urheilijan astman erityispiirteet -webinaari

Urheilijan astman

erityispiirteet

Jari Parkkari, dosentti, liikuntalääketieteen erikoislääkäri

Tampereen Urheilulääkäriasema

Terve Urheilija -ohjelma

KYMPPIYMPYRÄ

• Terve Urheilija -ohjelman ydin

• Ympyrän kymmenen osa-aluetta

pitävät sisällään kehittävään,

turvalliseen ja monipuoliseen

harjoitteluun liittyvät keskeiset

fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset

tekijät.

3

Allergia ja astma urheilijalla

27.10.2016 LT, dosentti Jari Parkkari, Tampereen Urheilulääkäriasema

Mitä astma on?

• Astma on hengitysteiden pitkäaikainen tulehdustila,

joka aiheuttaa limakalvojen turvotusta ja hengitysteitä

ympäröivän lihaksiston supistumisherkkyyttä erilaisille

sisäisille ja ulkoisille ärsykkeille.

• Yleisemmin astman oireita provosoivia tekijöitä ovat

siite- ja eläinpölyt, muut ilman epäpuhtaudet, kylmän

ilman hengittäminen, infektiot ja fyysinen rasitus.



Astma ja urheilu

• Rasituksen yhteydessä ilmenevä hengitysteiden

supistuminen aiheuttaa valtimoveren happipitoisuuden

laskun.

• Hengitystä avustavien lihasten työ lisääntyy ja

energian kulutus lisääntyy.

• Nämä muutokset aiheuttavat suorituskunnon laskun ja

altistavat alipalautumistilan kehittymiselle.


Astman fenotyypit

(Paula Kauppi. Suomen lääkärilehti 25/2015)




Astman oireet urheilijalla

• Pitkittynyt yskänärsytys (yli 4-6 viikkoa)

• Rasituksen jälkeen esiintyvä yskä, limaisuus

• Rasituksen yhteydessä esiintyvä hengityksen raskaus,

kipu henkitorvessa tai painon tunne rinnassa

• Toistuvat ja pitkittyvät hengitystieinfektiot

• Aamuyöllä esiintyvä yskä

• Korvin kuultava vinkuna uloshengityksen aikana



Useimmat astmasta kärsivät

urheilijat eivät tiedä

hengitysteidensä tulehdustilasta!

He tulevat usein lääkärin vastaanotolle

tyypillisten astmaoireiden sijasta seuraavista

syistä:

• eloisuuden lasku - lisääntynyt väsymys

• hidastunut palautuminen harjoittelusta ja alipalautumistilan

kehittyminen (korkeat ylösnousu- ja harjoitussykkeet,

alakuloisuus, tunneherkkyys, ärtyneisyys)

• kunto ei kehity odotetusti tai suorituskyky laskee

• silmin nähtävä lajin suoritusherkkyyden lasku.



ASTMAN YLEISYYS - TALVIURHEILULAJIT

• 42-55 %:lla murtomaahiihtäjistä todettiin astmaoireita

tai löydöksiä harjoitusten tai kilpailun yhteydessä

(Larsson ym. 1993, Pohjantähti ym. 2005)

• norjalaisista maajoukkuehiihtäjistä 16/20 (73%) on

diagnosoitu astma (Stang ym. 2015)

• 35 %:lla huipputason taitoluistelijoista esiintyi

hengenahdistusoireita intensiivisen harjoittelun

yhteydessä (Mannix ym 1996)



ASTMAN YLEISYYS - KESÄURHEILULAJIT

• 14 % kesälajien urheilijoista kärsi astmaoireista

(Helenius ym. 1997 ja 1998)

• 9 vuotta kestävyysjuoksua harrastaneista henkilöistä 24 %:lla (17/71) oli tutkimuksissa todettu astma (Helenius ym. J Allergy Clin Immunol 1998)

• 19 %:lla uimareista oli diagnosoitu astma

(Helenius ym. 1998).


-15

-10

-5

0

5

10

15

0 1 4 10 20 30 40

Minuuttia rasituksen jälkeen

FE

V1

-m

uu

tos

, %

Kilpahiihtäjä

Verrokki

30 min kohdalla

avaava lääke

Kenellä on hoitoa vaativa astma?

(Pohjantähti ym. 2005)

Aikaisemmin terveen kilpahiihtäjän ja saman

ikäisen opiskelijan FEV1-uloshengitysarvo 5 minuutin

mittaisen maksimirasituksen jälkeen



Allergia, astma ja urheilu

• allergiataustaisella urheilijalla on moninkertainen riski sairastua astmaan

• mitä useampi positiivinen ihoreaktio todetaan allergioita selvittävässä prick-testissä sitä suurempi on astman todennäköisyys urheilijalla:

Astman todennäköisyys (OR)

– 0 positiivista ihoreaktiota 1

– 1-2 ” 1.59

– 3-4 ” 3.54

– 5- ” 5.51

(Helenius ym. J Allergy Clin Immunol 1998)


Urheilijan astma diagnosointi

• oireiden tunnistaminen, alkuvaiheessa oireet saattavat poiketa huomattavasti tavanomaisista astmaoireista

• pelkkien oireiden perusteella ei pidä aloittaa astmalääkitystä: urheilijoilla oireet korreloivat heikosti hengitysteiden supistumisen kanssa

(Simpson ym. MSSE 2015)

• astman diagnoosi tulee tehdä toimintakokein (rasitusspirometria on spesifisin rasitusastman tutkimus)

• aina tulee poissulkea myös muut mahdolliset sairaudet oireiden taustalla.




Keuhkojen toimintakokeet vastaanoton

yhteydessä

• VT-spirometria ja

bronkolyyttikoe

(USB-spirometri)

• aloitetaan PEF-seuranta

(kuvastaa isoja hengitysteitä)

Medikro SpiroStar



Pienten ilmateiden sulkeutumisesta aiheutuvan

ilmasalpauksen ja dynaamisen restriktion arviointiin

spirometriassa sopivat parhaiten:

- FVC

- FVC / VC

ilmasalpauksessa näkyy arvojen pienentyminen

tai merkitsevä paraneminen bronkodilataatiokokeessa.

Karjalainen J ja Lehtimäki L. Suomen Lääkärilehti 7/2015

15-vuotias jääkiekkoilija, jolla ollut läpi kesän allergiaoireita. Kiekkokauden alettua alkanut esiintyä väsymystä ja yskän ärsytystä. Tehdään vastaanotolla VT-lepospirometria + bronkolyyttikoe.

FEV1: +12% ja +400ml


Obs! ● astman oireiden lisäksi urheilijan PEF-seurantaprofiili usein poikkeaa tavanomaisesta ● urheilijalla voi olla normaaliksi tulkittava PEF-seuranta, mutta silti hänellä voi olla voimakas hengitysteiden supistumisherkkyys rasituksen yhteydessä Oireilevalle urheilijalle kannattaa tehdä rasitusspirometria, vaikka lepospirometria ja PEF-seuranta ovat normaalit.

LT, dosentti Jari Parkkari, Tampereen Urheilulääkäriasema terveurheilija.fi


Esimerkkitapaus:

Urheilija on ollut tavallista väsyneempi ja suorituskunto on laskenut.

Havainnut lepo- ja harjoitussykkeiden nousua.

Lihakset hapottaneet helposti.

Kovan rasituksen jälkeen esiintynyt henkitorvessa lievää limaisuutta.

Nukkunut hyvin, 1-2 passiivilepopäivää viikossa.

Syönyt monipuolisesti ja runsaasti.

Ei allergioita. 1-2 flunssaa vuosittain.

Suvussa ei erityistä.

Omalääkäri tutkinut perusteellisesti mm. laboratoriokokeet (mm. Hb 148,

Leuk-diffi normaali, …. mykoplasma neg.), poskiontelot normaalit,

keuhkokuva normaali. Virtaus-tilavuus-spirometria normaali.

PEF-seuranta tehty: puhalluksissa ei aamu-iltavaihtelua (kuva ohessa).



terveurheilija.fi

PEF-seuranta:

LT, dosentti Jari Parkkari, Tampereen Urheilulääkäriasema


Sininen käyrä: puhallus ennen rasitusta Punainen käyrä: puhallus 20 min rasituksen jälkeen

Tehdään TaULAlla virtaustilavuus-spirometria

maksimaalinen 6 min rasitustesti ulkona

FVC 103% -8%

FEV1 91% -24%

PEF 87% -32%

Ennen rasitusta

viitearvoista

20 min rasituksen

jälkeen

terveurheilija.fi LT, dosentti Jari Parkkari, Tampereen Urheilulääkäriasema


Obs! ● urheilijoilla esiintyy neutrofiilistä astmaa, jolloin astman taustalla ei tarvitse olla allergisuutta tai eosinofiliaa ● labroissa leuk ja herkkä-CRP voivat olla koholla, (tulevaisuus:ysköksen IL-8,nt elastaasi, interferoni) ● vaste inhaloitavaan glukortikoidisteroidiin on heikko! ovatko urheilijoiden mystiset hengitystieoireet Mykoplasma- ja Haemofilus influenzae –infektioiden seurauksena kehittyneitä neutrofiilipainotteisia hengitystietulehduksia?





13-vuotias kilpauimari. Säännöllinen hoitava lääkitys astmaan. Tänä syksynä esiintynyt hankalaa hengityksen tukkoisuutta kilpailuissa. Tehdään 6 minuutin rasitustesti ja spirometriapuhallukset:

FVC 120% -25%

FEV1 107% -40%

PEF 95% -30%

Viitearvosta + 5 min PE

Tupakoin päivässä:

Esimerkkitapaus neutrofiilisestä astmasta: 15-vuotias kilpauimari. Inhaloitava streroidilääkitys astmaan. Ei atopiataustaa. Ei eosinofiliaa. Esiintynyt hankalaa hengityksen tukkoisuutta kilpailuissa. Väsymystä hoidettu mykoplasmainfektiona. Tehdään 2 viikon PEF-seuranta:




15-vuotias kilpauimari. Säännöllinen inhaloitava steroidilääkitys astmaan. Oireilee steroidilääkityksestä huolimatta. Ottanut lääkettä tupla-annoksella. Tehdään TaULAlla 6 min maksimaalinen rasitustesti ulkona

FVC 120% -25%

FEV1 107% -40%

PEF 95% -30%

Ennen rasitusta Viitearvoista:

5 min rasituksen jälkeen

terveurheilija.fi


Obs! ● laryngofaryngeaalisen refluksin aiheuttamat hengitystieoireet ovat urheilijoilla yleisiä vaikka gastroskopia, pH-rekisteröinti ja manometria ovat tulkittavissa normaaleiksi ● laryngeaaliselle refluksitaudille ei ole olemassa tarkkoja diagnostisia kriteerejä.


Juoksu Pyöräily

15-vuotias hiihtäjä, jolla keväästä kuivaa yskää. Talvella mykoplasmainfektio.


Obs! ● lievä toiminnallinen äänihuulisalpaus (VCD) ja tätä seuraava sisäänhengityksen vinkuminen on varsin tavallinen oire urheilijalla ● äänihuulisalpauspotilaista 30–50 %:lla on samanaikainen astma (Ansaranta ym. SLL 41/2015) ● kurkunpään liikehäiriötä edeltää usein runsas liman eritys ja supistuminen alkaa äänihuulitason yläpuolelta. Video urheilijan kurkunpään supistumisesta lähellä maksimaalista rasitusta:



2

19-vuotias kestävyysjuoksija. Säännöllinen hoitava lääkitys astmaan. Atopiatausta. Siedätetty koivulle ja timoteille. Esiintynyt hankalaa sisäänhengityksen tukkoisuutta kilpailuissa. Ei limaisuutta tai yskää. Tehdään maksimaalinen rasitus 60 s mittaisena (kunnes sisäänhengitys vaikeutuu) tehdään välittömästi VTS, ensin PIF :

PIF -27%



2. puhallus 10 sekuntia edellisen puhalluksen jälkeen, ensin ekspirium:

PIF -4%




Norjalaisten maajoukkuehiihtäjien (18) ja

ampumahiihtäjien (2) käyttämä astmalääkitys:

Stang J ym. BJSM 2015

• 77 %:lla inhaloitava steroidi

• 68 %:lla antikolinergi

• 46 %:lla pitkävaikutteinen beeta2-agonisti

• 36 %:lla lyhytvaikutteinen beeta2-agonisti

• 18 %:lla antihistamiini

• 0 %:lla leukotrieeniantagonisti



Siedätyshoito

• mikäli urheilijalla on siitepölyallergia voidaan hänelle

antaa siedätyshoitoa

• siedätyshoito voi ehkäistä astman kehittymisen

(Jacobsen ym. 2007)

• hoidon perusedellytys on allergeenien alhainen

lukumäärä ja kahden vuoden ajan jatkuneet oireet

• alkuvaiheessa pistokset annetaan viikon välein 6 viikon

ajan ja sen jälkeen 6-7 viikon välein 3 vuoden ajan.

Teho säilyy jopa yli 10 vuoden ajan.

• tablettimuotoiset siedätyshoidot ovat yleistymässä

• siedätyshoidon aloittaa allergisiin sairauksiin

perehtynyt erikoislääkäri.

terveurheilija.fi



Astmaatikon alkulämmittely

• urheilijan suoritus itse kilpailussa paranee, mikäli hän

aiheuttaa itselleen ”rasitusastmareaktion” 1-3 tuntia

ennen (aikaväli yksilöllinen) kilpailutapahtumaa

• tällöin hengitysteiden lihaksisto muuttuu

vastaanottamattomaksi (refractary period) seuraavan

rasituksen aiheuttamalle ärsytykselle.

terveurheilija.fi



Astmaatikon alkulämmittelyn toteutus

• 1-3 tuntia (kokeillaan, mikä sopii itselle parhaiten)

ennen kilpailutapahtumaa tehdään sisällä tai ulkona

alkulämmittely, jonka aikana hengitys kiihtyy ja

nousee lähelle maksimia

• verryttelyn voidaan toteuttaa esim. kolmena tai

neljänä 20-30 sekunnin juoksuspurttina tai tasaisesti

voimistuvana 5-30 min kestoisena lajin omaisena

rasituksena (kokeillaan, mikä sopii itselle parhaiten).

terveurheilija.fi



Paperisota

• avaavista astmalääkkeistä terbutaliinille (Bricanyl® ja

vilanterolille (Relvar®) tarvitaan erikoislääkärin tekemä

erivapaus- eli TUE-hakemus antidoping –toimikunnalle

(ADT) sekä kansainväliselle lajiliitolle

• salbutamolin, formoterolin ja salmeterolin sekä

inhaloitavien glukokortikosteroidivalmisteiden käytöstä

riittää ilmoitus dopingtestipöytäkirjaan tai ADAMS-

järjestelmään

• urheilijan astmaa ei saa jättää hoitamatta doping-

säännösten takia, vaan se pitää ensin tutkia ja sitten

hoitaa niin hyvin, että urheilu huipputasollakin on

mahdollista.

terveurheilija.fi


Yhteenveto urheilijan astmasta

• oireiden tunnistaminen on erittäin tärkeää, koska moni urheilija ei tiedä omasta astmastaan

• astman diagnoosi tehdään toimintakokein (rasitusspirometria spesifisin rasitusastman tutkimus).

• lääkitys tulee räätälöidä astman fenotyypin ja vaikeusasteen mukaan

• ei farmakologisten ehkäisykeinojen (peruskunto, refractary period, nenähengityksen parantaminen, suojautuminen) tulee täydentää lääkehoitoa

• mikäli hyvin lääkitty urheilija saa oireita rasituksen yhteydessä, on myös muut astman kaltaisia oireita aiheuttavat sairaudet uudelleen poissuljettava.




KIITOS!

urheilijan astman erityispiirteet -webinaari

Education