vantaa · tys väheni 1700-luvulla ja edelleen 1812, kun helsingistä tuli pääkaupunki ja...

VantaaKaupunkisuunnittelu

Toimitiloja Vantaankosken asemalle / Ratastie 4

Asemakaavan muutoksen selostus,joka koskee 7.12.2010 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002104

Kaupunkisuunnittelulautakunta 7.12.2010

Asemakaavamuutos nro 002104, 7.12.2010

1

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

AsemakaavamuutosVantaan kaupungin 17. kaupunginosa, Martinlaaksoosa korttelia 17106

Kaava-alueen sijaintiAlue on tontti 17-106-3 osoitteessa Ratastie 4

Sijaintikartta ja suhde kaupunkirakenteeseen.

2. TIIVISTELMÄ

Kiinteistöosakeyhtiö Sanomalan keskusalue / Sanoma Oyj hakee Ratastie4:ssä sijaitsevan liiketontin kaavamuutosta toimistorakentamiseen.

Tontti on rakentamaton. Oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa alue on työpaikka-aluetta, mutta Monsaksenraitin pohjoispuolella sijaitsee vahastaan pientaloalue.

Voimassa olevassa asemakaavassa tontti on liikerakennusten korttelialuetta KL,jonka tonttitehokkuus on e = 0,50, rakennusoikeus 3 538 k-m2 ja suurin sallittukerrosluku kaksi.

Tontti esitetään muutettavaksi toimistorakennusten korttelialueeksi KT, tontti-tehokkuudella e = 1,2, mikä tuottaa 8 491 k-m2 (kerrosneliömetrin) rakennus-oikeuden. Siitä 1 500 k-m2 saa käyttää liiketiloja varten. Suurin sallittu kerros-luku olisi kuusi. Rakennus tulee sijoittaa kiinni tontin rautatien puoleiseenreunaan.

Kaavamuutosta perustelevat yleiskaava ja sijainti Kehäradan aseman vieressä.Aseman viereisillä yritystonteilla on käytetty e = 1,2 – 1,3 tonttitehokkuuksia,vaikka pohjoispuolisella pientaloalueella tonttitehokkuus onkin vain e = 0,20.

Alueen pohjoispuoliset omakotiasukkaat ovat vastustaneet kaavamuutosta.Kaavamuutosta on vastustettu myös nettiadressilla. Mielipiteiden johdostakerrosluku on pientalotontin eteläpuolella kaksi.


2

3. LÄHTÖKOHDAT

Selvitys suunnittelualueen oloista

1950-luvulta alkaenrakennettua omakoti-

aluetta.

Voimalantie on tarkoitusjatkaa Kehäradan ali.

Kaksikerroksinentoimistotalo (1990)

näkyy maisemassa.

Toimitilatontti on nytautiotonttina.

1950-luvulta alkaenrakennettua omakoti-

aluetta.

Suuri rantatie(Monsaksenraitti)

reunapuustoineen toimiikevyen liikenteen

yhteytenä asemalle.

Viisikerroksinentoimitalo (2002),

asemakaava salliikuudennen kerroksen,pohjoissiipi matalampi.

Yleiskaavan työpaikka-alue on vielä avointaniittyä ja metsää.

Kehäradan jatkeLentoasemalle valmistuu2014.

Vantaankosken rautatie-aseman tuleva pohjoinensisäänkäynti. Radan ylirakennetaan silta.

Kaavoitettava tontti onnyt metsää.

Bussiterminaali.

Liityntäpysäköintialuevalmistui 2010.

Vantaankosken asemaneteläinen sisäänkäynti.

Martinkyläntie (pääkatu),liittymä Ratastielle.

TKa 11.10.2010Ilmakuvapohja © Vantaan

kaupunki 2009

Lähiympäristön analyysi.

LuonnonympäristöTontilla on nyt kuusimetsää. Maaperältään tontti on pääosin moreenia, alempa-na silttiä. Tontilla ei ole inventoituja luontokohteita.

Rakennettu ympäristöTontti on rakentamaton. Tontin 17-106-3 pinta-ala on 7 076 m2, tonttitehokkuuse = 0,50 ja siitä laskettu rakennusoikeus 3 538 k-m2.

Tontin pohjoispuolinen Myllymäen omakotialue syntyi sotien jälkeen 1950-luvulla, mutta alueella on omakotitaloja eri vuosikymmeniltä.

Martinlaakson yritysalue alkoi syntyä 1970-luvulla. Alueelle tulivat ensinVantaan Energian voimalaitos (1975) ja punatiilinen Sanoman painotalo (1977),sitten Hansaprint (1985). 1990-luvulta alkaen yritysalueelle on rakennettu lisääyritysten toimitiloja, kuten Pöyry 1991 (Jaakonkatu 3), Siemens Nixdorf 1993(Jaakonkatu 2), VTI Technologies Oy 1997 (Myllynkivenkuja 6), Labsystems2002 (tontin lounaispuolella, Ratastie 2) sekä teollisuustalo 2007 (Myllynkiven-kuja 1). Yritysalueelle on sijoittunut korkeaan tietotaitoon, ympäristöosaamiseenja informaatiotuotantoon erikoistuneita yrityksiä.

Vantaankosken asema avattiin liikenteelle 1991 ja tontin eteläpuolelle valmistuiliityntäpysäköintialue 2010. Kehärata Vantaankoskelta Lentoasemalle jaedelleen Tikkurilaan valmistuu 2014. Monsaksenraitilta rakennetaan kevyenliikenteen silta rautatien yli. Sillalta tulee portaat ja hissi Vantaankosken


3

asemalle, joten tontti sijaitsee aivan rautatieaseman sisäänkäynnin vieressä.Rautatieaseman itäpuolella on bussiterminaali.

PalvelutLähin kauppa on Martinlaaksossa Laajavuorentiellä K-supermarket. Martinlaak-son asemalle valmistuu noin 9 000 k-m2:n suuruinen kauppakeskus syksyllä2011. Asemakaava sallii liiketilojen rakentamista myös Vantaankosken asemanitäpuolelle (3 500 k-m2).

Liikenne- Autoliikenne: Ratastieltä pääsee Martinkylätien kautta mm. Hämeenlinnan-väylälle. Vantaankosken alueesta on laadittu liikenneselvitys (Strafica Oy 2004),jonka mukaan alueelle voidaan sijoittaa rakentamista yhteensä noin 500 000 k-m2. Rataspolulla tulee esiintymään Vantaankosken aseman huoltoliikennettä.Muuta huoltoliikennettä Rataspolulla ei ole tarkoitus sallia.

Sanomatie ja Sanomatien liittymä Kehä III:lle valmistuvat 2012.

- Joukkoliikenne: Tontti sijaitsee Vantaankosken aseman vieressä. Asemanitäpuolella on bussiterminaali, jonne tullaan rakentamaan kevyen liikenteen siltaMonsaksenraitin kohdalle. Asemalta on bussiyhteyksiä eri puolille Vantaata jaEspooseen. Helsingin linjan 453 päätepysäkki on tarkoitus siirtää Vantaankos-ken asemalle (Vantaan linjastosuunnitelma 2008 – 2013, YTV 2008).

- Kevyt liikenne: Monsaksenraitti on rautatieasemalle johtava jalankulku- japyöräilykatu.

Kulttuurihistorialliset kohteet- Monsaksenraitti on ollut osa Suurta rantatietä eli varhaiskeskiaikaista maan-tietä Turusta Viipuriin. Tie on Suomen vanhimpia maanteitä. Tie kulki kirkoltakirkolle ja johti Turun linnasta Viipurin linnaan, joka on 1200-luvulta. Tien merki-tys väheni 1700-luvulla ja edelleen 1812, kun Helsingistä tuli pääkaupunki jaliikenne alkoi suuntautua sinne. Osuus Hämeenkylästä Vantaankoskelle muu-tettiin maantiestä kylätieksi vuonna 1906 ja samalla Hämeenkylästä Helsinkiinjohtava kylätie muuttui maantieksi; se on nyt Vanha Hämeenkyläntie. Tästäsyystä Suuri rantatie onkin voinut katkeilla useaan osaan Hämeenkylän jaVantaankosken välillä. Tien korvaava Helsingin ohikulkutie (Kehä III) valmistui1960-luvulla. Tiemuseo inventoi Suuren rantatien vuonna 1991. Tiestä mahdol-lisesti löytyvät vanhat rakenteet ovat muinaismuistolain suojaamia muinais-muistoja. Kaavamuutos ei koske Monsaksenraittia, mutta rajautuu siihen.

Tekninen huoltoVesi- ja viemärijohdot ovat Monsaksenkujan eteläpäässä ja sadevesiviemäriRatastiellä.

Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt- Lentomelu: Alueen lentomelutaso on noin 60 dB (Ilmailulaitos 2002, vuosien2003-2030 verhokäyrä).

- Rautatiemelu: Rautatien melutaso tontin itärajalla on alle 55 dB (ennuste2030).

- Tieliikennemelu: Tieliikenteen melutaso on tontin etelärajalla noin 53 dB japohjoisrajalla noin 56 dB (mallinnus v. 2005). Ennusteen mukaan tieliikenteenmelutaso tontin etelärajalla olisi noin 55 dB ja pohjoisrajalla noin 60 dB vuonna2030. Tontille kantautuu tiemelua sekä Kehä III:lta että Martinkyläntieltä.


4

MaanomistusTontin omistaa Kiinteistöosakeyhtiö Sanomalan keskusalue / Sanoma Oyj.

Suunnittelutilanne

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteetTavoitteena on mm. että työpaikka-alueita ei sijoiteta erilleen muusta yhdys-kuntarakenteesta. Valtioneuvosto 13.11.2008.

MaakuntakaavaUudenmaan maakuntakaavassa alue ontaajamatoimintojen aluetta. Martinlaakso onmerkitty keskustatoimintojen alueeksi.Ympäristöministeriö 8.11.2006.

Ote Uudenmaan maakuntakaavasta. Taajamatoimintojen alue. Keskustatoimintojen alue. Virkistysalue.

Viheryhteystarve. Seutuliikenteen rata.

—(K)— Maakaasun runkoputki. Lentomelualue. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen

kannalta tärkeä alue, tie tai kohde.Kehäkaupungin kehittämisvyöhyke.

YleiskaavaKaupunginvaltuuston 17.12.2007 hyväksy-mässä oikeusvaikutteisessa yleiskaavassaalue on työpaikka-aluetta TP.

Ote yleiskaavasta.A1 Tehokas asuntoalue. A3 Pientaloalue. ET Yhdys-kuntateknisen huollon alue. L Tieliikenteen alue.LR Raideliikenteen alue. P2 Palvelujen alue.PY Julkisten palvelujen ja hallinnon alue. T Teollisuus-ja varastoalue. TP Työpaikka-alue. VL Lähivirkistys-alue. VU Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue.c Keskustatoimintojen alakeskus. (LJ)- Joukkoliiken-teen terminaali. (m1)- Lentomeluvyöhyke 1 (LDEN yli 60dB). (m2)- Lentomeluvyöhyke 2 (LDEN 55-60 dB).(Z)- Voimansiirtolinja. Ohjeellinen ulkoilureitti.

Historiallinen tie. Ohjeellinen raideliikenteenlinjaus. Alueen raja. –·–·–· Osa-alueen raja.

Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja.


5

Asemakaava- Ensimmäinen asemakaava on nro 170400, Vantaankoski 1, vahvistettusisäasiainministeriössä 21.5.1975.

- Voimassa oleva asemakaavassa nro 701100, joka on hyväksytty kaupungin-valtuustossa 15.12.2008 ja tuli voimaan 13.1.2010, tontti on liikerakennustenkorttelialuetta KL, tonttitehokkuus on e = 0,50. Suurin sallittu kerrosluku onkaksi (II). Tontille saa rakentaa maanalaisen pysäköintitilan (map). Kaavasisältää tonttijaon. Kaavamääräysten mukaan alueelle ei saa sijoittaa päivittäis-tavaramyymälää. Autopaikkojen vähimmäismäärä on liiketiloille 1 autopaikka /50 k-m2. Autopaikkoja saa sallitun kerrosalan lisäksi rakentaa tasoihin.

Ote ajantasa-asemakaavasta.

AOTP1

KLKTTY

KTYLPLRAe = 0,50II

map

Yhdistettyjen pientalojen ja pienteolli-suusrakennusten korttelialue.

Liikerakennusten korttelialue.Toimistorakennusten ja/tai ympäristöähäiritsemättömien teollisuus- ja varas-torakennusten korttelialue.Toimitilarakennusten korttelialue.

Yleinen pysäköintialue.Rautatieaseman alue.

Tonttitehokkuus.

Suurin sallittu kerrosluku (roomalaisinnumeroin).Maanalainen pysäköintitila.

RakennusjärjestysVantaan rakennusjärjestys, Kv 15.11.2010, voimaan 1.1.2011.

Tonttijako- ja rekisteriAlue on Vantaan kiinteistörekisterissä. Uusi tontti 17-106-3 (7076 m2) muodos-tuu tontista 17-106-2 (6591 m2) ja määräalasta 411-2-44-M601 (485 m2).

PohjakarttaPohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284 / 1999 vaatimukset.

RakennuskiellotEi ole.


6

4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

KaavamuutoshakemusKiinteistöosakeyhtiö Sanomalan keskusalue / Sanoma Oyj haki kaavamuutosta10.5.2010 toimistorakentamiseen tonttitehokkuudella e = 1,2 siten, että hankevoisi sisältää liiketiloja 1500 k-m2 ja sallittu kerrosluku olisi kuusi. Tonttisijaitsee Kehäradan aseman vieressä ja on yleiskaavassa työpaikka-aluetta.

EnnakkoneuvottelutSanoma Oyj on neuvotellut kaavamuutoksesta 31.5.2010 ja 26.8.2010.

SuunnitteluohjelmaKaavamuutostyö otettiin kaupunkisuunnittelun syksyn 2010 suunnitteluohjel-maan, jonka kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 13.9.2010 ohjeellisena.

Osallistuminen ja vuorovaikutusOsallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin 27.8.2010, lähetettiin osallisille jajulkaistiin internetissä.Vireille tulosta ilmoitettiin Vantaan Sanomissa 4.9.2010.Aluearkkitehti oli tavattavissa myös puhelimitse.Mielipiteet pyydettiin 5.10.2010 mennessä.

Osallisia kaavoituksessa olivat hakija, alueen sekä viereisten ja vastapäistenalueiden omistajat, vuokralaiset ja asukkaat (naapurit), kaupunginosan tailähialueen asukkaat, yritykset, työntekijät, asukas- ym. yhdistykset, kaupunginviranomaiset, Uudenmaan liikenne-, elinkeino- ja ympäristökeskus ELY,Ratahallintokeskus, Vantaan Energia Oy, Elsa Oyj, Helsingin seudun ympäris-töpalvelut HSY, Helsingin seudun liikenne HSL, kunnan jäsenet ja ne, jotkakatsovat olevansa osallisia.

Saadut mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen 1. Pirjo Salo, liikenneinsinööri, 2.9.2010:Ratastien/Martinkyläntien liittymän toimivuudesta ruuhka-aikaan on tullutpalautetta kaupungille. Valot tarvitaan liittymään viimeistään Sanomanhankkeen toteuduttua. Ratastien/Martinlaaksontien liittymään on siis hyvä tehdätoimivuustarkastelu, jossa tarkastellaan miten liittymä toimisi liikennevaloillaSanoman hankkeen toteuduttua. Tässä hankkeessa 7 metrin peruutusväli parkkipaikalla on riittävä. Sanoman alueen kuvaa tutkittuamme huomasimme, että tonttiliittymien luku-määrän tulisi olla pienempi. Tontin sisällä voisi esimerkiksi kulkea Ratastiensuuntainen ajoyhteys ja tontilta olla yksi liittymä Ratastielle.

Tontilta on vain yksi liittymä Ratastielle. Tontin kaikki liikenne tulee johtaaRatastieltä. Martinkyläntien ja Ratastien risteykseen rakennetaan liikennevalot.

2. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos 14.9.2010:- katujen ja tonttiliittymien suunnittelun yhteydessä huomioitava osoitteiden sel-keys ja loogisuus. Tonttiliittymän tulee sijaita osoitteen mukaisessa kohdassa.- Suuret ja/tai korkeat rakennukset on sijoitettava tontille siten, että pelastus-laitoksen raskaalla ajoneuvokalustolla pystytään operoimaan niiden välittömäs-sä läheisyydessä. Huomioitava mahdolliset kansirakenteet.

Tontille tulee osoite ja tonttiliittymä Ratastieltä. Lisäksi pelastaminen onmahdollista Rataspolulta ja Monsaksenraitilta.

3. Myyrmäen aluetoimikunta 14.9.2010 päätti, että "Monsaksenraitti on ollutosa Suurta rantatietä eli keskiaikaista maantietä Turusta Viipuriin. Aluetoimi-kunta esittää, että tontille tuleva yrittäjä huomioisi ja käyttäisi hyväkseen liike-toiminnassaan Monsaksenraitin historiaa."


7

4. Helsingin seudun liikenne HSL 15.9.2010: Ei huomautettavaa.

5. Vantaan Energia Oy 27.9.2010:- Sähköverkko: Vantaan Energia Oy:n pienjänniteverkko sijaitsee alueellakarttaliitteen mukaisesti. Vantaan Energia Sähköverkot Oy haluaa, että asema-kaavan muutosehdotuksessa huomioidaan sähköverkon sijainti. Mikäli maa-kaapeleita pitää siirtää, niin siirtokustannusten osalta toimitaan Vantaan kau-pungin ja Vantaan Energia Oy:n 20.7.1993 laaditun yhteistyösopimuksen mu-kaisesti. Pienjänniteilmajohdot kaapeloidaan tontin rakentamisen yhteydessä.- Kaukolämpöverkko: Ei huomautettavaa. Kiinteistö voidaan liittää kauko-lämpöön.

6. Museovirasto 30.9.2010 (Dnro 471/303/2010):Museoviraston ja Vantaan kaupunginmuseon välisen yhteistyösopimuksenmukaisesti rakennetun kulttuuriympäristön osalta lausunnon antajana toimiikaupunginmuseo, jota tulee kuulla asiassa. Arkeologisen kulttuuriympäristönosalta ei ole huomautettavaa. Museovirastoa ei ole tarpeen kuulla asian jatko-vaiheissa.

Vantaan kaupunginmuseoa on kuultu suullisesti 5.11.2010 eikä kaupungin-museolla ollut huomautettavaa, koska kaavamuutos ei koske Suurta rantatietäja tontti on ollut rakentamaton.

7. Jukka Jaakkola, As. Oy Vantaan Monsaksenkuja 5; Varma Valkeinen,Eija Valkeinen, K. Koivusalo, Sirpa Koivusalo, Kari J. Leino, Britt Wilander,Aki Ylijaara ja Sirkka Ylijaara 6.10.2010: Rajanaapureina emme ole saaneet etukäteen tiedotusta aikaisemmastaasemakaavamuutoksesta Monsaksenkuja 2:ssa, kun Aotp-asemakaava onmuutettu KTY-kaavaksi, jossa rakennusoikeus nousee 0,5:stä 1,2:een jakerrosluku 1 1/2:sta neljään. Saimme tiedon asiasta kaupungilta tulleen omanosoitteemme muutosilmoituksen yhteydessä, kun asemakaava oli jo muutettu. Vaadimme kaavan palauttamista ennalleen vedoten osallisten vaikutusmah-dollisuuden puuttumiseen kaavamuutoksen ollessa näkemyksemme mukaanmerkittävä, emmekä voi missään tapauksessa hyväksyä kerrosluvun korotta-mista kuuteen pientaloalueen läheisyydestä johtuen. Perustelut: Muutosalueen vieressä on Aotp-asemakaava-alue, joka koostuu pientaloista.Alueella ei ole kaavassa mainittua pienteollisuutta ollenkaan. Tiivis pientaloalueon ollut paikalla vuosia ja tätä rakennettua ympäristöä ja sen käyttöä tuleevaalia asemakaavamuutoksia suunniteltaessa. Kaavamuutoksessa ei ole otettuhuomioon vaikutuksia aivan naapurissa sijaitseviin pientaloihin. Esimerkiksi:- taloudelliset haitat kiinteistöjen arvon laskun myötä,- viihtyvyys- yms. näkökohdat,- lain mukaan asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavathaittaa kaavassa osoitetuille muiden alueiden käytölle,- ohjeen mukaan pientaloalueen muutosraja kerrostaloalueeksi on suojattavariittävällä puisto- ja kasvillisuusalueella ja kerroskorkeus nostettava portaittainmuutosalueen rajasta poispäin. Ehdotamme, että alue jää Aotp-asemakaava-alueeksi ja KTY-kaava-alueetrakennetaan tulevan ratalinjan itäpuolelle, jossa ei ole pientaloja lähellä. Se olisiluonnollinen rajaus ja ottaisi lain tarkoittamalla tavalla huomioon ensin rakenne-tun pientaloalueen. Vaadimme, että alueen (Ratastie 4) asemakaava jää ennalleen. Perustelutovat samat kuin Asemakaavamuutos nro 001207:ssä. Ratastie 4:n naapurissa Ratastie 2:ssa toimitilarakennukset ovat aivanMartinkyläntien varressa, jossa ne ovat nelikerroksisia (maksimikerrosluku 6) ja


8

riittävän kaukana pientaloalueesta. Lähempänä pientaloaluetta kerroskorkeuson rajattu kolmeen.

Naapurialueiden rakentaminen ja lähiympäristön analyysi on kuvattu edellä.Vaikutukset pientaloalueeseen on arvioitu jäljempänä. Monsaksenkujan kaavamuutos, Kehäradan asemakaava nro 701100, ontullut voimaan 13.1.2010. Kaavaan on sisältynyt oma kaava- ja valitusproses-sinsa, johon sisältyi mm. ilmoittaminen joka kotiin Vantaalla jaetuissa VantaanSanomissa ja kaavoituskatsauksissa Vantaa suunnittelee ja rakentaa -lehdissä. Monsaksenkuja 2:n tonttia käsitellään asemakaavamuutoksessa nro 002107. Rakennusrekisterin mukaan Ratastie 4:n rakennettu kerrosluku on viisi. Tällä asemakaavalla ei puututa viereiseen Aotp-kortteliin 17108, jonkaasemakaava on tullut voimaan 9.6.1980. Tämän jälkeen lähelle on valmistunutVantaankosken rautatieasema 1991. Kehärata Lentoasemalle valmistuu 2014.Kaupunginvaltuuston 17.12.2007 hyväksymässä oikeusvaikutteisessa yleis-kaavassa alue on työpaikka-aluetta TP. Alueen lentomelutason Lden 60 dBvuoksi uusien asuntojen rakentaminen ei ole mahdollista, mistä syystä asuin-kortteli 17111 on muutettu toimitilakortteliksi. Kehärata yhdistää 200 000 asukasta ja 200 000 työpaikkaa, joten Vantaan-kosken asemaympäristö on merkittävä kehittämiskohde. Kestävän kehityksenmukaisesti asunnot ja työpaikat tulisi keskittää hyvien ratayhteyksien äärelle. Kaupungin kaavoituksella maan arvo voi sekä nousta että laskea eikä maanarvonlaskuja tai -nousuja lain mukaan korvata naapureille eikä naapureilta. Ei ole olemassa säädöstä, joka edellyttäisi asemakaavaan jätettäväksitarpeettomia viherkaistaleita tai joka määräisi rakentamisen porrastamisestaasemakaavassa. Voimassa olevassa asemakaavassa on kuitenkin esitetty5 metrin levyinen istutettava vyöhyke, jota ei poisteta. Lisäksi rakentaminenmäärätään sijoitettavaksi kiinni tontin radan puoleiseen reunaan ja nykyisenomakotitalon eteläpuolella suurimmaksi kerrosluvuksi annetaan kaksi. Kaavamuutos mahdollistaa tontin tarkoituksenmukaisemman rakentamisen. Katso myös seuraavaa vastausta.

8. Sanna Koivusalo, 5.10.2010:Monsaksenkuja 2:n ja Ratastie 4:n raja- ja lähinaapurit lähettivät teille5.10.2010 postileimatun mielipidekirjeen koskien asemakaavamuutoksia ko.tonteilla. Olemme avanneet 30.9. adressin vastustaaksemme suunnitelmientoteutumista ja 5.10. mennessä meille tukensa oli jo antanut 143 ihmistä.Näistä osa on asuinalueen muita asukkaita, jotka myös pelkäävät asuinalueen-sa ja sen viihtyisyyden puolesta, mutta suurin osa on ihmisiä muualtaSuomesta, jotka haluavat auttaa meitä vastustamaan asemakaavoitus-suunnitelmien toteutumista. Jokaikinen allekirjoitus lisää painoarvoa lähinaapureiden mielipiteelle,jonka vastaanotatte pian kirjeitse. Ohessa liitteenä adressista 5.10. tehty pdf-dokumentti allekirjoituksineen. Adressi löytyy myös osoitteesta adressi.dy.fi

"Adressi asuinalueen pelastamiseksi"Seuraava vetoomus taustatietoineen on pitkä ja seikkaperäinen, mutta haluan,että myös taustoja ennestään tuntematon saa hyvän käsityksen siitä, mitenVantaan kaupunki osoittaa välinpitämättömyyttään asukkaitaan kohtaan.Lukeminen vie vain muutaman minuutin ja asia on asuinalueen asukkaille janäiden läheisille todella tärkeä, joten pyydän lukemaan alla olevan selostuksenja allekirjoittamaan adressin asiamme puolesta. Vantaan Martinlaaksossa, Vantaankosken aseman luoteisreunalla, sijaitseenoin 45 perheen asuttama pientaloalue. Sen vanhimmat asutut talot ovat 50-luvulta, ajalta ennen alueen asemakaavoittamista, ennen Vantaankosken juna-asemaa ja ennen Vantaan kaupungin suunnitelmia muuttaa alue tehokkuudenja maksimaalisen tuoton nimissä kokonaan liiketoimintakäyttöön. Tiiviin asuin-alueen laitamille on vuosien varrella noussut suuria tehtaita ja toimistoraken-


9

nuksia asemakaavamuutoksista johtuen. Lisäksi uuden Kehäradan rakennus-työt Vantaankosken asemalta pohjoiseen, yli lähiseudun asukkaiden virkistys-käytössä olleen idyllisen niittymaiseman, ovat jo käynnissä. Tästä liikenne-yhteyksien parantumisesta johtuen kaupunki katsoo, että myös asuinalueenlähes koskemattomalle, radan puoleiselle laidalle tulisi rakentaa mahdollisim-man korkeita liikerakennuksia. Asuinalue alkoi kasvaa varsinaisesti 80-luvulla ja vielä parin viime vuodenaikana alueelle on rakennettu uusia asuintaloja. Yleiskaavassa asuinaluetta eikuitenkaan ole edes olemassa, vaan se ja ympäröivät tontit on määriteltylentomelun takia työpaikka-alueeksi. Yleiskaavan "ansiosta" yritysten etu onkinuseimmiten mennyt asukkaiden edun edelle, mikä on muun muassa mahdollis-tanut suunnattoman tehdasrakennuksen pystyttämisen alle 30 metrin päähänrajanaapurissa sijaitsevasta paritalosta. Kun suunnitelmista on asukkaidenvoimin valitettu, on Länsi-Vantaan aluearkkitehdin vastine ollut aina saman-suuntainen: alue ei ole yleiskaavassa asuntoalue, joten asuintaloja siellä eimyöskään ole, eikä niitä tarvitse huomioida suunnittelussa. Tästä viimeisimpinä todisteina ovat tämänkin adressin perustamiseenjohtaneet ilmoitukset kahdesta vireille tulleesta kaavasta koskien alueen rajallasijaitsevia tontteja. Muun muassa molemman tontin lähinaapureina asuvatvanhempani vastaanottivat ilmoitukset elo-syyskuussa 2010. Toinen ilmoituk-sista käsitteli rajanaapurissa sijaitsevaa, vanhan autiotilan tonttia, jonka kau-punki osti kuolinpesältä osaksi siitä syystä, että tontti sijaitsee Vantaankoskenaseman pohjoispäässä paikalla, josta Kehäradan linjaus kulkee. Silti tontti oliasemakaavassa merkitty samaan käyttöön, kuin muukin asuinalue, eli yhdiste-tyksi pientalojen ja pienteollisuusrakennusten korttelialueeksi.

(Adressin sisältämä kartta.)


10

Muun muassa vanhempani saivat tontin rajanaapurina ensimmäisen tontinkaavamuutoksia koskevan ilmoituksensa tuolloin elo-syyskuussa, kun tontti olikaikessa hiljaisuudessa jo muutettu asemakaavassa toimitilakortteliksi ja nytsille haettiin kerrosluvun korottamista neljästä kuuteen! Maankäyttö- ja raken-nuslaissa ohjeistetaan kaavoitusmenettelyssä jotakuinkin niin, että ne, joidenasumiseen kaavamuutos vaikuttaa, tulee olla mahdollisuus osallistua kaavanvalmisteluun (toisin sanoen oikeus valittaa suunnitellusta muutoksesta) jaosallisille on ilmoitettava tästä mahdollisuudesta näiden tiedonsaannin kannaltatoimivalla tavalla. Kuitenkaan vanhempani, saati muut rajanaapurit eivät ole missään vaihees-sa kuulleet muutossuunnitelmasta. Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa, jossatarkemmin määritellään tapa ilmoittaa asemakaavamuutoksista, annetaanmahdollisuus ilmoittaa kaavasuunnitelmista vain niin kuin kunnalliset ilmoituksetkunnassa julkaistaan eli kunnnallislehdessä, jos katsotaan, ettei muuta tiedotta-mista pidetä asian laatu huomioon ottaen sopivana. Arvelen, että tälläsopivuus-lauseella Vantaan kaupunki perustelee edukseen sen, ettei tontinrajanaapureille ilmoitettu kaavamuutossuunnitelmista talouskohtaisesti kirjeitse,kuten rajanaapureille on tapana ilmoittaa. Kuitenkin edellä mainitussa asetuk-sessa säädetään jotakuinkin niin, että tiedotuksen on oltava laajempaa kaava-muutoksen ollessa merkittävä. Asuinalueella on eletty siinä uskossa, että autio-tilan tontille rakennetaan asemakaavan sallimia, enintään kaksikerroksisia pien-taloja, joten mielestäni muutos jopa kuusikerroksisiin toimistokolosseihin onerittäin merkittävä naapuruston näkökulmasta. Näkemykseni onkin, ettäVantaan kaupunki on rikkonut maankäyttö- ja rakennusasetusta tehdessäänkaavamuutoksen huolehtimatta osallisten tiedonsaannista ja asemakaava tuleepalauttaa entiselleen. Samoihin aikoihin edellisen ilmoituksen kanssa saapui tiedotus kaava-muutossuunnitelmasta, jonka kohteena on asuinalueen ja Vantaankoskenaseman välissä oleva metsätontti. Se on jo aiemmin kaavoitettu liikerakennus-käyttöön, mutta asuintalojen läheisyydestä johtuen enintään kahteen kerrok-seen. Tontin omistama suuryritys hakee nyt kerrosluvun korottamista kahdestakuuteen tehokkuuden nimissä ja sillä perusteella, että naapuritontilla, asuin-alueen eteläpuolella, liiketilan maksimikorkeus on myös kuusi ja junaradantoisella puolella peräti kaksitoista kerrosta. Perusteluissa ei oteta kuitenkaanhuomioon, että naapuritontin pohjoisreunassa, asuinalueen välittömässäläheisyydessä, suurin sallittu kerrosluku on asukkaiden valituksen ansiosta vainkolme ja junaradan itäpuoleisten tonttien lähellä ei ole ollenkaan asuinraken-nuksia. Toimitetussa ilmoituksessa on myös arkkitehdin luonnos metsätontinkäytöstä, josta ilmenee, että jopa kuusikerroksisiksi kohoavia liiketiloja ontarkoitus rakentaa vain metrien päässä lähimmästä pientalosta! Toivomme,ettei asuinalueen viihtyvyyttä ja asuntojen arvoa pilata tällaisilla suunnattomansuurilla toimistorakennuksilla, vaan alkuperäinen asemakaava pysyy. Kummassakaan ilmoituksessa ei oteta sanallakaan kantaa suunnitelmienvaikutuksista asuinalueeseen, mikä on mikä on mielestäni röyhkeyden huippu!Rakennus- ja maankäyttölain mukaan asemakaava-alueelle ei saa sijoittaatoimintoja, jotka haittaavat kaavassa osoitettujen muiden alueiden käyttöä,minkä lisäksi asemakaava on laadittava niin, että luodaan edellytykset viihtyi-sälle elinympäristölle, ja jo rakennettua ympäristöä tulee vaalia. Vaikka yleis-kaavan mukaan asuinaluetta ei ole olemassa lentomelun takia, on se asema-kaavassa määritelty muun muassa pientaloalueeksi siellä jo olevan suuren,tiiviin ja viime vuosina kasvaneen asuntalokannan ansiosta. Alueella on jo nytlänsi- ja etelänaapureinaan suuria teollisuus- ja liiketiloja, mitkä rasittavatalueen käyttöä, viihtyvyyttä ja arvoa. Vielä lähes koskemattomat pohjois- jaitäreunat takaavat, että pientaloasumisessa viihtyvyyttä ensisijaisesti luovarauha ja luonnon läheisyys on olemassa edes jossain määrin. Asuinalueemme on jo vuosia saanut kärsiä yritysten edun takia ja juna-ase-man ympäristön tehostussuunnitelmat tulevat toteutuessaan viemään alueelta


11

loputkin siitä viihtyisyydestä, joka siellä joskus vallitsi. Lisäksi vaikka kyseessäon monille alueella asuville loppuelämän koti, ei tieto kiinteistöjen arvon lopulli-sesta romahtamisesta silti ilahduta. Suunnitelmien toteutuessa asukkailtaviedään kaikki, minkä takia tälle asuinalueelle on alun perin koti rakennettu taiostettu, eikä se ole mielestäni oikein kaupungilta, jonka tulisi taata asukkaillen-sa hyvät elinolot! Toivon, että allekirjoitatte tämän adressin ja autatte näinasukkaita puolustamaan oikeuttaan oman kodin rauhaan ja näyttämään, etteiSuomessa voi loputtomiin polkea yksityistä ihmistä maahan yritysten maksi-maalisen tuoton nimissä. Asukkaiden puolesta kiittäen, Sanna Koivusalo

Asukkaat ovat jo osaltaan ryhtyneet toimiin kaavamuutosten järkeistämiseksi,mutta kun vastassa on kaupunki ja suuryritys, jonka olemassaolosta kaupunkion riippuvainen, tarvitsemme kaiken liikenevän tuen asiassamme! Adressitoimitetaan kaavoituksesta vastaavalle Länsi-Vantaan aluearkkitehti Timo Kalla-luodolle ennen valitusoikeuden umpeutumista, joten laittakaa tämän adressinlinkki eteenpäin kaikille tutuillenne ja puolitutuillekin nyt! Jos haluatte kysyä tai huomauttaa jostain adressiin tai kaavamuutoksiinliittyvästä asiasta, olkaa hyvä ja lähettäkää sähköpostia [email protected].

Allekirjoittaneet:158. Sanna Virtanen - Vantaa - 06.10.2010157. Jarkko Leino - Helsinki - 06.10.2010156. Anna-Liisa Leino - Helsinki - 06.10.2010155. Sonja Rantalainen - Vantaa - 05.10.2010154. Lauri Rantalainen - Vantaa - 05.10.2010153. Terttu Rantalainen - Vantaa - 05.10.2010152. Sampo Rantalainen - Vantaa - 05.10.2010151. Anita Strandberg - Kyrkslätt - 05.10.2010150. Erja Pyykkönen - Kantvik - 05.10.2010149. Samu Salovaara - Kantvik - 05.10.2010148. Juha Salovaara - Kantvik - 05.10.2010147. Taisto Salovaara - Kantvik - 05.10.2010146. Ari Salovaara - Kantvik - 05.10.2010145. Tarja Aaltonen - Vantaa - 05.10.2010144. raija laatikainen - vantaa - 05.10.2010143. Riitta Sorri - Kontiolahti - 05.10.2010142. Mari Hälinen - Kontiolahti - 05.10.2010141. Thea Järvenpää - Espoo - 05.10.2010140. Katja Kärki - Vantaa - 05.10.2010139. Henri Mecklin - Vantaa - 05.10.2010138. Pipsa Korhonen - Vantaa - 05.10.2010137. Risto Korhonen - Vantaa - 05.10.2010136. Riitta Sinervirta - Kuopio - 04.10.2010135. Jan Pihtsalmi - Loviisa - 04.10.2010134. Niko Lindman - Kotka - 04.10.2010133. Riitta Lindman - Vantaa - 04.10.2010132. Helge Pihtsalmi - Loviisa - 04.10.2010131. Maja Pihtsalmi - loviisa - 04.10.2010130. Linus Rehnström - Tammisaari -04.10.2010129. Petra Ekholm - Tammisaari - 04.10.2010128. Kaarlo Rantanen - Lahti - 04.10.2010127. Ilari Siltanen - Jyväskylä - 04.10.2010126. Paula Siltanen - Tampere - 04.10.2010125. Olli Siltanen - Tuusula - 04.10.2010124. Merja Siltanen - Lahti - 04.10.2010123. Camilla Busi - Vantaa - 04.10.2010122. Jani Kauhanen - Vantaa - 04.10.2010121. Anne Lehtonen - Porvoo - 04.10.2010120. Tina Melin - Espoo - 04.10.2010119. Jesse Jokinen - vantaa - 04.10.2010118. Miranda Heikkinen - Vantaa - 04.10.2010117. Anne Hänninen - Vantaa - 04.10.2010

79. Tauno Tuomisto - Helsinki - 04.10.201078. Ilkka Elers - Hyvinkää - 04.10.201077. Tarja Saastamoinen - Helsinki - 04.10.201076. Mia Ingman - Kauniainen - 04.10.201075. Olli Isoaho - Espoo - 04.10.201074. Jouko Laatikainen - Vantaa - 04.10.201073. Juha Leino - Vantaa - 04.10.201072. Timo Kuula - Helsinki - 04.10.201071. Maija Markelin - Helsinki - 04.10.201070. Ben Wilander - Espoo - 04.10.201069. Nina Elgmren - Helsinki - 04.10.201068. Anita Grahn - Helsinki - 04.10.201067. Annika Bertlin - Tammisaari - 04.10.201066. Mikael Lindfors - Kauniainen - 04.10.201065. Minna Wilander - Espoo - 04.10.201064. Pontus Ingman - Kauniainen - 04.10.201063. Kari J. Leino - Vantaa - 03.10.201062. Britt Wilander - Vantaa - 03.10.201061. Kristina Hietaniemi - Hyvinkää - 03.10.201060. Hanna Kääriäinen - Vantaa - 02.10.201059. Lea Kääriäinen - Vantaa - 02.10.201058. Juho Suvanto - Vantaa - 02.10.201057. Juho Koivusalo - Vantaa - 02.10.201056. Lea Niemistö - Vantaa - 02.10.201055. Saana Laurila - Hämeenlinna - 01.10.201054. Virpi Laurila - Hämeenlinna - 01.10.201053. Pertti Laurila - Hämeenlinna - 01.10.201052. Milla Laurila - Siilinjärvi - 01.10.201051. Aini Aaltonen - Vantaa - 01.10.201050. Noa Garam - Helsinki - 01.10.201049. Miki Garam - Helsinki - 01.10.201048. Sini Garam - Helsinki - 01.10.201047. Erkki Laurila - Helsinki - 01.10.201046. Tuula Laurila - Helsinki - 01.10.201045. Timo Aaltonen - Järvenpää - 01.10.201044. Minna Joentakanen - Helsinki - 01.10.201043. Soili Honkajoki - Helsinki - 01.10.201042. Pekka Pakkanen - Helsinki - 01.10.201041. Tiina Konttinen - Vantaa - 01.10.201040. Siru Tiilikainen - Vantaa - 01.10.201039. Erno Örthén - Vantaa - 01.10.201038. Anja Melto - Vantaa - 01.10.201037. Martta Forss - Vantaa - 01.10.2010

mailto:[email protected]


12

116. Matti Hänninen - Vantaa - 04.10.2010115. Risto Paajanen - Helsinki - 04.10.2010114. Mikko Santanen - Vantaa - 04.10.2010113. Hans Grahn - Espoo - 04.10.2010112. Riitta Grahn - Espoo - 04.10.2010111. Heidi Rehn - Helsinki - 04.10.2010110. Anja Siltala - Vantaa - 04.10.2010109. Tarmo Appelgren - Joensuu - 04.10.2010108. Jouni Saarela - Vantaa - 04.10.2010107. Sari Pirskanen - Turku - 04.10.2010106. Anniina Ögeturk - Hyvinkää - 04.10.2010105. Niina Nylander - Turku - 04.10.2010104. Päivi Auvinen - Vantaa - 04.10.2010103. Liisa Immonen - Vantaa - 04.10.2010102. Tuuli Saariaho - Helsinki - 04.10.2010101. Laila Jokinen - Vantaa - 04.10.2010100. Marco Berndes - Espoo - 04.10.201099. Mika Mehtonen - aikaisemmin Vantaa -04.10.201098. Kari Hakulinen - Kontiolahti - 04.10.201097. Bob Wilander - Porvoo - 04.10.201096. Paula Jousmäki - Lempäälä - 04.10.201095. Boris Wilander - Isnäs - 04.10.201094. Brita Wilander - Isnäs - 04.10.201093. Veera Lehtovaara - Helsinki - 04.10.201092. Paavo Elers - Hyvinkää - 04.10.201091. Arja Elers - Hyvinkää - 04.10.201090. Jutta Nihtilä - Espoo - 04.10.201089. Outi Tossava - Vantaa - 04.10.201088. Risto Walden - Helsinki - 04.10.201087. Milla Holmström - Kirkkonummi -04.10.201086. Andreas Melin - Espoo - 04.10.201085. Sari Kivisoja - Helsinki - 04.10.201084. Harri Kallunki - Vantaa - 04.10.201083. Tapani Päivärinta - Vantaa - 04.10.201082. Maarit Reiman - Vantaa - 04.10.201081. Jouni Elers - Porvoo - 04.10.201080. Mia Stürmer - Helsinki - 04.10.2010

36. Kim Järvinen - Vantaa - 01.10.201035. Heino Kuronen - Vantaa - 01.10.201034. Tuula Kuronen - Vantaa - 01.10.201033. Sari Koskinen - Vantaa - 01.10.201032. Tessa Jalonen - Heinola - 01.10.201031. Isabella Öljymäki - ylivieska - 01.10.201030. Tia Leinonen - Kärkölä - 01.10.201029. Tarja Koski-Sipilä - Hyvinkää - 30.09.201028. Johanna Dorota - Vantaa - 30.09.201027. Joni Saksholm - Porvoo - 30.09.201026. Carina Hellsten - Helsinki - 30.09.201025. Teemu Pulkkinen - Vantaa - 30.09.201024. Ville Sortava - Vantaa - 30.09.201023. Ari Hämäläinen - Vantaa - 30.09.201022. Tuomas Pulkkinen - Vantaa - 30.09.201021. Liisi Saarinen - Helsinki - 30.09.201020. Niina Saarinen - Vantaa - 30.09.201019. Miia Saarinen - Vantaa - 30.09.201018. Pirkko Saarinen - Vantaa - 30.09.201017. Kauko Saarinen - Vantaa - 30.09.201016. Kari Pulkkinen - Vantaa - 30.09.201015. Eeva Pulkkinen - Vantaa - 30.09.201014. Viveka Hellstén - Helsinki - 30.09.201013. Mirva Jumppanen - Tuusula - 30.09.201012. Pauliina Valtonen - Kirkkonummi -30.09.201011. Meiju Huhtinen - Vantaa - 30.09.201010. Kirsi Vuori - Turku - 30.09.20109. Maria R - Vantaa - 30.09.20108. Olli Ojanperä - Vantaa - 30.09.20107. Jenny Lehtonen - Porvoo - 30.09.20106. René Messia de Prado - Helsinki -30.09.20105. Riikka Varis - Helsinki - 30.09.20104. Kaarlo Koivusalo - Vantaa - 30.09.20103. Sirpa Koivusalo - Vantaa - 30.09.20102. Tuomas Lehtonen - Espoo - 30.09.20101. Sanna Koivusalo - Espoo - 30.09.2010

Pääkaupunkiseutu on kehittynyt paljon 1950-luvulta, jolloin omakotialue syn-tyi. Helsingin maalaiskunnasta on tullut liki 200 000 asukkaan Vantaan kaupun-ki. Kaupunkiseutu kasvaa koko ajan ja tulee muuttumaan tulevaisuudessakin.Tontti on saavutettavissa hyvin sekä teitse että rautateitse. Aluearkkitehti ei ole kiistänyt, etteikö alueella asuttaisi. Autiotilan tontti käsitellään asemakaavamuutoksessa nro 002107. Naapurialueiden rakentaminen ja lähiympäristön analyysi on kuvattu edellä. Asemakaavoitukseen osallistumisesta säädetään maankäyttö- ja rakennus-lain 62 §:ssä sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 ja 32a §:ssä. Monsaksenkujan kaavamuutos, Kehäradan asemakaava nro 701100, ontullut voimaan 13.1.2010. Kaavaan on sisältynyt oma kaava- ja valitusproses-sinsa, johon sisältyi mm. ilmoittaminen joka kotiin Vantaalla jaetuissa VantaanSanomissa ja kaavoituskatsauksissa Vantaa suunnittelee ja rakentaa -lehdissäsekä internetissä. Asemakaavaan tontin luoteiskulman kerrosluvuksi tulee kaksi kerrosta.Lisäksi rakentaminen määrätään sijoitettavaksi kiinni tontin radan puoleiseenreunaan. Kaavamuutos mahdollistaa tontin tarkoituksenmukaisen rakentamisen. Kaavamuutoksen vaikutuksia pientaloalueeseen ei arvioida vielä osallistu-mis- ja arviointisuunnitelmassa vaan tässä kaavaselostuksessa jäljempänä. Katso myös edellistä vastausta.

9. Sanna Koivusalo 20.10.2010: ajattelimme informoida otsikossa mainittujaasemakaavamuutoksia vastustavaan adressiimme tulleen edelleen nimiäallekirjoitusten määrän huidellessa jo 186:ssa. Tämän asuinalueen asukkaista


13

suurimman osan nimet ovat siis jo adressissa, eivätkä nämä ihmiset haluakotiensa lähelle toteutuvan tällaisia suunnitelmia.

186. Luka Laitinen - Oulu - 17.10.2010185. Nella Laitinen - Oulu - 17.10.2010184. Niina Laitinen - Oulu - 17.10.2010183. Marko Laitinen - Oulu - 17.10.2010182. Juha Laitinen - Piehinki - 17.10.2010181. Piia Laitinen - Piehinki - 17.10.2010180. Jorma Laitinen - Piehinki - 17.10.2010179. Raija Laitinen - Piehinki - 17.10.2010178. Antti Lehtonen - Porvoo - 16.10.2010177. Esa Lehtonen - Porvoo - 16.10.2010176. Emma Äänisalo - Vantaa - 15.10.2010175. Jari Ropponen - Vantaa - 15.10.2010174. Lea Kettunen - Helsinki - 14.10.2010173. Soili Voutilainen - Kuopio - 14.10.2010

172. Joonas Vuorela - Vantaa - 14.10.2010171. Suvi Vuorela - Vantaa - 14.10.2010170. Marko Vuorela - Vantaa - 14.10.2010169. Valte Vuorela - Vantaa - 14.10.2010168. Anne Vuorela - Vantaa - 14.10.2010167. Ari Vuorela - Vantaa - 14.10.2010166. Janne Walveranta - Vantaa - 13.10.2010165. Oliver Walveranta - Vantaa - 13.10.2010164. Heidi Walveranta - Vantaa - 13.10.2010163. Kalevi Kortesmaa - Vantaa - 12.10.2010162. Sirkka Ylijaara - Vantaa - 11.10.2010161. Aki Ylijaara - Vantaa - 11.10.2010160. Esa Ylijaara - Vantaa - 11.10.2010159. Kirsi Vatanen - Vantaa - 09.10.2010

Neuvottelut viranomaisten kanssa- Vantaan kaupunginmuseo 5.10.2010: Ei huomautettavaa.

Asemakaavan tavoitteet- Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaanAlueella on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava, joten vertailu valtakunnalli-siin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan ei ole tarpeen. (MRA 25 §)

Asemakaavamuutos täydentää pääkaupunkiseudun kaupunkirakennetta jahyödyntää olevaa joukkoliikennettä ja kunnallistekniikkaa eikä ole ristiriidassavaltakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Asemakaavamuutos onmyös maakuntakaavan mukainen.

- Suhde yleiskaavaanAsemakaavamuutos on oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukainen.

- Prosessin aikana syntyneettavoitteetKerroskorkeus laskee kahteen tontinluoteisnurkassa, jonka pohjoispuo-lella on pientaloja. Monsaksenraitin jaRatastien varrella säilyy istutus-vyöhyke. Rakentaminen määrätäänkiinni rautatien puoleiseen tontinrajaan. Tontille sallitaan liittymä vainRatastieltä.

Kaavaluonnoksen suhde suunnitelma-luonnokseen.

Asemakaavamuutoksen suunnitteluAsemakaavamuutoksen laati aluearkkitehti Timo Kallaluoto. Suunnitteluunosallistuivat maankäytön kehittämispäällikkö Armi Vähä-Piikkiö, liikenne-insinöörit Pekka Haasanen, Pirjo Salo, suunnitteluinsinööri Marika Orava,lakimies Petteri Leinonen ja suunnitteluavustaja Leena Rokala. Hakijaaedustivat kiinteistöpäällikkö Pentti Katainen ja Jarkko Ämtö. Hakijan konsulttinatoimi arkkitehti Hannu Jaakkola / Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy.


14

5. ASEMAKAAVAN KUVAUS

KaavaratkaisuTontti muutetaan toimistorakennusten korttelialueeksi KT, tonttitehokkuudellae = 1,2, mikä tuottaa 8 491 k-m2 rakennusoikeuden. Siitä 1 500 k-m2 saakäyttää liiketiloja varten. Suurin kerrosluku on kuusi, mutta tontin lounais-nurkassa vain kaksi.

Autopaikkoja on varattava sekä toimisto- että liiketiloja varten vähintään 1 ap /50 k-m2, kun autopaikkoja käytetään yhteiskäyttöisesti. Tämä tuottaa 170 auto-paikkaa. Erillispysäköintinä tarvittaisiin toimistoille 140 autopaikkaa (1 ap / 50 k-m2) ja liiketiloille 43 autopaikkaa (1 ap / 35 k-m2), yhteensä 183 autopaikkaa.Pysäköintiä on mahdollista sijoittaa maan alle ja pysäköintilaitokseen.

Kaavaratkaisun perustelutKaavamuutos perustuu oikeusvaikutteiseen yleiskaavaan. Tonttisijaitsee aivan rautatieaseman vieressä, joten tontin tehokas käyttötoimistorakentamiseen on perusteltua. Rakentamisen keskittäminenrautateiden vaikutusalueille on kestävän kehityksen mukaista.

LiikenneKaavamuutos perustuu valmiiseen joukkoliikenteeseen. Autopaikkojarakennetaan noin 170 - 183 kpl. Autopaikkoja saa sijoittaa tasoihin jamaan alle. Martinkyläntien ja Ratastien risteykseen rakennetaanliikennevalot.

Autopaikkoja on varattava vähintään- liikkeet 1 ap / 35 k-m2, kuitenkin vain 1 ap / 50 k-m2, jos autopaikatovat yhteiskäytössä toimistotilojen autopaikkojen kanssa,- tilaa vaativa kauppa 1 ap / 50 k-m2,- toimistotilat 1 ap / 50 k-m2.

PalvelutKaavamuutos mahdollistaa tontille 1 500 k-m2 liiketilaa.

Ympäristön häiriötekijät- Suhde melutilanteeseenKaavaan annetaan seuraava ääneneristävyysmääräys: Toimistojenja vastaavien hiljaisten työtilojen ulkokuoren ääneneristävyyden Llento- ja liikennemelua vastaan tulee olla vähintään 35 dB(A). Tämätäyttää sekä lento-, että rautatie- ja tieliikennemelun ääneneristävyys-vaatimuksen.

- Suhde tärinäänKorttelin suhde junien aiheuttamaan tärinään on tutkittu Kehäradan asema-kaavan nro 701100 yhteydessä. Radalla ei kulje tavarajunia.

Tekninen huoltoTontti on liitettävissä valmiiseen kunnallistekniikkaan ja kaukolämpöön.Hulevedet johdetaan tontilta Ratastien sadevesiviemäriin, josta vedet lasketaanMartinkyläntietä länteen ja edelleen Pitkäjärveen. Tavoitteena on, että pinta-veden valuma ei kasva nykytilanteesta mitoitussateella (150 l / s / ha).Jätevesiviemärin korko on +41,40 ja tontin alimmat osat ovat alempana, jolloinjätevedet on käytännössä pumpattava.

Periaate, kuinka maanarvo ja rakentamiste-hokkuus kasvavat rau-tatieasemien lähellä.


15

Asemakaavamuutoksen keskeiset vaikutukset- Vaikutukset suhteessa nykytilanteeseenRakentamaton tontti tulee rakennetuksi, jolloin totuttu metsämaisema muuttuurakennetuksi ympäristöksi. Asemakaavan liiketontti muuttuu toimistotontiksi,jolla sallitaan liiketilojen rakentamista. Tontin rakennusoikeus lisääntyy 4 953 k-m2, jolloin maankäyttö tehostuu. Suurin sallittu kerrosluku nousee kahdestakuuteen.

- Vaikutukset suhteessa rakennettuun ympäristöönRakentaminen vaikuttaa naapuritonttien ja rautatien näkymiin. Vantaankoskenaseman ympäristöstä muodostuu toimistokeskus, jossa voidaan tarjota myöstarpeellisia lähipalveluita. Rakennuksen korkeudeksi tulee enintään kuusi ker-rosta, tontin luoteiskulmassa kaksi. Uudisrakennus varjostaa aamuisin lähinnäyhtä omakotitonttia, mutta nykytilanteessakin kuusimetsä varjostaa tonttia jaomakotitonttien omatkin puut varjostavat. Sen sijaan pientalojen eteläpuolellapysäköintialueen osalta varjostus vähenee. Työpaikkarakentamisen myötäasuntojen kysyntä kasvaa kaupunginosassa.

- Vaikutukset suhteessa luonnonympäristöönTontin metsäinen luonnonympäristö muuttuu rakennetuksi ympäristöksi.

- Liikenteelliset vaikutuksetAlueelta on erinomaiset joukkoliikenneyhteydet, joten oman auton käyttö ei olevälttämätöntä. Töihin myös pyöräillään 10 km säteeltä.

Strafica Oy tutki v. 2004, että Vantaankosken alueelle Kehä III:n ja Martinkylän-tien väliin voidaan sijoittaa rakentamista yhteensä 500 000 k-m2. Kun samamaanomistaja toteuttaa Hämeenlinnanväylän länsipuoleisen korttelin tontti-tehokkuudella e = 1,0 (asemakaavatyö nro 171200), voidaan tämä tonttirakentaa tonttitehokkuudella e = 1,2 ilman että alueen kokonaisliikennemääräselvitykseen nähden lisääntyisi. Selvityksen mukaan Martinkyläntie tuleeleventää 2 + 2 -kaistaiseksi, kun alueen kokonaismaankäyttö toteutuu. Lisäksitarvitaan Sanomatie Martinkyläntieltä Kehä III:lle sekä Sanomatien eritaso-liittymä Kehä III:lle, jotka valmistuvat vuonna 2012.

Yleiskaavassa (2007) esitetyn maankäytön liikenteelliset vaikutukset on tutkittuyleiskaavan laatimisen yhteydessä.

- Sosiaaliset vaikutuksetKehärata yhdistää toisiinsa 200 000 asukasta ja 200 000 työpaikkaa, kansain-välisen lentokentän, pääkaupungin ydinkeskustan ja kolme aluekeskusta.Alueelle sijoittuva yritys tarjoaa työtä ja toimeentulomahdollisuuksia. Rautatie-aseman ja nykyisen asutuksen yhteyteen sijoittuu uusia työpaikkoja. Tällöinihmisiä liikkuu ympäristössä enemmän varsinkin arkipäivinä. Rakentaminenrautatien vaikutusalueelle ja hyvien bussiyhteyksien varaan mahdollistaa autot-toman elämäntavan ja liikkumisen omin voimin, millä on vaikutusta ihmistenterveyteen. Nopeat liikenneyhteydet (sekä rata- että tieyhteydet) mahdollistavatnopean liikkumisen, jolloin liikenteeseen käytetään vähemmän aikaa, ja tämäkoituu muun elämän hyväksi. Hanke tarjoaa työtä myös rakentamisvaiheessa.Nämä vaikuttavat mm. ihmisten hyvinvointiin ja sukupuolten tasa-arvoon.

- Ekologiset vaikutuksetRakentaminen rautatieaseman viereen mahdollistaa tehokkaan joukkoliiken-teen, millä on vaikutusta mm. energian käyttöön ja ilmastonmuutokseen.


16

6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

Asemakaavaan liittyy toteuttamissopimus.Tontti on tarkoitus myydä toteuttajalle, kun kaavamuutos on tullut voimaan.Rakennusluvasta ilmoitetaan naapureille ja rakennuspaikalla (MRL 133 §).

Vantaalla 7.12.2010

VANTAAN KAUPUNKIKaupunkisuunnitteluyksikkö

Timo KallaluotoAluearkkitehti

Laatijan yhteystiedot:Vantaan kaupunki, kaupunkisuunnittelu, Timo Kallaluoto, Kielotie 28, 01300 [email protected], p. (09) 8392 2675

mailto:[email protected]


17

Nykytilanne, joulukuu 2010.

Vantaankosken asema

Liityntäpysäköintialue

Kehäradan avorataosuudenrakentaminen on aloitettu.


18

Nykytilanne, ortoilmakuva vuodelta 2009. Kuvan ottamisen jälkeen on rakennettu edellisen sivunpohjakartalla näkyvä liityntäpysäköintialue ja on aloitettu Kehäradan avorataosuuden rakentaminenvuonna 2010.


19

Hankkeen viitesuunnitelma

Asemapiirros.

Julkisivu Vantaankosken asemalle päin. Normaalikerros.

Pysäköintikellari. Pihapysäköintitaso.

Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy 25.8.2010.


20


21


22


23


24

vantaa · tys väheni 1700-luvulla ja edelleen 1812, kun helsingistä tuli pääkaupunki ja...

Documents