valtatie 1 turku - helsinki - julkaisut - väylävirasto · 2006. 2. 1. · valtatie 1 turku -...

26
Valtatie 1 Turku - Helsinki Liikennetelematiikan esiselvitys TIEHALLINTO Helsinki 2002

Upload: others

Post on 31-Jan-2021

4 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

  • Valtatie 1 Turku - Helsinki

    Liikennetelematiikan esiselvitys

    TIEHALLINTO

    Helsinki 2002

  • TIEHALLINTOTurun tiepiiriPL 63620101 TURKUPuhelinvaihde 0204 22 11

    ISSN 1457-9871ISBN 951-726-894-7TIEH 3200752

    Edita OyEspoo 2002

    Julkaisua myy:Tielaitos, julkaisumyyntitelefaksi 0204 22 2652e-mail [email protected]

  • TIIVISTELMÄ

    Tämän selvityksen tavoitteena on ollut liikennetelematiikan tarpeellisuuden jatarvittavan järjestelmän periaatteiden selvitys jatkosuunnittelua varten Turun jaUudenmaan tiepiirien yhteisten näkemysten mukaisesti. Osaltaan selvitystä onkiirehtinyt toteutuksessa olevan Paimio – Muurla moottoritieosuuden liikenteen-hallintaan liittyvien päätösten ja varausten osittainen puuttuminen.

    Tämä selvitys on rajattu koskemaan valtatietä 1 välillä kantatie 40 (Turunohikulkutie) – kantatie 50 (Kehä III). Tarkastellun moottoritiejakson pituus on 127km. Välillä on yhteensä kahdeksan tunnelia, joista pisin (pituus 2 200m) onKarnaisten tunneli Lohjalla. Ennustetut vuorokausiliikennemäärät vaihtelevatkeskiosien 15 000:n ja Helsingin lähistön yli 40 000:n välillä.

    Selvityksessä esitetyn liikennetelematiikkajärjestelmän avulla luodaan edelly-tykset turvalliselle ja sujuvalle liikenteelle kaikissa olosuhteissa liikenteen hallin-nan keinoin.

    Järjestelmää ohjataan, käytetään ja valvotaan Turun ja Uudenmaan tiepiirienliikennekeskuksista. Järjestelmän laajuudesta johtuen liikennekeskusten välilletarvitaan valokuitukaapeliyhteys.

    Järjestelmään kuuluu välillä kantatie 40 – kantatie 50 muuttuvat nopeusrajoitus-ja varoitusmerkit, tiedotusopasteet, liikenteenseurantakamerat, sekä kelin- jaliikenteenseurantapisteet. Lisäksi välillä Lahnajärvi – Kehä III järjestelmäänkuuluu matka-ajanseurantapisteet. Tunneliosuuksilla järjestelmään kuuluu edel-listen lisäksi kaistaopasteet, liikennevalot, puomit ja muuttuvat varoitusmerkit.

    Järjestelmän toteutuskustannusarvio on n. 16,5 M€ (98 Mmk).

  • ESIPUHE

    Selvityksessä esitetään liikennetelematiikan tarjoamat mahdollisuudet ja valta-tielle 1 toteutettavaksi esitettävän järjestelmän tavoitetila vuonna 2008, kunmoottoritie Turusta Helsinkiin otetaan kokonaisuudessaan liikenteelle.

    Työn yhteydessä järjestettiin seminaari, jossa keskusteltiin valtatien 1liikennetelematiikkavarustuksen tavoitteista ja tasosta. Seminaariin osallistuiuseita Tiehallinnon asiantuntijoita ja päättäjiä.

    Selvitys on laadittu Turun ja Uudenmaan tiepiirien toimeksiannosta SCC ViatekOy:ssä. Työtä on valvonut ja ohjannut työryhmä johon ovat kuuluneet MarkusSalmi pj., Petri Rönneikkö ja Juha Ylikorpi Turun tiepiiristä, Pekka Rajala ja MauriPyykönen Uudenmaan tiepiiristä sekä Esko Hyytiäinen ja Ari Tuomainen Tie-hallinnon keskushallinnosta. SCC Viatekista työhön ovat osallistuneet RaunoLaitinen ja Jussi T. Borgenström.

  • 6Valtatie 1 Turku - Helsinki, Liikennetelematiikan esiselvitys

  • Valtatie 1 Turku - Helsinki, Liikennetelematiikan esiselvitys7

    1. JOHDANTO

    2. LÄHTÖKOHDAT2.1 Liikennekäytävä2.2 Liikenne-ennusteet

    3. TAVOITE

    4. LIIKENNETELEMATIIKAN TARJOAMATMAHDOLLISUUDET JAEHDOTUSJÄRJESTELMÄRATKAISUKSI

    4.1 Liikenteen ja kelin seuranta4.1.1 Avoin moottoritie4.1.2 Pistemittaus4.1.3 Linkkimittaus4.1.4 Liiikenteenseurantakamerat

    4.1.5 Kelinseurantapisteet4.1.6 Tunneliosuudet

    4.2 Liikenteen ohjaus4.2.1 Avoin moottoritie4.2.2 Tunneliosuudet4.2.3 Yhden kaistan sulkeminen4.2.4 Liikenne ohjataan yhdelle ajoradalle4.2.5 Liikenne ohjataan kiertotielle

    4.3 Yhteenveto seuranta- ja ohjauslaitteista4.4 Liikenteelle ja liikkujille tarjottava informaatio4.5 Tietoliikenne ja keskuslaitteet

    5. JÄRJESTELMÄN OHJAUS, KÄYTTÖ JA YLLÄPITO

    6. LAAJENNETTAVUUS JA VAIHEITTAIN TOTEUTTAMINEN6.1 Toteutusvaiheet6.2 Järjestelmien avoimuus6.3 Sidosryhmäyhteydet

    7. ALUSTAVA LAITELUETTELO JA KUSTANNUSARVIO7.1 Alustava laiteluettelo

    7.2 Alustava kustannusarvio

    8. ARVIOIDUT VAIKUTUKSET

    9. EHDOTUS JATKOTOIMENPITEIKSI

    SISÄLTÖ

    9

    101011

    12

    13

    13131313141414141415151616181819

    20

    21212121

    222222

    23

    24

  • 8Valtatie 1 Turku - Helsinki, Liikennetelematiikan esiselvitys

    LÄHDELUETTELO

    LIITTEET

    1. Yleiskartta2. Onnettomuustarkastelu3. Yleiskartta, liikennetelematiikkalaitteet, avoin tieosa

    3.1 Välillä kt 40 - Paimio3.2 Välillä Paimio - Muurla3.3 Välillä Muurla - Lahnajärvi3.4 Välillä Lahnajärvi - Lohjanharju3.5 Välillä Lohjanharju - Kehä III

    4. Periaatepiirustus, avoin osuus5. Periaatepiirustus, tunneliosuus

    25

    26

  • Valtatie 1 Turku - Helsinki, Liikennetelematiikan esiselvitys9

    JOHDANTO

    1. JOHDANTO

    Turku - Pietari tieliikenneyhteys on merkittävä osa Pohjois - Eurooppalaistaliikenneverkkoa. Kansallisten kuljetusten ohella E 18:lla on tärkeä merkityskansainvälisenä kauttakulkuyhteytenä. Raskaan liikenteen osuus tieliikenne-käytävässä lähentelee viidettä osaa koko liikennesuoritteesta.

    Viime vuosien aikana liikennekäytävää on rakennettu moottoritieksi. Valmistamoottoritietä on tällä hetkellä (v. 2002)Turusta Paimioon ja LohjanharjultaHelsinkiin. Väli Paimiosta Muurlaan on rakenteilla ja se otetaan liikenteellevuonna 2003. Vuonna 2001 aloitettiin välin Turku - Paimio - Muurla liikennetele-matiikan rakennussuunnittelu. Tiesuunnitelmat välillä Muurla - Lohjanharju ovatvalmistuneet lokakuussa 2001. Tie valmistuu kokonaan moottoritieksi vuoteen2008 mennessä.

    Eri kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu liikenteen seurannan, ohjauksenja tiedotuksen sujuvoittavan liikennettä ja parantavan liikenneturvallisuutta.Tieto odotettavissa olevista liikennöintiolosuhteista vaikuttaa matkan suunnitte-luun ja reitinvalintaan. Kelin mukaan muuttuvat nopeusrajoitukset parantavatrajoitusten noudatettavuutta, lisäävät sujuvuutta ja parantavat turvallisuutta.

    Tiehallinnon ja tiepiirien toimesta on viime vuosina valmistunut useita liikenteenseurannan ja liikenteen hallinnan selvityksiä, ohjeita ja suunnitelmia. Kaikissanäissä on tavoitteena sujuvampi ja turvallisempi liikennejärjestelmä. Piirikohtai-sesti tavoitteet ja aikatauluttaminen poikkeavat toisistaan. Pitkien yhtenäistentiejaksojen osalta tienkäyttäjälle tarjottavien palveluiden tulisi olla riippumatto-mia tiepiirirajoista. Samoin liikennekeskusten ja sitä kautta myös kunnossa-pitäjän tulisi saada piirirajoista riippumatta seurannan, tiedottamisen ja ohjauk-sen edellyttämää reaaliaikaista tietoa valvottavalta tieverkolta.

    Tämän selvityksen tärkeimpänä tavoitteena on ollut tiepiirien tavoitteiden jatoteuttamisaikataulujen yhtenäistäminen välin Turku - Helsinki liikennetelema-tiikassa. Osaltaan selvitystä on kiirehtinyt toteutuksessa olevan Paimio - Muurlamoottoritie osuuden liikenteenhallintaan liittyvien päätösten ja varausten osittai-nen puuttuminen. Selvitys käsittää valtatien 1 välillä kantatie 40 (Turun ohikulku-tie) - kantatie 50 (Kehä III). Sekä Turun että Helsingin päissä olevat osatedellyttävät liikenteellisistä eritystarpeista johtuen erillisen suunnitelman laati-mista.

  • 10Valtatie 1 Turku - Helsinki, Liikennetelematiikan esiselvitys

    LÄHTÖKOHDAT

    2. LÄHTÖKOHDAT

    2.1 Liikennekäytävä

    Liikennekäytävänä on tarkasteltu sekä olemassa olevan valtatieyhteyden, ettärakennetun ja rakenteilla / suunnitteilla olevan yhteyden muodostamaa kokonai-suutta. Vaihtoehtoiset tai korvaavat yhteydet on opastettavissa pääosalla liikenne-käytävää. Ongelmallisin osa on väli Lahnajärvi - Lohjanharju, jossa väylienvaihtoehtoinen käyttö edellyttää valintaa tiejakson päissä. Yleiskartta on esitettyliitteessä 1.

    Tiehallinnon onnettomuusrekisterin mukaan tieliikennekäytävän henkilövahin-koihin johtavien onnettomuuksien määrä on n. 52 onnettomuutta/v. Liitteessä 2.on esitetty arvio henkilövahinkoihin johtavien liikenneonnettomuuksien määräs-tä liikennekäytävässä vuonna 2010. Arvion mukaan moottoritiellä, välillä kantatie40 - kantatie 50, tapahtuu 42 HEVA-onnettomuutta vuodessa.

    Valtatiellä 1 tulee olemaan toisistaan suuresti liikennemäärien ja tieympäristönosalta poikkeavia tiejaksoja. Moottoritielle tulee yhteensä kahdeksan tunnelia.

    Lahnajärven ja Lieviön välisellä osuudella on viisi tunnelia ja vanha tie jää kauasmoottoritiestä. Tällä osuudella moottoritien lähistöllä kulkeva rinnakkaistiestöon mutkaista ja mäkistä paikallistietä, jossa nopeusrajoitus on pääosin 60 km/h.

    Valtatie 1 osana Eurooppatie 18:sta, on ollut telematiikan kokeilukenttänä jovuosia. Kolmen eri tiepiirin alueella on automaattisesti kelin mukaan muuttuvaaohjausta. Liikenteen seurantaa ja ohjausta väylällä on kehitetty ja tienkäyttäjilletiedottamista on parannettu.

    2.2 Liikenne-ennusteet

    Liikennemäärät vaihtelevat suuresti Turun ja Helsingin välillä. Länsipäässätiehen tukeutuva maankäyttö aiheuttaa työmatkaliikenteen ruuhkahuippuja.Lähempänä Kehä III:a esiintyy lähes päivittäin ongelmia suurten liikenne-määrien takia.

    Keskijaksolla ei ole odotettavissa kapasiteettiongelmia liikennemäärien jäädes-sä n. 15 000 ajon/vrk.

    Kuvassa 1 on esitetty liikennemääräarviot vuonna 2020. Kuvan esittämätliikennemäärät perustuvat Eurooppatie E18 hankekohtaisten suunnitelmienyhteydessä tehtyihin liikenne-ennusteisiin.

    Kuvassa 2 on esitetty nykyinen liikenne ja liikenne-ennusteet vuosille 2010 ja2030 välillä Salo - Lieviö.

  • Valtatie 1 Turku - Helsinki, Liikennetelematiikan esiselvitys11

    Kuva 1. Liikenne-ennuste vuodelle 2020 (Eurooppatie E18 Suomessa Kehittämisselvityksenmukaan).

    LÄHTÖKOHDAT

    Kuva 2. Liikennemäärät välillä Salo – Lieviö (Tiesuunnitelmien Muurla – Lieviö (Lohjanharju)mukaan)

  • 12Valtatie 1 Turku - Helsinki, Liikennetelematiikan esiselvitys

    TAVOITE

    3. TAVOITE

    Tämän selvityksen tavoitteena on ollut selvittää liikennetelematiikkajärjestelmäntasoa ja tarpeellisuutta ja laatia yhtenäiset seuranta- ja hallintaperiaatteet, sekälaitteistoratkaisut. Lisäksi tavoitteena on ollut Turun ja Uudenmaan tiepiirientavoitteiden ja toteuttamisaikataulujen yhtenäistäminen välin Turku - Helsinkiliikennetelematiikassa.

    Tässä selvityksessä esitetyn liikennetelematiikkajärjestelmän avulla pyritäänluomaan edellytykset turvalliselle ja sujuvalle liikenteelle kaikissa olosuhteissaliikenteen hallinnan keinoin Tiehallinnon liikenteen hallinnan toimintalinjojenmukaisesti.

    Tunneliosuuksilla tavoitteena on häiriötilanteiden nopea havaitseminen ja hoita-minen sekä huolto- ja kunnossapitotöiden hallittu ja yhdenmukainen tekeminen.

    Koko tiejaksolta kerätään tietoa liikenteenhallinnan ja kunnossapidon tarpeisiinliikennöintiolosuhteista kuten kelistä, liikennetiheydestä, liikenteen nopeudestaja koostumuksesta. Tietoja kerätään sekä numeerisessa että kuvallisessamuodossa. Kerättävien tietojen määrä lisääntyy merkittävästi tunneliosuuksilla,jossa seuranta on tehtävä häiriönhavainnoinnin edellyttämällä tasolla.

    Seurantatiedon, tallennuksen ja käsittelyn osalta sovitaan samankaltaisistatoimintaperiaatteista noudattaen Tiehallinnon liikenteen palveluiden laatimaaohjeistusta.

    Tiedotuksen hoitaa kulloinkin vastuussa oleva liikennekeskus jo voimassaolevan käytännön mukaisesti. Minimiratkaisuna pidetään muuttuvianopeusrajoitusmerkkejä sekä muuttuvia tiedotusopasteita.

    Tienkäyttäjälle tarjottavien palveluiden (muuttuva opastus, tehokas tiedotus)tulee olla yhdenmukaisia koko välillä ja niiden tulee näyttää samankaltaisiltapaikasta riippumatta.

    Liikennekeskuksissa tulee huolehtia henkilöresurssien riittävyydestä ja tarvitta-van koulutuksen järjestämisestä järjestelmän käytön myötä.

  • Valtatie 1 Turku - Helsinki, Liikennetelematiikan esiselvitys13

    LIIKENNETELEMATIIKAN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET JA EHDOTUS JÄRJESTELMÄRATKAISUKSI

    4. LIIKENNETELEMATIIKAN TARJOAMAT MAHDOLLI-SUUDET JA EHDOTUS JÄRJESTELMÄRATKAISUKSI

    4.1 Liikenteen ja kelin seuranta

    Tiehallinnon liikenteen hallinnan toimintalinjan mukaan liikenteen hallinta on osatienpitoa, ja sillä tuetaan tienpidon tavoitteiden saavuttamista. Tiehallinto vastaayleisten teiden tienpidosta ja siitä, että liikenne tieverkolla on kaikissa tie-, sää-ja keliolosuhteissa mahdollisimman turvallista, sujuvaa ja ympäristöystävällistä.

    Tiehallinnon liikenteen hallinnan tärkeimmät toiminnot ovat tiedotus, ohjaus jahäiriön hallinta. Nämä toiminnot edellyttävät ajantasaista tietoa tie-, sää- jakeliolosuhteista.

    Järjestelmän avulla voidaan tuottaa liikenteen hallinnan ja kunnossapidontarpeisiin tarvittavaa tietoa. Järjestelmän avulla tienpitäjä saa tietoa tieverkontilasta.

    4.1.1 Avoin moottoritie

    Liikenteen seuranta toteutetaan avoimella tieosalla pistemittauksella,linkkimittauksella ja liikenteenseurantakameroilla. Keliolosuhteita seurataankameroiden ja tiesääjärjestelmään kytkettävien kelinseurantapisteiden avulla.Liikennetelematiikkalaitteiden yleiskartat ovat liitteinä 3.1 - 3.5. Avoimen osuu-den laitteiden periaatesijoitus liittymävälillä on esitetty liitteessä 4.

    4.1.2 Pistemittaus

    Pistemittaus toteutetaan induktiivi-ilmaisimiin perustuvilla liikenteenlaskenta-laitteilla. Seurantapiste sijoitetaan kohtaan, josta saadaan hyvä kuva tiejaksonliikennetilanteesta. Häiriöherkillä osuuksilla pisteet sijoitetaan sellaisiin kohtiin,joissa liikenteen sujuvuus todennäköisimmin heikkenee suuren liikennemääränvuoksi. Tällaiset kohdat ovat valtatiellä 1 Lohjan ja Kehä III:n välillä eritaso-liittymissä liittyvien ramppien sekoittumisalueella. Muualla mittauspisteet sijoi-tetaan eritasoliittymien puoliväliin ja pitkillä yli 10 km:n liittymäväleillä mittaus-pisteitä sijoitetaan kaksi kappaletta eritasoliittymien välille 1/3 -pisteisiin.Liikenteenmittauspisteiltä pitää saada ainakin seuraavat tiedot vähintään kerranminuutissa:- liikennemäärä/aikayksikkö- keskinopeus- ajoneuvoluokka

    4.1.3 Linkkimittaus

    Linkkimittaus toteutetaan rekisterikilpien tunnistukseen perustuvalla kuvan-tulkintamenetelmällä. Menetelmän avulla lasketaan tieverkon kahden peräkkäi-sen pisteen välinen matka-aika ja keskinopeus.

    Matka-ajanseuranta toteutetaan välillä Lahnajärvi – Kehä III. Välillä kantatie 40 -Lahnajärvi matka-ajanseurantaan varaudutaan.

  • 14Valtatie 1 Turku - Helsinki, Liikennetelematiikan esiselvitys

    LIIKENNETELEMATIIKAN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET JA EHDOTUS JÄRJESTELMÄRATKAISUKSI

    4.1.4 Liikenteenseurantakamerat

    Kaikkiin eritasoliittymiin sijoitetaan liikenteenseurantakamerat siten, että niilläpystytään valvomaan mahdollisimman suurta tiepituutta. Kameroita käytetäänliikennekeskuksista käsin.

    4.1.5 Kelinseurantapisteet

    Kelinseurantapisteitä toteutetaan n. 10-20 km:n välein siten, että niillä saadaanmahdollisimman tasalaatuinen kuva ko. jakson kelistä. Erikoiskohteita, esim.pitkät vesistösillat, varustaminen keliseurantalaitteilla, tarkastellaan jatko-suunnittelun yhteydessä.

    4.1.6 Tunneliosuudet

    Tunneleissa on erittäin tärkeää reagoida nopeasti erilaisiin häiriötilanteisiinlisävahinkojen välttämiseksi. Nykytekniikalla esim. pysähtyneet (tai pysähtymäi-sillään olevat) ajoneuvot voidaan havaita käytännössä tilanteen syntyhetkellä.Tämän tasoinen häiriönhavainnointi on toteutettavissa parhaiten kuvantulkintaanperustuvilla laitteilla. Häiriön havainnointi voidaan toteuttaa myös ilmaisin-silmukkaperusteisena, mutta menetelmällä ei päästä samanlaisiinreagointinopeuksiin. Norjalaiset ovat luopuneet ilmaisimiin perustuvasta häiriönhavainnoinnista järjestelmän hitauden ja vioittumisalttiuden takia. Kuvantulkinta-tekniikkaan perustuvien laitteiden haittana on kameroiden likaantuminen ja tästäaiheutuva kunnossapitotarve.

    Tunnelijaksoilla häiriön havainnointi toteutetaan joko kuvantulkintaan tai induktiivi-ilmaisimiin perustuvalla tekniikalla. Menetelmän valinta selvitetään jatko-suunnittelun aikana. Tunneliosuuksilla mittausalueet ulottuvat 200…500 metriätunneleiden ulkopuolelle.

    Tunnelit varustetaan kattavalla videovalvontajärjestelmällä. Kamerat ohjelmoi-daan kääntymään automaattisesti erilaisten hälytysten mukaisiin kuvakulmiin.Tunnelien päät varustetaan kelinseurantapisteillä.

    Liitteessä 5 on esitetty tunneliosuuden laitteiden periaatepiirustus.

    4.2 Liikenteen ohjaus

    4.2.1 Avoin moottoritie

    Valtatie 1 (kt 40 - kt 50) varustetaan muuttuvilla nopeusrajoituksilla, sekämuuttuvien varoitusmerkkien ja tiedotusopasteiden yhdistelmillä.

    Muuttuvat nopeusrajoitusmerkit sijoitetaan samoin kuin kiinteät nopeusrajoitus-merkit. Nopeusrajoituksia ohjataan pääosin automaattisesti kelin mukaan.Häiriöherkillä jaksoilla, joissa liikenteenmittauspisteiltä saadaan tarvittavaaohjaustietoa, merkkejä voidaan ohjata automaattisesti myös liikennetilanteen

  • Valtatie 1 Turku - Helsinki, Liikennetelematiikan esiselvitys15

    LIIKENNETELEMATIIKAN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET JA EHDOTUS JÄRJESTELMÄRATKAISUKSI

    mukaan. Lisäksi merkkejä voidaan tarvittaessa ohjata liikennekeskuksista.Muuttuvissa varoitusmerkeissä voidaan näyttää erilaisia varoituksia ja antaalisäinformaatiota varoitusmerkkien alapuolella olevilla kaksirivisillä vapaastiohjelmoitavilla tiedotusopasteilla. Merkit sijoitetaan eritasoliittymien jälkeen kulku-suuntaan nähden ajoradan oikealle puolelle. Muuttuvissa varoitusmerkeissäpitää olla näytettävissä seuraavat varoitukset:

    - tietyö- liukas ajorata- muu vaara

    Reittiopastusta ja muuta tiedottamista tarvitaan tilanteissa joissa liikenne jou-dutaan joko kokonaan, tai osittain poistamaan moottoritieltä. Liikennettä voidaanjoutua myös rajoittamaan esim. joidenkin erikoiskuljetusten osalta.

    Lohjanharjulle, paikkaan jossa seututie 110 erkanee moottoritiestä Nummelle(eritasoliittymä nro 25), on esitetty toteutettavaksi ajoradan yläpuolinen vapaastiohjelmoitava tekstitaulu. Taulua käytetään reittiopastukseen mikäli moottoritienliikennettä välillä Lohjanharju - Lahnajärvi rajoitetaan. Opastusta voidaan tehos-taa muuttuvalla viitoituksella.

    4.2.2 Tunneliosuudet

    Erilaisilla mittaus- ja havainnointilaitteilla voidaan havaita tunneleissa tapahtuvatliikenteelliset häiriöt ja tuottaa tilanteen mukaisia ohjauskomentoja erilaisilleohjauslaitteille. Osa ohjaustoimista, esim. nopeusrajoitusten alentaminen, voi-daan suorittaa täysin automaattisesti. Osa ohjauksista tehdään puoli-automaattisesti järjestelmän käyttäjän päätöksellä joko järjestelmän tuottamienohjausehdotusten tai käyttäjän havaintojen mukaan.

    Tilanteessa, jossa liikenne joudutaan ohjaamaan kokonaan pois toiselta ajo-radalta, voidaan liikenne ohjata joko kaksisuuntaisena yhdelle ajoradalle taikokonaan pois moottoritieltä. Toimenpiteiden tarvetta sekä toteutusta seura-taan ja ohjataan kameroiden ja laskentalaitteiden antamien tietojen perusteella.

    4.2.3 Yhden kaistan sulkeminen

    Tunneliosuuksille esitetään toteutettavaksi muuttuvat kaistaopasteet, joidenavulla mikä tahansa yksittäinen kaista voidaan sulkea pois liikenteeltä. Tällöinesim. huoltotoimenpiteet voidaan suorittaa suljetun kaistan alueella turvallises-ti. Järjestely edellyttää hinattavan sulkuaidan käyttöä. Kaistaohjauksella taataanoikeanlaiset ja yhdenmukaiset liikenteenohjausjärjestelyt poikkeustilanteissa.Yksittäinen kaista suljetaan ennen tunnelia ja se voidaan avata liikenteelle työ-tai häiriökohteen jälkeen. Kaistaopasteiden lisäksi järjestelyyn kuuluu muuttuvatnopeusrajoitus- ja varoitusmerkit, sekä kaista päättyy -opasteet. Muuttuvillavaroitusmerkeillä ja tiedotusopasteilla esitetään syy kaistan sulkemiseen.Kaistan sulkeminen edellyttää myös nopeusrajoituksen alentamista. Osa tunneli-jaksojen merkeistä on pois päältä normaalitilanteissa.

  • 16Valtatie 1 Turku - Helsinki, Liikennetelematiikan esiselvitys

    4.2.4 Liikenne ohjataan yhdelle ajoradalle

    Tunneliosuuksille voidaan toteuttaa myös järjestely, jolla liikenne ohjataankulkemaan kokonaan toisen ajoradan kautta. Tällaisia tilanteita ovat selkeätvaaratilanteet, kuten liikennettä häiritsevät onnettomuudet, autopalot sekä tietytkunnossapitotyöt, jotka edellyttävät toisen tunnelin sulkemista. Järjestelyn vaih-toehtona on ohjata liikenne muulle tieverkolle häiriökohdetta edeltävästä eri-tasoliittymästä tai aiemmin verkollisesti sopivasta kohdasta.

    Koko välin Turku - Helsinki kahdeksan tunnelia on jaettu neljään tunneliohjaus-jaksoon. Tunnelit kuuluvat seuraaviin jaksoihin:

    - I: Isokylä- II: Hepomäki ja Lakiamäki- III: Tervakorpi ja Pitkämäki- IV: Orosmäki, Karnainen ja Lehmihaka

    Tunnelit on jaksotettu osittain kustannussyistä ja osittain sen vuoksi, etteivätajoradan vaihtojärjestelyjä vaativat laitteet välttämättä mahdu peräkkäistentunneleiden väliin.

    Järjestelyyn kuuluvia laitteita ovat puomit, liikennevalo-opastimet, kaistaopas-teet, muuttuvat kaista päättyy -merkit ja muuttuvat varoitusmerkit.

    Kuva 3. Kaistaohjausta Keski-Euroopassa.

    LIIKENNETELEMATIIKAN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET JA EHDOTUS JÄRJESTELMÄRATKAISUKSI

  • Valtatie 1 Turku - Helsinki, Liikennetelematiikan esiselvitys17

    4.2.5 Liikenne ohjataan kiertotielle

    Tilanteen ollessa niin vakava, ettei liikennettä voida ohjata toiselle ajoradalle,ohjaa poliisi liikenteen suljettavaa jaksoa edeltävästä eritasoliittymästä muulletieverkolle. Poliisiohjausta tuetaan mahdollisuuksien mukaan muuttuvilla nope-usrajoitus- ja varoitusmerkeillä. Eräänä mahdollisuutena estää liikenteenpääsy suljettavalle jaksolle on puomit ja/tai liikennevalot. Lisäksi tienkäyttäjilleKiertotie- tai erikoisohjausten (seuranta, paikannus, saatto) käyttöä tulee harki-ta myös vaarallisten aineiden kuljetusten suunnittelussa.

    Liikenteen ohjaamisen yhdelle ajoradalle tai kiertotielle etuja ja haittoja onarvioitu taulukossa 1.

    EDUT HAITAT

    LIIK

    EN

    NE

    OH

    JAT

    AA

    NY

    HD

    ELL

    EA

    JOR

    AD

    ALL

    E

    • Muun tieverkon viitoituksessa eitarvitse huomioida moottoritieltätilapäisesti pois ohjattavaa liiken-nettä.

    • Liikenne pysyy moottoritiellä, eikuormiteta alempaa tieverkkoa.

    • Liikenneturvallisuus on hallitumpikuin alemmalla tieverkolla.

    • Taataan raskaan liikenteen toi-mintaedellytykset kaikissa olo-suhteissa.

    • Mahdollinen aikasäästö.• Alemman tieverkon kunnolla ei

    vaikutusta liikenteen sujuvuuteen.• Liikenteestä aiheutuvat haitat

    pysyvät rajatulla alueella.• Liikenne paremmin seurattavissa.• Matka-ajan ennustettavuus säilyy

    parempana.

    • Kohtaamisonnettomuudet mahdol-lisia.

    • ”Puolenvaihtojärjestelmät” kalliita.• Edellyttää ”kaksisuuntaiset” liiken-

    nemerkkijärjestelyt• Järjestelyjen alussa ja lopussa

    liikenne pitää pysäyttää.• Ohjausjaksolla alempi nopeusrajoi-

    tus• Ohjausjaksolla ohituskielto

    EDUT HAITAT

    LIIK

    EN

    NE

    OH

    JAT

    AA

    NK

    IER

    TO

    TIE

    LLE • Mahdollista manuaalipuomein, ei

    edellytä isoja investointeja• Ohjausjärjestelmä voidaan toteut-

    taa kevyempänä kuin kaksisuun-taisen liikenteen sallivassa järjes-telmässä.

    • Vähemmän laitteita = vähemmänylläpidettävää.

    • Ei rajoiteta toisen ajoradan liiken-nettä.

    • Liikenne ohjattava rinnakkaisreitille• Raskas liikenne ohjattava ”ajoissa”

    pois moottoritieltä• Vaatii liikenteenohjauksen ja opas-

    tuksen edelliseen eritasoliittymään• Panostettava alemman tieverkon

    viitoitukseen.• Kuormittaa rinnakkaisreittiä• Pidentää ajomatkaa• Rinnakkaisreitti pidettävä kunnos-

    sa, raskas liikenne• Toiminnallisesti hidas, ongelman

    syntyessä järjestelyjen tekeminenkestää kauan

    Taulukko 1. Liikenteenohjaustilanteiden vertailu.

    LIIKENNETELEMATIIKAN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET JA EHDOTUS JÄRJESTELMÄRATKAISUKSI

  • 18Valtatie 1 Turku - Helsinki, Liikennetelematiikan esiselvitys

    LIIKENNETELEMATIIKAN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET JA EHDOTUS JÄRJESTELMÄRATKAISUKSI

    4.3 Yhteenveto seuranta- ja ohjauslaitteista

    Avoimella moottoritieosuudella järjestelmään kuuluvat seuraavat laitteet:- muuttuvat nopeusrajoitusmerkit- muuttuvat tiedotusopasteet- seurantakamerat- kelinseurantalaitteet- liikenteenseurantalaitteet (pistekohtainen ja linkkimittaus)

    Tunneliosuuksilla järjestelmään kuuluvat edellisten lisäksi seuraavat laitteet:- kaistaopasteet- liikennevalot- puomit + sarjavilkut- muuttuvat varoitusmerkit- kaista päättyy -opasteet- tarkempi liikenteenseuranta (häiriön havaitseminen)- pitoisuusmittarit- teknisten järjestelmien valvonta (paloturvallisuus, valaistus, ilman-

    vaihto ym.)

    4.4 Liikenteelle ja liikkujille tarjottava informaatio

    Liikennekäytävästä kerättyjä tietoja käytetään liikenteen ohjaamiseen, tien-käyttäjille tiedottamiseen ja kunnossapidon tarpeisiin.

    Tietoa annetaan tieosakohtaisesti tai laajemmin:- kelistä- odotettavissa olevasta matka-ajasta- vallitsevasta nopeusrajoituksesta- liikennehäiriöistä- liikennettä haittaavista tietöistä

    Tienkäyttäjälle voidaan tarjota useita erilaisia tapoja saada tietoa vallitsevistaolosuhteista.

    Ennen matkaa –tiedotuksen välineitä ovat:- tienkäyttäjän linja 0200-2100- väyläkohtaisesti rakennettavat internet-sivut- nykyiset tiehallinnon liikenteen tiedotuksen internet-sivut- erilaiset matkapuhelinpalvelut- televisio- teksti-TV

    Matkan aikana –tiedotuksen ja ohjauksen välineitä ovat:- muuttuvat opasteet- radio- matkapuhelinpalvelut- RDS-TMC- muut ajoneuvopäätelaitteet

  • Valtatie 1 Turku - Helsinki, Liikennetelematiikan esiselvitys19

    LIIKENNETELEMATIIKAN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET JA EHDOTUS JÄRJESTELMÄRATKAISUKSI

    4.5 Tietoliikenne ja keskuslaitteet

    Tietoliikenneratkaisun mitoittava tekijä on tunneleiden varustaminen kattavallaseurantalaitteistolla, jonka olennainen osa ovat seurantakamerat. Kameratvaativat kiinteän valokuitukaapeliyhteyden toteuttamisen liikennekeskusten vä-lille. Yhteyden toteuttaminen liikennekeskusten välille muodostaa suuren osanjärjestelmän kustannuksista.

    Järjestelmää ohjataan, käytetään ja valvotaan Turun ja Uudenmaan tiepiirienliikennekeskuksista. Yhteyden varaan voidaan siirtää kaikki tiepiirien välinenpuhelin- ja dataliikenne. Yhteyden toteuttaminen yhteistyössä operaattoreidenkanssa selvitetään jatkosuunnittelun yhteydessä.

    Runkoyhteytenä toimiva valokuitukaapeli päätetään alakeskuksissa, joista to-teutetaan paikallisverkkoyhteydet eri laitteille. Alakeskuksia tulee kaikkieneritasoliittymien, levähdysalueiden ja tunnelien yhteyteen. Keskuslaitteet onpyrittävä sijoittamaan siten, että huoltoajoneuvot voidaan pysäköidä muuallekuin moottoritien varteen.

    Tietojen käsittely ja tallennus voidaan tehdä joko hajautetusti tai keskitetysti.

    Järjestelmän tiedonsiirtoperiaate on esitetty kuvassa 4.

    Kuva 4. Telematiikan ohjausjärjestelmän tiedonsiirtoperiaate.

  • 20Valtatie 1 Turku - Helsinki, Liikennetelematiikan esiselvitys

    JÄRJESTELMÄN OHJAUS, KÄYTTÖ JA YLLÄPITO

    Kuva 5. Tunneliohjauskeskus Keski-Euroopasta.

    5. JÄRJESTELMÄN OHJAUS, KÄYTTÖ JA YLLÄPITO

    Järjestelmän ohjauksesta, käytöstä ja ylläpidosta vastaavat Turun ja Uuden-maan tiepiirien liikennekeskukset. Liikennekeskusten väliset ohjausvastuutpitää selvittää jatkosuunnittelun yhteydessä.

    Liikennekeskuksiin sijoitetaan työasemat, joilta järjestelmää käytetään.Käyttöliittymän rakenne tulee tehdä samankaltaiseksi jo käytössä olevien jär-jestelmien kanssa käytön helpottamiseksi. Maastoon tulevien laitteidennimeämiseen pitää kiinnittää huomiota järjestelmän laajuudesta johtuen.

    Ohjaukset tulee automatisoida mahdollisimman pitkälle. Kaikkia ohjauksia,kuten esim. kaistaohjaus, ei voida tehdä automaattisesti, vaan ne tehdäänliikennekeskuksista puoliautomaattisesti.

    Laitteiden ylläpidolla tarkoitetaan niiden huoltoa ja kunnossapitoa. Ylläpidostalaaditaan suunnitelma seuraavassa suunnitteluvaiheessa.

    Uudet liikennetelematiikkajärjestelmät lisäävät liikennekeskuksen työmäärää.Liikennepäivystäjien työmäärä lisääntyy liikenteen ohjausta vaativissa tilanteis-sa, muun henkilökunnan huolto- ja kunnossapitotöiden tekemisestä/tilaamises-ta ja valvonnasta. Tunnelin sulkemistilanteessa liikennekeskuksessa tarvitaanyhden päivystäjän työpanos pelkästään järjestelmän ohjaamiseen.

    Järjestelmän arvioidut vuotuiset käyttökustannukset ilman henkilöresurssejaovat n. 750 000 € (n. 4,5 Mmk). Arvioituihin käyttökustannuksiin sisältyylaitteiden sähkönsyötöt, huollot ja korjaukset.

  • Valtatie 1 Turku - Helsinki, Liikennetelematiikan esiselvitys21

    6. LAAJENNETTAVUUS JA VAIHEITTAINTOTEUTTAMINEN

    6.1 Toteutusvaiheet

    Koko väli Turku - Helsinki täydentyy moottoritieksi vuonna 2008. Osa moottori-tiestä on jo valmiina, osa rakenteilla ja osa vasta suunnitteilla. Toteutuksenvaiheittaisuus jakaa myös liikennetelematiikkajärjestelmän toteutuksen tien-rakentamisen aikataulun mukaan.

    Liikennetelematiikkajärjestelmä toteutetaan ensimmäisessä vaiheessa Turuntiepiirin alueelle moottoritien rakentamisen yhteydessä. Moottoritie valmistuuMuurlaan saakka vuoden 2003 lopulla.

    Järjestelmää käytetään vuosien 2003 - 2008 välisenä aikana pääosin Turunliikennekeskuksesta. Normaalityöajan ulkopuolella järjestelmää käytetään Uu-denmaan liikennekeskuksesta. Vuosien 2003 -2008 väliseksi ajaksi pitää luodatilapäinen tietoliikenneyhteys liikennekeskusten välille. Järjestelmän runkoyhteys(valokuitukaapeli) täydennetään Pasilaan asti siinä vaiheessa, kun viimeinenosa moottoritiestä rakennetaan.

    6.2 Järjestelmien avoimuus

    Järjestelmästä saatavat tiedot pitää olla siirrettävissä Tiehallinnon käytössäoleville palvelimille (LK-tieto, LAM ym.).

    6.3 Sidosryhmäyhteydet

    Jatkosuunnitteluvaiheessa tulee olla yhteydessä paikallisiin pelastuslaitoksiinja poliisiin. Tietoliikenneoperaattoreiden kanssa tulee olla yhteydessä runko-yhteyden toteuttamiseksi.

    LAAJENNETTAVUUS JA VAIHEITTAIN TOTEUTTAMINEN

  • 22Valtatie 1 Turku - Helsinki, Liikennetelematiikan esiselvitys

    ALUSTAVA LAITELUETTELO JA KUSTANNUSARVIO

    SIS. YHTEISKUSTANNUKSIA 12%

    SUUNNITTELUVÄLEITTÄIN km poikkeuksetKt40 - PAIMIO 14 a) 1 000 000 €PAIMIO - MUURLA 35 a) 3 900 000 €MUURLA - LAHNAJÄRVI 19 a) 3 500 000 €LAHNAJÄRVI - OITTILA 17 2 800 000 €OITTILA - LEMPOLA 9 2 600 000 €LEMPOLA - LOHJANHARJU 10 850 000 €LOHJANHARJU - KEHÄ III 23 b) 1 900 000 €

    16 500 000 € (98 Mmk)

    ARVIOIDUT VUOTUISET KÄYTTÖKUSTANNUKSET

    ILMAN HENKILÖRESURSSEJA n. 5 % INVESTOINTIKUST. 750 000 € (4,5 Mmk)

    AVOIMEN TIEOSAN TELEMATIIKKAVARUSTUS POIKKEUKSET

    muuttuvat nopeusrajoitukset a) matka-ajanseurantajärjestelmä varauksena

    tiedotusopasteet b) reittiopastus

    liikenteen seurantakamerat

    kelinseurantapisteetliikenteenseurantapisteet

    matka-ajanseurantajärjestelmä

    JÄRJESTELMÄN TIETOLIIKENNEYHTEYDET KESKUSLAITTEINEEN SISÄLTYVÄT KUSTANNUSARVIOONTIETOLIIKENNEKUSTANNUKSISSA ON HUOMIOITU KAAPELIN VETÄMINEN LIIKENNEKESKUSTEN VÄLILLE

    7.1 Alustava laiteluettelo

    7.2 Alustava kustannusarvio

    Laite Avoinmoottoritie kplTunneliosuus

    kplYhteensä

    kplmuuttuva nopeusrajoitusmerkki 160 100 260muuttuva varoitusmerkki 30 30muuttuva varoitusmerkki jatiedotusopaste 50 50

    liikenteenseurantakamera 25 60 85kelinseurantapiste 15 20 35liikenteenseurantapiste 30 150 180matka-ajanseurantapiste 10 10yläpuolinen tekstitaulu 1 1muu muuttuva opastus(kaista päättyy ym.) 5 25 30

    kaistaopasteet 430 430puomijärjestelmä (tunneliosuuksilla) 8 8

    7. ALUSTAVA LAITELUETTELO JA KUSTANNUSARVIO

  • Valtatie 1 Turku - Helsinki, Liikennetelematiikan esiselvitys23

    8. ARVIOIDUT VAIKUTUKSET

    Tunneliosuuksille esitetty liikennetelematiikkavarustus luo edellytykset häiriö-tilanteiden nopeaan havaitsemiseen ja hoitamiseen ja seurannaisvaikutustenminimoimiseen. Järjestelmän avulla huolto- ja kunnossapitotyöt ovat tehtävissäturvallisesti, tehokkaasti ja tienkäyttäjälle yhdenmukaisen näköisellä tavallasekä tunneleissa että avoimilla osuuksilla.

    Oman kiinteän valokuitukaapelin toteuttaminen Turun ja Uudenmaan tiepiirienvälille mahdollistaa tiepiirien välisen tietoliikenteen siirtämisen omaan verkkoonja vähentää näin ollen nykyisiä tietoliikennekustannuksia.

    Järjestelmän toteuttaminen luo edellytykset Tiehallinnon liikenteen hallinnantoimintalinjojen mukaiseen toimintatapaan. Järjestelmän avulla voidaan tuottaaliikenteen hallinnan ja kunnossapidon tarpeisiin tarvittavaa tietoa.

    Sujuvuus- ja häiriötiedottaminen vähentävät liikenteen ruuhkautumista ja lyhen-tävät matka-aikoja, sekä lisäävät matkustusmukavuutta 1). Häiriötilanteidentehokas hoitaminen vähentää ruuhkautumista ja lyhentää matka-aikoja merkit-tävästi 2). Matka- ja kuljetusaikojen ennustettavuus paranee huomattavasti, mikätehostaa logistisia prosesseja 3).

    Seuraavassa on esitetty yleisiä arvioita liikennetelematiikkajärjestelmien vaiku-tuksista liikenneturvallisuuteen.

    Muuttuvien varoitusmerkkien (liukas ajorata, tietyö, jne.) paikallisen käytön onarvioitu vähentävän ongelmatilanteiden onnettomuusriskiä n. 5-10 % 4).

    Muuttuvien nopeusrajoitusten on arvioitu vähentävän onnettomuuksia huonoissaolosuhteissa n. 20% 5).

    Kaistaohjausjärjestelmän vaikutuksia on Suomessa tutkittu Kuopiossa Vt5:llaKallansiltojen ohjausjärjestelmästä 6). Vaikutuksia ovat mm:- parantunut työ- ja liikenneturvallisuus- onnettomuusvähenemä on ollut yksi henkilövahinkoihin johtava ja muutama

    omaisuusvahinkoihin johtava onnettomuus vuodessa- lisäksi autoilijat kokevat liikenteen sujuvammaksi huoltotilanteissa.

    Kaistaohjaus vähentää onnettomuusriskiä tunneleissa kunnossapitotöiden ja häi-riöiden aikana n. 20 % 7).

    1), 2), 3) Tiehallinnon liikenteen hallinnan toimintalinjat -taustaraportti, TIEL 10000324), 5), 7) Liikenteen hallinnan kehittämisohjelma 2000–2005, Tielaitoksen selvityk-siä 50/20006) Liikenneministeriön tutkimusraportti: ”Kallansiltojen kaistaopastuksen vaikutus-selvitys 1999” Liikenneministeriön mietintöjä ja muistioita B28/99.

    ARVIOIDUT VAIKUTUKSET

  • 24Valtatie 1 Turku - Helsinki, Liikennetelematiikan esiselvitys

    EHDOTUS JATKOTOIMENPITEIKSI

    9. EHDOTUS JATKOTOIMENPITEIKSI

    Jatkotoimenpiteinä ehdotetaan seuraavia:

    - Neuvottelujen käynnistäminen tietoliikenneoperaattoreiden kanssa koko vä-lin Turku - Helsinki tietoliikenneyhteyden järjestämiseksi.

    - Tilapäisen tietoliikenneyhteyden toteuttamisen selvittäminen liikenne-keskusten välille vuosiksi 2003 - 2008.

    - Työryhmä esittää selvityksen esittelemistä tiepiirien johtoryhmille ja että tie-piirit ottavat selvityksen mukaisen liikennetelematiikkajärjestelmäntoteuttamisohjelmiinsa ja huomioivat siinä esitetyt ratkaisut jatkosuunnit-teluvaiheissa.

    - Järjestelmän käyttöön liittyvien yhtenäisten ohjausperiaatteiden ja vastuidenselvittäminen tiepiirien välillä.

    - Vaarallisten aineiden kuljetusperiaatteiden selvittäminen.

  • Valtatie 1 Turku - Helsinki, Liikennetelematiikan esiselvitys25

    LÄHDELUETTELO

    Tiehallinnon selvityksiä 19/2001: ”Liikenteen seurannan valtakunnallinenesiselvitys”.

    Tielaitoksen selvityksiä 63/2000: ”Uudenmaan tiepiirin liikenteen seurannanyleissuunnitelma".

    Liikenteen hallinnan kehittämisohjelma 2000 -2005, Tielaitoksen selvityksiä 50/2000.

    Tiehallinnon liikenteen hallinnan toimintalinjat -taustaraportti, TIEL 1000032.

    Liikenneministeriön tutkimusraportti: ”Kallansiltojen kaistaopastuksen vaikutus-selvitys 1999” Liikenneministeriön mietintöjä ja muistioita B28/99.

    LÄHDELUETTELO

  • 26Valtatie 1 Turku - Helsinki, Liikennetelematiikan esiselvitys

    LIITTEET

    LIITTEET

    1. Yleiskartta

    2. Onnettomuustarkastelu

    3. Yleiskartta, liikennetelematiikkalaitteet, avoin tieosa3.1 Välillä Kt40 – Paimio3.2 Välillä Paimio – Muurla3.3 Välillä Muurla – Lahnajärvi3.4 Välillä Lahnajärvi – Lohjanharju3.5 Välillä Lohjanharju – Kehä III

    4. Periaatepiirustus, avoin osuus

    5. Periaatepiirustus, tunneliosuus