Uusi Invalidi 1/2020 1

T a p a t u r m a -  j a   s a i r a u s i n v a l i d i e n  l i i t t o  r y : n  j u l k a i s u  1 / 2 0 2 0

Tässä numerossa:

Pääkirjoitus:Terveys ei saa olla

kauppatavaraasivu 2

Näkökulma:Muistiinpanoja

terveyspalvelujen tuottamisesta ja hyvästä

hallinnostasivu 2

Vähäjärven lomakodin kehittämisestä

sivu 4

Antti Holopainen: Korona ja musta surma

sivu 5

Juuso Happonen:Minun musiikkini hoitaa

minuasivu 6

Maakunnista kajahtaasivu 8

Yhdistykset toimivatsivut 10-11

Mitä yli 70-vuotiaan pitää ottaa huomioon

koronavirustilanteessa?sivu 12

Uusi Invalidi 1/20202

Pääkirjoitus 2/2020

Näkökulma: Pauli Toikka

Terveys ei saa olla kauppatavaraaTapaturma- ja Sairausinvalidien Liitto on vaatinut useaan ottee-seen lainsäädännöllisiä rajoituk-sia terveysbisneksen tunkeutu-miselle julkiseen terveydenhuol-toon. Olemme vedonneet toistu-vasti sosiaaliset perusoikeudet turvaavaan perustuslakiimme, jonka 19§ mukaan ”julkisen val-lan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja ter-veyspalvelut ja edistettävä väes-tön terveyttä”.

Vaikka maan hallitus vaihtui oikeis-tohallituksesta keskustavasemmis-tolaiseksi ovat terveys- ja hoivabis-neksen voitontavoittelupyrkimykset sosiaali- ja terveyspalvelukentällä vain voimistuneet.

Päijät-Hämeen Hyvinvointikun-tayhtymän hanke perustaa terveys-bisnesvetoinen yhteisyritys maakun-nan perusterveydenhuollon maa-kunnalliseksi tuottajamonopoliksi on uusin edellisen hallituskauden Meri-Lapin ”innovaation” kaltainen nurkanvaltausyritys.

Kemin kaupungin vastaava lääkä-ri arvosteli julkisesti Mehiläisen Me-ri-Lapin alueella tuottamia palvelui-ta. Lankisen mukaan yhteisyrityksen aloittamisen jälkeen vastaanottoai-kojen määrä on pudonnut puoleen vuodesta 2017 vuoteen 2019 men-nessä.

Lahdessa on valtaosa terveyskes-kuspalveluista ollut kokonaisulkois-tuksen piirissä jo 15 vuotta. Lääkä-riin pääsyn ongelmat ovat olleet val-litseva tilanne lähes koko tuon ajan. Taustalla on vastaava ilmiö kuin Me-ri-Lapissa uutena esille noussut il-miö. Lääkärien määrä suhteessa vä-estömäärään on alimitoitettu, minkä seurauksena päivystyspalvelut kuor-mittuvat ja jonot vastaanotoille pysy-vät pitkinä.

Nyt tähän esitetään ratkaisua, jos-sa koko perusterveydenhuollon oh-jausjärjestelmä siirretään yksityisen ja julkisen toimijan yhteistyritykselle, jossa enemmistöosakkuus on yksi-tyisellä terveysjätillä.

Kuntaliiton ja HYKYN asiantunti-jat ovat vakuuttaneet, että uusi hal-lintomalli on perustuslain mukainen, koska kokonaisbudjetista siirtyy yh-teisyritykselle vain 70 miljoonan ver-ran. Oikeasti tuo järjestely merkitsee alueellisen terveyskeskusmonopolin syntyä, jossa valinnanvapaus yksityi-sen ja julkisen välillä katoaa.

Vasemmisto ja vihreät ovat rii-tauttaneet yhteisyritystä suosivan asiantuntijatulkinnan vaatimalla asi-an juridisen perustan tutkimista en-nen kuin valmistelua jatketaan. Kos-ka lainsäädännöstä puuttuu selkeät määreet yksityisen ja julkisen palve-lutuotannon suhteesta, valmistelivat lahtelaiset vasemmistoa ja vihreitä edustavat luottamushenkilöt kansa-

laisaloitteen, jossa vaaditaan ”rajan määrittämistä julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon eri osien hankki-miseen yksityisiltä yrityksiltä”.

Toistaiseksi aloite ei ole saanut osakseen riittävää huomiota, mut-ta tiedon aloitteesta ja sen valtakun-nallisesta terveyspoliittisesta merki-tyksestä soisi leviävän laajalle.

Toinen vaihtoehto on, että maan hallitus ottaa lain valmistelussa aloitteen perusteluissa mainitut sei-kat tutkittavakseen ja valmistelee kii-reellisenä täsmennykset erityislakei-hin siten, että ne olisivat yksiselit-teisesti sopusoinnussa perustuslain 19§:n kanssa.

Kevään aikana liitto tekee tunne-tuksi aloitteen ja sen takana olevan lainsäännön muutostarpeiden tär-keyttä. Liiton piirissä on laajemmin-kin pohdittu 1970-luvun alussa pe-rustetun ”Terveysrintaman” tai vas-taavanlaisen kansalaisverkoston el-vyttämistä kokoamaan kansalais-toimintaa laajemminkin terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ilman voiton tavoittelua. Valtaosa suoma-laista pitää hyvinvointivaltion yti-menä terveyden ja sosiaalisen hy-vinvoinnin tasa-arvoa. Ihmisten ter-veydellä keinottelu ja voiton maksi-mointi veromaksajien kukkarolla on ristiriidassa paitsi perustuslain kirjai-men myös ihmisten enemmistön oi-keustajun kanssa.

Nyt olisi ”uusliberalismin” uskoon

kasvatettujen ja koulutetun virka-mieseliitin asennemuutoksen ai-ka. Voiton tavoittelu ja siihen liittyvä kapitalismin reviirin laajentaminen kaikkeen yhteiskunnalliseen toimin-taan ei ole yhteiskunnallista edistys-tä eteenpäin vievä voima. Ilmaston-muutos elinympäristömme hyvin-voinnin sekä terveyden edistämisek-si ja ylläpitämiseksi on meidän kaik-kien yhteinen asia.

Antti HolopainenTapaturma- ja sairausinvalidien

liiton puheenjohtaja

Kirjoitin aikoinaan Tapaturma – ja Sairausinvalidien liiton historiik-kia viimeistellessäni myös Näkö-kulmaan otsikolla ”Terveempi elä-mä yhteiskunnan ja yksilön yhteis-työllä”. Lainaan sitä osittain, se-kä tiivistäen että luettavammak-si väljentäen. Loppuun lisään vie-lä näkemykseni liiton nykytilan-teesta ja hallinto-ongelmista var-sinkin suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa toimivissa osastois-sa. Tämä johtuu ja heijastuu osin liiton hallituksen (valmistelu- ja asiantuntijaelimineen) ja liitto-valtuuston toimintaan ja ongel-miin ristiriitoineen.

Lainaus yllämainitusta Näkökulmas-ta: ”Yksi yhteiskunnan tason tär-keimmistä mittapuista on sen val-mius ja halu hoitaa heikommatkin lähtökohdat saaneet jäsenensä keh-dosta hautaan yhteisin voimava-roin”. Tämä on pääosin julkisin va-roin toimivan sosiaali- ja terveyden-

Muistiinpanoja terveyspalvelujen tuottamisesta ja hyvästä hallinnosta

huollon varsinainen tehtävä – kus-tannettiinpa se sitten vuosibudjet-ti- tai sairausvakuutusvaroista, jois-ta rahoitetaan tärkein osa yksityis-täkin hoitoa ja hoivaa. Huolimatta pt-hankkeissa, kuten hoitotakuussa hoitoon pääsyn ongelmista ja lääke-korvausuudistuksessa paljastunees-ta hoidon ylimedikalisoitumisesta, ollaan palvelujen parantamisessa, vastoin vastuuministerien tulosheh-kutusta, vasta lähtökuopissa. Tä-män ovat palveluja tarvinneet jäse-nemme nahoissaan kokeneet ja ker-toneet esimerkein lähiympäristös-sään ja lehdessämme. Korostamme edelleen, ettei meillä ole varaa eikä aina mahdollistakaan käyttää kallis-ta ja omaa voittoa tavoittelevaa yk-sityistä hoitoa. Lain mukaan kaikilla on oikeus saada se julkisessa laitok-sessa ja hinnoin. Lääkäri voi suostu-muksestasi kirjoittaa lähetteen yk-sityiseen jatkohoitoon, mutta mak-sun on noudatettava julkisia takso-ja ja vastuu hoidon onnistumisesta

jää lähettäneelle terveysasemalle tai sairaalalle. Pääkaupunkiseudun eri-koissairaaloissa on mm. käytetty jo-nojen purkuun lain ja hyvän tavan vastaista jälkihoitoon ohjaamista, koska merkittävällä osalla on myös yksityisvastaanotto ja erikoismaksu-luokkaa ollaan julkiselta poistamas-sa. Lainmukaista lähetekäytäntöä tulee noudattaa myös hammashuol-lossa, jossa julkiset jonot ovat monin paikoin puolen vuoden hoitotakuu-ajan ylittäviä.

Hoitoon pääsyn jälkeen suurin huolenaihe on kansanterveyslain korostaman ennaltaehkäisevän hoi-don romuttuminen omalääkärijär-jestelmän alasajon myötä. Medika-lisoituminenkin selittyy, kun oma-lääkärin ollessa hallinnollisissa teh-tävissä tai koulutuksessa hänen työvoimapulasta johtuva sijaisensa potilaan tuntemuksen tai hoitotyö-ajan puutteessa vain uusii reseptejä puuttumatta annostukseen, tarpeet-tomiin ja päällekkäisiin lääkkeisiin tai Pauli Toikka.

Uusi Invalidi 1/2020 3

Uusi Invalidi -lehti netissä:www.tsil.fi

Pienet ja painavat

Terveydenhuollon kolme maksu-kattoa (lääkekatto, kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksu-katto ja matkalaskukatto) nollau-tuvat samanaikaisesti kalenteri-vuoden vaihtuessa. Asiakkaat jou-tuvat siis maksamaan normaalit käyntimaksut, omavastuut ja lää-kekustannukset täysimääräisinä omilla tuloillaan.

Tämä tarkoittaa jokavuotista kamp-pailua toimeentulosta kymmenille tuhansille sairastaville köyhille; toi-meentulohakemusten määrissä on-kin selvä piikki alkuvuodesta, samoin kuin ulosottoon menevissä sosiaali- ja terveyspalveluiden laskuissa. SOS-TE ry:n toissavuotisen selvityksen perusteella ulosottoon päätyi lähes 400 000 laskua. Viidesosa suomalai-sista ilmoitti säästäneensä lääkkeis-tä, lääkärikäynneistä tai tarvitsemas-taan hoidosta. Tilanne on hyvin tie-dossa niin Kelassa kuin sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöissäkin.

Ratkaisumalleja on tarjolla ja toimivia vaihtoehtoja löytyy läheltä

Maksukaton täyttymisen sitominen kalenterivuoteen voidaan muuttaa. Ruotsissa lääke- ja matkakustannus-ten maksukatto alkaa täyttyä ensim-mäisestä ostoksesta ja jakaantuu 12 kk ajanjaksolle kalenterivuoden

vaihtumisesta huolimatta. Myös vä-likaton käyttöön ottaminen voisi vä-hentää taloudellista rasitetta vuo-den vaihteessa. Eräs vaihtoehto on esim. SOSTE ry:n ajama maksukat-tojen yhdistäminen, jolloin nyt kaik-ki kolme erikseen seurattavaa mak-sukertymää kartuttaisivat omavas-tuuosuutta. Tämä edellyttäisi toimi-van tietojärjestelmän käyttöönottoa. Yhteiskatto ei myöskään nykymuo-dossa kohtelisi sairastavia tasaver-taisesti, sillä kaikki eivät hae esim. matkakorvauksia ja on vaarana että maksukaton alaraja nousisi. Toisaal-ta yhtenäinen katto kannustaisi ha-kemaan kaikkia asiakkaalle kuuluvia palveluja. SOSTE ry ehdottaakin, että maksukaton täyttymisessä irrottau-dutaan kalenterivuodesta, maksuka-tot yhdistetään ja ne sidotaan takuu-eläkkeen määrään. Tämä ei täysin poistaisi taloudellista painetta alku-vuodesta, mutta olisi merkittävä pa-rannus nykytilaan.

Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry seuraa tilannetta

Tapaturma- ja sairausinvalidien liit-to ry on asettanut tavoitteeksi mak-sukaton alarajan laskemisen 300 eu-roon samalla kun perustoimeentulo-tuen tasoa nostetaan. On myös syy-tä muistuttaa, että Asiakasmaksu-lain 11. pykälän mukaan ”maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alen-

Terveydenhuollon maksukattojen nollaantuminen ajaapienituloiset ahdinkoon alkuvuodesta

Faktoja:Lääkekatto 577,66 €, Matkakatto 300 €, Kunnallisen terveydenhuol-lon maksukatto 683 €

Vuonna 2005 lääkekaton saa-vutti 168  000 ja matkakaton 45 000 henkilöä, kun vuonna 2019 vastaavat luvut olivat lääkkeissä 259 000 ja matkoissa 77 000 hen-kilöä. Paljon sairastavalle voi pa-himmillaan tulla maksettavaa yh-teensä yli 1 560 euroa jo heti tam-mikuussa. Lisäksi voi joutua jät-tämään väliin myös Kelan mak-samaa kuntoutusta, koska mat-koihin ei ole rahaa. Taksimatkan omavastuu on 25 euroa, joten yh-teen kuntoutusreissuun menee 50 euroa.

monilääkityksen haittavaikutuksiin vaikka apteekki on niistä ilmoittanut. Yhteistyön apteekin kanssa tulisikin olla päivittäistä. Hoitovastuun laatu ja jatkuvuus kärsivät kun viikkojen päästä jonosta vastaanotolle ja sai-rauksiesi lisääntyessä sekä pahentu-essa vain päällimmäiset ongelmasi muistaen tapaat vihdoin terveyden-hoitajan tai lääkärisi. Puolivuosisa-taa sitten meitä hoiti potilaansa tun-teva elinikäinen kunnanlääkäri ja La-pissakin monitaitoinen ja kotiin tule-va terveyssisar.

Helsingin yhdistyksen äskettäin ministeriölle ja päättäjille toimitta-massa kannanotossa arvosteltiin esimerkein valaisten mm. hoitoon pääsyn toteutumattomuutta, kes-kenhoitoisten potilaiden harkitse-matonta kotiuttamista selvittämät-tä kotihoidon jatkumista eli tosiasi-allista hoidotta jättämistä. Tuorein esimerkki vanhusten ”saattohoidos-ta” yksityisissä laitoksissa löytyy Tu-rusta. Jäsenistömme kertoo näitä huonoja esimerkkejä Vähäjärven ak-tivointiseminaareissa ja muissa ta-paamisissa.

Ohje liiton johtamiseen on sa-ma jota opetin ja konsultoin vuo-desta 1975 Sairaalaliitossa ja Kun-taliitossa: Ole toimessasi oikeaan ai-

kaan, oikeassa paikassa ja mukanasi kaikki tarvittavat työvälineet (nykyi-sin myös läppäri tai värikännykkä). Muista myös nukkua hyvin, lähteä matkaan ajoissa huomioiden mah-dollinen viivästyminen etukäteen, pukeutua tehtävänmukaisesti ja teh-dä hyvät muistiinpanot sekä kirjoit-taa pöytäkirja, ja kuten Vähäjärvellä, syödä hyvin eli terveellisesti.

Perehtyminen hallintoon, johta-miseen ja konsultoitiin vaatii vuosia. Sairaalaliitossa ensimmäiset kolme vuotta opiskelin julkishallinnon kou-keroita lakeineen ja säädöksineen sekä ryhmien ohjausta myös psyyk-kisine tekijöineen, joita kaikkia ope-tin myöhemmin sairaanhoitopiirejä suunnitellessani ja niitä perustetta-essa alan eri ammattilaisille ja luot-tamushenkilöille ympäri Suomea ai-neistona mm. kirjoittamani selvityk-set ja oppikirjat. Tietojani olen sovel-tanut liitonkin kursseilla ja tilaisuuk-sissa valitustenteon, tapaturmien ja sairauksien (myös omieni) korostu-essa.

Laajasalossa kansainvälisenä

Naistenpäivänä 8.3.2020

Pauli Toikkavaltuuston puheenjohtaja

nettava siltä osin kuin maksun pe-riminen vaarantaa henkilön tai per-heen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvol-lisuuden toteutumista.” Perimättä jättäminen tai asiakasmaksualennus edellyttää erillisen hakemuksen te-kemistä. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan on kirjattu Asia-kasmaksulain uudistus. Onkin syy-tä seurata tarkalla silmällä lakiuu-distuksen edistymistä ja pyrkiä vai-kuttamaan oikeudenmukaisen sekä ennen kaikkea sairastavan pienitu-loisen taloudellisen turvan varmista-van lopputuloksen syntymiseen.

(Lähteet: YLE / KELA)

Hintoja on nostanut yritysten ket-juuntuminen ja julkisen puolen asia-kasmaksujen korotus. Sekä julkisen että yksityisen hammashoidon hin-nat ovat kohonneet noin kolman-neksen vajaassa kymmenessä vuo-dessa.

Tiedot ilmenevät Kelan ja Tilas-tokeskuksen tilastoista huhtikuun 2010 ja lokakuun 2019 välillä. Sama-na aikana kuluttajahinnat nousivat keskimäärin 13 prosenttia. Asian-tuntijat Kelasta ja Hammaslääkärilii-tosta arvioivat, että yksityisellä puo-

Hammashoidon hinnat kohosivat noin kolmanneksella 2010-luvulla

lella hintoja on nostanut erityisesti yritysten ketjuuntuminen. Julkisella puolella nousua selittää pääosin Ju-ha Sipilän (kesk) hallituksen päätös korottaa julkisen sosiaali- ja tervey-denhuollon tasasuuruisia asiakas-maksuja vuonna 2016. Tutkimus-päällikkö Jussi Tervola Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo, että suurin osa kunnista korotti hintoja lähes 30 prosentin enimmäismää-rällä.

(Lähteet: Uutissuomalainen ja STT )

Erityisesti yritysten ketjuuntuminen on nostanut hammashoidon hintoja.

Uusi Invalidi 1/20204

Aika aikaa kutakin. 1960-luvul-la pitkälti talkootyöllä valmistu-neelle Tapaturma- ja sairausin-validien liiton Vähäjärven loma-kodille oli vuosikymmenien ajan kova kysyntä liiton omassa piiris-sä. Tosin matkan varrelle mahtuu heikompiakin kausia, mutta niis-tä on noustu kerta toisensa jäl-keen.

Kun jäsenistö on nyt varsin ikäänty-nyttä, se tuntuu lomakodin käyttö-asteessa ja sitä kautta taloudessa. Vaikka tilojen vuokraus ulkopuoli-sille on ollut mahdollista jo pitkään, tarvitaan uusia avauksia monella ta-valla. Asiaa on pohjustettu jo käy-tännössäkin. Kevään aikana Green-peace kokoustaa Vähäjärvellä ja yh-teyksiä Viipurin seudun vammais-matkailuun on luotu. Lomakodin kumppanina on toiminut lahtelainen Osuuskunta Elma.

Nämä seikat olivat taustalla, kun vammaismatkailun työpaja ”Luon-nosta ja kulttuurista elinvoimaa” ko-koontui Vähäjärvellä helmikuun al-kupuolella. Mukana olivat liiton pu-heenjohtaja Antti Holopainen ja toiminnanjohtaja Marita Vola, lo-makodin työntekijät Teemu Kivistö ja Tarja Pesonen sekä kurssin vetä-jänä Mari Bågman Osuuskunta El-masta. Liiton paikallisyhdistysten ni-meäminä edustajina olivat Terttu Elomaa, Rauno Glad, Kaija Kiess-ling, Anja Kivipensas, Ritva Korho-nen, Manu Laihonen, Hannu Oit-tinen, Eero Salonen ja Marjaliisa Siira.

Luontoa, historiaa ja hoivaa

Mari Bågman ja Teemu Kivistö ovat kartoittaneet lomakodin vahvuuksia, heikkouksia ja mahdollisuuksia. Tär-keää on ollut yhteyksien luominen paikalliseen kyläyhdistykseen, joka on kunnostanut Vähäjärven ympä-ri hyväkuntoisen luontopolun. Pol-ku on nyt myös lomakodin käytössä, mikä lisää huomattavasti majoittuji-en viihtyvyyttä ja toiminnallisuutta.

Tarkoitus on, että polku ei rajoi-tu pelkkään patikoimiseen, vaan sen avulla tutustutaan luontoon ja pai-kallishistoriaan, kuten läheiseen lin-navuoreen. Teemu Kivistö on yrttien ja luomuravinnon tuntija sekä viittä vaille eräopas, hän pystyy hyödyntä-mään tietämystään myös lomakodin keittiössä. Pihamaasta noin puoli-toista aaria on muokattu perunapel-loksi ja viime syksyn sato oli 40 kiloa. Juures-, yrtti- ja kukkamaaksi sovel-tuvaa aluetta on vielä käyttöön otet-tavaksi.

Mari Bågman on aloittanut hie-rontapalvelujen ja rentoutuskurssi-en pitämisen sekä kiinnittänyt huo-miota sisäänkäynnin ja koko piha-alueen kehittämistarpeisiin. Viihtyi-syyden ja menestymisen kannalta lomakodin yleisilmeen on oltava ve-tävä ja tiloissa on tarjottava esteettö-

Vähäjärven lomakodin kehittämisseminaari:

Ovet auki luontoon, lähiseudulle ja maailmalle

mästi monipuolisia palveluja. Esille tuli halu laittaa pihaan kukkaketoja ja perhosbaareja sekä kohentaa is-tutuksia ja rakenteita. Liikuntaa ha-lutaan siirtää enemmän ulkotiloihin hankkimalla pihajumppavälineitä.

Tähän liittyen käytiin kiivastakin keskustelua liikunta- ja kokoustilo-jen tarpeesta ja kehittämisvaihto-ehdoista. Suoran puhumisen päät-teeksi päästiin lopputulokseen, joka ei ole keneltäkään pois, vaan tarjo-aa uusia mahdollisuuksia. Ratkaisu mahdollistaa tilat ulkopuolisillekin tarjottavaan hierontaan ja jalkahoi-toon sekä rentoutusryhmiin, mutta säilyttää upean Linnea-salin kokous- ja kurssikäytössä.

Yksittäisinä ideoina keskustelus-sa nostettiin esiin fresbeegolf ja geo-kätköily vallankin nuorempien käyt-täjien tarpeisiin, lisäksi elvytettiin idea eri sukupolvia yhdistävistä lo-matapahtumista. Hyvien ideoiden toteuttamiseksi tarvitaan paljon työ-tä sekä yhteyksien laajentamista ra-hoittajiin ja päättäjiin.

Lisää liikkumista esteettömästi

Lomakodissa on jo nykyisellään koh-tuullinen esteettömyys liikkumises-sa, majoituksessa ja palveluissa. His-sillä pääsee alakerran kokoustiloi-hin, sauna/uima-allasosastolle sekä sieltä piha-alueelle. Pyörätuolia käyt-tävä ja avustajaa tarvitseva Lahden yhdistyksen Ritva Korhonen nosti esiin parannustarpeita.

Sen pohjalta käytiin keskustelua pyörätuoli/rollaatoriluiskan saami-seksi rantasaunalle sekä pohdittiin mahdollisuutta uimarannan kun-nostamiseksi suihkutuolikelpoisek-si. Lukuisat hankalat ovet vaikutta-vat liikkumista sisätiloissa sekä sisä-

ja ulkotilojen välillä, niihin kaivataan helpotusta.

Jos ja kun halutaan uusia asiakas-ryhmiä, tarvitaan helpompaa pääsyä Vähäjärvelle ainakin Lahden, Helsin-gin, Hämeenlinnan ja Tampereen suunnista. Linja-autovuorot ovat vä-häiset ja pitkän matkan bussit eivät ole matalalattiaisia. Paremmat julki-set yhteydet vähentäisivät samalla yksityisautoilun tarvetta.

Tarvitaan keskusteluja taksiyrit-täjien sekä yhteiskunnan päättäjien kanssa siitä, miten lisätä tarjontaa ja miten lisätä esteettömyyttä. Tämä palvelisi myös lomaviikkojen yhtey-teen esitettyjen lähiseudun kulttuu-rikohteiden saavutettavuutta.

Keskustelussa nousi esiin ajatus

Mari Bågman (takarivissä toinen vasemmalta) piti kehittämisseminaarin poru-kalle kehonavaus- ja mielenrauhoitusjumpat. Kuvassa hierotaan vatsaa toisella kädellä ja taputetaan päälakea toisella. Ei se niin helppoa ollut, vaikka hymy oli herkässä.

vammaisliikennettä ja esteettömyyt-tä koskevan valtakunnallisen tilai-suuden järjestämisestä, johon pyy-detään mukaan ministeriä tai mui-ta korkean tason päättäjiä. Kaikille vammaisjärjestöille suunnattu tilai-suus toisi sekä liittoa että lomakotia tunnetuksi.

Ovet auki myös ulkomailta

Tapaturma- ja sairausinvalidien lii-ton sekä Osuuskunta Elman pu-heenjohtaja Antti Holopainen on avannut vammaismatkailun suhtei-ta idän suuntaan. Ainakin Viipurissa on ilmennyt tarvetta ja halua lomai-luun Vähäjärvellä. Venäläisryhmien kysytyimmät ajankohdat ovat perin-teisesti uuden vuoden jälkeinen aika sekä Vapun ja Voitonpäivän tienoo.

Osuuskunta Elma on ollut muka-na ns. Ylisen Viipurin reitin eli Viipu-ri-Hämeenlinna-Turku -matkailurei-tin valmisteluissa. Elma on kutsuttu mukaan matkailun edistämistapah-tumaan Viipuriin tämän vuoden tou-kokuussa. Myös Via Kalevala-käve-ly voisi tuoda uusia yöpyjiä Vähäjär-velle, samoin yleiseurooppalainen Green Belt-reitti Mustaltamereltä Jäämerelle. Se avaisi suhteita myös etelän ja lännen suuntaan.

Matkailun, majoituksen ja palve-lujen kansainvälistyminen lisää tar-vetta avustaja- ja kielikoulutuksen kehittämiseen sekä siihen liittyvään markkinointiin. Perinteisen markki-noinnin lisäksi tarvitaan räätälöity-jä digipalveluja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Myös kehittyvät suhteet kuntiin, lomaorganisaatioi-hin ja kansalaisjärjestöihin ovat Vä-häjärven lomakodin uudistamiseksi vastaamaan nykyajan palvelukäyttä-jien tarpeita.

Muistiinmerkitsi, kirjoitti ja kuvasi:Hannu Oittinen

”Esille tuli halu laittaa pihaan kukkaketoja ja perhosbaareja sekä kohentaa istu-tuksia ja rakenteita.”

Uusi Invalidi 1/2020 5

Tieto lisää tuskaa, sanoo vanha suomalainen sananlasku. Meil-le tuli poikkeusolot pyytämättä ja yllättäen, kun virustutkijat to-tesivat, että uusi koronaviruksen aiheuttama kliiniseltä kuvaltaan flunssan kaltainen virusinfektio tarttuu helposti ihmisestä toi-seen.

Muutaman kuukauden mittaiseen seurantatietoon perustuvien havain-tojen mukaan erityisesti ikäihmiset ja kroonisia keuhkosairauksia sairas-tavat ovat erityinen riskiryhmä koro-nan aiheuttamalla vakavalle keuhko-sairaudelle.

Ministeri Aino-Kaisa Pekosen jul-kisuuteen saattaman arvion mu-kaan koronaepidemian ensimmäi-sessä vaiheessa 35% suomalaisväes-töstä saattaa saada virustartunnan. Se on 1,8 miljoonaa suomalaista. 80% heistä on oireettomia tai vähä-oireisia ja 20% eli 360  000 saa tau-din, joista erityisesti pitkäaikaissai-raita ja ikäihmisiä menehtyy. Myö-hemmin infektiosta tulee osa vuosit-tain maapalloa kiertävää vuosittais-ta hengitystieinfektioepidemiasykliä, joka aikaansaa valtaosaan väestöstä immuniteetin ja jota voidaan vahvis-taa myöhemmin kehitettävällä ro-kotteella influenssaepidemiaasykli-en kausitorjuntojen tavoin.

Suomen hallitus päätti valita koro-naepidemian hallitsemattoman hui-pun torjumiseksi vahvat suositukset väestön flunssan ja koronan kaltais-ten taudin aiheuttajien tietoon saat-tamiseksi väestölle, siten että he välttäisivät kaikin keinoin ihmisten välisiä kontakteja, joissa tauti voisi tarttua. Näin hallitus yrittää ehkäistä sen, että ministerin esittämät tartun-nan kantaja- ja sairastumisluvut jäi-sivät mahdollisimman kauas epide-miologien esittämästä skenaariosta tilanteessa, jossa tauti saa levitä il-man vastatoimia.

Onko Suomen päättäjien valitse-ma linja paras mahdollinen Suomen oloissa vaiheessa, kun Euroopasta on yllättäen tullut globaalin uuden pandemian leviämisen keskus. Olet-tamukseni on, että miltei ainoa mah-dollinen, jos väestöä ja hyvinvointi-valtiota yritetään suojella vastuulli-sesti vakavalta romahdukselta.

Koronaviruksen uusi tarttuva mu-taatio todettiin ensimmäiseksi ih-miskunnan väkirikkaimmassa kes-kuksessa Kiinassa vasta muutama kuukausi sitten. Niin tällä kertaa, kuin lukuisia kertoja aiemminkin.

Massiiviset väestötason tartun-nan ehkäisytoimet liikkumisrajoituk-sineen vaimensi epidemian Kiinassa yllättävänkin nopeasti. Kun Kiinas-sa perutaan rajoituksia ja siirrytään normaalielämään, on epidemia Eu-roopassa vasta puhkeamassa. Mutta meillä on jo käytettävissä kiinalais-ten muutaman kuukauden vanha kokemus toimista, jolle he rakensi-vat perustan 2003 puhjenneen edel-lisen koronavirusepidemian (Sars) aikana.

Kiina ei sulkenut rajojaan, mutta kontrolli kiristyi. Pieni matkailijoiden

määrä Kiinasta toi yksittäisiä tartun-tatapauksia myös Suomeen, kunnes Italiassa talvilomamatkoilla saadut tartunnat nousivat keskeisiksi suo-malaistenkin infektiopesäkkeiden tartuntaketjun tiedostetuiksi lähteik-si. Nyt Euroopassa suljetaan rajoja. Terveydenhuolto on viritetty häly-tystilaan. Kokoontumisia perutaan ja yleisöpalveluja suljetaan. Matkoja perutaan. Ihmiset hamstraavat ves-sapaperia. Talouspaniikki leviää mo-nilla elinkeinoelämän aloilla, eniten matkailupalveluissa.

Jännityksellä odotamme, miten rajoittavat toimet vaikuttavat oikeas-ti viruksen leviämiseen? Tieto ja tie-tämättömyys lisäävät tuskaa. Suomi harvaan asuttuna maana syrjäisessä paikassa on suotuisassa asemassa. Uskon siksi hallituksen valitseman linjan järkevyyteen. Varaudutaan, mutta ei panikoida.

Lähiviikot ja kuukaudet näyttä-vät, miten pandemia käyttäytyy. Sar-sia (myös koronavirus) torjuttiin jo-kunen vuosikymmen sitten moder-nein tehotoimin. Sars ei osoittautu-nut niin herkästi leviäväksi, kuin in-fluenssavirusmuunnelmat tai ha-vainnot tuoreesta koronaepidemi-asta.

Onko koronan (Covi-19) tartun-taherkkyys samaa luokkaa kuin in-fluenssalla, jää nähtäväksi. Ihmis-kontaktirajoituksiin, rajojen sulkemi-seen ja käsihygienian tehostamiseen perustuva strategia yhdessä sai-raimpien tunnistamisjärjestelmän ja tehokkaan hoidon kanssa puree, jos infektioaallon terävän huipun syn-tyminen onnistutaan ehkäisemään. Erityisesti ikäihmisten ja vammais-ten kannalta on tärkeää, että hoito-kapasiteettia vaikeimpien, mutta pe-lastettavissa olevin tapausten hoita-miseen onnistutaan turvaamaan riit-tävästi.

Koronarokotteen aikaansaamisen hyväksi tehdään töitä, mutta torjun-tamenetelmäksi siitä ei ilmeisesti vielä pariin vuoteen ole. Influenssaa torjutaan jo rokottamalla varsin me-nestyksellisesti.

Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto päätti siirtää Liittokokouksen-sa joko toukokuun loppuun tai elo-kuun alkuun. Päätimme siirtää myös IKMO kursseja kesään infektioriskin vähentämiseksi, että emme omilla toimillamme lisäisi jäsentemme ja asiakkaidemme vakavaa sairastu-misriskiä.

Otetaan rauhallisesi. Muistetaan samalla, että nykylääketiede pystyy tunnistamaan uudet tartuntauhkat aiempiin vuosisatoihin verrattuna erittäin nopeasti. Seurantajärjestel-mät epidemioiden leviämisen eri-tyispiirteiden tunnistamiseksi ovat pitkälle kehittyneitä. Silti uusi virus-tyyppi on aina uusi, josta tieto tar-kentuu ainoastaan ja vain seuran-nan kautta.

Kun rotasta ihmiseen levinnyt ruttobakteeri 1300-luvulla synnyt-ti pandemian Euroopassa, se kes-ti 1300-luvulta 1700-luvulle. Musta surma pandemia tappoi valtaosan Euroopan väestöstä. Tuokin tauti tu-

li idästä mongoliarmeijan levittämä-nä.

Tieto tänään pandemiasta levi-ää kerralla käytännössä koko ihmis-kunnan tietoisuuteen muutamassa viikossa. Ihmisyhteisöt käynnistävät heti torjuntatoimet kaikkialla. Tulee-ko se tarkoittamaan sitä, että ihmis-kunta taltuttaa jälleen uuden viruse-pidemian muutamissa kuukausissa tai ainakin muutamissa vuosissa? Jää nähtäväksi.

Koko ihmiskuntaa kohdannut yh-täaikainen uhka tulee muuttamaan maailmaa. Se yhdistää meitä, mut-ta on samalla kuolinisku sellaisel-le globalisaatiokäsitteelle, jossa voi-ton tavoittelun ja pääomien saalista-misen ideologia kaikin käytettävissä olevin keinoin, jopa sairastavien kus-tannuksella, on ainoa yhteiskuntaa pyörittävä ja ylläpitävä voima. Luon-non ja ihmisen suojelu ilman voi-ton tavoittelua on nostettava yhteis-kunnassamme arvoksi numero yksi. Globalisoituneessa maailmassa se on mahdollista vain pysyvän rauhan tilassa meidän kaikkien ihmisoikeuk-sia kunnioittaen.

Espanjan tauti eli influenssa tap-poi paljon ihmisiä Euroopassa ja Suomessa ensimmäisen maailmaso-

dan loppuvaiheessa. Se tappaa mei-tä, erityisesti ikäihmisiä edelleen jo-ka vuosi, vaikka meillä on rokotukset ja torjuntakeinot.

Meillä on edelleen tarvetta kehit-tää tarttuvien tautien ihmiskunnalle aiheutuvan torjunnan menetelmiä. Koronapandemia osoittaa, että il-mastomuutos, kaupungistuminen ja liikkuvuuden lisääntyminen aiheut-taa uhkia ihmiskunnalle, joiden uh-kien torujumiseksi tarvitsemme ny-kyistä paremmin toimivia ja tutki-mustietoon perustuvia hyvinvointi-amme turvaavia menetelmiä.

Toivottavasti Eurooppa, Suomi ja koko ihmiskunta oppivat, että ihmis-ten terveys ja hyvinvointi eivät ole kauppatavaraa. Ihmisten terveydes-tä ja hyvinvoinnista huolehtiminen on nyt ja jatkossakin kaikkien yhteis-kuntien perustehtäviä. Se on myös kansainvälisen yhteisön kuten YK:n tärkeimpiä tehtäviä. Näiden tehtävi-en hoitamiseen ja uusien terveysuh-kien tutkimiseen on kaikkialla turvat-tava riittävät voimavarat.

Antti Holopainen yleislääketieteen erikoislääkäri

Tapaturma- ja sairausinvalidienLiitto ry:n puheenjohtaja

Korona ja musta surma

Onnittelut ilossa jaosanotot surunkohdatessa

Tapaturma- ja sairausinvalidienliiton adressilla.

Adresseja myynnissä liiton toimistossa, Vähäjärvenlomakodissa ja paikallisyhdistyksissä.

Antti Holopainen toipumassa tammikuisesta polvileikkauksesta. Työ kuitenkin jatkuu. Kuva: Tiia Kohonen

Uusi Invalidi 1/20206

Lukuisten neurofysiologisten tut-kimusten mukaan musiikin kuun-teleminen ja soittaminen akti-voi kulttuurilajeista monipuoli-simmin aivoja. Jo pelkkä musiikin kuuntelu ja mukana rallattelu ak-tivoi - hyvinvointivaikutukset li-sääntyvät, jos taputtelen rytmiä tai kävelen, etenkin jos teen sitä ryhmän mukana. Tanssillisuuden, minkä tahansa liikkeen mukaan ottaminen, antaa lisäpotkun ai-voille ja hyvinvointi laajenee.

Aktiivisuus lisääntyy, puran huomaa-matonta stressiä, työstän suruja, joi-ta et tiedostanut ja silmiini syttyy ki-pinä. Tai sitten tulee itku, jota en odottanut, mutta jotain tapahtuu ja elämä kuplii – henki kulkee ja krop-pakin lämpenee ja aivoni kiittävä!

”Minusta tuntuu, että lennän tämän rytmin mukaan…”

Kun ikäännymme ja vaivaannumme, alkaa tylsistymisen määrä useimmi-ten lisääntyä siihen verrattuna, kun olimme elämämme kunnossa ja nuori sydän sykki joka suuntaan, jo-kaiselle hymylle ja jokaiselle uudel-le laululle levylautasella. Enää ei kä-si nouse ja jalka vippase, ei saa edes äänilevyä lautaselle, ei ole enää soi-tinta ja kaikki musiikki tuntuu olevan vaikeasti saatavilla bittiavaruudessa. Onneksi Helvillä on sentään CD-levy-kokoelma, jota hän joskus soittelee meidän muidenkin iloksi!

”Tämä laulu sai minut aina nuorena hyvälle tuulelle…”

Tutkimusten mukaan oman nuoruu-den mielimusiikin kuunteleminen ja rallattelu elvyttää parhaiten aivo-ja, luo muistisairaallekin voimaantu-misen hetkiä ja yhteys ympäristöön ja läheisiin voidaan saada. YouTu-be- dokumentissa ”Alive Inside” on kuvattu muistisairaita, jotka herää-vät kukoistamaan, kun kuulokkeis-sa soi oman nuoruuden mielimu-siikki. Jopa autistinen vuodepotilas alkaa tanssia vuoteessaan, kun hän saa korvilleen kuulokkeet! Tämä sa-ma on meidän kaikkien saavutetta-vissa hyvinkin helposti ja halvalla. Si-nun musiikkisi hoitaa Sinua!

”Soitatko mulle sen vanhan valssin, missä se …?”

Joku tiesi kertoi, että Elli kuunteli nuorena Esko Rahkosta aina, kun se oli mahdollista! Muusikkona hoi-tolaitosten ja vanhusten palvelukes-kuksissa käydessäni vien mukana-ni ukulelen lisäksi jonkinlaisen jenk-kakoneen, humppakuution tai blue-tooth-kaiuttimen ja kännykän, jolla pääsen musiikin verkkopalvelusta laittamaan soimaan ryhmän jäsen-ten mielimusiikkia. Toki soitan ja laulan, säestän myös muusikkona ihan elävänä enimmäkseen. Tämän lisäksi mukanani on kassillinen AE-VOLIÄKETTE (suom. Aivo-lääke) pil-leripurkeissa, joissa on musiikkitoh-

torin määräämää aivopilleriä. Joku kyselee, miten tämä purkki aukeaa, mutta se ei aukea, kun se on liimat-tu kiinni. Sanon, että aivolääke akti-voituu, kun pilleripurkkia alkaa soit-tamaan musiikin mukana rytmissä – ihan siinä rytmissä, minkä sinä löy-dät musiikkiin!

”Kuuntelin nuoruuteni tuttua lau-lua ja hytkyin mukana…”

Aivo-pilleripurkkia soittaessa her-mokudos aktivoituu monelta kannal-ta: kuulo aktivoi kuuloalueen, näkö omansa, hauislihas liikehermon ja koko aivotietokone alkaa tehdä töi-tä sen suuntaan, että saanko oman rytmini istumaan tähän ryhmän ryt-miin – kokonaisuuteen. Lisäksi ote-taan mukaan hoilaaminen eli puhe-keskus (ei tartte osata laulaa) ja jal-kojen tömistys ja siinä se on – aivoja aktivoiva hauska musiikkihetki poru-kalla. Joskus loppuhuipennuksessa HUUDETAAN ääneen ja ihmetellään – mitä, onkos täällä sallittua huutaa? OLIPAS SE HAUSKAA!

Musiikki on aivolääkettä, aivoterveyden hoitoa ja sillä on terveysvaikutuksia!

Useimmat osallistujat saapuvat rol-laattorilla tai kävelykepin kanssa, joskus osastoilla tullaan mukaan rul-latuolilla tai sängyssä maaten ja vie-rellä on mahdollisesti hoitoavusta-ja antamassa aivoliäke-instrumentin käteen soitettavaksi. Porukalla teh-dään musiikkia, hoilataan ja saadaan pieni hengästyminen ja hiki aikaisek-si. Monta kertaa minulta on kysytty: milloin tulet uudelleen. Vastaan: en-si viikolla, jos toiminnalle on annettu varoja, eli jos työstä maksetaan palk-kaa. Henkilökuntaakin on mukana pelimannipiirissä ja monelle työteh-tävä on myös virkistävä hetki työssä.

Mitä voisin tehdä kotoa omin neuvoin tai ystävän kanssa?

Tee kotona tyhjenneestä vitamiini-pilleripurkista itsellesi soitin! Laita

siihen ruokalusikallinen riisiä tai kar-keaa suolaa ja varmista korkin kiin-nipysyminen teipillä, jos sisään lait-tamasi määrä soi sopivasti omaan korvaasi. Tee toinen samanlainen kaverille, jolla ei enää kädet toimi. Soita näitä soittimia yhden laulun verran päivässä, kun radiosta tulee sopiva kappale tai jos saat laitettua itse mielimusiikkiasi soimaan. Ota oma lauluääni, hoilaaminen, rallat-telu mukaan ja heiluta kehoa, jalko-ja ja kroppaa musiikin mukana. Kes-kimäärin radiossa soiva laulu kes-tää kolme minuuttia, sen tarvitset aivojen aktivoimiseen ja sen jatka-miseen tulee himo, kun pääset al-kuun. Jo pelkkä rytmin soittaminen radiosta tulvivan musiikin mukana aktivoi aivoja mahtavasti. Jos pilleri-purkin pysyminen kädessä on ongel-ma, ota suti tai tiskiharja ja soita sitä pöydänkulmaan tai purkinkanteen – pääasia on että soitat musiikin mu-kana rytmiä – ja hoilaat tai rallattelet mukana.

Minun musiikkini hoitaa minuaEntä sitten, kun olen hoitokodissa, enkä muista enää mistään mitään?

Tarvitaan sinun tahto, kuulevia kor-via, uteliaita mieliä ja terveitä käsiä, että hoitotahtoosi saadaan kirjattua mielimusiikkisi vuosien takaa. Sitä saadaan saataville nappia painamal-la, muistitikku soittimeen lataamalla tai laittamalla hyllystä vanha CD-levy soittimeen pyörimään. Tarvitaan eh-kä myös Elämänpuu-moniste huo-neesi seinälle, että henkilökohtaisen avustajan sairasloman sijainen nä-kee heti, mitä musiikkia minä, Juuso mielellään kuuntelisin, kun en pys-ty itse enää pyytämään, saati laitta-maan peliä soimaan. Sen jälkeen voi riittää, että otat kädestäni kiinni ja heilut hetken kanssani vanhan mu-siikkini tahdissa. Sitten minut on pal-jon mukavampi viedä suihkuun tai vaihtaa petiini lakanat.

Minun musiikkini hoitaa minua. Kiitos kun annat sitä minulle sitten, kun minä en enää muista!

Juuso Happonen

Juuso Happonen (tuottaja, yhteisömuusikko ja –pedagogi) toimii Kuopion seu-dulla mm. mielenterveyskuntoutujien ja vanhusten palvelukeskusten piirissä muusikkona ja ryhmätoimintojen aktivaattorina. On perustanut Ukulelelähetti-läät –ryhmän, jossa seniorit pitävät avoimia harjoituksia mm. sairaaloiden au-loissa, muistikahviloissa ja mm. Nenäpäivässä.

Juuso auttaa musiikilla.

Uusi Invalidi 1/2020 7

Lahti ja Päijät-Häme on taas ol-lut otsikoissa terveyspalveluiden järjestämisessä. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän halli-tus on päättänyt yhdistää toimin-tansa yksityisen, todennäköises-ti Mehiläisen, kanssa. Tässä fuu-siossa yksityisen osuus olisi 51 % ja PHHYKY:n osuus 49 % ja tämä käsittääkseni siksi, ettei kaikkea tarvitsi kilpailuttaa, kun yksityi-sen sektorin osuus on yli puolet.

Perusteluna oli myös se, että yksityi-set yritykset tuottavat jo nyt suuren osan palveluista ja tältä osin kilpai-lutus siis jäisi pois. Onko tämä pe-rustuslain mukaista, tästä on käyty nyt keskustelemassa ministeri Kris-ta Kiuru kanssa. Tuloksesta en vie-lä tiedä. Kokonaan yksityiselle sekto-rille on jo siirtynyt esim. Meri Lappi Mehiläiselle. Lahden kaupunki erot-ti kolme edustajaansa, jotka äänes-tivät tässä asiassa vastoin Lahden kaupungin ohjeita. Joukossa entinen Päijät-Hämeen keskussairaalan yli-lääkäri Matti Talja. PHHYKY:n hal-lituksen puheenjohtaja Kari Lem-pinen oli ketomassa viime viikolla tästä Lahden Kaupungin vammais-neuvostolle. Perusteiksi yhdistymi-selle Lempinen mainitsi esimerkiksi

kustannustehokkuuden, eli nykyistä edullisemman palvelun. Satunnai-selle kävijälle ja kiireellisille tapauk-sille palvelu muka paranisi. Miten näin on reuna-alueilla kuten Hartola, Padasjoki, Kärkölä, Pukkila ja Myrs-

Päijät-Hämeen kuulumisiakylä, joissa terveyspalveluita saa sil-loin tällöin, ja suurimmaksi osaksi etäpalveluna? Päivystyshän on jo ny-kyisin keskitetty Keskussairaalaan. Ihmettelen miten palveluiden para-neminen olisi mahdollista. No, hy-vänä Lempinen näki, että kun yhtiö rupeaa tuottamaan voittoa, niin Lah-tikin hyötyy. No, ne voitot haluaisin nähdä, jos tämä kaikki toteutuu niin kuin suunnitellaan.

Tällä hetkellä kerätään kansalaisad-ressia nimeltään ”Raja julkisten sosiaa-li- ja terveydenhuollon eri osien hankki-miseen yksityisiltä yrityksiltä”. Käykää tutustumassa ja allekirjoittakaa!

Hyvää täällä Lahdessa on, että saamme PHHYKY:n vammaispalve-luillta tietoa meneillään olevista uu-distuksista ja ajankohtaisista asiois-ta. Muutaman kerran vuodessa jär-jestetään keskustelutilaisuus yhdis-tyksille Lahden Järjestökeskus LIN-Kissä. Maaliskuussa on toinen tilai-suus tänä vuonna. Esillä tulee ole-maan ainakin vammaiskuljetusmat-kojen kilpailutuksen tulos, kun uusi tilauskeskus aloittaa 30.3. Mukana suunnittelussa on ollut myös vam-maisneuvostosta kolme henkilöä. Henkilökohtaisen avun asiat puhut-tavat, koska tunteja yritetään vä-hentää ja uusien hakijoiden on mel-

kein mahdotonta saada avustajaa. Vammaisneuvostoon saadaan hyvin luottamushenkilöitä ja virkamiehiä kertomaan ajankohtaista asioista.

Hyvää kevättä teille kaikille! Toi-vottavasti tapaamme isolla joukol-la Vammaiskulttuuripäivillä Vähäjär-vellä kesäkuun alkupuolella. Ja alle-kirjoittakaa kansalaisaloite: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/6062

Ritva KorhonenLahti

MONIVAMMAISTENHYVINVOINTILOMAT 2020

Solaris-lomat ry järjestää Veikkauksen tuotoilla tuettuja lomia monivam-maisille aikuisille, jotka eivät omin varoin pysty järjestämään lomaa.

Viiden vuorokauden lomaan sisältyy majoitus kahden hengen huoneessa, täy-sihoito sekä monipuolista ohjattua ohjelmaa. Lomailija maksaa omavastuuosuu-den 100 € /hlö ja matkat.

Loman myöntämiseen vaikuttavat pienituloisuus ja muut taloudelliset seikat sekä sosiaaliset ja terveydelliset perusteet (mm. perhetilanne, omaisen hoitaminen, päihdeongelma, yksinäisyys, vammat sekä psyykkiset ja fyysiset sairaudet). Lo-malla edellytetään omatoimista selviytymistä. Tuettu loma voidaan myöntää korkeintaan joka toinen vuosi.

01.-06.06. Kunnonpaikka, Siilinjärvi, haku päättyy 01.04.202024.-29.08. Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa, haku päättyy 24.05.2020

Täytä lomahakemus huolellisesti!Koska hakijoita on paljon, loma voidaan myöntää vain pienelle osalle. Loma-päätökset tehdään hakemusten perusteella, joten kiinnitä erityistä huomiota pe-rusteluosan kaikkien kohtien täyttämiseen, ilman perusteluja lomaa ei voida myöntää.

Vain lomalle valituille lähetetään kutsukirje kotiin noin kuukausi ennen loman al-kua.

Miten voit hakea lomalle?Lomalle haetaan täyttämällä Solaris-lomien paperinen lomahakemus tai sähköi-sesti internetsivujen www.solaris-lomat.fi kautta. Paperinen hakemus palaute-taan osoitteella: Solaris-lomat, Kauppakaarre 1, 00700 Helsinki

Hakemuksia ja lisätietoja:Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry, tsil@tsil.fi, p. (09) 3960 5681, tai Solaris-lomat ry, solaris@solaris-lomat.fi, p. 043 824 3095 (myös txt)www.solaris-lomat.fi

THL:n, Fimean ja Kelan yhteistyö-nä on valmistunut esiselvitys, jo-hon on koottu tiedot lääkehoidon kustannuksista ja apteekkitalou-den nykytilasta Suomessa.

Lääkkeiden kokonaismyynnin arvo oli vuonna 2018 Suomessa 3,3 mil-jardia euroa. Tästä 2,5 miljardin eu-ron suuruinen osuus syntyi avohoi-don resepti- ja itsehoitolääkkeiden myynnistä. Apteekkien rooli avohoi-don lääkejakelussa on keskeinen. Nyt valmistuneessa esiselvitykses-sä on kuvattu lääkkeiden vähittäis-jakelun ja apteekkipalvelujen järjes-tämisestä yhteiskunnalle koituvat kustannukset. Esiselvityksessä on myös mallinnettu pohjoismaisten lääketaksojen vaikutuksia lääkekus-tannuksiin Suomessa. Lääketaksal-la määritellään yhteiskunnan aptee-keille maksama korvaus avohoidon lääkejakelusta.

Kohtuullistaisivatko pohjoismaiset mallit lääkehoidon kustannuksia?

Apteekkitaloutta ja lääkkeiden vähit-täismyyntihintoja säännellään kai-kissa esiselvityksessä tarkastelluissa Pohjoismaissa, mutta sääntelyn ta-so, toteutustapa ja velvoitteet vaihte-levat maiden välillä. Esiselvityksessä todetaan, että vertailumaiden lääke-taksamallit vaikuttavat edullisemmil-ta tavoilta järjestää lääkejakelu kuin

Esiselvitys lääkehoidon kustannuksista ja apteekkitaloudesta julkaistu

Suomen nykyinen lääketaksa. Lääk-keiden käyttäjistä valtaosalla kustan-nukset pienenisivät tai säilyisivät en-nallaan, mikäli käytössä olisi nykyi-sen taksan sijaan jokin simuloiduista taksamalleista. Selvitystyötä tulisikin jatkaa juuri Suomen lääkehuoltojär-jestelmään sopivan lääketaksan tun-nistamiseksi, esiselvityksessä tode-taan. Käytännössä tämä apteekkita-loutta koskevan sääntelyn uudista-minen edellyttää apteekkijärjestel-män tarkastelua kokonaisuutena.

Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö

Selvitystyötä juuri Suomeen sopivan lääketaksan tunnistamiseksi tulisi jat-kaa.

PHHYKY:n yksityistämishanke herättää kysymyksiä.

Uusi Invalidi 1/20208

Tapaturma- ja Sairausinvalidien Liit-tokokoukselle

Tampereen Tapaturma- ja sairausin-validit ehdottaa liittokokouksen ot-tavan kantaa vanhusten ja vammais-ten hoidon ja hoitokotien yksityistä-miseen.

On kehitettävä julkisen puolen hoitoa ja hoitokoteja. On taattava riittävä hoito vammaisille ja vanhuk-sille.

Suuntana on, että kotona hoide-taan entistä huonokuntoisempia ih-misiä. He ovat pitkät päivät yksin ko-tona.

On erinomainen asia, että hallitus on säätämässä lain, joka edellyttää vanhushoitoon henkilökuntaa seit-semän (7) hoitajaa kymmenelle van-hukselle. Se tulee keventämään var-masti hoitajien työtä niin, että työ vanhuksen kanssa voidaan tehdä rauhassa ja hyvin.

Kun tämä toteutuu ja haetaan li-sää henkilökuntaa näihin laitoksiin, on todennäköistä, että raskaammas-ta työstä vanhustenhoidossa eli koti-hoidosta hakeudutaan laitospuolel-le. Miten käy silloin kotihoidon?

Kotihoidossa tehdään myös ilta-työtä, tarvittaisiin nykyistä enem-män myös viikonlopputyötä ja yö-työtä, sillä kotona asuvat vanhukset ovat jo varsin huonokuntoisia. Asia erikseen on, että terveystaloustiede on laskenut, miten jo kolmas käyn-ti vuorokaudessa vanhuksen luona merkitsee kalliimpia kustannuksia kuin jos hän olisi laitoksessa. Toinen asia on, onko millään alueella ja sen piirissä kotihoidossa kymmentä van-husta kohti seitsemän hoitajaa? Sil-loin voisi ajatella kohtuullisempaa kuormitusta kuin mitä siellä nyt on. Lisäksi kotihoidossa jää usein mat-kat vanhuksen luota toisen luo las-kematta työajassa, kun lasketaan ajassa vain paikkamäärät per työ-vuoro (esim. päivä).

Vääjäämättä on selvää, että koti-hoidossa on käytännössä mahdo-tonta tehdä työ laadukkaasti, rau-hallisesti, vanhuksen tarpeet oikeas-

ti huomioiden nykyisellä työntekijä-määrällä. Jos joku päivä tai joku viik-ko on helpompi työn kuormituksen osalta, saattaa se seuraavassa vai-heessa olla kaksin verroin rankem-paa.

Edellä olevaan viitaten

Päättäjien niin eduskunnassa kuin kuntatasolla on pikaisesti tartutta-va asiaan. Koska valtakunnassa ei ole yleisesti vahvistettu kotihoidon henkilökuntamitoitusta, on aloitet-tava sen määrittäminen välittömäs-ti. Kotihoidon henkilöstötarve on määriteltävä realistisesti. Sitä varten on myös palkkatasoa korottamalla osoitettava työn merkityksellisyys ja arvokkuus. Sitä varten on käynnis-tettävä alkuun kokeilu kuuden tun-nin työvuoroista kotihoidossa, jol-loin työn kuormittuminen tasaantuu ja alasta tulee samalla vetovoimai-nen.

Koko muutos tarvitsee siis rahaa, jotta saadaan riittävä määrä pätevää ja motivoitunutta, jaksavaan henki-lökuntaa myös kotihoitoon. Se tulee näkyä jo ensi vuoden budjetteja val-misteltaessa.

Turun Tapaturma- jaSairausinvalidit ry

Vuosikokous 22.2.2020

Vanhusten kotihoitoon varauduttava välittömästi

Nyt on yhdestoista hetki saada vam-maisten ja vanhusten hoito kuntoon. Hoivaa ja hoitoa tarvitsevien ihmis-ten määrä kasvaa lähivuosina rajus-ti, kun suuret ikäluokat vanhenevat.

Hoidon ja tiedonsaanti vaikeutuu, kun talouksista noin 60 % on yhden hengen talouksia. Asioiden hoitami-nen on vaikeaa. Tieto on haettava useista eri lähteistä, eikä tietotek-niikka-kaan ole kaikkien ulottuvilla.

Pienenkin avun saanti on yksin asuvalle vaikeaa, koska ystävät ja tu-tut ovat vähissä tai ovat samassa ti-lanteessa. Yksinäisyys ei myöskään ole pieni ongelma, se voi johtaa era-koitumiseen.

Esimerkiksi Helsingissä on pal-jon sellaisia asuntoja, joissa pesey-

tymismahdollisuudet ovat varsinkin ikääntyneelle hankalat tai puutteel-liset. Kotihoidon piirissä olevat asu-vat hajallaan ympäri kuntaa. Hoitajil-ta kuluu aikaa vain paikasta toiseen siirtymiseen.

Pääkaupunkiseudun kuntien on puututtava asiaan. On rakennetta-va kiireisesti lisää palveluasuntoja. Vanhusten ja vammaisten hoivaa ei voi jättää pelkästään kalliin yksityi-sen saalistamisen ja keinottelun va-raan. Hoidon seurantaa ja valvontaa on myös viipymättä tehostettava.

Helsinki 25.2. 2020Helsingin Seudun Sairaus- ja

Tapaturmainvalidit ryVuosikokous

Vajaakuntoistenhoito kuntoon

Lisäksi hoitajat vaihtuvat päivit-täin.

Etenkin muistisairaille henkilöil-le on hankalaa kun aina on hoitajina uusia outoja hoitajia.

On vaadittava niin kunnilta kuin maan hallitukseltakin toimenpiteitä joilla voidaan taata riittävä laadukas hoito.

Ehdoton ei yksityisille hoitokodeille ja samoin monikansallisille hoivayri-tyksille!

Tampereen yhdistyksenvuosikokous 20.02.2020

Tampereen Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry vaatii toimenpiteitä

Suomi 112-sovellus on kätevä ohjel-ma, jonka avulla saa heti apua vaik-ka puhelimessa ei olisi saldoa. Sovel-luksen voi ladata älypuhelimeen so-velluskaupasta ilmaiseksi. Kun sovel-lus on ladattu se kannattaa asettaa näkyvälle paikalle ja sen jälkeen an-taa sen käyttää puhelimen sijaintitie-toja. Jos haluaa hyödyntää mahdol-lisimman tarkkaa sijaintia, niin kan-nattaa myöntää sovellukselle oikeus käyttää GPS-paikannusta. Muista

Suomi 112

myös kirjoittaa sovellukseen oma puhelinnumerosi. Kun tulee hätäti-lanne paina ”Soita 112”- painiketta ja tämän jälkeen odota vastausta. Ker-ro tilanteesi ja toimi annettujen oh-jeiden mukaan.

Arvo Lehtomäki(työharjoittelijana Tapaturma- ja

sairausinvalidien liitto ry:ssäkeväällä 2020)

Liiton paikallisyhdistyksen jäsenenä saat Uusi Invalidi-lehden jäsenetu-na aina tuoreeltaan. Samalla pääset mukaan yhdistyksen edunvalvonta-, kerho-, opinto-, retkeily-, askartelu- ym. toimintaan.

Ota yhteyttä lähimpään paikallis-yhdistykseemme. Yhdistysten yh-teystiedot löytyvät liiton kotisivuilta (www.tsil.fi).

Tervetuloa mukaan toimin-taan!

Lehden irtonumeron lukijoille!

Uusi Invalidi-lehden voi myös tila-ta lähettämällä tilauksesi, nimesi ja postiosoitteesi Tapaturma- ja saira-usinvalidien liiton toimistoon, PL 30, 00030 IIRIS, tai sähköpostilla osoit-teeseen tsil@tsil.fi Vuosikertatilauk-sen (4 numeroa) hinta on 10 euroa.

Uusi Invalidi 1/2020 9

Vuosikokoukset on pidetty jo var-masti kaikissa yhdistyksissä, niin myös Lahdessa. Valitettavasti kuvaa ei ehditty ottaa, kun asiat puhutti-vat niin runsaasti. PHHYKY:n (Päi-jät-Hämeen hyvinvointiyhtymä) ti-lanne, vammaiskuljetuspalvelut ja Tapaturma- ja sairausinvalidien liit-to ry:n sekä Vähäjärven asiat, vam-maisten ja pitkäaikaissairaiden tila ja vielä maamme hallituksen mah-dollisuudet parantaa ja korjata teh-tyjä virheitä, herätti paljon keskuste-lua. Paikalla oli myös TSIL :n toimin-nanjohtaja Marita Vola ja viisitoista osallistujaa, mikä on meillä iso mää-rä. Moni ilmoitti myös estymisestään osallistua kokoukseen.

Valinnat tulivat tehdyksi yksimie-lisesti. Sääntömuutosasiat puhutti-vat, niiden uusiminenhan oli yhdis-tyksemme ehdotus. Toivomme liitto-kokouksen hyväksyvän uudet sään-nöt. Myös edustajat liitokokoukseen, -valtuustoon ja liittohallitukseen va-littiin. Tilit, toimintakertomus, toi-mintasuunnitelma ja talousarvio tu-livat hyväksytyksi, pienin muutoksin. Tälle vuodelle entisten toimiemme lisäksi suunnitelmissa on askartelu-kerhon perustaminen mahdollises-

Yhdistyskuulumisia Lahdesta

ti Lahden Seudun Invalidien kanssa. Pirkko Vaittinen jatkaa puhelinneu-vontaa, tietysti myös muut hallituk-sen jäsenet ovat valmiit neuvomaan ja avustamaan hakemusten ja mui-denkin papereiden kanssa - tai netin kauttahan niitä nykyään tehdään.

Kesällä järjestämme retket Vam-maiskulttuuripäiville Vähäjärvelle, Pesäkallion kesäteatteriin ja LSI:n (Lahden Seudun Invalidit ry) kesäko-tiin Sarvikuuttiin. Pyrimme järjestä-mään muutaman keskustelutilaisuu-den, joihin pyrimme saamaan oman alansa asiantuntijan. Osallistumme TSIL:n ja muiden tahojen koulutuk-siin sekä osallistumme PHHYKY:n ja kaupungin tiedotustilaisuuksiin sekä Lahden järjestökeskuksen luennoil-le, retkille, myyjäisiin ym.

Hallituksen puheenjohtajana jat-kaa Ritva Korhonen, hallituksen muodostaa Marja-Leena Kokko, Paula Korhonen, Rauha Maikku-nen, Aino Meriläinen, Eero Niemi-nen ja Pirkko Vaittinen. Varajäse-niä ovat Antti Holopainen ja Leila Honkanen-Turunen.

Ritva KorhonenLahti

Porissa on tekemisen meinin-ki. Näin voisi päätellä jäsenistön mukanaolosta yhdistyksen toi-minnassa. Toimintakertomuk-sen kuultuaan eräskin loihe lau-sumaan, ettei tämä ole ainakaan millään lailla ”nukkuva” yhdistys. Siksi paljon on vuoteen mahtu-nut. Tämä jatkukoon. Myös sopui-sa yhdessäolo sai kiitosta. Porin sairaus- ja tapaturmainvalidien vuosikokous henkilövalintoineen sujui yksimielisyyden vallitessa. Liiton terveiset omalle yhdistyksel-le välitti liittohallituksen jäsen Terttu Elomaa. Esille tuli liiton toiminnat ja tavoitteet vammaisten ja pitkäaikais-sairaiden edunvalvontatyössä. Van-husten turvallisen elämän paranta-miseksi on liiton taholta kuluva vuo-si nimetty Vammaisten ja vanhusten ihmisarvovuodeksi, jossa tulee huo-mioida edunvalvontanäkökulma. Puheenvuoro sai aikaan keskustelua juuri ihmisarvoista ja niiden vaalimi-sesta. Pahennusta herätti nykytren-di, että perusterveydenhuollossa-kaan ei enää noudateta perustusla-kia. Viimeinen hallitus röyhkeästi siir-si poliittisilla päätöksillä vastuut kan-salaisille itselleen. Meidän tehtäväm-me on valvoa, että perustuslain py-kälät tulevat voimaan ja toteutuvat. Tälläkin hetkellä tulee esille uutisia, jota ei pitäisi tulla. Hoitajamitoituk-set ovat paikoin jopa alle arvostelun.

Kokousta johti Lennart Laitinen, joka jatkaa myös yhdistyksen puheenjohta-jana. Liittoterveiset jäsenistölle välitti Terttu Elomaa.

Sopuisa kokous PorissaYhdistyksen toimintasuunnitel-

maan on kirjattu toiminta työ- ja toi-mintakykyään menettäneiden in-validien yhdyselimenä. Tavoittee-na on tehdä tunnetuksi maamme sosiaalilainsäädäntöä ja vammais-ten oikeuksia, opastaa lakisääteisen avun hakemisessa ja auttaa jäseni-ään kehittymään omatoimisiksi toi-meentulon hankkimisessa sekä tu-kea heitä henkisesti ja sosiaalisesti. Perusteemoina on turvallisuus, vastuullisuus ja suvaitsevaisuus. Keskustelussa nousi esille yhdis-tyksen tärkeä toiminta kansa-laisvaikuttajana ja edunvalvoja-na. ”Valitettavasti liian usein ol-laan turhankin vaatimattomia

Vuosikokousväki oli aktiivisesti mukana päätöstenteossa.

omalle työlle”, kommentoitiin. Yhdistyksen uudet kokoontumisti-lajärjestelyt ovat loppusuoralla. Ker-hotoiminta Porin Nuorisotalolla on loppumassa ja syksyllä siirryttäneen Puistotalolle, Eteläpuisto 14:ään.

Lennart Laitisen johdolla

Vuosikokous valitsi yhdistyksen pu-

heenjohtajaksi edelleen Lennart Laitisen. Hallitukseen varsinaisiksi jäseniksi valittiin Pentti Ruohonie-mi, Eila Martti, Rauno Huhmar-niemi, Eero Salminen, Terttu Elo-maa ja Elise Seittonen. Varajäseksi valittiin Anja Harja ja Seija Laurell.

Kuvat: Mira SeittonenTeksti: Terttu Elomaa

Uusi Invalidi 4/201910

Hallituksen esityksen valmis-telun taustalla on pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjel-ma ”Osallistava ja osaava Suomi — sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskun-ta”. Hallitusohjelman mukaan la-ki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992) eli asiakasmaksulaki, uudistetaan tavoitteena hoidon esteiden pois-taminen ja terveyden tasa-arvon lisääminen muu muassa maksut-tomuutta laajentamalla ja koh-tuullistamalla maksuja.

Esityksessä ehdotetaan, että hoitaja-vastaanotot tulisivat maksuttomiksi perusterveydenhuollossa ja että po-liklinikan antamasta tutkimuksesta ja hoidosta ei enää perittäisi maksu-ja alaikäisiltä asiakkailta. Mielenter-veyspalvelujen maksuttomuutta pe-rusterveydenhuollossa selkiytettäi-siin ja tartuntatauteihin liittyvän hoi-don, tutkimuksen ja lääkkeiden mak-suttomuutta laajennettaisiin tietyiltä osin. Maksukattoa laajennettaisiin suun terveydenhuollosta, terapias-ta, tilapäisestä kotisairaanhoidosta ja tilapäisestä kotisairaalahoidosta sekä tietyistä etäpalveluista perittä-viin asiakasmaksuihin. Lisäksi asia-kasmaksut, joiden suorittamiseen on myönnetty toimeentulotukea, kerryttäisivät jatkossa maksukattoa.

Pitkäaikaishoidon asiakasmak-sut määräytyisivät jatkossakin asiak-kaan maksukyvyn mukaan.

Jatkuvan ja säännöllisen kotona annettavan palvelun sekä pitkäai-kaisten sosiaalihuoltolain nojalla jär-jestettävien asumispalvelujen asia-

kasmaksut määräytyisivät yhden-mukaisin perustein, pitkäaikaista te-hostettua palveluasumista lukuun ottamatta. Pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen, pitkäaikaisen lai-toshoidon ja pitkäaikaisen perhehoi-don asiakasmaksuihin sovellettai-siin pitkälti yhdenmukaisia määräy-tymisperusteita. Lisäksi säädettäi-siin asiakkaalle jätettävästä vähim-mäiskäyttövarasta viimeksi maini-tuissa palveluissa. Asiakasmaksujen alentamisen ja perimättä jättämisen ensisijaisuutta suhteessa toimeen-tuloturvaan korostettaisiin. Muutok-senhakua koskevaa sääntelyä selkiy-tettäisiin ja asiakkaan oikeusturvaa vahvistettaisiin.

Esityksen tavoitteena on halli-tusohjelman kirjauksen mukaisesti poistaa hoidon esteitä ja lisätä ter-veyden tasa-arvoa.

Esitys liittyy osaltaan myös halli-tusohjelman kirjaukseen, jonka mu-kaan sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan painopistettä siirretään perustason palveluihin ja ennalta-ehkäisevään toimintaan. Tavoittee-na on parantaa asiakkaiden välistä tasa-arvoa pitkäaikaisista asumis-palveluista perittävien asiakasmak-sujen suhteen eri puolella maata. Ehdotetulla lailla pyritään myös var-mistamaan, että kyseisten palvelu-jen asiakasmaksut eivät nouse koh-tuuttoman suuriksi asiakkaan tuloi-hin nähden. Lisäksi tavoitteena on yhdenmukaistaa jatkuvan ja sään-nöllisen kotona annettavan palvelun maksuja.

(Lähde: STM – Sosiaali- ja terveysmi-nisteriö 12.02.2020)

Hallitus valmistelee esitystä terveydenhuollon hoitajakäyntien maksuttomuudesta

Lappeenrannan yhdistyksen vuosi-kokous järjestettiin yhdistyksen va-kiintuneessa kokoustilassa, Peril-listenkadulla, helmikuun 19. päivä. Paikalla oli 25 yhdistyksen jäsen-tä. Kokouksen aikana jaettiin paljon puheenvuoroja ja keskustelu on vil-kasta. Huolta tuottivat mm. digita-lisaation laajeneminen ja ikäihmis-ten eriarvoinen asema muuhun vä-estöön verrattuna. Kaikilla kun ei ole sitä omaa tietokonetta eikä neuvoja sen käyttämiseen. Toivottiin Uusi In-validi-lehteen juttua, jossa esim. Mi-nisteri Pekonen kertoisi ja selittäisi, kansantajuisesti, miten ne hakemuk-

Lappeenrannan vuosikokous

set oikein tehdään ja minne ne siitä koneelta sitten lähetetään.

Heti vuosikokouksen jälkeen piti Lappeenrannan yhdistys järjestäy-tymiskokouksen, jossa väistyvä pu-heenjohtaja Anelma Tervo siirtyi yh-distyksen koollekutsujaksi yhdessä Seija Tamsin kanssa. Varapuheen-johtajaksi valittiin Eeva Björkholm ja sihteerin tehtäviä ansiokkaasti jat-kaa Raimo Kärmeniemi.

Tärkeänä edelleen pidetään, että toiminta jatkuu ja jäsenet saavat tie-toa, mm. omista oikeuksistaan. Yh-teisöllisyyttä ja ystävällisyyttä Lap-peenrannasta myös löytyy!

Onnittelut!Tapaturma- ja sairausinvalidien liit-to ry ja Uusi Invalidi -lehti onnittelee 103-vuotiasta Hilkka Karvosta Var-kaudesta.

Hilkka on syntynyt 22.03.1917 eli en-nen Suomen itsenäistymistä.

Merkkipäiviä

Lappeenrannan Tapaturma- ja sairausinvalidien yhdistys ry:n vuosikokous su-jui hyvässä hengessä.

Hallitus valmistelee perusterveydenhoidon asiakaspalvelumaksuista luopumis-ta.

Uusi Invalidi 4/2019 11

Ikääntyneiden ja invalidisoituneiden asialla jo vuodesta 1948

Julkaisija Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry PL 30, 00030 IIRIS toimisto avoinna ark. 8.30–16.00Puhelin (09) 3960 5680, 050 300 7135Sähköposti ja kotisivut tsil@tsil.fi, www.tsil.fi/uusi-invalidiPankkiyhteys OP-Etelä-Häme FI 17 5041 0420 0069 42 BIC-koodi: OKOYFIHHPäätoimittaja Antti Holopainen, Puistokatu 11 B 40, 15100 Lahti puh. 0400 417 390, sp. antti.holopainen@fimnet.fiToimituskunta Kaija Kiessling, Ritva Korhonen, Juho Lilja, Kari Raatikainen, Marjaliisa Siira Toimitussihteeri Marita VolaTaitto Asmo Koste, Nastamuumio oyPaino Suomalainen Lehtipaino Oy, KajaaniISSN-numero 0787-7021

Aineistot liiton toimistolle sähköpos-tilla tsil@tsil.fi, tai postitse osoitteella Tapaturma- ja sairausinvalidien liit-to, PL 30, 00030 IIRIS.

Uusi Invalidi-lehdenaikataulu vuodelle 2020

Lehtemme rajallisen palstatilan vuoksi julkaistaan muissa lehdissä olleita juttuja vain, mikäli siihen on aiheen kannalta erityinen syy ja mi-käli lehdessä on tilaa.

Lehden numero Ilmestyy viikolla Aineisto liiton toimistolle viim.2/2020 vko 21 (toukokuu) 29.4. 3/2020 vko 39 (syyskuu) 2.9.4/2020 vko 50 (joulukuu) 18.11.

Helsingin Seudun Sairaus- jaTapaturmainvalidit ryToimisto: Kulmavuorenkatu 500500 Helsinki(09) 713 991 hssti@kolumbus.fiAvoinna tiistaisin klo 12–15. Pj. Jussi Liljajussi.lilja@iki.fiLeikosaarentie 27 C 5300990 Helsinki 0400 722 706 Hämeenlinnan Tapaturma- jaSairausinvalidit ryPj. Botond Vereb-Dérpuh. 040 325 0143botond.vereb.der@gmail.com

Jyväskylän Seudun Sairaus- jaTapaturmainvalidit ry Tsto: Saihokatu 4 40630 JyväskyläPj. Erkki Matikainen 040 5837991 erkki.matikainen@kotiportti.fi

Lahden Seudun Sairaus- jaTapaturmainvalidit ryPj. Ritva KorhonenLoviisankatu 14 B 2015100 Lahti044 2610028ritva.a.korhonen@phnet.fi

Lappeenrannan Tapaturma- ja Sairausinvalidit ryYhdistyksen tilaisuuksien kokoon-kutsujat:Anelma Tervo puh: 0400 878579 ja Seija Tams ( jäsenasiat ja talous) puh: 050 3627 027, seija.tams@gmail.com

Nokian Tapaturma- ja Sairaus-invalidit ryPj. + th. Eero Salonen (LH) Souranderintie 20 A 10, 37100 No-kia P.050 5851 735

Oulun Sairaus- ja Tapaturma-invalidit ryPj. Anneli Kelloniemipuh. 050 5719961anneli.kelloniemi@luukku.com

Porin Sairaus- ja Tapaturma-invalidit ry Pj. Lennart LaitinenHohtarintie 1029250 Nakkila02-5373611lennart.laitinen@dnainternet.net

Rauman Seudun Tapaturma- ja Sairausinvalidit ryPj. Tuomo Grundströmpuh. 0440199766tuomo.grundstrom@gmail.com

Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ryPL 30, 00030 IIRIS(Käyntiosoite: Iiris-keskus, Marjaniementie 74, Itäkeskus, Helsinki)Puh. (09) 3960 5680, 050 300 7135Sähköposti: tsil@tsil.fiKotisivut:www.tsil.fiPankkiyhteys: OP-Etelä-Häme IBAN-tilinumero: FI 17 5041 0420 0069 42BIC-koodi: OKOYFIHH

Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry:n jäsenyhdistyksiä

Tampereen Tapaturma- jaSairausinvalidit ry Tsto: Näsilinnankatu 22 A 3733210 Tampere(03) 2142678av. ke klo 12–15Pj. Anja Kivipensas Hikivuorenkatu 2 A 933710 Tampere045 8059 778 Turun Tapaturma- ja Sairausinva-lidit ryTsto: Yliopistonkatu 11 a E 79, 20100 Turku(02) 232 8526, tur.tsi@pp.inet.fiAvoinna ma klo 10-14Sosiaalineuvonta ma ja ke klo 12-13, p. 046 5366327Pj. Arja Roos Valkeakosken Ammattitauti- ja Sairausinvalidit ry Pj. Reino RantalaApiankatu 9 A 1437600 Valkeakoski0400 620 725reino.p.rantala@gmail.com

Uusi Invalidi – lehden toimitus on saanut haltuunsa harvinaislaatui-sen transkription merkittävän suo-malaisen talousvaikuttajan puhelin-keskustelusta erään maamme työn-antajapuolta edustavan järjestön johtajan kanssa. Haluamme suojel-la asiakirjan luovuttajaa, joten käy-tämme Ruotsissa asuvasta toimi-jasta peiteniemeä ”Karhu” ja puhe-lun toisen osapuolen nimeämme ”Jyri.H:ksi”. Keskustelu on varsin yk-sipuolinen, voisi jopa sanoa monolo-gi tai käskytys, mutta avaa aivan uu-den näkökulman ajankohtaiseen ti-lanteeseen. Tässä litterointi:

- Siis sun pitää Jyri katsoa tätä vä-hän laajemmasta perspektiivistä; nyt

Jokaisella pilvellä on hopeareunusniitten on pakko antaa rahaa yrityk-sille. Sitähän me pelättiin ennen vaa-leja, ettei demarihallitus lähde täm-möiseen. Ja sitten tämä huoltosuhde; näyttää siltä, että homma hoituu ihan luonnollista tietä. Mehän on ajettu ihan samaa linjaa, mutta ehkä hie-man pidemmällä aikavälillä. Nyt saa-daan kansantalouden tuottamatonta ainesta poistetutta nopeasti ja lopul-lisesti. Juu, totta kai tässä on haitta-puoliakin - porukka pysyy kotona eikä tuota lisäarvoa yhtä tehokkaasti kuin jatkuvan valvonnan alla. Noh, jos ihan rehellisiä ollaan, niin mitä sitten? Lai-na on halpaa ja pankit yhteiskunnan erityisessä suojeluksessa. Me on kik-kailtu toistakymmentä vuotta pörs-

sissä ilman tuotantoa ja osakehinnat vain nousee. Kannattaa siis omistaa. Tätähän tuo sämre folk ei käsitä vaan elää työllä ja hyvä niin - siis meille. Kieltämättä tuo Kiinan talouden yski-minen vähän kirpaisee, mutta siellä-hän tämä nyt meillä käyttöön otettu systeemi on arkipäivää. Valtion tuki yritykselle on kaikkien etu!

- Tuohan kuulostaa ihan sosia-lismilta. Kohta ne ottaa meiltä pois omistuksen ja toteaa, että tämä toi-mii näinkin.

- Älähän nyt liioittele, Jyri. Nyt kaik-ki irti tästä tilanteesta: veronmaksun lykkääminen, sosiaalimaksujen siir-täminen ja yrittäjien työllisyysturvan parannus on vasta alkusoittoa. Seu-

raavaksi vaaditaan verovapautta, suoraa taloudellista tukea ja paikal-lista sopimista. Tästä se vasta alkaa: Ay-liikkeen lakkauttaminen, ilmaista työvoimaa... Vain taivas on rajana!

- Me oltiin kyllä menossa tohon suuntaan, mutta nyt nämä valtion omat firmat vetää ohi ja meinaa hoi-taa tämän pahimman kriisin.

- Jyri, selkä suoraksi ja kohti tuuli-myllyjä! Sähän tiedät sen Korona-ni-misen pelin? Siinä pärjää se, jolla on tarkempi silmä ja kovempi käsi. Nyt ei muuta kuin vastustajan nappulat nurkkaan...Atshii!

- Terveydeksi.

Toimituksen majakanvartijat

Uusi Invalidi 1/202012

Valtioneuvoston tavoite on suoja-ta erityisesti yli 70-vuotiaat henki-löt koronavirustartunnalta. Ikäih-misillä on selkeästi nuoria ihmisiä suurempi riski saada taudista va-kavia, sairaalahoitoa vaativia oi-reita. Toimintaohjeena yli 70-vuo-tiaat velvoitetaan pysymään eril-lään lähikontakteista muiden ih-misten kanssa mahdollisuuksien mukaan, eli karanteenia vastaa-vissa olosuhteissa.

Valtioneuvosto kehottaa yli 70-vuo-tiaita välttämään lähikontakteja ja liikkumista kodin ulkopuolella, kos-ka ne lisäävät tartuntariskiä. Mikäli on välttämätöntä käydä itse kaupas-sa, apteekissa tai terveysasemalla tai muutoin asioida, se olisi hyvä tehdä

silloin, kun muita asiakkaita on liik-keellä vähän. Etäisyyttä muihin ihmi-siin on pidettävä vähintään metrin verran.

Muutoinkin on pyrittävä välttä-mään altistumisen riskiä lisääviä ti-lanteita. Tehostetusta käsihygieni-asta on tärkeää huolehtia. Tämän vuoksi kaikkia ihmisiä kehotetaan toimimaan Terveyden ja hyvinvoin-nin laitoksen (THL) yleisohjeiden mu-kaisesti tartuntariskin minimoimi-seksi. 

Omia toimintakäytäntöjä ja ta-poja on jokaisen syytä miet-tiä tartuntatautien leviämisen  näkökulmasta ja tarvittaessa on muutettava toimintaansa ehkäise-mään turhia riskejä.

Mitä yli 70-vuotiaan pitää ottaahuomioon koronavirustilanteessa?

Ohjeita ikääntyneiden ja riskiryhmässä olevienomaisille ja läheisille

Kaikkia pyydetään ottamaan huomi-oon tartuntariski ja omalla toimin-nallaan estämään tautia leviämästä.

Jokaisen on erityisesti kiinnitettä-vä huomiota ikääntyneisiin ja henki-löihin, joiden vastustuskyky on hei-kentynyt. Vastustuskyky voi heiken-tyä esimerkiksi perussairauksien, kuten diabeteksen tai sydän- ja veri-suonisairauksien takia.

Yli 70-vuotiaiden ja muiden riski-ryhmässä olevien luona ei pidä tar-peettomasti vierailla. Yhteyttä heihin voi pitää esimerkiksi puhelimitse tai skypen avulla. 

Mikäli vierailu on välttämätöntä, kättelystä, halaamisesta ja muista lä-hikontakteista pitää luopua, ellei se ole hoidon ja huolenpidon turvaami-seksi täysin välttämätöntä esimer-kiksi hoitohenkilökunnalle. Vierailul-la pitää käyttää esimerkiksi huivia tai suojata muutoin hengitystiensä.

Myös yli 70-vuotiaiden ja riskiryh-mässä olevien läheisiä kehotetaan ottamaan huomioon mahdollinen tartuntavaara muiden kontaktien välityksellä. 

Naapurit ja läheiset ihmiset ovat tärkeitä tukijoita arjen sujumiseksi poikkeusoloissa.

Sosiaali- ja terveysministeriö 19.3.2020 9.59

Tiedote 55/2020

Liiton tapahtumia on jouduttu siir-tämään myöhempiin ajankohtiin, johtuen Korona-virusepidemiasta. Muutoksista ilmoitetaan tarkemmin nettisivuilla, yhdistyskirjeillä sekä 2/2020 Uusi Invalidilehdessä.

Vähäjärven lomakoti on suljet-tu, THL:n ohjeistuksen mukaisesti, ainakin 31.5. saakka.

Ikääntyneet monivammaiset –kurssi

Kevään kurssit siirtyvät turvalli-sempaan ajankohtaan. Näillä nä-kymin seuraava Ikmo pidetään ke-sä-heinäkuussa. Ensisijaisesti Ikmo-kurssit järjestetään niille yhdistyksil-le, jotka eivät ole viime vuonna olleet Ikmo-kurssilla.

Uusi Invalidi-lehti. Seuraavan lehden aikaisemmin sovittu julkaisu-ajankohta siirtyy. Lehtityöryhmä ei voi tällä hetkellä kokoontua. Lehden julkaisemisesta ilmoitetaan erikseen.

Liittokokousviikonloppu- ja se-minaari

Korona-virusepidemiasta johtu-en on liittokokousta jouduttu siirtä-mään myöhempään ajankohtaan. Alustavasti liittohallituksessa so-vittiin uudeksi ajankohdaksi 27. toukokuuta ja liiton sääntömuutok-sista johtuva jatkokokous pidettä-väksi 2. elokuuta. Varmistus kokouk-sen pitämiseksi lähetetään vielä yh-distyskirjeellä. Asiasta tiedotetaan myös liiton nettisivuilla (tsil.fi).

Nämä tiedot ovat siis alustavia ja ilmoitamme muutoksista heti, kun saamme viranomaisilta tietoa sekä ohjeistusta turvallisesta ajankohdas-ta järjestää tapahtuma.

Jäsenistössämme on lukuisia riski-ryhmään kuuluvia ja siksi on tärke-ää, että mahdollisimman moni pää-see osallistumaan liiton tapahtumiin ilman sairastumisen pelkoa.

Muutoksia liiton kursseihin, kokouksiin ja seminaareihin

Liiton paikallisyhdistysten jäsenten osoitteenmuutokset kulkevat Uusi Invalidi-lehden postitusrekisteriin yhdistysten kautta.

Muita lehden tilaajia pyydetään ilmoittamaan yhteystietojensa

Lehti oikeaan osoitteeseen

muu tokset liiton toimistoon säh-köpostilla (tsil@tsil.fi) tai postitse osoitteella Tapaturma- ja sairaus-invalidien liitto, PL 30, 00030 Iiris.

Ikmo-kurssit on toistaiseksi peruttu ja liittokokous siirtyy elokuulle.