vaikuttavan koulutuksen aineksia - diabetesliitto · • pienimuotoiset interaktiiviset...

Liisa Heinonen

Vaikuttavan koulutuksen aineksia Taru Poukka, LitM, koulutussunnittelija, UKK-instituutti; Liisa Heinonen, MMM, ravitsemusterapeutti, Suomen Diabetesliitto

VALTIMOTERVEYDEKSI!

Liisa Heinonen

Vaikuttavan koulutuksen aineksia

Terveydenhuollon täydennyskoulutus on välttämätön osa onnistunutta interventiota ja

terveydenhuollon rakenteiden ja hoitopolkujen luomista

2010 Taru Poukka, Liisa Heinonen

Liisa Heinonen

Koulutus– ja aineistotyöryhmä:

Tuija Pusa, ravitsemusasiantuntija, Suomen Sydänliitto ry, puheenjohtaja Enna Bierganns, YTM, DEHKO, Suomen Diabetesliitto ry Liisa Heinonen, ravitsemusterapeutti, MMM, Suomen Diabetesliitto ry Arja Hyytiä, TE-kehittämissuunnittelija, Terveyden edistämisen yksikkö, Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Jukka Marttila, psykologi, PsL, Suomen Diabetesliitto ry Anu Mutka, asiantuntijahoitaja, Keski-Suomen keskussairaala Karita Pesonen, ravitsemusterapeutti, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Taru Poukka, koulutussuunnittelija, LitM, UKK-instituutti Riitta Tuusa, koulutussuunnittelija, PsM, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry

Liisa Heinonen

Luennon eteneminen:

Koulutuksen määrittelyä, suosituksia

Koulutus on tavoitteellista toimintaa

Koulutustarpeet suunnittelun pohjana

Koulutuksen järjestäminen on yhteistoimintaa

Mistä vaikuttavuus koostuu-sisällöistä, menetelmistä

Koulutusten arvioinnista: muuttuiko mikään?

Liisa Heinonen

Täydennyskoulutuksen määritelmä

Alan ammattitaidon hankkineille järjestettyä, ammattia tukevaa, suunnitelmallista, tarvelähtöistä, lyhyt- tai pitkäkestoista koulutusta, jonka tarkoituksena on ylläpitää, ajan tasaistaa ja lisätä työntekijän ammattitaitoa ja osaamista välittömässä ja välillisessä työssä potilaiden ja asiakkaiden kanssa

STM:n suositus 2004

Liisa Heinonen

Terveydenhuollon täydennyskoulutusta koskevat suositukset (STM 2004) -terveydenhuollon ammattihenkilöillä lakisääteinen velvollisuus ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan (L559/1994)

1. Suunnitelmallisesti – systemaattisen osaamis- ja koulutustarpeen arvioinnin pohjalta

2. Työnantajan velvollisuus mahdollistaa osallistuminen

3. Toteutumista seurataan yksilö-, ammattiryhmä- ja organisaatiotasolla

4. Koulutuksen arviointikriteerit:mm. muuttuvatko toimintatavat

Liisa Heinonen

D2D-hankkeen tavoitteet

•Vähentää suomalaisten sairastumista tyypin 2 diabetekseen neljänneksellä sekä vähentää diabetekseen liittyvien sv-sairauksien vaaratekijöiden vallitsevuutta

•Tunnistaa tyypin 2 diabetes jo oireettomassa varhaisvaiheessa

•Kehittää tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyn ja varhaisen hoidon toimintamalleja perusterveydenhuollossa

•Arvioida tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn ja sitä varten kehitettyjen toimintamallien toteutettavuutta, vaikutuksia ja kustannuksia

•Lisätä suomalaisten tietoisuutta tyypin 2 diabeteksesta ja sen vaaratekijöistä

Liisa Heinonen

Esimerkki koulutuksen

suunnittelustaPohjoispohjanmaan

sairaanhoitopiirin D2D- koulutustyöryhmä

Kuviot Terhi Jokelainen ja Karita

Pesonen

Liisa Heinonen

Koulutustarpeiden selvittämisen monet keinot Pirkanmaan sairaanhoitopiirin D2D –hankkeessa

• Vuoden 2003 kehittämisseminaarin ryhmätyöt – tehtiin linjauksia koulutuksille

• PSHP :n D2D –hankkeen kuntakierroksen kokouksissa v.2004 koulutustarpeet olivat asialistalla

• Paikallishankkeiden omien organisaation sisällä koulutustarpeita selvitettiin ja kirjattiin hankesuunnitelmiin (v.2004-2007)

• Tiedonkeruukoulutusten ja lomakekeruun yhteydessä keskusteluja koulutuksesta

• Webropol -koulutustarvekysely tehtiin vuonna 2005; Koulutusmahdollisuudet esiteltiin ja lisätoiveita sai esittää

• Keskustelut, puhelinkyselyt, sähköpostitse, keskustelut koulutusten yhteydessä ja palautekyselyjen lisäkoulutuskysymykset

2010 Taru Poukka, Auli Pölönen, Liisa Heinonen

Liisa Heinonen

Liisa Heinonen

• Osaamiskartta on laadittu Diabetesliiton, perus- ja työterveyshuollon ammattilaisten sekä Educa-Instituutti Oy:n yhteistyönä Työsuojelurahaston osa rahoittamassa Osaamisen ja työmenetelmien kehittäminen - hankkeessa syksyn 2005 ja talven 2006 aikana

• Osaamiskartan laadintaa on tuettu myös Dehko:n (Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma 2000-2010) määrärahoista.

• Teknisen ratkaisun ja käyttöönottoon liittyvän tukimateriaalin kehittämistä ovat tukeneet Tekes ja Sitra.

DIABETESOSAAMISKARTTA TeDika (=Terveydenhuollon Diabetesosaamiskartta)

Outi Himanen

Liisa Heinonen

DIABETESOSAAMISKARTTA• Osaamiskartta on väline diabetekseen liittyvän

osaamisen arviointiin ja kehittämiseen perus- ja työterveyshuollon työyhteisöille ja työntekijöille.

• Osaamiskarttaan on sisällytetty ne sairausspesifit osaamisalueet, joita diabeetikoita hoitavissa terveydenhuollon työyhteisöissä tarvitaan diabeteksen ehkäisyyn, diabeetikon hyvään hoitoon, ohjaukseen ja kuntoutukseen liittyen

• MBO-verkkoa hyödyntävän kurssin osaamiskartta sisältää diabeteksen ehkäisyyn liittyvät osat koko diabetesosaamiskartasta.

Outi Himanen ja Liisa heinonen

Liisa Heinonen

nimi:

0

1

2

3

4

51.1 Diabeteksen ehkäisy

1.2 Diab. diagnosointi ja diab.sairautena

1.3 Ravitsemusohjauksenosaam.

1.4 Liikuntaosaaminen

1.5 Psykologinen osaam.2 Asiakaslähtöinen työskentely

3.1 Yksilöohjaus

3.2 Ryhmäohjaus

4 Vuorovaikutustaido

MBO-MOPO-kurssin osaamiskartta

Liisa HeinonenTerveydenhuollon diabetesosaamiskartan käyttäjän käsikirja , 2007 Diabetesliitto

Osaamiskartan hyöty

YksilölleKäsitys omasta osaamisesta tarkentuu

- saa tietää, mitä osaa ja mitä tulisi osata- voi laatia oman oppimisen

kehittämissuunnitelman

TyöyhteisölleSaadaan käsitys organisaation osaamisesta: mitä meillä osataan

Liisa Heinonen

PSHP:n koulutuksien taustavoimia:

Järjestäjinä: • Pirkanmaan sairaanhoitopiirin D2D-keskustoimisto

hanketyöntekijöineen• Paikallishankkeet/ terveyskeskukset/ työterveyshuollot• PSHP:n koulutustoimiston koulutuspalvelut

Yhteistyötahoina: alueelliset asiantuntijaryhmät (ravitsemustyöryhmä, diabetestyöryhmä, apteekkarit, työterveyshoitajat, työterveyslääkärit, terveyskeskuslääkärit, ruokapalvelut), diabetes- ja sydänjärjestöt, yhdistykset, UKK- instituutti, PIRAMK, eri sairaanhoitopiirien D2D-hankkeet,muut hankkeet, myös paikallishankkeet jne.

Koulutusta myös ostopalveluna (PPP, TKM)

2010 Taru Poukka, Liisa Heinonen, Auli Pölönen

Liisa Heinonen

DEHKON 2D –hankkeen (PSHP) koulutukset vuosina 2003 - 2008

050100150200250300 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000

2004

2005

2006

2007

2008

Koulutusten lukumäärät OsallistujamäärätVuosi

2003

PSHP:n D2D –hankkeen tilasto

Liisa Heinonen

Koulutuksien erilaiset foorumit ja toteuttamistavat:

• suuret alueelliset koulutukset (seminaarit, videovälitteiset koulutukset): kohderyhminä sekä ammattilaisia että yleisöä

• pienimuotoiset interaktiiviset koulutukset: työpajat, pienryhmät, parityöskentely, verkko-opetus

• paikallishankkeiden järjestämä oma koulutus (materiaalitukea hankkeelta koulutuksiin ja tapahtumiin)

• seutukunnallisia koulutuksia• paikalliset koulutukset, yhteisöllinen koulutus, eri

ammattiryhmien koulutus erikseen• valtakunnallisia koulutukset• kansainväliset koulutukset

2010 Taru Poukka, Liisa Heinonen, Auli Pölönen

Liisa Heinonen

Liisa Heinonen

Koulutusmenetelmien valinnasta ja vaikuttavuudesta

Koulutuksen tuloksellisuutta voi vaikuttavuustutkimusten mukaan lisätä, jos koulutus on:

1. Osallistuttavaa tai osallistavaa ja toimintaan aktivoivaa, pienissäryhmissä toteutettua ja keskustelevaa koulutus

2. Koulutukseen, joka sisältää luentoja on liitettynä pienryhminätoteutettavaa osuutta

3. Käytäntöön liittyvää, käytännönläheistä, ”learning by doing”koulutusta

4. Ongelmalähtöistä koulutusta (PBL)5. Potilastapauksia analysoivaa (case) koulutusta6. Koulutusta, joka on yhteydessä päivittäiseen työhön7. Koulutus on toteutettu yhdessä eri ammattiryhmien kanssa

(moniammatillisuus)


Liisa Heinonen

Taustafaktaa, päivitettiin ja tehtiin suosituksia tutuksi:


Syventävää tietoaEsim. Ene –ruokavalio-koulutus (2007)Lapset ja nuoret lihovat – tule mukaan etsimään ratkaisuja (2007)Terveyskunnon mittaus –koulutus (2007)

Esim. ”Lihavuuden hoito” (2003)”Liikuntapiirakan ja lautasmallin ainekset” (2004)”Ehkäise ja hoida diabetesta” (2005)

Mitä koulutettiin (PSHP):

Liisa Heinonen

Elintapaohjausta edistävät koulutukset

• Painonhallinnan ryhmäohjaajakoulutus (PPP)• Ryhmäohjauksen täydennyskoulutuspäivät

painonhallintaohjaajille• Tuumasta toimeen –painonhallintaryhmä

käyntiin• MBO-MOPO – verkkoa hyödyntävä

monimuotokoulutus• Liikkumislähete –koulutus• Avaa ovi liikuntaan


Liisa Heinonen

Käytäntöön liittyvä, käytännönläheinen, ”learning by doing” -koulutus

Terveydenhuollon arkityö:

Iisalmen malli ( PSSHP)– Kokeneempi terveyskeskuslääkäri kouluttaa

nuorempaa kollegaa


Esimerkki D2D-malleista

Liisa Heinonen

MBO-MOPO Mahdollisuus Osaamisen Päivittämiseen Omaehtoisesti

verkkoa hyödyntävä monimuotokoulutus


Liisa Heinonen

Ajellaanko? Kokeillaanko? Kulkeeko? Minne asti?

MBO-MOPO

Tekemällä oppiminen: omien elintapojen tutkiminenParitehtävä oppimisympäristössä

Oman ”keisin” ohjaaminenPienryhmä oppimisympäristössä

1,5 kk etäopiskelua

Lähip.1 päivä Lähip. ½ pv

3 - 4 kk etäopiskelua

Lähip. ½ pv.

1.Mopon virittelyä ja

Oppimistarpei- den tunnistaminen Osaamismis- kartta

Perusteet

2. Ajokoulu

Verkkotyökalu tutuksi

Perustieto: Ruoka,Liikkuminen,Elintapojen muuttaminen

. 3. Montussa ajoa ja kanttaamista

Oman ohjaamisen

kehittäminen

Tuumasta toimeen –painonhallintaryhmä käyntiin

11 toteutettua kurssia:4-8 koulutustapaamista / kurssi

”Ritva muutoksessa”ratkaisukeskeisen ravitsemus ja

liikuntaneuvonnan esimerkkihenkilön ohjaaminenja kuvaus

MBO –MOPOMahdollisuusOsaamisen

PäivittämiseenOmaehtoisesti

4 toteutettua kurssia: 3 koulutustapaamista

Elintavat remonttiin –kurssierikoissairaanhoidossa

-tavoitteena työhyvinvointija puheeksi ottamisen helpottaminen

potilaskontakteissa

Elintavat remonttiin –kurssiterveyskeskuksesta ja

työ- ja elinkeinotoimistostakootulle ryhmälle

-tavoitteena työhyvinvointiyhteistyön lisääminen,

uuden palvelun kehittäminen

Mistä lähtenyt ja mitä poikinut?

Liisa Heinonen

Koulutuskokonaisuuksia sisältävät aineiston

• Ohjauskartta (Sydänliitto)– Elintapaohjauksen tukiaineisto ja koulutus

• PPP (Sydänliitto ja Diabetesliitto)– painonhallintaryhmämalli ja koulutus

• Tulppa (Sydänliitto)– Valtimotautipotilaiden elintaparyhmäohjausmalli ja ohjaajakoulutus

• Vertaisryhmätoimintamallit – ITE-ryhmämalli ja –ohjaajakoulutus (Sydänliitto ja Diabetesliitto),– Naisen Sydän-ryhmäaineistopaketti ja Kävely-klubi (Sydänliitto)

• Neuvokas Perhe (Sydänliitto)– Lapsiperheiden elintapaohjausmalli ja –koulutus

UKK-instituutti: Terveysinfo tietokanta

Liisa Heinonen

Toimintojen juurruttamista hankekoulutuksien kautta (PSHP)

1. Kehittämishankkeen käynnistämisseminaarit 2. Kehittämishankkeet ja laadunhallintaseminaarit 3. D2D-yhdyshenkilöpäivät 4. Kokemus kumppaniksi – oivallukset opiksi Dehkon 2D-

hankkeiden itsearvioinnin ja jatkosuunnittelun neuvottelupäivä

5. Posterikoulutus 6. Dehkon 2D-hankkeen paikallistoiminnan

kehittämisseminaari


Paikallishankkeet olivat Pirkanmaan hankkeen erityispiirre

Liisa Heinonen

Välitöntä palautetta koulutuksista:

”On tarjottu uudenlaista, monipuolista koulutusta.”

• ”Kuka jatkaa koulutuksen laajaa tarjontaa hankkeen jälkeen?”

• ”Tarpeellista koulutusta. Työn tekemistä tukevaa.”

Taru Poukka, Liisa Heinonen, Auli Pölönen

Liisa Heinonen

Koulutusten ja hanketyön myötätoiminta muuttui:

- ryhmiä järjestettiin enemmän- Interventioita toteutettiin enemmän- joukkoruokailun tarjoamat ateriat muuttuivat- kokoustarjoilut muuttuivat- terveystestejä, tietoiskuja järjestettiin - toimintatavat selkiytyivät ja kehittyivät- eri toimijoiden yhteistyö käynnistyi ja kehittyi

D2D:n hyvien käytäntöjen raportointilomakkeista poimittua

Liisa Heinonen, Taru Poukka 2010

KIITOS

Nämä

ovat polkujajoita syntyy

kun usein mennään samasta kohdasta

Minä

olen luonnon tapahtuma

Tai miten joelle syntyyuoma.

Pentti Saarikoski

Kuva: Joanna Mrozinski

Liisa Heinonen

VALTIMOTERVEYDEKSI!

vaikuttavan koulutuksen aineksia - diabetesliitto · • pienimuotoiset interaktiiviset...

Documents