valtion työnantajatoiminta 27092010

Suomen julkishallinnon menestyksen ja suorituskyvyn keskeiset lähteet 29.9.2010 Juha Kostiainen

Suomi on ollut yksi globalisaation suurista voittajista…

Edistyksellinen teollisuus- ja innovaatiopolitiikka (pitkäjänteinen ja

mittava T&K panostus)

Edistyksellinen sosiaali- ja koulutuspolitiikka (sosiaalinen oikeudenmukaisuus)

Taloudellinen kasvu ja hyvinvointi

=SUOMENMENESTYSMALLI

12.04.2023 2Juha Kostiainen

© Sitra 2009

12.04.2023Juha Kostiainen 3

Toimintaympäristön muutos (Sitra 2010)

© Sitra 2009

Virtaava maailma (Kostiainen & Sotarauta 2002)

PääomaTeknologia

InformaatioKulttuuri

AsiantuntijatYrityksetTuristit

Opiskelijat

Milano

SeoulSingapore

Boston

Tampere

Shanghai

Pietari


© Sitra 2009

Valtion velka, EUR miljardia

5

Lähde: VM, Valtiokonttori

12.04.2023Juha Kostiainen

© Sitra 2009

Asukasluvun muutos (%) vuodesta 2008 vuoteen 2020

12.04.2023Juha KostiainenLähde: Tilastokeskuksen väestöennuste 2009 ja väkiluku 2008

© Kuntarajat: TilastokeskusKL/JAH 7.10.2009

16,114,314,113,513,012,912,111,0

Koko maa 5,8 %

Lisääntyy eniten, %OulunÅlands lansbygdTampereenRiihimäen PorvoonMariehamns stadHelsinginJyväskylän

Vähenee eniten, %Itä-LapinPielisen KarjalanTorniolaaksonKehys-KainuunKeski-KarjalanJärviseudunSaarijärven-ViitasaarenPieksämäen

-16,9-15,8-15,2-14,5-10,3-9,6-8,3-8,3

10 - (9)5 - 10 (12)0 - 5 (13)

-5 - 0 (14)-10 - -5 (19)- -10 (5)

Seutukunnat 2009, Väestöennuste 2009

Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste 2009 ja väkiluku 2008

© Kuntarajat: TilastokeskusKL/JAH 7.10.2009

6

© Sitra 2009

”Kuluttaminen ei ole vain tuotteiden tai palveluiden ostamista, vaan tapa liittyä universumiin”.

Lazzarato 2006

Kuluttajuus


© Sitra 2009

Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot ja verorahoitus 1997-2010Käyvin hinnoin indeksoituina, 1997=100


97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08* 09e 10e100

110

120

130

140

150

160

170

180

190

Toiminta...

Lähde: Vuodet 1997-2008 Tilastokeskus. Vuosien 2009-2010 ennusteet Peruspalvelubudjetti 15.9.20091) Verorahoitus = verotulot + käyttötalouden valtionosuudet (kuntien tilinpäätösten mukaan)/Kuntaliitto

8

© Sitra 2009

19901980 2010

Aineellisenja henkisen

hyvinvoinninkehitys

2000

Teollinenhyvinvointiyhteiskunta

Ihmis- ja ratkaisu-keskeinen

palveluyhteiskunta

• NL:n romahdus• Suomen syvä lama

• Globaali talouskriisi 08

Geopolitiikan aika Globalisaation aika 1.0

Kestävä uudistuminen teollisen ajan rakenteista ihmis- ja ratkaisukeskeiseen

palveluyhteiskuntaan!

Globalisaation aika2.0


© Sitra 2009

Yksinkertainen/lineaarinen

Monimutkainen/Systeeminen

Nopea

Hidas

Muutosnopeus

Muutoksen luonne

Hierarkia

Jatkuva uusiutumiskyky= Strateginen Ketteryys

Tarvitsemme kipeästi uudenlaisia johtamisperiaatteita ja johtamiskäytäntöjä!

”Yritämme edelleen johtaa 21-vuosisadan

organisaatioita 20-vuosisadan

johtamisperiaatteilla ja -käytännöillä”

Gary Hamel 2007


© Sitra 2009

Strategisen ketteryyden mahdollistajat (Doz & Kosonen 2008)

Resurssien liikkuvuus

Johdonyhtenäisyys

Strateginen herkkyys

• Avoin strategiaprosessi

• Kohotettu strateginen valppaus

• Korkealaatuinen sisäinen vuoropuhelu

• Tuloksenteon ja resurssien omistajuuden irrottaminen toisistaan

• Tehtäväkierto

• Modulaariset rakenteet

• Yhteiset tavoitteet ja keskinäinen riippuvuus

• Ylimmän johtotiimin yhteistyökyky

• Pää-/toimitusjohtajan johtamistyyli/-ote

OECD:n maa-arvio Suomesta, julkistettu 31.5.2010

Toteutettu nopean strategian viitekehyksellä


© Sitra 2009

Nopean strategian viitekehys julkiselle sektorille (OECD 2010)

• Strateginen näkemys- Kyky ymmärtää ja tasapainottaa hallituksen arvoja,

yhteiskunnallisia preferenssejä, nykyisiä ja tulevia kustannuksia ja hyötyjä sekä asiantuntijatietoa

- Kyky hyödyntää näitä suunnittelussa, priorisoinnissa ja päätöksenteossa

• Yhteinen tahtotila- Sitoutuminen yhteiseen visioon ja kokonaistavoitteisiin;

hallinto- ja organisaatio rajat ylittävä yhteistyö tavoitteiden saavuttamiseksi

• Resurssien joustavuus- Kyky liikutella resursseja muuttuvien prioriteettien

mukaisesti ja tukea innovaatiota hyötyjen saamiseksi; kyky lisätä toiminnan tehokuutta ja tuottavuutta


Strateginen näkemys


© Sitra 2009

Strateginen näkemys (OECD 2010)

• Todennettuun tietoon perustuva päätöksenteko- Ei yhtenäistä kokonaisuutta eikä juurtunutta työtapaa, ei

business-caseja (kustannus/hyödyt, vaikutusarviointi, kuulemiset)

- esim. PARAS ja ALKU (tavoitteet, tulosindikaattorit)

• Kansalaisten osallistuminen- Painotus sähköisissä keinoissa, ei kasvokkaisuudessa;

vaihtoehtojen kustannus/hyödyistä ei tietoa; ei riittävää palautetta ideoiden kohtalosta

- Suora kontakti kansalaisiin oleellista myös valtionhallinnossa


© Sitra 2009

• Tulevaisuusselonteot- Kaventunut näkökulma selonteoissa- Ministeriöiden tulevaisuuskatsaukset eivät muodosta

kokonaisuutta

• Strateginen visio- Hallituksen strateginen visio ei riittävän selkeä- Kehittämisohjelmien suhde toisiinsa epäselvä


Yhteinen tahtotila


© Sitra 2009

Yhteinen tahtotila (OECD 2010)

• Kokonaisvisio ei näy operationaalisella tasolla- Siilomainen valmistelu ja toimeenpano

• Tulosohjaus ei kannusta yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen- Huomio yksityiskohtaisissa prosessimittareissa

hallitusohjelmaa tukevien strategisten toimenpiteiden sijaan

• Poikkihallinnollinen koordinointi ja yhteistyö vaatii työtapojen muutosta- Jokaisella henkilöllä oltava tilaa toimia saamiensa

reunaehtojen puitteissa kaikilla tasoilla


© Sitra 2009

• Johtaminen- Politiikan ja hallinnon rajapinta selkeäksi- Kansliapäälliköiden liikkuvuus; liikkuvuus yleisemmin- Valtioneuvoston ytimen roolin vahvistaminen, VNK:n

proaktiivisempi rooli- Johtajuusidentiteetin vahvistaminen


© Sitra 2009

Kansainväliset esimerkit: Konserniohjaus policyjen valmistelussa ja toteutuksessa

20

Str

ate

gin

en

koh

ere

nssi

High

Low Operationaalinen koherenssi

Low

High

1

43

2

•Iso-Britannia

•Tanska

• Hollanti

•Tšekki

• Ranska• Viro

• Norja

1. Operationaalinen ja strateginen koherenssi vähäistä: vähäinen määrä valtiokonsernia koskevia policyja / valtion toimijoiden vastuut kapeat. Policyjen noudattaminen perustuu vapaaehtoisuuteen

2. Operationaalinen koherenssi korkeaa, strateginen koherenssi vähäistä: vähäinen määrä valtiokonsernia koskevia policyja / valtion toimijoiden vastuut kapeat. Policyjen noudattaminen pakollista tai osittain pakollista

• Norjassa ja Hollannissa on panostettu erityisesti IT-politiikkaan. Yhteisten IT-standardien noudattaminen on pakollista

3. Strateginen koherenssi korkeaa, operationaalinen vähäistä: useita koko valtiokonsernia koskevia policyja ja/tai niitä tukevia sähköisiä työkaluja / laajoja koko valtion kattavia vastuita. Policyjen noudattaminen perustuu vapaaehtoisuuteen

• Tanskassa ja Ranskassa on useita valtiokonsernin policyja ja niitä tukevia työkaluja. Yhteisten policyjen noudattaminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja tästä syystä noudattaminen on vähäistä

• Myös Virossa on useampi valtiokonsernille yhteinen policy

4. Strateginen ja operationaalinen koherenssi korkeaa: useita koko valtiokonsernia koskevia policyja ja/tai niitä tukevia sähköisiä työkaluja ja koko valtion kattavia vastuita, policyjen noudattaminen pakollista tai osittain pakollista

• Tšekissä on useita valtiokonsernin yhteisiä policyja (IT-politiikka ja standardit, taloushallinto, hankinnat) ja näitä tukevia työkaluja, esim. yhteiset IT-standardit


Resurssien joustavuus


© Sitra 2009

Resurssien joustavuus (OECD 2010)

• Hallituksen strategia-asiakirjan ja budjettikehyksen erillisyys- Prioriteettien muuttuessa rahat eivät liiku

• Tuottavuusohjelman jatko- Ei vain mistä, vaan miten saadaan tehokkuutta - innovaatiot

• Työvoiman liikkuvuus

• Työvoimakysymys


© Sitra 2009

Huoltosuhteen kehitys vuosina 1950-2050


195019511952195319541955195619571958195919601961196219631964196519661967196819691970197119721973197419751976197719781979198019811982198319841985198619871988198919901991199219931994199519961997199819992000200120022003200420052006200720082009201020112012201320142015201620172018201920202021202220232024202520262027202820292030203120322033203420352036203720382039204020412042204320442045204620472048204920500

102030405060708090

100%

Lähde: Tilastokeskus

65 vuotta täyttäneet

0-19-vuotiaat

23

© Sitra 2009

Staff Mobility in the Finnish Public Administration (1999-2004)


Source: Ministry of Finance, Finland; in OECD Public Governance Reviews Finland - working together to sustain success 5/2010

Hallinnon tasojen välinen ohjaus


© Sitra 2009

Hallinnon tasojen välinen ohjaus (OECD 2010)

• Valtionhallinnon vahva visio, joka rakennetaan yhdessä alue- ja paikallistason kanssa (osallistuminen ja kuuleminen)

• Alue- ja paikallishallinnon kytkeminen tulevaisuusraportoinnin ja tietoon perustuvan päätöksenteon kehittämiseen

• Tavoitteet uudistuksille; business caset (kustannus/hyödyt, vaikutusarviointi, kuulemiset)

• Maakuntien liiton suhde aluehallintoon (kehitysvastuu/budjettivalta)

• Valtion ohjausvoiman vahvistaminen yhteisen agendan kautta, mutta myös tarjoamalla välineitä


© Sitra 2009

Hankkeen tavoitteena on muuttaa virastot sähköisiksi, yhtenevät IT-käytännöt ja lisää interaktiivisia palveluita.- D115: julkishallinnon palvelunumero- DE-Mail: suojattu sähköposti transaktioihin- Deutschland.de ja Bund.de-portaalit

Vuoteen 2005 mennessä lasketut säästöt €780 milj.

Saksassakin tehdään

Yhteys paikallis-, osavaltio- ja

valtiohallintoon yhdellä soitolla!

Kansalaisten ja yritysten asiointiin tarkoitettu suojattu

sähköposti.

Johtaminen


© Sitra 2009


”Johtamiskäyttäytyminen on tavoitteellista vuorovaikutusta” (Nissinen 2009)

© Sitra 2009

Julkisen johtamisen osaamisvaatimukset (Virtanen & Stenvall 2010)

• Käsitteellinen ajattelukyky• Vuorovaikutustaidot• Tavoitteellinen työskentelytapa• Kyky mahdollistaa optimaaliset

työskentelyolosuhteet• Kokonaisuuksien hallinta• Johtamistyön periaatteellisen puolen oivaltaminen• Kyky uudistua ja uudistaa


© Sitra 2009

Julkisuus

• Läpinäkyvyyden vaatimus kasvaa• Medioiden kriittinen rooli pitää ymmärtää• Uutisoinnin nopeus ja kattavuus, erityisesti ikävät uutiset

leviävät nopeasti moneen kanavaan• Viihteellistyminen, julkkikset ohittavat helposti asia-aiheet • Sosiaalisen median haaste; kansalaiset osallistuvat itse

keskusteluun, mutta sisältö on toimittamatonta ja sattumanvaraista

• Pirstaleisuus; medioiden lukumäärä on iso ja uutistulva on valtava, joten kansalaisten huomiota on entistä vaikeampi saada

• Paine yksinkertaistaa monimutkaisia asioita – strategian sisältö ei ole uutinen


© Sitra 2009

Nettisukupolven ominaisuuksia (Tapscott 2009)

• He haluavat vapautta (erityisesti valinnan ja ilmaisun) enemmän kuin edelliset sukupolvet

• He edellyttävät läpinäkyvyyttä organisaatioilta, joiden kanssa ovat tekemisissä

• He vaativat eettisyyttä ja avoimuutta työpaikoiltaan ja ostospaikoiltaan

• He odottavat työltä, koulutukselta sosiaaliselta elämältä viihtyisyyttä ja hauskuutta

• He osaavat yhteistyön ja suhdetoiminnan; ovat nopeita ja innovatiivisia


© Sitra 2009

Uudenlaista johtajuutta etsimässä (Mintzberg 2009)

• Communityship- between leadership and citizenship- Not a heroic type of leadership- Engaged and distributed management- ”A community leader is personally engaged in order to engage others, so that anyone and everyone can exercise initiative.”

- Neither micromanaging, nor ”macroleading”


© Sitra 2009

Uudenlaista johtamiskoulutusta

• Nykyinen johtamiskoulutus perustuu pääosin tieteellisen liikkeenjohdon ja sen johdannaisten paradigmaan

• Merkittävä osa koulutuksesta nimensä mukaisesti koulumuotoista

• Tarvitaan enemmän kontekstisidonnaisuutta eli mitä tarvitaan tietyssä tehtävässä ja tilanteessa

• Lisäksi valmentavaa valmiuksien kehittämistä ja poikkihallinnollisuuden opettelua

• Esimerkiksi ministeriöiden yhteisiä ohjelmia, joissa- Perinteistä koulutusta- Valmennusta ja mentorointia- Hallitusohjelmapohjaisia strategiatöitä poikkihallinnollisissa

tiimeissä, omistajana yksi kansliapäällikkö- Työkiertoa osana koulutusta


Julkishallinnon johtamisohjelma


© Sitra 2009

Luoda ihmiskeskeisempää ja tehokkaampaa julkista hallintoa johtajuutta kehittämällä

Vahvistaa julkishallinnon sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja päätöksentekoa

Kehittää monituottajamalleja, jotka lisäävät tuottavuutta ja synnyttävät uutta liiketoimintaa

Kasvattaa hyvinvointia lisäämällä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja valinnanvapautta

Ohjelman tavoitteet


© Sitra 2009

Kehittämisen painopisteet


Asiakkaat Johtajuus

Toimintamallit Uudistuminen

Valtio

Poliittinen johtaminen

Ammatti-johtaminen

Kunta

38

Valtion konserniohjaus ja -johtaminen -hanke

Sitra / Julkishallinnon johtamisohjelma


© Sitra 2009

Juha Kostiainen

Valtion konserniohjauksen ja –johtamisen nykytila

• Keskustelu valtiokonsernin kohdealueista (mitä kattaa) ja konserniohjauksen sisällöstä (substanssi, toimivalta/mandaatit; menetelmät, välineet) kasvavan kiinnostuksen kohteena

• Pääpaino kehitystyössä ollut nk. konsernipalveluissa (esim. IT, HR, talous, hankinnat, toimitilat –palvelukeskuksissa)

• Sisältöperusteinen konsernitasoinen kokonaistarkastelu ei ole edistynyt

• Valtion konserniohjaus ja -johtaminen ei ole näkyvässä roolissa myöskään muiden Euroopan maiden kehittämisagendalla (vrt. Sitran toteuttamat benchmarkingit)

• OECD:n Suomen julkisen hallinnon arvioinnin vahvat suositukset konserniohjauksen ja –johtamisen vahvistamiseksi

12.04.2023 40

© Sitra 2009

Juha Kostiainen

Valtion konserniohjauksen ja –johtamisen painopisteet – Sitran näkökulma

1) Valtiokonsernin tarkastelu kokonaisvaltaisesti systeeminä sekä ilmiölähtöiset kehitysideat ja –ratkaisut

2) Konserniohjauksen ja –johtamisen sisällön laajentaminen, konsernistrateginen ajattelu

-> lainvalmisteluprosessin kehittäminen-> valtion henkilöstövoimavarojen strateginen johtaminen-> tutkimus- ja innovaatiopolitiikan strategisen ohjauksen ja johtamisen vahvistaminen (TIN:n rooli ja tehtävät)-> todennettuun tietoon perustuvan päätöksen teon kehittäminen (evidenced-based policy making)

3) Konserniohjaus ja toimeenpanokyky (eli miten ja kenen toimesta toimintaa ohjataan, tavoitteet asetetaan, resursoidaan ja toteutetaan?)

4) Referenssimallien puuttuessa Suomella on aito mahdollisuus toimia ennakkoluulottomana ja aktiivisena valtion konserniohjauksen ja –johtamisen kehittäjänä ja edelläkävijänä!

12.04.2023 41

Parempaan lainvalmisteluun -hanke

Sitra/julkishallinnon johtamisohjelma


© Sitra 2009

Hankkeen taustaa• Lainvalmistelun kehittämiseksi ja laadun parantamiseksi on käynnistetty useita valtioneuvoston

sisäisiä hankkeita parin viimeisen vuosikymmenen aikana. Hallituksen tavoitteena on parantaa erityisesti seuraavia lainvalmistelun osatekijöitä: valmistelun avoimuus ja sidosryhmien osallistumismahdollisuudet, vaihtoehtojen arviointi, vaikutusten arviointi, säädöshuolto (säädösympäristön selkeys, ymmärrettävyys ja lakitekninen laatu)

• Hallitus totesi viime vuonna, että tavoitteiden toteutuminen on puutteellista kaikilla osa-alueilla. Suurimmiksi ongelmiksi nähtiin ajan ja henkilöstön puute. Hallitus päätti näiden johtopäätösten perusteella muun muassa, että: lainvalmistelun henkilöresurssikysymyksiin kehitetään uusia ratkaisuja ja lainvalmistelun kehittäminen ja sen seuranta organisoidaan ja kirjataan tulossopimuksiin kaikissa ministeriöissä.

• Lainvalmisteluprosessia arvioidaan myös kahdessa meneillään olevassa muussa hankkeessa. Valtioneuvoston kanslian hanke Lainvalmistelun laatuselvitys eräiden käytännön kokemusten perusteella valmistuu maaliskuussa 2010. Hankkeessa selvitetään valittujen konkreettisten lainvalmisteluhankkeiden avulla valmisteluprosessin puutteita ja kehittämistarpeita. Hankkeen tulokset otetaan huomioon suunniteltavan hankkeen alusta alkaen.

• Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos toteuttaa vuosina 2009–2010 Paremman sääntelyn kriittinen arviointi -hankkeen, jossa pyritään luomaan yleiskuva hallituksen ohjelmaan kuuluvasta Paremman sääntelyn ohjelmasta, sen toteutuksesta ja tuloksista. Arvioinnin päätavoitteena on analysoida tähänastista toimintaa ja sen tuloksia sekä toisaalta pohtia myös sitä, ovatko ohjelman sisältämät keinot kaikilta osin osuvia ja tehokkaita johtaakseen tavoiteltuihin tuloksiin.


© Sitra 2009

Hankkeen tavoitteet• Parantaa lainvalmisteluprosessin* laatua ja tuottavuutta valtioneuvoston ja

ministeriöiden tasolla. • Ottaa käyttöön uudistettu lainvalmisteluprosessin ideaalimalli ja parantaa

keskeisten toimijoiden osaamista. • Valmistella lainvalmisteluprosessin pitemmän aikavälin kehittämistä palveleva

visio, jolla tavoitellaan kokonaisuuksien hallintaa ja poikkihallinnollisuutta• Hankkeen vaiheessa 1. kuvataan lainvalmistelun todellinen kulku kolmessa

pilottiministeriössä ja laaditaan kehittämisehdotusten perusteella ideaalimalli. • Vaiheessa 2. innovoidaan visio lainvalmisteluprosessista osana valtion

konserniohjausta

*) Lainvalmistelun vaiheet:

Esi- ja perusvalmistelu

Lausuntovaihe ja jatkovalmistelu

Kääntäminen ja laintarkastus

Saattaminen esittelykuntoon ja käsittelyvaltioneuvostossa ja tasavallan presidentin päätös

Ilmoittaminen ja lähetekeskustelu valiokuntakäsittely

Pöydällepano sekä I ja II käsittely sekä tarkastusvaihe ja eduskunnan vastaus

Vahvistaminen ja julkaiseminen säädöskokoelmassa


© Sitra 2009

Nykyprosessien virtaviivaistaminenja/tai harmonisointi

Lainvalmisteluprosessin uudistamisen ambitiotasot / Kalvon copyright Talent Partners

Toiminnan uudelleensuunnittelu;

uudet toiminta-mallit

PotentiaalisetHyödyt/vaikuttavuus Strategiset

hyödyt

Kohtalaiset parannuksettuottavuudessa ja laadussa

Kriittisten prosessienuudelleensuunnittelu

Nykyprosessiendokumentointi

Muutoksen haastavuus

Pienetvaikutukset

Merkittävät parannuksettuottavuudessa ja laadussa

= HANKKEEN FOKUS!

45


© Sitra 2009

• Uusi näkökulma: henkilöstön hyvinvoinnin tukeminen osana innovointitoimintaa – yleensä on erotettu toisistaan

• Innovaatioiden hidasta leviämistä tarkastellaan rinnakkain työn tuottavuuden, henkilöstön jaksamisen ja motivaatiotekijöiden kanssa

• Kansainvälistä kiinnostusta• Työterveyslaitos, Aalto-yliopisto/TKK

ja VTT (toteutuskonsortio) sekä Sitra ja Tekes (rahoitus).

• b

• Dokumentti prosessista Valtion työmarkkinalaitoksella

• Perinteisistä lähtökohdista täysin poikkeavat toimintatavat antoivat henkilöstölle mahdollisuuden toimia itseohjautuvasti

• Itseuudistuvan organisaation piirteitä ovat mm. uudenlainen johtaminen, aito asiakas- ja ihmislähtöisyys, ennakkoluulottomuus, avoimuus, dialogisuus, keskeneräisyyden ja epävarmuuden sietäminen ja jatkuva oppiminen

INNOVOINTI - Johtamisella innovaatioita ja

hyvinvointia julkiselle sektorille

Kohtaamisten voima- itseuudistuva

toimintakulttuuri


© Sitra 2009

Sopimus

Palvelu Informaatio

Ihmiskeskeinen monituottajamalli


Kunta (valtio): arvopohjainen hankinta

3. sektori Yritys

Yhteiskun-nallinen

yritys

Kunnan oma

tuotanto

Tilaaja

Palvelu-tuottajat

47

KansalaisetKäyttäjät

Kehittämiskumppanuus, osaamisen liikkuvuus

Palaute

© Sitra 2009

Yhteenveto – mitä tarvitaan

• Monituottajamallien hyödyntämistä; pitkän aikavälin palvelustrategia liittyen rakenteeseen

• Arvoperusteista (vaikuttavuusperusteista) hankintaa• Kansalaisten osallistaminen palveluiden kehittämiseen• Henkilökunnan kannustin- ja palkitsemisjärjestelmiä• Henkilökunnan työkiertoa• Poliittisen ja ammattijohdon roolien selkeyttämistä;

tuotannon johtamista ei-poliittisista lähtökohdista• Mitattavia tavoitteita; tuottavuus, asiakastyytyväisyys,

innovaatiot, henkilökunnan kierto jne.• Johtajuuden kehittämistä kaikilla tasoilla


12.04.2023 Juha Kostiainen

”Maailma on pelkkää monimuotoisuutta ja erilaisuutta.”

Michel de Montaigne (1533-1592)

49

valtion työnantajatoiminta 27092010

Documents