16 Valkonauha Valkonauha 17

Raamatun unet Mikä on Raamatun kanta uniin? Ovatko lähtöisin ylä- vai alakerran Herralta?

Vastausta siihen ei löydy niistä monista kymmenistä Raamatun jakeista, jotka viit-taavat uniin tavalla tai toisella.

Esimerkiksi Jeremia on in-nokas unien vastustaja: ”Äl-kää antako profeettainne, joi-ta on keskuudessanne, ja tietä-jäinne pettää itseänne, älkääkä totelko unianne, joita te unek-sutte.”

Jeesus Siirakin kirja toteaa: ”Monen ovat unet vieneet har-haan, ja he ovat pettyneet, kun ovat niihin toivonsa panneet.” Jobilla on myönteisempi nä-kemys: ”Unessa, öisessä näys-sä ... hän avaa ihmisten korvat ... kääntääkseen ihmisen pois pahasta teosta ja varjellakseen miestä ylpeydestä, säästääk-seen hänen sielunsa haudasta ja hänen henkensä syöksymäs-tä peitsiin.”

Neljännessä Mooseksen kirjassa on omaakin näke-mystäni hyvin kuvaava ilmai-su unien tulkinnan vaikeudes-ta ja epämääräisyydestä. ”Jos keskuudessanne on profeet-ta, niin minä ilmestyn hänel-le näyssä, puhun hänen kans-saan unessa.” Unet ovat täs-sä lauseessa vielä Jumalan ja ihmisen välissä virhealtteine tulkintoineen, jotka monise-litteisyydellään verhoavat to-dellisuuden suoran tajuami-sen. Jatkolause kertoo mitä ta-pahtuu kun ihminen ei tarvit-se enää uniakaan Jumalasuh-teessaan: ”Niin ei ole minun palvelijani Mooses ... hänen kanssaan minä puhun suusta suuhun, avoimesti enkä peite-tyin sanoin”. Tämä Mooseksen kirjan kohta sijoittaa unita-junnan ahtaan päivätajunnan ja täysin sen ulottumattomilla olevan kaikkeudellisen todel-lisuuden välimaastoon, jonne

itämaisetkin uskonnot tapaa-vat unet sijoittaa.

Unien välittämät sanat ei-vät kylläkään ole peitettyjä sanoja, kuten eivät minkään muunkaan kielen sanat, vaan informaatiokatkos on kieltä osaamattoman kuulijan kor-vien välissä, ei kielessä itses-sään. Unien kieltä on päiväta-juntamme vaikea ymmärtää, koska se on tunteiden ja visi-oiden kieltä. Meistä ei yleen-sä ole Mooseksen tavoin suo-ran profeetalliseen dialogiin Jumalan kanssa, mutta uni-en avulla voimme nähdä edes hiukan selvemmin, milloin olemme vaarassa taas kerran ajelehtia elämämme tyrskyis-sä seuraavalle karille.

Ennusunet ovat liikaa mo-nien maailmankatsomuksel-le, niinpä ne kielletään joko harhoina tai Saatanan juoni-na, vaikka Raamatun tekstit suhtautuvatkin merkittävim-piin ennusunia näkeviin voit-

USKONTO, IHMISYYS JA YHTEISKUNTA

Unet,

16 Valkonauha Valkonauha 17

topuolisesti Jumalan miehinä. Daniel oli varsinainen ennus-unigeneraattori, niin omien uniensa näkijänä kuin mui-den ennusunien selittäjänä, jo-ka ei kohdettaan säästellyt tu-levien hirveyksien kuvailuis-saan. Myös Joosef selitti omia ja toisten enneunia kovinkin suorasukaisesti. Esimerkik-si ennustus leipurille tämän joutumisesta kolmen vuoro-kauden päästä hirteen herät-tää kysymyksen onko moisen löyhäsuisen ennustusten räis-kimisen uhrilleen aiheutta-malla lisäkärsimyksellä eettis-tä oikeutusta, olipa ennusteli-ja kuinka arvostettu tahansa. Olen itse joutunut näkemään kuinka ennustus, toteenkäy-mätönkin, voi jäädä turhaa tuskaa tuottavaksi pitkäaikai-seksi pelotteeksi kuulijalleen. Perustelut ennustusten opet-tavuudesta ja kuulijansa syn-nintuntoon herättämisestä ovat huonoja syitä toisten kiu-saamisen oikeuttamiseksi.

Puolesta ja vastaan vuosisadasta toiseenKannanotot jatkavat vaihtelu-aan Raamatun jälkeisten vuo-sisatojen lukuisissa Raamatun-tulkinnoissa. FM Jesse Keski-ahon katsaus Euroopan keski-aikaisen kristikirkon uniasen-teista valaisee selkeästi kuinka uniin suhtautuminen on jat-kuvassa liikkeessä heilahdel-len vallankin valtapoliittisin motiivein melkein varaukset-toman myönteisyyden ja mil-tei täydellisen kielteisyyden

välillä. Osa pyhimyskulttien yhteydessä esiintyvistä kir-kollisista kansankasvatusoh-jeista on painottanut merkit-tävien unien tottelemisen tär-keyttä, mutta onko merkittävä uni enkelin kuisketta vai de-monien juonia, siinä on unen-näkijää kiskottu aina vastak-kaisiin suuntiin. Suhtautumi-sen hapuilevaisuus ei kosketa ainoastaan kristikansaa, vaan näyttää kaikkina aikoina ol-leen eri kulttuurien piirissä yhtä ajelehtivaa.

Vaikka kristinuskon eri suuntausten kanta uniin on-kin vuosisatojen mittaan ol-lut länsimaissa vaihtelevaa, se säilytti 1900-luvun alkuun asti unien tulkinnan auktori-teettiasemansa, jonka länsi-maiseen kulttuuriin nopeaa tahtia juurittuva uskontoviha-mielinen psykoanalyysi kaap-pasi nopeasti itselleen jatkaen yhtä autoritaarista unien tul-kintaa kuin mitä kirkko oli jo vuosisadat harjoittanut.

Juuri nykypäivien kirkko on toisaalta ollut unien tut-kimisen kasvualustana. Kun amerikkalainen emeritus-professori, psykiatri Monta-gue Ullman kehitti 1970-lu-vun alussa Ruotsissa uniryh-mäprosessiaan, jota itsekin käytän, se alkoi levitä Ruot-siin merkittävässä määrin juuri kirkon kautta, varsinkin sielunhoidon piirissä. Proses-sin laajemmin tunnetuksi te-kemistä varten perustettiin kaksikymmentä vuotta sitten Ullmanin myötävaikutuksella

Ruotsiin Drömgruppsforum, ja sitä vastaava organisaatio Suo-men uniryhmäforum vuonna 2003. Suomeen alkoi prosessi hiljalleen juurtua viime vuo-sikymmenen aikana, ja usei-ta kirkon työntekijöitä on ol-lut siihen myötävaikuttamas-sa. Itse olen ohjannut uniryh-miä kohta kolmenkymmenen vuoden ajan hyvin monille ja monenlaisille ammattilais- ja maallikkoryhmille, järjestel-mällisimmin psykiatrian yksi-kön työntekijöille ryhmätyön-ohjauksen muodossa.

Ryhmänä unen ääRelleKäytännössä tärkeimmän uni-en ymmärtämisen edellytyk-sen eli Ullmanin mallin mu-kaisen omakohtaiseen oival-lukseen perustuvan uniryh-mätyöskentelyn olen esitellyt seikkaperäisesti oppikirjassa-ni Unien opissa. Viittaan myös nettisivuilleni, jossa vallankin artikkelini Uni – tuttu tunte-maton kertoo uniryhmäpro-sessin käytännön toteutuk-sesta. Suomen uniryhmäforu-milta näet lisätietoja mm. kir-jallisuudesta ja koulutustilai-suuksista.

Prosessi on 5–10 ihmisen pienryhmäprosessi, jossa yk-si osallistujista kertoo oman unensa, johon eläydytään eri-tyisen intensiivisesti usean eri vaiheen kautta 2–3 tunnin ajan etsien unennäkijän elä-män ja hänen unensa yhteyk-siä.

18 Valkonauha Valkonauha 19

vaihe i: unennäKijä KeRtoo unensaI A Unennäkijä kertoo unensa, ja vain sen – ei mitään sen ulkopuolelta.I B Ryhmä selventää itselleen unen yksityiskohtia lisäkysymyksin.

vaihe ii: Ryhmä ottaa unen omaKseenII A Tunteet: Ryhmä ottaa unen omaksi unekseen eläytyen unen herättämiin tunteisiin ensin

keskenään (ei unennäkijän kanssa, jota ei saa tässä vaiheessa häiritä) .II B Symbolit: Ryhmä eläytyy tunteiden lisäksi myös unikuvien herättämiin symboleihin.

Edelleenkään ei unennäkijän kanssa keskustella.

vaihe iii: uni Palautetaan unennäKijälleIII A Unennäkijän täysin vapaamuotoinen palaute, jota ryhmä ei saa keskeyttää. III B Unennäkijän ja ryhmän dialogi 1 Tunneyhteyksien etsintä eritoten unta edeltävästä päivästä 2 Unen toisto: ryhmän jäsen lukee unen ääneen sopivan mittaisina paloina, joita tar-

kennetaan lisäkysymyksin ja unennäkijän ideoin. 3 Yhdistävät projektiot; orkestrointi: unennäkijän tuottamasta materiaalista luodaan

mahdollisimman kattavia kokonaisnäkemyksiä, joita tarjotaan (ei tulkita) unennäkijälle. Huomioidaan aivan erityisen tarkasti, mitä osia niistä unennäkijä itse vahvistaa.

vaihe iv: unennäKijän mahdollinen Palaute seuRaavan taPaamisen alussa

Unennäkijälle (ryhmän seuraavassa tapaamisessa)

Jos sinulla on joitain lisäideoita tai oivalluksia unestasi tai ryhmän työstä sen kanssa, olet vapaa jakamaan ne nyt mei-dän kanssamme.

Unennäkijän turvallisuudesta huolehditaan ryhmässä monin eri tavoin, sekä käytetään mo-nia eri lähestymistapoja, jotta uni avautuisi mahdollisimman ymmärrettäväksi. Tässä pro-sessissa on tulkinta (luuloteltu paremmintietäminen) kielletty, mutta eläytyminen maksimoi-tu. Kaikki sukeltavat uneen, ottavat sen omakseen, elävät sen vaikutuspiirissä, eivätkä turvaudu kehenkään uniauk-toriteettiin, eikä ryhmän oh-jaajalla ole unennäkijän unen sisällön suhteen sen enempää sananvaltaa kuin muillakaan ryhmän jäsenillä.

Prosessi on alusta alka-en suunniteltu kenen tahan-sa käyttöön. Toistan: proses-si on alusta alkaen suunnitel-tu kenen tahansa käyttöön. Se ei sisällä mitään ennalta ase-

tettua unentulkintatapaa, ei-kä vaadi minkään ihmistun-temusopin diplomia, eikä ole sitoutunut mihinkään erityi-seen maailmankatsomukseen. Se on kuin hentoa unen kasvia tulkitsijoilta ja teoreetikoilta suojeleva kehikko, jonka si-sällä uni saa tilaisuuden kas-vaa ja puhjeta näkyvään kuk-kaan, joka avaa kauneutensa koko ryhmälle, ei vain unen-näkijälle.

unien luonneKuviin puetut tunteetUnet ovat tunteiden ja visioi-den kieltä. Ne ovat mielen ku-vien esiäiti.

Käytännön unityöskente-lyssä unien merkittävin omi-naisuus on se, että unet ovat kuviin puettuja tunteita. Jokai-nen meistä on ollut tilantees-

sa jossa kysymme itseltämme rakastaako tuo toinen minua, pitäisikö minun lähestyä hän-tä, hylkääkö hän minut? Valit-senko suojautumisen, yksinäi-syyden kylmyyden vai toiselle avautumiseeni liittyvät riskit? Jatkanko minut loppuun polt-tavassa työpaikassani vai ir-tisanoudunko työttömyyteen ja taloudelliseen katastrofiin? Kohtaamme loputtomasti pie-niä ja suuria epävarmuuden hetkiä oikeimman menettely-tavan ja asenteen suhteen ko-ko elämämme läpi, iloja ja su-ruja, vihaa ja rakkautta koh-talon arvaamattomissa kou-rissa.

Jos emme onnistu käsittele-mään näitä tunteitamme päi-vän aikana, ne siirtyvät uni-tilaan muodostaen eläviä ku-via, taideteoksia, joiden ra-

18 Valkonauha Valkonauha 19

kennusaineena ovat aiemman elämänhistoriamme tilanteet. Nostamme kuolleista jo vuo-sikymmenien takaisia ihmi-siä, eläimiä, paikkoja, maise-mia, tapahtumia, tilanteita, jotka tavalla tai toisella ovat aikoinaan virittäneet meissä nykyisen pulmamme aiheut-tamien tunnetilojen kaltaisia tuntemuksia.

Päivätajuisten älyllisten ratkaisuyhteyksien hakemi-nen vaihtuu näin unessa sa-maan ongelmaan liittyvien tunneyhteyksien etsimiseksi. Kumpienkin yhteyksien kar-toitus on tarpeellista ongel-manratkaisun hedelmällisim-män vaihtoehdon löytämisek-si. Emme herättyämme yleen-sä heti tajua näitä yhteyksiä, vaan ne täytyy unikuviin sy-västi paneutuen joukolla etsiä, jotta niiden sisältämät tunteet pääsevät avautumaan näky-villemme.

Petosta ja johdatustaRaamatun ja sen selittäjien va-roitteluista uniin uskomisessa käy ilmi vaikeus arvioida uni-en luotettavuutta. Kirkon pii-rissä tämä pohdinta on käyty lähinnä henkimaailman kä-sittein. Johanneksen kirjees-tä löytyy tähän tervehenki-nen ohjenuora: ”älkää jokais-ta henkeä uskoko, vaan koetel-kaa henget”. Eli miksi kiirehtiä myöntämään tai kieltämään ennen kuin asiaa on tutkittu tarkemmin. Vaikka unet itses-sään ovatkin aitoja, valehtele-maan pystymättömiä luon-nonilmiöitä, viattoman lap-sen kaltaisia, toisaalta ne voi-daan sopivin selityksin valjas-taa myös omien ideologioiden välineiksi. Jokainen meistä

pyrkii enemmän tai vähem-män kiertämään ongelmiaan ja kätkemään hankalia puoli-aan niin itseltään kuin toisil-ta, siinähän ei ole mitään ih-meellistä. Niinpä unennäki-jä saattaa noukkia unestaan vain ne osat, jotka sopivat hä-nen päivätajuisiin päämää-riinsä, ja korottaa näin unet omien pyyteittensä asiamie-hiksi ja puolustusasianajajik-si. Itsepetoksen ongelma on pienempi uniryhmässä, jo-ka turvallisessa, tulkitsemat-tomassa ilmapiirissä valaisee unta eri puolilta, kukin osan-ottaja oman elämänkokemuk-sensa valossa. Unennäkijän on silloin helpompi huomata ne pulmat, joita hän on yksin ol-lessaan pyrkinyt välttämään.

aaltoja ajattomuuden meressäLaajempi näkökulma uniin on nähdä ne kenttäilmiöinä. Uni-versumi on rajaton kenttä, jos-sa kaikki vaikuttaa kaikkeen kuten runoilijat ja kvanttifyy-sikot ovat jo pitkään tienneet. Jos yksi ainoa ihminen muu-tettaisiin Einsteinin kuului-simman kaavan E=mc2 mu-kaisesti kokonaan energiaksi, se vastaisi voimaltaan yli sa-taatuhatta Hiroshiman ato-mipommia. Niin on myös uni kuin alisen tajunnan valtavas-ta merestä päivätajunnan pin-nan saavuttava aalto, meren osa, siitä näennäisesti eriy-tyvä, joka saattaa erehdyttää luulemaan unta synnyttäjäs-tään erilliseksi ilmiöksi. Unet ovat elämän valtameren eläviä laineita, päivätajunnalle het-keksi havaittavan muodon ot-taneita.

Kun unien yhteys ihmisyy-den kokonaisuuteen selviää, häviää päivätajunnan luulotte-lema keinotekoinen raja unen ja päivätajunnan väliltä. Unet ovat kuin ihmisen sisimmän psyyken tilan signaaleja päi-vätajuntaan välittäviä radio-majakoita meille muille jotka vielä tarvitsevat välittäjiä it-sensä ja Jumalan välillä.

Entä mitä unet pohjimmil-taan ovat? Vastaus on erityi-sen yksinkertainen: kukaan ei tiedä. Unet ovat osa ihmis-tä, eikä kukaan tiedä mitä ih-minenkään pohjimmiltaan on. Kukaan ei tiedä myöskään mitä elämä pohjimmiltaan on, koska se on äärettömyydes-sään pohjaton.

unien meRKitysyksilölleNäin tällaisen unen. Mitähän se merkitsee? - Se on tavallisin mutta hedelmätön kysymys, johon ei oikeaa vastausta ole. Mitä Mona Lisa merkitsee? Mitä auringonlasku merkit-see? Mitä rakkaus merkitsee? -- Ymmärrämme vielä helpos-ti auringonlaskun, Mona Li-san tai rakkauden tarkoituk-sen kysymisen järjettömyy-den, ja että niiden suurin mer-kitys ei ole niiden tarkoituk-sen etsimisessä vaan niiden välittömässä vaikutuspiirissä koetussa koko olemustamme koskettavassa elämyksessä, mutta sitä vastoin emme osaa kohdata uniamme samalla ta-voin, koska länsimainen mie-lemme on tottunut saamaan selityksen kaikkeen, joskaan enää ei kirkolta vaan tieteeltä, ja jo vuosisadan ajan ihmistie-teistä tunnetuimmalta eli psy-koanalyysilta, joka lisäksi pa-

20 Valkonauha Valkonauha 21

tologisoi ne. Freud totesi vielä viimeisinä vuosinaankin, että ”uni on patologinen ilmiö, en-simmäinen jäsen sarjassa, jo-hon kuuluvat myös hysteeriset oireet, pakkomielteet ja har-hat”.

Uniryhmissä voi unista sel-vitä hyvinkin monenlaisia seikkoja, mutta pelkkä älylli-nen yhteensopivuus ei ole vielä lainkaan unen ymmärtämistä. Unen kieli on elämysten kieli, kehon kokonaisvaltainen re-aktio, tunne-elämys, visio, ei-kä mikään rationaalinen, yk-siulotteinen, hengiltä litistetty merkitys. Silti unia ei voi kos-kaan kokonaan ymmärtää sii-tä yksinkertaisesta syystä, et-tä ne ovat äärettömän elämän äärettömiä ilmauksia. Kuiten-kin niiden osittaisellakin ym-märtämisellä on merkityksen-sä, sillä ne valaisevat ihmistä ja hänen suhdettaan kanssaih-misiinsä ja maailmaan syvem-mältä kuin mihin päivätajui-nen järkeily voi koskaan ulot-tua.

yhteiskunnalleLänsimaisten tiedekriteerien mukaisella tieteellisellä lähes-tymistavalla ei ole mitään te-kemistä unien ymmärtämisen kanssa. Tiede voi toki mitata hyvinkin tarkasti nukkumi-sen eri vaiheet, tietokoneku-vata päänsisäisiä tapahtumia, luokitella unien ja uneksijoi-den ominaisuuksia pääsemättä silti hiukkaakaan lähemmäksi unien sisällön elävää ymmär-tämistä, vaan se kulkee omaa rationaalista polkuaan.

Unisanakirjalistoista pika-tulkintoineen ei ole apua. Ei myöskään satavuotisesta psy-koanalyyttisesta tulkintape-rinteestä, joka toisaalta kyllä unien arvon hyvinkin syvästi tajuten kieltää unien henkisen ja hengellisen ulottuvuuden, ja tekee unista niiden lähes-tymistä vaikeuttavia perus-olettamuksia. Se ei myöskään ole edes yrittänyt luoda mi-tään käytännönläheistä lähes-tymistapaa, jolla unien aino-at asiantuntijat eli unennäki-jät itse voisivat lähestyä omia

uniaan, vaan on jäänyt var-jelemaan omaa auktoriteetti-asemaansa niinkuin kirkko ennen.

Nämä suhtautumistavat ovat tietysti aikakautensa ja länsimaisen kulttuuriperin-teensä synnyttämiä lapsia, jot-ka joutuvat jättämään uskon-noille, saduille, myyteille ja taiteille kaiken sen mikä ei to-distaudu oikeaksi ja tartu ra-tionaalisen, järkiperäisen suh-tautumistavan haaviin.

Kolmannen sektorin silta Valkonauhaliitto on yhteis-kuntaan vaikuttava aktiivi-nen kolmannen sektorin toi-mija, joka pitää yhteyttä niin yksilöön kuin yhteiskuntaan-kin pyrkien tukemaan elä-misen hallintaa. Koska yh-teiskuntamme on kovin neu-voton, jopa pelokaskin unien suhteen, on unilla juuri kol-mannen sektorin piirissä suu-rin mahdollisuus laajeta ny-kyiseltä korpivaellukseltaan yhteiskunnan kiinteämmäksi osaksi. Kolmannella sektorilla

Unet (REM-unen kehä – unet nähdään juuri REM-unijakso-jen aikana) ovat kuin viestejä välittäviä radiomajakoita päi-vätajunnan ja sitä paljon val-tavamman olevaisen välillä. Olevainen, eli kaikki mitä on eli kaikki maailmankaikkeu-det, sisältyy peritodellisuu-teen, jonka monilukuisista kulttuurisidonnaisista nimi-tyksistä yksi on Jumala. Uni-ryhmät voivat yhteisvoimin unta apunaan käyttäen laa-jentaa hieman päivätajuista todellisuuttaan eli nähdä hie-man syvemmälle todellisuu-teen. Mutta vain yksilö voi saada kosketuksen peritodel-lisuuteen, jos hän on siihen sisäisesti valmis.M

arkk

u si

ivol

a

20 Valkonauha Valkonauha 21

kohtaamme elämän suoraan, tulkitsematta, teoretisoimat-ta, älyllistämättä, patologisoi-matta ja psykiatrisoimatta, si-tä enemmän todellisuus pu-huu meille kuten Moosekselle, suusta suuhun, avoimesti, eikä enää symboliensa kautta.

Risto Santavuori kuvaa hy-vin uniryhmien hengen ”Yh-teistoiminnallisen uniryhmän lyhyt käsikirja” -tekstinsä vii-meisissä lauseissa:

uniryhmä ei ole auttamista tai terapiaa:ainoa auttaja uniryhmässä on unija unen ainoa tuntija on unennäkijä

näiden kahden, unen ja sen näkijän, opastamanavoi ryhmän jäsen löytää polun sellaiseen maisemaanjossa ei ole koskaan aikaisem-min ollut

sitä sanotaan oppimiseksihenkiseksi kasvuksielämän armoksi

on mahdollisuus olla suuriksi jähmettyneitä organisaatioita notkealiikkeisempiä ja kokei-lualttiimpia uudeltakin tun-tuville ihmisyksilön auttamis-ideoille, silloittaa unille tietä yhteiskuntaan yhdeksi sen ar-vokkaista tukimuodoista.

Nykyään on yleisesti hy-väksytty ja psykiatrian piiris-sä jopa lainsäädännöllisen to-teuttamispakotteen Mielenter-veyslain 4§ muodossa vuonna 1990 saanut sellainen toimin-tamuoto, joka on asettautunut olennaiseksi osaksi suurten-kin organisaatioiden rakentee-seen: työnohjaus. Ihmissuhde-työntekijöille ja luovien alojen ihmisille uniryhmämuotoi-nen työnohjaus kehittää ni-menomaan heidän olennaisin-ta työkaluaan; omaa persoo-naansa. Koska unet kertovat aina myös näkijänsä suhtees-ta työhönsä, sopii tämä työn-ohjausmuoto mitä erilaisim-piin organisaatioihin osaksi niiden jatkuvaa koulutusoh-jelmaa. Voin vain unelmoi-da jopa koululaitoksesta, jossa nuoret saisivat tutustua hen-kilökohtaisesti uniensa kautta ihmisyytensä ytimeen jo elä-mänsä varhaisessa vaiheessa, mutta siihen ei kulttuurimme liene valmis tuskin koskaan.

Olen nähnyt monien sato-jen avautuneiden unien va-laisevan ihmisen sielun sopu-koita hedelmällisellä, eheyt-tävällä tavalla, johon pelkkä päivätajunta ei ahtaudessaan pysty. Ne valaisevat hologram-min tavoin jokaisen osasen-sa kautta unennäkijänsä ko-ko elämänkaarta. Silti ne ovat vain yksi virstanpylväs kas-vavan ymmärryksen loputto-malla tiellä. Mitä enemmän

Viitteet

C.G. Jung: Psychological Reflections. Bollingen Series XXXI. New York: Panther. 1953

Jesse Keskiaho: Kirkon suhtautumi-nen uniin ja näkyihin varhaiskes-kiajan Euroopassa (600–800). Ne-tissä: www.glossa.fi/glossae/lehdet/glossae_2004_1.html#Keskiaho

Risto Santavuori: Yhteistoiminnal-lisen uniryhmän lyhyt käsikirja – Montague Ullmanin kokemuksel-lisen uniryhmätyöskentelyn mallia soveltaen. 2009. siivola.org/surf/kir-jallisuutta/kirjallisuutta.htm

Markku Siivola: Unien opissa – unet itseymmärryksen palvelukses-sa. Kirjapaja 2008.

Markku Siivolan kotisivut unista: www.saunalahti.fi/msiivola/

Markku Siivola: Uni – tuttu tunte-maton. Netissä: www.saunalahti.fi/msiivola/uni/uni-tutt.html

Suomen uniryhmäforumin (Surf) sivut: siivola.org/surf/

MArKKU SIIvOlA