3

MIKAEL ALAVIITALA

VAASANIT- JA MEDIA-STRATEGIA

Vaasan yliopistoLevón-instituutti

JulkaisujaNo. 91

Vaasa 2001

4

ESIPUHE

Vaasa on IT-kaupunkina Suomen kymmenen kehittyneimmän joukossa. Työ-paikkoja ICT-alalla on noin 2500 henkilötyövuotta ja mikäli suhdanteet pysy-vät yhtä suotuisina kuin tähän mennessä, työpaikkojen määrä kasvaa lähes 15prosentin vuosivauhdilla.

Myös media-ala seilaa Vaasassa myötätuulessa. Muun muassaÖsterbottens högskolanin Mediahusetin menestys on vahvistanut uskoa me-dia-alan tulevaisuuteen, ja uusia alan yrityksiä on syntynyt ja muuttanut Vaa-saan. Television digitalisoituminen tarjoaa alan ammattilaisille hyvin merkit-tävän haasteen.

Sekä IT- että media-alan tulevaisuus on pitkälti kiinni kilpailukykyisestäkoulutuksesta ja osaamisesta, hyvistä liiketoiminnan edellytyksistä ja Vaasanviihtyvyydestä ja imagosta. Tässä tutkimuksessa on haastattelujen ja seminaa-rin kautta löytynyt mielenkiintoisia näkemyksiä siitä, miten mainittuja myön-teisen tulevaisuuden edellytyksiä voisi parantaa.

Raportissa esitetään yli 20 ehdotusta. Osalla ehdotuksista on jo olemassavastuutaho, mutta monelle olisi nyt nimettävä henkilöt ja organisaatiot, jotkavastaavat siitä, että ehdotukset toteutetaan. Koska Vaasan yliopiston Levón-instituutissa koemme asian hyvin tärkeänä, tarjoamme apuamme myös ehdo-tusten eteenpäinviemisessä.

Tämä tutkimus on Vaasan kaupungin toimeksiantona toteutettu1.11.2000 - 31.3.2001 välisenä aikana. Tutkimuksen on Levón-instituutissatehnyt KTM Mikael Alaviitala. Taustatukena ovat toimineet Vaasan kaupun-gin elinkeinojohtaja Jorma J. Pitkämäki, tutkimusjohtaja, dosentti HannuKatajamäki sekä Levón-instituutin johtaja, KTL Jouko Havunen. Ohjaus-ryhmässä ovat olleet Vaasan kaupungin elinkeinoasiamiehet Leif Sand jaJorma Kallio, LM Ericsson/Vaasasta Ari Hovila, Vaasan yliopiston tietotek-niikan ja tuotantotalouden laitokselta, FK Raimo Kujanpää sekä Levón-instituutista erikoistutkija, KTL Arttu Vainio. Tutkimuksen tiimoilta on haas-tateltu yli 100 yrittäjää ja muuta IT- ja media-alan asiantuntijaa. Kiitämmekaikkia yllä mainittuja sekä seminaariin osallistujia erittäin merkittävästäpanoksesta tutkimuksen läpiviemisessä.

Vaasassa huhtikuisena kevätpäivänä

Jouko HavunenLevón-instituutin johtaja

5

SISÄLLYS

ESIPUHE

JOHDANTO ................................................................................................ 7

AJATUKSIA JA KEHITTÄMISHANKKEITA ....................................... 10InternetBay-ohjelma........................................................................ 12

HAASTATTELUT ..................................................................................... 14

KEHITTÄMISALUEET ............................................................................ 16Koulutustarve .................................................................................. 16

Diplomi-insinöörin koulutus .................................................... 17Vaasan yliopiston teollisuusekonomin koulutus ...................... 18Media-ala .................................................................................. 19Graafinen ala ja kurssitarjonta ................................................. 21

Toimitila- ja työvoimatarve ............................................................ 22Runsorin teollisuusalue/Vaasa Airport Park ........................... 24Strömberg Park ......................................................................... 24Palosaaren yrityskeskus/Vaasa Science Park ............................ 25Vaasan keskusta ........................................................................ 25Älytalot Vaasan Klemettilään................................................... 25Mainostalo ................................................................................ 26

Uusien yrittäjien tukitarve ............................................................. 26Venture Cup ............................................................................. 27Vaasan seudun innovaatiojärjestelmä ...................................... 27Muita aloittavia yrityksiä koskevia näkökulmia ....................... 28

Viihtyvyys ja imago ........................................................................ 29Rekrytointi ................................................................................ 32Mainoskampanja ja ICT-imago ................................................ 34Vaasa-kuva ................................................................................ 35Yritysten osaamiseen yhdistäminen Vaasan imagoon ............. 36

YHTEENVETO VAASAN KAUPUNGIN ICT-STRATEGIASTA ...... 38

LÄHDELUETTELO .................................................................................. 41

6

7

JOHDANTO

Vaasan kaupungin tavoitteena on, että kaupunkiin syntyy 5000 uuttatyöpaikkaa vuoteen 2010 mennessä. Näistä uusista työpaikoista valta-osan (3000) arvioidaan syntyvän ICT-alalle. ICT-käsite pitää sisällääntietotekniikan, tietoliikenteen, sähkötekniikan ja sisällöntuotannon. ICTon näin käsitteenä tarkempi kuin "IT- ja media-ala". Tekesin käyttämäkuvaus ICT-alasta vastaa hyvin Vaasan tilannetta, jossa suuri osatietotekniikasta tukee perinteistä sähkötekniikkaa ja elektroniikka jauusina vahvoina tulijoina pidetään langattomia tiedonsiirto-järjestemiäkehittäviä ja media-alan yrityksiä.

SovellustyökalutSovellustyökalut

Sisällöntuontanto ja julkaisutekniikkaOhjelmistotekniikkaElektroniikka

Tietotekniikansovellukset

TIETOLIIKENNE

Mahdollistavat tekniikat Sähkötekniikan ja

elektroniikan sovellukset

Tietoliikenteen sovellukset

Digitaalisen viestinnän sovellukset

SISÄLTÖ

SÄHKÖTEKNIIKKA

TIETOTEKNIIKKA

Kuva 1. ICT Informaation- ja kommunikaatioteknologian osatekijät (Tekes: Osaamis-linjaus 2004, http://www.electroind.fi/raportit/Osaamislinjaus.pdf).

Vaasan kaupungin rooli tavoiteltujen työpaikkojen luojana on epäsuo-ra, sillä kaupungin tehtävänä on luoda edellytykset, joiden varassa yri-tykset pystyvät kasvamaan ja näin työllistämään uutta henkilökuntaa.

8

Tämän työn tarkoituksena on antaa realistinen kuva siitä, miltä Vaasankaupunki voisi näyttää vuonna 2010 ja konkreettisesti osoittaa minkä-laisin toimenpitein tavoiteltuun tulevaisuudenkuvaan päästään (kuva2). Tavoitteena on myös luoda Vaasan kaupungille IT- ja mediastrategia,joka perustuu kaupungissa toimivien yritysten näkemyksiin nykytilas-ta ja tulevaisuudesta. Työn taustatietona käytettiin aiheesta jo aiemmintehtyjä selvityksiä ja tutkimuksia. Uutta informaatiota kerättiin yritys-ja asiantuntija-haastatteluiden sekä teemaseminaarin avulla.

Strategiatyön osa-alueita ovat:

1. Vaasan ICT-alojen muodostaman informaatioklusterin nykytilanmäärittäminen. Tarkastelun kohteena ovat yritysten nykytila,koulutustarjonta ja yritysten käytettävissä oleva infrastruktuuri.

2. Informaatioklusterin kehitykselle asetettujen tavoitteiden yksi-tyiskohtainen määritteleminen. Asetettuja tavoitteita tarkastel-laan suhteessa toiminnan nykytilaan.

3. Informaatioklusterin kriittisten tekijöiden määrittely. Tavoittee-na on määrittää yritystoiminnan laajentamisen kannalta keskei-set näkökulmat ja kasvua ehkäisevät pullonkaulat.

4. Ratkaisuehdotusten esittäminen informaatioklusterin yrityksille,asiantuntijoille ja kaupungin virkamiehille. Tehtävät ehdotuksettuodaan yritysten ja muiden toimijoiden tarkasteltavaksi. Tavoit-teena on tulosten varmentaminen ja sidosryhmien sitouttaminenstrategian toteuttamiseen.

5. Vaasan IT- ja mediastrategian muokkaaminen lopulliseen muo-toonsa.

9

Kuva 2. Työn tavoitteena on luoda koulutuksen, toimitilatarjonnan, uusien yritystenkonsultoinnin ja kaupungin viihtyvyyden kehittämisen kautta vaasalaisille yrityksilleedellytykset työllistää uutta työvoimaa.

NYKYTILA

TAVOITEvuoteen 2010 mennessä 5000 uutta työpaikkaa,

josta 3000 ICT-alalla

Koulutus-tarve

Toimi-tilatarve

Uusyritys-konsul-tointi

Viihtyvyysja imago

10

AJATUKSIA JA KEHITTÄMISHANKKEITA

Ajatuksia muualla:“In the future, success will come to those ..... cities that do the best job of linkingthe businesses that operate within them to the global economy” väittää Kanter(1995). Tämän voi tulkita niin, että Vaasa menestyy, jos vaasalaisetyritykset toimivat kansainvälisesti. Pohjanmaa ja etenkin Vaasa ovatniitä alueita Suomessa, joissa suuri osa tuotannosta menee vientiin.

Kanter on tutkimuksessaan päätynyt siihen tulokseen, että aluemenestyy mikäli siellä toimivat ihmiset saadaan kytkettyä kansainvä-liseen talouteen. Kansainvälisiä yrityksiä kiinnostavat paikkakunnat,joista löytyy osaamista tuotekehityksen, tuotannon tai myynnin saralta.

Tuotekehitys ja tutkimus Vaasassa. Diplomi-insinöörikoulutuk-sen todistuksen myöntämisoikeuden puuttumisen Vaasasta katsotaanheikentävän kaupungin imagoa tuotekehityspaikkakuntana. Vaasa ontoki perinteisesti energia-alalla tuotekehityksen kärjessä ABB:n ja Wärt-silän ansiosta ja vahvuutta lisää hiljattain pörssilistattu Vacon, VTT:nsivutoimipisteen perustaminen Vaasaan sekä kaupunkiin myönnettyvaltakunnallinen energia-alan osaamiskeskus. Samassa yhteydessä voimyös mainita Vaasan yliopiston julistautuminen “innovaatioyli-opistoksi”.

Vaasassa on yhteensä 700 korkeakoulutasoista aloituspaikkaa IT-ja media-alalla. Tämän tutkimuksen haastatteluissa kävi ilmi, että Vaa-sassa koulutetut insinöörit koetaan hyvin pätevinä ja asiansa osaavina.Hyvän peruskoulutuksen saaneiden suhteellisen suuri määrä ovatvaasalaisen IT- ja media-alan suurimpia vahvuuksia. Tämän korostuimyös monen pienen IT-alan yrityksen pyrkimyksissä toimia Palo-saarella, mahdollisimman lähellä koulutuslaitoksia. Pätevän henkilö-kunnan hyvä tarjonta oli muun muassa GeraCapille tärkeä elementtisen päättäessä laajentaa toimintansa Vaasaan. Palosaarelle muodostu-nut campus-alue luo erinomaiset edellytykset ICT-alan kasvulle:suomen- ja ruotsinkielinen ammattikorkeakoulu, Vaasan yliopisto,

11

tiedekirjasto, VTT, Technobothnia ja Science Park yrityksineen ovatesimerkkejä edellytyksiä luovista tekijöistä.

Vaasa tuotannon näkökulmasta. Vaasan tulevaisuus nojautuuenemmän tuotekehitykseen ja tutkimukseen kuin tuotantoon (vertaaesim. Kanter 1995 esittämään “Bostonin malliin”). Perinteinen tuotan-to, joka ei vaadi korkeasti koulutettua työvoimaa, on yrityksen näkö-kulmasta taloudellisempaa hoitaa halpatuotantomaassa.

Mediatuotanto on sitä vastoin tuotannon muoto, jossa Vaasalla onhyvät mahdollisuudet menestyä. Österbottens högskolanin Mediahuset-panostuksen ja Vaasan yliopiston viestintätieteen laitoksen myötä Vaa-saan koulutetaan media-alan osaajia, jotka mahdollistavat media-klusterin laajenemisen Vaasassa.

Vaasa myynnin näkökulmasta. Yksi menestymisen edellytyksiäon, että tuotetut tuotteet osataan myydä. Myynnin kannalta tärkeitäominaisuuksia ovat paitsi yhteydet myös monikulttuurisuus. Esimerk-kinä Kanter mainitsee amerikkalaisen kansainvälisen yrityksen AT&Tjoka valitsi Latinalaisen Amerikan pääkonttorikseen Miamin nimen-omaan siitä syystä, että kaupungissa on vahvana sekä anglo- ettälatinoamerikkalainen kulttuuri. Moni yritys on myös valinnut HongKongin sijoituspaikakseen, koska kaupungissa kohtaa englantilainen jakiinalainen kulttuuri.

Vaasassa kohtaa suomalainen ja skandinaavinen kulttuuri. Vaasavoisi näin olla mielenkiintoinen paikkakunta esimerkiksi eurooppalai-sille IT-yrityksille, jotka haluavat toimia sekä Skandinaviassa että Suo-messa. Niin kielien kuin tapakulttuurien osaajia löytyy samoista henki-löistä. Tämän lisäksi infrastruktuuri on laivaliikenteen kangertelustahuolimatta hyvä.

Öresunds universitet, eli Juutinrauman yliopisto, koostuu Lundin,Malmön, Kööpenhaminan ja Roskilden yliopistojen yhteisestäkonsortiosta. Konsortio on niin mielenkiintoinen ja vahva, että seluultavasti uhkaa Tukholman asemaa Skandinavian IT-osaamisenkeskuksena. Vaasan kannalta voisi olla otollinen ajankohta solmiayhteistyökuvioita Tukholman kanssa, sillä tähän mennessä Tukhol-

12

malla ei ehkä ole ollut yhtä suurta aihetta hakea yhteistyökumppaniaSuomesta. ABB, LM Ericsson sekä Svarvar&Engström ovat esimerkkejäyrityksistä joissa Vaasa - Tukholma akselin ympärille voisi muodostuauusia yhteistyöhankkeita, joissa myös koulutuslaitokset voisivat ollamukana.

Professori Henrik Gahmbergin mukaan on tärkeää, että paikka-kunnan luonnollisten edellytysten mukaan muodostuneet yritysklusteritovat vuorovaikutuksessa keskenään ja myös paikkakunnan koulutus-laitosten kanssa. Vuorovaikutuksen kautta syntyy synergiaetuja eriklustereiden liitoskohdissa ja koulutuslaitosten ja yritysklustereidenvälinen vuorovaikutus mahdollistaa paremman koulutustarjonnanennakoinnin. Technobothnia on esimerkki vuorovaikutusfoorumista,jossa eri alojen yritykset ja koulutuslaitokset voivat löytää yhteisiäintressejä.

Invest in Finland Bureaun johtaja Sirkka Auran tehtävänä onmarkkinoida Suomea ulkomaalaisille yrityksille hyvänä etabloitumis-maana ja edesauttaa ulkomaisten investointien saamista Suomeen.Haastattelussa hän kommentoi Vaasan tilannetta seuraavasti: “Vaasanmaantieteellinen sijainti ja olemassa oleva infrastruktuuri on kaupun-gille eduksi. Etenkin toimiva reittiliikenneyhteys Helsinkiin ja Tukhol-maan ovat valtteja. Diplomi-insinöörikoulutuksen puuttuminen voijossain tilanteissa vaikuttaa kaupungin houkuttelevuuteen mutta ei oleratkaiseva jos ammattikorkeakoulutasoista henkilöstöä löytyy.”

Auran mukaan tärkeää on, että paikkakunnan elinkeinoasioistavastaavilla henkilöillä on kokemusta ulkomaisen yrityksen sijoittami-sesta ja kielitaitoa, niin ruotsia, saksaa, ranskaa kuin englantia. “Vaasankaupungille voisi olla eduksi käydä Invest in Finland Bureaun kontto-rissa Helsingissä esittelemässä itseään”, sanoo Sirkka Aura.

InternetBay-ohjelma

InternetBay on neljän Pohjanlahden rannalla sijaitsevaa kaupunkiakattava IT-teollisuuden kehittämishanke. Koordinointivastuu on

13

Luulajalla, minkä lisäksi hankkeessa ovat mukana Uumaja, Oulu jaVaasa. Helmikuussa 2000 aloitetun EU-hankkeen tavoitteena on kehit-tää ja markkinoida Merenkurkun ja Perämeren ympärillä sijaitsevaa IT-klusteria ja näin saattaa alueen osaaminen kansainväliseen tietoisuu-teen. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä on EU:n viestintäministerien,Luulaja-kokouksen yhteydessä järjestetty “Science of Cyber”-seminaa-ri. Projektissa työskentelevän Marlene Roslinin mukaan, seminaari saikiitettävästi julkisuutta ja oli näin yksi askel kohti projektin päämäärää.Valitettavasti vaasalaisten edustus seminaarissa oli suhteellisen vaati-maton.

InternetBayn tavoitteena on myös kehittää aluetta niin, että ihmisethaluavat asua, työskennellä ja opiskella täällä. Pohjoisruotsalaisia,muualla asuvia osaajia pyritään eri tahojen yhteisvoimin houkuttele-maan takaisin Norrbotteniin. Tämä tapahtuu esimerkiksi siten, ettäkoripallojoukkue Planjan ja jääkiekkojoukkue Luleå Hockeyn vieras-peleihin kutsutaan paikkakunnalla asuvia norrbottenilaisia. Ottelunyhteydessä näille kutsuvieraille esitetään entisen kotiseudun, Norr-bottenin tarjoamat työ-, opiskelu- ja asumismahdollisuudet.

Vaasalaisten IT-yritysten hyöty InternetBay-ohjelmasta on jäänytmarginaaliseksi. Marlene Roslinin mukaan syynä on Vaasasta puuttu-va yhteyshenkilö. Oulu, Luulaja ja Uumaja ovat innokkaammin hyö-dyntäneet EU-rahoituksella tarjottavaa IT-alan yritysklusterin kehittä-mismahdollisuutta. Lisätietoa InternetBay ohjelmasta löytyy osoitteesta:www.internetbay.nu.

14

HAASTATTELUT

Tämän tutkimuksen tiimoilta on oltu yhteydessä 102 vaasalaiseen ICT-alan yritykseen. Vaasan yliopiston toimesta on haastateltu 82 yritystä jaVaasan kaupungin toimesta 20 yritystä. Haastattelut on tehty jokopuhelimitse tai henkilökohtaisesti. Monia Vaasan kaupungin yritys-rekisterissä olevia yrityksiä ei haastateltu niiden toiminnan vähäisyy-den vuoksi. Osa näistä yrityksistä ei ollut lainkaan aktiivisesti toimivia.Kun yritysrekisteristä poistetaan ne yritykset, joiden toiminta ei olekokopäiväistä työtä ja listaan lisätään Palosaaren yrityskeskuksessatoimivat yritykset, yrityksiä on yhteensä 149. IT-alalla yrityksiä syntyyja fuusioituu nopeassa tahdissa, joten syksyllä 2000 käytetty rekisteri eivälttämättä ole ajan tasalla vuotta myöhemmin.

Taulukko 1. Vaasan ICT-strategiatyön puitteissa haastatellut yritykset.

Yrityksiä HaastatellutToimiala alalla yritykset %

Koulutus ja konsult.. 10 8 80

Tutkimus- jatuotekehitys 46 35 76

Tietokoneiden kauppa,korjaus ja huolto 31 22 71

Painaminen jaladonta 14 9 64

Sähkö ja elektroniik-ka sekä mittalait-teiden valmistus 23 14 61

Mainos ja media 25 14 56

Yhteensä 149 102 68

15

Yrittäjien lisäksi tässä työssä on haastateltu seuraavat henkilöt:

* opiskelijoiden edustajia (viisi henkilöä) Vaasan yliopiston ylioppilas-kunnasta ja ÖH:sta.

* johtaja Lauri Luopajärvi, Energiaosaamiskeskus* johtaja Sirkka Aura, Invest in Finland Bureaun* professori Henrik Gahmberg, Vaasan yliopiston johtamisen laitos* kansanedustaja Håkan Nordman, Vaasan kaupunginvaltuuston

puheenjohtaja* johtaja Rabbe Grönblom, Merenkurkun laivaliikennöimistä aloitta-

va RG-line* koordinaattori Yvonne Backholm, Åbo Akademin Mediahuset* Tukholmassa Compaqin, ICL:n ja Cap Geminin vaasalaisia maini-

tuissa yrityksissä toimivia konsultteja* Tukholmasta Vaasaan muuttanut, IT-alalla työskennellyt Kim Byholm* professori Matti Linna, Tietotekniikan laitos* professori Kimmo Salmenjoki, Vaasan yliopisto, tietotekniikan laitos* johtaja Risto Komulainen VTT/Vaasa* rehtori Matti Jakobsson, Vaasan yliopisto* Marlene Roslin, InternetBay, Luulaja* “Vaasan seudun innovaatiojärjestelmä”-kokous johon osallistuivat:

Merinovan johtaja Yrjö Halttunen, Vaasan yliopiston rehtori MattiJakobsson, professori Jukka Vesalainen, tutkimusjohtaja HannuKatajamäki, projektipäällikkö Ilkka Raatikainen.

* prefekti Örjan Andersson, Svenska yrkeshögskolan* lehtori Erik Englund, Svenska yrkeshögskolan* johtaja Tauno Kekäle, Technobothnia Oy* projektipäällikkö Rainer Lytz, Vaasan ammattikorkeakoulu* toimialajohtaja Erkki Hakkarainen, Vaasan ammattikorkeakoulu

16

KEHITTÄMISALUEET

Tässä luvussa käsitellään kehittämisalueet: koulutustarve, toimitilatarve,uusien yrittäjien tukitarve sekä viihtyvyys ja imago. Tavoitteena on nyky-tilan kuvaaminen ja haastatteluissa esiin tulleiden kehittämiseh-dotuksien välittäminen.

Koulutustarve

Yliopiston merkitys kasvualueille on keskeinen, on todettu monessayhteydessä (katso esim. Kauppakamarin julkaisu 1/2000). Vaasankoulutustarjonta on suhteellisen hyvä (Tilastokeskus 2000). Hyväkoulutustarjonta antaa Vaasalle erinomaiset mahdollisuudet toimiaalueensa kasvukeskuksena. Lähes kaikki haastatellut yritykset, jotkaovat hiljattain aloittaneet toimintansa Vaasassa, kertoivat hyvänkoulutustarjonnan olleen painavimpia syitä etabloitua Vaasaan. Talous-sanomien suomalaisten kaupunkien IT-rankinglistalla Vaasa sijoittuujaetulle 6. sijalle (Taloussanomat 1.11.2000). Rankinglista on laadittusen perusteella miten paikkakunnalla on IT-alan työpaikkoja, koulu-tuspaikkoja ja yrityksiä. “Nokiattomista” kaupungeista Vaasa sijoittuuhyvän, yliopistotasoisen ja ammattikorkeakoulutasoisen teknillisenkoulutuksen ansioista, yhdessä Turun ja Kuopion kanssa kärkeen. Itse-näisesti toimivia koulutuslaitoksia ovat Vaasan yliopiston lisäksi Vaa-san Ammattikorkeakoulu ja Svenska Yrkeshögskola. Vaasassa toimi-vat myös:

- Österbottens högskola - yhteistyössä Åbo Akademin kanssa- Svenska handelshögskolan i Vasa - yhteistyökumppanina Svenska

handelshögskolan i Helsingfors- Muova - yhteistyössä Taideteollisen korkeakoulun kanssa

Lisäksi Vaasan yliopistossa annetaan ekonomien ja diplomi-insi-nöörien muuntokoulutusta, diplomi-insinöörin tutkinnon alkuosa (jonka

17

jälkeen opiskelut jatkuvat Teknillisessä korkeakoulussa) sekä juristi-koulutuksen tutkinnon alkuosa.

Diplomi-insinöörin koulutus

Tällä hetkellä Suomessa vallitsee kova kilpailu etenkin ohjelmointiahallitsevista diplomi-insinööreistä. Diplomi-insinöörin täysmittaisenkouluttamisoikeuden saaminen Vaasaan on jo pitkään ollut Pohjan-maan toivelistan kärjessä. Lähes tulkoon kaikissa tämän tutkimuksenpuitteissa tehdyissä yrityshaastatteluissa korostui DI-koulutuksenmerkitys Vaasan kaupungin ja koko Etelä- ja Keski-Pohjanmaan kehi-tykselle. Monet alueen yrityksistä tarvitsevat diplomi-insinöörin kou-lutuksen saaneita työntekijöitä. Tällä hetkellä Vaasan yliopistolla onoikeus antaa DI-opintoon tähtäävän koulutuksen alkuosaa, joka vastaakoulutuksen 2 - 3 ensimmäistä vuotta. Tämän jälkeen opiskelijat siirty-vät opiskelemaan viimeiset vuodet Otaniemeen Teknilliseen korkea-kouluun, josta saavat diplomi-insinöörin tutkinnon.

Vaasan yliopiston ja alueen elinkeinon kannalta ongelmat ovat:(a) valtaosa opiskelijoista rekrytoidaan eteläsuomalaisiin yrityksiin joollessaan opintojen loppuvaiheessa. Vaasalaisten yritysten on vaikeakilpailla työvoimasta, kun potentiaaliset työntekijät ovat noin 400 kilo-metrin päässä. (b) Vaasan yliopisto ei pysty hyödyntämään pitemmälleehtineitä opiskelijoita opettajina tai assistentteina. (c) Vaasassa ei voisuorittaa tekniikan alan jatko-opintoja, mikä rajoittaa alueella tapahtu-vaa teoreettista innovatiivisuutta ja sitä kautta myös uusien sovellu-tuksien kehittämistä ja kaupallistamista. Yksi yrittäjä kuvasi tilannettaseuraavasti:

“Pohjalaisten osuus TEKESin rahoituksesta on suhteellisen pienisiksi, että täällä ei ole DI-koulutusta ja sitä kautta jatko-opiskelijoita,jotka ovat yrityksissä. Ei synny teoreettisesti ja käytännönläheisiä hank-keita, joissa kehitettäisiin jotakin uutta.”

Vaasan yliopistolla on valmiudet, mutta ei lupaa, kouluttaa diplo-mi-insinöörejä alusta loppuun. Yliopistolla on Teknillisen korkeakoulunkanssa yhteistyösopimus, jonka ansiosta Vaasan yliopisto saa paitsi

18

antaa DI:n peruskursseja, myös suorittaa niin sanottua muuntokoulu-tusta, jossa insinöörejä koulutetaan diplomi-insinööreiksi. Koulutuk-sen laatua on pidetty yleisesti hyvänä. Vaasan yliopisto antaa siis jokoko diplomi-insinöörikoulutuksen vaikka tutkintotodistus annetaanTeknillisestä korkeakoulusta.

Vaasan yliopiston teollisuusekonomin koulutus

Vaasan yliopiston kaupallis-teknisessä tiedekunnassa voi opiskellamonia samoja aineita kuin diplomi-insinöörin koulutuksessa. Tietotek-niikkaa pääaineenaan lukevasta opiskelijasta syntyy valmistuessaan“hyvin tietotekniikkaa hallitseva kauppatieteiden maisteri”. Tämänkoulutuksen saaneet opiskelijat ovat alueelle hyvin tärkeitä, mutta erodiplomi-insinöörin koulutukseen ovat seuraavat:

(I) Imagollinen ero, joka heijastuu rekrytointiin. Ylioppilas ei ehkäole niinkään tietoinen siitä, että Vaasan yliopistossa voi lukeatietotekniikka pääaineena.

(II) Alueen yrityksillä ei välttämättä ole oikea kuva kauppatieteidenmaisterin IT-osaamisesta.

(III) Valtion koulutusmäärärahoissa ekonomikoulutuksen kerroin peropiskelija on huomattavasti alhaisempi kuin DI-opiskelijan vas-taava kerroin. Tämä epäoikeudenmukaisuus heijastuu muunmuassa laitteiston hankintamahdollisuuksiin ja opetusryhmienkokoihin.

Tietotekniikkaa pääaineenaan lukeneita teollisuusekonomeja val-mistuu Vaasasta suhteellisen vähän, alle 10 henkilöä vuodessa. Haas-tattelujen yhteydessä kävi ilmi, että tietotekniikan ammattilaisia jaetenkin ohjelmoijia on vaikea löytää. Jotkut yrittäjät katsoivat syynpiilevän jo yläasteen ja lukion IT-koulutuksessa:

“Lukioissa ollaan siirrytty yhä enemmän ohjelmoimisesta sovel-lutusohjelmien käyttöön. Ohjelmointia osaavasta olisi usein enemmänhyötyä”. Toinen yrittäjä oli sitä mieltä, että “Yrityksillä tulisi ollamahdollisuus vaikuttaa koulutusohjelmiin”.

19

Yritysten kannattaa olla yhteydessä opiskelijoihin jo hyvin aikai-sessa vaiheessa. Ehkä ensimmäiset kontaktit voisi ottaa jo lukiolaisiin,mutta etenkin tietotekniikkaa yliopistossa tai korkeakoulussa opis-keleviin on varmaan syytä olla yhteydessä jo opiskelujen alkuvaihees-sa. Yritykset voisivat esimerkiksi tarjota ohjelmoinnista kiinnostuvilleopiskelijoille toimitiloja, joissa olisi iltaisin ja viikonloppuisin tarjollatietokoneita, ohjelmia, harjoitustehtäviä, kahvia ja keksejä. Näin yrityk-set oppisivat tuntemaan opiskelijat, erottaa jyvät akanoista ja sitouttaa“jyvät” yhä kiinteämmin yritykseen. Toisaalta, on myös tärkeää, ettäopiskelijat suorittavat opintonsa loppuun. Hyvin moni opiskelija jättääopiskelut kesken aloittaessaan työnteon opiskelujen ohessa. Sekä opiskelijat että yrittäjät olivat sitä mieltä, että yritysten, opis-kelijoiden ja oppilaitosten vuorovaikutusta tulisi lisätä. Jonkinlainenjärjestelmä yritysten ja opiskelijoiden/oppilaitosten välille tulisi kehittää,jotta (a) yritykset löytävät kätevästi osaavia henkilöitä pätkätöihin ja(b) opiskelijat saavat tuntumaa käytännön töihin ja vaasalaisyritystentarjoamiin mahdollisuuksiin. Henkilökohtainen suhde voi johtaa vaki-tuiseen työsuhteeseen ja näin yritys varmistaa työvoiman saantiaan.Opiskelija saa elämäänsä varmuutta ja juurtuu näin todennäköisemminVaasaan. Hyvin moni Vaasassa toimiva yritys toki rekrytoi jo tänäpäivänä opiskelijoita ensin mukaan erilaisiin määräaikaisiin projekteihintai kesätöihin, minkä jälkeen henkilölle tarjotaan pitempää työsuhdetta.

Media-ala

Media-ala ja etenkin TV- ja elokuvatuotannolla on hyvät kehittymis-mahdollisuudet Vaasassa. Österbottens Högskolaniin (ÖH) kuuluvanMediahusetin TV- ja elokuvatuotannon studio laitteineen edustaa Poh-joismaisen mittapuun mukaan huippulaatua. Mediahusetin studionillaon kaksi käyttötarkoitusta: (I) toimia opetusvälineenä ÖH:n media-alalla opiskeleville, sekä (II) toimia vuokrastudiona alan kaupallisilleyrityksille.

Opetukselliset tavoitteet kulkevat käsi kädessä kaupallisten ta-voitteiden kanssa, sillä media-koulutuksen saaneiden toivotaan jäävän

20

alueelle ja omalla osaamisellaan vauhdittavan Pohjanmaalla tuotetunTV- ja elokuvaohjelman määrää ja laatua. Tällä hetkellä on käynnissäTV-toimittajien maisteri-koulutusohjelma, jonka ensimmäiset opiskeli-jat valmistuvat suunnitelmien mukaan joulukuussa 2001. Suunnitel-missa on laajentaa opiskelutarjontaa käsittämään myös tuottajien jakameramiesten koulutusta. Finlands svenska television (FST) tarjoaasuhteellisen hyvät työmahdollisuudet Vaasassa.

Kaupallisen TV- ja elokuvatuotannon markkinat kasvanevat digi-talilähetysten ja sitä kautta syntyvän laajemman TV-ohjelmatarjonnanmyötä. Mediahusetilla on hyvät suhteet Yleisradion FST:hen. Yhteis-työtä on myös ollut Ruotsin SVT:n ja tuotantoyhtye Wegelius TV:nkanssa. TV-sarja “Falkenswärds Möbler” esitettiin sekä Suomen ettäRuotsin TV:ssä. Ohjelma tuotettiin Vaasassa ja se työllisti yhteensä47 henkilöä, joista 25 oli lähialueelta. Vuoden 2000 aikana on Media-husetista käyty TV-tuotantoon liittyviä keskusteluja myös MTV3:n jaMatila & Röhr Productionsin kanssa (Lähde: Österbottens högskola:Rapport för projekt produktionsstödnätverk).

Mediahusetin toiminta on luonut uskoa Vaasan media-alan tule-vaisuuteen. Osoituksena tästä ovat Siltaloppi Productions Ltd:nlaajennetut toimitilat sekä tuotantoyhtiö Svarvar&Engström Ltd:n laa-jeneminen Tukholmasta Vaasaan. Vauhdittaakseen media-alan kau-pallista toimintaa ÖH toivoo Svenska Kulturfondenin suunnitelmatkäsikirjoitus- ja tuotekehitysrahaston perustamisesta toteutuvan. Ky-seinen rahasto mahdollistaisi myös entistä paremmin suomenruotsa-laisten käsikirjoittajien ja media-alan tuotekehittäjien osallistumisenEU:n rahoittamiin, kansainvälisiin hankkeisiin.

Media-alan yritykset Vaasassa ovat sitä mieltä, että Vaasasta voisipositiivisesti välittää tietoa ja samalla parantaa kaupungin imagoaesimerkiksi tuottamalla Vaasa-aiheista TV-sarjaa. Yhteydessä viitataanTV-sarjaan “Småstadsberättelser”, jossa kerrottiin Uudestakaarlepyystä.TV-sarjalla väitetään olleen suuri merkitys Uudenkaarlepyyn kaupun-gin imagolle. “Vaasalla on värikäs historia, tunteita ja ihmetystä herät-tävä kaksikielisyys, saaristo ja paljon muuta, joka saattaisi hyvin

21

tuotettuna kiinnostaa TV-yleisöä. Pääasia on, että Vaasasta välitettäväkuva ei ole nynny”, sanoo media-alaa edustava haastateltava. Lähiai-koina alkaa YLE/FST:n lähetysaikaan, Vaasan Strömsöltä lähetettäväkahvilaohjelmasarja “Gröna huset”.

Graafinen ala ja kurssitarjonta

Graafisen alan yrityksillä on vaikeuksia löytää sopivan koulutuksenomaavia työntekijöitä. Haastattelujen perusteella hyvin harva mainos-tai painotyöalalle hakeutuva hallitsee ohjelmat Corel Draw, Illustrator,Quark Express, Indesign, Free Hand ja muita alalle tärkeitä tietokone-ohjelmia. Koska usealla mainos- ja painotyöalan yrityksellä on samaongelma, voisi ratkaisua hakea yhteiskoulutuksen kautta. Yhteiskou-lutuksen kuvioita voisi olla mukana hiomassa yritysten ja vaasalaistenkoulutuslaitosten lisäksi TE-keskus.

Yrityksille suunnatusta jatkokoulutustarjonnasta oltiin monta miel-tä. Moni oli sitä mieltä, että vaasalaisten koulutuslaitosten tarjoamatjatkokoulutuskurssit ovat hyviä, tarjonta runsasta ja kursseista tiedote-taan riittävästi. Yllättävän moni haastateltavista oli myös sitä mieltä,ettei saa riittävästi tietoa tarjolla olevista kursseista. Asiaan on siis syytäkiinnittää huomiota. Botnia Novan www-sivut voisivat ehkä toimiasopivana tiedonlähteenä ja linkkinä kurssienjärjestäjien ja yritystenvälillä. Interaktiivisuuden ansiosta tieto voisi myös kulkea yrittäjiltäkouluttajille. Jos yrityksessä koetaan jonkin tietyn osaamisen puute,asiasta voisi ilmoittaa Botnia Novan kotisivuilla, jonka kautta tietovälittyisi koulutuksesta vastaaville. Botnia Novan käyttöönotto viestintä-kanavana edellyttää laajaa tiedottamista ja markkinointia. Haastatte-luissa kävi esimerkiksi ilmi, että pienet mainostoimistot ja IT-alanyritykset kaipaavat tekijänoikeuksista kertovaa kurssia. Myös Java-ohjelmoinnin osaamista kyseltiin. Koulutuksen järjestäjien on toki syy-tä käyttää myös jatkossa tavanomaisia tiedotustapoja, kuten sanoma-lehtimainoksia ja yrityksille suunnattua suoramainontaa.

Vaasan koulutuslaitoksissa ja yrityksissä järjestetään luentoja jamuita avoimia tapahtumia, jotka saattaisivat kiinnostaa laajemmin

22

kuin vain oman talon väkeä. Mainostaminen sanomalehdissä on kallis-ta ja tavoittaa hyvin monta ihmistä jotka eivät kuulu kohderyhmään.Vaasan IT- ja media work-shop tilaisuudessa kävi ilmi, että koulutus-laitosten ja yritysten yhteinen Internet-päivyri, johon jokainen voisikirjoittaa omat avoimet tilaisuudet, olisi hyvä tapa ratkaista tämäsisäisen markkinoinnin ongelma.

Toimitila- ja työvoimatarve

Vaasalaisilla ICT-alan yrityksillä menee kaiken kaikkiaan hyvin. Ylikolmasosa haastatelluista yrityksistä aikoo työllistää uusia työntekijöi-tä vuoden 2001 aikana ja yli 300 uutta työpaikkaa ennustettiin syntyväntänä vuonna. (Huom. Kaikki haastateltavat eivät halunneet numeroissaarvioida uusien työntekijöiden lukumäärää ja esimerkiksi ABB:sta vainkaksi yksikköä antoi arvion.)

Taulukko 2. Työvoiman tarve Vaasassa vuonna 2001.

Toimiala työllistävät yritykset/ työpaikkoja vapaana yhteensä

Painotalo 2/ 2Atk myynti 3/ 3Atk konsultointi 9/ 14Ohjelmointi 8/ 144Sähkötekniikka 4/ 75Web-sivut 2/ 3Atk-sovellutusta 5/ 15Langaton tiedonsiirto kuten WAP 4/ 82Media ja mainos 3/ 4

Yhteensä 40/ 340

Yritysten hyvinvointia kuvaa myös yritysten tarve laajentaa uusiintoimitiloihin. Hyvin moni yritys kertoi laajentaneensa tai muuttaneensaisompiin toimitiloihin viimeisten kahden vuoden aikana. Siitä huoli-matta, 26 eri yrityksen edustajaa kertoi haastatteluissa tarvitsevansa,joko heti tai lähiaikoina, uusia toimitiloja.

23

Tilojen suhteen esitettiin seuraavia toivomuksia:

IT-ohjelmoinnin alalta yhdeksän yritystä etsii uusia tiloja. Muutamalleyliopiston ja ammattikorkeakoulujen läheisyys oli tärkeää. Nämä toi-mivat jo Palosaarella ja halusivat alueelta suurempia tiloja. Yksi yrittäjäehdotti keskustassa sijaisevien vanhojen talojen ullakoiden saneeraa-mista yritysten käyttöön. Myös kasarmialueella haluttiin laajentua.Yhteistä ohjelmointi-alalla toimiville yrityksille oli kovat vaatimuksetkoskien tietoliikenneyhteyksiä. Vastaavasti vuokratason merkitys eikorostunut yhtä lailla kuin muiden alojen yrityksissä.

Teollisissa, yleensä sähköelektroniikkaa valmistavissa, yrityksissäoli vaatimuksena yhdessä tasossa olevat toimitilat. Yhteensä neljäteollisuusyritystä ilmoitti hakevansa suurempia tiloja. Tarpeet kohdis-tuivat 1000 m2, 2000 m2, ja 4000 m2 kokoisiin tiloihin. Kohtuullisenvuokratason katsottiin olevan 25-30 mk/m2. Yksi katsoi Runsorinalueen olevan sopiva ja toinen vaati toimitilan sijaitsemista 4 km säteel-lä Vaasan keskustasta.

Graafisella alalla on neljä yritystä, lähinnä painotaloja, jotka harkit-sevat uusien tilojen vuokraamista. Myös graafisen alan yritysten vaa-timuksena on yhden tason toimitilat. Nämä ovat suuruudeltaan 200 m2,1000 m2 ja 2000 m2. Toivomuksena on, että tilat ovat keskustassa taimaksimissaan viiden kilometrin säteellä keskustasta. Graafisen alanyrityksille on tärkeää vahvat rakenteet, riittävä sähkönsaanti ja hyväilmastointi. Käsitys kohtuuvuokrasta vaihteli 20 mk - 40 mk neliömetri.

Kuudella konsultointi- tai koulutusalalla olevalla yrityksellä ontarve siirtyä lähiaikoina suurempiin tiloihin. Näistä yksi kertoi etsineensäpitkään sopivia tiloja Vaasasta, mutta kun niitä ei löytynyt yrityslaajenikin Lahdessa, josta tilaa löytyi. Keskusta ja Palosaari ovatkaupunginosista suosituimmat. Moni konsultointi- tai koulutusalallaoleva yrittäjä toivoo tiloja yrityskeskittymästä, yrityshotellista tai IT-alan yritysten läheisyydestä.

IT-laitteiston vähittäiskaupan alalla toimivat, laajennusta harkitse-vat yritykset haluavat uudet toimitilansa torin laidalta. Kaikilla kolmel-

24

la on tähtäimessä noin 100 m2 kokoiset tilat. Katutasossa olevat tilatsaavat maksimissaan maksaa 150 mk/m2. Tarjolla olevalla parkkitilallaon suuri merkitys.

Moni laajennusta harkitseva yrittäjä oli sitä mieltä, että kaupungintulisi informoida aktiivisemmin vapaista toimitiloista. Kaupunki voisihuolehtia keskitetysti niin omien kuin yksityisessä omistuksessaolevienkin kiinteistöjen tarjoamisesta yrityksille. Toimitilojen heikkosaatavuus tai puutteellinen informointi niistä ovat uhkana yritystenkasvamiselle Vaasassa. Yrityksiä värvätään suhteellisen aktiivisestimuihin niin lähi- kuin satojen kilometrien päässä oleviin kuntiin, muunmuassa edullisilla vuokrasopimuksilla.

Runsorin teollisuusalue/Vaasa Airport Park

Runsorin teollisuusalue sopii erityisesti tuotannolliselle yritys-toiminnalle, joissa tilatarve on suuri. Aluetta kommentoitiin haastatte-luissa suhteellisen aktiivisesti ja siitä oltiin montaa mieltä. Heikkoutenapidettiin sen sijaintia, joka katsottiin olevan liian etäällä Vaasan keskus-tasta ja yleensä palvelusta. Palveluihin liittyvät puutteet olivat posti,ravintola, kauppa ja suhteellisen heikot bussiyhteydet. Myös sitä moi-tittiin, ettei läheisyydessä ole vuokra-asuntoja. Kritiikkiä esittäneetkumosivat väitteet lentokentän läheisyydestä muodostuvista eduistavastaamalla, että “Vaasa on niin pieni kaupunki, että lentokentänläheisyys ei merkitse mitään. Kaikki Vaasan kaupunginosat ovat 15minuutin päässä lentokentältä”.

Moni oli myös sitä mieltä, että Runsorin kehitys on oikeilla poluilla.Kommentit olivat tämän kaltaisia, “Runsori kehittyy varmaan erittäinhyväksi alueeksi, kunhan sinne saadaan kriittinen määrä yrityksiä.”Sitä myötä myös palvelujen tarjoajat alkavat kiinnostua alueesta. Len-torahtiterminaalin katsottiin olevan alueelle tärkeä asia.

Strömberg Park

Strömberg Parkissa on noin 250 000 neliötä tuotanto- ja toimisto-tyyppistä tilaa. Monien ABB-yrityksen lisäksi ABB:n Research Center

25

sijaitsee alueella. Strömberg Parkissa on monta IT-alan palveluyritystäjotka toimivat ABB:n alihankkijoina. Alue on tällä hetkellä lähes täydes-sä käytössä (Kauppalehti 13.3.2001).

Palosaaren yrityskeskus/Vaasa Science Park

Palosaaren yrityskeskuksen tilat sopivat vastaavasti tietointensiivisilleyrityksille, koska ne arvostavat yliopiston ja oppilaitosten välitöntäläheisyyttä. Palosaaren yrityskeskuksen sijainti yliopiston ja ammatti-korkeakoulujen läheisyydessä koettiin rekrytoinnin kannalta tärkeänä.Näin yritykset voivat palkata osa-aikaisesti opiskelujen loppuvaihees-sa olevia opiskelijoita. Yrityskeskuksen suunnitteluvaiheessa kaavail-lut synergiaedut eivät vastaa kaikkien yrittäjien toiveita. Moni yritys-keskuksessa toimiva yritys peräänkuulutti enemmän yritysten välistäyhteistyötä sekä kiinteistönomistajan tarjoamien palvelujen lisäämistä.Yhteinen puhelinvaihde ja yhteinen kiinteä Internet-verkko ovat tästäkonkreettisia esimerkkejä. Ehdotuksia tuli myös siitä, että yrityksetyhdessä kiinteistönomistajan kanssa suunnittelisivat alueen siistimistä.Pahimmat ongelmakohdat voisi haastatteluiden mukaan korjata suh-teellisen pienin rahallisin panostuksin.

Vaasan keskusta

Haastatteluissa oli myös niitä yrityksiä, jotka halusivat toimia keskus-tassa. Taustalla oli sekä lähellä olevat palvelut että myös imagollisetedut. Keskustan elävöittämisen kannalta on erittäin tärkeää, että alueel-la on yrityksiä ja sitä myötä työntekijöitä. Tämä tukee myös keskustanliikkeitä.

Älytalot Vaasan Klemettilään

Klemettilän alueelle entisen linja-autoaseman ja Myllykadun väliinrakennetaan vuosina 2002-2006 kahdeksan niin kutsuttua älytaloa,jotka sisältävät kovan rahan asuntoja. Ensimmäisiin taloihin tuleenopeat tietoliikenneyhteydet ja myöhempiin lisäksi muita älykkäitä

26

toimintoja. Osa asunnoista voi olla studiotyyppisiä tiloja, jotka asumi-sen lisäksi soveltuvat työskentelyyn. Alueella voisi olla myös kaupun-gin tukemia, julkisia nettikahvila-tyyppisesti toimivia infopisteitä.“Älytalot” tarjoaisivat mahdollisuuden aloittaville yrityksille ja isom-pien yritysten osahankkijoille moderniin toimintaan.

Mainostalo

Vaasaan edun mukaista olisi muodostaa mainos/markkinointi talo,jossa monta pientä eri mainosalan yritystä toimisivat yhdessä. Pieniä(max 3. hengen) mainostoimistoja kritisoidaan siitä, että ne eivät pystyrakentamaan vakuuttavaa mainosstrategiaa. Mainostalo jossa mainos-toimistojen lisäksi olisi taustaryhminä mukana Vaasan yliopiston mark-kinoinnin laitos ja vastaava laitos Svenska handelshögskolanista sekäMuova, voisi muodostaa niin vakuuttavan kokonaisuuden, että asiak-kaita saattaisi löytyä kauempaakin.

Uusien yrittäjien tukitarve

“Kerta toisensa jälkeen olemme todistaneet Suomen heikkoja sijoituksia kan-sainvälisissä yrittäjyysvertailuissa. Yrittäjien osuus Suomen aikuisväestöstäon noin kuudesosa verrattuna Yhdysvaltoihin, ja nuorten kasvuyritystenosuus Helsingin Pörssin markkina-arvosta on pieni. Kaikkein heikommassatilanteessa on ollut niin kutsuttu akateeminen yrittäjyys, sillä vain harvatyliopistollisen loppututkinnon suorittaneista ovat hyödyntäneet osaamistaanja perustaneet oman yrityksen.” kirjoittaa McKinsey & Companyn toimi-tusjohtaja Venture Cupista kertovan kirjan esipuheessa. Yleisesti katso-taan pohjalaisten olevan yrityshenkisiä, vaikka yritystoiminnan aloit-taminen on aina suuri päätös joka sisältää pitkävaikutteisia riskejä.Yritystä suunnitteleville tulisi antaa mahdollisimman rohkaisevaa jaasiantuntevaa apua alentamaan aloittamisen kynnystä ja samalla vä-hentämään epäonnistumisen riskiä.

27

Venture Cup

Teknologiakeskusten liiton toiminnanjohtajan Kyösti Jääskeläisenmukaan yliopistojen osaamisohjelmissa ja tutkimusinstituuteissa onpaljon hankkeita, joissa olisi kaikki edellytykset uuteen yritystoimin-taan (Taloussanomat 1.11.200). Aloittaminen pysähtyy kuitenkin sii-hen, että yrityskulttuuri puuttuu. Se on Jääskeläisen mielestä koulutus-kysymys. Venture Cupin avulla Vaasassa haetaan ongelmaan paran-nusta.

Venture Cup on yliopistossa ja korkeakouluissa opiskeleville suun-nattu liikeideakilpailu. Kilpailu on kansainvälisesti käytetty konsepti,jota hiljattain on ruvettu käyttämään myös Suomessa. Vaasassa VentureCup käynnistyi tammikuussa 2001 ja itse liikeideakilpiluun innostetaanopiskelijoita mukaan toukokuusta 2001 lähtien. Koordinointivastuu onVaasan yliopiston Levón-instituutilla. Tavoitteena on 20 poikkitieteellistäliikeideatiimiä koostuen yhteensä 100 oppilaasta. Opiskelijoita innos-tetaan mukaan Vaasan yliopistosta, Österbottens högskolasta, SvenskaHandelshögskolasta sekä ammattikorkeakouluista.

Venture Cupista toivotaan olevan enemmän ja pitkäjänteisempäähyötyä kuin pelkästään vuoden pituisesta kilpailusta ja siihen liittyväs-tä koulutuksesta. Päämääränä on myös rakentaa toimiva yrittäjä-koulutus, joka poikkitieteellisyydessään ylittää niin näkemyksellisetkuin kielelliset rajoitteet. Näkemyksellisillä eroilla tarkoitetaan esimer-kiksi humanistisen, teknologisen ja kaupallisen koulutuksen saaneidenvälisiä eroja lähestyä yrittäjyyttä. Yhteisen, kaksikielisen yrittäjyys-koulutuksen uskotaan jatkuvan myös Venture Cup-ohjelman päätyt-tyä. Venture Cupista kerrotaan lisää osoitteesta www.venturecup.org.

Vaasan seudun innovaatiojärjestelmä

Vaasan innovaatiojärjestelmässä on todettu olevan päällekkäisiä toi-mintoja ja palveluja (I. Raatikaisen esiselvitys 2001). Esimerkiksi yritys-neuvontaa antaa eri yritysjärjestöjen lisäksi myös TE-keskus, Merinovaja Palosaaren oppilaitokset. Myös toimitilatarjonnassa, tutkimus- ja

28

kehittämispalveluissa, kurssitoiminnassa ja teknologiakeskustoimin-noissa on todettu päällekkäisyyttä. Vastaavasti aukkoja innovaatio-järjestelmässä on rahoituksessa, tekniikan korkeasti koulutetun työvoi-man rekrytoinnissa, toimijoiden keskinäisessä verkostoyhteistyössä jayrityshautomotoiminnassa. Myös immateriaalioikeuksia koskevistapelisäännöistä on aloittavan yrittäjän vaikea saada asiantuntevaa apua.

Kuvassa 3 on akselilla kuvattu esimerkkejä erilaisista aputarpeista,joita idean keksijä tarvitsee ennen kuin ideaa voi kaupallistaa. Jokaiselleapua tarjoavalle organisaatiolle tulisi määritellä oma osaamisalueensaja yhdessä organisaatiot muodostavat kokonaisuuden ilman päällek-käisyyksiä tai puuttuvia osaamisalueita. Toimivuuden kannalta onoleellisen tärkeää, että jokainen verkostossa toimiva organisaatio tun-tee yhteistyökumppanien osaamisalueet ja pysyvät heille määritellyissävahvuuksissa.

Kuva 3. Innovaatiojärjestelmän kehittämisvisio, jossa eri tahot täydentävät toisiaan.Kuvassa olevat laatikot ovat esimerkkejä erilaisista vaiheista ja toiminnoista sekäniiden tarveajankohdasta.

Muita aloittavia yrityksiä koskevia näkökulmia

Yllättävän moni yrittäjä toivoi kaupungin virkamiehiltä enemmänyhteydenottoja, vaikka asiaa ei niinkään olisi. Kaupunkia moitittiinsiitä, että “Kaupunki ei ole yhteydessä uusiin yrityksiin. Itseluottamuk-sen kannalta on tärkeää, että kaupunki osoittaa arvostusta”.

ACTIONPLAN

TUOTE-KEHITYS

IDEA

IDEANKAUPALLIS-TAMINEN

MARKKINA-ANALYYSI

PATEN-TOINTI

RAHOITUS TOIMITILA-TARVE

TOIMINTA-STRATEGIA

PROSESSI – ERI VAIHEET, ERI TOIMINNOT

29

Haastatteluissa keskusteltiin IT- ja mediayritysten kriittisen mas-san muodostumisesta Vaasaan. Valtaosa yrittäjistä oli sitä mieltä, ettäimagon kannalta olisi hyvä saada IT-alan suuryritys Vaasaan. Joukossaoli myös niitä, jotka olivat eri mieltä sanoen, että on “parempi, jos kasvulähtee täällä toimivista yrityksistä kuin että tänne haalitaan uusia.”

Yritysten laajenemisen esteenä oli joskus myös pelko siitä, ettälaajeneminen tarkoittaisi yrittäjän työkuvan muuttumista. Yrittäjä olialoittanut yritystoimintansa saadakseen toteuttaa ohjelmointiin liitty-viä ideoitaan. Yrityksen kasvussa piilee tiedossa oleva riski toimen-kuvan muuttumisesta keksijästä johtajaksi. “Johtaminen ei kiinnosta.En silti tiedä haluanko luovuttaa johtotehtävät jollekin toiselle. Näin onvarmaan parasta pitää yritys suhteellisen pienenä”, kiteytti yksi maini-tussa tilanteessa oleva yrittäjä. Yrityksen johtamiskoulutuskaan ei vält-tämättä tuo ongelmaan ratkaisua, vaan ratkaisuja on haettava muualta.

Viihtyvyys ja imago

Diplomi-insinöörikoulutuksen saaminen Vaasan olisi yrittäjien mieles-tä erittäin tärkeää. Neuvottelut ja pyytäminen ovat jatkunut jo pitkäänja moni onkin sitä mieltä, että tämän vuoden aikana on saatava lopul-linen päätös - oli se sitten myönteinen tai kielteinen. On jopa väitetty,että DI-koulutuksen hankkimisen varjoon jää monta muuta tärkeäähanketta. Päätös on välttämätön. On varauduttava ja valmistauduttavamyös tilanteeseen, jossa Vaasaan ei saada DI-koulutusta. Tällöin onpanostettava entistä enemmän tiedottamiseen jo olemassa olevista,vastaavista koulutusmahdollisuuksista. Yritykset joutuvat myösrekrytoimaan muilla paikkakunnilla olevia DI-koulutuksen saaneita.Kaupungin viihtyvyys ja imago ovat erittäin tärkeitä uusien osaajienhoukuttelemisessa Vaasaan ja täällä koulutuksensa saaneiden pysy-miseksi kaupungissa. Jos Vaasaa ei koeta viihtyisänä asuinpaikkana3000 uuden työpaikan tavoitteeseen on vaikea päästä.

30

Vaasan kaupungin teettämässä Action Plan 2010 oli tehty SWOT-analyysi, jossa kaupungin vahvuutena oli mainittu vähäinen byrokra-tia. Haastateltavat eivät aina olleet asiasta samaa mieltä. Annettiinymmärtää, että “kaupungin virkamiehet, etenkin kaavoitus- ja rakennus-osastoilla ovat byrokraattisia. Heidän tulisi ymmärtää, että ovat palvelu-ammatissa. Ylimielinen ja ärsyttävä kohtelu ovat suurimpia uhkiayrityksen muuttamiselle pois Vaasasta.” Virkamiesten palvelualttius jajoustavuus ovat yrittäjän viihtyvyyden kannalta tärkeitä tekijöitä. Ontoki muistettava, että kaupungissa asuvia tulisi kohdella oikeudenmu-kaisesti, eikä yrittäjille tulisi antaa merkittävästi parempaa tai nopeam-paa kohtelua kuin muille kaupungissa asuville. Koko systeemi ontarkistettava ja tarpeen vaatiessa kehitettävä joustavammaksi.

Opiskelijoita haastateltaessa kävi ilmi, että Vaasa koetaan mielek-käänä paikkana “vaikka paikalliset tiedotusvälineet välillä haluavatantaa kuvan Vaasasta uppoavana laivana”. Opiskelijoiden mielikuvaVaasasta muodostuu muun muassa median antamasta kuvasta. Myön-teisen kuvan antaminen on monessa mielessä tärkeää. On toivottavaa,että Vaasassa opiskelevat jäävät Vaasaan töihin. Näin ei tapahdu, josheillä on kielteinen kuva Vaasasta. Myös ulkopaikkakuntalaisten rekry-toimisessa kaupungissa asuvien tai opiskelevien antamalla kuvalla onmerkitys, sillä Vaasaan muualta töihin hakeutuva todennäköisesti ky-syy tuntemaltaan Vaasasta kokemuksia omaavalta henkilöltä mielipi-teitä paikkakunnasta.

Muualta Vaasan tulleet opiskelijat kertoivat haastatteluissa, ettäVaasa koetaan monikielisen kulttuurin kaupunkina. Vaasa Action Plan2010 puitteissa asennettu imagotyöryhmä on loppuraportissaan tehnytVaasan kaupunkia koskevan SWOT analyysin. Kaksikielisyys on mai-nittu vahvuutena, ruotsinkielisyys heikkoutena ja monikielisyys mah-dollisuutena. Sekä suomenkieliset että ruotsinkieliset opiskelijat koros-tivat haastatteluissa kaksikielisyyden tärkeyttä. Ruotsinkieliset arvos-tavat kaksikielisyyttä käytännön syistä ja suomenkieliset korostivatkaksikielisyyden arvoa "mielenkiintoisen lisäjännitteen luojana". Suo-menruotsalaisen kulttuurin todettiin eroavan selvästi suomenkielises-

31

tä ja opiskelijat arvioivat pystyvänsä Vaasan katukuvassa päättele-mään jopa ulkonäön ja pukeutumisen perusteella, mitä kieliryhmääkukin edustaa. Opiskelijat ovat myös sitä mieltä, että vaasalaiset ovatkeskivertosuomalaista suvaitsevampia ulkomaalaisia kohtaan, sillä vaa-salaiset ovat tottuneet monikulttuuriseen yhteiskuntaan ja vähemmis-tö/enemmistö asetelmaan. Tampereen kaupungin elinkeinojohtaja to-tesi haastattelussa, että monikielisen kulttuurin rakentaminen Tampe-reelle on yksi tärkeä tavoite (Kauppalehden Extra 22.11.2000). Vaasankaksikielisyys antaa hyvät lähtökohdat. Kaksi- tai monikielistä kulttuu-ria on toki syytä kehittää niin, että hyödyt konkretisoituvat vielä sel-vemmin.

Opiskelijat ehdottivat, että kaupungin toimesta Vaasaan muuttavillelähetettäisiin jonkinlainen infopaketti, josta olisi tietoa kaupungin his-toriasta, yrityselämästä, palveluista, vapaa-ajanharrastusmahdolli-suuksista jne. Haastatteluissa todettiin tärkeänä, että Vaasan alueellaasuvat tuntevat Vaasan ja tietävät miten omalta osaltaan voivat paran-taa ilmapiiriä. Syntyi ajatus siitä, että paikallisissa lehdissä (Pohjalainenja Vasabladet) olisi artikkelisarja, jossa eri “julkkikset” tai opiskelijatkertoisivat myönteisellä tavalla Vaasaan liittyvistä asioista. Artikkelei-den kirjoittajille tulisi antaa tietyt ohjeet, jotta artikkelit muodostaisivatsarjan. Yhtenä näkökulmaehdotuksena oli virittää artikkeleihin mie-lenkiintoa herättävä provosointi kuten “suvaitseva vs. juntti” asetelmaeli miten tulisi toimia ja miten pilaaja (=juntti) toimii. Artikkelienkirjoittajat voisivat olla alan auktoriteetteja, politiikkoja, opiskelijoita(YO-kunnan edustajia) tai yritys- tai kulttuurielämän edustajia. Allaolevat esimerkit artikkelien otsikoiksi kuvattiin haastatteluissa seuraa-vasti:

Vaasalaisuus tai pohjalaisuus kertoisi täällä osuvien mentaliteetistaja historiasta. Vaasalaisille tyypilliset ilmiöt kuten veneily, mökkeily,huvilakauden päättäjäiset ja ruotsinkielisten keskuudessa tunnetut“Nyårsrevy”-näytelmät voisi sisältyä vaasalaisuudesta kertovaan ar-tikkeliin.

32

Kaupunkilaisuus artikkelissa voisi käsitellä asioita jotka ovat oma-leimaisia vanhoille, yli 50 000 asukkaan kaupungeille, kuten kauppa-halli, opiskelijatapahtumat, tori ja kahvilakulttuuri.

Kaksikielisyys artikkelissa olisi syytä tuoda esiin molemminpuoli-nen hyöty kaksikielisyydestä sekä ajatuksia siitä mitä kaupunki jajokainen asukas osaltaan voi tehdä toimivan kaksikielisyyden eteen.

Kulttuuritarjonta ja urheilutarjonta ovat Vaasassa hyvät ja niistätulisi kertoa.

Opiskeleminen Vaasassa, millaista se on ja miten sitä voisi kehittää.Ruotsia äidinkielenä puhuvan opiskeleminen pääkaupunkiseudulla.

Talouselämä. Olisi hyvin tärkeää kertoa Vaasaan muodostumassaolevista ICT-alan klustereista.

Rekrytointi

Yrityksen kannalta ei mielenkiintoisen työpaikan tarjoaminen aina riitävärväämään uutta työntekijää Vaasaan, vaan potentiaalisen muuttajanpäätökseen vaikuttavat myös muut asiat. Viihtyvyystekijät, kulttuuri-ja urheilutarjonta, asuntojen ja tonttien tarjonta, vaimon/miehentyöllistämismahdollisuudet, päiväkodit, kaupungin erikoisuudet ku-ten esimerkiksi “keskustassa” sijaitsevat uimarannat, koulut ja muutsosiaaliset palvelut ovat hyvin tärkeitä asioita päätöksentekijän kannal-ta. Ja vaa’an asemassa eivät aina ole tosiasiat vaan vähintään yhtätärkeitä ovat mielikuvat eli kaupungin imago. Faktatietoon voi vaikut-taa esimerkiksi sillä, että Vaasan kaupunki teettää esittelykansion javideon yritysten käyttöön (saa maksaa n. 200 mk/yritys). Nopealla10-15 minuutin kuvauksella pystytään vakuuttamaan Vaasan mahdol-lisuuksista ja hyvästä palvelusta. Mielikuvien rakentaminen onpitkäjänteisempää toimintaa ja vaatii moniulotteisempaa kommuni-kaatiomahdollisuuksien hyödyntämistä.

Rekrytointikampanjassa on hedelmällisintä panostaa pohjalaisiinja etenkin vaasalaisiin osaajiin, joilla on alle kouluikäisiä lapsia. HenrikGahmberg kertoi haastattelussa miten Intian Ahmedabadiin oli raken-nettu high-tech osaamiskeskus ja kilpailukykyisillä palkoilla ja haasteel-

33

lisella työllä houkuteltu intialaisia osaajia ympäri maailmaa takaisinkotimaahan. Myös Kuopiossa on toteutettu kampanja joka tähtäsi en-tisten savolaisten värväämiseen takaisin Kuopioon (Kauppalehti Extra22.11.00). Moni vaasalainen yritys kertoi olevansa tietoinen mainituistamahdollisuuksista ja hyödyntävänsä niitä rekrytointikampanjoissaan.

Ilmiötä tutkittiin myös tukholmalaisesta näkökulmasta. Kolme IT-alalla työskentelevää, alle kouluikäiset lapset omaavaa pohjalaista (kaksivaasalaista) haastateltiin koskien heidän suhtautumistaan entistä koti-kaupunkia kohtaan. Kaikki kolme kertoivat vieläkin seuraavansakotipaikkakunnan tapahtumia paikallislehtien kotisivuilta, vaikka ei-vät ole asuneet Vaasassa yli kymmeneen vuoteen. Elämän laadunkannalta Vaasan ja Tukholman välistä ero kuvailtiin seuraavasti:

Työtilanne Tukholmassa on niin hyvä, että ihmiset voivat valikoidamihin menevät töihin ja palkka on sen mukainen. Vaasassa vastaavaakriittistä massaa ei ole.

Tukholmasta löytyy myös vaimoille mielenkiintoista työtä. Nais-työpaikkojen luominen on rekrytoinnin kannalta tärkeää, sillä muutto-päätökset ovat perheissä yleensä yhteisiä päätöksiä. Naisen työttömäk-si jääminen hänelle tuntemattomalla paikkakunnalla ei houkuta. Haas-tateltavat korostivatkin, että vaimon kotiseudulla on suuri merkitys.Yksi haastateltavista, jonka vaimon sukujuuret ovat Afrikassa, kertoivaimon tuskin koskaan herättävän ulkonäöllään huomioita Tukhol-massa. “Vaasassa saattaisi olla eri tilanne” arveli haastateltava.

Vaasa todettiin lasten kasvumiljöön kannalta olevan turvallisempikuin Tukholma. Myös lastenhoitopaikan saaminen kohtuumatkan pääs-tä kotoa katsottiin olevan todennäköisempää Vaasassa. Vanhempientarjoamaa hoitoapua ei osattu kaivata, kun sitä mahdollisuutta ei oltuedes ajateltu. Kaikki kolme haastateltavaa käyvät kesäisin Vaasan-seudulla tervehtimässä vanhempiaan ja lomailemassa saaristossa. Yksihaastateltavista kertoi haaveilevan oman yrityksen perustamisesta jos-kus Vaasaan.

Vaasaan Tukholmasta muuttanut IT-alan ihminen oli Tukholmas-sa asuvien kanssa samaa mieltä siitä, että vaimon kotipaikkakunnalla

34

on väliä. Heidän tapauksessaan, jossa molemmat ovat Vaasasta, päätösmuuttaa Vaasaan oli helppo. “Jos vielä olisi ollut työpaikka tiedossa,asia olisi helpottunut entisestään”.

Mainoskampanja ja ICT-imago

Yrityshaastatteluissa kysyttiin mitä mieltä yrittäjät ovat valtakunnalli-sesta mainoskampanjasta, jossa kerrotaan Vaasan kaupungin ja Vaa-sassa toimivien yritysten aikaansaannoksista. Yllättävän moni oli sitämieltä, että maksetun kampanjan sijasta pitäisi pyrkiä kehittämäänasioita niin, että ne herättävät kiinnostusta toimittajien keskuudessa.Yrittäjät suhtautuivat kielteisesti etenkin sellaisia kampanjoita koh-taan, jossa rummutetaan jotain slogania, kuten “Vaasa – Suomen aurin-koisin kaupunki”. Katsottiin, että markkinointiviestinnässä pitää ollasubstanssia, “ettei luvata enemmän kuin pystytään toteuttamaan taisanota jotain tylsän ympäripyöreätä”. Yksi haastateltava korosti sloganinyllättävyyttä ja heitti esimerkkinä “Vaasa - Suomen paras terveys-palvelu”. Borisovin ja Laaksosen (2001) tekemässä, Vaasan identiteettiäkartoittavassa tutkimuksessa mainittiin “Laadukas elämä” Vaasaa hy-vin kuvaavaksi sloganiksi.

Hyvin monessa yhteydessä, niin artikkeleissa (kts. esim. Talous-sanomat 1.11.2000) kuin yrityshaastatteluissa on katsottu menestyksenavaintekijän olevan alueen omien vahvuuksien kehittäminen. Vaasanperinteisenä vahvuutena on energiateknologia ja uutena vahvuus-alueena langattomien sovellutusten suunnittelu. Lähes 90 prosenttiahaastatelluista yritysten edustajista oli sitä mieltä, että Vaasalla ei ole IT-imagoa ja että Vaasaa ei koeta IT-kaupunkina. IT-ala on siitä huolimattavahvasti kasvava ala myös Vaasassa ja myös ne yritykset, jotka eivät olesuoranaisessa yhteistyössä energia-alan suuryrityksiin, työllistäväthyvin monta vaasalaista. Todettiin, että kaupungin “puhtaan” IT-imagon nostaminen vaatisi suuren, kansainvälisen IT-yrityksen jalkau-tumista Vaasaan.

35

Vaasa-kuva

Waasa Card-kaupunkikortti on 1995 aloitettu kaupungin rationalisointi-hanke, jonka päämääränä on kehittää sähköistä asiointia muun muassaseuraavissa toiminnoissa: lounasruokailu, virkamatkat, pysäköinti,työajan seuranta, kuluvalvonta ja liikuntarajoitteisten taksimatkat.Kaikki paitsi viimeksi mainittu ovat tällä hetkellä kaupungin työnteki-jöille suunnattuja palveluja. Konseptia kehitetään tänä vuonna alkavas-sa, Uumajan koordinoimassa EU-hankkeessa. Monet suomalaiset kau-pungit ovat kyselleet Vaasan kaupungin tähänastisia kokemuksia kor-tista.

Borisovin ja Laaksosen (2001) tutkimuksesta selvisi, että Vaasaakuvataan sanoilla “passiivinen ja hiljainen”. Yrittäjät kiinnittivät huo-miota siihen, että Vaasan teollisuuden tuotteet ovat business-to-busi-ness tuotteita, eivätkä näin luo kuluttajien keskuudessa Vaasa-kuvaasamalla lailla kuin kulutustuotteet. “Vaasan eritysosaaminen jää näinhyvin harvan tietoisuuteen” tilittivät yrittäjät. Vaasan matkailun kauttaannettavan Vaasa-kuvan merkitys korostuu vahvasti. Vaasan kaupun-gin asettama imago-työryhmän SWOT-analyysissä on kaupungin heik-koutena todettu, että kaupungin matkailussa ei ole riittävää vetonau-laa. “Wasalandia, Tropiclandia ja laivaliikenne ilman tax-free -myyntiäovat Vaasasta kertovat elementit tänäpäivänä”, totesi yksi haastateltava.

Kysymys onkin siitä, että minkälaisen kuvan haluamme antaaVaasasta. Vahvuudet on lueteltu monessa raportissa ja kysymys onnäin ollen enemmän siitä, miten vahvuuksista tulisi kertoa. Luetellaankuitenkin (matkailulliset) vahvuudet vielä kerran:

- energiaosaaminen- kaksikielisyys- laivaliikenneyhteys Uumajaan- koulutustarjonta

Voiko näitä yhdistää ja samalla luoda jonkinlainen “hype-meinin-ki”, jota eräs yrittäjä peräänkuulutti?

36

Yritysten osaamiseen yhdistäminen Vaasan imagoon

Vaasaa on luokittelu yhdeksi Suomen tärkeimmistä energiateknologianteollisuuspaikkakunnista. Alueen avainyritysten yhteenlaskettu ener-giateknologiaan liittyvän tuotannon arvo on n. 5,5 mrd mk/vuodessa,josta viennin osuus on n. 65% (Vaasan energiatyöryhmän loppumietintö2000). Jos haluamme, että Vaasa koetaan energiateknologisteninnovaatioiden kehtona, tämä tulisi myös heijastua matkailutarjonnassa.Siitä, että täällä osataan kehittää uutta, tulisi markkinoinnissa kertoaarvokkaalla tavalla, eli kehumatta.

Muun muassa Helsingissä (Heureka) ja Oulussa ollaan onnistuttuvälittämään high-tech -osaamista suurelle yleisölle helposti ymmärret-tävällä tavalla. Vaasassakin voitaisiin pohtia miten etenkin energia-osaamista mutta myös muuta osaamista kuten IT- ja mediaosaamistavoitaisiin Heureka-tyyppisesti tai Visitors-center ajattelulla välittääihmisille. Matkiminen on yleensä merkki innovatiivisuuden puuttees-ta, joten Vaasaan tulisi keksiä jotain uutta. Vaasan vahvuutena on myöslaivaliikenne Uumajaan, joten luontevaa voisi olla kelluva visitors-center, jossa Vaasan ja Uumajan erityisosaamisesta kerrottaisiin vi-suaalisesti mielenkiintoisella ja maallikolle ymmärrettävällä tavalla.

Vaasan ja Uumajan osaamisen kohtauspisteessä on ympäristö-osaaminen. Uumaja on yksi Ruotsin arvostetuimmista ympäristö-tutkimuksen ja -raportoinnin tutkimuspaikkakunnista. Vaasassa Wärt-silän tehtaalla tutkitaan ja kehitetään saastuttamattomia moottoreita jaABB:llä sekä Vaasan sähköllä tuulivoimaa. Myös Länsi-Suomen ympä-ristökeskuksen ohjelmasuunnitelmassa on tavoitteena tehdä alueestaeurooppalainen ympäristöesikuva (Vasabladet 15.3.2001). Tästä seu-raa, että kelluvan visitors-centerin tavoitteena voisi olla “maailmanympäristöystävällisin kansainvälinen laivareitti energiateknologian jaympäristöosaamisen ansiosta”.

37

Kelluvan visitors-centerin edut ovat:

1) Idea on uusi eikä näin ollen ole matkittu muualta.2) Uutuusarvo auttaa uutiskynnyksen ylittämisessä - sekä Suomessa

että Ruotsissa.3) Merenkurkun yhteisosaamisessa korostuu alueiden välinen yhteis-

työ ja kansainvälisyys. Vaasaa ei näin koeta syrjäisenä vaan Pohjois-maiden keskipisteessä olevana siltana.

4) Ympäristötavoitteen ansiosta ylittyy uutiskynnyksen helpomminsekä projektin aloittamisajankohtana, että myös myöhemmässä vai-heessa.

5) Yhteistyöhankkeen kansainvälisyysaspekti helpottaa ulkopuolisenrahoituksen hankkimisessa.

6) Alueen yritysvieraille ja matkailijoille tarjoutuu kohde, jossa avau-tuu alueen osaaminen uudella ja mielenkiintoisella tavalla. Tätäperäänkuulutettiin myös yrityshaastatteluissa.

Kelluvan visitors-centerin toimintaedellytyksiä ja rahoitusmahdolli-suuksia tulisi selvittää tutkimushankkeessa. Tutkimuksen voisi yhdis-tää Vaasan yliopiston Levón-instituutissa alkavaan Interreg/Unizon-hankkeeseen, jonka tarkoituksena on nimenomaan selvittää rahoitus-vaihtoehtoja Merenkurkun ylittäville, yliopisto- ja korkeakouluhank-keille. Idea on tämän tutkimuksen puitteissa esitetty RG-Linen omista-jalle Rabbe Grönblomille, jonka laiva aloittaa Vaasan ja Uumajan väli-sen liikennöimisen toukokuussa 2001. Hän antoi ymmärtää, että laival-la on tilaa idean toteuttamiselle, mutta hän ei halunnut ottaa kantaavisitors-center ajatukseen ennen kuin idean budjetti on selvillä.

38

YHTEENVETO VAASAN KAUPUNGIN ICT-STRATEGIASTA

Tässä raportissa ehdotetaan erilaisia toimenpiteitä, jotka parantavatyritysten edellytyksiä työllistää 3000 uutta työntekijää ICT-alalle vuo-sien 2000 - 2010 välisenä aikana. Tavoite edellyttää, että näiden yhden-toista vuoden aikana tulisi Vaasassa ICT-ala keskimäärin työllistää 273uutta henkilöä per vuosi. Nyt tiedetään, että vuonna 2000 ICT-alatyöllisti huomattavasti enemmän kuin 273 uutta henkilöä. Myös tämävuosi (2001) näyttää haastattelujen valossa hyvältä. Edellytysten vieläparantuessa, voisi luulla 3000 uuden työpaikan tavoitetta liian vaati-mattomaksi. On kuitenkin muistettava, että työllistämiseen vaikutta-vat eniten kansainväliset suhdanteet. Jos vallitseva noususuhdannetaittuu, tuotteiden ja palvelujen kysynnän lasku vaikuttaa kaikkiallamaailmassa. Tämän talven aikana monet suuret kansainväliset IT-alanyritykset ovat antaneet tulosvaroituksia ja irtisanoneet työntekijöitään.Tulevasta lamasta viestii myös keskuspankkien koron lasku, joillayritetään elvyttää kysyntää. Mahdollisesti tulevan laman pituus jasyvyys tulevat olemaan ratkaisevia tekijöitä Vaasan kaupungin asetta-mien tavoitteiden toteuttamisessa.

Kansainvälisille suhdanteille ei voi mitään. Niiden kanssa on vainelettävä. Vaasan kaupungin ICT-strategian tarkoituksena onkin osoittaa,miten kaupungin edellytyksiä voi parantaa suhteessa muihin paikkakun-tiin Suomessa ja ulkomailla. Toisin sanottuna, luoda täällä oleville yrityk-sille hyvät edellytykset kasvaa ja toimia sekä tarjota Vaasaa hyvänäsijoittautumisvaihtoehtona uusille ja muualta laajentuville yrityksille.

Tällä hetkellä suurimmat kasvua hidastavat tekijät ovat päteväntyövoiman ja isompien toimitilojen löytäminen. Diplomi-insinöörikou-lutuksen saaminen Vaasaan helpottaisi työvoimapulaa huomattavasti.Työvoiman rekrytoinnin kannalta on tärkeää myös kaupungin viihty-vyyteen ja imagoon vaikuttavat tekijät. Monien asioiden todettiin ole-van Vaasassa hyvin hoidettuja. Esimerkiksi asunnon tai tontin löytämi-sen Vaasasta katsottiin olevan suhteellisen helppoa, joskin hintoja

39

Kuva 4. Vaasan ICT-strategia.

pidettiin korkeina. Imagon ja vaasalaisen itsetunnon kannalta olisitärkeää kehittää jokin tuote, palvelu tai tempaus, joka saisi valtakunnal-lista huomiota ja joka viestisi vaasalaisesta innovatiivisuudesta ja osaa-misesta arvokkaalla tavalla.

NYKYTILA

Koulutus-tarve

Toimitila-tarve

Uusyritys-konsultointi

TAVOITE

vuoteen 2010 mennessä5000 uutta työpaikkaa,

josta 3000 ICT-alalla

Viihtyvyysja imago

Kaupungin rooli

1. Kaupungin vahvuuk-sien esittäminen Invest in Finland Bureauntoimistossa Helsingissä. 2. Vaasan aktiivisuuden lisääminen InternetBay-ohjelmassa3. Rekrytointivideo 10-15 min.4. Kaupungin ja yrityksien yhteiset rekrytointitempaukset5. Joustavuuden lisää-minen kaavoitukseen ja rakennuslupa-menettelyyn

1. DI-koulutuksen ohjaaminen myönteiseen päätökseen2. Yritysten ja koulutuslaitosten/oppilaiden inter-aktiivisuudenlisääminen3. Graafisen alan koulutuksen yrityslähtöisyyden lisääminen4.Kurssitarjonnasta informoiminen ja tarpeiden ilmaisu, esim. BotniaNovan www-sivuilla

1. Toimitilasta ja sii-hen liittyvistä suun-nitelmista informoi-minen 2. Runsorin kehittäminen3. PYK:in kehittä-minen ja yhteistyö yritysten ja vuokra-isännän välillä4.Markkinointitalo, jossa mainostoimis-tojen lisäksi multi-media jateoreettinen osaaminen.

1. Vaasan mediatuotan-non imagon nostaminen esim. Vaasa-aiheisellaohjelmalla2. (Positiivinen) artikkeli-sarja Pohjalaiseen ja Vasabladetiin3. Infopaketti Vaasaan muuttaneille4. Kaksikielisyyden käy-tännön hyödyntäminen5. Mainoskampanja (kyllä/ei?)6. Uumajanliikenteestä vaasalaisen energia-osaamisen ja uumaja-laisen ympäristöosaa-misen näyttelyareena.7. Naistyöpaikkojen luominen

1.Venture Cup2.Innovaatiojärjestelmä3.Elinkeinoasiamiesten yhteydenotot uusiin yrityksiin4. Pienyritysten johtamiseen ja markki-nointiin liittyvien ongelmien ratkaiseminen

40

Kuvassa 4 on ryhmitelty haastatteluissa ja work-shop -seminaaris-sa 4.4.2001 esiin tulleet ehdotukset, joiden katsottiin auttavan Vaasankaupungin asettaman tavoitteen toteutumista. Kuvassa on käytettyneljän alkuperäisen ryhmän lisäksi yhtä lisäryhmää “Kaupungin rooli”,jonka alla on lueteltu ne kehittämisehdotukset, jotka eivät sopineet alkuperä-isien ryhmien alle. On myös huomioitava, että ryhmien väliset rajat eivätole tarkkoja, vaan niveltyvät toisiinsa hyvinkin vahvasti. Kehittämis-ehdotuksia on yhteensä 24 kappaletta.

41

LÄHDELUETTELO

Borisov, Päivi & Laaksonen P. (2001) “Mielikuva Vaasasta - kaupunginidenttiteetti ja persoonallisuus kehittämishaasteena” Vaasan yli-opisto/markkinoinnin laitos.

Kanter, Rosabeth M. (1995), “Thriving Locally in the Global Economy”Harvard Business Review, Vol.73.

Kauppalehti Extra 22.11.2000.

McKinsey & Company (2000), “Ideasta kasvuyritykseksi”. WSOY,Helsinki.

Raatikainen Ilkka (2001) “Vaasan seudun Innovaatiojärjestelmä”-pro-jektin suunnitelma.

Sneck, Timo & Mäntylä K. (1999), “Vaasan elinkeinojen kehittäminen -Action Plan 2010. VTT rakennustekniikka.

Taloussanomat 1.11.2000.

Tekes: Osaamislinjaus 2004, http://www.electroind.fi/raportit/Osaamislinjaus.pdf.

Tilastokeskuksen vuosikirja 2000.

Vaasan kaupunki (2000), “Vaasan energiatyöryhmän loppumietintö”.

Vasasbladet 15.3.2001.

Österbottens högskola/Mediahuset “Rapport för produktionsstöd-nätverk”.

Internetosoitteet:

www.internetbay.nuwww.venturecup.org