Jyväskylän yliopisto

Humanistis-yhteiskuntatieteellinentiedekunta

PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto

Valintakokeet 2017

Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos / taidehistoria ja taidekasvatus

· Muistitko sulkea puhelimesi?· käännä koepaperi vasta kun siihen annetaan lupa· lue kysymykset huolellisesti ja noudata tarkasti tehtävässä annettuja ohjeita· aikaa vastaamiseen on kolme tuntia. Kokeen arvioitu kesto on kaksi tuntia. Käytä aika rau-

hassa vastauksesi miettimiseen, jäsentelyyn ja tiivistämiseen· vastaa kumpaankin kysymykseen· kirjoita kumpikin vastaus omalle konseptipaperilleen· merkitse vastauksiin kysymyksen numero· muista kirjoittaa vastauspapereihin nimesi ja henkilötunnuksesi· yhden vastauksen maksimipituus on yksi konsepti (neljä sivua).· kirjoita vastaukset selvällä käsialalla ja kokonaisina lauseina, arvostamme hyvää suomen

kieltä· lähtiessäsi:

o palauta vastauspaperit salin etuosaano kysymyspaperia tai suttupapereita ei tarvitse palauttaao säilytä ainakin tämä kansilehti, kääntöpuolelta löytyy tulostiedoteo valmistaudu todistamaan henkilöllisyytesio varusmiesten todistuksia saa valvojiltao kokeen maksimipistemäärä on 70o tuloksista tiedotetaan 30.6. opintopolussa, tätä ennen emme voi vastata koetulosta

koskeviin kyselyihin

Onnea valintakokeeseen!

Tiedote valintakoetulosten aikataulusta

Kiitos mielenkiinnostasi opintojamme kohtaan! Opiskelijavalinnan lopullisten tulosten valmistumisesta annetaan ajan-kohtaista tietoa Hakijalle -sivulla osoitteessa jyu.fi/hae. Huolehdi siitä, että olet ilmoittanut sähköpostiosoitteesi oikein(www.opintopolku.fi > Oma opintopolku -palvelussa voit tarvittaessa korjata tiedon) ja ettei sähköpostilaatikkosi oletäynnä (tarkista välillä myös roskapostilaatikko).

Opintopolku.fi (Oma Opintopolku)

· Näet tulostiedon (hyväksytty, hylätty, varasijalla), Opintopolusta 30.6.2017 aamupäivällä.· Huomaa, että hakijoiden tulokset valmistuvat eri aikaan, koska tarjottava opiskelupaikka riippuu kunkin hakijan

hakutoivejärjestyksestä (kaverisi saattaa nähdä omat tuloksensa ennen sinua).· Mikäli tulostietosi ei näy Opintopolussa, sitä ei voida antaa sinulle myöskään puhelimitse.

Tuloskirje

· Kaikille sähköpostiosoitteen antaneille hakijoille lähetetään tuloskirje sähköpostiin. Jos et ole antanut sähköpostiosoitet-ta tai lupaa sähköiseen tiedoksiantoon saat tuloskirjeen postitse.

· Huolehdi siitä, että olet ilmoittanut sähköpostiosoitteesi oikein (www.opintopolku.fi > Oma opintopolku -palvelussavoit tarvittaessa korjata tiedon) ja ettei sähköpostilaatikkosi ole täynnä (tarkista välillä myös roskapostilaatikko).

Ilmoitustaulu

· Hyväksyttyjen nimet ovat nähtävissä tiedekunnan ilmoitustaululla 30.6.2017 klo 12:00 alkaen. Osoitetiedot ovat tämänkirjeen alalaidassa.

Omaan valintakoearvosteluun tutustuminen

Voit kysyä tarkempia tietoja humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan valintakokeissa saamistasi pisteistä 30.6. -14.7.2017 puhelimitse numerosta 0400 248 149, päivystysaika ma - pe klo 9.15 - 11 ja 12 - 15.

Sinulla on halutessasi myös mahdollisuus tutustua omaan koepaperiisi ja suorituksesi arvosteluun paikan päällä tiede-kunnan tiloissa. Jos valintakoe tai sen osa on haastattelu, haastattelun arvostelusta ei ole saatavilla tarkempia tietoja.

Jos haluat tutustua kokeesi arvosteluun paikan päällä, soita pistepäivystykseen ja sovi asiasta. Useimmista kokeista saatkaiken palautteen jo puhelimitse.

Varasijat

Varasijoilta hyväksyminen päättyy viimeistään 14.8.2017 eli ketään ei hyväksytä varasijalta opiskelijaksi 14.8 jälkeen(näet myös varasijatiedon Opintopolusta kohdasta ”Oma opintopolku”).

Ohjeet opiskelupaikan vastaanottoon ja ilmoittautumiseen löydät verkosta osoitteesta: www.jyu.fi/hae > Opiske-lupaikan vastaanotto.

Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntaPL 35FI-40014 Jyväskylän yliopisto

Käyntiosoite:Opinkivi, OPK-rakennus, Keskussairaalantie 2

Kysymys 1 (max 35 p)

Kirjoita ytimekäs, hyvin jäsennelty ja perusteltu kuva-analyysi Hugo Simbergin teoksestaKuoleman puutarha. Kuvaile ja analysoi teoksen muotoseikkoja (esim. viiva, sommitelma,värit) ja sisällöllisiä elementtejä (mitä kuvassa on) ja kirjoita, miten tulkitset näitä muotoja jaelementtejä. Pohdi myös symbolistiseen teokseen liitettyjä uskonnollisia, mystisiä jahistoriallisia merkityksiä.

Liite: Hugo Simberg (1873–1917)Kuoleman puutarha1896vesiväri ja guassi paperille, liimattu etsauspaperillekorkeus 15,80 cmleveys 17,50 cmAteneumin taidemuseo

Kuva: Kansallisgalleria / Könönen, Jouko

Kysymys 2 (max 35 p)

Liitteenä on kaksi tänä keväänä ilmestynyttä artikkelia, Väkivallan koreografiaa ja Tuntematonsotilas lasten silmin. Artikkelit käsittelevät näkemyksiä väkivallasta taiteissa. Lue tekstit huolellisestija huomioi kuvitus.

Selosta, mitä artikkelien taiteilijat ajattelevat väkivalta-aiheen käsittelystä taiteessa. Entä mitäyleisellä tasolla nousee esiin taiteen tekijöiden näkökulmasta suhteessa väkivallan esittämiseen?Mitä väkivaltaa sisältävästä ja käsittelevästä taiteesta voisi ajatella yleisöjen näkökulmasta? Pohdierityisesti, mitä haasteita ja mahdollisuuksia aiheeseen nousee suhteessa taidekasvatukseen. Otsikoitekstisi.

Tämä on aineistotehtävä. Arvostelussa kiinnitetään huomiota siihen, miten osaat tehdä aineistostahavaintoja ja päätelmiä sekä tulkita ja arvioida aineistoa tehtävänannon mukaisesti. Kirjoita eheäkokonaisuus, jota lukija voi seurata aineistoa tuntematta. Perustele eri näkökulmia ja kirjoitapohdiskelevasti sekä asiatietoihin nojaten.

Liitteet:

Karhunen, Marja 2017. Väkivallan koreografiaa. Teatteri&Tanssi+Sirkus, esittävien taiteidenaikakauslehti 3/2017. Kustannusosakeyhtiö Teatteri.

Moster, Helen 2017. Tuntematon sotilas lasten silmin. Toinen näytös 1/2017. Työväen näyttämöidenliitto ry.

TUNTEMATON SOTILAS LAMltä pienet pojat ajattelevat sodasta, ja kuka heille on tuntematonsotilas? Se kiinnostaa Marja Myllyniemeä, joka tuo näyttämÖlleLasten tuntemattoman sotilaan Hämeenlinnassa.

TEKST] HELEN MOSTER .KUVAT MARJA MYLLYNIEMI

Sota ei pelo-ta hämeen-lin na la isiapikkupoikia.Heitä pelot-tavat ham-maspei kko,u n i hiekkaaheittäväNukkumat-t¡ja Muumien

lr ' .¡ . . I , I : Mörkö.

zoI rornrN NÀvrös

mvlrÖ

STEN SILMIN

"KyLtLLÄ oN REAGotru tNNosruNEEsn. on-pa hienoa, hyvä projekti!"

Teatterintekijäâ ja ohjaajaa Marja Myllynie-meä vastaanotto ilahduttaa. Ihan kuin hän olisikeksinyt ruudin. Myllyniemi kerää parhaillaanmateriaalia uuteen teokseensa Lasten tuntema-ton sotilas. Kun ihmiset kuulevat, ettei sillä olemitään tekemistä VÌiinö Linnan kanssa sen, hehuokaavat helpotuksesta.

Lasten kanssa pitkään työskennell¡ Mylly-niemi vaihtaa näkökulman loppuun kaluttuunaiheeseen: sotaan ja väkivaltaan. Hän passit-taa näyttämölle aikuisten miesten sijaan joukon8-10-ltotiaita poikia, joilla ei ole kokemusta ar-meijasta tai sodankäynnistä, mutta jotka tunte-vat sotaleikit ja mediasta r,7öryvät uutiset, joi-den pohjalta he rakentavat maailmankuvaansa.

Mylþiemi tunnetaan hämeenlinnalaisenMiniteatterin äitinä. Hän luotsasi lasten ja nuor-ten teatteria kolmeþmmentä vuotta. Keväällä2017 ohjelmistossa oli Shakespearen Hamlet.Huhtikuussa Mylþiemi jää eläkkeelle.

Täysipäiväinen villasukkien kutominen eipuuhanaista innosta. Hän tarvitsi uuden haas-teen. Hamlet-ryhmän tapaamisessa joku pohti,miten lapset näkevât sodan. Siitä Mylþiemi saiideansa. Hän pani toimeksi ja otti yhteyttä taide-kasvattajiin. Nyt Vanajaveden etelärannalla ra-kennellaan poikkitaiteellista sotanäytelmää, j os-sa riehuu sata hämeenlinnalaista pikkupoikaa.Tai kaksisataa. Myllyniemi ei tiedä vielä tark-kaa lukua.

Marja Mylþiemeä harmittaa, että moni þ-seenalaistaa lasten kanssa tehtävän taiteen. ,,Mi-

nusta lasten kanssa pitäisi tehdä älyllistä taidet-ta. Teosta tulee miettiä monelta eri kantilta,

liikkeen, kuvataiteen ja musiikin kautta'l hânsanoo. Vasta sitten kaikki aistit avautuvat jalasten päässä alkaa tapahtua.

MYLLYNIEMI ON HOUKUTETLUT hanKKeensaympärille useita ammattilaisia niin taidelai-toksista kuin kouluista. Sibelius-opistosta onvinkattu Shostakovitsin pianotrioa numero 2.Mukana ovat myös Lasten ja nuorten kulttuu-rikeskus ARX ja visuaalisten taiteiden Aimo-koulu.

Kevään aikana Myllyniemi kiertää kouluja."Haastattelen poikia sekä yksin että ryhmis-

sä. Molempia tapoja tarvitaan. Ryhmässä pojatprovosoivat toisiaan, yksin he vakavoituvatl'

Kysymykset ovat yksinkertaisia: Mitä tunte-maton sotilas sinulle merkitsee? Mitä ajatteletsodasta ja väkivallasta?

Varsinainen käsikirjoitus valmistuu myö-hään, noin kuukausi ennen esitystä. Ennen sitäryhmät harjoittelevat itsenäisesti omia osuuk-siaan, ja vasta loppusuoralla kaikki harjoitte-levat yhdessâ.

"Se viikko on yhtä kaaosta, täyttä kakofo-niaa. Olen työstän1't aiemmin pari suurta yh-teistyôprojektia Verkatehtaalla ja tiedän, mi-ten prosessi etenee kaaoksessa'l Myllyniemivakuuttaa.

Silloin hän on onnellinen. o

LASTEN TUNTEMATON SOTILAS,

ENSI-ILTA TOUKOKUUSSA 2018

HAMEENLINNAN VERKATEHTAALLA

KYSYMYKSET OVAIYKSINKERTAISIA: MITÄ

TUNTIMATON SOTILAS

SINULLE MERKITSTE? MITÂ

AJATTELET

SODASTA

JA VAKIVALLASTA?

Ohjaaja Marja Myllyniemikiertää kouluissa haastattele-massa poikia sodasta javä kiva llasta.

ToTNEN NÀyTös | 2r

Kirsi ilonnin uusin teosähestyy väkivaltaa(oreografian kysymyksin.Ieos iuhlistaa myös ZodiakinlO-vuotista taivalta uudenlanssin keskuksena.

Nykykuvanveistoinspiroi Monnia

etsimään tuntevaaihmisruumista

ActsAndAffects-teoksessaan.

eatterikorkeakoulun koreogra-fian professorija Zodiakin pe-rustajajásen Kirsi Monni onvalmistanut monen vuodentauon jälkeen yhdessä työryh-

mânsä kanssa teoksenlcúMndAfficts. Se

kantaesitettiin Zodiakissa huhtikuussa.Teos syntyi monenlaisista lähtökohdista javastaamisesta itse asetettuihin haasteisiin,jopa dogmeihin.

Taustalla on kokemus väkivallan kuvientulvasta internetin jälkeisessä ajassa. Me-diassa näklr¡ä väkivalta on sekä huumori-väkivaltaa 3-r,uotiaiden peleissä että lop-putonta Lähi-idän sodan raportoimista.

Monni ei kuitenkaan työskentele analy-soimalla maailmallista aihetta, josta lait-taisi analyysin näyftämölle. Hän ei olekiinnostunut shokeeraamaan tai tähtää-mään katharsikseen. Yksi haaste itselle olikielto käyttää verta, alastomuutta tai si-muloitua seksiä. Tuntui myös väärältä teh-dä väkivallasta suoraviivaista imitaatiotatai simulaatiota.

"Olemme samanaikaisesti syyllisiä jamyötätuntoisia, osallisia ja sy¡ttömiä, vä-syneitä ja välinpitämättömiä. Kun maa-ilma on monimutkainen, tuntuu vääräl-tä esittää yksinkertaistavia kuvia tai väit-teitä."

Tärkeää Monnille on kyry-ys taiteestaja asian käsitteþ tanssitaiteen, koreogra-fian keinoin. Hänellä ei ole tarvetta aset-

taa reviirejä tanssin, teatterin tai perfor-manssin välille, mutta toisaalta hän halusiasettaa itselleen haasteen, etsiäjuuri ko-reografiselle ilmaisulle keskeisiä asioita.

"Yhtä paljon kuin maailmasta, taidesynþy taiteesta, ja teoksen tekeminen onminulle aina koreografi an ilmaisukielentutkimista suhteessa aiheeseen. Voiko vä-kivaltaa kdsitellä vain mediakuvissa ja te-levisiossa, miten sitä voisi lähestyä kore-ografian alueella? Onko vielä koreografiaa,joka voi tuoda näyttämölle poliittisen þ-sy.rnyksen, onko näyttämö kuollut? Haas-tan itseni tutkimaan sitä, että ihmiset is-tuvat katsomassa heille tehtyä tilannet-taja komposiota, ovat rauhassa esityksenkanssa."

Väkivallan teema on taiteessa arkaai-nen, ehkä yksi käsitelþimmistä rakkau-

den ohella. Rituaalisuus taas on ldsnä ai-heessa.

"Traumaattisen, väkivaltaisen kuole-man jälkeen jaylipäätään kuoleman jäl-keen tarvitaan siirtymärituaali, jotta muo-dostuu uusi järjestys vanhan järjestyksenmurruttua. Nyt tuntuu että kollektiivi-set siirt)'rnärituaalitjäävät koko ajan kes-ken. Ei ehditä muodostaa uutta järjestys-tä vaan ollaan jatkuvassa välitilassa. Mikäolisi uusi järjestys, vai onko uusi normaalijatkuva välitila? Ja kuinka kääntää se po-sitiiviseksi? Tällaiset asiat syöttävät teok-seen koreografista kieltäja sen myötävä-litilaa. Se on vierailua ihmisen outoudessaja hulluudessa."

Joku voisi þeenalaistaa, miksi tehdätällaisesta aiheesta taidetta, miksi vierail-la outoudessa ja hulluudessa. Väkivallanja rakkauden rituaaliset merkitykset ih-miselle ja taiteelle voivat kuitenkin toimiaperusteluna.

UUsl IHM¡sFlGuURI. Monnia ovat innoit-taneet nyþkuvanveistãjien, kuten Tho-mas Schütten, Thomas Hirschhornin jaRebecca'Warrenin teokset sekä venäläi-nen taiteilijaryhmä AES+F. Kuvanveistol-la tilallisena, ruumiillisena ja materiaali-sena taiteena on yhteyksiä koreografiseentaiteeseen.

"Olen kiinnostunut siitä, mitä uutta ta-pahtuu tanssissa somaattisen, aistivan ke-honjälkeen tai sen rinnalla. Kuvanveis-tossaja kuvataiteessa yleensäkin on ollutkiinnostavia tapoja työstää uudenlaista ih-

misfiguuria ja pohtia poliittisen ruumiintai poliittisen representaation mahdolli-suutta."

Väkivallan teema asettuu näybtämöllekoreografisen ja emotionaalisen ruumiinkautta. Tianssijan ammattitaitoa on teok-sessa se, kuinka tanssijan mielikuvat ruok-kivat kehoaja kuinka tanssija on tietoinentaidehistorian kuvastoista ja kulttuurisis-ta eleistä.

lAr{sslN EvotuUTto. Zodiak viettäã tänävuonna 2O-vuotisjuhlavuottaan tanssinkeskuksena, mutta Zodiakin historia onpitempi: Zodiak Presents -yhdistys perus-tettiin jo 1986. Kirsi Monni oli mukanaalusta asti kollektiivisessa työskentelyssä,jossa päätösvalta sisällöistä haluttiin pitäätaiteilij oiden käsissä.

"Ristiretki tanssissa on ollutjuuri sitä,miten'tanssi voisi olla nykytaiteen muo-to ja samanlainen representaation tutki-misen javapauden alue kuin muutkin ny-kytaiteet. Vaikkapa kuvataiteessa ei oleoletusta keskitt).'rnisestä tekniikkaan si-nällään, vaan kuvataidetta voi tehdä mo-nenlaisista lähtökohdista. Monimuotoi-suus, heterogeenisyys ja se, miten taidettateoretisoidaan ja miten siitä pysqtään pu-humaan, ovat mahdollisuuksia joita olentoivonut myös tanssin evoluutiolle."

Vapaus on tietysti aina myös suhteellis-ta, ja Monni muistuttaa siitä, kuinka de-mokratiassa on täytynyt taistella ilmaisunja esittämisen vapaudesta. Jokainen suku-polvi jatkaa samaa kamppailua omalla ta-vallaan.

Zodiakin läpi tiiviissä tahdissa kulke-va suuri määrä taiteilijoita, kantaesiryksiäja teoksia on osa tanssin jatkuvaa kehitys-tä ja hetkellisiä näþjä, ei niinkään Cirquedu Soleil -t¡yppistä, vuosia kestävien teos-ten luomista.

"Tietysti voidaan þsyá, mikä on kestä-vääja missä kulkee tehtaan ja d¡'naami-suuden raja. Mutta se, että valmistami-seen ja esittämiseen on paljon aikaa, eivälttämättä tee taiteesta parempaa. Ra-kenteet ovat aina myös toimintaa ja mah-dollisuuksia." t€

2qz

'ãÀ4Éø

IVAIIA KARHTJNFN