uusi suunta sisaltostrategialla

B2B-markkinointi murroksessa:

Uusi suunta strategisen sisällönsuunnittelun avulla

”Esimerkiksi käy kaukolämpö. Suomalainen kaukolämpöosaaminen on maailmassa huippuluokkaa. Harmi vain,

että kukaan ei tiedä sitä.”

Sitaatti Aamulehdestä keväällä 2012

Kirjoittajat:

Kati KeronenKati Keronen on verkkosisältöjen asiantuntija, jonka intohimona on jatkuvasti

auttaa suomalaisia organisaatioita kehittämään verkkosisältöjä asiakaslähtöisem-

miksi, sitouttavammiksi ja vaikuttavammiksi. Kati on toiminut verkkosisältöjen ja

-markkinoinnin parissa koko työuransa niin korkeakoulumaailmassa, teollisuudes-

sa kuin sisältökonsulttina julkisen sektorin toimijoiden verkkohankkeissakin. Kou-

lutukseltaan Kati on FM, viestintätieteet, erikoistumisalanaan tekninen viestintä,

organisaatioviestintä ja kansainvälinen markkinointi. Katilla on myös laaja peda-

goginen osaaminen ja hän toimii kouluttajana sekä mentorina verkkosisältöjen ja

sosiaalisen median hyödyntämisessä erilaisissa organisaatioissa.

Katri TanniKatri Tanni on filosofian tohtori, opettaja, luennoitsija ja markkinointialan yrittäjä.

Tanni on perustanut Differo Oy:n vuonna 2007 ja yritys on keskittynyt brändin

rakentamiseen, verkkonäkyvyyteen ja verkossa menestymiseen sekä sosiaaliseen

mediaan. Erilaisten bränditöiden, markkinointistrategoiden ja sosiaalisen median

toimenpiteiden myötä Tanni on viime vuosien aikana kiinnostunut yhä vahvemmin

verkkopresensistä sekä siitä, miten yritykset rakentavat itsestään kiinnostavaa,

helposti lähestyttävää ja erottuvaa toimijaa verkon avulla. Tanni on tehnyt paljon

toimituksellisia töitä, joiden kautta sisältöjen ja kiinnostavan viestin rakentaminen

ovat nousseet hänen vahvuuksiinsa.

Katri Tanni Kati Keronen

B2B-markkinointi murroksessa: uusi suunta strategisen sisältösuunnittelun avullaKatri Tanni & Kati Keronen

3

Tiivistelmä

Suomalainen osaaminen on maailman huipulla niin biolääketieteen, korkean teknologian kuin

koneenrakennuksenkin saralla, muutamia toimialoja mainitaksemme. Kuitenkin vain harva

teollisuuden tai palvelualan yrityksistämme hyödyntää verkkoa markkinoinnissa oman osaa-

misensa edellyttävällä tasolla. Monelle menestyvälle yritykselle asiakaskeskeisyys ja proaktiivi-

suus asiakassuhteiden hoidossa ovat tärkeimpiä tekemistä ohjaavia arvoja, mutta vain harvalla

nämä arvot toteutuvat verkossa. Asiakas jätetään verkkoon yksin. Tilastot kertovat karua

kieltään: usean b-to-b -yrityksen verkkosivuilla katsotuimmat sivut ovat etusivu ja yhteystiedot

ja välitön poistumisprosentti sivuilta on yleisesti yli 50 %. Luvut kertovat esimerkiksi siitä, että

sivuja käytetään puhelinluettelona ja että etusivulle ohjattu mainonta ei tuo tulosta. Myynti ei

näe verkkosivujen tukevan uusien liidien saamista tai myyntiä. Hakukoneista asiantuntemus-

ta ja alan trendejä etsivä asiakas löytää tiedonlähteekseen vain harvan kotimaisen yrityksen,

mutta sitäkin useamman ulkomaisen palveluntarjoajan. Teollisuusyritykset kääntävät strategi-

oita kiireellä komponenttivalmistajasta korkean osaamisen palvelu- ja asiantuntijayrityksiksi,

mutta verkon merkitystä tämän muutoksen osana ei ole havaittu. Suomesta puuttuvat mallit,

joilla b-to-b -yritysten korkeaa osaamista verkossa markkinoidaan. Avainasemassa tässä koko

ketjussa on strategisesti suunniteltu sisältö, sillä sisältöjä verkossa kulutetaan ja sisältöjen

avulla verkossa vaikutetaan.

Markkinoinnin muutosten taustalla verkkokäyttäytymisen murros

Verkon käyttötavat ovat muuttuneet sekä vapaa-ajalla että työelämässä. Emme enää surffaa

B2B-markkinointi murroksessa:

Uusi suunta strategisen sisällönsuunnittelun avulla

B2B-markkinointi murroksessa: uusi suunta strategisen sisältösuunnittelun avulla

Katri Tanni & Kati Keronen4

verkossa kirjoittamalla selaimen osoiteriville yrityksen etusivun osoitetta ja käytä minuutteja

aikaa haluamamme tiedon etsimiseen. Suorat linkit usein käyttämiimme palveluihin on listattu

suosikeihin mitä erilaisemmissa päätelaitteissa tai sosiaalisen median kanavissa. Työhömme

liittyvän kiinnostavan asiatiedon tilaamme erilaisina syötteinä esimerkiksi sähköpostiimme tai

saamme vinkit erilaisten ammattilaisverkostojen kautta. Vapaa-ajalla kysymme vinkkejä kave-

reilta tai harrastajayhteisöiltä.

Jos emme löydä tarvitsemaamme näistä, teemme hyvin yksityiskohtaisia hakuja hakukoneista.

Emme hae verkosta enää pelkkiä kenkiä vaan niitä kenkiä, jotka suosikkijuontajallasi oli lehti-

kuvassa. Hakutulosten osalta teemme jatkuvaa arvottamista ja valintaa näkemiemme kuvaus-

tekstien perusteella ja hylkäämme armottomasti hyödyttömältä vaikuttavat hakutulokset. Jos

tilaamamme uutiskirje osoittautuu hyödyttömäksi, lopetamme sen tilaamisen vaikka olisimme

uutiskirjeen lähettäjän pitkäaikainen asiakas. Jos emme kehtaa lopettaa tilausta, saapuvan

Verkon ja verkkokäyttäytymisen muutos b2b-yrityksien näkökulmasta

2020-luku

2010-luku

2000-luku

Googlen tulo

blogit julkaisujärjestelmät

verkkokaupat verkkosivut

www

SEO

selaajasta sisällöntuottaja

blogit

verkkotyökalujen tärkeys

sisältömarkkinointi

On-demand -palvelut

sosiaalinen ostaminen

vaikuttajat ja edelläkävijät

sisältöstrategia

yksilölliset verkkopalvelut

verkkopalvelut

b-to-b -palvelut verkossa

SoMe

SMO - some optimaatio

KUVA 1. Verkon ja verkkokäyttäytymisen muutos b2b-yrityksien näkökulmasta.


5

uutiskirjeen voi aina jättää huomiotta jo otsikon perusteella. Oma aikamme on meille niin

kallista, ettei sitä haluta käyttää turhaan. Suhtaudumme informaatiomassaan entistä kriitti-

semmin emmekä jaksa innostua itsestäänselvyyksistä.

Yritysten markkinoinnin näkökulmasta edellä mainittu muutos käyttäytymisessä tulee ottaa

vakavasti, sillä tässä olemme jo nyt, eikä muutos tähän suuntaan ainakaan hidastu. Muutos

tavassa tuottaa verkkosisältöjä on kuitenkin ollut verrattain hidasta erityisesti b-to-b –yritysten

osalta.

Edellisen sivun kuvassa (Kuva 1) on esitetty 2000-luvulla tapahtunut verkkokäyttäytymisen

muutos ja tulevaisuuden indikaatiot. Termistön muuttuminenkin viestii asiasta: emme enää

puhu kotisivuista tai verkkosivuista vaan verkkopalvelusta, verkkofoorumeista, sosiaalisesta

mediasta, sosiaalisesta kuluttamisesta ja sosiaalisesta ostamisesta. Mukana on oletus siitä,

että enää ei riitä pelkkä asian esittäminen, vaan nyt verkossa vaaditaan palvelua ja vastavuo-

roisuutta. Näitä molempia tuotetaan verkossa hyvän sisällön avulla.

Miten tähän haasteeseen sitten vastataan? Tuottamalla entistä enemmän sisältöjäkö? Mei-

dän mielestämme vastaus ei erityisesti b-to-b –puolella ole määrän lisääminen, pikemminkin

monessa kohtaa vähentäminen ja entistä tarkempi kohdentaminen. Jopa 80% verkkofoo-

rumeiden sisällöstä on yrityksen liiketoiminnan tavoitteen tukemisen kannalta lähes merki-

tyksentöntä. Kun yritys haluaa olla asiakkaidensa paras kumppani ja neuvonantaja eli toimia

aidosti ratkaisu- ja asiakaskeskeisesti, tehokkaat sisällöt haetaan näistä. Seuraavassa luvussa

kerromme ne avaimet, joilla muutos markkinoinnissa tehdään.

Muutokseen vastataan strategisen sisällönsuunnittelun avulla

Strateginen sisällönsuunnittelu lähtee yrityksen strategiasta ja ydinosaamisesta. Kun yritys

muuttaa strategiaansa valmistajasta palveluorganisaatioksi, myös markkinoinnin terävin kulma

tulee kääntää tuotelähtöisestä markkinoinnista asiakaslähtöiseen asiantuntijamarkkinointiin

eli osaamisen markkinointiin. Osaamisen markkinoinnissa kärki haetaan tunnistamalla asiak-

kaiden tiedontarpeet. Strateginen sisällönsuunnittelu (josta käytämme tästä eteenpäin nimeä

sisältöstrategia) tarjoaa osaamisen markkinointiin, brändin rakentamiseen ja asiakassuhteiden

ylläpitämiseen ja kehittämiseen hyvät työvälineet.

Markkinoinnin uusi kulma ei tarkoita sitä, että yritysten tulisi tuottaa entistä enemmän sisäl-

töjä verkkoon. Sisältöjä on verkossa jo nyt aivan liikaa ja ikävä kyllä, suuri osa niistä on turhia.

Yritys, joka pystyy sisällöllä erottumaan ja koukuttamaan asiakkaita, on vahvasti mukana myös

kansainvälisessä kilpailussa. Ensimmäinen asia markkinoinnin muutoksessa on tarkastella sitä,

miten nykyinen markkinointimix vastaa asiakkaiden tarpeisiin. Vain hyväksi havaitut menetel-

mät kannattaa säilyttää. Uudistaminen vaatii rohkeutta luopua vanhasta.



Sisältöstrategia on paitsi tapa uudistaa, myös arvioida nykyistä. Seuraavissa luvuissa valotam-

me niitä perusasioita, joiden varaan tehokas sisältöstrategia rakennetaan verkkoon tavalla,

joka tukee sekä uusasiakashankintaa että asiakassuhteiden ylläpitämistä. Lähtökohtana on

tuoda sisällön avulla asiakaslähtöisesti ja tavoitteellisesti esille se, mitä yritys todella osaa

ja miten paljon yrityksessä tiedetään paitsi omista tuotteista, myös asiakkaiden arjesta ja

toimialan muutoksista ja tulevaisuuden haasteista. Toisin sanoen, sisältöstrategian avulla on

mahdollista päästä tuottamaan asiakkaille sitä paljon puhuttua aitoa lisäarvoa.

Markkinoinnin muutos verkossa perustuu neljään uusvanhaan ajatukseen, jotka esittelemme

seuraavassa. Tarkemmin aiheeseen perehdytään syksyllä 2012 julkaistavassa sisältöstrategia-

aiheisessa kirjassamme.

Kohdentaminen tiedontarpeen perusteella

Kohderyhmäajattelu on sinänsä tuttua kaikille markkinoinnista vastaaville samoin kuin yritys-

johdolle. Verkkokäyttäytymisen muutos asettaa kohdentamiselle kuitenkin uusia vaatimuksia,

joista osaamisen markkinoinnissa tärkein on tiedontarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaami-

nen verkkosisällön avulla.

Kuten edellä todettiin, asiakkaat osaavat jo vaatia sisällöiltä laatua ja tiedonhakukäyttäytymi-

nen on jatkuvasti mennyt tarkempiin ja tarkempiin hakuihin, koska olennainen tieto halutaan

löytää heti. Siksi asiakkaat tulee ohjata suoraan sinne, missä asiasta puhutaan. Verkkofooru-

meiden suunnittelun kannalta ensimmäinen muutos on keskittyminen pelkän etusivun suun-

nittelusta sisällön suunnitteluun etusivun jälkeen. Ammattilaisverkostot tai Google ovat yhä

useammin myös yritysten etusivuja.

Kohdentaminen tiedontarpeen perusteella lähtee kysymyksistä missä olemme parempia kuin

kilpailijamme ja mitä asiakkaamme tarvitsevat tulevaisuuden haasteisiin vastatakseen. Näistä

kysymyksistä konkretisoidaan teemoja, joiden varaan sisältöstrategia rakennetaan. Sisällön

kohdentaminen on siis enemmän kuin kerrottaisiin verkkofoorumin etusivulla ”asiakkaamme

ovat prosessiteollisuuden johtavia toimijoita”. Kohdentaminen on sitä, että tuotetaan sisältöä,

joka koskettaa näiden asiakkaiden arkea. Osaamisen markkinoinnissa tuodaan esiin se, että

yritys tuntee asiakkaansa arjen ja pystyy siksi tarjoamaan enemmän näkemystä ja mahdolli-

suuksia kuin muut.

Tällaista sisältöä ovat esimerkiksi tulkinnat ja näkemykset oman alan trendeistä, tutkimus-

tiedon julkaiseminen, asiantuntijaluennot verkossa (webinaarit) tai erilaiset testit. Tällaisen

sisällön tavoitteena on herättää ajatuksia ja luoda mahdollisuuksia, ei todeta että täällä odot-

telemme näiden tuotteiden ja palveluiden kanssa, soita jos tarvitset apua.


7

Toiminnan suunnittelu ja aktivointi

Oman toiminnan kuvantamisen sijaan sisältöstrategia ottaa aktiivisesti kantaa paitsi siihen, mi-

ten asiakas houkutellaan oman verkkofoorumin pariin (ks. edellinen luku eli kohdentaminen),

myös siihen, miten verkkofoorumille saatu asiakas toimii. Siksi sisältöstrategian osana suunni-

tellaan paitsi laadukasta ja kiinnostavaa, foorumille ohjaavaa sisältöä, myös sitä, miten asiakas

ohjataan omalla foorumilla yrityksen haluamaan suuntaan.

Verkkofoorumeita ei tulisikaan enää ajatella passiivisina ”löytämisen” kanavina, sillä eivät

asiakkaat halua verkossa surffailla. Kannattaa miettiä esimerkiksi sitä, miten hyvin elintarvi-

kekaupassa asioiminen on suunniteltu: monen eri reitin kautta päätyy kassalle ja matkalle on

aseteltu uutuuksia, maistatuspisteitä ja tarjouksia. Samaan tapaan asiakasta tulisi johdatella

myös verkossa kohti ostopäätöstä, hakemaan lisätietoa, levittämään uutista puolestasi verkos-

sa tai tilaamaan uutiskirjeen. Asiakkaat tarvitsevat tietoa päätöstensä tueksi ja oman toimin-

tansa kehittämiseksi. Se, joka tätä tarjoaa, on kiinnostava tulevaisuuden kumppani.

Tällä hetkellä ongelma on siinä, että verkkoon kyllä suunnitellaan toimintaa, mutta väärästä

näkökulmasta. Nykyiset verkkostrategiat sisältävät pitkästi pohdintaa siitä, kuka tuottaa si-

sältöä, kuinka usein ja missä kanavissa. Koska kukaan ei ole tullut miettineeksi mitä asiakkaan

pitäisi verkossa tehdä jotta tavoitteet toteutuisivat, verkkosisällöt ovat toisistaan irrallisia ja

vain sattuma ohjaa asiakasta esimerkiksi julkaistujen tutkimustulosten parista yrityksen pal-

velutarjontaan ja kehotukseen pyytää myynniltä konsultointikäynti. Kun tavoitteet puuttuvat,

asiakkaille ei muodostu läpinäkyviä ja merkityksellisiä sisältöpolkuja, jotka aktivoisivat toimi-

maan. Verkkofoorumilla julkaistu hyvä tutkimustulos saattaa sen sijaan aiheuttaa sen, että

asiakas tekee tulosten perusteella haun hakukoneella – ja pahimmassa tapauksessa päätyy

kilpailijan sivustolle.

Verkkoon luotavat tavat toimia johdetaan yrityksen strategiasta. Siksi ei olekaan olemassa

mitään valmista kaikille sopivaa kaavaa siihen, millainen toiminta verkossa tuottaa tulosta.

Toisille tärkeää on parantaa asiakaspalvelua, koska uusia asiakkaita ei juuri haeta vaan tarve

on päästä syvemmälle nykyisiin. Toiset hakevat aktiivisesti uusia asiakkaita ja ovat kokeneet,

että kokeilijoista tehdään helpoiten asiakkaita. Kolmannet tavoittelevat kansainvälistymistä

ja pyrkivät hakemaan kumppaneita tavoitemarkkinoilta. Asiakkaita ohjaava, tavoitteellinen ja

läpinäkyvä sisältö on työkalu, jolla nämä tavoitteet verkossa saavutetaan ja tämän avulla pääs-

tään liiketoiminnallisiin tavoitteisiin.

Kirjassamme tulee olemaan harjoitus, jossa kuvannetaan asiakkaan toimia ja suhteutetaan

verkkosisältöjen tarjoajan tavoitteet ja toiminnat siihen. Tätä harjoitusta kutsumme nimellä si-



sältöpolku, ja sen on pitämissämme työpajoissa todettu avaavan verkkosisällön suunnitteluun

aivan uudenlaisen näkökulman.

Strateginen monikanavaisuus

Sisältöstrategia sisältää ehdottomasti myös kanava-ajattelua, mutta vasta sitten kun yrityksen

ydinosaaminen on suhteutettu asiakkaiden tiedontarpeisiin ja mielekkäät toimintatavat on

ideoitu. Nykyisin monikanavaisuus tarkoittaa hyvin usein sitä, että samat sisällöt jaetaan yri-

tyksen kaikissa verkkokanavissa ja toivotaan, että jotain kautta meille tärkeät tahot viestimme

saisivat.

Monikanavaisuutta suunnitellessa on tärkeää muistaa, että kaikissa kanavissa on omanlaisensa

yleisö, jolla on omanlaisensa arvostukset ja tavat toimia. Esimerkiksi asiantuntijakommentiksi

naamioitu mainos LinkedInin asiantuntijaryhmissä saa aikaan lähinnä tyytymätöntä hiljaisuutta

ja Facebookiin aloitettu syvällinen arvokeskustelu ehkä maksimissaan muutaman tykkääjän.

Kun yritys tietää, mitä sisältöjä tarjoaa ja miten haluaa asiakkaidensa toimivan, on perehdyttä-

vä siihen, onko jokin olemassa olevista kanavista sopiva tähän strategiaan. Jos sisältöstrategi-

aa suunnitellaan kanavalähtöisesti, ollaan kiipeämässä puuhun väärin päin.

Käyttöön otettaville kanaville tulee olla strateginen tavoite, jota tukevaa sisältöä sinne tuo-

tetaan. Muutamia yleisluonteisia esimerkkejä: jonkin kanavan tehtävä on herättää median

kiinnostus (Twitter/Facebook), jonkin herättää kansainvälinen huomio (Twitter/Webinaarit/Sli-

deshare/YouTube), jonkin palvella asiakkaita syvemmin (asiantuntija-artikkelit ja keskusteluava-

ukset/osallistuminen keskusteluun asiantuntijana alan eri verkkofoorumeilla ja seminaareissa/

LinkedIn/YouTube) ja jonkun koukuttaa asiakas iholle (asiantuntijablogi, uutiskirje, asiakaspor-

taali/YouTube).

Yhtä kaikki, jokaisen edellä mainitun kanavan tavoite ja siellä julkaistavien sisältöjen laatu tu-

lee joko ohjata yleisöä muihin kanaviin tai syventää yleisön ymmärrystä yrityksen osaamisesta.

Vaikuttajien hyödyntäminen

Puskaradio ja tyytyväisten asiakkaiden suositukset ovat aina olleet lupauksensa pitävän orga-

nisaation luonnollisen kysynnän moottoreina. Tämä ei ole muuttunut miksikään, mutta verkon

mahdollisuudet tehdä nämä vaikuttajat näkyviksi voivat parhaimmillaan moninkertaistaa pus-

karadion kaiun ja tehdä myynnille jo pientä kiirettäkin. Tällä emme tarkoita pelkkiä referenssi-

asiakkaiden antamia myönteisiä lausuntoja nettisivuilla tai edes sosiaalisessa mediassa, vaikka

ei näiden arvoa vähätelläkään kannata.

Vaikuttajat ovat niitä tahoja, joita asiakkaasi ja mahdolliset tulevat asiakkaasi haluavat kuulla,


9

ja joihin he luottavat joko yrityksen sisällä tai yrityksen asiakas- tai sidosryhmissä. Yrityksen

sisältä voi löytyä todellisia vaikuttajia paikoista, joista ei luulisi. Toisinaan tämä todellinen

asiansa osaava helmi voi olla avainasiakaspäällikkö, mutta timantiksi voi osoittautua myös

tekninen kirjoittaja tai mekaniikkasuunnittelija, eli henkilöt, jotka vain harvoin ovat suoraan

vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa. Yrityksen ulkopuolella oikeanlainen vaikuttaja voi olla

riviasiakas, jonka näkemysosaaminen yhdistettynä hänen tavalleen hyödyntää yrityksen tarjo-

amaa palvelua on noussut mittasuhteisiin, joita kukaan ei olisi osannut arvata. Tällaisen pelle

pelottoman kannattaa antaa kertoa kokemuksistaan ja näkemyksistään vaikkapa vierailijakynä-

nä yrityksen blogissa tai kuukauden vieraana webinaarissa.

Innostavat henkilöt tempaavat mukaansa ja heidän tarinansa luetaan tai kuunnellaan mie-

lellään. Henkilökohtaisina kannanottoina ja näkemyksinä ne osuvat asiakkaiden arkeen ja

tuottavat parhaimmillaan ideoita, jotka saavat asiakkaan soittamaan myyntipäällikölle: ”halu-

amme samanlaisen ratkaisun kun esittelitte webinaarissanne, tulisitteko katsomaan, miten se

onnistuisi meidän tilanteessamme”.

Vaikuttajien hyödyntäminen voi olla haaste markkinointiosastolle tai brändille ylipäätään.

Tässä kun täytyy pystyä päästämään irti. Kaikki sisältö ei olekaan enää viestinnän tai markki-

noinnin ammattilaisten tuottamaa, vaan se on elämänmakuista kerrontaa hyvistä ja huonoista

kokemuksista. Yritysten tulee huomata, että he ovat mukana julkaisubusineksessä – tahtoivat-

pa sitä tai eivät. Uskallammekin sanoa, että viimeistään vaikuttajat tuovat markkinointiviestin

sille tasolle, kuin se pitäisi aina olla. Eli viestintää ihmiseltä ihmiselle. Miksi tämä tärkein on

matkalla hautautunut upeiden ulkoasujen ja teknologioiden alle?

Kuka tarvitsee sisältöstrategiaa?

Tässä artikkelissa on lyhyesti avattu taustaa sille, miksi asiantuntijaosaamisen markkinoijien

kannattaa verkossa keskittyä tuottamaan laadukasta ja vaikuttavaa sisältöä ja toisaalta siihen,

millaista tehokas ja sitouttava sisältö on. Jokainen yritys, jonka pääasiallinen voimavara on

osaaminen, tarvitsee sisältöstrategian rakentaakseen tällaista sisältöä synnyttävän ja ylläpitä-

vän koneiston.

Olemme kehittäneet sisältöstrategia-ajatteluun neljä mallia, joilla sisältökeskeinen mark-

kinointi saadaan nykyistä paremmin vastaamaan sekä asiakkaiden että sisältöjä tarjoavan

yrityksen tarpeisiin. Nämä konkreettiset mallit ja ohjeet ovat saatavilla loppuvuodesta 2012

julkaistavassa Sisältöstrategia-aiheisessa kirjassamme.

Jos haluat oppia lisää sisältöstrategiasta ja kuulla ensimmäisten joukossa kirjamme julkaisemi-

sesta, liity Facebook-ryhmäämme osoitteessa: http://www.facebook.com/sisaltostrategia tai

seuraa ja kommentoi blogiamme osoitteessa http://content.blogit.fi.



Kiinnostuitko sisältöstrategiasta?

Emme ole sisältöstrategia-ajattelun kanssa yksin. Lue alkuun päästäksesi esimerkiksi seuraa-

vat ajatuksia herättävät kirjoitukset.

“Content strategy applies to every medium, platform, and device. As evolving technology

continues to throw us one curve ball after the next, keeping a handle on our content—no

matter where it is and who it’s for—has become more critical than ever.”

Kristina Halvorson, Brain Traffic Blogi, 5.3.2012, http://blog.braintraffic.com/

“Social media starts with a Content Strategy”

Joe Pulizzi, blogi, http://blog.junta42.com/2009/09/social-media-starts-with-a-content-strate-

gy/

“Content strategy is planning for every aspect of content to get results. That goes far

beyond writing the copy.”

Colleen Jones, http://www.smashingmagazine.com/2011/04/12/make-your-content-make-a-

difference/

http://www.facebook.com/sisaltostrategia

http://content.blogit.fi

uusi suunta sisaltostrategialla

Documents