valaistus ja energia - · pdf filelähde philips/lidac. copyright tapio kallasjoki 2011...
TRANSCRIPT
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
ENERGIATEHOKAS VALAISTUS
Helsinki 7.6.2011Tapio Kallasjoki
Kuva. McKinsey
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Kuvat: Greenpeace jaHawells Sylvania,Osram
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Valaistus
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Tunnuslukuja valaistuksenenergiankulutuksesta
• Valaistus kuluttaa noin 19% sähköenergiastamaailmassa
• Suomessa valaistuksen osuus on noin 12%sähköenergiasta
• Liikerakennuksissa valaistuksen osuus onnoin 40-50% sähköenergiasta
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
VALAISTUKSENSÄHKÖNKULUTUKSENJAKAUMA SUOMESSA
19 %
40 %
34 %
7 % Residential
CommercialBuildingsIndustry
Street lighting
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Mistä valaistuksen energiatehokkuus koostuu?
VALONLÄHDE- valotehokkuus
- värintoisto
VALAISIN- hyötysuhde- valonjako
- liitäntälaitteet
VALAISTUSTAPAVALAISINSIJOITTELU
OHJAUKSET- työpistekohtainen
- läsnöoloanturi- valonsäätö
TARPEENMUKAINENKÄYTTÖ
LUONNONVALONHYÖDYNTÄMINEN
- rakenteet- vakiovalonsäätö
HUONETILANOMINAISUUDET
- huonepinnat- työpisteet ja kalusteet
YMPÄRISTÖ
ENERGIATEHOKASVALAISTUS
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
VALAISTUKSENLAATUVAATIMUKSET
ENERGIATEHOKKUUS-KRITEERIT
VAIKUTUS VALAISTUS-KUSTANNUKSIIN
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
HYVÄ VALAISTUS
Mahdollistaa näkemisenSopii esteettisesti ympäristöönsäToimii teknisesti hyvinOn kokonaistaloudellinenOn ympäristöystävällinen
”Laatustandardit”
”Energiastandardit”
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Valaistuksen laatuvaatimuksia• SFS-EN 12464-1 Sisätyöpaikat• EN 12464-2 Ulkotyöalueet• EN 12193 Urheilutilojen valaistus• SFS-EN 1838 Valaistussovellukset.
Turvavalaistus. & Sisäasiainministeriön asetus805/2005 + perustelumuistio.
• Tievalaistus:– Suomen Kuntaliitto - Ulkovalaistuksen tarveselvitys /
Suunnitelmaselostus / yleinen osa –2002.– SFS-EN 13201-2 Valaistusluokat ja niiden asettamat
valotekniset vaatimukset– SFS-EN 13201-3 Valaistuksen mitoitus
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Suosituksista ja stadardeista on helppo poimia tila- jatehtäväkohtaiset valaistusvoimakkuusarvot sekä häikäisy- ja
värintoistoindeksit esimerkiksi toimistoon
Tila, tehtävä tai toiminta Em /lx UGRL Ra
Arkistointi, kopiointi, jne 300 19 80
Kirjoittaminen, konekirjoitus, lukeminen,tietojenkäsittely
500 19 80
Tekninen piirtäminen 750 16 80
CAD-työasemat 500 19 80
Neuvottelu- ja kokoushuoneet 500 19 80
Vastaanottotiski 300 22 80
Arkistot 200 25 80
SFS-EN 12464-1
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
tai valaistusvoimakkuusarvot (Em), tasaisuus (Umin av), häikäisyn aste(GRL) ja värintoistoindeksi (Ra) teollisuus- ja varastoalueille
SFS-EN 12464-2
Teollisuus- ja varastoalueet Em/lx U min av GRL
Ra
Isojen tavaroiden lastaus- ja purkupaikat, joillatoimitaan lyhyt aika
20 0,25 55 20
Isojen tavaroiden lastaus- ja purkupaikat,nosturialueet ja avoimet lastauslaiturit, joillatoiminta on jatkuvaa
50 0,40 50 20
Osoitteiden lukeminen, katetut lastauslaiturit,työkalujen käyttö työssä
100 0,50 45 20
Vaativat sähkö-, putki- ja koneasennukset sekätarkastukset
200 0,50 45 60
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
KAIKISSA PAIKOISSA EI KUITENKAANKAIKISSA PAIKOISSA EI KUITENKAANVVÄÄLTTLTTÄÄMMÄÄTTTTÄÄ TARVITA YHTTARVITA YHTÄÄ PALJON VALOAPALJON VALOA
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
SFS-EN 12464-1 Valaistusvoimakkuus ja tasaisuusTaulukkojen minimiarvot ovat työkohteelle
KohdeKohde // YmpYmpäärrööivivää aluealue •ValaistusvoimakkuusKohde Ympäristö≥ 750 lx 500 lx
500 lx 300 lx300 lx 200 lx
≤ 200 lx Ekohde
•Tasaisuus (Emin/Eka)Kohde Ympäristö≥ 0.70 ≥ 0.50
Kohde
Ympäristö
> 0.5 m
Lähde: Philips/Lidac
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Ulkotyöpaikkojen valaistus SFS-EN 12464-2Valaistusvoimakkuus työkohteessa ja
lähiympäristössä
KohdeKohde // YmpYmpäärrööivivää aluealue•Valaistusvoimakkuus
Kohde Ympäristö≥ 500 lx 100 lx
300 lx 75 lx200 lx 50 lx150 lx 30 lx
50 ≤ Εm ≤ 100 lx 20 lx
< 50 lx ei määritelty
Kohde
Ympäristö
> 2 m
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Jos valovirta alenee esim. huonojen lamppujen taitoimimattoman valaistushuollon takia, joudutaansuunnitteluvaiheessa valaistus ylimitoittamaan
(alenemakertoimen arviointi CIE Report 97:2005)
Initial illuminance
Maintainedilluminance Em
Service illuminance
Operating time
100%
Eave
Maintenanceinterval
Illuminance levels are maintained levels
Lähde Philips/Lidac
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Vapaaehtoisia hankkeita
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Ecodesign-direktiivi (2009/125/EC)• ErP (Energy related Products) koskee uusia
direktiivissä määritettyjä tuotteita.• Jäsenmaiden edustajista koostuva
säätelykomitea hyväksyy komission lopullisenehdotuksen täytäntöönpanotoimenpiteeksi,joka menee EU-parlamentin jaministerineuvoston vahvistettavaksi.
• Asetukset astuvat voimaan samanaikaisestikaikissa jäsenmaissa ilman kansallistalainsäädäntöä tai hyväksymistä.
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Direktiivi 2009/125/EC (ErP)Valaistustuotteita koskevattäytäntöönpanotoimenpiteet
• Kotivalaistuksen ympärisäteilevät lamput–asetus 244 astui voimaan 13.4.2009
• Palvelusektorin valaistustuotteet–asetus 245 astui voimaan 13. 4.2009.
• Kotivalaistuksen kohdelamput ja valaisimet –taustaselvitys on valmistunut ja toimenpide-säädöksiä odotetaan.
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Perustelut direktiiville• Siirtymien energiatehokkaisiin tuotteisiin on ollut
hidasta• Merkittäviä elinkaarikustannussäästöjä olisi
saavutettavissa, mutta niitä ei hyödynnetä• Direktiivissä mainittujen tuotteiden merkitys
ympäristörasituksen ja energiansäästön kannalta onmerkittävä
• Vapaaehtoinen säästäminen ei tuota tuloksia• Direktiivi on linjassa EU:n tavoitteiden kanssa• Lähtökohtana on ollut, että markkinoilta poistettavalle
tuotteelle löytyy korvaava energiatehokkaampivalonlähde.
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Lamppujen valotehokkuuden kehittyminen(Lähde: IEA Annex 45 Guidebook 2010)
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Lamppujen valotehokkuudet jakehitysmahdollisuudet
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Ympärisäteilevät lamput(kotitalouksissa)
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
ErP-säädökset pakottavatsiirtymään energia-
tehokkaampiin lamppuihinLoiste- ja monimetallilamput, leditlisää luokkia tulossa A+, A++, A+++
Halogeenilamput
Hehkulamput
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Täytäntöönpanotoimenpiteet”kotivalaistuksen”lampuille
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Vaihtoehtojahehkulampuille
Komission pöytäkirjoista 22.10.2008
Lampputeknologia Energian-säästö (%)
Energiatehokkuus-luokka
Hehkulamppu - E,F,G
Perinteinen halogeenilamppu (230V) 0-15 D, E, F
Perinteinen halogeenilamppu (12V) 25 C
Xenon-täytteinen halogeenilamppu (230V) 25 C
IR-halogeenilamppu (infrared-coating) 45 B (alapää)
Energiansäästölamppu(hehkulampun muotoinen loistelamppu)
65 B (yläpää)
Energiansäästölamppu (paljaat putket) 80 A
Kuva: US Department of Energy
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
827
Yleinenvärintoisto-indeksi eliRa > 80
VärilämpötilaT=2700 K elilämminsävyinen
Himmeät hehkulamput onhelppo korvataenergiansäästölampuilla,varsinkin jos valaisimessa onhajottava häikäisysuojausesim. opaalikupu
Copyright Tapio Kallasjoki 2011Kirkkaiden lamppujen korvaamisessa saattaa olla ongelmia
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Energiansäästölampun käytössäsaattaa tulla muitakin ongelmia
ei saa käyttää hämäräkytkimelläohjattuna
ei saa ohjata kellolla
ei saa himmentää
Markkinoille tulee kuitenkin kokoajan uusia malleja, jotkamahdollistavat esimerkiksihimmenninkäytön.
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Kuinka kuluttaja osaavalita parhaan
lampun???
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Tuotteidenmainostuksessa ei saa
sortua ylilyönteihin
- tai kuluttaja pettyy
- ja uusien energiatehokkaidentuotteiden markkinoille tulo
hidastuu
(40 W hehkulamppu –400 lm)(4 W LED-lamppu 170 lm)
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
European LED Quality Charter
Euroopassa on valmisteilla laaduntakaava leima korvaaville LED-lampuille
- Turvallisuus- Elinikä- Valovirran alenema- Valotehokkuusarvot- Värintoisto- Värinä- Tehokerroin- Tuotteesta annettavat tiedot Väliaikainen logo
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Mitä kohdelamppuasetus tuo tullessaan?Lähde: Eco-design Requirements of EuPs, LOT 19, Final report, October 2009
Hehkul. Halog. 230 V Halog. 230 V Halog. 12 V MML LED
Hehkul. Halog. 230 V Halog. 230 V Halog. 12 V MML
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Näinkö käy, jos LEDit valtaavat markkinat?Lähde: Eco-design Requirements of EuPs, LOT 19, Final report, October 2009
Hehkul. Halog. 230 V Halog. 230 V Halog. 12 V MML LED
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Direktiivin 2009/125/ECpalvelusektorin täytäntöönpanosäädös
Mitä tuotteita koskee:• suurpaineiset purkauslamput
– elohopealamput– monimetallilamput– suurpainenatriumlamput
• loistelamput, joissa ei ole sisäistä liitäntälaitetta (siismuut paitsi ns. energiansäästölamput)
• näille lampputyypeille tarkoitetut valaisimet
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Palvelusektorin asetusantaa seuraavia vaatimuksia tuotteille:
Lamput• energiatehokkuus, valovirran alenema, kuolleisuus
(elinikä), tuotteesta annetut tiedot
Liitäntälaitteet• energiatehokkuus, lepovirtakulutus (stand-by),
säädettävyys, tuotteesta annetut tiedot (esim.energiatehokkuusluokka)
Valaisimet• tuotteesta annetut tiedot• sopivuus eri lampuille ja liitäntälaitteille
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Direktiivin 2009/125/ECpalvelusektorin asetuksen aikataulu
Vaihe 1• vuoden kuluttua päätöksestä (2010 alkaen)
Vaihe 2• kolmen vuoden kuluttua päätöksestä (2012 alkaen)
Vaihe 3• kahdeksan vuoden kuluttua päätöksestä (2017
alkaen)
Lisäksi välitarkastelu vuonna 2014
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Direktiivin 2009/125/ECvaihe 1 (v. 2010):
• On annettu minimiarvot loistelamppujenvalotehokkuuksille– T8-halofosfaattilamput (ns. teollisuussarjan
loistelamput) poistuvat– Loistelamput, joiden värintoistoindeksi < 80
poistuvat– Useimmat kaksinastaiset kompaktiloistelamput
meinattiin vahingossa poistaa (”työtapaturma”–nyt korjattu)
• kyseisiä lamppuja ei saa tuoda EU-markkinoille(”placed on the market”= varastossa olevat lamputsaa myydä ja käyttää)
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Direktiivin 2009/125/ECvaihe 2 (v. 2012)
•On annettu minimiarvot suurpaineistenpurkauslamppujen valotehokkuuksille–Suurpainenatrium- ja monimetallilampuista
vain energiatehokkaimmat jäävätmarkkinoille.
–paksut T12-sarjan loistelamput poistuvat
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Direktiivin 2009/125/EC”välivaihe”vuonna 2015
– ns. korvaavat suurpainenatriumlamput poistuvatmarkkinoilta
– elohopealamput poistuvat kokonaan markkinoilta
Ongelmana elohopealamppujen poistumisessa on se,että elohopealamppua ei voi suoraan korvatatavanomaisella toisella suurpaineisella purkauslampulla(monimetalli- tai suurpainenatriumlampulla), koskaelohopealamppu syttyy ilman ulkoista sytytintä.
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Vaihtoehtoja elohopealamppu-valaistuksen uudistamiseksi
• Vaihdetaan tilalle monimetallilamppuvalaisimet– Parempi valon laatu (valkea valon väri, hyvä värintoisto)– Kallis lamppu– Polttoikä ulkokäytössä n. 3 vuotta
• Vaihdetaan tilalle suurpainenatriumlamppuvalaisimet– Huonompi valon laatu (oranssi väri, huono värintoisto)– Edullinen lamppu– Polttoikä ulkokäytössä n. 4 vuotta
• Vaihdetaan tilalle uudet LED-valaisimet– Luotettavuus (polttoikä, valovirran alenema) kyseenalainen– Valon laatu ulkokäytössä hyvä– Häikäisyongelmat– Nykytilanteessa vaihtoehtoja vähän
• Muutetaan vanhoja valaisimia siten, että niihin sopii uusi erilainenvalonlähde– Vaatii suurehkon asennustyön ja siihen sopivan valaisimen– Vastuu uudesta tuotteesta muutostyön tekijällä
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Vanhan ulkovalaisimen uudistaminen Salzburgin kaupunki on vaihtanut kaikkiin vanhoihin elohopea-
lamppuvalaisimiin uudet heijastimet, liitäntälaitteet japienitehoiset monimetallilamput.
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Jan Evangelista Purkine
Johannes Evangelista von Purkinje
1787-1869
Mesooppisen fotometrian käyttöönotto parantaatulevaisuudessa valkean valon mahdollisuuksiaulkovalaistuksessa
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
CIE on hyväksynyt uuden mesooppisen fotometrian perusteet
• Recommended System for Mesopic Photometry Based on VisualPerformance
• CIE 191:2010
ISBN 978 3 901906 88 6
This report deals with visual task performance based approaches tomesopic photometry with a major aim to establish appropriate mesopicspectral sensitivity functions to serve as the foundation of a system ofmesopic photometry. A review of the most important visual tasks andthe range of visual conditions typically encountered in the context ofnight-time driving is given.
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Välitarkastelu 2014, jotta esim.LED-valaistuksen kehittyminenvoidaan ottaa huomioon –voiaiheuttaa muutoksiamyöhempiin määräyksiin.
Kuva Tapio Kallasjoki ©
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Direktiivin 2009/125/ECvaihe 3 (v. 2017):
• On annettu energiatehokkuuden minimiarvotkaikille monimetallilampuille
• Markkinoille tuotavissaloistelamppuvalaisimissa on oltavaelektroniset liitäntälaitteet (kuristin ei täytäenergiatehokkuusvaatimuksia).– antaa entistä paremmat taloudelliset
mahdollisuudet älykkäiden energiaa säästävienvalaistusohjausten toteuttamiseen
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Loistelamppujen liitäntälaitteet on luokiteltu myösenergiatehokkuusluokkiin (kuristindirektiivi 2000/55/EY).
Palvelusektorin valaistustuotteita koskeva asetus245/2009 korvasi tämän direktiivin 13.4.2010
Vuonna 2017 vain A2 luokka ja uudet luokat A2 BAT, ja A1BAT jäävät jäljelle (magneettiset kuristimet poistuvatmarkkinoilta)
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Kaksikantaiset loistelamput“loisteputket”
T12 lamppuja saattaa vielä ollakäytössä vanhoissahimmennettävissävalaistusratkaisuissa
Parhaillaan ollaan siirtymässä T8(25 mm) loistelampuista T5 (16 mm)loistelamppuihin.
T5 lamppu toimii vain elektronisellaliitäntälaitteella. Toimeenpano-säädöksen myötä T5-lamppujenkäyttö lisääntyy.
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Lampun energiankäyttö ja vaikutuskasvihuonekaasupäästöihin elinkaaren aikana
- esimerkkinä pienoisjännitteinen halogeenikohdelamppu
-Yli 90 % lampun ilmastovaikutuksistasyntyy käytön aikana
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
SISÄVALAISTUKSENENERGIATEHOKKUUSKRITEERIT
•perustana standardi EN 15193, Energyperformance of buildings –Energyrequirements for lighting
•standardissa on esitetty LENI-luvunmäärittely (Lighting Energy NumericIndicator)
•LENI-luku muodostaa osanrakennuksen energiatehokkuuslukua
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
kW/m2
kWh/m2,y
LENI-luku ilmoittaa koko rakennuksen valaistuksenenergian kulutuksen vuodessa. Se ottaa siis huomioonsekä valaistuksen kokonaistehon että käyttöajan.
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Rakennusten energiatehokkuus 2012Ympäristöministeriön asetus 30.3.2011
• Rakennusluvan ehtona on, että rakennus ei saa ylittää sille annettua E-lukua (kWh/m2,h)
• Eri energiamuodoille on annettu omat painokertoimet– Sähkö 1,7, kaukolämpö 0,7, fossiiliset polttoaineet 1,0, uusiutuvat
polttoaineet 0,5• Valaistuksen energiankulutus lasketaan oheisella kaavalla ja tulos
kerrotaan energiamuotokertoimella (sähkövalo 1,7; öljylamppu 1,0;päre 0,5)
k = käyttöasteP = lämpökuorma (teho)τd = käyttötunnit vuorokaudessaτw = käyttöpäivät viikossa
10008760*
7*
24** wdPkW
ττ=
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
LSL (Lighting System Legislation)Tuotteiden energiatehokkuus ei takaa koko systeemin
energiatehokkuutta
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
LEDit –tilannekatsaus kevät 2011
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Pärjääkö LED perinteisillevalonlähteille
•energiatehokkuudessa•värintoistossa•polttoiässä•luotettavuudessa•taloudellisuudessa?
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
OMINAISUUKSIA,joilla ledien käyttöä yleensä perustellaan
• pieni koko• suuri pintakirkkaus• pitkä elinikä• hyvä valontuotto
alhaisissa lämpötiloissa• laaja värivalikoima• valo ei sisällä lämpö-
eikä UV-säteilyä
• luja rakenne• valo valmiiksi suunnattua
ja valonjakoa voidaanmuokata erilaisillalinsseillä
• välitön syttyminen• säädettävyys• alhainen jännite• ei sisällä elohopeaa
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Ledejä käytetään nykyisin laajaltiluminanssipohjaisissa sovelluksissa
Kuva: Obelux OyKuva: Audi
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
ja arkkitehtuurivalaistuksessa, kun halutaan
• tarkasti kohdistettuavaloa
• värillistä valoa ilmansuodattimia
• värinvaihtoa• liikkuvaa valoa
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
ja nyt myös valaisemaan
Kuvat: Philips, iGuzzini, Osram, Valopää Oy
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Ledit katuvalaistuksessa• Suomessa ja ulkomailla
toteutettu runsaastikoeasennuksia
• asennukset alkoivat kevyenliikenteen väyliltä jaasuntokaduilta
• alkuvaiheessa ongelmiavalonjaon ja kestävyydenkanssa
• nyt tilanne muuttumassa jalähes kaikilta toimittajiltaalkaa löytyä LED-versioitaeri tuoteperheistä
• tuotteet kuitenkin edelleenhintavia
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
LED-tievalaisimien valotehokkuudetkasvavat nopeasti
Lähde: Tran Quoc Khanh, Technische Univesitaet, Darmstadt 2010
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Linssioptiikalla saadaan aikaan hyvin tarkkojavalonjakokäyriä –mikä merkitsee pidempiä pylväsvälejä
Lähde: Tran Quoc Khanh, Technische Univesitaet, Darmstadt 2010
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
LED-katuvalaistus tulee kuitenkin vieläkalliimmaksi kuin suurpainenatrium
Katuvalaistuksen hintavertailu
0
10000
20000
30000
40000
50000
60000
70000
80000
90000
100000
ST-100S 1 ST-100S 2 ST-100S 3 LED 1 LED 2 LED 3
Suurpainenatrium ja LED
Eur
oa
Rakentamiskustannukset euroa/km Elinkaarikustannukset euroa
Kapea maantie, ajorata 6 m, Valaistusluokka AL5.
Laskelman lähdeaineisto SITO Oy, Aleksanteri Ekrias 2010
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Monimetallilamppuvalaistukseenverrattuna hinta on jo kilpailukykyinen
Tonttikatu 5 m, Valaistusluokka AL5.
Laskelman lähdeaineisto Licon-AT, Mika Saari 2010
Katuvalaistuksen hintavertailu
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
ST-50 MT-50 CPO-TW45 LED 1 LED 2 LED 3 LED 4 LED 5
Spn, monimetalli, Cosmopolis, ja LED
Investointikustannukset Elinkaarikustannukset
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Tulevaisuuden haasteita ledeille• valotehokkuuden
kehittyminen• jäähdytys• polttoiän arviointi• standardointi• väriominaisuudet ja
värien pysyvyys• hintakehitys• häikäisyn estäminen
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Visuaalisesti tehdyt kokeet osoittavat, että nykyinenvärintoistoindeksi (Ra) ei kuvaa oikein valkoistenledien värintoistokykyä.CIE Report TC 1-62
Tyypillinen RGB-valaisimen spektri
Tyypillinen valkeanLEDin spektri
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
VALKOISEN LEDIN SPEKTRIN HAASTEITA
Kuva:Lumileds
-Sinisen valon vahingollinen vaikutus verkkokalvolle
-Vihreän aallonpituuden puuttuminen
-Punaisen pintavärin huono värintoisto
-Valotehokkuuden pieneneminen, kun värilämpötilaalasketaan (lämmisävyiset LEDit)
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
CIE TC 1-62 ja TC 1-69
• värintoistoindeksi ei vastaa todellisuutta silloin, kunvalonlähteellä on sellainen spektrijakauma, jossa onkapeita aallonpituushuippuja.
• hyvästä värintoistoindeksistä huolimatta jokin yksittäinenväri saattaa korostua tai vääristyä huomattavasti.
• värintoistoindeksi on uudistettava, jolloin vaihtoehtoinaovat esim.– testivärien määrää on lisätään– laskentatapaa muutetaan siten, että yksittäiset värien vääristymät
tulevat esille– käytetään useita eri vertailuvalonlähteitä– ehkä yhden indeksin sijasta olisi käytettävä useita tunnuslukuja
COMMISSION INTERNATIONALE DE L'ECLAIRAGEINTERNATIONAL COMMISSION ON ILLUMINATIONINTERNATIONALE BELEUCHTUNGSKOMMISSION
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Uusi komitea CIE TC 1-69Colour rendering of white light sources• To prepare a CIE Technical Report on
recommended new metric (or system of metrics)including calculation procedures and justificationfor recommendation
• Suggestions– more test surfice colours– new calculation method of taking care of the
large colour shift in single colour– more than current two reference light sources– maybe colour rendering properties can not be
explained by a single number
COMMISSION INTERNATIONALE DE L'ECLAIRAGEINTERNATIONAL COMMISSION ON ILLUMINATIONINTERNATIONALE BELEUCHTUNGSKOMMISSION
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
LED-valaisimien valotehokkuuden arvioidaanylittävän muut perinteiset valonlähteet nopeasti
LED-valaisimien valotehokkuuden kehittyminen
0
50
100
150
200
250
2009 2010 2012 2015 2020
lm/W
Lähde: U.S. Department of Energy 2010
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Led-valaisimien hintojen ennustetaanlaskevan voimakkaasti
Lähde: U.S. Department of Energy 2010
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Kansainvälisen standardoinnin puuttuessateollisuus yrittää kehittää omia standardeja
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Valaistuksen energiankulutuksen ennustetaan pienentyvänoleellisesti tulevaisuudessa.
Määrä riippuu siitä, tyydyttävätkö LED-tuotteet kuluttajia.
Lähde: IEA GUIDEBOOK ON ENERGY EFFICIENT LIGHTING FOR BUILDINGS, 2010
Copyright Tapio Kallasjoki 2011
Kiitokset mielenkiinnosta!Lisätietoja: [email protected]
Väheneekö valaistuksen energiankulutus todella, josvalonlähteet muuttuvat energiatehokkaammiksi?