3 / 2 0 1 5 Vapaa Ajattelija

“Minua vaaditaan todistamaan

uskonnottomuuteni.”

Vapaa Ajattelija

kotona

somessa

TEEMA:

Some haltuun!-Facebook, Twitter, Instagram…

Uusi kolumni:

JumalharhatUskonnonvapauslaki on tarpeeton!

Petri Karisma

Maailma on kovasti muuttunut ajoista, jolloin medianä-kyvyyden keskei-siä tekijöitä olivat raha ja vaikutus-

valta. Tietenkin rahalla ja vaikutus-vallalla on edelleen paljon merkitystä, mutta näiden rinnalle on ilmestynyt monia muita mediahuomioon vaikut-

tavia tekijöitä. Yksi keskeinen uusi te-kijä medianäkyvyydessä on internetin ja varsinkin sosiaalisen median käyttö.

Internetin ja sosiaalisen median

käyttö ei ole läheskään yhtä yksin-kertaista kuin rahan tai vaikutusvallan käyttäminen. Aikaisemmin suurella rahalla saattoi ostaa mainoskampan-jan, joka varmasti huomattiin koko valtakunnassa. Samoin vaikutusvaltai-nen taho saattoi soittaa lehden päätoi-mittajalle ja pyytää, että lehti julkaisi-si heidän varsin tylsän ja arkipäiväi-sen uutisensa.

Nykyään mikään raha ei mahdol-

lista varmaa näkyvyyttä koko Suo-men laajuudelta ja kaikissa ikäryhmis-sä. Samoin nykyään lehdillä ja muil-la medioilla ei ole mahdollisuutta jul-kaista juttuja, joissa ei ole varsinaista uutista. Jos lehdessä nykyään julkais-taan itsestäänselvyyksiä, se menettää lukijoita. Peli on varsin raakaa.

Niin kuin saattaa arvata, interne-tin ja sosiaalisen median käyttö asi-ansa välittämiseen on huomattavasti vaikeampaa, kuin rahalla ja vaikutus-vallalla. Onnistuminen internetissä ja sosiaalisessa mediassa tarvitsee mm. oivaltamista ja oikeaa ajoitusta. Hy-vinkin suunniteltu kampanja voi hel-posti valua hiekkaan, jos samaan ai-kaan toisaalla tapahtuu jotain sellais-ta, mikä vie kokonaan kaikkien medi-oiden huomion.

Omalla kohdallani merkittävin in-ternetin hyödyntäminen asian eteen-päin viemisessä oli vuonna 2010 loka-

4/2014 • Vapaa Ajattelija2

Vapaasti tässä numerossa Pääkirjoitus

Sosiaalisessa mediassaei pelkällä rahalla pärjää

JumalharhatRobert Brotheruksen uusi kolumnisarja aloittaa tässä numerossa. Sivu 5.

Jumalatonta sometustaLehden teemassa käsitellään tällä kertaa sosiaalista mediaa ja annetaan vinkkejä netissä selviämiseen trollien ja netikettien kanssa. Sivut 8-13.

Oma tarinaMiksi olen vapaa-ajattelija-palstalla Heidi Friman kertoo omasta tiestään vapaa-ajattelun pariin. Sivu 18.

Kaduttaako kaste?Helsingin vapaa-ajattelijat pesivät pakkokasteita pois Taiteiden yönä. Sivut 20-21.

Vaikutusvallalla ei sanella medioiden sisältöä.

Vapaa Ajattelija

3/2015 • Vapaa Ajattelija2

kuussa tapahtunut Ajankohtaisen kak-kosen homo-illan jälkeinen kirkosta eroamisaalto. Tuolloin kirkosta erosi kolmessa viikossa noin 40 000 ihmis-tä. Aktiivinen tiedottaminen ja muu tiedon välittäminen medioille keskit-ti huomion kirkosta eroamiseen ja rin-nakkaisilmiöihin.

Osa saattaa muistaa, että sama-na iltana, kun Suomessa käytiin tämä kuuluisa homoilta-keskustelu, Chi-lessä aloitettiin yli viikon kaivoksessa loukussa olleiden kaivosmiesten on-nistunut nosto maanpinnalle. En tie-dä, miten Suomen kirkosta eroamis-aallolle olisi käynyt, jos kaivosmiesten nostoyritys olisi päättynyt tragediaan? Mahdollisesti medioiden huomio oli-si kääntynyt suurelta osalta Chileen ja kotimainen kirkosta eroaminen olisi saanut huomiosta vain rippusia.

Olen useasti kuullut väitettävän, et-tä me eroakirkosta.fi -palvelun tausta-tiimi masinoimme näitä kirkosta ero-amispiikkejä. Tämä väite kertoo lau-sujan osaamattomuudesta ja täydestä internetin ja sosiaalisen median ym-märtämättömyydestä.

Jos me todellakin osaisimme ma-sinoida näitä kirkosta eroamisaaltoja,

sille osaamiselle olisi varmasti laa-jempaakin käyttöä. Voisi kuvitel-

la, että jos pystyisimme luomaan internet-ilmiöitä ja niille todel-la laajaa näkyvyyttä, jokainen tiimimme jäsen olisi jo rek-rytoitu johonkin kansainväli-seen viestintätoimistoon ko-valla palkalla.

33/2015 • Vapaa Ajattelija

AGNOSTINEN ISTUNTOKarjalaiset kahden valtion puristuksissaAntti Rautiainen

JUMALHARHATMuistetaan myös, että jumalia tuskin on olemassaRobert Brotherus

Toiminta tavoitteiden puolesta jatkuuPetri Karisma ja Esa Ylikoski

5

6

Kotona somessa

Jumalatonta sometustaSuvi Auvinen

Netiketti

Älä ruoki trolliaSuvi Auvinen

8

11

12

8

Uskonnonvapaus armeijassa - eteen ja taakseEsa Ylikoski

Hyvään elämään uskonnottomastiEsa Ylikoski

MIKSI OLEN VAPAA-AJATTELIJA?Herätysliikkeiden kasvattiHeidi Friman

USKOMATON MAAILMA • UUTISIA MAAILMALTABloggarien murhat Bangladeshissa tuomitaan

Hyvinkään päiväkodeissa ei hartauksia

Hallitus leikkaa - kirkolle silti yli 100 miljoonaa euroa lisärahaa

YHDISTYNEET AJATTELIJAT • YHDISTYKSET TOIMIVATKatumus ja kasteKimmo Laine

PÄÄSIHTEERIN PALSTAKatsomusvapaus turvattava kouluissaEsa Ylikoski

Uskonnonvapauslaki on tarpeeton!Petri Karisma

Pietari Vanhala menehtyi

USKOMATON MAAILMA • UUTISIA MAAILMALTAJumalanpalvelukset yökerhoon Vantaalla

Yhdysvalloissa ensimmäinen avoimesti ateisti huippu-urheilija

Jäsenyhdistykset, lehden ja liiton tiedot

13

16

18

19

20

22

24

2526

28

4

3/2015 • Vapaa Ajattelija 53/2015 • Vapaa Ajattelija4 3/2015 • Vapaa Ajattelija 5

Vaalit ja vaikuttaminen

Agnostinen istunto

Karjalaisetkahden valtion puristuksissa

Kolumni

Antti Rautiainen

Neuvostoliiton politiikka oli pääsyy Venäjän karjalaisten kulttuurin sulaut-tamiseen 1900-luvulla. Pienemmille vähemmistökansoille sallittiin men-

neisyys, ei tulevaisuutta. Korpimai-den kylät lakkautettiin, niiden asuk-kaat valuivat kaupunkeihin. Kansan-tanssiryhmät kiersivät maata, mutta kouluissa ja työpaikoilla kieli oli ve-näjä.

Vapaa-ajattelijan viime numerossa (2/2015) kirjoitin ortodoksien etnises-tä puhdistuksesta Suomesta 1600-lu-

vulla. 1900-luvulle tultaessa jakolinja ei enää ollut vain uskonnollinen vaan myös etninen, mutta ero oli häilyvä. Suomen Raja-Karjalassa kaikkia lu-terilaisia kutsuttiin "ruoččeiksi» vie-lä 30-luvulla.

Suomalainen nationalismi ja lute-rilainen uskonkiihko on osasyy karja-lan kielen ja kulttuurin hiipumiseen. Akateemisen Karjala-Seuran kansal-lismielisten mielestä Karjalan kansaa ei koskaan ollut olemassa. Sen kieli oli väärin puhuttua suomea ja uskon-to ryssäläistä hapatusta. Kieltä pitivät turhana myös Suomesta paenneet pu-naiset, joiden leikkikentäksi Stalin an-toi Itä-Karjalan. He tekivät suomesta alueen virallisen kielen, vaikka sitä pu-hui vain pieni vähemmistö pakolaisia ja siirtolaisia.

Stalin tappoi tasavallan suomalai-sen johdon 30-luvulla, mutta suoma-lainen sulauttaminen jatkui Suomen marssittua Itä-Karjalaan vuonna 1941. Suomesta tuli ainoa virallinen kieli. Johtoon ei päästetty paikallisia eikä Suomeen paenneita karjalaisia. Teh-tävät jaettiin AKS:n veteraaneille. Pak-kokollektivisointia ei lähdetty purka-

maan, päinvastoin: jäljellä olevat maat, karja ja hevoset valjastettiin Suomen sotateollisuuden tarpeisiin. Vasta 1943 väestölle alettiin myöntää maapalsto-ja. Väestöä yritettiin käännyttää luteri-laisuuteen, mutta tätä jouduttiin hillit-semään Suomen ortodoksikirkon pro-testien vuoksi. Uskonnonvapaus oli ai-noa suomalaismiehityksen karjalaisille tuoma etu verrattuna stalinismiin.

Suomalaismiehittäjät loivat apart-heid-järjestelmän, jossa karjalaisvä-estölle annettiin etuoikeuksia verrat-tuna venäläisiin. Jälkimmäisiä kerät-tiin keskitysleireille, joissa tuhannet kuolivat. Myöhemmin niiden asuk-kaita vapautettiin, mutta venäläiset olivat toisen luokan kansalaisia koko miehitysajan.

Venäläisiä on asunut Karjalassa keskiajalta asti. Äänisniemi oli venä-läisen kansanrunouden kerääjille sa-manlainen aarreaitta kun Vienan Kar-jala Lönnrotille. Satoja vuosia jatkunut monikulttuurisuus ei johtanut rappi-oon, päinvastoin: molemmat kulttuu-rit säilyttivät merkittävimmät eepok-sensa. Suomalaismiehittäjät pyrkivät tuhoamaan tämän yhteiselon, karkot-tamaan venäläiset ja sulauttamaan kar-jalaiset. Kummastakaan kulttuurista ei olisi jäänyt jäljelle mitään.

Neuvosto-armeija ajoi miehittäjät pois kesällä 1944 ja, erityisesti venäläi-set tervehtivät sitä vapauttajana. Suo-men tappion myötä karjalaisille sallit-tiin jälleen oma historia, mutta kan-san säilymiseen Neuvostoliitto ei kos-kaan panostanut.

Uskonnonvapaus on ainoa etu karjalaisille.

Muistetaan myös, ettäjumalia tuskin on olemassaRobert Brotherus

Vapaa-ajattelijain liitto on viime vuosina profiloi-tunut enimmäk-seen poliittiseksi vaikuttajaksi, aja-maan katsomus-ten tasa-arvon ta-

voitetta. Tätä tärkeää tavoitetta on mahdollista ajaa ja onkin eneneväs-sä määrin ajettu ottamatta kantaa sii-hen ovatko uskontojen opit totta vai eivät. Mielissämme varmaan kummit-telee edelleen negatiivinen stereotypia puolihullusta dogmaattisesta ja sivis-tymättömästä vapaa-ajattelija-ukosta, joka punalippu kädessään torilla räy-hää: “Ei ole Jumalaa!” Halu ottaa pe-säeroa tähän stereotypiaan lienee tie-toisesti tai tiedostamatta vaikuttanut siihen, että uskontojen oppien kritiik-ki on pitkälle siivoutunut pois nykyi-sestä toiminnastamme ja julkisuusku-vastamme.

Kuitenkin viimeistään ateismin uuden aallon supertähdet Dawkins, Dennet, Harris ja Hitchens ovat osoit-taneet, että tiukkaakin uskontokritiik-

kiä voidaan tehdä sivistyneesti ja suu-rella menestyksellä. Ateismikirjojen miljoonamyynnin myötä on puhe Ju-malan epätodennäköisyydestä menet-tänyt tabu-asemaansa - kunhan puhe tehdään tyylikkäästi ja selkeästi.

Mielestäni vapaa-ajattelijoidenkin on hyvä tuoda rationaalinen uskon-tokritiikki laajemmin takaisin ohjel-maamme. Tieteellisen uskontokriitti-sen ajattelun leviäminen on hyödyllis-tä jo pelkästään yhteiskunnallisten ta-voitteidemme kannalta: ylhäältä alas tapahtuvan lobbauksen tulokset jää-vät demokratiassa väistämättä laihoik-si niin kauan kun kansa ja sen edus-tajat ovat enimmäkseen uskonnollisia. Olemme nähneet, että vaikka perus-tuslaki kuinka edellyttäisi tasa-arvoa, voivat uskonnolliset kansanedustajat keksiä loputtomasti selityksiä ja viivy-tyksiä uskontojen etuoikeuksien pur-kamiselle.

Toiseksi, sopivasti muotoiltuna us-kontokritiikillä myös lienee kysyntää, etenkin nuorten keskuudessa. Protu-leirien ohjaajana olen nähnyt miten valtaosaa nuorista kiinnostavat poli-tiikkaa enemmän suuret kysymykset jumalten olemassaolosta, moraalista ja

maailmankaikkeuden synnystä. Nekin nuoret joita politiikka ja yhteiskunnal-listen vääryyksien korjaaminen kiin-nostaa, mieltävät yleensä vaikkapa köyhyyden tai ilmastonmuutoksen olevan tähdellisempiä ongelmia kuin esimerkiksi kirkon verotusoikeuden. Mutta suurten kysymysten pohdinta voi tuoda heidät - kuten aikanaan mi-nut - osaksi aktiivisten uskonnottomi-en yhteisöä ja saada tätä kautta myö-hemmin kiinnostumaan myös katso-musten tasa-arvon edistämisestä.

Kolmanneksi, tieteellis-rationaa-lisella ajattelulla ja uskontokritiikillä on itseisarvoa täysin politiikasta riip-pumatta. Voimme olla yhteisö, jossa jäsenemme voivat harrastaa mielen-kiintoista sisältöä elämäänsä tuovaa ra-tionaalista pohdintaa. Foorumi, jon-ka keskustelujen avulla ihmiset voi-vat heijastaa ajatuksiaan ja arvojaan ja kehittää niitä yhä paremmiksi. Sillä, ovatko uskonnot oikeassa, on itsessään merkitystä: on arvokkaampaa omata kriittisessä tarkastelussa mahdollisim-man paikkansa pitävä maailmankat-somus ja elää tätä elämää varten kuin elää lohdullisessakin valheessa olema-tonta taivasosuutta odotellen.

3/2015 • Vapaa Ajattelija

3/2015 • Vapaa Ajattelija6

Petri Karisma ja Esa Ylikoski

Vapaa-ajattelijain liitto lähetti viime syksynä puolueille hallitusohjelmapoliittisia uudis-tustavoitteita. Myös Suomen Humanistiliit-to päätti yhtyä niihin ja tiedotti siitä puo-lueille. Ne ovat hyviä tavoitteita, jotka ovat edelleen ajankohtaisia.

Ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus on myös uskonnottomien ihmisoikeus. Ihmisten yhdenvertainen kohtelu uskonnosta tai vakaumuksesta

riippumatta julkisissa palveluissa, kuten koulussa ja päi-vähoidossa, on tärkeää myös lasten ja nuorten ihmis- ja perusoikeuksien kannalta. Sitä tukee nyt uusi Yhdenver-taisuuslaki.

Vaalien jälkeen muodostetun hallituksen ohjelmaan ei-vät tavoitteemme kuitenkaan konkreettisesti päässeet. Toi-minta tavoitteiden puolesta jatkuu. Emme lannistu. Ovat-han eräät uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden kehi-tysaskeleet aiemminkin toteutuneet vasta sinnikkään toi-minnan kautta.

Sen takia tässä on hyvä tiivistetysti muistuttaa esittämis-tämme tavoitteista:

1. Lasten rekisteröimisestä us-konnon mukaan luovutaan vä-estörekisterissäKetään ei tule valtion väestörekiste-rissä rekisteröidä minkään uskonnol-lisen yhdyskunnan mahdollisen jä-senyyden perusteella. Uskonnollinen tai muu katsomus olkoon yksilöiden ja perheiden yksityisasia.

2. Oppilaitokset ja päiväkodit toimivat uskonnollisesti tun-nustuksettomastiPeruskoulussa, esiopetuksessa ja päi-vähoidossa tulee luopua viralliseen oh-jelmaan sisällytetystä tunnustukselli-sesta uskonnonharjoituksesta ja joh-detuista uskonnollisista toimituksista (jumalanpalvelukset, aamuhartaudet, ruokarukoukset). Lasten katsomuksel-linen kasvatus ja mahdollinen uskon-nonharjoitus ovat perheen oma asia, ei julkisen palvelun henkilökunnan työ-tehtävä.

3. Elämänkatsomustiedon ope-tus avataan kaikilleElämänkatsomustieto (ET) tulee ava-ta peruskoulussa ja lukiossa kaikille oppilaille mahdolliseksi katsomusai-neeksi uskonnon vaihtoehtona. Huol-tajien ja lukiolaisten tulee saada vali-ta vapaasti, ilman holhousta, onko op-pilaan tai opiskelijan katsomusainee-na elämänkatsomustieto vai uskonto. Tästä voidaan päättää nopeasti pienel-lä lain sanamuodon korjauksella niin, että uudistus saadaan voimaan elo-kuussa 2016.

4. Valtiopäivien ja yliopistojen avajaiset uskonnollisesti tun-nustuksettomiksiJumalanpalvelusten liittäminen valtio-päivien ja yliopistojen avajaisjuhlalli-suuksien viralliseen ohjelmaan on pai-kallaan lopettaa kirkkoon kuulumatto-mia syrjivinä. Jos ne ovat osa ohjelmaa, valtiopäivien avajaisten ohjelmiin tu-lee sisällyttää jumalanpalvelukselle vaihtoehtoinen tunnustukseton tilai-suus samaan tapaan kuin Helsingin yliopiston avajaisissa.

5. ”Jumalanpilkka” ei enää rikos Suomen rikoslaissaSuomi ei voi nyt kansainvälisissä toi-mielimissä täysimääräisesti puuttua muissa maissa tehtäviin uskontope-rusteisiin ihmisoikeusrikoksiin, kos-ka Suomella itsellään on rikoslaissaan uskonrauhapykälä, jossa kielletään

”Jumalan pilkkaaminen” ja uskonnon ”pyhänä pitämien” oppien loukkaami-nen.

6. Kirkollisverojärjestelmä lo-petetaanValtion on luovuttava kirkolle anne-tusta kohtuuttomasta ja muita syrjiväs-tä erityisoikeudesta käyttää valtion ve-rokoneistoa jäsenmaksunsa eli ns. kir-kollisveron kantoon.

7. Valtion ja kirkon erillisyy-den selkeyttäminen valmiste-luunVaalikauden aikana tulee alkaa valmis-tella evankelisluterilaisen ja ortodoksi-

sen kirkon erityisaseman purkamista, valtion ja kirkkojen suhteen selkiyttä-mistä julkisen vallan neutraliteettipe-riaatteen mukaiseksi. Tällöin Perus-tuslain 76 § tulee ottaa kriittiseen tar-kasteluun.8. Puolustusvoimien toiminta tunnustuksettomaksiUskonnonharjoitusta ei tule sisällyt-tää varusmiespalveluksen päiväohjel-maan, vaan ne voidaan rinnastaa har-rastustoimintaan. Pääesikunnan uutta käskyä tulee korjata. Paraateissa mah-dollinen hartaus tulee toimittaa ennen varsinaista paraatikatselmusta. Nyt käyttöön otettu käytäntö, joka pakot-taa poistumaan paraatikatselmuksesta suuren yleisen ja tv-kameroiden edes-sä rikkoo uskonnonvapautta ja yksityi-syyden suojaa.

3/2015 • Vapaa Ajattelija 73/2015 • Vapaa Ajattelija 7

Toimintajatkuutavoitteiden puolesta

9. Yhteisiin seremoniallisiin va-kuutuksiin Uskonnollinen sotilasvala ja katso-muksellisesti neutraali sotilasvakuu-tus tulee yhdistää yhdeksi vakuutuk-seksi – niin kuin oikeudessa todis-tajan ja tuomarin valat/vakuutukset. Ministereillekin riittää yksi vakuu-tus – samaan tapaan kuin tasaval-lan presidentille ja eduskunnan pu-hemiehelle.

10. Vankiloiden oma toiminta tunnustuksettomaksiVankiloissa voidaan luopua valtion palkkaamien vankilapappien virois-ta. Vankien oikeus saada uskonnolli-

sia palveluja voidaan toteuttaa uskon-nollisten yhdyskuntien toimesta.

11. Avioliiton vihkimisoikeu-teen yhdenvertainen käytäntöAvioliiton vihkiminen olisi selkeintä hoitaa maistraattien toimesta. Mikä-li uskonnollisten yhteisöjen vihkimis-oikeus jatkuu, sellainen tulee myön-tää myös uskonnottomien palvelujär-jestöille.

12. Lasten sukupuolielinten sil-pominen kielletään laillaSuomeen tulee säätää laki, joka kieltää lasten sukupuolielinten silpomisen il-man lääketieteellisiä perusteita eli niin sanotun ympärileikkauksen rituaali-sista syistä.

3/2015 • Vapaa Ajattelija 3/2015 • Vapaa Ajattelija8 9

Kotona somessa

3/2015 • Vapaa Ajattelija 3/2015 • Vapaa Ajattelija8 93/2015 • Vapaa Ajattelija 93/2015 • Vapaa Ajattelija8

kotona

somessa

Sometus, twiitit, instaus ja seuraajat. Sosiaalisessa mediassa tapahtuu jatkuvasti. Vapaa Ajattelija kertoo lyhyesti kaiken, mitä sosiaalisista medioista tarvitsee tietää sekä esittelee tärppejä uskomattomista somettajista.

Suvi Auvinen

Perinteisten printti-, radio- ja televi-siomedioiden rinnalle on viestin-nässä noussut 2000-luvulla aivan uusi pelaaja. Sosiaalinen media eli some on saanut aikaan median

murroksen, jossa vakiintuneet toimijat menet-tävät monopoliasemaansa tiedonvälityksessä.

Some on muuttanut uutisten luomisen ja jakamisen tavat. Esimerkiksi Egyptin kan-sannousu Tahririn aukiolla ja viimeaikaiset Rojavan kansannousun kaltaiset tapahtumat ovat levinneet globaaliin tietoisuuteen nimen-omaan somen avulla. Kun valtiovalta sulkee virallisia tiedotuskanavia, eivät pulassa olevat ihmiset enää jää yksin vaan tarttuvat mobiili-laitteisiinsa ja tietokoneisiinsa, levittäen uuti-sia, kuvia ja videoita paikan päältä omissa ver-kostoissaan kaikkialle maailmassa.

Myös uskonnottomien ja ateistien sanoma leviää ennennäkemättömällä tavalla somes-sa. Vaikka somessa pelataankin pitkälti kiin-nostavilla persoonilla, on osa yleisateistisista projekteista saavuttanut myös suuren suosion.

Mitä keskeisiä someja on, mikä niiden toi-mintaperiaate on ja millaista sisältöä niistä löy-tyy uskonnottomalle?

FacebookSomejättiläinen Facebook lienee helposti se tunnetuin sosiaalinen media. Vaikka teini-ikäiset eivät enää juuri Facebookiin hakeudu, on se silti ylivoimaisesti suurin some. Noin 900 miljoonalla käyttäjällä maailmanlaajuisesti Fa-cebook on vakiinnuttanut asemansa uuden median kentällä. Facebook on someista mo-nipuolisin. Sen sisällä jaetaan niin henkilökoh-taisia kuulumisia kuin kuviakin ja osallistutaan keskusteluryhmiin, organisoidaan tapahtumia ja käydään kiivasta väittelyä. Facebookissa yk-sityisen ja julkisen raja saattaa helposti hämär-tyä. Koska käyttäjät lisäävät itselleen ”kaverei-ta” palvelussa, voi helposti kuvitella jakavan-sa sisältöä vain rajatulle yleisölle. Palvelulla on kuitenkin monen tasoisia yksityisyysasetuksia. Yksityishenkilöt rajaavat usein sisältönsä nä-kymään vain kavereilleen, eivätkä monet li-sää tuntemattomia kaverilistoilleen. Sen sijaan

Teema

monilla poliitikoilla ja julkkiksilla on esimerkiksi täysin avoi-mia profiileja, joihin ei lisätä kovin henkilökohtaista sisältöä.

Ateistit, uskonnottomat ja humanistit ovat löytäneet ylei-sönsä Facebookissa. The Richard Dawkins Foundation for Rea-son and Science -sivulla on 1 300 000 seuraajaa. Dawkins tuot-taa englanniksi sisältöä, jakaa uutisia, artikkeleita ja mielipi-teitään. American Humanist Association on kerännyt lähes puoli miljoonaa seuraajaa ja keskittyy lähinnä uutisiin Yh-dysvaltain uskonnottomien tilasta.

Yksi suurimmista mihinkään organisaatioon sitoutumat-tomista ateistisista keskusteluryhmistä Facebookissa on ”We Fucking Love Atheism”. Yli 300 000 seuraajan englanninkie-lisellä sivulla jaetaan ateistisia linkkejä ja meemikuvia. The Church of the Flying Spaghetti Monster eli Lentävän spaghet-tihirviön seurakunta on kerännyt 40 000 seuraajaa. Suomeksi keskustelemaan ja uutisia jakamaan pääsee Vapaa-ajattelijain liitto ry – official-sivulla 1 600 muun vapaa-ajattelijan kans-sa. Facebook toimiikin someista parhaiten keskustelualusta-na ja sivuilla käydäänkin usein kiivaita väittelyitä.

WhatsAppHyvin erilainen on toiseksi suurin sosiaalinen media, What-sApp. 800 miljoonalla käyttäjällään mobiililaitteille tarkoi-tettu pikaviestinsovellus on nopeasti kasvattanut suosiotaan. WhatsApp on ilmainen ja toimii tekstiviestien tapaan. Käyttä-jät tunnistautuvat palveluun puhelinnumerollaan ja kahden-keskisten keskustelujen lisäksi WhatsAppissa luodaan usei-ta jäseniä sisältäviä keskustelyryhmiä. Ilmainen pikaviestintä on kasvattanut suosiotaan valtavasti ja linkit leviävät What-sAppissa jo lähes tehokkaammin kuin Facebookissa. What-sApp perustuu ihmisten jo olemassaoleviin verkostoihin sen sijaan, että olisi alusta täysin uusien ihmisten kohtaamiselle.

TwitterKolmanneksi suurin some on Twitter 310 miljoonalla käyt-täjällään. Twitter on mikroblogipalvelu, eikä sanapari itses-sään kerro varmasti juuri mitään aiheeseen perehtymättö-mälle. Twitterissä yksityisyyttään ei voi säädellä monella ta-solla kuten Facebookissa vaan lähtökohtaisesti kaikki on jo-ko täysin yksityistä tai täysin avointa. Twitterissä ei kerätä kavereita vaan seuraajia. Kuka tahansa voi alkaa seurata jul-kista profiiliasi.

Twitteriin lähetetään 140 merkin mittaisia viestejä, jot-ka välittyvät kaikille seuraajillesi. Twitterissä jaetaan valtavia määriä linkkejä ja se on etenkin poliitikkojen suuressa suo-siossa. Suuret mediatalot twiittaavat ahkerasti ja eri maiden uutisia voi seurata tehokkaasti keräämällä seurattuihin ta-hoihinsa kiinnostavimmat twiittaajat.

Twitterin 200 seuratuimman henkilön listalta löytyy super-julkkisten kuten Justin Bieberin ja Taylor Swiftin lisäksi yk-si avoimen ateistinen henkilö, näyttelijä Stephen Fry. Frylla on huimat 11,3 miljoonaa seuraajaa. Aktiivisesti Twitterissä vaikuttaa myös Richard Dawkins, joka vuorovaikuttaa päivit-täin 1,24 miljoonan seuraajansa kanssa. Dawkins osallistuu väittelyihin, jakaa linkkejä ja kertoo tulevista tapahtumistaan. Twitter on siitä harvinainen some, että sillä voi oikeasti tavoit-taa toisessa päässä olevan henkilön. Twitterissä voi siis twii-tata suoraan vaikkapa Dawkinsille ja ehkä saada vastauksen! American Atheists-tilillä on 65 000 seuraajaa ja aiheet pitkälti

Jumalatonta sometusta

Kotona somessa

Kotona somessa

3/2015 • Vapaa Ajattelija 11

samanlaisia kuin Facebookissa. Päivit-täisiä ateistia ajatuksia jakaa mm. Dai-ly Atheist 69 000 seuraajalleen.

Twitterin erikoisuus ovat hashtagit eli suomalaisittain tägit. Tägi on tun-niste, jonka avulla löytää sisältöä Twit-terissä. Tägit aloitetaan aina merkillä #, jonka jälkeen kirjoitetaan sana jota Twiitti käsittelee. Esimerkiksi Twitter-haku #atheist tuo helposti nähtäville kaiken palveluun lisätyn ateismia kä-sittelevän sisällön.

Myös Vapaa-ajattelijoilla on Twitter-tili. Reilulla 300 seuraajallaan Liitto ei ole suuri vaikuttaja Twitterissä, mutta esimerkiksi Vapaa Ajattelijan juttulinkit löytävät sitä kautta lukijoidensa pariin.

Instagram, Tumblr, FlickrKuvapalvelut Instagram (100 miljoo-naa käyttäjää), Tumblr (110 miljoo-naa) ja Flickr (65 miljoonaa) toimivat myös ateistisen ja uskontokriittisen materiaalin jakelukanavina. Kuva-palveluihin luodaan henkilökohtai-nen profiili jolle haalitaan seuraajia.

Kaikki näistä kuvapalveluista käyttä-vät tägejä. Esimerkiksi Instagramissa haku #atheist tuottaa 650 miljoonaa tulosta. Kuvapalveluissa ateismin su-pertähdet loistavat poissaolollaan ei-vätkä vapaa-ajattelijatkaan niissä vai-

kuta. Kuvapalvelut ovat kuitenkin etenkin nuorten suosiossa ja uskon-tokriittisen ja katsomusten tasa-ar-voa ajavan maailmankuvan tuomi-nen niihin on hoidettu hyvin nuor-ten käyttäjien toimesta.

NetikettiOma asennoitumisesi

� Ole rehellinen ja kohtelias. Var-mista omalta osaltasi, että tieto-verkko on hyvä paikka viestiä ja asioida ja viettää aikaa.

� Harkitse, mitä kirjoitat. Huoleton kommentti saattaa aiheuttaa pal-jon harmia, ja yleisösi saattaa olla isompi kuin kuvitteletkaan.

� Osoita kunnioitusta muiden ih-misten luonteenpiirteitä, elämän-tapaa, kotimaata ja rotua kohtaan. Voit vapaasti esittää mielipiteitä-si, mutta sinun pitää myös hyväk-syä se, että kaikki eivät ole kanssa-si samaa mieltä.

� Tunne vastuusi. Myös mielipide voi loukata.

Viestisi sisältö � Yritä tehdä viestistäsi lyhyt ja na-

seva, ja käytä kieliopillisesti oi-keaa kirjoitusasua. Suuraakkos-ten käyttö mielletään HUUTAMI-SEKSI, joten se ei ole kohteliasta.

� Anna viestillesi mielekäs otsikko, joka kuvastaa viestin sisältöä.

� Kun vastaat viestiin, jätä alkupe-räisestä viestistä jäljelle vain tar-peellinen osa.

� Allekirjoita tarvittaessa viestisi. � Käytä varoen huumoria ja ironiaa. Kirjoitettu sana tulkitaan helpos-ti väärin. Tämän vuoksi Interne-tiin on ilmaantunut pikakirjoitus-muotoja, ns. hymiöitä, tunteiden ilmaisemista varten.

� Asenna virustentorjuntaohjelma koneellesi ja tarkista sähköpostin liitteet ennen niiden avaamista.

Ota huomioon lait � Kunnioita oman maasi ja sen

maan lakeja, johon olet yhteydes-sä. Tietojärjestelmiin murtautu-minen ja virusten tahallinen levit-täminen ovat Suomessa rikoksia.

� Kunnioita tekijänoikeuksia, olipa kyseessä kuva , ääni tai tekstitie-dosto tai tietokoneohjelma. Tar-kista sivuston ylläpitäjältä tai ma-teriaalin tuottajalta, onko materi-aali, jota haluat käyttää tai välittää toisille, tekijänoikeudellisesti suo-jattua. Pyydä tekijänoikeuden hal-tijalta lupa, jos haluat käyttää suo-jattua materiaalia.

� Älä levitä pornografista, väkival-taista, rasistista tai uskontoa pilk-kaavaa materiaalia.

� Suojaa omat tiedostosi. Älä tun-keudu muiden tiedos-toihin.

� Ilmoita heti, jos

itse joudut loukkaavan, solvaavan, julkisesti herjaavan tai pelottele-van käytöksen kohteeksi Interne-tissä. Palvelun tarjoaja pystyy mo-nissa tapauksissa selvittämään lä-hettäjän. Ota tarvittaessa yhteyttä viranomaisiin.

� Muista, että lainsäädäntö koskee myös Internetiä. Älä riko viestin-nän luottamuksellisuutta äläkä loukkaa kenenkään yksityisyyttä.

� Pidä omat tunnuksesi ja salasana-si salaisina.

Lähde: Otavan opiston atk-ajokortti-koulu

Seuraavat suositukset ja ohjeet eli käyttäytymissäännöt verkossa on tarkoitettu kaikille verkossa liikkujille, ja niitä voi soveltaa erityyppiseen sähköiseen viestintään.

Kotona somessa

Kotona somessa

3/2015 • Vapaa Ajattelija 3/2015 • Vapaa Ajattelija12 13

Kotona somessa

Suvi Auvinen

Netin keskustelupalstoil-la käydään useimmiten kiivasta sananvaihtoa. Kasvottomuuden taak-se kadotessa saattaa helposti unohtaa hy-

vän keskustelukulttuurin periaatteet ja syyllistyä yksinkertaistuksiin, juu-pas-eipäs-väittelyyn, keskustelukump-panien nimittelyyn ja näiden älyn ky-seenalaistamiseen. On yksi asia menet-tää malttiinsa ja kirjoittaa jotain har-kitsematonta, mutta kokonaan toinen kysymys on trollaaminen ja trollaan-tuminen.

Trollaus on internet-slangisana, jol-la tarkoitetaan viestiä, jonka tavoite on aiheuttaa kiivaita reaktioita eli fleime-jä. Suomenkieliseksi vastineeksi trol-laukselle on ehdotettu sanaa ”vedätys”. Yleensä trollaaja esittää jostakin kuu-masta, kiistanalaisesta aiheesta äärim-mäisen mielipiteen esittäen sen vastus-tajien kantaa halventaen, positiivisia argumentteja esittämättä. Usein trolla-us on tarkoituksellisen naiivi ja sisältää niin monta väärinkäsitystä tai vääriste-lyä, että liki jokaisen tekisi mieli oikais-ta edes osa - ja jos oikaisemiseen ru-peaa, siitäpä tuleekin vuodatus. Myös viestejä, jotka näyttävät kokemattoman tai lapsellisen kirjoittajan postaamilta, on syytä epäillä trolleiksi. Esimerkiksi sama sanoma saatetaan toistaa loput-tomasti samoin sanoin. Trollaaja sitten naureskelee muiden reaktioille samaan

tapaan kuin hiekkalaatikolla hiekkaa muiden päälle heittelevä lapsi. Trolla-ukseen voi liittyä myös viestien mas-salähetystä, jolloin trolli lisää fooru-meille tahallaan useita samoja pu-heenvuoroja toisten keskustelijoiden ärsyttämiseksi. Samaa tarkoittava suo-menkielisillä palstoilla syntynyt sana on provo, sanasta provokaatio.

Sanaa käytetään usein väärin ta-hattomasti, mutta joskus myös tahal-lisesti lyömäaseena kanssakirjoittajia vastaan. Keskustelut lähtevät helpos-ti: ”Älä trollaa” - ”Älä fleimaa” -tasolle, kun argumentit loppuvat. Pelkkä kri-tiikki tai eriävä mielipide, radikaali-kaan sellainen, ei kuitenkaan vielä ole trollausta, ellei tavoitteena ole pelkkä ärsyttäminen.

Tutkimusten mukaan pahimmil-laan trollaus on järjestelmällistä kiu-

Internetin ihmemaassa on monia kompastuskiviä. Erilaisten, oman kuplan ulkopuolella vaikuttavien ja ajattelevien ihmisten kanssa väittely on yksi parhaita internetin anteja, mutta miten tunnistaa keskustelut joihin kannattaa osallistua ja milloin keskustelukumppani haluaa vain trollata?

Älä ruoki

Uskonnonvapaus armeijassa -

TROLLIA

ETEEN JA TAAKSE

santekoa tai poliittista propagandaa. Jopa 28% yhdysvaltalaisista myöntää trollanneensa tahallisesti. Trollausta

voidaan käyttää myös taktisena aseena. Helsingin Sanomat nostatti kohun ker-toessaan Pietarissa toimivasta Venäjän valtion hallinnassa olevasta ”trolliteh-taasta”. Siellä työskentelevien ihmisten

tehtävänä oli osallistua nettikeskuste-luihin ja kehua presidentti Putinia.

Netiketti (eli netti-etiketti) suositte-

lee olemaan ”ruokkimatta trollia”. Tä-mä tarkoittaa käytännössä trollin jättä-mistä omaan arvoonsa ja suhtautumis-ta trollaaviin viesteihin tai viestiketjui-hin ikään kuin niitä ei olisi koskaan

kirjoitettukaan. Tämä on usein vaike-aa, sillä muutaman ihmisen trollaan-tuminen saattaa aiheuttaa trollaustar-koituksessa aloitetun keskustelun laa-jenemisen tai olemassa olevan kes-kustelun väärille urille ajautumisen. Käytännössä trollausta voi olla äärim-mäisen vaikea erottaa pelkästä syväs-tä tietämättömyydestä tai tyhmyydes-tä, joskin säännölliset trollaajat yleen-sä oppii tunnistamaan. Toisaalta se ei ole yleensä tarpeenkaan, koska kum-massakin tapauksessa on yleensä fik-suinta olla välittämättä koko jutusta. Varo joutumasta koukkuun, trollaan-tumasta. Ei pidä provosoitua, vaikka provosoidaan.

Lähde: Jukka Korpela - Nyysiopas

Trollaaja nauraa muille kuin leikeissä kiusaava lapsi.

Yksi askel eteen ja kaksi taakse? Varusmiesten uskonnonvapauden kanssa liikutaan eteenpäin hitaasti mutta varmasti - mutta miksei kaikkia ongelmia haluta korjata kerralla kuntoon?

Esa Ylikoski

Varusmiesten ei ole enää pakko osallistua uskonnollisiin harta-ustilaisuuksiin ja jumalanpal-veluksiin. Evankelisluterilaisen kirkon jäsenten ”palveluvelvol-lisuus” osallistua tunnustuksel-

liseen uskonnolliseen ohjelmaan poistui. Oi-keusasiamiehen päätökseen perustuva uudis-tus tuli voimaan heinäkuussa 2015.

Tämä on tervetullut ja kauan odotettu his-toriallinen askel, mutta perusoikeuksien va-lossa se tulee 20 vuotta myöhässä, todettiin Vapaa-ajattelijain julkaisemassa kommentis-sa. Samalla toivottiin kasarmien kulttuurin al-kavan muuttua varuskunnissa kautta maan. →

3/2015 • Vapaa Ajattelija14 3/2015 • Vapaa Ajattelija 153/2015 • Vapaa Ajattelija 15

Uskonnonvapaus armeijassaUskonnonvapaus armeijassa

Kun Nuorisobarometri 2014:n mukaan nuo-rista yli puolet sanoo olevansa ”ei-uskonnollisia” ja vajaa neljännes ”uskonnollisia”, tilanne voikin muuttua, mikäli varusmiesten valinnanvapau-den toteutumista ei häiritä henkilökunnan tahol-ta uskonnollisella painostuksella. Valitettavasti painostuksen jatkumisesta on jo saatu merkkejä.

Uskonnonvapauden uudistus armeijassa jää puolitiehen. Pääesikunnan käsky vesittää Puolus-tusministeriön työryhmän vuoden alussa teke-män ehdotuksen siirtää uskonnolliset tilaisuudet päivän palveluajan ulkopuolelle, rinnasteiseksi harrastustoiminnalle. Nyt vain iltahartaudet rin-nastetaan harrastustoimintaan, mutta varusmies-ten päiväohjelmaan voi yhä sisältyä alku-, loppu-, joulu- ja pääsiäisjumalanpalveluksia.

Kaikille näille on tosin olemassa vaihtoehto-na tunnustukseton tilaisuus. Tällaiset ei-uskon-nolliset tilaisuudet joukko-osastoissa tulee alkaa tehdä kohderyhmäänsä kunnioittaen miellyttä-väksi, rennoksi ja henkistä viihtyvyyttä tukevak-si, asianmukaiseksi ja vetovoimaiseksi vaihtoeh-doksi ”kirkkokäynnille”. Kitarat mukaan.

Toinen muutos koskee aiempia ”kirkollisen työn” oppitunteja, joille oli vaihtoehtona etiikan ja elämänkatsomustiedon opetusta, käytännös-sä huonosti järjestettynä. Pääesikunnan käskyn mukaan nyt ”sotilaspappien oppitunneille” osal-listuvat kaikki varusmiehet, mutta ”niillä ei kä-sitellä tunnustuksellisia asioita eivätkä ne sisällä julistuksellisia elementtejä”.

Ministeriön työryhmä tarkasteli sodan ja rauhan eettisten kysymysten opetusta laajem-min. Vapaa-ajattelijat vaativat moniammatil-lista toteutusta sekä uskonnottomien henki-sen tuen asiantuntijoiden palkkaamista. Va-rusmiesten opetukseen, kriisien, traumojen ja kuoleman kohtaamiseen sekä henkiseen tu-keen tarvitaan psykologista ja lääketieteellis-tä asiantuntemusta.

Kun Pääesikunnan käsky mainitsee nyt vain sotilaspappien oppitunnit, monipuolista tarkas-telua vaativan aiheen opetus delegoidaan edel-leen kokonaan sotilaspapeille. Erityisen ongel-mallista uskonnonvapauden ja yhdenvertaisen kohtelun kannalta on, että ”ensimmäisen oppi-tunnin” pitää sotilaspappi.

Ensimmäisellä oppitunnilla pää-aiheena on uskonnonvapauden to-teutuminen varusmiespalveluksessa: 1) valinnanvapaus koskien alokaskau-den lopussa annettavaa uskonnollista sotilasvalaa (”Kaikkivaltiaan ja kaik-kitietävän silmien edessä”) tai ei-us-konnollista sotilasvakuutusta (”Kun-nian ja omantunnon kautta”) sekä 2) nyt kaikkia varusmiehiä koskeva uusi valinnanvapaus koskien palvelusaika-na järjestettäviä tunnustuksellisia us-konnollisia tilaisuuksia ja niiden ei-uskonnollisia vaihtoehtoja.

Sotilaspappi ei ole sovelias oppitun-nin pitäjä näissä asioissa, koska hän on jäävi. Vaikka sotilaspappi sanallises-ti esittelisikin asian alokkaille virallis-ten ohjeiden mukaan ”puolueettomas-ti”, jo hänen virka-asemansa ja -pu-kunsa aiheuttaa sen, että hän on jäävi, puolueellinen. Hänhän on keskeinen uskonnollisen vaihtoehdon toteuttaja.

Ankarinta kritiikkiä Pääesikunnan päätökseen Vapaa-ajattelijain liitto koh-distaa paraatijumalanpalveluksia kos-kevaan uuteen järjestelyyn. Sen mu-kaan varusmiehet, jotka paraatikatsel-muksessa eivät osallistu siihen liitet-tävään jumalanpalvelukseen, joutuvat poistumaan paikalta kesken paraati-katselmuksen. Tämä toteutetaan pa-raatia seuraavan yleisön ja tv-kame-roiden edessä.

Uskonnonvapauteen kuuluu myös yksityisyyden suoja, mistä on Euroo-pan ihmisoikeustuomioistuimen päätöskin. Sen mukaan julkisen val-lan ei tule järjestää tällaista tilannet-ta, jossa yksilö joutuu vasten tahto-aan käytöksellään tuomaan julki suo-raan tai välillisesti oman uskonnol-lisuutensa tai uskonnottomuutensa. Poistuminen muodosta ison yleisön edessä tuo asian julki kohtuuttomal-la tavalla.

Uskonnottomien tulee saada osal-listua paraatikatselmukseen ja paraa-tiin. Ongelman ratkaisu on, ettei pa-raatikatselmukseen ja paraatiin si-sälly uskonnollisesti tunnustuksellis-ta hartausosuutta. Jos sellainen on, se voi olla ennen varsinaista paraatikat-selmusta. Silloin itse paraatia seuraa-maan tulleen yleisönkään ei tarvitsisi vasten tahtoaan osallistua jumalanpal-veluksen seuraamiseen.

Nyt päätetty tilanne rikkoo varus-miesten, sotilaiden ja paraatiyleisön uskonnonvapautta, oikeutta olla osal-listumatta jumalanpalvelukseen. Va-paa-ajattelijain liitto on päättänyt teh-dä kantelun Pääesikunnan päätöksistä, erityisesti paraatihartauksia koskevas-ta kelvottomasta menettelystä sekä eet-tisen oppituntien ja varsinkin ensim-mäisen oppitunnin määräämisestä so-tilaspapistolle. Toiminta uskonnonva-pauden puolesta jatkuu.

Puolustusvoimien uskonnonvapauteen tuli heinä-kuun 2015 saapumiserälle muutoksia reaktiona eduskunnan oikeusasiamiehen jo 30.12.2013 te-kemään päätökseen. Tie Pääesikunnan käskyyn kertoo armeijan kirkollisen siiven vastarinnasta

uskonnonvapauden laajentamiselle, valtiokirkollisen pai-nostuksen jatkamiseksi.

� Oikeusasiamies totesi vuoden 2013 päätöksessään kit-kerään sävyyn, että hänen vuoden 2010 välipäätöksen-sä linjausta ei ollut alkuunkaan toteutettu.

� Vapaa-ajattelijain liitto esitti, että armeijan vastahan-gan vuoksi uudistuksen toteuttamiseen tarvitaan po-liittista ohjausta. Näin kävikin, ja asiaa käsiteltiin myös eduskunnan puolustusvaliokunnassa.

� Puolustusministeri Carl Haglund asetti Puolustusmi-nisteriön työryhmän valmistelemaan Puolustusvoi-main tarvitsemaa uudistusta. Työryhmä kuuli Vapaa-ajattelijain edustajaa kesällä 2014.

� Vuoden 2015 alussa työryhmä jätti vihdoin esityksen-sä, jossa oli hyviä ja huonoja kohtia. Kirkon jäsenten osallistumispakon purkamisen lisäksi erittäin hyvä esitys oli uskonnonharjoituksen siirtäminen – paraa-

teja lukuun ottamatta – pois päiväohjelmasta vapaa-aikaan niin, että se rinnastettiin harrastustoimintaan.

� Kirkkohallituksen lausunnossa vastustettiin jyrkäs-ti uskonnonharjoituksen poistamista johdetusta päi-väpalveluksesta ”uskonnonvapauden vastaisena”. Li-säksi paheksuttiin vain 1600-jäsenisen Vapaa-ajatte-lijain liiton kuulemista koko asiassa.

� Puolustusministeri Haglundilla meni keväällä 2015 ”pupu pöksyyn” eikä hän saanut annettua vähemmis-tön uskonnonvapautta parantavaa Puolustusminis-teriön ohjetta armeijalle. (Tämä pokkurointi kirkon suuntaan ei estänyt viiden prosentin vähemmistöä edustavaa Haglundia putoamasta uuden hallituksen ministerilistalta.)

� Pääesikunta antoi loppukeväästä 2015 ”omin päin” käskynsä, jonka mukaan toimitaan nyt heinäkuussa aloittaneiden kanssa. Se noudattaa eräitä ”pakollisia” parannuksia lukuun ottamatta pitkälti ev.lut. kirkon ja kenttäpiispan toiveita. Paraatihartauksia koskevaa kelvotonta kohtaa alettiin toteuttaa jo kesäkuussa val-takunnallisessa lippujuhlaparaatissa Oulussa.

Uskonnonvapauteen kuuluu

yksityisyyden suoja.

”Pitkä marssi” uskonnonvapaudella

3/2015 • Vapaa Ajattelija 3/2015 • Vapaa Ajattelija16 17

vät ole Jumalan mielessä leijuvia olioi-ta, vaan ”ihmisen tekemiä ja ylläpitä-miä”, joita ”ei olisi olemassa ilman ih-misen toimintaa”. (s. 11-35, 163.)

Niiniluodon mielestä humanistisen etiikan opettaminen ja hyväksyminen on tahdonilmaus, jossa ovat mukana ihmisten järki ja tunteet. Arvojärjes-

telmän omaksumisessa on aina kysees-sä henkilökohtainen valinta. Arvoista voidaan käydä filosofista keskustelua ja niitä voidaan perustella, mutta moraa-likasvatuksen ei pidä olla dogmaattis-ta valmiiden oppien syöttämistä vaan kehittää ja kunnioittaa kasvatettavan omaa harkintakykyä.

Niiniluoto pohtii ja toivoo myös uskonnollisen ja uskonnottoman etii-kan yhteistyötä ihmisoikeusperustai-sesti Juha Sihvolaan (2004, 2011) vii-taten. Samalla hän toteaa, että huma-nistisen etiikan kulmakiviin kuuluva suvaitsevaisuus ja uskonnonvapaus ei-vät ole kaikkien nykyisten uskontojen sisältöä ja että painostus ja henkinen väkivalta sekä kiihkoilu ja uskonsodat on aihetta tuomita.

Teoksen viimeisenä päälukuna on ”ihmiselämän kaari”. Kuolemasta Nii-niluoto toteaa, että ”kuolemaa olotila-na on turha pelätä, koska elintoimin-tojen lakattua ei ole olemassa enää minää, joka voisi ajatella tai tuntea tuskaa”. ”Uskontojen toiveajattelulle kuoleman jälkeisestä elämästä ei ole

mitään tieteellisiä perusteita”, ja ”meitä ei myöskään voi pelotella syntien palk-kana saatavasta tuomiosta, rangaistuk-sesta tai kadotuksesta”.

Niiniluoto palaa vasta nyt alunpe-rin vuonna 1966, 20-vuotiaana, jul-kaisemaansa roomalaisen runoilijan Lucretiuksen (98-55 eaa.) De rerun natura -teoksen tarkasteluun. Ei ole perusteita eikä edes aihetta toivoa ikuista elämää. Niiniluoto kuitenkin painottaa elämän arvoa positiivisten kokemusten ja tekojen kautta. Ihmi-nen voi pelätä ennenaikaista kuole-maa, joka riistää mahdollisuudet elä-mänsä tavoitteiden ja suunnitelmi-en toteuttamiseen. Voi myös pelätä kuolemista, vaikka ei ole syytä pelätä kuolemaa olotilana.

Äärellisen, väliaikaisen ihmiselä-män tarkoituksen voi asettaa vain ihminen itse. Jokaisen on itse rat-kaistava, mistä mahdollisuuksis-ta haluaa ammentaa oman elämän-sä tarkoituksen. Toki merkitystä voi nähdä myös siinä, että työmme tu-lokset siirtyvät monissa muodois-sa jälkipolville kulttuuriperintönä. Juuri tietoisuutemme yksilöllisen elämänkaaren äärellisyydestä tekee elämästä ainutlaatuisen vastuullisen ja arvokkaan.

Niiniluodon esseiden aihepiiri on todellakin laaja ja myös kiinni ajassa. Hän tarkastelee esimerkiksi ihmisen uutta suhdetta tietokoneisiin ja infor-maatioon, oppimista, rationaalisuutta ja viisautta, tahdon vapautta hyvän ja pahan välillä, luontoa, lakia ja oikeut-ta, liikuntaa, medikalisaatiota, työtä ja kotia sekä ikääntymistä ja ihmis-arvoista elämää. Ihmisen seksuaali-suus ja sen etiikka ei nyt kuulu aihei-siin, vaikka Niiniluoto itsetuntemus-ta käsitellessään tuokin esiin, miten Eros oli vahvasti mukana Eino Kai-lan (1934) syvähenkisen elämän tar-kastelussa.

Yleisesti voidaan todeta, että filoso-fina Niiniluoto ottaa kantaa myös yh-teiskunnallisesti aiempaa enemmän, ja hyvä niin. ”Erityisesti humanisti-nen näkemys ihmisen arvosta nojau-tuu siihen, mikä on rationaalista ihmi-sen yhteiselämän toimivuuden ja eetti-sen vastuullisuuden kannalta.”

ArvosteluArvostelu

Esa Ylikoski

Ilkka Niiniluoto 2015. Hyvän elämän filosofiaa. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Sivuja 328.

Filosofian professorina, yli-opiston rehtorina ja kansle-rina toimineen Ilkka Niini-luodon Hyvän elämän filo-sofiaa -teoksen aiheena ovat ihmiskäsitykset, ihmiskuvat

sekä ihmisen elämä. Kyseessä on te-kijältä jo viides filosofisten esseiden kokoelma; ensimmäinen oli vuonna 1984 julkaistu Tiede, filosofia, maa-ilmankatsomus. Uudessa, sisällöltään ansiokkaassa ja antoisassa kirjassa on jälleen myös vapaa-ajattelijoiden ja hu-manistien kannalta tärkeää ja peruste-levaa pohdintaa. Suosittelen kotiin ja lahjaksi kuin myös digitaalisiin käyt-töliittymiin.

Niiniluodon 31 esseetä muodosta-vat laaja-alaisen kokonaisuuden, joka on jäsennetty hyvin viiteen johdannol-la varustettuun lukuun: Ihmiskäsityk-sistä; Oppiva ihminen; Eettinen ihmi-nen, Toimiva ihminen, Ihmiselämän kaari. Laaja-alaisuus sopii myös hyvin meille vapaa-ajattelijoille, sillä eihän inhimillinen, uskonnoista vapaa ajat-telu ja elämä rajaudu vain uskontojen näkökulmien kritiikkiin, vaan on pal-jon uskontojen agendaa laaja-alaisem-paa. Vastaavastihan esimerkiksi kou-lun elämänkatsomustieto ei rajaudu eettisten ja katsomuksellisten kysy-mysten tarkasteluun vain uskontojen näkökulmista.

Toisaalta Niiniluoto on myös sel-keästi uskontokriittinen asettuessaan humanistisen etiikan ja ihmiskäsityk-sen sekä niille tilaa tekevän emergen-tin materialismin puolelle.

”Tieteellinen ihmiskäsitys voi-daan rakentaa sekulaarille pohjalle

ilman sitoutumista uskonvaraisiin dogmeihin tai spekulatiiviseen ole-muspohdintaan.” Naturalismi ”joh-taa luontevasti ateismiin tai agnos-tisismiin, jossa ei hyväksytä tuon-puoleista eli transsendenttia Juma-laa”. Uskonnottomuus ”antaa tilaa ja oikeutta ihmiselämän syvyydel-le ja rikkaudelle humanistisen etii-

kan perinteen mukaisesti”. Ihminen voidaan ymmärtää ”evoluution tuot-tamana kulttuuriolentona ilman us-konnollisia tai metafyysisiä oletuk-sia”.

”Humanistinen etiikka on mahdol-lista ilman uskontoa.” Se pitää etiikkaa ”historiallisesti muuttuvana ja kehitty-vänä ihmisen luomuksena”. Arvot ei-

Hyvään elämään

USKONNOTTOMASTINiiniluoto on selkeästi uskontokriittinen.

Lue lehti verkossa!Vapaa Ajattelija on luettavissa ilmestymisensä jälkeen aina myös verkossa. Vapaa-ajattelijain nettisivulta http://vapaa-ajattelijat.fi/va-lehti voit lukea ja lähettää muillekin luettavaksi lehden juttuja. Tutustu lehden sisältöön ja jaa sytyttävimmät artikkelit sekä huutavimmat vääryydet sosiaaliseen mediaan.

Jos olet Vapaa-ajattelijain liiton jäsenyhdistyksen jäsen ja haluat jatkossa lukea lehden vain verkossa, voit ilmoittaa yhteystietosi ja etenkin sähköpostiosoitteesi meille (toimitusneuvosto@vapaa-ajattelijat.fi).

HYVÄ ELÄMÄ ILMAN USKONTOA

Järjestää Helsingin vapaa-ajattelijat ry

alustus- ja keskustelutilaisuus Helsingissä

Ma 05.10. klo 18.00−20.00 Porthanian sali PIII, Yliopistonkatu 3,

Alustus, professori (emeritus) Ilkka Niiniluoto

Alustustuksen taustalla on professori, rehtori ja kansleri Ilkka Niiniluodon uusi

kirja Hyvän elämän filosofiaa (SKS 2015). Uskontojen tavoitteena on usein elää

tuonpuoleisen vuoksi, mutta mikä motivoi uskonnotonta elämään hyvä elämä?

3/2015 • Vapaa Ajattelija 193/2015 • Vapaa Ajattelija18

Vaalit ja vaikuttaminen

Miksi olen vapaa-ajattelija?

Herätysliikkeiden

kasvattiTällä palstalla vapaa-ajattelijat kertovat omasta vapaa-ajattelustaan. Voit lähettää oman tarinasi toimitukselle.

Heidi Friman

Varhaislapsuuteni kasvoin melko tavanomaises-sa tapauskovai-sessa perhees-sä . Kirkossa käytiin häissä ja hautajaisissa, iltarukous luet-

tiin ulkomuistista ja koulussa opetel-tiin kuinka Jumala loi ihmisen. Kaikki kuitenkin muuttui kohtalokkaasti, kun perhe-elämäämme varjostaneen alko-holismin tilalle vaihtui toinen päihde: Jeesus.

Siitä alkoi vanhempieni vimmat-tu uskonnollisen hurmoksen etsimi-nen mitä villeimmistä ja fundamen-talistisimmista herätysliikkeistä ja us-konnollisista yhteisöistä. Ei ollut har-vinaista, että näin kielillä puhumista, ihmisten kaatamista, parantamista, us-koon tulemista tai mitä kummallisem-paa "Pyhän Hengen johdattamaa" käy-töstä.

Pienelle lapselle tällainen täyskään-nös oli hämmentävää ja kummallista eikä se saanut oloa tuntumaan aina-kaan yhtään aiempaa turvallisemmal-ta. Perheen monet rankat ongelmat la-kaistiin maton alle, jotta ulospäin vai-kutettiin malliperheeltä. Aiempia vir-heitä oli turhaa lähteä korjaamaan tai hyvittämään, sillä Jeesushan on jo so-

vittanut kaikkien häneen uskoviensa synnit.

Perhe-elämämme täyttyi alta aika-yksikön uskonnolla, eikä muille har-rastuksille ollut enää sijaa. Vanhem-pieni vaatimuksesta luimme yhdessä joka päivä raamattua ja rukoilimme, kävimme monta kertaa viikossa us-konnollisissa kokouksissa ja viikon-loppuisin ja kesäisin järjestettiin us-konnollisia leirejä.

Alkuhämmennyksen laannuttua aloin pikkuhiljaa kapinoimaan äärius-konnollisuutta vastaan, sillä en koke-nut sitä koskaan omakseni. Siitä sai al-kunsa uhkailu, rankaiseminen ja syyl-listäminen, kun en jakanutkaan van-hempieni uskonnollisia mielipiteitä. Myöhemmin ymmärsin joutuneeni omien vanhempieni hengellisen väki-vallan uhriksi.

Alkusysäyksen lopulliseen uskon-nosta luopumiseen minulle antoikin kiihkeästi uskova isäni, joka keksi ker-ran syyttää minua kaikista perhettäm-me kohdanneista ongelmista, kun en suostunut rukoilemaan yhdessä van-hempieni kanssa. Olin ehkä 12 tai 13-vuotias ja jo silloin ymmärsin, et-tä tuollainen syytös meni liian pitkäl-le. Sen jälkeen emme enää viettäneet yhteisiä rukoushetkiä.

Kapinoinnistani huolimatta en kui-tenkaan saanut erota seurakunnasta tai jättää rippikoulua käymättä. Väsytys-taistelun tuloksena sain valita kirkon

tavanomaisen rippileirin herätysliik-keen leirin sijaan, kunhan osallistuisin isoskoulutukseen kuten hyvien nuor-ten kuuluu.

RIppikoulu ja isoskoulutus vahvis-tivat entisestään tuntemuksiani siitä, ettei Jumalaa ole olemassa. Lukion fi-losofian kurssit avasivat myös hurjasti maailmankatsomustani ja lopulta ol-lessani 16-vuotias koin elämäni ensim-mäistä kertaa tunteen, jollaiseksi olin lapsena kuvitellut uskoontulon. Muis-tan vieläkin sen uskomattoman vapau-den, voiman ja itsenäisyyden, jonka koin kun huomasin olevani ateisti.

Kirkosta erosin kahdeksantenatois-ta syntymäpäivänäni, sillä vanhempani eivät suostuneet antamaan lupaa siihen ollessani alaikäinen. Vapaa-ajattelijois-ta kiinnostuin pian sen jälkeen. Pikku-paikkakunnaltani en löytänyt juurikaan hengenheimolaisia, mutta netistä löy-sin puuhastelevat vapaa-ajattelijat. Oli ihanaa huomata, etten ollutkaan yksin maailmankatsomukseni kanssa.

Alkuun liityin vapaa-ajattelijoihin kai lähinnä siksi, että halusin vihdoin kokea yhteenkuuluvuudentunnetta maailmankatsomuksellisissa asioissa. Vuosien varrella kansalaisvaikuttami-nen on kuitenkin tullut elämässäni yhä tärkeämmäksi asiaksi ja nykyisin sa-noisinkin kuuluvani vapaa-ajattelijoi-hin siksi, että tätä kautta koen voivani vaikuttaa asioihin ja olla mukana ra-kentamassa parempaa tulevaisuutta.

Uskomaton maailma • uutisia maailmalta

Viisi ateististen, huma-nististen blogien kir-joittajaa on murhattu vuoden 2015 aikana Bangladeshissa us-konnollisten motiivi-en vuoksi. Elokuussa

uhriksi joutui Niladri Chatterjee (ali-as Niloy Neel). Murhasarja on herät-tänyt laajan vastalauseaallon kansain-välisessä yhteisössä.

Myös Vapaa-ajattelijain liiton pu-heenjohtaja ja pääsihteeri ovat allekir-joittaneet Kansainvälisen humanisti-sen ja eettisen unionin IHEU:n orga-nisoiman laajan kansainvälisen vas-talausevetoomuksen. Se on lähetetty maan pääministeri Sheikh Hasinalle ja presidentti Abdul Hamidille.

Bangladeshin tilanne oli esillä vuo-den 2014 Maailman humanistikong-ressissa, jonka myöntämän ajatuksen

vapauden palkinnon sai kongressissa puhunut sekulaariaktiivi ja uskonto-kriitikko Asif Mohiuddin.

Nyt IHEU on käynnistynyt erityis-toimet Bangladeshissa yhä toimivien bloggarien verkoston kanssa antaak-seen tukea nykyisessä uhkatilanteessa. Sekulaarijärjestöjen reaktioiden lisäk-si toivotaan myös Amnestyn, EU:n se-kä YK:n ihmisoikeusneuvoston nope-aa reagointia. (EY)

Bloggarien murhat Bangladeshissa tuomitaan

Hyvinkään päiväkodeissa ei hartauksia

Hallitus leikkaa - kirkolle silti yli 100 miljoonaa euroa lisärahaa

Elokuussa Helsingin Uuti-set kertoi Hyvinkään kau-pungin linjauksesta päi-väkodeissa: ”Päiväkodin kasvatus on tunnustuk-setonta eikä sisällä har-tauksia.” Käsien ristimis-

tä omaehtoisesti ei ole silti kielletty. Asia nousi esiin erään äidin kirjoitet-tua yleisönosastossa, että hänen las-taan oli kielletty rukoilemasta seura-kunnan ”laulu- ja tarinahetkissä”.

Lehden haastattelema kaupungin varhaiskasvatuksen johtaja Eila Ra-

pala sanoi, ettei kaupungin päivähoi-dossa lapsia kielletä rukoilemasta. Sa-malla hän kertoi, että ohjatussa toi-minnassa noudatetaan varhaiskasva-tussuunnitelman perusteita. Niiden mukaan varhaiskasvatus ei ole tun-nustuksellista.

“Varhaiskasvatuksen perusarvot teh-tiin yhdessä huoltajien kanssa. Tär-keimmiksi arvoiksi nousivat ihmisar-von kunnioittaminen, vastuullisuus ja turvallisuus”, Rapala kertoi.

Uskonnottomien kannalta olisi sel-keintä, että ev.lut. seurakunnan väkeä

ei vierailisi päiväkodeissa pitämässä ”uskontokasvatustaan”. Mitä ovat tun-nustuksettomat tarinat ja laulut? Pa-peillahan on "lähetyskäskynsä" ja Raa-matun Jeesuksen kehotus "antaa las-ten tulla tykö".

Uuden varhaiskasvatuslain ja var-haiskasvatussuunnitelman perustei-den mukaan varhaiskasvatus ei ole uskonnollisesti tunnustuksellista. Tä-män toteutumisesta käytännössä on syytä huolehtia kautta maan.

(EY)

Vaikka Sipilän hallitus on leikan-nut miltei kaikilta, on kirkolle löyty-nyt rahaa. Otsikolle “Avustukset kir-kolliseen ja uskonnolliseen toimin-taan" on budjetoitu ensi vuodelle 114 miljoonaa euroa.

Kyse on evankelis-luterilaisen kir-kon rahoituksen uudistuksesta. Seu-rakuntien oikeus yhteisöveron tuot-

toon poistuu ensi vuonna. Yritykset ei-vät siis enää joudu kustantamaan kir-kon menoja, mutta sen sijaan jatkossa myös kirkkoon kuulumattomien ve-ronmaksajien kannettavaksi tulee osa kirkon menoista.

Valtionavustusta kirkolle perus-tellaan sillä, että kirkko huolehtii la-kisääteisistä tehtävistä, jotka liittyvät

hautaustoimeen, väestökirjanpitoon ja kulttuurihistoriallisesti arvokkai-den rakennusten ja irtaimiston yllä-pitoon. Vapaa-ajattelijoiden mielestä kaikki nämä tehtävät kuuluvat kunnal-le ja kirkon valtionavusta tulee luopua kokonaan.

Asiasta uutisoi Verkkouutiset. (SA)

3/2015 • Vapaa Ajattelija18

Yhdistyneet ajattelijat • yhdistykset toimivatYhdistyneet ajattelijat • yhdistykset toimivat

3/2015 • Vapaa Ajattelija 3/2015 • Vapaa Ajattelija20 21

Katumus ja kasteVanhan suomalaisen uskomuksen mukaan pakkokasteen saattoi pestä pois Katumajärven vedellä. Helsingin Vapaa-ajattelijat pesivät Taiteiden yössä halukkaita.

Kimmo Laine

Kaste on kauneinta aamuisella niityl-lä. Kastemaljasta kauhottuna lap-sukaisen päähän se on vähän ru-mempi juttu. Vesi sinänsä ei ole on-gelma. Oman ni-

men saaminenkin on tärkeä osa ih-misen identiteettiä. On ironista, että samalla kun ihmiselle annetaan osa identiteettiä, siitä riistetään myös osa. Vakaumuksia, maailmankatsomuksia on erilaisia, ja kukin meistä muodostaa oman näkemyksensä maailmasta. Vau-valta viedään vapaus tutustua maail-

man erilaisiin katsantoihin, kun kum-mivanhempien suulla lapsen ilmoite-taan haluavan kasvaa kristityksi.

On toki olemassa paljon pahempia-kin tapoja leimata yksilö uskontokun-nan jäseneksi. Joidenkin uskontojen ympärileikkausrituaali jättää fyysisen vamman ihmiseen. Esinahka ei kasva takaisin, vaikka uskonnosta eroaakin. Kaste onneksi kuivuu itsestään. Olen-naista on että lapsi on synnyttyään lei-mattu uskonnon jäseneksi ja sellaisek-si yhteiskunta hänet kasvattaa. Uskon-nosta eroaminen myöhemmällä iällä ei toki ole mahdotonta. Puhun kastettu-na ja kristityksi kasvatettuna aikuisiän ateistina. Valinnan vapautta kuitenkin rajoitti huomattavasti se että koko pe-ruskoulun aikana minulle ei kerrottu

mistään muusta kuin kristinuskosta “oman” uskonnon opetuksessa. Kris-tinusko ei ole minun oma uskonto, vaikka siitä koitettiin sellaista tehdä.

Helsingin Vapaa-ajattelijat herät-telivät keskustelua kasteesta ja valin-nanvapaudesta Taiteiden yössä 20.8. leikkimielisessä taideperformanssis-sa “Kasteen pesu puhdistaa uskosta” jossa Katumajärven vedellä pesimme halukkaita kasteesta puhtaaksi. Pesus-ta sai muistoksi puhtaustodistuksen. Kallion seurakunnan kirkkoherra Tee-mu Laajasalo heräsi jo ennen tapahtu-maan kritisoimaan performanssiam-me, todeten ettei kastetta niin vain ku-mota. Ei tietenkään kumota, koska ei vesileikillä alunperinkään ole mitään merkitystä. Todellinen kumoamisen

tarve koskee pakkouskonnon opetusta. Kastetut lap-set rekisteröidään kristityiksi valtion väestörekisteriin, ja koulut opettavat rekisteröidyille lapsille ainoastaan “omaa uskontoa”. Tarjolla olisi vaihtoehtoinen, laaja-alaisempi oppiaine elämänkatsomustieto, mutta sitä eivät kristityiksi rekisteröidyt lapset saa opiskella. Eri-arvoistava epäsymmetria laissa mahdollistaa kuiten-kin elämänkatsomukseen oikeutetut siirtymään kris-tinuskon opetukseen.

Uskontojen ja elämänkatsomustiedon opetus on uu-distuksen tarpeessa. Valtion koulujen tehtävä ei voi ol-la kasvattaa ihmisistä uskovaisia. Koulun tehtävä on sivistää ja tarjota tasapuolisesti tietoa maailman eri-laisista kulttuureista, uskomuksista ja historiasta. Ny-kymuotoinen uskonnonopetus rohmuaa leijonanosan lukujärjestyksestä. Voisiko merkittävimmät uskonto-jen aikaansaamat konfliktit käydä läpi vaikka histori-an tunnilla ja lyhentää kirkollista paatosta? Yhteiskun-ta ei tue yksilönvapautta osallistuessaan kodin katso-muskasvatukseen. Mitä jos kouluissa jaettaisiin vain tietoa, ja uskonyhteisöissä uskomuksia?

Omaa kastettani en kadu. En ole vanhemmilleni ja kummeille siitä katkera. He luulivat tekevänsä par-haansa, ja he toimivat kuten on aina toimittu. Oma kasteeni on muisto siitä että olen tehnyt itse valinta-ni luopua uskonnosta jota minulle tarjottiin. Kasvu-ni ateistiksi olisi kuitenkin ollut ehkä kivuttomampi, jos yhteiskunta ei olisi painostanut minua tuntemaan syyllisyyttä uskosta irtautumisesta. Erilaisuutta, var-sinkin vähemmistöissä, on tuettava. Yksilönvapautta tulisi ruokkia ja antaa sen puhjeta kukkaan.

Helsingin Vapaa-ajattelijoiden puheenjohtaja Jape Lovén kertoo kastekampanjasta teltalla Puhdistettu HVA:n jäsen Keijo Ikonen sekä Jape Lovén

Puhtaustodistus

Pääsihteerinpalsta

Pääsihteerin palsta Pääsihteerin palsta

3/2015 • Vapaa Ajattelija 3/2015 • Vapaa Ajattelija22 23

Katsomusvapaus

turvattava kouluissaEsa Ylikoski

Tekee mieli aloittaa siitä, mihin viime numerossa jäin. Kuntien ja oppilai-tosten uusien yhdenver-taisuussuunnitelmien laa-dinta on mahdollisuus va-

paa-ajattelijoille kautta maan vaikuttaa kuntien ja oppilaitosten toimintaan. Uusi Yhdenvertaisuuslaki tuli voi-maan tänä vuonna aiempaa paljon ehompana, ja se velvoittaa nyt suun-nitelmien tekoon tai olennaiseen päi-vittämiseen.

Yhdistyksillä on nyt erinomainen peruste olla yhteyksissä toimialueen eri kuntiin ja oppilaitoksiin sekä il-moittautua uskonnottomien ihmisen näkökulmien esiin tuojaksi suunni-telmien laadinnassa. Suunnitelmien luonnokset on mahdollista saada näh-täväksi, ja toivottavasti myös tulemme

kuulluksi niiden käsittelyssä. Kuulemi-sen laiminlyönti olisi syrjintää.

Yhdenvertaisuuslaki konkretisoi positiivisesti Perustuslain 6 §:n toi-meenpanoa ja on siten tärkeä. Se ero-aa Uskonnonvapauslaista, jossa on myös negatiivisia ja tarpeettomia asi-oita suhteessa Perustuslain 11 §:n sel-viin säveliin. Uskonnonvapauslakihan – tässä sivumennen sanottuna – esi-merkiksi valtuuttaa uskonnollisen va-lan kysymiseen, vaikka neutraali va-kuutus riittäisi. Lapsen liittämisestä ev.lut. kirkkoon seuraa lapselle nega-tiivisia seuraamuksia. Niitä ovat ”pak-kouskonto” peruskoulussa ja lukios-sa sekä ”pakkokirkollisverovelvolli-suus” joka jatkuu kirkosta eroamisen jälkeenkin koko vuoden loppuun as-ti; eroajilla on siis eräänlainen ”katu-musvuosi”.

Yhdenvertaisuuslain syrjintäkiellos-sa mainitaan selkeästi myös uskonto ja

vakaumus. Näin ollen laki kattaa myös uskonnottomat, joita on uskonnolli-siin yhdyskuntiin kuulumattomien ja ev.lut. kirkkoon liitettyjenkin joukos-sa. Asiaan liittyy myös Lapsen oikeuk-sien sopimus.

Yhdenvertaisuussuunnitelmis-sa tulee mainita uskonnottomien oi-keus yhdenvertaiseen ja syrjimättö-mään kohteluun - ottaen huomioon Perustuslaissa määritelty uskonnon ja omantunnon vapaus: oikeus ol-la osallistumatta uskonnonharjoituk-seen, oikeus ilmaista vakaumus suo-raan tai välillisesti omassa elämässään sekä oikeus olla tuomatta julki vasten tahtoaan omaa uskonnollista tai us-konnotonta vakaumustaan. Nykymaa-ilmassa tärkeää on myös oikeus erota uskonnollisesta yhdyskunnasta.

Yhdenvertaisuuden perusperiaat-teesta poikkeamisesta pitää säätää lailla. Tunnustuksellisen uskonnon-

harjoituksen sisällyttäminen kunnal-listen oppilaitosten tai päivähoidon toimintaan olisi yhdenvertaisen koh-telun ja julkisen vallan neutraalisuu-den periaatteen rikkomista. Yhden katsomuksen nostaminen yli muiden on syrjintää.

Koska perusopetus- ja lukiolais-sa sekä uudessa varhaiskasvatuslais-sa ei julkisten kasvatus- ja koulutus-instituutioiden tehtäviin säädetä yhdenkään us-konnon uskonnonhar-joitustilaisuuksien orga-nisointia, henkilökunnan työajan käyttö sellaiseen on perusteltua lopettaa. Tätä kantaa tukevat esi- ja perusopetuksen ope-tussuunnitelmien sekä varhaiskasvatussuunni-telmien perusteet, joiden mukaan opetus ja kasvatus ovat uskon-nollisesti tunnustuksetonta ja sitoutu-matonta.

Varhaiskasvatuksen osalta olikin myönteistä saada lukea lehdestä Hy-vinkään kaupungin linjanneen, ettei päiväkotien toimintaan kuulu ohjat-tu tunnustuksellinen uskonnonharjoi-tus. Tämän toteutumiselle muodostaa konkreettisen haasteen, jos kunnat ja päiväkodit sallivat ev.lut. seurakuntien lapsityön jatkaa entisessä laajuudessa omaa, perinteistä, usein yliaktiivista ”kasvatustyötään”.

Mainittakoon selvyyden vuoksi vie-lä, että on eri asia, jos lapsi tai nuori kotikasvatuksen pohjalta itse rukoilee muita häiritsemättä. Oppilaitoksissa voidaan katsoa joku rauhallinen sivu-tila yksin tai ryhmässä omaehtoises-ti välitunnilla tapahtuvaa rukoilemis-ta varten. Itsekin olen oppilaitoksessa työskennellessäni tällaisen tilan sellais-ta pyytäneille osoittanut.

Vapaa-ajattelijain toinen vaikutta-mistyön kohde juuri nyt on kuntien opetussuunnitelmatyö ja varhaiskas-vatuksen suunnitelmien laadintaan osallistuminen. Opetussuunnitelma käsittelee sekä eri oppiaineiden sisäl-töjä ja niiden toteuttamista että koulun muuta toimintaa. Perusteet ovat valta-kunnallisia, mutta toteuttamiseen tu-lee paikallisia ja alueellisia konkreti-sointeja.

Vapaa-ajattelijoiden panosta tullaan toivottavasti kysymään oppilaitosten, koulujen ja päiväkotien kulttuuris-ten teematilaisuuksien järjestämisen ohjelmaan. Uskonnoton tapakulttuu-ri niin vuodenkiertoon liittyen kuin elämän käännekohdissa on asia, josta tietäminen kuuluu kaikkien yleissivis-tykseen. Yhteisten tilaisuuksien lisäksi myös oppitunneilla eri luokka-asteilla

tulee käsitellä uskonnottomuutta sekä katsomuksellisesti että kulttuurisesti. Asiaan liittyviä ihmisoikeuksia on hy-vä käsitellä myös.

Olisi perusteltua pyytää uskonnot-tomia edustavia vierailijoita oppitun-neille ja isompiin tilaisuuksiin. Siitä voisi maininta kunnallisessa opetus-suunnitelmassa. Vapaa-ajattelijoille on perusteltua valmistautua ja valmentau-tua kouluvierailutoimintaan, sen mää-rälliseen ja laadulliseen kehittämiseen. Liitto alkaa antaa siihen koulutusta ja ohjausta. Voimme tehdä sitä omara-hoitteisesti, mutta on asiallista hakea ja saada myös julkista toimintatukea.

Uskonnonopetus pois kouluistaVapaa-ajattelijain liiton tavoittee-

na on uskonnonopetuksen poistami-nen kouluista. Se tarkoittaa nykyistä uskonnonopetusta. Uskonnoista sa-moin kuin uskonnottomuudesta pi-tää toki opettaa. Minkä oppiaineiden sisällöissä se tapahtuisi, on avoin asia. Historia, yhteiskuntaoppi ja filosofia ovat kuvassa mukana. Monissa mais-sa on oppiaineena etiikka. Elämänkat-somustieto (ET) on Suomessa hyvä ai-ne kaikille.

Emme kannata kaikille yhteistä us-kontotietoa. Maailmankatsomuksen ja etiikan kysymyksiä ei pidä typistää us-kontojen rajallisiin näkökulmiin. Tästä ovat filosofian ja ET:n opettajat käyttä-neet järjestönsä FETO:n kautta hyviä puheenvuoroja. ET käsittelee katso-

muksellisia asioita uskontoja laajem-min.

Vapaa-ajattelijat esittävät yhdessä Suomen Humanistiliiton kanssa ET:n avaamista valittavaksi kaikille perus-koulussa ja lukiossa niin, että ev.lut. kirkkoon liitettyjen holhoava uskon-non pakollisuus lopetetaan. Uudistus on lakiteknisesti helppo ja nopea to-teuttaa parin sanan lakiviilauksella,

eikä se vaadi meneil-lään olevan tuntijaon ja ops-työn uusimis-ta. Lapsiasianvaltuu-tettu on myös esittä-nyt ET:n avaamista.

Evankelisluterilai-sella kirkolla on yhä vahva ote koululai-toksessa. Elämänkat-somustietoa syrjitään. Koulun organisoimat

jumalanpalvelukset ja aamuhartaudet ovat arkipäivää, vaikka opetuksen tuli-si olla tunnustuksetonta ja sitoutuma-tonta. Paikoin opettajat johtavat päivit-täisiä ruokarukouksia. Näissä oloissa yhteiseen katsomusaineeseen siirtymi-nen olisi hyvin ongelmallista uskon-nottomien perheiden kannalta.

ET:n syrjintä sekä tunnustukselli-sen uskonnonharjoituksen tuputtami-nen kouluissa henkilökunnan toimesta tulee lopettaa. Ennen sen toteutumis-ta ei ole välttämättömiä perusteita yh-teiseen katsomusaineeseen ET lopetta-malla. Siksi emme tue nyt meneillään olevaa kansalaisaloitetta. Tavoitteem-me on, että ET avataan kaikille valit-tavaksi ja uskonnonharjoituksen ymp-pääminen peruskoulun ja lukion toi-mintaan lopetetaan.

Pitkällä tähtäyksellä on hyvä pitää mielessä, että monet oppiaineet eivät ala ensimmäisellä luokalla. Esimerkiksi historia ja yhteiskuntaoppi alkavat 2016 tuntijakouudistuksen jälkeen 4. luokal-ta. Katsomuksellisia asioita voisi alkaa opettaa ehkä vasta samoihin aikoihin. Nyt uskontojen opetus on käytännössä hyvin tunnustuksellista juuri 1.-3. luo-killa. Voidaan myös ajatella mallia, jossa osa katsomusopetuksesta olisi yhteistä ja osa eriytettyä vapaan valinnan mukaan.

Tässä ja nyt valinnanvapaus tulee toteuttaa elokuussa 2016 avaamalla ET kaikille peruskoulu- ja lukiolakia muuttamalla.

Vapaa-ajattelijoiden kannattaa olla mukana

yhdenvertaisuussuunnitelmissa!

3/2015 • Vapaa Ajattelija24 25

Vapaa Ajattelija

Uskonnonvapauslakion tarpeeton!Vapaa-ajattelijat pyrkivät vaikuttamaan lainsäädäntöön. Mutta kysymmekö oikeita kysymyksiä ja vaadimmeko oikeita asioita? Entä mikä on vapaa-ajattelijoiden vaihtoehto nykyiselle järjestelylle?

Petri Karisma

Suomessa uskonnonvapau-den periaatteet on kirjoi-tettu perustuslakiin. Tä-tä täydentää uskonnonva-pauslaki, jossa säädetään mm. uskonnollisista yh-

dyskunnista. Perustuslain yhdestois-ta pykälä, Uskonnon ja omantunnon vapaus, kuuluu seuraavasti.

”Jokaisella on uskonnon ja oman-tunnon vapaus.

Uskonnon ja omantunnon vapau-teen sisältyy oikeus tunnustaa ja har-joittaa uskontoa, oikeus ilmaista va-kaumus ja oikeus kuulua tai olla kuu-lumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistu-maan omantuntonsa vastaisesti us-konnon harjoittamiseen.”

Perustuslain pykälästä huomaa, että Suomessa on huomioitu sekä negatii-vinen että positiivinen uskonnonvapa-us. Nämä käsitteet aukeavat helpoiten, kun verrataan uskontoa tupakanpolt-toon. Positiivinen uskonnonvapaus on sitä, että jokaisella on oikeus tupakoi-da. Negatiivinen uskonnonvapaus taa-sen tarkoittaa sitä, että kenelläkään ei ole velvollisuus kärsiä tupakansavusta. Ainakin minusta ravintolat ovat nyky-ään paljon viihtyisämpiä, kun niissä ei saa tupakoida.

Sinänsä on erikoista, että yksi tapa hahmottaa maailma on saanut aivan oman pykälän lakiin. Kaikkien kannal-ta parempi olisi, jos puhuttaisiin va-kaumuksen vapaudesta. Silloin lakiin mukaan saataisiin myös ei-uskonnol-liset katsomukset. Nopeimmin kasva-va katsomusryhmä on mihinkään us-kontokuntaan kuulumattomat. Heitä

ei perustuslaki huomioi muuten, kuin ettei heidän ole pakko kuulua uskon-nolliseen yhdyskuntaan eikä osallistua omantunnon vastaiseen uskonnonhar-joittamiseen. Onhan tuokin hieno kä-denojennus uskonnottomille sellaises-sa maassa, joka vannoo ihmis- ja pe-rusoikeuksien nimeen.

Vaikka yksilön mielestä uskonnot tai varsinkin joku uskonto on erityi-sen tärkeä tai ihmeellinen, ei valtion tule antaa uskonnoille tai jollekin us-konnolle etu- tai erityisoikeuksia. Ku-hunkin uskontoon uskovien tulee it-se tehdä uskonnostaan niin merkittä-vä, kuin he sen itse kokevat, valtion ei

kuulu olla osallisena uskontojen vallan pönkittämisessä, vaan kohdella kaik-kia vakaumuksia tasa-arvoisesti.

Harva varmasti tietää, mitä uskonnonvapauslaki pitää sisälläänUskonnonvapauslaki on siitä erikoi-nen laki, että sen keskeinen viesti on määrittää uskonnollisen yhdyskunnan ja rekisteröidyn uskonnollisen yhdys-kunnan status ja jakaa näille privile-giota, eli erioikeuksia. Kun yhteisö on päätynyt uskonnolliseksi yhdyskun-naksi tai rekisteröidyksi uskonnolli-

seksi yhdyskunnaksi, se saa halutes-saan vihkimisoikeuden, vapautetaan kiinteistöjen varainsiirtoverosta, saa oman uskonnon opetuksen verova-roin ja sen uskonnollisia näkemyk-siä suojaa jumalanpilkkalaki. Tieten-kin evankelis-luterilaisella kirkolla on paljon muitakin etuoikeuksia tämän lisäksi erikseen.

On surullista huomata, että kan-nattaa olla varovainen puhuessaan esimerkiksi Suomen Helluntaikirkos-ta, koska heidän oppinsa on jumalan-pilkkalain suojaamaa. Toisaalta wicco-jen uskonkappaleita saa kohdella vaik-ka kuinka kovalla kädellä, kunhan ei

mene henkilökohtaisuuksiin, joutu-matta mitenkään edesvastuuseen sa-nomisistaan.

Uskonto on aina poliittinen vallan-käyttäjä, joten pitäisi olla täysin ra-joittamaton lupa pilkata uskontojen sanomaa. Uskonnot pyrkivät muok-kaamaan yhteiskuntaa ja valtion lain-säädäntöä omien arvojensa mukaisik-si. Tämä jos mikä on politiikkaa. Vas-tapuolella tulee olla käytössä kaikki mahdolliset keinot näiden pyrkimys-ten torjumisessa.

Jumalanpilkkalaki aiheuttaa niin sanotun oikeudellisen epäsymmetri-an. Uskovaiset voivat surutta pilkata ja kyseenalaistaa vaikkapa vapaa-ajatteli-joiden sanomaa ilman pelkoa mistään

seuraamuksista. Mutta vapaa-ajatteli-jan kannattaa katsoa mitä sanoo, jos ei erityisesti halua tekemisiin virkaval-lan kanssa.

Kuinka päädytään rekisteröidyksi uskonnolliseksi yhdyskunnaksiSuomessa rekisteröidyksi uskonnolli-seksi yhdyskunnaksi pääsee, kun on-nistuu tekemään sellaisen hakemuk-sen, jonka opetus- ja kulttuuriminis-teriössä toimiva uskonnonvapaus-lain asiantuntijalautakunta hyväksyy.

Oleellista hakemuksen hyväksymises-sä on se, että uskonnollisen yhdistys-kunnan rekisteröitymistä hakeva ryh-mä on ”riittävän” uskonnollinen ja sil-lä on totuttujen kaavojen mukaiset us-kontunnustukset ja pyhät kirjat.

On varsin erikoista, että on olemas-sa jotkut kriteerit ja vieläpä lautakunta päättämässä, mikä uskonto on sitä oi-keaa uskontoa, joka saa virallisen ase-man. Uskonnonvapaus perustuslaissa lähtee siitä, että jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus. Perustuslais-sa sanotaan myös, että tähän vapau-teen kuuluu oikeus harjoittaa uskon-toa ja kuulua uskonnolliseen yhdys-kuntaan. Samoin Suomessa on yhdis-tymisvapaus.

Jotta uskonnon ja omantunnon va-paus todella toteutuisi, mitään kritee-reitä tai lautakuntia ei pitäisi olla ollen-kaan. Ei ole valtion asia päättää, mikä on oikeaa uskontoa ja mikä ei. Ei ole yhdenvertaista, että osa uskonnoista saa merkittävän etuoikeuspaketin ja muille jää vain tyhjä käsi.

Entä jos ei olisi koko uskonnonvapauslakia?

Kaiken kaikkiaan on ongelmallista, et-tä ihmisten vakaumukset ovat eriar-voisessa asemassa Suomessa. Valtion-kirkolla on runsaasti etuoikeuksia ja mm. verotusoikeus. Uskonnonvapaus-lain kumoaminen ei varsinaisesti vai-kuttaisi valtionkirkon asemaan, mut-ta antaisi oikeanlaisen signaalin ja vei-si Suomea piirun verran oikeudenmu-kaisempaan suuntaan.

Olisi täysin mahdollista lakkaut-taa koko rekisteröidyn uskonnolli-sen yhdyskunnan käsite. Nytkin vain osa uskonnoksi itsensä mieltävistä us-konnoista on onnistunut saamaan vi-rallisen statuksen. Jos rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan käsite lo-petettaisiin, ei olisi enää tarvetta ar-vottaa mikä on oikeaa uskontoa ja mi-kä ei. Tämä varmasti lisäisi suoma-laisten uskonnon ja omantunnon va-pautta.

Kaikki uskonnot voisivat perustaa yhdistyksen, niin kuin kaikki muutkin aatteet tekevät. Itse olen ollut mukana monessa yhdistyksissä, enkä koe tätä järjestäytymismuotoa mitenkään huo-nona. Jos kaikki uskonnot olisivat yh-distyksiä, ilman mitään erityisoikeuk-sia, olisi Suomi varmasti parempi ja ai-nakin tasa-arvoisempi paikka.

Uskonnonvapautta voi verrata tupakanpolttoon.

3/2015 • Vapaa Ajattelija 25

Uskomaton maailma • uutisia maailmalta

3/2015 • Vapaa Ajattelija 3/2015 • Vapaa Ajattelija26 27

Jumalanpalvelukset yökerhoon Vantaalla

Yhdysvalloissa ensimmäinen avoimesti ateisti huippu-urheilija

Helsingissä toimiva Suur-Helsingin seurakun-ta (Suhe) laajentaa toi-mintaansa Vantaalle. Suhe aloittaa syyskuus-sa sunnuntaitilaisuudet

Tikkurilassa, Sokos-yhtymän omista-massa ravintola Tulisuudelmassa.

Vuonna 1990 perustetun Suhen ti-laisuuksissa Kalliossa käy joka sun-nuntai noin 500 ihmistä. Seurakunta

on perinteisistä kirkoista riippumaton kristillinen yhteisö, joka luetaan usein uuskarismaattisuuden piiriin. Se pyr-kii pois ev.lut. kirkon jumalanpalve-lusten muodosta. Suhen jumalanpal-veluksissa värivalojen loisteessa soi poprockmusiikki, lavalla soittaa am-mattimuusikoita ja ilta alkaa screenil-lä näytettävästä videosta.

“Haluamme olla keskeisellä pai-kalla, jonne on helppo löytää”, seu-

rakunnan pastori Marko Martiskai-nen kommentoi uutta paikkaa. Sokos Hotel Vantaa on täysillä mukana ju-malanpalvelusjärjestelyissä. “Olem-me erittäin iloisia tästä uudesta yhteis-työstä energisten toimijoiden kanssa. Toiminta tukee omalta osaltaan hotel-limme laajaa tapahtumatarjontaa”, ker-too myyntipäällikkö Tuovi Kovanen.

Asiasta uutisoi Helsingin Uutiset. (SA)

28-vuotias Arian Foster on yhdysval-talainen amerikkalaisen jalkapallon pelaaja ja lajinsa huippuja. Ammat-tiurheilijan statuksensa lisäksi Fos-ter on kerännyt huomiota heinäkuus-sa 2015 ilmoittamalla olevansa uskon-noton.

Kyseessä on ensimmäinen ker-ta, kun tämän tason huippu-urheili-ja kertoo julkisesti olevansa uskonno-ton Yhdysvalloissa. Vaikka taiteilijois-

sa ja tieteentekijöissä julkiateisteja on paljon, on urheiluun liittynyt maassa vahva uskonnollinen painolasti. Raa-mattuvyöhykkeellä kasvanut Foster on ollut ateisti jo vuosien ajan, mutta pitä-nyt aiheen piilossa medialta. Sponso-rointisopimuksiin ja julkisuuteen vai-kuttavat Yhdysvalloissa valtavasti us-konnolliset sitoumukset, ja Foster ker-too pelänneensä mitä tapahtuisi, jos hän “tulisi kaapista” ateistisen vakau-

muksensa kanssa. “Enää en pelkää”, sa-noo Foster.

Muslimiksi kasvatettu Foster halu-si omalla ulostulollaan rohkaista mui-ta urheilijoita sekä kaikkia uskonnot-tomia, jotka pelkäävät ilmaista vakau-mustaan suoraan. Foster on mukana Openly Secular (avoimesti sekulaari)-kampanjassa, jossa tunnetut henkilöt kertovat omasta uskonnottomasta va-kaumuksestaan. (SA)

Pietari Vanhala menehtyi

Lehtemme viime numerossa oli esillä Pietari Vanhalan ajatuksia elämästä ja kuolemasta. Kerroimme myös hä-nen kirjastaan Light Plan sekä kevääl-lä huomiota herättäneestä haastattelus-

ta Helsingin Sanomissa. Pietari Vanhala meneh-tyi aivorungon syöpään elokuu lopulla. Otamme osaa suruun. Hänen ystävänsä muistokirjoitukses-sa tuotiin esiin, että Vanhala oli ajatuksiltaan va-paa-ajattelija, joka kritikoi kirkkojen valtaa sekä toi esiin kuolevien oikeuksia ja saattohoidon ke-hittämistarpeet. EY

Jäsenyhdistykset

Lehden ja liiton tiedot

Tunnustuksettoman kulttuurin, yhdenvertaisen kohtelun ja tasa-arvon, vakaumuksen ja omantunnon vapauden, humanismin, rationaalisuuden ja uskontoihin sitoutumattoman globaalin etiikan äänenkannattaja.

 JulkaisijaVapaa-ajattelijain Liitto ry Fritänkarnas Förbund rf Vapaa Ajattelija on Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen.Kirjoittajien mielipiteet eivät välttämättä vastaa lehden tai julkaisijan kantaa.

LEHDEN TIEDOTPainopaikkaKirjapaino Lönnberg Print&Promo Numero 3/2015 Painos 2300 kpl ISSN 0355-8703 ISSN 2242-8992 Ilmestyy 4 numeroa vuodessa

TOIMITUSVastaava päätoimittaja Petri Karisma

ToimitussihteeriSuvi Auvinen

ToimituskuntaSuvi Auvinen Heidi Friman Petri Karisma Kimmo Laine Esa Ylikoski Kirjoittajalle, lukijalle Kirjoitukset, mielipiteet, aihetoivomuk-set ja kommentit toimituskunnalle alla olevaan osoitteeseen. Mahdollisista kirjoituspalkkioista sovittava ennakolta. Toimitus varaa oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä.  

Yhteydenotot toimitusneuvosto@vapaa-ajattelijat.fi

TILAUKSET, ILMOITUKSET, OSOITTEEN MUUTOKSETTilaushinta 25 €/vuosiIlmoitukset koko sivu 500 € puoli sivua 250 € 1/4 sivua 125 € 1/8 sivua 75 €Tilaukset, ilmoitukset ja tilaajien osoitteen muutokset osoitteeseen: Vapaa-ajattelijain Liitto ry Neljäs linja 1 00530 Helsinki val@vapaa-ajattelijat.fi p. 045 345 2365Jäsenyhdistysten henkilöjäsenet ilmoittavat osoitteenmuutokset ja muut jäsenasiat omalle yhdistykselleen.

SEURAAVA NUMEROIImestyy joulukuussa 2015. Aineisto 2.11. mennessä osoitteeseen: toimitusneuvosto@vapaa-ajattelijat.fi

LEHDEN ARKISTOLehden arkisto liiton sivustolla www.vapaa-ajattelijat.fi/ lehden-arkisto

VAPAA-AJATTELIJAIN LIITTO RY FRITÄNKARNAS FÖRBUND RFPuheenjohtajaPetri Karisma petri.karisma@orvokki.net

LiittohallitusPetri Karisma, puheenjohtajaHeidi Friman, varapuheenjohtaja Esa Ylikoski, pääsihteeri Ulla-Maija Eerola Kimmo Laine Marko Lakkala Timo Mykrä Pertti Periniva Johanna Sauna-aho

Liike- ja yhteisötunnus 0221208-2 Yhdistysrekisterinumero 38101 Nordea FI5612373000117835

Neljäs linja 1, 00530 HELSINKI http://www.vapaa-ajattelijat.fi val@vapaa-ajattelijat.fi p. 045 345 2365 (jäsenasiat ja talous) p. 050 468 5332 (pääsihteeri) p. 040 748 9532 (puheenjohtaja)

FORSSAN VAPAA-AJATTELIJAT RYJuha Toivonen • Tölönkaari 4 A 8 • 30420 FORSSA •puh. 044 592 0210 • forssa@vapaa-ajattelijat.fi

HELSINGIN VAPAA-AJATTELIJAT RYJape Lovén • Neljäs linja 1 • 00530 HELSINKI •puh. 050 413 4013 • www.vapaa-ajattelijat.fi/helsinki •helsinki@vapaa-ajattelijat.fi

HELSINGIN YLIOPISTON VAPAA-AJATTELIJAYHDISTYS PROMETHEUS RYJanne Vainio • Vedenottamontie 12 E 38 • 00980 HELSINKI • puh. 050 365 6808 • prometheus@vapaa-ajattelijat.fi

JOENSUUN SEUDUN VAPAA-AJATTELIJAT RYAri Sulopuisto • Karhuntie 27 • 80230 JOENSUU •puh. 040 571 3989 • http://www.vapaa-ajattelijat.fi/ • joensuu/ • joensuu@vapaa-ajattelijat.fi

KAINUUN VAPAA-AJATTELIJAT RYAki Räisänen • Sudenpolku 6 D 20 • 87300 KAJAANI •puh. 050 594 8501 • kainuu@vapaa-ajattelijat.fi

KEMIN VAPAA-AJATTELIJAT RYPertti Periniva • Leppälinnuntie 5 • 94700 KEMI •puh. 040 557 2215 • http://www.vapaa-ajattelijat.fi/ kemi/ • kemi@vapaa-ajattelijat.fi

KESKI-SUOMEN VAPAA-AJATTELIJAT RY Heidi Friman • Veturitallinkatu 1 A 39 • 40100 JYVÄSKYLÄ • puh. 050 363 4593 • ks@vapaa-ajattelijat.fi • www.ks.vapaa-ajattelijat.fi • facebook.com/ksvapaaajattelijat

KESKI-UUDENMAAN VAPAA-AJATTELIJAT RYVeikko Laine • Kartanontie 39 • 04410 Järvenpääpuh. 045 606 4410 • http://keski-uusimaa.vapaa- ajattelijat.fi/ • keski-uusimaa@vapaa-ajattelijat.fi

KOTKAN VAPAA-AJATTELIJAT RYUlla-Maija Eerola • Munsaarentie 70 • 48300 Kotka •puh. 0440 183 966 • http://vapaa-ajattelijat.fi/kotka/ •kotka@vapaa-ajattelijat.fi

KOUVOLAN VAPAA-AJATTELIJAT RYHeljä Pekkalin • Killingintie 4 B 19 • 45700 KUUSANKOSKI •puh. 040 704 4638 • kouvola@vapaa-ajattelijat.fi

LAHDEN VAPAA-AJATTELIJAT RYSaimaankatu 3-5 B 34 • 15140 LAHTI •http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lahti • lahti@vapaa-ajattelijat.fi

LAPPEENRANNAN JA YMPÄRISTÖN VAPAA-AJATTELIJAT RYTomi Pinomäki • Sollinpellonkatu 8 • 53300 LAPPEENRANTA puh. 040 731 4224 • http://vapaa-ajattelijat.fi/lappeenranta/

LUOTEIS-LAPIN VAPAA-AJATTELIJAT RYReijo Raappana • Raappanantie 7 • 95830 Vaattojärvi •puh. 040 823 6342 • luoteis-lappi@vapaa-ajattelijat.fi

LÄNSI-UUDENMAAN ATEISTIT RYc/o Koivumäentie 18 A 35 • 01230 VANTAA

NOKIAN VAPAA-AJATTELIJAT RYSirkka Salonen • Hoppulankatu 5 • 37120 NOKIA •http://www.vapaa-ajattelijat.fi/nokia/ • nokia@vapaa-ajattelijat.fi

OULUNSEUDUN VAPAA-AJATTELIJAT RYJouko Saksio • Jalohaukantie 1 E 41 • 90250 OULU •puh. 040 536 0345 • /www.vapaa-ajattelijat.fi/oulu • oulu@vapaa-ajattelijat.fi

RAISION VAPAA-AJATTELIJAT RYAnne Sinilaakso • Arres Lindqvist • raisio@vapaa-ajattelijat.fi

ROVANIEMEN VAPAA-AJATTELIJAT RYKeijo Karvinen • puh. 040 730 4355 • http://rovaniemenvapaa-ajattelijat.blogspot.fi/ •http://www.facebook.com/rovaniemen.vapaa.ajattelijat • rovaniemi@vapaa-ajattelijat.fi

SATAKUNNAN VAPAA-AJATTELIJAT RYc/o Perkiö • Nervanderinkiventie 25 • 29200 Harjavalta •http://satakunta.vapaa-ajattelijat.fi/ • satakunta@vapaa-ajattelijat.fi

SEINÄJOEN VAPAA-AJATTELIJAT RYMarko Koivuniemi • Välitie 22 • 61600 Jalasjärvi •puh. 0400 429 540 • http://vapaa-ajattelijat.fi/seinajoki/ • seinajoki@vapaa-ajattelijat.fi

TAMPEREEN VAPAA-AJATTELIJAT RYYliopistonkatu 58 B, 6 krs • 33100 TAMPERE • puh. 045 130 3837 • http://tampere.vapaa-ajattelijat.fi/ • tampere@vapaa-ajattelijat.fi

TURUN VAPAA-AJATTELIJAT RYMikko Mäkitalo • Rasintie 25 • 20540 TURKU • http://www.vapaa-ajattelijat.fi/turku/ • turku@vapaa-ajattelijat.fi

VAPAA-AJATTELIJAIN LIITON VUOKSENLAAKSON YHDISTYS RY Timo Mykrä • Leppärinne 1 B 8 • 55800 IMATRA • vuoksenlaakso@vapaa-ajattelijat.fi

VARKAUDEN VAPAA-AJATTELIJAT RYTaisto Kaukonen • Toritorppa • Petroskoinkatu 18 • 78200 VARKAUS • puh. (017) 552 7277 • varkaus@vapaa-ajattelijat.fi

Vapaa Ajattelija