www.uutispuuro.fiPohjois-Pohjanmaan maaseudun kuulumisia julkaisee Maaseudun Sivistysliiton Uutispuuro-hanke.

”Puuhun nojatessa kuuleekin ihan eri

tavalla”, Kaisu Merilä kertoo männyn

tukemana linnunlaulun ja joen solinan

keskellä.

Vaikka luonto on ollut Merilässä mu-

kana ennen kuin green care -käsitteestä

oltiin kuultukaan, viime vuosina ympä-

ristöön liittyvien palvelujen kysyntä on

kasvanut. Merilän kartanossa tähän on

vastattu erilaisilla luontopalveluilla. Yri-

tykset haluavat työntekijöilleen uuden-

laisen virkistyspäivän tai ammattiauttajat

tulevat tutustumaan uusiin menetelmiin

esimerkiksi metsäkellinnässä.

”Se ei ole pelkkää puunhalausta vaan

metsäkellinnässä on pitkälle vietyjä har-

joituksia”, Merilä kertoo.

Luonto antaa voimaa myös lautasel-

la. Kartanon kokki on villiyrttiosaaja. Sil-

mänruokaakaan ei ole unohdettu.

”Käytämme paljon luonnonmateriaa-

lia somistuksessa, yritän välttää kasvi-

huoneessa kasvatettuja koristeita.”

Heinäntekoa nykyasiakkaille

Aika on nyt sopiva myös sille, että maa-

seudun perinteisistä puuhista halutaan

maksaa. Merilässä heinäntekopaketti oli

tarjolla asiakkaille jo vuosia sitten, mutta

silloin se ei kiinnostanut.

”Olimme edellä aikaamme. Nyt hei-

näntekoa on taas kyselty meiltä”, vuodes-

ta 1993 kartanoa pyörittänyt Kaisu Merilä

kertoo.

Männyt ja katajat sekaisin

”Ulkomaalaisille pelkkä metsään meno

voi olla pelottavaa ja he tarvitsevat op-

paan. Suomalaiset vielä osaavat käyttää

jokamiehenoikeuksia. Mutta eivät kaikki

suomalaisetkaan enää tunne edes puula-

jeja”, Merilä kertoo kartanon harjoittelijas-

ta, joka toi pyydettäessä koristemateriaa-

liksi katajanoksien sijaan mäntyä.

Luonnosta voi etsiä voimaa työhön

tai muihin velvoitteisiin. Merilä muistut-

taa, että luonnossa voi olla suorittamatta

mitään. Aina ei tarvitse hölkätä tai raivata

metsää.

”Yksikin kuusikymppinen asiakas ker-

toi, ettei ollut sitten lapsuuden katsellut

selällään maaten pilviä taivaalla. Se voi

olla niin simppeliä.”

Suorittamisen vaivaa kuulostaisi ole-

van yrittäjällä itselläänkin. Merilä kulkee

paljon metsässä koiriensa kanssa, mutta

kotikonnuilla kaikki paikat muistuttavat

työstä. Rannoilla huomaa, mikä paikka

on pusikoitumassa ja kaipaa raivausta ja

oman pihapiirin tekemättömät työt tart-

tuvat silmään. Joskus sentään tulee nau-

tittua oman työn tuloksistakin.

”Pitää katsoa silloin vain sitä kunnossa

olevaa kohtaa”, Merilä nauraa.

p i a a l a t o r v i n e n

Merilän kartanossa Utajärvellä luonto on lähellä ja se on myös yksi palvelu asiakkaille. Yritysten virkistyspäiviin ei enää pyydetä kilpailuja tai ryhmäytymisleikkejä. Nyt halutaan yhteys luontoon ja rentoutumista ympäristön avulla.

Kaisu Merilä kertoo, että monet yritykset haluavat virkistyspäivilleen nykyään kilpailujen sijaan jotain muuta. Ammattilaisten tarjoamien luontopalvelujen avulla henkilökunta voi löytää työhönsäkin uusia työkaluja.

Luonnon voima antaa puhtia työelämään

Ympäristöstä hengen ja ruumiin ravintoa

Kun juoksee töissä palaverista toiseen,

välillä pitäisi pystyä nollaamaan tilanne.

Silloin voi hengittää puun kanssa ja vir-

kistää aivot.

Mitä ihmettä tämä tarkoittaa, metsä-

kellintätermin ja -menetelmien kehit-

täjä Mirja Nylander?

”Toki tätä olisi helpompi kaupata

vaikka mindfulnessina. Metsäkellinnäs-

sä opetellaan yksinkertaisia menetelmiä

muun muassa hengitysharjoituksia. Ih-

miset saavat näin tekniikoita heti käyt-

töön arkipäiväänsä. Hengitysharjoitukset

auttavat ottamaan asian sisälle, käsittele-

mään sen ja sen jälkeen pudottamaan

pois. Se auttaa palautumisessa.

Työpaikoilla fyysisen hyvinvoinnin

lisäksi on yhä tärkeämpää henkinen hy-

vinvointi.”

Miksi pitää mennä metsään hengittä-

mään?

”On tutkittu, että kun ihminen kävelee

metsässä, hänen verenpaineensa ja stres-

sihormonitasonsa laskee. Brittitutkimus

totesi, että metsässä oleminen vaikuttaa

tervehtymiseen solutasolla. Aina ei tarvit-

se lähteä erämaahan, vaan lähipuistokin

riittää ja lopulta jopa ikkunasta nähty puu.

Metsän hyvinvointivaikutukset on tut-

kimuksissa todettu, mutta sitä ei, miksi

näin tapahtuu. Teen aiheesta väitöskirjaa

Itä-Suomen yliopistoon työnimellä Metsä

hyvän olon lähteenä.”

Keneen metsäkellintä uppoaa?

”Ensimmäinen ryhmä, jonka vein ret-

kelle oli Mikkelin teknisen viraston työn-

tekijät eli paljon miehiä ja insinöörejä.

Ensin he olivat, että ai tällaista takaperin

kävelyä, mutta palaute jälkeenpäin oli in-

nostunutta.

Kun pääsee lapsen olotilaan, aivot

rentoutuvat ja luovuus lähtee liikkeelle.

Rentoutuessa saa myös energiaa. Luo-

vuuttahan nykyään työssä tarvitaan, ja

lisäksi tarvitaan virtaa, että jaksaa myös

toteuttaa ideat.”