uudenmaan skenaariot 2040 - uudenmaanliitto.fi · ison britannia: pääministeri cameron on...

27
© COPYRIGHT CAPFUL Uudenmaan skenaariot 2040 Merkkejä skenaarioiden toteutumisesta 26. kesäkuuta 2014 Helsinki Martti Setälä, Kimmo Kivinen Capful Seurantaryhmä: Päivi Blinnikka, Teija Hakamäki, Vesa Lipponen, Jouni Nupponen, Sasu Pajala ja Annika Sarkkola, Uudenmaan ELY-keskus Juha Eskelinen, Tarja Hartikainen, Olli-Pekka Hatanpää, Sirkku Huisko, Eija Väätäinen, Uudenmaan liitto

Upload: nguyenthuy

Post on 04-Jun-2018

217 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

© COPYRIGHT CAPFUL

Uudenmaan skenaariot 2040 Merkkejä skenaarioiden toteutumisesta 26. kesäkuuta 2014 Helsinki Martti Setälä, Kimmo Kivinen Capful

Seurantaryhmä: Päivi Blinnikka, Teija Hakamäki, Vesa Lipponen, Jouni Nupponen, Sasu Pajala ja Annika Sarkkola, Uudenmaan ELY-keskus Juha Eskelinen, Tarja Hartikainen, Olli-Pekka Hatanpää, Sirkku Huisko, Eija Väätäinen, Uudenmaan liitto

© COPYRIGHT CAPFUL

Vuonna 2012 Uudenmaan skenaarioprojektissa kuvattiin neljä erilaista Uudenmaan toimintaympäristön tulevaisuutta vuoteen 2040. Tämän esityksen osassa 1 on esitelty lyhyt yhteenveto skenaarioiden sisällöstä. Esityksen seuraavissa osissa on koottu yhteen merkkejä kunkin skenaarion toteutumisesta. Merkit ovat tässä hetkessä tehtyjä havaintoja toimintaympäristön tapahtumista ja uutisista, jotka tukevat eri skenaarioiden toteutumista. Merkkiraportin ovat laatineet Uudenmaan ELY-keskuksen ja Uudenmaan liiton asiantuntijoista koostuva seurantaryhmä ja Capful Oy yhteistyössä. Raportin yhteenveto vaikutusanalyyseineen on koostettu seurantaryhmän ja Uudenmaan ELY-keskuksen strategiaseminaarin (13.6.2014) osallistujien huomioiden pohjalta.

2 26.6.2014

© COPYRIGHT CAPFUL

S I S Ä L T Ö

OSA 1 Yhteenveto ja johtopäätökset

OSA 2 Uudenmaan skenaariot 2040

OSA 3 Merkkejä skenaarion 1 toteutumisesta

OSA 4 Merkkejä skenaarion 2 toteutumisesta

OSA 5 Merkkejä skenaarion 3 toteutumisesta

OSA 6 Merkkejä skenaarion 4 toteutumisesta

3 26.6.2014

© COPYRIGHT CAPFUL

Uudenmaan skenaariot 2040: Merkkejä skenaarioiden toteutumisesta

OSA 1 Yhteenveto ja johtopäätökset

4 26.6.2014

© COPYRIGHT CAPFUL © COPYRIGHT CAPFUL

Ihmisten keskinäinen ja instituuti-

oiden välinen luottam

us ja aktiivisuus

5 26.6.2014

Skenaario 1 Globaali kansankoti

Skenaario 4 Brändien vastuu

Skenaario 2 Paljon keppiä, vähän porkkanaa

Skenaario 3 Villi Pohjola

Yksityisten ympäristönsuojelutoimet merkittäviä

Politiikka ja kansainväliset sopimukset

Markkinavoimat

Pieni luottamus ja yhteisöllinen passiivisuus

Suuri luottamus ja yhteisöllinen aktiivisuus

Globaalin ohjauksen painopiste

Taloudessa ja ympäristöasioissa

NSA:n verkkovakoilun laajuus paljastui

Cleantech ala ja biotalous kasvavat Suomessa

Yhteenveto | Merkkejä skenaarioiden toteutumisesta – 13.6.2014

Napajäätiköiden sulaminen kiihtyy

Venäjä kääntyy Itään ja turvautuu voimankäyttöön

EU-kriittisyys on lisääntynyt

Suomen teollisuus romahti kuin 1990-luvulla Talouskasvun hyödyt valuvat rikkaimmalle eliitille

Työelämä on murroksessa

Kansallismielisyys on lisääntynyt

© COPYRIGHT CAPFUL © COPYRIGHT CAPFUL

6 26.6.2014

• Keskustelu merkkiraportista käytiin ELY:n strategiapäivillä 13.6.2014 neljässä eri ryhmässä.

• Ryhmät näkivät, että merkkiraportissa oli saatu esiin pääosin keskeisimmät

toimintaympäristön kehitykseen liittyvät asiat.

• Useat osallistujat totesivat, että skenaarion 2 merkit tuntuvat olevan vahvimmasta päästä. Toisaalta skenaarion neljä merkkejä pidettiin myös vahvoina. Edellisen sivun matriisissa on lihavoitu vahvimpina pidettyjä merkkejä, joista kuitenkin yhtä, kursiivilla merkittyä myös haastettiin.

• Ryhmien näkemykset siitä, mihin suuntaan skenaariomatriisissa oltaisiin menossa, vaihtelivat – tästä osoituksena ovat neljä palloa, jokainen kertoen yhden ryhmän näkemyksestä. Skenaarion 1 maailman suuntaan menemisestä nähtiin vähiten merkkejä. Skenaario 1 on myös ollut se skenaario, jonka maailman kehittymistä pidettiin jo skenaarioita laadittaessa toivottavimpana. Ehkä eniten merkkejä tuntui olevan nähtävillä skenaarioista 2 ja 4.

• Ryhmien mukaan robotiikan ja automaation kehitys ja sen vaikutukset koulutus- ja työvoima-tarpeisiin tulisi huomioida paremmin. Aiheena robotiikan kehitys liittyy skenaarion neljä maailmaan.

• Muina uusina tai aiempaa voimakkaampina toimintaympäristön ilmiöinä / asioina nousivat esiin kaupungistumisilmiön syveneminen, muutokset nuorten sukupolvien arvomaailmassa ja suhteessa työntekoon, Venäjän arvojen ja toimintatapojen muutos, joukkoistaminen, liuskekaasun ja -öljyn vaikutukset, Suomen teollisuuden jyrkkä alamäki, start-up ja kasvuyritysbuumi, liikenteen digitalisoituminen sekä kyberturvallisuus.

Yhteenveto | Merkkejä skenaarioiden toteutumisesta – 13.6.2014

© COPYRIGHT CAPFUL © COPYRIGHT CAPFUL

7 26.6.2014

Ulkoisen toimintaympäristön muutosten vaikutukset Uudenmaan kehittämiseen

• Skenaarioita laadittaessa (2012) listatuista välttämättömistä toimenpiteistä

haluttiin painottaa seuraavia (ks. s. 60):

Vahvistetaan ihmisten osallistumismahdollisuuksia kannustamalla ja kanavia kehittämällä

Kehitetään sähköisiä palveluja ja hyödynnetään niitä täysimääräisesti

• Venäjään liittyvien painopisteiden sisältöä tulisi tarkistaa nykytilanteen valossa. Talouskasvu voi palautua Venäjällä, mutta arvojen ja yhteistyön edellytysten osalta voi tulla pidempiaikaisia muutoksia.

• Koulutuksen rahoitus tulisi pitää riittävällä tasolla ja suunnata koulutustoimet koordinoidusti tulevaisuuden toimialojen tarpeisiin.

• Tärkeänä pidettiin Helsingin seudun vahvistamista kansainvälisenä innovaatiokeskittymänä mm. robotiikan osa-alueella.

• Alueen kehittämistoimijoiden välisiä rooleja haluttaisiin selventää.

• Skenaarion neljä varautumissuunnitelmat sopisivat käyttöön nykypäivänä, kun tunnutaan olevan liikkeellä kohti skenaarion 2 maailmaa. Eli luottamuksen vähentyessä toimet yhteistyön ja yhteisöllisyyden tiivistämiseksi korostuvat.

• Uusimaa-ohjelmassa nojataan vahvasti itään ja toisaalta myös tuo hiilineutraalius ja tiekartta ovat siinä mukana. Ohjelma ei niinkään kaipaa suunnanmuutosta kuin konkreettisia toimenpiteitä.

Yhteenveto | Keskeisiä huomioita muutosten vaikutuksista

© COPYRIGHT CAPFUL © COPYRIGHT CAPFUL

8 26.6.2014

• Nyt tehtyä skenaarioihin perustuvaa toimintaympäristön seurantatyötä pidettiin

hyödyllisenä ja toivottiin sille jatkoa.

• Skenaariotyö tukee pitkän tähtäimen työtä työpaikkojen rakentamiseksi.

• Skenaariopohjaiseen toimintaympäristön seurantaan toivottiin hieman enemmän aikaresursseja ja/tai jatkuvuutta, jotta skenaariot pysyisivät tuoreina mielessä ja niihin pääsisi nopeasti kiinni.

• Huomiota haluttiin kiinnittää skenaarioiden lopputilanteiden lisäksi skenaarioiden kehityspolkujen ymmärtämiseen ja niiden kehittymisen seurantaan.

Yhteenveto | Huomioita toimintaympäristön seurantaprosessista

© COPYRIGHT CAPFUL

Uudenmaan skenaariot 2040: Merkkejä skenaarioiden toteutumisesta

OSA 2 Uudenmaan skenaariot 2040

9 26.6.2014

© COPYRIGHT CAPFUL © COPYRIGHT CAPFUL

10 26.6.2014

Skenaarioiden rakenne ja nimet

Politiikka ja kansain-väliset sopimukset Markkinavoimat

Pieni luottamus ja yhteisöllinen passiivisuus

Suuri luottamus ja yhteisöllinen aktiivisuus

Globaalin ohjauksen painopiste

taloudessa ja ympäristöasioissa

Ihmisten keskinäinen ja instituutioiden välinen luottam

us ja aktiivisuus

Globaali kansankoti

Paljon keppiä, vähän porkkanaa

Brändien vastuu

Villi Pohjola

© COPYRIGHT CAPFUL © COPYRIGHT CAPFUL

11 26.6.2014

Skenaarioiden dynamiikka | Kuvaustekijät ja kiteytykset

Muutosvoimia ja kehitysprosesseja Globaalin tason kehitys (ml. talous ja politiikka,

osaamisen ja työn siirtyminen pois maasta)

Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset

Luonnonvarojen / energian riittävyys ja

kestävä käyttö

Euroopan vakaus ja kilpailukyky

Venäjän / Pietarin kehitys Alueellinen turvallisuus

Suomen ja alueen kv-asema, talous ja

kilpailukyky

Työn tekeminen ja teettäminen

Syrjäytyminen ja eriarvoistuminen Kansanterveyden tila

Yhdyskuntarakenne Liikenneyhteydet

Teknologinen kehitys ml. sähköiset palvelut ja

digitalisoituminen Itämeren tila

SKENAARIO 1

Globaali kansankoti

SKENAARIO 2

Paljon keppiä, vähän

porkkanaa

SKENAARIO 3

Villi Pohjola

SKENAARIO 4

Brändien vastuu

Muutostekijöiden syy–seuraus -suhteet ja

kokonaisvaikutukset

Kriisin kautta on siirrytty globaalin yhteisön vastuullisuuteen, kohtuulliseen talouskehitykseen ja tiukkaan julkishallinnon ohjaukseen. EU-liittovaltio ohjaa hallintoa ja kehittämistoimintaa. Keskisuurten yhtiöiden merkitys on suuri julkishallinnon tukemassa ja ohjaamassa elinkeinoelämässä. Suomessa ollaan matkalla kohti päästötöntä yhteiskuntaa. Globaali onnellisuusindeksi kasvaa reippaasti vuosina 2012-2040.

Rakenteellisia ongelmia ja valtioiden velkaantumista ei ole saatu kuriin. Maailma on blokkiutunut ja jännitteet kasvavat. Suomessa yhteiskunnan voimavarat vähenevät, kansalaiset passivoituvat ja ääriliikkeiden suosio kasvaa. Yrityksiä valuu pois Suomesta, joka kärsii byrokratiasta, aivovuodosta ja hyvä veli -verkostoista. T&K-toiminnan, osaamisen ja koulutuksen taso laskevat. Globaali BKT kasvaa hitaasti vuosina 2012-2040.

Globaali talous on kriisissä. Epävakaus ja jännitteet ovat järjestelmän peruspiirteitä, joita suuryritykset ja harmaa talous hyödyntävät. EU on lopettamassa toimintaansa. Suomen hyvinvointivaltio on purkautunut ja sen perustehtävien hoito on kaupallistunut. Ympäristökatastrofit tuovat pakolaisia Suomeen. Köyhyys ja elintasoerot kasvavat. Globaali BKT kasvaa erittäin hitaasti vuosina 2012-2040.

Taloudellisten uudistusten painopiste siirtyy kansainvälisille suuryrityksille ja markkinavetoisille osaamisverkostoille. Useat julkiset palvelut on yksityistetty. Teknologia toimii veturina ilmastonmuutoksen hillinnässä ja muiden ongelmien ratkaisemisessa. Kuluttajat ja kansalaisjärjestöt ovat aktiivisia. Työntekemisen ja asumisen muodot ja tavat monipuolistuvat. Globaalin BKT:n kasvu on voimakasta vuosina 2012-2040.

© COPYRIGHT CAPFUL

Uudenmaan skenaariot 2040: Merkkejä skenaarioiden toteutumisesta

OSA 3 Merkkejä skenaarion 1 toteutumisesta

12 26.6.2014

© COPYRIGHT CAPFUL © COPYRIGHT CAPFUL

13 26.6.2014

Skenaario 1 | Napajäätiköiden sulaminen kiihtyy 1

• Global Carbon Project -tutkijaryhmän

vuosiraportin tutkimuksessa on lisänäyttöä siitä, ettei ilmaston lämpenemistä todennäköisesti saada rajoitettua kahteen asteeseen. 4-6 asteen nousu keskilämpötilassa voisi aiheuttaa merkittäviä seuraamuksia. (Lähde: HS 4.12.2012)

• ”Ilmastopaneeli kertoo hälyttäviä uutisia Grönlannin sulamisesta” (Lähde: HS 27.9.2013)

• Etelämantereen sulamisen nopeus on yllättänyt tutkijat. (YLE 24.12.2012)

Pohjoisnapa-alueen jääpeitteen koko pienimmillään vuoden aikana

Vertailu: vuodet 1984 ja 2012

Lähde: Wikipedia (EN) / NASA

13. syyskuuta 2012

14. syyskuuta 1984

Venäjä

Kanada

Grönlanti

USA

Venäjä

Kanada

Grönlanti

USA

© COPYRIGHT CAPFUL

Uudenmaan skenaariot 2040: Merkkejä skenaarioiden toteutumisesta

OSA 4 Merkkejä skenaarion 2 toteutumisesta

14 26.6.2014

© COPYRIGHT CAPFUL © COPYRIGHT CAPFUL

Skenaario 2 | Kansallismielisyys on lisääntynyt

15 26.6.2014

2

• Intian vaalit voitti hindunationalistinen

BJP-puolue Modi nokkamiehenään.

• Kiina tukeutuu tunnetusti kansallismielisyyteen.

• Japanin Abe on konservatiivinen ja kansallismielinen johtaja.

• Aasian maiden varustelumenot nousevat.

(Lähde: HS 2.6.2014)

• Venäjä on kääntynyt sisäänpäin ja

lisännyt kansallismielistä propagandaa.

• EU:n sisällä EU-vaalit Ranskassa voittanut Marie Le Pen ihailee avoimesti Putinia ja Merkeliä, koska he ajavat pelotta omien maidensa kansallista etua.

© COPYRIGHT CAPFUL

16

Lähde: Pekka Hakala, HS 6.4.2014

Arvojen eroaminen –

Venäjä vs. länsi Propagandan

koveneminen – kaksi eri totuutta

”Venäjän johto on alkanut noudattaa toiminnassaan

periaatteita, jotka ovat ristiriidassa Euroopan unionin julkituotujen

perusarvojen kanssa. Monessa suhteessa Venäjä

on myös ryhtynyt toimimaan ikään kuin se olisi unionin vastustaja.”

(tutkija Tommi Koivula, HS 18.4.2014)

26.6.2014

Skenaario 2 | Venäjä kääntyy itään ja turvautuu voimankäyttöön 2

© COPYRIGHT CAPFUL © COPYRIGHT CAPFUL

Skenaario 2 | NSA:n verkkovakoilun laajuus paljastui

17 26.6.2014

2

• ”Vakoilun laajuus yllätti Yhdysvalloissa”

(Lähde: HS 8.6.2013)

• ”Der Spiegel: Yhdysvallat salakuunnellut EU-virastoja” (Lähde: HS 30.6.2013)

• ”The Guardian: Yhdysvallat on vakoillut

lukuisien maiden suurlähetystöjä” (Lähde: HS 1.7.2013)

• ”NSA-vakoilujupakka paisuu Saksassa”

(Lähde: HS 5.8.2013)

• ”Brasilia syyttää Yhdysvaltoja teollisuusvakoilusta” (Lähde: HS 10.9.2013)

• ”Guardian: Euroopan valtiot ovat kehittäneet massaurkintaa yhteistyössä – Ruotsi mukana” (Lähde: HS 2.11.2013)

© COPYRIGHT CAPFUL © COPYRIGHT CAPFUL

18 26.6.2014

Skenaario 2 | EU-kriittisyys on lisääntynyt

• Ison Britannia: Pääministeri Cameron on uudistanut

maansa taloutta voimakkaasti. Hän on reagoinut EU-kriittisyyteen lupaamalla järjestää maassa kansanäänestyksen EU-jäsenyydestä – mikäli voittaa vuoden 2015 vaalit. UKIP sai puolueista eniten ääniä eurovaaleissa 2014 (27,5 %, äänestysprosentti oli 36 %).

• Ranska: Kansallisrintaman Marine Le Pen räjäytti pankin 25 %:n äänisaaliillaan (äänestysprosentti: 44 %).

• Tanska: Kansanpuolue nousi suurimmaksi puolueeksi 27 % äänimäärällä äänestysprosentin ollessa 56 %.

• Hollanti ja Suomi: Eurovaalijytkyt jäivät tulematta keväällä 2014. Vapauspuolue sai 13 % äänistä (äänestysprosentti: 37 %). Perussuomalaisten äänisaalis oli 13 % (äänestysprosentti oli 41 %).

• Useissa EU:n jäsenmaissa perinteiset valtapuolueet joutuvat sopeuttamaan omaa agendaansa kansalaisten eurovaaleissa ilmaisemaan tyytymättömyyteen. Tämä näkynee erityisesti Isossa Britanniassa ja Ranskassa.

• EU:ssa esim. vapaakauppaneuvottelut ja integraatio voivat hidastua, vaikka EU-myönteiset puolueet säilyttivätkin selvän enemmistönsä parlamentissa.

“The bigger problem is an overwhelming sense that our globalised elites

have broken free from national loyalties, leaving the middle classes struggling to make ends meet in nation states they no longer control.

Until mainstream politicians learn how to grapple with that feeling, they will not be able to tackle the anti-politics mood that is sweeping Europe.”

(Lähde: ECFR, Mark Leonard 5.6.2014)

2

© COPYRIGHT CAPFUL

Uudenmaan skenaariot 2040: Merkkejä skenaarioiden toteutumisesta

OSA 5 Merkkejä skenaarion 3 toteutumisesta

19 26.6.2014

© COPYRIGHT CAPFUL © COPYRIGHT CAPFUL

Skenaario 3 | Talouskasvun hyödyt valuvat rikkaimmalle eliitille

20 26.6.2014

• ”Talouskasvun hyödyt ovat valuneet

rikkaimmalle eliitille” (Lähde: HS 21.1.2014)

• ”Oxfam: 85 rikkainta omistaa enem-

män kuin 3,5 miljardia köyhintä - Talouskasvun hyödyt ovat valuneet jo valmiiksi rikkaimmalle eliitille” (HS 21.1.2014)

• Piketty: Olemme menossa kohti uutta luokkayhteiskunnan aikakautta.

3

USA Singapore

Irlanti Japani

Italia Australia Espanja Ranska

Norja Uusi Seelanti

Mauritius Ruotsi

Tanska

Kuinka monta prosenttia kansallisvarallisuudesta varakkain prosentti väestöstä omistaa?

Lähteet:Oxfam 20.1.2014 / F. Alvaredo, A. B. Atkinson, T. Piketty and E. Saez, (2013) ‘The World Top Incomes Database’, http://topincomes.g-

mond.parisschoolofeconomics.eu/

© COPYRIGHT CAPFUL © COPYRIGHT CAPFUL

21 26.6.2014

Suomen teollisuustuotanto supistui vuosina 2012-2013

kahtena peräkkäisenä vuotena ensimmäisen kerran sitten

1990-luvun laman.

(Lähde: HS 11.2.2014)

Suomen teollisuustuotannon määrän muutos vuosina 1990-2013

(Lähde: HS 11.2.2014)

Skenaario 3 | Suomen teollisuus romahti kuin 1990-luvulla (1/2) 3

© COPYRIGHT CAPFUL © COPYRIGHT CAPFUL 22 26.6.2014

• ”Boston Consulting Group: Suomen lisäksi kilpailukyky-vertailun häviäjiä ovat Brasilia, Kiina ja Venäjä.” (Lähde: KL 16.5.2014)

• BCG:n mukaan vuosina 2007-2012 Suomen teollisuudesta katosi 41 000 työpaikkaa. Sen konsultit ennustavat, että samanmoinen menetys on vielä edessä heikosta kilpailukyvystä johtuen. (lähde: KL 16.5.2014)

Kauppalehden kansikuva 16.5.2014

Lähteet:KL 18.10.2012 / OM:n laintarkistusyksikkö

Skenaario 3 | Suomen teollisuus romahti kuin 1990-luvulla (2/2) 3

© COPYRIGHT CAPFUL

Uudenmaan skenaariot 2040: Merkkejä skenaarioiden toteutumisesta

OSA 6 Merkkejä skenaarion 4 toteutumisesta

23 26.6.2014

© COPYRIGHT CAPFUL © COPYRIGHT CAPFUL

24 26.6.2014

Skenaario 4 | Yksityisten ympäristönsuojelutoimet merkittäviä 4

• Ilkka Herlinin Baltic Sea Action Group –

säätiön näkyvimpänä suorituksena oli vuonna 2010 järjestetty Itämeren huippukokous, jonka huippukokous-prosessi jatkuu ja tehtyjä sitoumuksia lunastetaan parhaillaan. (Lähde: Baltic Sea Action Groupin nettisivu) Säätiö on tehnyt paljon työtä mm. Kaliningradin jätevesien puhdistuksen kehittämiseksi. (Lähde: HS 2.10.2013)

• Sitra, Neste Oil, Fortum, Kone, Outotec, Caverion ja St1 ovat äskettäin perustaneet säätiön (Climate Leadership Council), jonka “Tavoitteena on saada aikaan kestävää ja kannattavaa liiketoimintaa, joka vastaa globaaleihin ympäristöhaasteisiin.” (Lähde: HS 21.5.2014)

© COPYRIGHT CAPFUL © COPYRIGHT CAPFUL

25 26.6.2014

Skenaario 4 | Cleantech ala ja biotalous kasvavat Suomessa

• Cleantech alan liikevaihto on kasvanut

rivakasti viime vuosina Suomessa. Vuonna 2012 alan liikevaihto oli noin 25 miljardia euroa (pois lukien metsä-teollisuus ja energiantuotanto.

• Cleantech alalla nähdään merkittäviä mahdollisuuksia myös jatkossa.

(Lähde: HS 14.1.2014)

• ”Biotalous on nousemassa Suomen talousrakenteen uudistamisen tärkeim-mäksi veturiksi.” (Lähde: KL 25.4.2014)

• ”Espoo alkaa tosissaan edistää puurakentamista” (Lähde: Tekniikka & Talous 28.5.2014)

• “Metsäteollisuuden historian suurin investointi Suomessa: Metsä Fibre valmistelee sellutehtaan rakentamista Äänekoskelle” (Lähde: Tekniikka & Talous 23.4.2014)

• ”UPM investoi 160 miljoonaa euroa Kymin sellutehtaaseen” (Lähde: Talouselämä 28.2.2014)

Liikevaihdon kasvuprosentti Suomessa valituilla toimialoilla vuonna 2012

Lähde: HS14.1.2014 / Cleantech Finland

Peliteollisuus Cleantech Tieto- ja viestintä- teknologia

Metsäteollisuus

4

© COPYRIGHT CAPFUL © COPYRIGHT CAPFUL

26 26.6.2014

Skenaario 4 | Työelämä on murroksessa 4

• Robotiikka ja globalisaatio haastavat keskiluokan ja syövät keskiluokkaiset

ammatit: matalapalkka-alat ja korkean osaamisen alat kasvavat suhteessa.

• Työnteon tavat ovat muutoksessa. Entistä enemmän työtä tehdään ”on-demand” tai etätyönä ja työsuhteessa kokopäivätoimisesti tehdyn työn määrä vähenee. Tosin tämä kehitys on vasta alussa.

© COPYRIGHT CAPFUL

Yhteystiedot CAPFUL Eteläesplanadi 22 A Puh +358 10 2813 960 [email protected] 00130 Helsinki www.capful.fi