte-lyaikaa mitataan mm. ensimmäisen kolmen kuukauden aikana vireille tulosta aikaansaadulla tuloksella.

Ulosottopiirien tulokset ja tavoitteet olivat seuraavat:

- 78 prosentilla (tavoite 85 prosenttia) velallisista ensimmäinen kertymä saatiin perityksi kolmen kuukauden kuluessa ulosottoon rekisteröinnistä

- 78 prosentilla (tavoite 90 prosenttia) tapauksista, joissa pyydettiin suppeaa perintää, varattomuus todettiin kolmen kuukauden kuluessa asian tai velallisen ulosottoon rekis-teröinnistä

- 72 prosentissa (tavoite 70 prosenttia) tapauksista, joissa pyydettiin normaaliperintää, varattomuus todettiin kolmen kuukauden kuluessa velallisen tai asian ulosottoon rekis-teröinnistä.

Ulosottovelallisista, joiden kohdalla perintätoimet päättyivät vuonna 2013, 81 prosenttia oli ol-lut ulosotossa yhtäjaksoisesti alle puoli vuotta, 92 prosenttia alle vuoden ja 2 prosenttia yli kolme vuotta.

Vuoden lopussa perinnässä olevista 238 000 velallisesta 38 prosenttia (44 prosenttia v. 2012) oli ollut ulosotossa yhtäjaksoisesti alle puoli vuotta, 58 prosenttia (59 prosenttia v. 2012) alle vuoden ja 41 prosenttia (41 prosenttia v. 2012) yli vuoden. Pitkäkestoisessa ulosotossa eli yli kolme vuotta ulosotossa olleita velallisia oli 19 prosenttia (18 prosenttia v. 2012).

Vuoden 2013 aikana käsitellyistä 3 miljoonasta asiasta 53 prosenttia oli ollut ulosotossa alle kolme kuukautta, 85 prosenttia alle vuoden ja 3 prosenttia yli kolme vuotta.

Vuoden lopussa vireillä olleesta 1,7 miljoonasta asiasta 22 prosenttia oli ollut ulosotossa alle kolme kuukautta ja 59 prosenttia alle vuoden. Yli kolme vuotta ulosotossa olleita asioita oli 12 prosenttia.

5.6 Ulosoton toiminnallinen tehokkuus

5.6.1 Numeeriset tavoitteet

Tulosmittarit ovat valtion talousarvioon sisältyviä valtakunnallisia tavoitearvoja. Näiden ja ulosottoviraston omien historiatietojen pohjalta sovittiin tulosneuvotteluissa kullekin virastolle omat numeeriset tavoitteet.

18

2009 2010 2011 2012 2013 (tavoite)

2013 (toteuma)

Taloudellisuus €(menot/käs.as)

33 32 31 30 30 30

Tuottavuus (käs.as/htv)

1 938 2 087 2 222 2 346 2 492 2 408

Käsittelyaika kes-kim. kk

6,5 6,4 6,9 6,8 6,7 6,9

Peritty milj. € 730 836 941 1 009 950 1 031 Perittyjen ja va-rattomaksi todet-tujen suhde % - asiamääristä - euromääristä

46 43

45 45

48 44

49 50

45 42

46 50

* Taloudellisuus (toimintamenot / käsitellyt asiat) sisältää vain virastojen omista toimintamää-rärahoista maksetut menot. Keskitetysti maksetut menot (atk, Palkeet, koulutus) olivat vuonna 2013 keskimäärin 3,3 euroa (v. 2012 3,4 €) käsiteltyä asiaa kohti.

Hakijoille tilitettiin 1 031 miljoonaa euroa ja ulosottomaksutuloja valtiolle 75,9 miljoonaa euroa. Hakijalle tilitettävän euromäärän tulostavoitteena oli 950 miljoonaa euroa, joka ylitettiin reilusti.

Taulukko virastokohtaisista tulostavoitteista ja niiden toteutumisesta on liitteenä (liite 8) Perityt euromäärät kertymätavoittain vuosina 2011 – 2013

v. 2011 v. 2012 v. 2013 Palkan tai eläkkeen ulosmittaus

30 % 32 % 32 %

Maksukehotus

24 % 23 % 23 %

Elinkeinotulon, saatavan tai muu ulosmittaus

10 %

10 %

10 %

Maksusuunnitelma 11 % 10 % 9 %

Veronpalautus 5 % 6 % 6 % Muu maksu, kuten muun muassa omaisuuden myynti

20 %

19 %

20 %

Käteismaksujen osuus oli pieni.

19

Käytössä oleva toiminnan tehokkuutta kuvaava mittari vertaa ulosoton perimiä ja ulosoton aikana suoraan velkojille maksettuja suorituksia (ns. ohimaksut) niihin saataviin, joille kertymiä ei ole saatu, koska velallinen on todettu varattomaksi. Luku ilmoittaa, kuinka monta prosenttia perityksi saatu asia- tai vastaavasti euromäärä (ohimaksut mukaan lukien) on perittyjen ja varattomien yhteismäärästä (liite 5).

5.7 Toimenpiteitä tuloksen saavuttamiseksi

Ulosottovirastojen hyvää tulosta selittää viranhaltijoiden aktiivinen ote toiminnassaan. Koulu-tuksella, yhtenäistämistoimilla ja tulosohjauksella on ulosottolaitoksessa luotu varsin yhtenäi-nen sekä hyvään tutkintaan ja joutuisaan käsittelyyn perustuva työntekotapa. Toistuvaistulon ulosmittausten ja realisointien määrät ovat lisääntyneet edellisistä vuosista.

20

Ulosmittaukset vuosina 2011 – 2013 v. 2011 v. 2012 v. 2013 Palkan ulosmittauk-set

264 244 303 538 310 489

Eläkkeen ulosmitta-ukset

59 739 67 709 68 332

Elinkeinotulon ulosmittaukset

18 362 24 006 32 628

Veronpalautusten ulosmittaukset

204 988 198 268 171 569

Kiinteistön ulosmit-taukset

5 876 6 426 5 979

Asunto-osakkeiden ulosmittaukset

8 244 9 340 10 420

Muut ulosmittaukset 30 908 29 404 22 042 Yhteensä 592 361 638 691 621 459

Vuoden lopussa voimassa olevat maksukiellot ja laaditut maksusuunnitelmat vuosina 2011 – 2013 v. 2011

kpl v.2012

kpl v. 2013

kpl Maksukielto palkan ulosmittauksen yhteydessä

122 466

130 996

129 782

Maksukielto eläkkeen ulosmittauksen yhteydessä

23 434

24 518

24 351

Maksukielto elinkeinotulon ulosmittauksen yhteydessä

7 989

10 090

12 300

Yhteensä 153 889 165 604 166 433 Laaditut maksusuunnitelmat 35 390 32 000 29 185

Ulosoton suorittamista toimenpiteistä omaisuuden myynnit ovat yksi merkittävä osa. Niiden määrä lisääntyi edellisestä vuodesta, mikä osaltaan selittää hyvää perimistulosta.

Ulosmitatun omaisuuden myynnit vuosina 2011 - 2013

* Rauenneilla myynneillä tarkoitetaan tilanteita, joissa velkoja peruuttaa myyntipyynnön tai tehtyä kauppahintatarjousta ei ole hyväksytty.

v.2011 kpl

v.2012 kpl

v. 2013 kpl

Asunto-osakkeiden myynnit 425 463 489 Muun irtaimen myynnit 661 844 883 Kiinteistöjen myynnit, toteutuneet 942 1 045 1 168 Kiinteistöjen myynnit, rauenneet *) 425 189 272 YHTEENSÄ 2 453 2 541 2 812

21

Häätöhakemuksia saapui ulosottoon kaikkiaan 7 051, mikä on 183 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Ulosotto joutui kuitenkin panemaan toimeen 1 654 häätöä, mikä on 135 enemmän kuin edellisenä vuonna. Häädöt keskittyvät suuriin asutuskeskuksiin.

Osamaksukauppalain mukaisia takaisinottoja oli vuonna 2013 kaikkiaan 2 069 eli 179 vä-

hemmän kuin edellisenä vuonna.

Ulosoton tuottavuus on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana huomattavasti. Tähän ovat syynä Uljas-järjestelmän tehokas käyttö, työmenetelmien kehittyminen, henkilökunnan osaamisen kasvu ja henkilöstömäärän väheneminen samalla kun asiamäärät ulosotossa ovat kasvaneet.

6 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN VUONNA 2013

Valtakunnanvoudinvirasto Valtakunnanvoudinvirastossa oli 31.12.2013 25 vakinaista virkaa, joista 22:ssa oli vakinainen viranhaltija. Kolmessa virassa oli sijainen.

2011 2012 2013 Henkilötyövuodet 21 23 23 Henkilöstön keski-ikä 46,4 46,6 44,20 Koulutustasoindeksi 6,0 6,1 6,1 Sairauspäiviä/htv 7,1 4,4 4,4 62 vuotta täyttäneitä 3 1 1

22

Valtakunnanvoudinvirasto on soveltanut oikeusministeriön hallinnonalan henkilöstöstrategian periaatteita toiminnassaan. Oikeusministeriön linjausten mukaisesti virastotason inhimillisen pääoman suunnitelman lähtökohdaksi on otettu hallinnonalan henkilöstöstrategia. Valtakun-nanvoudinvirasto on tulossopimukseen kirjatun mukaisesti laatinut toimenpidesuunnitelman seuraavien henkilöstrategiassa mainittujen toimenpiteiden osalta:

1. Toimintaprosessien läpikäynti 2. Henkilöstösuunnitelman laatiminen 3. Henkilöstövaihdoksiin varautuminen 4. Esimiehen aktiivinen ote työhyvinvoinnin seurannassa 5. Esimiesten vaikuttaminen töiden mitoitukseen

Avoimuuden ja tiedonkulun parantamiseksi on toimenpidesuunnitelmaan kirjattu suunnitelma myös siitä, miten edistetään Valtakunnanvoudinviraston valmisteltavana olevien asioiden ker-tomista omalle ja ulosottovirastojen henkilökunnalle.

Vuonna 2013 toteutetussa työtyytyväisyyskyselyssä työhyvinvointi-indeksi oli 8,35, kun vas-taava luku vuonna 2011 oli 8,22. Työtyytyväisyyskyselyn tulokset olivat muutoinkin hyvät ja ne on käsitelty henkilöstön kanssa.

Ulosottovirastot Tulosneuvotteluissa ulosottovirastojen henkilötyövuosien määräksi arvioitiin 1 284, henkilö-työvuosien toteutuma oli 1254.

2011 2012 2013 Henkilötyövuodet 1263 1257 1254 Henkilöstön keski-ikä

49,2 49,3 48,8

Koulutustasoindeksi 4,6 4,7 4,8 Sairauspäiviä/htv 11 9,2 9,5 62 vuotta täyttäneitä 118 141 138

Henkilöstömäärät sisältävät myös työllisyysvaroin palkatut työntekijät Henkilöstön keskimääräinen koulutustasoindeksi oli 4,8. Koulutustasoindeksi on ollut nousus-sa ja noussee edelleen, koska uudet rekrytoitavat henkilöt ovat yleensä hyvin koulutettuja.

Vuonna 2013 ulosottovirastojen tulostavoitteena oli laatia toimenpidesuunnitelma seuraavien oikeusministeriön hallinnonalan henkilöstöstrategiassa mainittujen toimenpiteiden osalta:

1. Toimintaprosessien läpikäynti 2. Henkilöstösuunnitelman laatiminen 3. Henkilöstövaihdoksiin varautuminen 4. Esimiesten aktiivinen ote työhyvinvoinnin riskitekijöiden seurannassa 5. Esimiesten vaikuttaminen töiden mitoitukseen

Henkilöstösuunnitelmia on laadittu ja päivitetty ulosottovirastoissa varsin kattavasti. Myös ta-voitteeksi asetettuja henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelmia on laadittu, joskaan ei kai-kissa virastoissa.

23

Työhyvinvointia ja työkykyä on ulosottovirastoissa edistetty eri keinoin. Ammattitaidon yllä-pitämiseksi ja kehittämiseksi virastojen henkilöstö on osallistunut ulosottolaitoksen valtakun-nallisiin koulutuksiin sekä ulkopuolisten järjestäjien koulutuksiin. Virastot ovat myös itsenäi-sesti tai yhteistyössä muiden virastojen kanssa järjestäneet koulutustilaisuuksia. Omaehtoista koulutusta ja mahdollisuutta tehtäväkiertoon tuetaan monissa virastoissa. Hyvinvointia ediste-tään myös mm. toimintaa, työn organisointia ja kehityskeskustelukäytäntöjä kehittämällä hen-kilöstöä osallistaen. VMBaro-työtyytyväisyyskysely järjestettiin kaikissa ulosottovirastoissa vuonna 2013. Vasta-usaktiivisuudesta riippuen tuloksia on hyödynnetty virastoissa vaihtelevasti. Useissa virastois-sa tulokset on käsitelty henkilöstön kanssa ja yhdessä on sovittu kehittämiskohteista, kun taas alhaisen vastausprosentin virastoissa tuloksia ei ole voitu käyttää kehittämistyössä. Toimenpi-teiden suunnittelua tulosten perusteella tulee vuoden 2014 tavoitteen mukaisesti jatkaa myös kuluvana vuonna. Ulosottovirastojen työhyvinvointi-indeksi vuonna 2013 oli 7,99, kun se vuonna 2011 oli 7,70. Ulosottovirastoissa on laajasti käytössä liikunta-/kulttuurisetelit henkilöstön työkyvyn edistä-jänä. Useissa virastoissa on henkilöstön mahdollista käyttää yksi tunti viikossa työaikaa lii-kuntaan. Myös ergonomiaan ja työturvallisuuteen liittyviä uudistuksia on tehty. Ulosottoviras-tot ovat tehneet alueellista yhteistyötä Aslak-kurssien hakemisessa. Henkilöstön määrän ja rakenteen suunnittelussa lähtökohtana ovat olleet käytettävissä olevat resurssit, ulosottovirastojen henkilöstösuunnittelu sekä virastojen työmäärät ja toiminnalliset erityispiirteet. Yleisenä perusteena henkilöstömitoituksessa oli vuonna 2013 ulosottovirastoon saapuvien asioiden määrä viimeisen viiden vuoden keskiarvona sekä mahdolliset virastokoh-taiset erityispiirteet. Tulevan rakenneuudistuksen edellyttämän virkarakennejouston mahdollis-tamiseksi osa viroista on täytetty määräaikaisesti. Kaikkiin ulosottovirastoissa avoimeksi tule-viin virkoihin vaadittiin Valtakunnanvoudinviraston täyttölupa. Ulosottovirastot ovat omissa toimintakertomuksissaan arvioineet henkilöstön kuormitusta. Pääosin kuormittavuuden katsotaan olevan kohtuullista ja hallinnassa. Yleisesti ottaen kuormi-tusta aiheutuu henkilöstön vaihtuvuudesta ja siihen liittyvästä perehdytykseen käytettävästä ajasta. Usein myös tehtävät ovat jonkin aikaa täyttämättä ennen kuin uudet henkilöt saadaan rekrytoitua. Esiin tuotiin myös määräaikaisten virkasuhteiden epävarmuuden, muutosten ja ulosoton täytäntöönpanotehtävien ulkopuolisten (mm. suunnittelu- ja kehittämistehtävät, työ-ryhmät) sekä työn monipuolistumisen ja asioiden lisääntymisen vaikutukset. Myös pidemmät sairauslomat, vuorotteluvapaat yms. vähentävät vuoden mittaan henkilötyövuosien määrää. Kuormittavuus koetaan suurimmaksi toimistohenkilöstön keskuudessa. Tähän ovat vaikutta-massa esimerkiksi hajautetun organisaation ja erikoistuneiden toimenkuvien asettamat haasteet tasapuoliselle toimistotehtävien työnjaolle. Keinoina kuormituksen pienentämiseksi esitettiin organisaation ja työnjaon joustavuutta tilannekohtaisesti sekä Varpu-suunnitelmien hyödyntä-mistä.

24

Henkilöstökehitys henkilötyövuosina (htv) 2011 - 2013

2011

htv 2012 htv

2013 htv

TAE 2013 htv

Muutos 2012-2013 htv

Valtakunnanvoudinvirasto 21 23 23 24 0 Ulosottovirastot

Kihlakunnanvoudit 85 86 86 86 0 Kihlak.ulosottomiehet 587 587 583 598 -4

Toimistohenkilöstö 582 584 581 595 -3 Muut/harjoittelijat 4 0 4 5 4

Ulosottovirastot yhteensä 1258 1257 1254 1284 -3 Ulosotto yhteensä (ei sis. työllisyysvaroin palkattua henkilöstöä)

1279 1280 1277 1308 -3

Henkilöstömäärät sisältävät myös työllisyysvaroin palkatut työntekijät, joita vuonna 2011 oli 5,71 htv:ta, 3,41 htv:ta vuonna 2012 ja 3,72 htv:ta vuonna 2013.

7 TILINPÄÄTÖSANALYYSI

7.1 Rahoituksen rakenne

Ulosotolle myönnettiin vuodelle 2013 määrärahaa yhteensä 104 437 000 euroa momentille 25.20.01.

Ulosottomaksuille vuodelle 2013 talousarviossa esitetty arvio oli 69 miljoonaa euroa. Tämä tavoite ylitettiin noin 6,9 miljoonalla eurolla. Ulosoton tuottoja ei ole nettobudjetoitu ja ne kir-jataan muille kuin ulosoton omalle momentille 25.20.01. Maksuasetukseen tuli heinäkuun alusta 2013 joitakin korotuksia, jotka osaltaan vaikuttivat hyvään tulokehitykseen.

Ulosotolla on ollut käyttöoikeus muutamiin Oikeusministeriön momentteihin, joihin on kirjattu mm. kansainvälisten konferenssien kustannuksia ja maksettuja vahingon-korvauksia. Ulos-oton palkkaamien työllistettyjen palkkausmenot kirjataan momentille 32.30.51.07.1 (aiemmin 32.30.51.21).

25

Rahoituksen rakenne 2011 - 2013

MOMENTTI 1 000 €

Tilin-päätös2011

Tilin-päätös 2012

Tilin-päätös2013

Talous-arvio2013

Vertailu ta-tp /siirtyvä

TULOARVIOTILIT12.25.10 Tuomioistuintulot (tiedoksiannot ja kaupanvah-vistukset) 114 87 78

12.25.20 Ulosottomaksut 68 536 71 683 75 927 69 000 6 92712.25.99 OM:n ha:n muuttuotot 64 55 9312.32.99.06 Muut tulot TEM 213.03.01 Osinkotulot ja osakk.netto-myyntitulot 1Tuloarviotilit yhteensä 68 716 71 825 76 098 69 000 6 927

MENOARVIOTILIT25.01.01.1 Toimintamenot,oikeusministeriö 11 725.01.20.3 Muut erityismenot(vahingonkorvaukset) 110 29 7925.20.01.1 Ulosottolaitoksentoimintamenot 83 728 87 291 88 238 89 271 1 03425.20.01.2 Ulosottolaitoksenatk-menot 7 413 6 501 6 177 6 615 43832.30.51.07.1 Työvoimavaroinmaksetut palkkaukset 157 113 106

4xx.25.20.01.1 Siirtomäärä-rahojen käyttö 6 862 7 332 8 550 8 550 0

410.24.20.66 Lähialueyhteistyö 1

YHTEENSÄ 98 271 101 277 103 157 104 437 1 472

7.2 Talousarvion toteutuminen

Ulosoton kokonaistulot vuonna 2013 olivat yhteensä 76 098 000 euroa, josta ulosottomaksujen osuus oli 75 927 000 euroa, tiedoksianto- ja kaupanvahvistusmaksujen osuus 78 000 euroa ja muiden tulojen osuus 93 000 euroa. Ulosottomaksutulot nousivat edellisestä vuodesta 4,2 mil-joonaa euroa (6 %). Suhteellisesti eniten nousivat elinkeinoelämältä perityt maksut.

Ulosottomaksutulot olivat 83,5 % ulosottovirastojen menoista ja 7,4 % peritystä euromäärästä.

Siirtyvää erää vuodelta 2013 ulosotolta jäi 1,472 miljoonaa euroa edellisten vuosien siirtyvien erien lisäksi.

26

Ulosottomaksutulokertymä vuosina 2011 – 2013 €

v. 2011 € v. 2012 € v. 2013 € Muutos %

Kotitaloudet 44 392 000 46 928 000 48 478 000 + 3 %

Elinkeinoelämä 18 739 000 19 001 000 21 351 000 + 12 %

Muut 5 405 000 5 754 000 6 098 000 + 6 %

Yhteensä 68 536 000 71 683 000 75 927 000 + 6 %

Ulosoton momentin 25.20.01 käyttö 2011 - 2013 ja vertailu TAE 2013

YKSIKÖT JA MENOLAJIT

Tilinpäätös2011

1 000€

Tilinpäätös2012

1 000€

Tilinpäätös2013

1 000€

TAE2013

1 000 €

Ero TAE /tilinpäätös

1 000 €

Valtakunnnanvoudinvirasto (yks.511)

Palkkaus 1 494 1 638 1 752 1 763 11

Toimitilat 127 132 170 171 1

Matkamenot 60 80 68 85 17

Muut toimintamenot 72 81 128 100 -28

Yhteensä 1 753 1 931 2 118 2 119 1

Ulosottovirastot (yks. 516-561)

Palkkaus 75 029 76 755 78 699 79 051 352

Toimitilat 7 370 7 681 7 696 7 923 227

Matkamenot 818 804 849 800 -49

Muut menot 3 974 3 931 3 658 4 400 742

Yhteensä 87 191 89 171 90 902 92 174 1 272

Keskitetysti maksettavat menot(yks. 510)

It-menot 5 675 6 500 6 177 6 616 439

Postimaksut 2 630 2 705 2 883 2 650 -233

Palvelukeskusmenot 649 662 728 708 -20

Koulutus- ja muut menot 79 166 157 170 13

Yhteensä 9 033 10 033 9 945 10 144 199

ULOSOTTO YHTEENSÄ 97 977 101 135 102 965 104 437 1 472

27

7.3 Tuotto- ja kululaskelma

Ulosottovirastojen toimintamenot olivat 90,9 miljoonaa euroa vuonna 2013. Tietohallinto- se-kä valtion talous- ja henkilöstöhallinnon menot ym. keskitetysti maksetut menot olivat noin 9,9 miljoonaa euroa eli yhteensä 100,8 miljoonaa euroa.

Ulosottovirastojen menoja lisäsivät hyvään perimistulokseen sidotut kihlakunnan-voutien ja kihlakunnanulosottomiesten palkkiot ja palkkojen yleiskorotukset. Menojen nousua taas hil-litsivät täyttökiellossa olleet vakanssit ja henkilöstön vaihtuvuus.

Ulosottovirastojen muiden menojen väheneminen johtuu pääosin siitä, että työterveyshuollon palautukset saatiin vuonna 2013 kahdelta edelliseltä vuodelta, kun normaalisti ne tulevat vuo-sittain.

Valtakunnanvoudinviraston toimintamenot olivat 2,1 miljoonaa euroa. Valtakunnan-voudinviraston palkkausmenoja nosti aiemmin keskitetyistä menoista maksetut kouluttajien palkkiot ja muutto Pasilan toimipisteeseen, jonne hankittiin kalusteita ja muita toimistossa tar-vittavia tavaroita. Helsingin toimipiste toimi aiemmin oikeusministeriön tiloissa.

Ulosoton määrärahojen kokonaiskäyttö oli noin 103 miljoonaa euroa. Kokonaiskäyttö oli noin 1,8 miljoonaa euroa edellisvuotta suurempi ja muutosta oli 1,8 prosenttia.

Ulosoton momentin 25.20.01 tuotto- ja kululaskelma 2011 - 2013

Tuotot ja kulut 1 000 €:naKäyttö2011

Käyttö2012

Käyttö2013

Muutos€:na

2012-2013

Muutos% :na2012-2013

TUOTOTVuokratuotot 3 2 1 -1 -31,6Käyttöomaisuuden myynti 5 1 2 1 90,0Yhteistoiminnan ja yhteisra-hoitteisen toiminnan tuotot 2 12 4 -8 -65,0Muut tuotot 0 0 0 0 -100,0Tuotot yhteensä 10 15 7 -8 -50,7

KULUTMatkat 920 942 944 3 0,3Aineet, tarvikkeet ja tavarat 918 870 976 107 12,2Henkilöstömenot 76 544 78 441 80 452 2 012 2,6Vuokrat 8 027 8 047 8 186 139 1,7Palvelujen ostot 11 298 12 792 12 224 -568 -4,4Muut kulut 63 59 191 132 222,1Menot yhteensä 97 769 101 150 102 972 1 823 1,8

Investoinnit 218 0 0 0 0,0

KÄYTTÖ YHTEENSÄ 97 987 101 150 102 972 1 823 1,8

NETTOKÄYTTÖ 97 977 101 135 102 965 1 830 1,8

28

7.4 Työajanseuranta

Tarmo-työajanseuranta toteutettiin ulosottovirastoissa ja Valtakunnanvoudinvirastossa kahden

viikon otantana sekä kevään että syksyn aikana. Ulosottovirastojen 1 253 henkilötyövuotta ja-kautuivat seuraavasti:

Ulosottovirastojen työajan kohdistuminen toiminnoille vuosina 2011 - 2013

htv 2011 htv 2012 htv 2013 % :na

Substanssitehtävät

Suppea ja normaali perintä 396,0 228,8 493,7 39,4

Toimitusmatkat 17,5 28,3 20,5 1,6Toimenpideasiat, realisointi ja muutäytäntöönpano kuin rahasaam. perintä 94,3 163,9 78,4 6,3

Kirjaaminen, asianhallinta ja jälkityöt 230,4 164,0 150,5 12,0

Maksuliike ja kirjanpito 41,2 24,6 27,5 2,2

Asiakaspalvelu 37,1 72,3 37,2 3,0

Vaativa perintä 24,4 35,0 22,5 1,8

Erikoisperintä 16,2 46,0 3,7

YHTEENSÄ 840,9 733,1 876,3 70,0

Tukitoiminnot

Johtaminen ja esimiestehtävät 12,4 123,0 19,6 1,6

Sisäinen hallinto 14,6 28,2 20,8 1,7

Taloushallinto 4,5 5,1 8,6 0,7

Henkilöstöhallinto 5,4 6,3 9,0 0,7

Sisäiset palvelut 21,4 22,7 18,9 1,5

Henkilöstön kehittäminen 64,9 94,8 52,9 4,2

Koulutuksen suunnittelu ja toteutus 26,5 20,4 6,0 0,5

Hallinnonalan muu kehittäminen 2,3 0,7 2,3 0,2

Työhyvinvointi 48,9 12,3 18,9 1,5

Muut tukitoiminnot 8,3 3,0 9,0 0,7

YHTEENSÄ 209,2 316,5 166,0 13,3

Poissaolo 211,3 203,1 210,3 16,8

KAIKKI YHTEENSÄ 1 261,4 1 252,7 1 252,6 100,0henkilötyövuosiin sisältyvät myös harjoittelijat

29

7.5 Kustannuslaskenta

Ulosottovirastojen kokonaiskustannukset olivat 97,7 miljoonaa euroa, josta ulosoton substans-sitoiminnoille kohdistui 63,1 miljoonaa euroa. Tukipalveluiden kustannukset olivat 22 miljoo-naa euroa ja poissaolojen kustannukset olivat 12,6 miljoonaa euroa (12,9 %). Ulosottolaitok-sen kokonaiskustannukset olivat kaikkiaan 99,9 miljoonaa euroa.

Keskeisimmät ulosottomaksut (taulukko- ja tilitysmaksut) määräytyvät yleensä saatavasta

maksettavan tai tilitettävän rahamäärän suuruuden mukaan. Maksujen määräytymisperusteet poikkeavat siten maksuperustelain periaatteesta, jonka mukaan maksun suuruus määräytyy suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuvien kustannusten perusteella. Ulosoton maksuasetuk-seen tuli 1.7.2013 muutamia maksukorotuksia, jotka osaltaan nostavat maksullisen toiminnan kustannusvastaavuutta.

Ulosottolaitoksen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma on toteutettu oikeus-

ministeriön toimintolaskentajärjestelmällä. Työajankirjaussovellus oli kertomusvuonna käy-tössä kaikissa ulosottovirastoissa. Tämän mukaan niiden suoritteiden kokonaiskustannuksista, joista maksuja peritään, voitiin maksuilla kattaa 111 prosenttia (105 % vuonna 2012) ulosotto-toimen maksullisen toiminnan kustannuksista.

Virastokohtaiset ja ulosottolaitoksen meno- ja kustannuslaskentatiedot ovat liitteenä (liite 7).

8 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN ARVIOINTI JA VAHVISTUS- LAUSUMAN MUODOSTAMINEN

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuuden ja riittävyyden arviointi vuodelta

2013 toteutettiin ulosottolaitoksessa virastojen omana toiminnan arviointina sekä vuositarkas-tuksissa tehtyjen tarkastushavaintojen perusteella. Virastojen oma toiminnan arviointi toteutet-tiin tätä tarkoitusta varten laaditun arviointikyselyn avulla ja se pohjautuu valtionhallintoa var-ten luotuun yleiseen arvioinnin viitekehikkoon, jota on muokattu ulosottolaitoksen toimin-taympäristöön sopivaksi.

Valtakunnanvoudinviraston kehittämis- ja ohjausyksikkö on koonnut em. lähteistä ulosottolai-

toksen osalta sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi- ja vahvistuslausuman. Kokonai-suutena arvioiden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa pidetään ulosottolaitoksessa hy-vänä.

Annettu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointilausuma on kokonaisuudessaan tämän

toimintakertomuksen liitteenä (liite 9).

o600hll

Konekirjoitusteksti

LIITE 1

o600hll

Konekirjoitusteksti

Liite 1

Liite 2

ULOSOTTOON SAAPUNEET ASIAT JA RAHASAAMISET VUODESTA 1997

0200000400000600000800000

1000000120000014000001600000

Ulosottoon saapuneet asiat asiaryhmittäin vuodesta 1997, kpl

Verot Maksut

Elatusavut Muut yksityisoikeudelliset as.

Sakot ja korvaukset

0200000400000600000800000

100000012000001400000160000018000002000000

Perittäväksi saapuneet rahasaamiset vuodesta 1997, 1000 €

Verot Maksut

Elatusavut Muut yksityisoikeudelliset saam.

Sakot ja korvaukset

Liite 3

KÄSITTELYAJAT; VELALLISET JA ASIAT ULOSOTOSSA YHTÄJAKSOISESTI 31.12.2013

Velalliset ulosotossa yhtäjaksoisesti vuosien 2011 - 2013 lopussa , % -jakauma

Ulosottovirastot 3 kk tai alle 3 - 6 kk 6 -12 kk 12 - 24 kk 24 - 36 kk yli 36 kkvuosi 2011 25,9 18,9 16,6 14,8 8,1 15,6 242 097vuosi 2012 25,6 18,0 15,4 14,6 8,4 18,0 241 972vuosi 2013 24,1 14,1 20,3 13,7 8,4 19,4 238 009

Asiat ulosotossa yhtäjaksoisesti vuosien 2011 - 2013 lopussa, % - jakauma

Ulosottovirastot 3 kk tai alle 3 - 6 kk 6 -12 kk 12 - 24 kk 24 - 36 kk yli 36 kkvuosi 2011 31,8 16,3 18,6 17,7 7,9 7,7 1 610 223vuosi 2012 25,3 16,5 19,5 19,3 9,4 10,0 1 666 304vuosi 2013 21,9 17,1 20,0 19,2 10,0 11,8 1 738 125

Vireilläoloaika vuoden lopussa Velallisetyhteensä

Vireilläoloaika vuoden lopussa Asiatyhteensä

Liite 4

ULOSOTTOON SAAPUNEIDEN ASIOIDEN JA SAAMISTEN JAKAUMA VUONNA 2013

Ulosottoon vuonna 2013 saapuneiden rahasaatavien jakauma, %

Ulosottoon vuonna 2013 saapuneiden asioiden jakauma, %

Liite 5

ONNISTUNUT PERINTÄ; MAKSETTUJEN JA VARATTOMAKSI TODETTUJEN

ASIOIDEN JA SAAMISTEN SUHDE VUONNA 2013

Liite 6

ULOSOTTOLAITOKSEN HENKILÖSTÖVOIMAVARAT

Toteutunut 2011

% osuus

Toteutunut 2012

% osuus

Toteutunut 2013

% osuus

vert. ed. v.

henkilötyövuodet (sis. työllisyysvaroin palkatut ja korkeakouluharjoittelijat) 1284,53 1279,88 1276,77 -3,1

henkilöstömäärä 1349 1340 1330 -10,0

naiset 878 65,1 889 66,3 894 67,2 5,0

miehet 471 34,9 451 33,7 436 32,8 -15,0

vakinaiset 1274 94,4 1252 93,4 1225 92,1 -27,0

naiset 823 61,0 817 61,0 813 61,1 -4,0

miehet 451 33,4 435 32,5 412 31,0 -23,0

määräaikaiset 75 5,6 88 6,6 105 7,9 17,0

naiset 55 4,1 72 5,4 81 6,1 9,0

miehet 20 1,5 16 1,2 24 1,8 8,0

kokoaikaiset 1273 94,4 1279 95,4 1277 96,0 -2,0

naiset 823 61,0 846 63,1 856 64,4 10,0

miehet 450 33,4 433 32,3 421 31,7 -12,0

osa-aikaiset 76 5,6 61 4,6 53 4,0 -8,0

naiset 55 4,1 43 3,2 38 2,9 -5,0

miehet 21 1,6 18 1,3 15 1,1 -3,0

keski-ikä 49,2 49,2 48,7 -0,5

naiset 48,8 48,9 48,3 -0,6

miehet 49,8 49,9 49,5 -0,4

yli 45-vuotiaiden osuus henkilöstöstä 70,7 70,9 69,2 -1,7

tehty työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta % 77,4 78,1 77,9 -0,2

kokonaistyövoimakustannukset €/vuosi 87 256 103 91 131 523 92 858 041 2 %

tehdyn työajan palkat,% osuus palkkasummasta 82,1 83,1 82,7 -0,5

välilliset työvoimakustannukset 28 530 207 29 075 449 29 451 706 1 %

ja niiden % osuus tehdyn työajan palkoista 48,6 46,9 46,5 -0,4

työtyytyväisyysindeksi 3,44 3,56

lähtövaihtuvuus % (ulkoiset päättyneet palvelussuhteet) 7,5 6,2 7,6 1,4

tulovaihtuvuus % (ulkoiset alkaneet palvelussuhteet) 6,0 5,6 6,6 0,9 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen % henkilöstöstä 0,6 0,6 0,8 0,2

sairauspoissaolot, työpäivää/htv 11 9,1 9,4 0,3

työterveyshuolto, €/htv 295,9 541,4 188,9* -65 %

koulutustasoindeksi 4,7 4,7 4,8 0,1

naiset 4,5 4,6 4,7 0,1

miehet 5,0 5,0 5,0 0,0

koulutuksen pituus, työpäivää/koulutettu 3,5 3,1 3,3 0,2

koulutuspanostus, työpäivää/htv 1,9 2,0 2,1 0,1

koulutus ja kehittäminen, €/htv 397,0 465,3 489,5 5 %

henkilöstön arvo, € 834 468 392 857 319 259 926 881 279 8 %

*.sisältää v. 2011 – 2012 Kela-palautukset

Liite 7

Kustannukset virastoittain vuosina 2011-2013

2011 2012 2013

Ulosottovirastot Etelä-Karjalan ulosottovirasto 2 109 216 2 071 131 2 205 462

Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto 3 175 271 3 240 031 3 285 795

Etelä-Savon ulosottovirasto 2 911 976 2 994 267 2 971 540

Helsingin ulosottovirasto 12 369 076 12 917 485 12 984 397

Itä- ja Keski-Uudenmaan ulosottovirasto 8 351 757 8 355 325 8 576 054

Kainuun ulosottovirasto 1 301 354 1 323 499 1 320 293

Kanta-Hämeen ulosottovirasto 3 074 704 3 183 887 3 293 403

Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ulosottovirasto 4 287 064 4 737 134 4 860 736

Keski-Suomen ulosottovirasto 4 579 316 4 509 320 4 601 052

Kymenlaakson ulosottovirasto 2 985 633 2 989 455 3 205 288

Landskapsfogdeämbetet i landskapet Åland 495 956 524 924 562 352

Lapin ulosottovirasto 2 397 981 2 250 011 2 352 885

Länsi-Pohjan ulosottovirasto 1 391 001 1 384 724 1 349 580

Länsi-Uudenmaan ulosottovirasto 5 801 733 5 991 204 6 029 778

Oulun seudun ulosottovirasto 4 068 504 4 553 075 4 687 766

Pirkanmaan ulosottovirasto 7 861 112 8 348 247 8 360 005

Pohjois-Karjalan ulosottovirasto 3 053 579 3 202 010 3 113 952

Pohjois-Savon ulosottovirasto 4 699 966 5 046 178 4 972 922

Päijät-Hämeen ulosottovirasto 3 807 677 3 882 601 4 042 813

Raahen seudun ulosottovirasto 1 995 198 2 038 382 2 044 974

Satakunnan ulosottovirasto 4 416 503 4 591 347 4 575 954

Varsinais-Suomen ulosottovirasto 7 878 773 8 183 563 8 350 487

Ulosottovirastot Yhteensä 93 013 352 96 317 800 97 747 490

Valtakunnanvoudinvirasto Valtakunnanvoudinvirasto 1 898 704 2 014 518 2 189 065

Valtakunnanvoudinvirasto Yhteensä 1 898 704 2 014 518 2 189 065

Yhteensä 94 912 056 98 332 318 99 936 556

ULOSOTTOVIRASTOTKäsitellyt ulos-

ottoasiat kpl

Kustannukset/

ei vyörytetyt/

käsitelty ulos-

ottoasia

Kokonais-

kustannukset/

käsitelty ulos-

ottoasia €

Etelä-Karjalan ulosottovirasto 62 693 23,5 35,2

Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto 105 479 19,6 31,2

Etelä-Savon ulosottovirasto 79 478 23,1 37,4

Helsingin ulosottovirasto 446 817 19,8 29,1

Itä- ja Keski-Uudenmaan ulosottovirasto 297 436 19,9 28,8

Kainuun ulosottovirasto 46 805 18,3 28,2

Kanta-Hämeen ulosottovirasto 115 539 17,7 28,5

Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ulosottovirasto 113 764 26,9 42,7

Keski-Suomen ulosottovirasto 128 506 22,5 35,8

Kymenlaakson ulosottovirasto 84 481 24,1 37,9

Landskapsfogdeämbetet i landskapet Åland 13 593 24,8 41,4

Lapin ulosottovirasto 73 289 21,7 32,1

Länsi-Pohjan ulosottovirasto 46 056 17,8 29,3

Länsi-Uudenmaan ulosottovirasto 238 662 16,9 25,3

Oulun seudun ulosottovirasto 147 941 19,5 31,7

Pirkanmaan ulosottovirasto 234 483 23,4 35,7

Pohjois-Karjalan ulosottovirasto 77 643 23,8 40,1

Pohjois-Savon ulosottovirasto 124 989 24,3 39,8

Päijät-Hämeen ulosottovirasto 114 290 21,9 35,4

Raahen seudun ulosottovirasto 65 588 20,0 31,2

Satakunnan ulosottovirasto 143 242 20,6 31,9

Varsinais-Suomen ulosottovirasto 247 104 21,6 33,8

Yhteensä 3 007 878 21,0 32,5

Ulosottolaitoksen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma

Ulosottolaitos MUUTOS

2012/2013 2011 2012 2013 TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot 67 502 521 71 683 279 76 005 057 6 % - maksullisen toiminnan muut tuotot 67 028 42 403 62 073 46 % Tuotot yhteensä 67 569 549 71 725 682 76 067 120 6 % KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 440 995 361 829 452 436 25 % - henkilöstökustannukset 36 819 733 32 549 376 37 638 988 16 % - vuokrat 3 634 717 3 212 173 3 757 662 17 % - palvelujen ostot 1 247 556 1 169 666 1 124 877 -4 % - muut erilliskustannukset 333 231 319 828 336 675 5 % Erilliskustannukset yhteensä 42 476 232 37 612 872 43 310 638 15 % KÄYTTÖJÄÄMÄ 25 093 317 34 112 810 32 756 492 -4 % Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 26 263 017 31 732 875 25 316 819 -20 % - poistot 32 669 34 284 33 930 -1 % - korot 3 429 3 969 3 402 -14 % Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 24 951 114 30 381 128 25 354 151 -17 % Kokonaiskustannukset yhteensä 67 427 346 67 994 000 68 664 789 1 % Ylijäämä (+) / alijäämä (-) 142 203 3 731 682 7 402 341 98 % Kustannusvastaavuus-% 98 % 103 % 111 % Käyttöjäämä % tuloista 37 % 48 % 43 % Ylijäämä/alijäämä % tuloista 0 % 5 % 10 % Ulosottotoimen suoritteista perityt maksut perustuvat lakiin ulosottomaksuista (34/1995) sekä vastaavaan asetukseen (35/1995). Rahasaatavan täytäntöönpanossa ulosottomaksulajeja ovat taulukkomaksu, myyntimaksu, tilitysmaksu ja käsittelymaksu. Muussa täytäntöönpanoasiassa peritään täytäntöönpanomaksu. Lisäksi pyynnöstä erikseen annetuista todistuksista ja muista toimituskirjoista peritään todistus- tai jäljennösmaksu. Ulosottomaksut määräytyvät yleensä saatavasta maksettavan rahamäärän suuruuden mukaan. Maksujen määräytymisperusteet poikkeavat siten maksuperustelain periaatteesta, jonka mukaan maksun suuruus määräytyy suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuvien kustannusten perusteella. Ulosottolaitoksen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma on toteutettu oikeusministeriön toimintolaskentajärjestelmällä. Työajankirjaussovellus oli kertomusvuonna käytössä kaikissa ulosottovirastoissa. Ulosottotoimen maksullisen toiminnan tuotot kasvoivat 6 % edelliseen vuoteen verrattuna ja kokonaiskustannukset kasvoivat 1 %. Kustannuslaskentaperustetta on laskelmassa muutettu vuosien 2011–2013 osalta niin, että tukitoimintoihin on lisätty noin maksulliseen toimintaan suhteutettu osuus (n. 70 %) Valtakunnanvoudinviraston kustannuksista.

Vuoden 2013 talousarviossa on esitetty arvio ulosottolaitoksen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuudesta. Tämän mukaan niiden suoritteiden kokonaiskustannuksista, joista maksuja peritään, voidaan maksuilla kattaa noin 101 %. Ulosottolaitoksen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus oli 111 % (103 %). Laskentaperusteen muutos Valtakunnanvoudinviraston kustannusten osalta ei vaikuttanut kertomusvuoden kustannusvastaavuusprosenttiin.

ULOSOTTOVIRASTOJEN TULOSTAVOITEET VUODELLE 2013 JA NIIDEN TOTEUTUMINEN Liite 8

Käsitellyttiedoksi-

antoasiat, kpl

Ulosottovirasto Arvio Toteutunut Arvio Toteutunut Toteutunut Arvio Toteutunut Arvio ToteutunutTot. ilman

erp:ää Arvio ToteutunutTot. ilman

erp

Etelä-Karjala 61 000 61 105 62 000 62 693 14 33 632 33 048 28,5 28,7 28,7 2 175 2 188 2 188

Etelä-Pohjanmaa 105 000 110 087 101 000 105 479 357 55 893 51 411 41,7 41,8 41,8 2 422 2 531 2 531

Etelä-Savo 85 000 80 157 85 000 79 478 34 48 862 46 635 40,0 39,6 39,6 2 125 2 006 2 006

Helsinki 460 000 475 385 450 000 446 817 90 249 102 274 579 175,1 161,3 141,3 2 570 2 771 3 163

Itä- ja Keski-Uusimaa 317 000 312 600 314 000 297 436 69 170 264 172 401 117,0 108,0 108,0 2 684 2 754 2 754

Kainuu 42 000 46 594 40 000 46 805 0 22 717 24 991 18,0 18,1 18,1 2 222 2 580 2 580

Kanta-Häme 132 000 120 696 130 000 115 539 11 69 020 68 191 41,6 42,0 42,0 3 125 2 750 2 750

Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa 119 000 113 329 119 000 113 764 0 64 475 61 611 58,7 58,4 52,4 2 027 1 950 2 173

Keski-Suomi 140 000 132 294 136 500 128 506 177 69 243 66 591 61,0 59,4 59,4 2 238 2 166 2 166

Kymenlaakso 100 000 94 473 100 000 84 481 12 53 119 63 996 43,5 42,5 42,5 2 299 1 989 1 989

Lappi 74 000 74 492 73 000 73 289 16 37 825 35 606 32,0 32,0 32,0 2 281 2 294 2 294

Länsi-Pohja 45 500 46 325 44 000 46 056 25 26 229 27 982 18,0 17,6 17,6 2 444 2 620 2 620

Länsi-Uusimaa 236 000 241 318 235 000 238 662 0 135 019 134 742 80,8 75,4 75,4 2 908 3 164 3 164

Oulun seutu 141 000 144 395 139 000 147 941 0 79 845 74 283 60,7 59,2 53,2 2 290 2 499 2 781

Pirkanmaa 242 000 236 881 249 000 234 483 69 138 379 145 409 113,0 107,3 98,3 2 204 2 186 2 386

Pohjois-Karjala 92 000 81 745 91 000 77 643 79 50 833 53 630 41,6 41,8 41,8 2 188 1 862 1 862

Pohjois-Savo 137 000 125 722 133 000 124 989 65 76 237 70 643 63,0 60,2 53,2 2 111 2 077 2 350

Päijät-Häme 120 000 113 933 120 000 114 290 38 54 907 53 159 51,4 51,3 51,3 2 335 2 228 2 228

Raahen seutu 70 000 64 520 70 000 65 588 14 41 060 38 513 27,0 27,0 27,0 2 593 2 432 2 432

Satakunta 146 000 140 636 146 000 143 242 232 87 791 84 559 63,5 62,5 62,5 2 299 2 295 2 295

Varsinais-Suomi 265 000 246 997 260 000 247 104 466 166 145 151 778 111,0 108,3 101,3 2 342 2 286 2 444

Åland 13 500 12 912 13 500 13 593 24 6 626 4 367 7,2 7,5 7,5 1 875 1 813 1 813

Yhteensä 3 143 000 3 076 596 3 111 000 3 007 878 1 792 1 737 223 1 738 125 1 294 1 250 1 195 2 404 2 408 2 519

sis muutpaitsi työlli-syystyöntek:t

Saapuneet asiat, kpl Käsitellyt asiat, kpl Avoinna ulosottoasioita, kpl Tuottavuus; käs.as./htvHenkilökunta, htv

Ulosottovirasto

Etelä-Karjala

Etelä-Pohjanmaa

Etelä-Savo

Helsinki

Itä- ja Keski-Uusimaa

Kainuu

Kanta-Häme

Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa

Keski-Suomi

Kymenlaakso

Lappi

Länsi-Pohja

Länsi-Uusimaa

Oulun seutu

Pirkanmaa

Pohjois-Karjala

Pohjois-Savo

Päijät-Häme

Raahen seutu

Satakunta

Varsinais-Suomi

Åland

Yhteensä

ULOSOTTOVIRASTOJEN TULOSTAVOITEET VUODELLE 2013 JA NIIDEN TOTEUTUMINEN

Arvio Toteutunut Arvio Toteutunut Arvio Toteutunut Arvio Toteutunut Arvio Toteutunut

6,5 6,3 33,1 31,6 49 50 48 52 18 000 22 510

6,6 5,8 30,2 28,5 50 52 50 59 30 500 32 873

6,9 7,0 32,6 34,7 46 46 47 56 25 000 27 827

6,6 7,4 27,8 27,2 45 39 48 46 157 000 165 659

6,5 7,0 27,4 27,1 45 48 40 52 115 000 113 592

6,8 6,4 31,3 25,8 54 50 56 50 10 000 10 118

6,4 7,1 23,7 26,7 47 51 53 54 31 000 39 780

6,5 6,5 36,5 39,1 57 56 50 57 40 000 39 816

6,1 6,2 32,0 33,2 45 44 50 51 40 000 44 025

6,4 9,1 29,8 34,9 45 48 41 50 25 000 30 113

6,2 5,8 30,2 29,2 48 48 50 46 19 200 19 188

7,2 7,3 31,0 28,2 45 42 42 45 10 000 9 948

6,9 6,8 25,1 23,9 47 48 40 51 76 000 91 272

6,9 6,0 31,6 29,4 45 41 53 47 41 000 39 812

6,7 7,4 32,5 33,1 45 44 45 48 73 000 81 732

6,7 8,3 32,6 37,8 41 46 49 55 23 000 23 592

6,9 6,8 35,7 37,3 50 48 50 51 41 000 40 990

5,5 5,6 30,6 32,7 42 42 39 44 33 500 41 963

7,0 7,0 27,6 29,1 54 55 57 57 16 000 18 602

7,2 7,1 29,4 29,3 47 45 46 49 42 300 44 858

7,7 7,4 30,1 31,3 45 46 42 49 87 000 87 431

5,4 3,9 39,1 37,7 70 78 45 69 4 500 5 638

6,7 6,9 30,0 30,2 45 46 42 50 958 000 1 031 339

Peritty euromäärä, 1000 euroa

Perityksi saatujen ja varattomaksi tod.

saatavien suhde %

Keskimäär. käsittelyaika, kk Taloudellisuus, € / asia

Perityksi saatujen ja varattomaksi tod. asioiden

suhde %

Ulosottovirasto

Etelä-Karjala

Etelä-Pohjanmaa

Etelä-Savo

Helsinki

Itä- ja Keski-Uusimaa

Kainuu

Kanta-Häme

Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa

Keski-Suomi

Kymenlaakso

Lappi

Länsi-Pohja

Länsi-Uusimaa

Oulun seutu

Pirkanmaa

Pohjois-Karjala

Pohjois-Savo

Päijät-Häme

Raahen seutu

Satakunta

Varsinais-Suomi

Åland

Yhteensä

ULOSOTTOVIRASTOJEN MENOT , TULOT JA KEHYKSET VUONNA 2013

Menot €Ulosotto-

maksutulot €Tulot % menoista Ulosottovirasto Jaettu kehys 2013 Menot

Jäljellä 31.12.2013

1 980 703 1 729 065 87,3 Etelä-Karjala 2 069 795 1 980 703 89 092

3 016 833 2 535 700 84,1 Etelä-Pohjanmaa 3 052 663 3 016 833 35 830

2 762 136 2 107 235 76,3 Etelä-Savo 2 771 191 2 762 136 9 055

12 164 966 10 247 788 84,2 Helsinki 12 818 128 12 164 966 653 162

8 058 282 8 182 185 101,5 Itä- ja Keski-Uusimaa 8 660 088 8 058 282 601 806

1 209 326 936 269 77,4 Kainuu 1 255 172 1 209 326 45 846

3 081 736 2 740 965 88,9 Kanta-Häme 3 080 325 3 081 736 -1 411

4 443 095 3 041 804 68,5 Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa 4 345 937 4 443 095 -97 158

4 272 641 3 616 007 84,6 Keski-Suomi 4 375 010 4 272 641 102 369

2 946 068 2 152 480 73,1 Kymenlaakso 2 985 224 2 946 068 39 156

2 142 876 1 671 484 78,0 Lappi 2 195 035 2 142 876 52 159

1 301 783 922 026 70,8 Länsi-Pohja 1 365 600 1 301 783 63 817

5 698 654 6 314 470 110,8 Länsi-Uusimaa 5 880 770 5 698 654 182 116

4 343 714 3 283 104 75,6 Oulun seutu 4 395 111 4 343 714 51 397

7 759 373 6 151 727 79,3 Pirkanmaa 8 101 370 7 759 373 341 997

2 940 249 1 901 774 64,7 Pohjois-Karjala 2 964 411 2 940 249 24 162

4 663 879 3 407 020 73,1 Pohjois-Savo 4 744 746 4 663 879 80 867

3 744 014 3 109 566 83,1 Päijät-Häme 3 737 542 3 744 014 -6 472

1 910 498 1 604 982 84,0 Raahen seutu 1 935 620 1 910 498 25 122

4 206 578 3 441 341 81,8 Satakunta 4 287 820 4 206 578 81 242

7 740 948 6 381 771 82,4 Varsinais-Suomi 7 821 238 7 740 948 80 290

513 905 447 301 87,0 Åland 511 589 513 905 -2 316

90 902 255 75 926 066 83,5 93 354 385 90 902 255 2 452 130

o600hll

Konekirjoitusteksti

Liite 9

VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO RIKSFOGDEÄMBETET

Kauppiaskatu 1, PL 330 / Köpmansgatan 1, PB 330 20101 TURKU ÅBO

puh / tfn 029 56 65150 www.valtakunnanvoudinvirasto.fi

www.riksfogdeambetet.fi