uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä · 2013. 11. 12. · onko marevan mennyttä ?...
TRANSCRIPT
Anne Pinomäki, LL
Osastonlääkäri
Hyytymishäiriöyksikkö
BioChem 24.3.2011
Uutta antikoagulaatiosta:
onko marevan mennyttä ?
Johdanto
• Yli 2 % väestöstä antikoagulaatiohoidon piirissä– Useamman viime vuoden ajan käyttö on lisääntynyt
10 %/vuosi
– Varfariinin haittavaikutukset yleisiä• Verenvuotoja esiintyy 1-6 %/vuosi
• Antikoagulaatiohoidon uudet vaihtoehdot
– Trombiinin ja hyytymistekijä Xa:n esto
– Dabigatraani (DTI)
– Rivaroksabaani (FXaI)
Vuotuinen tukosilmaantuvuus/1000
henkeä
• SLT 1.6
• KE/kuolemat 1.4/0.9
• Sydäninfarkti/kuolemat 6.0/3.0
• Aivoinfarkti/kuolemat 6.0/4.0
• yhteensä 15.0/8.0
• Syövät/syöpäkuolemat 5.4/2.2
Iän vaikutus tukossairauteen
0
3
6
9
12
Naiset Miehet
<19 20–39 40–59 60–74 >74 Ikä
Thromb Haemost 2000;83:657-60
0.020.58
1.05
4.53
12.04
Vu
os
itta
ine
n ilm
aa
ntu
vu
us
/ 1
00
0
Antikoagulaation aiheet ja vasta-
aiheet
• AIHEET
• Systeemisen tromboembolian hoito ja esto
– Eteisvärinä, CHADS-luokka >1
– Laskimotukos ja keuhkoembolia
– Sinus-, porta-, mesenteriaalitrombi
– Suuri sydäninfarkti
– Vaikea sydänvika ja pieni EF
– Operaatiot
– Raskaus
• Sydämen mekaaninen tekoläppä
• VASTA-AIHEET
• Verenvuototauti tai –taipumus
• Aikaisempi vakava verenvuoto: aivo-, retroperitoneaalivuoto, portahypertensio
• Kontrolloimaton hypertensio
• Infektiivinen endokardiitti
• Vaikea anemia, trombosytopenia
• Maksan vaikea vajaatoiminta
• Munuaisten vaikea vajaatoiminta
• Amyloidoosi tai muu kudosdefekti
• Verisuonimalformaatiot
• Aivometastaasit
Vuotokomplikaatiot lisääntymässä
• ICH sairaalahoidot yhden vuoden 1998-1999 aikana Cincinnatissa
• Vuotuinen ICH ilmaantuvuus lisääntyi 16.5 -> 24.6/ 100 000
• Varfariiniin liittynyt ICH ilmaantuvuus lisääntyi 0.8 -> 4.4/ 100 000
• Yli 80 -vuotiailla 2.5 -> 45.9/ 100 000
– Flaherty et al. The increasing incidence of anticoagulation-associated intracerebral hemorrhage. Neurology 2007;68:116-121.
Bleeding risk index I
• 1. Ikä >65 v
• 2. Aikaisempi aivohalvaus
• 3. Aikaisempi GI vuoto
• 4. Hiljattainen (<1-3 kk) AMI ja sydämen vajaatoiminta
• 5. Hematokriitti < 30%
• 6. Huonontunut munuaisfunktio (GFR < 30 ml/min)
• 7. Diabetes mellitus
• 1 piste kustakin
– 0 VÄHÄINEN RISKI
– 1-2 KOHTALAINEN
– 3-4 SUURI
• Aspinall et al for Wells. Bleeding risk index in an anticoagulation clinic –assessment by indication and implications for care, J Gen Intern Med 2005;20:1008
Bleeding risk index II
• %/potilasvuotta varfariinin käyttöä
RISKI-INDEKSI VUODOT
• PIENI 0.8
• KOHTALAINEN 2.5
• SUURI 10.6
• Useamman vaaratekijän samanaikainen esiintyminen potetentoi vuotoriskin
Antikoagulaation kehitys
1960
AK hoito keuhko-
emboliaan
McLean
1916
Hepariini
Jorpes
Hepariinin
-kliininen
käyttö
1937
1986
UFH:n
intensiteetin
merkitys
LMWH vs UFH
I satunnaisettu
tutkimus
1985
1993
UFH:n painon-
mukainen annostus
Enoksapariini
SLT:n kotihoito
1998
LMWH
1970
Uudet
vs
vanhat AK
2000 -
UFH, fraktioimaton hepariini;
LMWH, pienimolekyylinen hepariini
Haas 1926
Iilimadot ja
ensimmäinen
dialyysi
Link
Varfariini
1948
Vihdoin uutta tilalle ?
Antikoagulantin
optimiominaisuudet olisivat...
• Hyvä tehon ja turvallisuuden profiili
• Suun kautta annostelu
• Ennustettava vaste
• Ei muun lääkityksen tai ruokailun aiheuttamia
vastemuutoksia
• Ei tarvetta laboratorioseurannalle
• Antidootti
• Kustannushyödyllisyys
Koagulaation vaiheet Hyytymistekijät
Initiaatio
Propagaatio
Trombiinin aktiivisuus
TF/FVIIa
X
IX
IXaVIIIa
Xa
Va
II
IIafibriinifibrinogeeni
Uudet peroraaliset
antikoagulantit
DTI, suorat
trombiinin estäjät
DXaI, suorat
FXa inhibiittorit
Uusi lääke
antikoagulanttimarkkinoille
• Ortopedia:tromboosiprofylaksi
– elektiivinen lonkka- ja polviproteesi
• Eteisvärinä
• SLT ja KE
• Sepelvaltimotautikohtaus
Meta-analyysi vs enoksapariini
Polven ja lonkan tekonivelleikkaus
• DABIGATRAANI
• 4 tutkimusta, n=4128
– Annos 150 tai 220 mg
– VTE tai kuolema
3.4 % vs 3.7%/4 viikkoa
– VTE riski sama 0.93
– Vakavat verenvuodot
1.5 % vs 1.3%
– Sama vuotoriski
• Patel et al. Chest 2008
• RIVAROKSABAANI
• 3 tutkimusta, n= 9581
– Annos 10 mg
– VTE tai kuolema
0.6 vs 1.3% /4 viikkoa
– VTE riski 0.44
– Vakavat verenvuodot
0.3% vs 0.2% ?
– Sama vuotoriski
• Turpie et al. Chest 2008
Dabigatraani vs Rivaroksabaani
tromboosiprofylaksiassa
• RIVAROKSABAANI
• Kerran päivässä, 6-10 t
operaatiosta
• FK ja FD varioivat iän myötä,
T ½ 5-13 t (iäkkäät)
• Suuri hyötyosuus po (60%)
• Nopea vaikutuksen alku
• Vakioannos:
– 10 mg
• Eliminaatio: munuaiset 66%,
sappi 28%
• DABIGATRAANI
• Kerran päivässä, 1-4 t
operaatiosta
• FK ja FD varioivat jkv
yksilöllisesti, T ½ 12-17 t
• Pieni hyötyosuus po (7%)
• Nopeahko vaikutuksen alku
• Annos:
– Pop: 110 tai 75 mg (>75 v)
– jatko: 220 mg ja 150mg
(>75 v)
• Eliminaatio: munuaiset (80 %)
Dabigatraani eteksilaatti
PradaxaR
• Faasi III tutkimukset ortopediassa (10/2007)
• Pitkäaikaisseuranta flimmerissä (julkaistu 30.8.2009)
• SLT/KE akuuttihoidon tulokset (julkaistu 12/09)
–Ennustettava ja
toistettavissa oleva
vaikutus
–Suuri trombiinispesifisyys
–Estää vapaata ja
hyytymään
sitoutunutta trombiinia
– Reversiibeli, dissosioituu
ja säästää trombiinia
primaarihemostaasiin
Suora trombiinin estäjä
(Direct Thrombin Inhibitor, DTIs)
Dabigatraanieteksilaatti
• Nopea imeytyminen po
• Muuntuu dabigatraaniksi esteraasin välityksellä (0.5-2h)
• Pieni hyötyosuus (6.5%)
• Sitoutuu 25% plasman proteiineihin
• T ½ 12-17 t
• Pääasiassa renaalinen eritys (80%)
• Ei antidoottia (dialyysi)
• Ei interaktiota ruoka- tai lääkeaineiden kanssa (kinidiini, amiodaroni)
• Ei vuorovaikutusta CYP450 järjestelmään
dabigatraani
trombiinitrombiininaktiivinen tasku
Dabigatraani eteksilaatti,
PradaxaR
CHADS2 –luokitus flimmerissä
aivohalvauksen riskitekijät
• Sydän vajaatoiminta
• Hypertensio
• Ikä 75 v tai yli
• Diabetes
• Aiempi TIA tai
aivohalvaus
• 1
• 1
• 1
• 1
• 2
Vuotuinen aivohalvausriski
CHADS2
ScoreStroke Risk % 95% CI
0 1.9 1.2–3.0
1 2.8 2.0–3.8
2 4.0 3.1–5.1
3 5.9 4.6–7.3
4 8.5 6.3–11.1
5 12.5 8.2–17.5
6 18.2 10.5–27.4
Dabigatraanin poissulkukriteerit
– Suuri kirurginen tp < 1
kk
– Suunniteltu kirurgia 3
kk kuluessa
– ICH, intraokulaari-
spinaali-,
retroperitoneaali,
atraumaattinen
nivelvuoto
– GI vuoto < 1 v
– Ulcus < 1 kk
– Vuototaipumus
– Muu AK:n indikaatio
– Fibrinolyyttinen hoito <48 t
– Kontrolloimaton
hypertensio (180/100
mmHg)
– Tuore maligniteetti
/sädehoito < 6 kk
– Munuaisten vaikea
vajaatoiminta <30 ml/min)
– Infektiivinen endokardiitti
– Aktiivi maksasairaus
– Anemia tai
trombosytopenia < 100
In all groups
40% had
ASA 100 mg
RE-COVER- TUTKIMUS: SLT/KE
• Akuutti SLT tai KE 1274 potilasta, keski-ikä 56 v
• Dabigatraani 150 mg 1x2 vs varfariini INR 2-3
satunnaistettu, sokkoutettu ”non inferiority” –
tutkimus
• Alkuun 9 pv ajan pelkkä LMWH
• 6 kk seuranta: uusi tromboosi, kuolema,
verenvuodot, maksatoksisuus
– Schulman S et al. Dabigatran vesus Warfarin in the
Treatment of Acute Venous Thromboembolism, NEJM,
2009;361:1-11
RE-COVER
DABIGATRAANI
(n=1273)
• Aiempia tukoksia: 74.3%
• SLT: 69.1%
• Uusivat tukokset: 2.4%
• Vakavat verenvuodot:
1.6%
• Kaikki verenvuodot:
16.1%
• Lääkkeen keskeytys:
9.0%
– Dyspepsia 3.1%
VARFARIINI(n=1266)
• 74.6%
• 68.6%
• 2.1%
• 1.9%
• 21.9%
• 6.8%* p= 0.05
– 0.7%
Rivaroksabaani, DXaI
XareltoR
5-chloro-N-{[(5S)-2-oxo-3-[4-(3-oxomorpholin-4-yl)
phenyl]oxazolidin-5-yl]methyl} thiophene-2-carboxamide
Rivaroksabaani,
XareltoR
• Suuri hyötyosuus
• T 1/2 9 h (6-13 h)
• Erittyy 65 % munuaisten kautta
• Ei antidoottia
• Vähäiset yhteisvaikutukset
(paitsi CYP 3A4 inhib)
• “Sama annos kaikille”
• Ei monitorointitarvetta
Perzborn et al. J Thromb Haemost 2005; Kubitza et al. Eur J Clin Pharmacol 2005; J Clin Pharmacol 2006;
Br J Clin Pharmacol 2007; Roehrig et al. J Med Chem 2005
Xarelto® – rivaroxaban
N NO
NH
O
S
ClO
O
O
Suora FXa sitoutuminen
Huolenaiheet
• Usein samat potilaat, joilla on tukosriski on myös
verenvuotoriski
– Hypertensio
– Diabetes
– Munuaisten vajaatoiminta
• Verenvuoto tromboosin hoidon yhteydessä on merkittävä
kuolleisuuden aiheuttaja
• Anemia/trombosytopenia vaikuttavat tutkimuksissa
relatiivisilta verenvuodon riskin aiheuttajilta
• Poissulkukriteerinä tutkimuksissa: high bleeding risk –
perustuu subjektiiviseen arvioon
• Ei hyviä verenvuotoriskin mittareita
Yhteenveto
• Varfariinihoitoon kannattaa panostaa– Tehokkuutta tulisi lisätä
– Vuotoriskit tulisi tunnistaa
• Yksilöllinen arviointi tärkeää
• Lupaavia tuloksia tehon ja turvallisuuden suhteen on saatu uusien antikoagulanttien suhteen– Potilasvalinta ja vuodoille altistavien tekijöiden tunnistaminen
ovat hoidon kulmakiviä
– Antidootin puute voi tuoda uusia ongelmatilanteita eteen
– Yhteneväinen haittatapahtumien raportointi olisi aiheen