uudenmaan skenaariot 2040 - uudenmaanliitto.fi · ison britannia: pääministeri cameron on...
TRANSCRIPT
© COPYRIGHT CAPFUL
Uudenmaan skenaariot 2040 Merkkejä skenaarioiden toteutumisesta 26. kesäkuuta 2014 Helsinki Martti Setälä, Kimmo Kivinen Capful
Seurantaryhmä: Päivi Blinnikka, Teija Hakamäki, Vesa Lipponen, Jouni Nupponen, Sasu Pajala ja Annika Sarkkola, Uudenmaan ELY-keskus Juha Eskelinen, Tarja Hartikainen, Olli-Pekka Hatanpää, Sirkku Huisko, Eija Väätäinen, Uudenmaan liitto
© COPYRIGHT CAPFUL
Vuonna 2012 Uudenmaan skenaarioprojektissa kuvattiin neljä erilaista Uudenmaan toimintaympäristön tulevaisuutta vuoteen 2040. Tämän esityksen osassa 1 on esitelty lyhyt yhteenveto skenaarioiden sisällöstä. Esityksen seuraavissa osissa on koottu yhteen merkkejä kunkin skenaarion toteutumisesta. Merkit ovat tässä hetkessä tehtyjä havaintoja toimintaympäristön tapahtumista ja uutisista, jotka tukevat eri skenaarioiden toteutumista. Merkkiraportin ovat laatineet Uudenmaan ELY-keskuksen ja Uudenmaan liiton asiantuntijoista koostuva seurantaryhmä ja Capful Oy yhteistyössä. Raportin yhteenveto vaikutusanalyyseineen on koostettu seurantaryhmän ja Uudenmaan ELY-keskuksen strategiaseminaarin (13.6.2014) osallistujien huomioiden pohjalta.
2 26.6.2014
© COPYRIGHT CAPFUL
S I S Ä L T Ö
OSA 1 Yhteenveto ja johtopäätökset
OSA 2 Uudenmaan skenaariot 2040
OSA 3 Merkkejä skenaarion 1 toteutumisesta
OSA 4 Merkkejä skenaarion 2 toteutumisesta
OSA 5 Merkkejä skenaarion 3 toteutumisesta
OSA 6 Merkkejä skenaarion 4 toteutumisesta
3 26.6.2014
© COPYRIGHT CAPFUL
Uudenmaan skenaariot 2040: Merkkejä skenaarioiden toteutumisesta
OSA 1 Yhteenveto ja johtopäätökset
4 26.6.2014
© COPYRIGHT CAPFUL © COPYRIGHT CAPFUL
Ihmisten keskinäinen ja instituuti-
oiden välinen luottam
us ja aktiivisuus
5 26.6.2014
Skenaario 1 Globaali kansankoti
Skenaario 4 Brändien vastuu
Skenaario 2 Paljon keppiä, vähän porkkanaa
Skenaario 3 Villi Pohjola
Yksityisten ympäristönsuojelutoimet merkittäviä
Politiikka ja kansainväliset sopimukset
Markkinavoimat
Pieni luottamus ja yhteisöllinen passiivisuus
Suuri luottamus ja yhteisöllinen aktiivisuus
Globaalin ohjauksen painopiste
Taloudessa ja ympäristöasioissa
NSA:n verkkovakoilun laajuus paljastui
Cleantech ala ja biotalous kasvavat Suomessa
Yhteenveto | Merkkejä skenaarioiden toteutumisesta – 13.6.2014
Napajäätiköiden sulaminen kiihtyy
Venäjä kääntyy Itään ja turvautuu voimankäyttöön
EU-kriittisyys on lisääntynyt
Suomen teollisuus romahti kuin 1990-luvulla Talouskasvun hyödyt valuvat rikkaimmalle eliitille
Työelämä on murroksessa
Kansallismielisyys on lisääntynyt
© COPYRIGHT CAPFUL © COPYRIGHT CAPFUL
6 26.6.2014
• Keskustelu merkkiraportista käytiin ELY:n strategiapäivillä 13.6.2014 neljässä eri ryhmässä.
• Ryhmät näkivät, että merkkiraportissa oli saatu esiin pääosin keskeisimmät
toimintaympäristön kehitykseen liittyvät asiat.
• Useat osallistujat totesivat, että skenaarion 2 merkit tuntuvat olevan vahvimmasta päästä. Toisaalta skenaarion neljä merkkejä pidettiin myös vahvoina. Edellisen sivun matriisissa on lihavoitu vahvimpina pidettyjä merkkejä, joista kuitenkin yhtä, kursiivilla merkittyä myös haastettiin.
• Ryhmien näkemykset siitä, mihin suuntaan skenaariomatriisissa oltaisiin menossa, vaihtelivat – tästä osoituksena ovat neljä palloa, jokainen kertoen yhden ryhmän näkemyksestä. Skenaarion 1 maailman suuntaan menemisestä nähtiin vähiten merkkejä. Skenaario 1 on myös ollut se skenaario, jonka maailman kehittymistä pidettiin jo skenaarioita laadittaessa toivottavimpana. Ehkä eniten merkkejä tuntui olevan nähtävillä skenaarioista 2 ja 4.
• Ryhmien mukaan robotiikan ja automaation kehitys ja sen vaikutukset koulutus- ja työvoima-tarpeisiin tulisi huomioida paremmin. Aiheena robotiikan kehitys liittyy skenaarion neljä maailmaan.
• Muina uusina tai aiempaa voimakkaampina toimintaympäristön ilmiöinä / asioina nousivat esiin kaupungistumisilmiön syveneminen, muutokset nuorten sukupolvien arvomaailmassa ja suhteessa työntekoon, Venäjän arvojen ja toimintatapojen muutos, joukkoistaminen, liuskekaasun ja -öljyn vaikutukset, Suomen teollisuuden jyrkkä alamäki, start-up ja kasvuyritysbuumi, liikenteen digitalisoituminen sekä kyberturvallisuus.
Yhteenveto | Merkkejä skenaarioiden toteutumisesta – 13.6.2014
© COPYRIGHT CAPFUL © COPYRIGHT CAPFUL
7 26.6.2014
Ulkoisen toimintaympäristön muutosten vaikutukset Uudenmaan kehittämiseen
• Skenaarioita laadittaessa (2012) listatuista välttämättömistä toimenpiteistä
haluttiin painottaa seuraavia (ks. s. 60):
Vahvistetaan ihmisten osallistumismahdollisuuksia kannustamalla ja kanavia kehittämällä
Kehitetään sähköisiä palveluja ja hyödynnetään niitä täysimääräisesti
• Venäjään liittyvien painopisteiden sisältöä tulisi tarkistaa nykytilanteen valossa. Talouskasvu voi palautua Venäjällä, mutta arvojen ja yhteistyön edellytysten osalta voi tulla pidempiaikaisia muutoksia.
• Koulutuksen rahoitus tulisi pitää riittävällä tasolla ja suunnata koulutustoimet koordinoidusti tulevaisuuden toimialojen tarpeisiin.
• Tärkeänä pidettiin Helsingin seudun vahvistamista kansainvälisenä innovaatiokeskittymänä mm. robotiikan osa-alueella.
• Alueen kehittämistoimijoiden välisiä rooleja haluttaisiin selventää.
• Skenaarion neljä varautumissuunnitelmat sopisivat käyttöön nykypäivänä, kun tunnutaan olevan liikkeellä kohti skenaarion 2 maailmaa. Eli luottamuksen vähentyessä toimet yhteistyön ja yhteisöllisyyden tiivistämiseksi korostuvat.
• Uusimaa-ohjelmassa nojataan vahvasti itään ja toisaalta myös tuo hiilineutraalius ja tiekartta ovat siinä mukana. Ohjelma ei niinkään kaipaa suunnanmuutosta kuin konkreettisia toimenpiteitä.
Yhteenveto | Keskeisiä huomioita muutosten vaikutuksista
© COPYRIGHT CAPFUL © COPYRIGHT CAPFUL
8 26.6.2014
• Nyt tehtyä skenaarioihin perustuvaa toimintaympäristön seurantatyötä pidettiin
hyödyllisenä ja toivottiin sille jatkoa.
• Skenaariotyö tukee pitkän tähtäimen työtä työpaikkojen rakentamiseksi.
• Skenaariopohjaiseen toimintaympäristön seurantaan toivottiin hieman enemmän aikaresursseja ja/tai jatkuvuutta, jotta skenaariot pysyisivät tuoreina mielessä ja niihin pääsisi nopeasti kiinni.
• Huomiota haluttiin kiinnittää skenaarioiden lopputilanteiden lisäksi skenaarioiden kehityspolkujen ymmärtämiseen ja niiden kehittymisen seurantaan.
Yhteenveto | Huomioita toimintaympäristön seurantaprosessista
© COPYRIGHT CAPFUL
Uudenmaan skenaariot 2040: Merkkejä skenaarioiden toteutumisesta
OSA 2 Uudenmaan skenaariot 2040
9 26.6.2014
© COPYRIGHT CAPFUL © COPYRIGHT CAPFUL
10 26.6.2014
Skenaarioiden rakenne ja nimet
Politiikka ja kansain-väliset sopimukset Markkinavoimat
Pieni luottamus ja yhteisöllinen passiivisuus
Suuri luottamus ja yhteisöllinen aktiivisuus
Globaalin ohjauksen painopiste
taloudessa ja ympäristöasioissa
Ihmisten keskinäinen ja instituutioiden välinen luottam
us ja aktiivisuus
Globaali kansankoti
Paljon keppiä, vähän porkkanaa
Brändien vastuu
Villi Pohjola
© COPYRIGHT CAPFUL © COPYRIGHT CAPFUL
11 26.6.2014
Skenaarioiden dynamiikka | Kuvaustekijät ja kiteytykset
Muutosvoimia ja kehitysprosesseja Globaalin tason kehitys (ml. talous ja politiikka,
osaamisen ja työn siirtyminen pois maasta)
Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset
Luonnonvarojen / energian riittävyys ja
kestävä käyttö
Euroopan vakaus ja kilpailukyky
Venäjän / Pietarin kehitys Alueellinen turvallisuus
Suomen ja alueen kv-asema, talous ja
kilpailukyky
Työn tekeminen ja teettäminen
Syrjäytyminen ja eriarvoistuminen Kansanterveyden tila
Yhdyskuntarakenne Liikenneyhteydet
Teknologinen kehitys ml. sähköiset palvelut ja
digitalisoituminen Itämeren tila
SKENAARIO 1
Globaali kansankoti
SKENAARIO 2
Paljon keppiä, vähän
porkkanaa
SKENAARIO 3
Villi Pohjola
SKENAARIO 4
Brändien vastuu
Muutostekijöiden syy–seuraus -suhteet ja
kokonaisvaikutukset
Kriisin kautta on siirrytty globaalin yhteisön vastuullisuuteen, kohtuulliseen talouskehitykseen ja tiukkaan julkishallinnon ohjaukseen. EU-liittovaltio ohjaa hallintoa ja kehittämistoimintaa. Keskisuurten yhtiöiden merkitys on suuri julkishallinnon tukemassa ja ohjaamassa elinkeinoelämässä. Suomessa ollaan matkalla kohti päästötöntä yhteiskuntaa. Globaali onnellisuusindeksi kasvaa reippaasti vuosina 2012-2040.
Rakenteellisia ongelmia ja valtioiden velkaantumista ei ole saatu kuriin. Maailma on blokkiutunut ja jännitteet kasvavat. Suomessa yhteiskunnan voimavarat vähenevät, kansalaiset passivoituvat ja ääriliikkeiden suosio kasvaa. Yrityksiä valuu pois Suomesta, joka kärsii byrokratiasta, aivovuodosta ja hyvä veli -verkostoista. T&K-toiminnan, osaamisen ja koulutuksen taso laskevat. Globaali BKT kasvaa hitaasti vuosina 2012-2040.
Globaali talous on kriisissä. Epävakaus ja jännitteet ovat järjestelmän peruspiirteitä, joita suuryritykset ja harmaa talous hyödyntävät. EU on lopettamassa toimintaansa. Suomen hyvinvointivaltio on purkautunut ja sen perustehtävien hoito on kaupallistunut. Ympäristökatastrofit tuovat pakolaisia Suomeen. Köyhyys ja elintasoerot kasvavat. Globaali BKT kasvaa erittäin hitaasti vuosina 2012-2040.
Taloudellisten uudistusten painopiste siirtyy kansainvälisille suuryrityksille ja markkinavetoisille osaamisverkostoille. Useat julkiset palvelut on yksityistetty. Teknologia toimii veturina ilmastonmuutoksen hillinnässä ja muiden ongelmien ratkaisemisessa. Kuluttajat ja kansalaisjärjestöt ovat aktiivisia. Työntekemisen ja asumisen muodot ja tavat monipuolistuvat. Globaalin BKT:n kasvu on voimakasta vuosina 2012-2040.
© COPYRIGHT CAPFUL
Uudenmaan skenaariot 2040: Merkkejä skenaarioiden toteutumisesta
OSA 3 Merkkejä skenaarion 1 toteutumisesta
12 26.6.2014
© COPYRIGHT CAPFUL © COPYRIGHT CAPFUL
13 26.6.2014
Skenaario 1 | Napajäätiköiden sulaminen kiihtyy 1
• Global Carbon Project -tutkijaryhmän
vuosiraportin tutkimuksessa on lisänäyttöä siitä, ettei ilmaston lämpenemistä todennäköisesti saada rajoitettua kahteen asteeseen. 4-6 asteen nousu keskilämpötilassa voisi aiheuttaa merkittäviä seuraamuksia. (Lähde: HS 4.12.2012)
• ”Ilmastopaneeli kertoo hälyttäviä uutisia Grönlannin sulamisesta” (Lähde: HS 27.9.2013)
• Etelämantereen sulamisen nopeus on yllättänyt tutkijat. (YLE 24.12.2012)
Pohjoisnapa-alueen jääpeitteen koko pienimmillään vuoden aikana
Vertailu: vuodet 1984 ja 2012
Lähde: Wikipedia (EN) / NASA
13. syyskuuta 2012
14. syyskuuta 1984
Venäjä
Kanada
Grönlanti
USA
Venäjä
Kanada
Grönlanti
USA
© COPYRIGHT CAPFUL
Uudenmaan skenaariot 2040: Merkkejä skenaarioiden toteutumisesta
OSA 4 Merkkejä skenaarion 2 toteutumisesta
14 26.6.2014
© COPYRIGHT CAPFUL © COPYRIGHT CAPFUL
Skenaario 2 | Kansallismielisyys on lisääntynyt
15 26.6.2014
2
• Intian vaalit voitti hindunationalistinen
BJP-puolue Modi nokkamiehenään.
• Kiina tukeutuu tunnetusti kansallismielisyyteen.
• Japanin Abe on konservatiivinen ja kansallismielinen johtaja.
• Aasian maiden varustelumenot nousevat.
(Lähde: HS 2.6.2014)
• Venäjä on kääntynyt sisäänpäin ja
lisännyt kansallismielistä propagandaa.
• EU:n sisällä EU-vaalit Ranskassa voittanut Marie Le Pen ihailee avoimesti Putinia ja Merkeliä, koska he ajavat pelotta omien maidensa kansallista etua.
© COPYRIGHT CAPFUL
16
Lähde: Pekka Hakala, HS 6.4.2014
Arvojen eroaminen –
Venäjä vs. länsi Propagandan
koveneminen – kaksi eri totuutta
”Venäjän johto on alkanut noudattaa toiminnassaan
periaatteita, jotka ovat ristiriidassa Euroopan unionin julkituotujen
perusarvojen kanssa. Monessa suhteessa Venäjä
on myös ryhtynyt toimimaan ikään kuin se olisi unionin vastustaja.”
(tutkija Tommi Koivula, HS 18.4.2014)
26.6.2014
Skenaario 2 | Venäjä kääntyy itään ja turvautuu voimankäyttöön 2
© COPYRIGHT CAPFUL © COPYRIGHT CAPFUL
Skenaario 2 | NSA:n verkkovakoilun laajuus paljastui
17 26.6.2014
2
• ”Vakoilun laajuus yllätti Yhdysvalloissa”
(Lähde: HS 8.6.2013)
• ”Der Spiegel: Yhdysvallat salakuunnellut EU-virastoja” (Lähde: HS 30.6.2013)
• ”The Guardian: Yhdysvallat on vakoillut
lukuisien maiden suurlähetystöjä” (Lähde: HS 1.7.2013)
• ”NSA-vakoilujupakka paisuu Saksassa”
(Lähde: HS 5.8.2013)
• ”Brasilia syyttää Yhdysvaltoja teollisuusvakoilusta” (Lähde: HS 10.9.2013)
• ”Guardian: Euroopan valtiot ovat kehittäneet massaurkintaa yhteistyössä – Ruotsi mukana” (Lähde: HS 2.11.2013)
© COPYRIGHT CAPFUL © COPYRIGHT CAPFUL
18 26.6.2014
Skenaario 2 | EU-kriittisyys on lisääntynyt
• Ison Britannia: Pääministeri Cameron on uudistanut
maansa taloutta voimakkaasti. Hän on reagoinut EU-kriittisyyteen lupaamalla järjestää maassa kansanäänestyksen EU-jäsenyydestä – mikäli voittaa vuoden 2015 vaalit. UKIP sai puolueista eniten ääniä eurovaaleissa 2014 (27,5 %, äänestysprosentti oli 36 %).
• Ranska: Kansallisrintaman Marine Le Pen räjäytti pankin 25 %:n äänisaaliillaan (äänestysprosentti: 44 %).
• Tanska: Kansanpuolue nousi suurimmaksi puolueeksi 27 % äänimäärällä äänestysprosentin ollessa 56 %.
• Hollanti ja Suomi: Eurovaalijytkyt jäivät tulematta keväällä 2014. Vapauspuolue sai 13 % äänistä (äänestysprosentti: 37 %). Perussuomalaisten äänisaalis oli 13 % (äänestysprosentti oli 41 %).
• Useissa EU:n jäsenmaissa perinteiset valtapuolueet joutuvat sopeuttamaan omaa agendaansa kansalaisten eurovaaleissa ilmaisemaan tyytymättömyyteen. Tämä näkynee erityisesti Isossa Britanniassa ja Ranskassa.
• EU:ssa esim. vapaakauppaneuvottelut ja integraatio voivat hidastua, vaikka EU-myönteiset puolueet säilyttivätkin selvän enemmistönsä parlamentissa.
“The bigger problem is an overwhelming sense that our globalised elites
have broken free from national loyalties, leaving the middle classes struggling to make ends meet in nation states they no longer control.
Until mainstream politicians learn how to grapple with that feeling, they will not be able to tackle the anti-politics mood that is sweeping Europe.”
(Lähde: ECFR, Mark Leonard 5.6.2014)
2
© COPYRIGHT CAPFUL
Uudenmaan skenaariot 2040: Merkkejä skenaarioiden toteutumisesta
OSA 5 Merkkejä skenaarion 3 toteutumisesta
19 26.6.2014
© COPYRIGHT CAPFUL © COPYRIGHT CAPFUL
Skenaario 3 | Talouskasvun hyödyt valuvat rikkaimmalle eliitille
20 26.6.2014
• ”Talouskasvun hyödyt ovat valuneet
rikkaimmalle eliitille” (Lähde: HS 21.1.2014)
• ”Oxfam: 85 rikkainta omistaa enem-
män kuin 3,5 miljardia köyhintä - Talouskasvun hyödyt ovat valuneet jo valmiiksi rikkaimmalle eliitille” (HS 21.1.2014)
• Piketty: Olemme menossa kohti uutta luokkayhteiskunnan aikakautta.
3
USA Singapore
Irlanti Japani
Italia Australia Espanja Ranska
Norja Uusi Seelanti
Mauritius Ruotsi
Tanska
Kuinka monta prosenttia kansallisvarallisuudesta varakkain prosentti väestöstä omistaa?
Lähteet:Oxfam 20.1.2014 / F. Alvaredo, A. B. Atkinson, T. Piketty and E. Saez, (2013) ‘The World Top Incomes Database’, http://topincomes.g-
mond.parisschoolofeconomics.eu/
© COPYRIGHT CAPFUL © COPYRIGHT CAPFUL
21 26.6.2014
Suomen teollisuustuotanto supistui vuosina 2012-2013
kahtena peräkkäisenä vuotena ensimmäisen kerran sitten
1990-luvun laman.
(Lähde: HS 11.2.2014)
Suomen teollisuustuotannon määrän muutos vuosina 1990-2013
(Lähde: HS 11.2.2014)
Skenaario 3 | Suomen teollisuus romahti kuin 1990-luvulla (1/2) 3
© COPYRIGHT CAPFUL © COPYRIGHT CAPFUL 22 26.6.2014
• ”Boston Consulting Group: Suomen lisäksi kilpailukyky-vertailun häviäjiä ovat Brasilia, Kiina ja Venäjä.” (Lähde: KL 16.5.2014)
• BCG:n mukaan vuosina 2007-2012 Suomen teollisuudesta katosi 41 000 työpaikkaa. Sen konsultit ennustavat, että samanmoinen menetys on vielä edessä heikosta kilpailukyvystä johtuen. (lähde: KL 16.5.2014)
Kauppalehden kansikuva 16.5.2014
Lähteet:KL 18.10.2012 / OM:n laintarkistusyksikkö
Skenaario 3 | Suomen teollisuus romahti kuin 1990-luvulla (2/2) 3
© COPYRIGHT CAPFUL
Uudenmaan skenaariot 2040: Merkkejä skenaarioiden toteutumisesta
OSA 6 Merkkejä skenaarion 4 toteutumisesta
23 26.6.2014
© COPYRIGHT CAPFUL © COPYRIGHT CAPFUL
24 26.6.2014
Skenaario 4 | Yksityisten ympäristönsuojelutoimet merkittäviä 4
• Ilkka Herlinin Baltic Sea Action Group –
säätiön näkyvimpänä suorituksena oli vuonna 2010 järjestetty Itämeren huippukokous, jonka huippukokous-prosessi jatkuu ja tehtyjä sitoumuksia lunastetaan parhaillaan. (Lähde: Baltic Sea Action Groupin nettisivu) Säätiö on tehnyt paljon työtä mm. Kaliningradin jätevesien puhdistuksen kehittämiseksi. (Lähde: HS 2.10.2013)
• Sitra, Neste Oil, Fortum, Kone, Outotec, Caverion ja St1 ovat äskettäin perustaneet säätiön (Climate Leadership Council), jonka “Tavoitteena on saada aikaan kestävää ja kannattavaa liiketoimintaa, joka vastaa globaaleihin ympäristöhaasteisiin.” (Lähde: HS 21.5.2014)
© COPYRIGHT CAPFUL © COPYRIGHT CAPFUL
25 26.6.2014
Skenaario 4 | Cleantech ala ja biotalous kasvavat Suomessa
• Cleantech alan liikevaihto on kasvanut
rivakasti viime vuosina Suomessa. Vuonna 2012 alan liikevaihto oli noin 25 miljardia euroa (pois lukien metsä-teollisuus ja energiantuotanto.
• Cleantech alalla nähdään merkittäviä mahdollisuuksia myös jatkossa.
(Lähde: HS 14.1.2014)
• ”Biotalous on nousemassa Suomen talousrakenteen uudistamisen tärkeim-mäksi veturiksi.” (Lähde: KL 25.4.2014)
• ”Espoo alkaa tosissaan edistää puurakentamista” (Lähde: Tekniikka & Talous 28.5.2014)
• “Metsäteollisuuden historian suurin investointi Suomessa: Metsä Fibre valmistelee sellutehtaan rakentamista Äänekoskelle” (Lähde: Tekniikka & Talous 23.4.2014)
• ”UPM investoi 160 miljoonaa euroa Kymin sellutehtaaseen” (Lähde: Talouselämä 28.2.2014)
Liikevaihdon kasvuprosentti Suomessa valituilla toimialoilla vuonna 2012
Lähde: HS14.1.2014 / Cleantech Finland
Peliteollisuus Cleantech Tieto- ja viestintä- teknologia
Metsäteollisuus
4
© COPYRIGHT CAPFUL © COPYRIGHT CAPFUL
26 26.6.2014
Skenaario 4 | Työelämä on murroksessa 4
• Robotiikka ja globalisaatio haastavat keskiluokan ja syövät keskiluokkaiset
ammatit: matalapalkka-alat ja korkean osaamisen alat kasvavat suhteessa.
• Työnteon tavat ovat muutoksessa. Entistä enemmän työtä tehdään ”on-demand” tai etätyönä ja työsuhteessa kokopäivätoimisesti tehdyn työn määrä vähenee. Tosin tämä kehitys on vasta alussa.
© COPYRIGHT CAPFUL
Yhteystiedot CAPFUL Eteläesplanadi 22 A Puh +358 10 2813 960 [email protected] 00130 Helsinki www.capful.fi