kestää

Jokainen voi tarvita apua.

Jokainen voi auttaa!

ainakaanminä.En

No 4’2013

eNsi- ja turvakotieN liitoN jäseNlehti

ehtoisVapaanumero

20

ilmestymisaikataulu:

5/13 vk 47

No 4’2013

Päätoimittaja: Ritva Karinsalo

Toimitussihteeri: Essi Lehtinen

Toimituskunta: Ritva Karinsalo, Essi Lehtinen, Salla Frisk,

Mari Manninen, Mikko Savelainen, Katariina Suomu ja

Kristina Sarivaara

Juttuideat ja palaute toimitukseen:

essi.lehtinen@ensijaturvakotienliitto.fi

Ilmoitukset: Kirsti Kaleva

Ilmoitushinnat:

1/1 sivua 700 e | 1/2 sivua 500 e | 1/4 sivua 280 e

Tilaukset ja osoitemuutokset:

toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi

Tilaushinta: 25 e / vuosi

Taitto ja ulkoasu: Rohkea Ruusu Oy

Painopaikka: Lönnberg Oy

Kannen kuva: Rohkea Ruusu Oy

www.ensijaturvakotienliitto.fi/liitto/jasenlehti-enska/

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti

31. vuosikerta, ISSN-L 1799-8069, ISSN 1799–8069

Kuv

a: M

ikae

la L

öfro

th

Samia

Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdis-tys ry:n pitkäaikainen vapaaehtoinen mikrotukihenkilö Sami Airola luki jo ennalta Enskan 4/13.

”Minua kiinnosti eniten juttu Uskomuksia ensi- ja

turvakodeista. Minusta on tärkeää, että ihmisten

ennakkoluuloja ensi- ja turvakotiyhdistyksistä

oikaistaan, koska monilla saattaa olla puutteellista ja

virheellistä tietoa yhdistysten toiminnasta.”

kiinnosti!

4 Onnesta on varaa jakaa muillekin Miksi en auttaisi niitä, jotka tarvitsevat apua.

8 Naurua kohti Pois häpeän taakan alta.

10 Gallup: Mihin vaikutat Vastuunkantajilta kysyttiin

11 Yhdistykset

12 Vapaaehtoinen voi... Mitä kaikkea vapaaehtoinen voi tehdä.

15 Perhekahvila enska mukava olisi tavata muita vanhempia ja tehdä jotain yhdessä.

16 Juha kokeilee vapaaehtoisuutta

18 Uskomuksia ensi- ja turvakodeista

20 Poimintoja yhdistyksistä

22 Baby blues menee ohi muutamassa viikossa, synnytysmasennus ei

23 Perhe Onninen

sisältö:

4

12

8

– Vapaaehtoisuus antaa ihan uutta

näkökulmaa elämään.

pois häpeän taakan alta, kohti hyVää

tekeVää naurua.

Jenna auttoi pienen tytön Ja poJan synnytyksessä.

s.18

pääkirjoitus

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten toiminta kiinnostaa. Se on

huomattu erilaisissa suurissa ja pienissä tapahtumissa, messuilla ja

koulutuksissa. Moni kuitenkin kertoo meitä lähestyessään, ettei itse

ole kokenut väkivaltaa tai joutunut kaltoin kohdelluksi, asia kiinnos-

taa muuten vaan.

Tervetuloa tutustumaan ja liittymään meihin joka tapauksessa, mut-

ta ei meitä haittaa, vaikka olisitkin joutunut kokemaan kovia. Tiedäm-

me, että jokainen voi tarvita apua ja jokainen voi vuorollaan auttaa.

Siksi kampanjoimme tänä syksynä otsikolla: ”En ainakaan minä.”

Kutsumme Sinut tutustumaan apuun, jota yhdistyksistämme saa.

Ja toisaalta kutsumme Sinut mukaan jo yli tuhannen vapaaehtoisen

joukkoon yhdistystemme toimintaan eri puolilla maata.

Vapaaehtoistoimintaan voi tulla mukaan monesta syystä. Voi olla,

että oma elämäsi sujuu suurin piirtein käsikirjoituksen mukaan ja ha-

luat jakaa hyvinvoinnistasi lapsille, nuorille ja perheille, jotka tarvitse-

vat tukea. Tai olet itse kokenut väkivaltaa, ollut masentunut tai elänyt

kaoottista arkea, hakenut ja saanut apua ja olet nyt valmis auttamaan

muita samankaltaisessa tilanteessa olevia. Tässä lehdessä kerrotaan

Heinistä ja Merjasta, jotka ovat tehneet ja tekevät näin.

Vapaaehtoisuus on osa kansalaisyhteiskunnan voimaa ja ihmisten

osallisuutta. Kun hyvinvointimme rakoilee taloudellisesti vaikeana ai-

kana, sinua ja minua tarvitaan talkoisiin suojelemaan lapsia ja turvaa-

maan heille parempaa tulevaisuutta.

Parasta lasten suojelua on tukea äitiä ja isää, heidän vanhempana

oloaan. Parasta kansalaistoimintaa on vaikuttaa päättäjiin silloin, kun

lasten oikeudet ovat uhattuina talouden paineissa.

Kiitos tästä lehdestä kuuluu erityisesti vapaaehtoisille, asiakkaille,

työntekijöille ja luottamushenkilöille, jotka ovat jakaneet tarinansa ja

osaamisensa sen tekemiseksi. Kiitos!

Ritva Karinsalo

toimitusjohtaja

kestää

Jokainen voi tarvita apua.

Jokainen voi auttaa.

ainakaanminä.En

”En aInaKaan mInä”

leikekirJa tallettaa lapsen tarinan.

ehtoisVapaanumero

Katso myös www.enainakaanmina.fi

52013 20134

mIKsI En auTTaIsI nIITä, JoIlla asIaT EIväT olE yhTä hyvIn.

TEKSTi:Anna-Maija Koponen KuvAT: Paula Myöhänen

Heini Torvinen, 26 vuotta, toimii nuo-ren lapsiperheen tukihenkilönä Kuo-piossa. Hän kokee runsas vuosi sitten aloittamansa vapaaehtoistyön itselleen hyvin tärkeäksi.

Heini on nuoresta iästään huolimat-ta ehtinyt paljon.

Peruskoulun päättyessä hän lähti kotikaupungistaan Raahesta Savon sy-dämeen Rautalammille ratsastusluki-oon, sillä hän oli jo silloin intohimoi-nen ratsastaja.

– Äitiä hirvitti päästää minua niin kauas, mutta löysin heti omat kuvioni,

vaikka en kouluun mennessä tuntenut sieltä ketään.

Ylioppilaskirjoitusten jälkeen hän ei vielä keksinyt, minkä ammatin hankki-si ja päätti hakeutua asepalvelukseen.

– Viihdyin Kainuun Prikaatissa tosi hyvin, kertoo alikersantti Torvinen.

– Jos asia nyt olisi ajankohtainen, en ehkä valitsisi samoin, mutta olen silti iloinen, että kävin armeijan.

Kajaanista tie vei Espooseen, jossa Heini työskenteli peruskoulun startti-luokalla koulunkäyntiavustajana ja ilta-päiväkerhon ohjaajana.

Vuoden rupeaman jälkeen kaukokai-puu voitti, ja Heini päätti lähteä Aust-raliaan.

–Oli ihanaa matkustella ja nauttia luonnosta ja lämmöstä ja tietysti siitä, että sain olla lähellä hevosia laukkatal-lilla. Minulla ei ollut huolta huomisesta – pohdin usein, että kunpa voisin vie-dä tämän tunteen mukanani Suomeen. Kun matkakassa alkoi huveta, olin töis-sä myös lammasfarmilla ja viinitilalla viiniköynnöksiä hoitamassa.

Kun vuoden viisumi loppui, oli aika palata Suomeen. Tällä kertaa Kuopioon,

Onnestaon varaa jakaa muillekin

Heini myöntää nuorempana ajatelleensa,

että hoitoala ei ole häntä varten.

mutta lähihoitajaksi opiskeleminen tuntuikin heti

omalta jutulta.

ainakaanminä.

En

Jokainen voi tarvita apua. Jokainen voi auttaa.

ei? – miks

6 72013 2013

ja 1200 muuta

Teemme ihan tavallisia asioita, jotka ovat parivuotiaalle mieluisia: leikimme ja ulkoilemme.

kuopion ensikotiyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Sonja Vaaraniemi kertoo, että yhdistyksellä on vapaaehtoisi-na heinin tapaisten tukihenkilöiden lisäksi myös doulia ja lastenhoitajia. Doula-toiminta on sekä äitien että vapaaehtoisten suosiossa. lisää vapaaehtoisia kaiva-taan hoitamaan lapsia leireillä, tuetuissa tapaamisissa ja päiväryhmissä. tukihenkilötoiminta kehittyy: jatkossa tarvittaneen lisää vapaaehtoisia tukijoita sekä lapsille että aikuisille.

ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksissä toimi viime vuonna vajaat 1200 vapaaehtoista. heistä monet olivat juuri tukihenkilöitä, mutta paljon toimi myös doulia, lastenhoitajia ja mieskavereita. Vapaaehtoiset järjestivät erilaisia tapahtumia yhdistysten väelle.

kaikkiaan vapaaehtoiset antoivat viime vuonna noin 38 000 tuntia aikaansa toimintaan. Vapaaehtoisten määrä on kasvussa ja uusia vapaaehtoistehtäviä ideoidaan ym-päri suomen.

jossa Heini suoritti osa-aikatyön ohes-sa luonto-ohjaajakoulutuksen. Mutta mieli paloi eteenpäin, sillä hänessä oli pikku hiljaa kypsynyt halu hakeutua hoitoalalle. Viime syksynä Heini aloitti Savon ammatti- ja aikuisopistossa opis-kelun lähihoitajaksi.

hoIToala on oma JuTTu– Oma 85-vuotias isoäitini on hoitoko-dissa, ja ehkä juuri siksi erityisesti van-hustyö alkoi kiinnostaa minua. Olen mummon hoitoa seuratessani huo-mannut, etteivät asiat ole niin yksinker-taisia kuin ulkopuolelta ehkä näyttää. Monesti hoitajat joutuvat toimimaan vastoin omia arvojaan, kun on niin kii-re. Haluaisin kantaa korteni kekoon ja olla mukana kehittämässä ja paranta-massa käytäntöjä.

Heini myöntää nuorempana ajatel-leensa, että hoitoala ei ole häntä varten,

uuTTa näKöKulmaaHeini on tyytyväinen elämäänsä ja hä-nestä on luontevaa auttaa niitä, joilla asiat eivät ole yhtä hyvin.

– Olen pitkään haaveillut tekevä-ni vapaaehtoistyötä ja toivonut pääse-väni jonnekin ulkomaille auttamaan huono-osaisia. Vuosi sitten tulin aja-telleeksi, että miksen ryhtyisi vapaaeh-toistyöhön täällä Kuopiossa, osana arki-päivääni.

– Aloin selata netistä vaihtoehtoja ja päädyin Kuopion Ensikotiyhdistykseen. Soitin sinne ja sain niin lämpimän vas-taanoton, että päätin aloittaa heti. Alku sujui helposti. Mitään erityistä koulu-tusta ei tarvittu, vaan pääsin heti aloit-tamaan.

–Olen tukihenkilö perheelle, jolla on kaksi pientä lasta. Vien parivuotiasta ulos noin kerran viikossa. Teemme ihan

mutta lähihoitajaksi opiskeleminen tuntuikin heti omalta jutulta. Jopa niin omalta, että vuoden jälkeen hän huo-masi kaipaavansa lisää ja pyrki opiske-lemaan sairaanhoitajaksi. Keväällä tuli tieto, että hänet on hyväksytty Vaasan ammattikorkeakouluun.

– Opiskelupaikan saaminen ilahdut-ti minua kovasti, mutta samalla tunsin surua: joutuisinko näin pian jättämään Kuopion ja ystäväni täällä, ja ennen kaikkea perheen, jonka tukihenkilönä aloitin vasta vuosi sitten.

Heinin onnistui siirtää opiskelujen aloittamista vuodella.

– Nyt olen tyytyväinen ja nautin tästä vuodesta, mutta samalla odotan innolla tulevaa.

Tällä hetkellä Heini toimii osa-aikai-sena avustajana vanhukselle ja työsken-telee lopun aikaa ravintolassa.

Heinitavallisia asioita, jotka ovat sen ikäisel-le mieluisia: leikimme ja ulkoilemme. Yritän luoda hänelle elämyksiä. Perheen nuori äiti on kiitollinen, kun saa hie-man omaa aikaa, ja hän iloitsee myös lapsensa hyvästä mielestä. Sovimme tapaamiset keskenämme sen mukaan, miten kummallekin sopii.

–Yhdistyksessä minulla on oma työntekijä, joka toimii ohjaajanani. Ta-paan hänet kerran kuukaudessa tai kah-dessa, ja voin aina soittaa, kun haluan jutella. Meillä on myös yhteisiä tapaa-misia toisten vapaaehtoisten kanssa. Syömme yhdessä ja samalla juttelem-me vapaaehtoistehtävistämme. Muka-na on aina myös ohjaaja, jolta voi kysyä mieltä askarruttavista asioista. Minusta nämä tapaamiset ovat voimaannuttavia ja käyn niissä mielelläni.

– Vapaaehtoisuus antaa ihan uutta näkökulmaa elämään. Moni on kysynyt, miten sinä jaksat auttaa toisia, mutta asiahan on ihan päinvastoin. Minulle oli yllätys, että vapaaehtoistyö on näin antoisaa. Saan siitä itse valtavasti. Koen olevani onnekas, kun minulla on asiat näin hyvin ja voin vielä olla avuksi toi-sille.

Heini haaveilee edelleen vapaaeh-toistyöstä ulkomailla. Kenties muuta-man vuoden kuluttua, kun sairaanhoi-tajan paperit ovat kädessä, on sen aika.

Vapaaehtoisuus antaa ihan uutta näkö-kulmaa elämään. moni on kysynyt, miten sinä jaksat auttaa toisia, mutta asiahan on ihan päinvastoin. minulle oli yllätys, että vapaaehtoistyö on näin antoisaa. saan siitä itse valtavasti.

Vapaaehtoiset antoivat viime

vuonna noin 38 000 tuntia

aikaansa toimintaan.

Rakas ulkoilukaveri Heinille on myös monirotuinen Papu.

8 92013 2013

nauruaPoIs häPEän TaaKan alTa,

KohTI hyvää TEKEvää

naurua. sIInä suunTa,

Johon mIKKElIläIsET PIa Ja

mErJa auTTavaT IhmIsIä. hE

luoTsaavaT laPsuudEssaan

sEKsuaalIsTa hyväKsIKäyTTöä

KoKEnEIdEn naIsTEn ryhmää.

Säännöllisesti yli vuoden ajan tapaa-va ryhmä on monelle ensimmäinen askel kohti toipumista. Jo ryhmään tuleminen on merkittävää, sillä tulija tunnustaa samalla itselleen ja kertoo muillekin joutuneensa hyväksikäyte-tyksi.

Ryhmään hakeutuvia yhdistää hä-peän tunne.

– Suuri osa kantaa vastuuta tapah-tuneesta. Heitä on kohdeltu huonosti niin pitkään, että he ovat alkaneet us-koa ansainneensa sen.

– Heille ei riitä, että sanoo kerran, ettei se ole sinun syysi, miettii Pia Marttala, joka työskentelee VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry:ssä psykolo-gina.

Pia keittelee nuotiolla kahvia vetä-jäparinsa kanssa. Merja on itse jou-tunut lapsena hyväksikäytetyksi ja aut-taa nyt vapaaehtoisena muita. Naiset pohtivat, mikä oikeastaan on ryhmien voima ja mitä itse saman kokeneen ja ammattilaisen yhteistyö tuo ryhmään.

– Minä tarvitsin tunnepuolen koke-muksen siitä, etten voinut hyväksikäy-tölle mitään. Se piti tajuta ja sisäistää, ennen kuin pystyin jättämään koetun taakseni, sanoo Merja.

JaTKuvasTI uhaTTuMerja oli nelivuotias, kun hänen van-hempi veljensä alkoi käyttää häntä hy-väkseen. Veli kohteli Merjaa muuten-kin sadistisesti. Tulos oli, että Merjasta kasvoi nainen, joka tunsi itsensä jatku-vasti uhatuksi.

Työssään päihdehuollossa hän var-misti työ- ja kokoushuoneissa ulos-pääsyn mahdollisuuden, nukkui valot päällä ja radio auki ja yritti illalla kadul-la kulkiessaan vaikuttaa ”jätkältä”. Vää-ränlainen lähestyminen kirvoitti raivoi-san reaktion.

Mielen paraneminen alkoi, kun Merja sairastui fyysisesti vakavasti. Sairaalassa hän tuli kertoneeksi hy-väksikäytöstä omahoitajalle, joka oh-jasi hänet vertaistukiryhmään. Ryhmä antoi Merjan sanoin ”uuden elämän”.

– Helppoa ryhmään meneminen ei

ollut. Istuin nojatuolissa huoneen nur-kassa ja puristin tyynyä sylissäni. Purin tyynyn reunaa niin, että se rispaantui.

Kun kävi selväksi, että Merjan oli jäätävä pois töistään pahenevien sai-rauksiensa vuoksi, hän muutti Mikke-liin, hyvien retkeilymaastojen ääreen.

– Lähdin etsimään uutta otetta. Olin päättänyt, että varsinkin talviaikana pi-tää olla hommaa. Ajattelin, että voisin auttaa toisia samassa tilanteessa olevia. Enpä uskonut, kuinka monia heitä on pienelläkin paikkakunnalla.

TunnE saa TullaKun uusi ryhmä aloittaa, Merja kertoo oman tarinansa. Hän todistaa olemas-saolollaan, että vertaisryhmän avulla hyväksikäytöstä voi toipua.

– Eikö se oikeasti enää ahdista sua? kysymykseen saa vastata toistuvasti, sa-noo Merja.

– Oikeasti ei ahdista, haistatan pitkät koko jätkälle.

Ryhmäläisistä osa pystyy yleensä käymään töissä, mutta tuntee välillä suurta ahdistusta ja on lyhyillä saira-uslomilla. Joillakin voi olla jo vuosien hoitosuhde esimerkiksi mielenterveys-toimiston kanssa, joidenkin oireilu on psykoottista, he esimerkiksi kuulevat ääniä.

Kun ryhmäläiset tutustuvat toisiin-sa, he alkavat luottaa siihen, että toiset kestävät sen, mitä heillä on kerrottava-na. Pia ja Merja vaihtavat havaintoja, jotta tietävät, miten ryhmäläiset kestä-vät eri aiheiden käsittelemistä.

– Jos joku alkaa aiheen takia vaikka oksentaa, toinen ohjaajista lähtee hä-nen mukaansa, sanoo Pia.

– Minun roolini ryhmässä on, että niskaani saa kaataa kaikenlaista paskaa, olen tavallaan ulkopuolinen, kun en ole kokenut samaa kuin muut.

Raivon ja surun tunteita puretaan erilaisten tehtävien avulla.

– Me esimerkiksi tehdään sanoma-lehtipaperista patukoita ja vedetään ne ilmastointiteipillä kiinni ja niillä sitten hutkitaan raivoa ulos.

– Kerran on mennyt pöytä säpäleiksi.

Kannoimme sen ryhmän jälkeen yh-dessä ulos roskikseen, minne samalla jäi taakkakin ryhmäläisen hartioilta. Ei olisi tullut mieleenkään mennä väliin, kuvaa Merja.

hyvää TEKEvä nauruKun hyväksikäytön muistoja puretaan pois, ryhmäläiset alkavat vähitellen voida paremmin. Siinä auttaa myös musta huumori, nauru, joka kääntää väkivallan uhrin ja tekijän valtasuh-teen uuteen asentoon.

– Kun on päästy tarpeeksi pitkälle, voidaan jo heittää sellaisia vitsejä, ettei niitä voi kertoa missään muualla.

– Minun palkintoni on, kun ihmi-set alkavat nauraa – ja keksiä jotain jäynää niille hyväksikäyttäjilleen, sa-noo Merja.

– Niin kuin se nainen, joka pelätty-ään vuosia hyväksikäyttäjäänsä kohtasi miehen yllättäen baaritiskillä ja alkoi huutaa: ”Täällä se hyväksikäyttäjä vaan istuu.” On melkoinen henkinen voit-to, että mies lähti luikkimaan pakoon, jatkaa Pia.

Ryhmässä naisen kertomalle nau-rettiin pitkään.Kun häpeä helpottaa, ryhmäläiset jak-savat vähitellen alkaa suunnitella tule-vaa, opiskella tai mennä töihin. Joku uskaltaa hakeutua pitkään terapiaan ja alkaa käsitellä muita asioitaan. Joku us-kaltaa ajatella saavansa oman lapsen.

Näkyväksi tullut voi alkaa elää omaa elämäänsä.

–Nykyään käy välillä niin, että tis-katessani tai pottuja kuoriessani huo-maan yhtäkkiä vain olevani kauhean iloinen, sanoo Merja.

KohtiNuotiolla:

TEKSTi jA KuvAT: Essi lehtinen

Huumori kantaa yhteistyötäkin. Pia (vas.) ja Merja.

10 112013 2013

Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ryKarjalantie 22 53300 Lappeenrantap. (05) 415 0045www.ek-perhetyo.fi

Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ryYrjöntie 5 A 101 61800 Kauhajokip. 050 405 2136www.etelapohjanmaan-ensijaturvakoti.fi

Helsingin ensikoti ryEnsi-Kodin tie 400510 Helsinkip. (09) 774 2460f. (09) 701 4277www.helsinginensikoti.fi

Kaapatut Lapset ryMalmin Kauppatie 2600700 Helsinkip. 044 262 6662www.kaapatutlapset.fi

Kanta-Hämeen perhetyö ry Koulukatu 1613100 Hämeenlinnap. 040 770 1087www.khperhetyo.fi

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti rySuuruspääntie 1140520 Jyväskyläp. 010 423 7500www.ksetu.fi

Kokkolan ensi- ja turvakoti rySairaalakatu 967100 Kokkolap. (06) 831 9518www.kokkolanensijaturvakoti.fi

Kuopion Ensikotiyhdistys ryPuijonkatu 27 B 2470100 Kuopiop. (017) 369 7200www.kuopionensikotiry.net

Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ryOpistokatu 8 B48100 Kotkap. 044 744 0330www.kymenlaakson-ensijaturvakoti.fi

Lahden ensi- ja turvakoti ryAhvenistonkatu 2 as. 404 15110 Lahtip. (03) 883 3181, f. (03) 883 3190www.lahdenensijaturvakoti.fi

Lapin ensi- ja turvakoti ryLähteentie 596400 Rovaniemip. 020 741 4732, f. (016) 310 915www.lapinensijaturvakoti.fi

Lapsen Kengissä ryPuistokuja 3 B 1779600 Joroinenp. 040 831 8592toimisto@lapsenkengissa.fi

Lapsen Oikeus Väkivallattomaan Elämään LOVE rypäivystysp. 041 701 0385 www.yhdistyslovery.com

Lyömätön Linja Espoossa ryMaalarinkuja 3 B02650 Espoop. (09) 2766 2830www.lyomatonlinja.fi

Oulun ensi- ja turvakoti ryKangastie 990500 Oulup. (08) 561 5500, f. (08) 382 484www.oulunensijaturvakoti.fi

11

Pienperheyhdistys ryKinaporinkatu 11 A, 2. krs, 00500 Helsinki.p. (09) 720 6810 f. (09) 7206 8130www.pienperhe.fi

Pohjois-Karjalan ensikoti ryKyykerinkatu 32,83500 Outokumpup. 0400 819 841, 0400 819 842www.pohjoiskarjalanensikoti.fi

Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ryTiilimäentie 2, 28500 Porip. (02) 633 3850, f. (02) 633 3530www.porinensijaturvakoti.fi

Pääkaupungin turvakoti rySteniuksentie 20, 00320 Helsinkip. (09) 477 7180 f. (09) 4777 1828www.paakaupunginturvakoti.fi

Raahen ensi- ja turvakoti ryFellmaninpuistokatu 11 92100 Raahep. (08) 221 202, f. (08) 221 292toimisto@raahenensijaturvakoti.fi

Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ryHämeentie 15 B, 6400500 Helsinkip. (09) 726 2422www.suvantory.fi

Tampereen ensi- ja turvakoti ryMutkakatu 38 b-c 33500 Tamperep. (03) 3143 4800 f. (03) 3143 4814www.tetuko.fi

jäseNyhdistykset

Vastuunkantajilta kysyttiin

1. Mihin haluat yhdistyksen luottamushenkilönä vaikuttaa?

GallupGallup

EnSKA KySyi nELjäLTä EnSi- jA TuRvAKOTiyhdiSTySTEn LuOTTAMuShEnKiLöLTä, Mihin hE hALuAvAT TEhTäväSSään vAiKuTTAA. LuOTTAMuShEnKiLöT KAnTAvAT yhdiSTyKSiSSä viiME KädESSä vASTuun TOiMinnASTA jA TALOudESTA.

1. Työskentelen itse sosiaalityöntekijänä julkisella sektorilla. Näen, miten pitkällä Ensi- ja turvakotien liitto on perheväkival-tailmiön ymmärtämisessä ja miten jäljes-sä julkinen sektori laahaa. Haluaisin, että kolmas sektori voisi vielä voimakkaam-min myös vaatia julkisen vallan puuttu-mista väkivaltaan.2. Hienoa oli, kun saimme rahoituksen auttaaksemme ex-puolisonsa vainoamia. Hanke lähti yhdistyksen toimintaan osal-listuneiden naisten tarpeista. Nyt naisten auttamiseksi toimii iso Varjo-hanke ja esitys uudeksi laiksi etenee.

Olli Humalamäki, Mikkeli

VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry:n hallituksen jäsen Ensi- ja turvakotien liiton hallituksen jäsen

1. Haluan vaikuttaa alueemme lapsiper-heiden hyvinvointiin, koen sen tärkeäksi tehtäväksi. 2.Puheenjohtajaksi valinta keväällä. Nyt suunnittelen yhdistyksen työntekijöiden kanssa yhdessä toimintaa ja sitä, miten asioita viedään eteenpäin.

Tiina Kainulainen

Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistyksen

puheenjohtaja

1. Lapsiperheiden hyvinvointiin. Se jak-saa pitää kipinää yllä. 2. Uudet toimintamuodot, niiden myötä yhdistys on aina kasvanut ja perheiden vointiin vaikuttaminen on ollut mahdol-lista. Ja tänä kesänä se, että Lappeen-rannan teknillisen yliopiston opiskelijat valitsivat meidät järjestämänsä Maail-man pisin salibandyottelu -tapahtuman hyväntekeväisyyskohteeksi!

Kirsi Keskimäki, Imatra

Etelä-Karjalan perhetyön

kehittämisyhdistyksen puheenjohtaja

1. Haluan vaikuttaa asioihin, jotka tulevat omassa työssäni lähihoitajia kouluttaes-sa esille. Voin viedä tietoa yhdistyksestä opiskelijoille ja verkostolleni ja Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opistolta yhdis-tykseen.2. Olen voinut tukea yhdistyksen työn-tekijöiden työssä jaksamista. Vaikeista vaiheista on päästy yli ja eteenpäin. Nyt on myös tunne siitä, että hallitus ja työn-tekijät ovat lähempänä toisiaan.

Satu Sundell

Kokkolan ensi- ja turvakoti ry:n

hallituksen jäsen

2. Mikä on ollut tähtihetkesi luottamustehtävässäsi?

vaikutat mihin

Gallup:

Turun ensi- ja turvakoti ryLuolavuorentie 7 20810 Turkup. (02) 513 4100, f. (02) 513 4150www.turunensi-jaturvakotiry.fi

Vaasan ensi- ja turvakoti –Vasa mödra- och skyddshem ryVarastokatu 12 65100 Vaasap. (06) 312 9666, f. (06) 312 9667www.vaasanturvakoti.fi

Vantaan Turvakoti – Vanda Skyddshem ryKarsikkokuja 17 01360 Vantaap. (09) 8392 0071 f. (09) 874 7122www.vantaanturvakoti.fi

VIOLA – väkivallasta vapaaksi rySavilahdenkatu 2450100 Mikkelip. (015) 365 330www.violary.fi

Vuoksenlaakson Ensi- ja turvakoti ryKarhumäenkatu 73 55120 Imatrap. (05) 472 4909, f. (05) 431 9650ulla.leinonen-mursu@vkletu.fi

Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ryKarjalankatu 34 A 74120 Iisalmip. 050 371 4208toimisto@ ylasavonensijaturvakoti.fi

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ryRatakatu 9 00120 Helsinkip. 040 725 6229www.aima.fi

Asemamiehenkatu 4 A,

00520 Helsinki

p. (09) 454 2440

toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi

sähköpostiosoitteet:

etunimi.sukunimi@ensijaturva-

kotienliitto.fi

www.ensijaturvakotienliitto.fi

Liiton puheenjohtaja

Tuula Haatainen

Toimitusjohtaja Ritva Karinsalo

Talouspäällikkö Kirsti Kaleva

Kehitysjohtaja Sari Laaksonen

Järjestöpäällikkö Katariina Suomu

Tiedottaja Mikko Savelainen

Toimitussihteeri Essi Lehtinen

Sihteeri Riitta Savolainen

Taloussihteeri Sari Niemi

Toimistosihteeri vt. Toni Hildén

Miestyön kehittämiskeskus

Neuvokeskus

Kehittämispäällikkö Jussi Pulli

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäiseminen

Kehittämispäällikkö Miia Pitkänen

Pidä kiinni®-hoitojärjestelmä

Kehittämispäällikkö Maarit Andersson

Vaativa vauvatyö

Kehittämispäällikkö Mari Manninen

Koulutuskeskus Sopukka

Toiminnanohjaaja Anne Huusko

info@sopukka.fi

eNsi- ja turvakotieN liitto

Keskiaukeaman voi irrottaa.Ota

talteen!

12 13

Vapaaehtoinen voi

askarrella lasten kanssa. Yhteiset leikit pihalla, pelaaminen, leikkiminen ja askartelu tuovat lapsille tervetul-lutta tekemistä turvakodissa ollessa. Leeni Niittymäki taitelee lasten kanssa helmistä koruja Turun turvakodissa.

olla joulu- pukki. Kari ”Kaa-

po” Hännikäinen tekee Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyh-

distyksessä pieniä remonttihommia ja ohjaa miesten ryh-

mää. Joulun alla Kaa-posta kuoriutuu per-

hetyön joulupukki.

tukea synnyttävää äitiä. Helsingin ensikodin doula Jenna Hellsten auttoi kaksosvauvojen synnytyksessä. Jenna sai pienen tytön ja pojan syliinsä.

Esitellä yhdistyksen toimintaa. Kaapatut Lapset ry:n vapaaehtoiset Heli Kivelä ja Anne Vuorilinna-Massimino kertoivat yhdis-tyksen toiminnasta Maailma kylässä -festivaa-leilla.

hoitaa lapsia. Tuuli Krekelä (keskel-lä) viihdytti Isla-Maariaa (sylissä), Leoa ja Oliveria, kun äidit Katri (takana vas.) ja Terhi osallistuivat ompelukurssiin Tam-pereen ensi- ja turvakoti ry:n Linnainmaa-tuvalla. Tuuli auttoi vakituista ohjaajaa.

keittää kattila-kaupalla puu-roa. Raahessa ensi- ja turvakodin perin-teisen puuropäivän kauhanvarressa ovat Salme Takkinen ja Anne Perälä.

yhdistää oman harras-tuksen ja lasten ilahdut-tamisen. Harley Davidsoneilla ajavat motoristit ajeluttavat lapsia ja aikuisia Lahdessa tänä syksy-nä jo toista kertaa. Tiina Virtanen (kuvassa keskellä) kokosi porukan yhdessä Lahden ensi- ja turvakoti ry:n Pipsa Savolaisen kanssa.

KuvAT: Maria Kunelius, Tarja Levo, Arja Moilanen, Aino Mäki-hepokangas, Tiina Mäkinen, Maija-Liisa Pohto, Pipsa Savolainen ja yhdistysten arkistot

grillata. Kesällä ensiko-deissa kokoontuvat nykyiset ja entiset asiakkaat grillaile-maan. Turussa Miia nautti vapaaeh-toisten grillaamista herkuista poikansa kanssa.

järjestää tapahtuman. Yli sata pienempää ja isompaa leikki-jää osallistui Rovaniemellä vapaaehtoisten järjestämään Leik-kipäivään touko-kuussa. Aikuisia kannustettiin ole-maan läsnä lap-sille.

korjata pyörän. Vaasassa vapaaehtoiset miehet huoltavat ja korjaavat polkupyöriä yksin-huoltajaäitien lasten kanssa. Miehet käyvät myös retkillä lasten ja heidän äitiensä kanssa, jotta

lapset saavat turvallisia kokemuksia miesten kanssa puuhaamisesta. >

Ensi- ja turvakotien liiton

yhdistyksissä

kerätä rahaa. Oulun yliopiston opiskelijat lahjoittivat rahaa Oulun ensi- ja turvakoti ry:lle. Ylioppilaskunnan sosiaalipoliittinen sihteeri Laura Kantomaa (vas.) ja hallituksen puheenjohtaja Valle Uimonen luovuttavat lahjoituksen toiminnanjohtaja Timo Peltovuorelle.

viettää retki-päivää. Vaasassa vapaaehtoiset, asiak-kaat ja työntekijät viettivät kesäiltaa kotieläintilalla. Nais-ten kauneuspisteessä hoidettiin käsiä lah-joituksena saaduilla tuotteilla.

14 152013 2013

Näin pohtivat parikymppiset Susanna Kolari ja Eero Turunen, kun he kotiutui-vat Helsingin ensikoti ry:n Oulunkylän ensikodista pienen Oliver-poikansa kans-sa. He ajattelivat aluksi, ettei lapsen hoi-don lisäksi aikaa jää muuhun. Arki alkoi kuitenkin rullata mukavasti ja he alkoivat

miettiä, mitä voisivat tehdä kodin ulko-puolella. He halusivat tutustua toisiin vanhempiin, varsinkin, kun lähes kaikki aiemmat kaverit olivat sieltä ”vanhas-ta maailmasta”, johon kuului päihteitä. Syntyi idea perhekahvilasta ensikodissa.

– Ajatus on koota yhteen ensikodis-

sa olleita vanhempia lapsineen. Kahvila pyörii vertaisvoimin ja jokainen voi osal-listua sen toimintaan ja suunnitteluun omien voimavarojensa mukaan, Susan-na kertoo.

Kahvilan ohjaajiksi kysyttiin vertaisia, joilla on päihdetausta, mutta takana pit-kä pätkä päihteettömyyttä. Ytimekkäästi Enskaksi nimetty kahvila on kuitenkin tar-koitettu Helsingin ensikoti ry:n kaikkien toimintayksiköiden entisille ja nykyisille asiakkaille.

– Yhdistävä tekijä on vanhemmuus, Eero toteaa.

Susanna ja Eero markkinoivat kahvi-laa ahkerasti: he muun muassa vierai-levat ensikotiyhdistyksen eri yksiköissä. Vasta muutaman kerran kokoontunut kahvila hakee muotoaan ja sen toiminta riippuu täysin osallistujien toiveista. Su-sanna haluaisi tehdä jotain käsin ja Eero on miettinyt yhteisretkiä.

– Toivottavasti myös isiä tulisi mu-kaan. Voisi laittaa yhdessä vaikka pelipo-rukan pystyyn, Eero pohtii.

Vanhempien toiveesta

Perhekahvila

Susanna Kolari ja Eero Turunen kutsuvat muita vanhempia Enskaan.

TEKSTi jA KuvA: Emmi juutilainen

– KuInKa muKava olIsI TavaTa muITa vanhEmPIa Ja TEhdä JoTaIn yhdEssä.

Helsingin ensikoti ry:n kaikkien yksiköiden nykyisille ja entisille asiakkaille tarkoitettu Perhekahvila Enska kokoon-tuu Avopalvelu Pesän tiloissa Vallilassa (Nokiantie 2–4) joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo 16.30–19.

… jatkuu edelliseltä sivulta…

Ensi- ja turvakotien liiton

• auttaa asettumaan omaan kotiin laitoksesta lähtiessä

• suunnitella ja toteuttaa ohjelmaa voimaannuttavaan viikonloppuun

• suunnitella ja toteuttaa hemmottelupäivä yhdistyksen

vähävaraisimmille vanhemmille

• olla varamummi tai -pappa

• leikkiä lasten kanssa

• auttaa perhettä talonmiehen hommissa: yleiset remonttityöt,

puutarhanhoito, pienet korjaukset

• vertaistoiminta: vetää ryhmää tai tukea toista ihmistä

• tukea maahanmuuttajaperhettä

• tukea väkivaltaa kokenutta aikuista

• tukea vaikeassa elämäntilanteessa olevaa lapsiperhettä

• tukea ikääntynyttä

• auttaa asioimisessa

• tukea vertaisena Eroneuvo-illoissa

• järjestää yökylä- tai mummolatoimintaa lapsille

• olla apuna ryhmissä, retkillä ja leireillä

• leipoa

• harrastaa lasten tai nuorten kanssa

• olla mieskaveri lapselle

• keksiä tapoja kerätä varoja ja toteuttaa niitä

• auttaa lahjoitusvaatteiden ja -tavaroiden vastaanottamisessa ja lajittelussa

• korjata leluja

• vinkata, miten yhdistys voisi käyttää Facebook-sivuja ja muuta sosiaalista mediaa

• pestä ikkunoita

• ohjata käsitöiden tekemistä, opettaa kasvisruoan tekoa yms.

• pitää jumpan turvakodissa viipyville aikuisille

• antaa neuvoja lakiasioissa

• auttaa pikkuvauvan perheen uni-valverytmin löytämisessä

• päivystää auttavassa puhelinpalvelussa

• auttaa läksyissä

• hoitaa, helliä ja ihailla vauvoja

• olla mukana yhdistyksen hallitustyöskentelyssä

• liittyä jäseneksi.

Katso tarkemmin enainakaanmina.fi tai soita lähimpään yhdistykseen, puhelinnumerot sivulla 11!!!

Nettiturvakodin vapaaehtoinen rohkaisee hakemaan apua perhe- ja

lähisuhdeväkivaltaan ja kertoo, mistä apua saa.

Jos haluat antaa hitusen aikaasi perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastaiselle työlle ja olet käynyt

joskus netissä, lue lisää osoitteesta www.turvakoti.net. Seuraava koulutus

starttaa lokakuussa Helsingissä!

Sattuma. Menin tuuraamaan vaimoani, joka oli myymässä arpoja Kotkan

torilla yhdistyksen hyväksi.Toiminnanjohtaja keksi tekevälle miehelle sitten muutakin puuhaa. Nyt toimenkuva

on monipuolinen ja värikäs. Ainakin tuntuu siltä, että minua

tarvitaan.

Kari ”Kaapo” Hänninen, Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry

Vapaaehtoisena verkossa

Enskajäsenyhdistyksissä voi myös

Mikä sai sinut lähtemään

vapaaehtoiseksi?

16 172013 2013

V allilassa Balanssin asu-misyksikössä on paikal-la kolme vauvaa van-hempineen. Ohjaaja Carolina Tiainen ottaa

Juha Meriluodon vastaan ja kertoo hiu-kan kuulumisia. Juha, 30, on mennyt toukokuussa naimisiin pitkäaikaisen tyttöystävänsä kanssa ja omastakin lap-sesta on jo keskusteltu. Vauvanhoitotai-dot eivät kuitenkaan ole ihan tuoreet, sillä Juha on hoitanut viimeksi pikku-veljeään, joka nyt on kaksikymppinen.

Juuri puoli vuotta täyttänyt Hilla tarkkailee uutta tulijaa lattialta kirkkain silmin. Juha tarjoaa Hillalle iloisenkirja-vaa leppäkerttulelua. Hilla on oppinut ryömimään vasta muutama päivä sitten ja keskittyy pääsemään liikkeelle. Päivää

TuoTanToPäällIKKö Juha mErIluoTo vasTaa Työssään Ison KauPPaKETJun

KassaJärJEsTElmIEn ohJElmIsToKEhITyKsEsTä Ja ylläPIdosTa, EIKä olE KosKaan

olluT vaPaaEhToIsTyössä. nyT hän oTTaa haasTEEn vasTaan Ja KoKEIlEE, mIlTä

vaPaaEhToIsruPEama hElsIngIn EnsIKodIssa arKI-IlTana TunTuu.

vaille 7 kuukauden ikäinen Roope istuu vieressä ja päättää haluta saman lelun. Pienen kuolaisen välikohtauksen jäl-keen lelu on Hillan kädessä. Joel (tasan 2 kk) tarkkailee vielä äidin sylistä toisten touhua.

Juhan ensimmäinen haaste on auttaa Roopen iltapuuron syönnissä. Juha saa Roopen syliinsä, kun äiti Sini, 17, ja isä Petteri, 20, laittavat puuroa valmiiksi.

– Tää on Roope hei ihan yhtä outoa sulle kuin mullekin, juttelee Juha.

IlTaPuuroRoope suhtautuu uuteen syöttäjään hyväksyvästi. Ruoka maistuu pienelle ihmiselle, joka syntyi hiukan pieniko-koisena, mutta on kirinyt ikätoverit kas-vussa kiinni. Yhteistyö alkaa maidolla

Mikki-pullosta. Sitten Juha alkaa lusi-koida täysjyväpuuroa Roopen suuhun. Tahti ei ole ihan tuttu ja pian puuroa on poskissa ja sormissa. Lusikkakin joutuu Roopen käsiin, sen pureskeleminen tuntuu hyvältä, kun ikenissä kutittaa tu-lossa oleva hammas.

– Otetaanko puuroa taas vähän? Nyt mä lainaan tätä sulta? Juha ottaa lusikan.

Puuro leviää Roopen kasvoilla koh-ti hiusrajaa ja molemmista alkaa tun-tua siltä, että on vanhempien aika tul-la apuun. Juhan kavereilla on jo omia lapsia ja on tuttu juttu, että omat van-hemmat osaavat vauvan tavat parhaiten. Roope kuitenkin tarttuu Juhaa sormes-ta kiinni, kavereiksi on tultu.

Seuraava homma on Juhalle huo-mattavasti tutumpi.

PuuTaPPEIhIn TarvITaan lIImaa- Jee! sanoo Juha, kun kuulee pääsevän-sä kokoamaan lipastoa.

Kahdesta pahvilaatikosta paljastuu valkoisia levyjä, ruuveja, puutappeja ja ohjekirjoja. Hillan isä Marko, joka työs-kentelee huoltomiehenä, hakee sopivia ruuvimeisseleitä ja tulee kaveriksi koko-amiseen. Carolina Tiainen kertoo, että huonekalut ovat useimmiten paketeissa ja jollei ensikodissa satu asumaan isiä, niiden kokoaminen on pieni pulma. Sil-loin tällöin apuun tarjoutuvat vapaaeh-toiset ovatkin tässä oiva ratkaisu.

Kuin vauvaperheessä ainakin, Juhan hyvin alkanut lipastokokoaminen kes-keytyy, kun hän pääsee vielä mukaan kylvettämään Roopea. Vauvan ilo veden läiskyttämisestä tarttuu. Juha valelee lämmintä vettä vauvan mahalle. Kun myös tuttuja ihmisiä on paikalla ja ylei-sö ihailee, Roope nauttii kylvystä.

Lipaston kasaaminen jatkuu, kunnes yksi puute käy ilmeiseksi.

– Jos kokoaisin tätä kotona, laittaisin kyllä puutappeihin vähän liimaa lisäksi, sanoo Juha.

– Tosi kovat jätkäthän käyttää aina lii-maa, hän veistelee.

Lipastoa kootaan väliaikaiseen asu-kashuoneeseen, jossa esimerkiksi odot-tava äiti voi asua raskausaikana. Kun todennäköistä on, että lipasto tulee ole-maan kovassa käytössä, Marko lupaa hankkia puuliiman ja koota lipaston loppuun myöhemmin. Laatikot jäävät vielä levyinä pinoon.

– Kivaahan tämä on, tekisin tätä mie-lelläni enemmänkin, miettii Juha.

Juha kokeilee

KIva, Kun TulITEnsikotiin alkaa laskeutua illan rauha. Vauvoja nukutetaan, nuoret vanhemmat syövät itsekin. Joku katsoo jo televisiota. Vapaaehtoisen on aika laittaa työkalut paikoilleen ja lähteä kotia kohti. Äidit ja isät kiittävät Juhaa yhteistyöstä. Käytä-vään kuuluu vauvojen ääniä muistakin kerroksista.

– Rauhallista kuitenkin on ja muka-van oloista, sanoo Juha.

Syyskesän illassa kävellessä saldo on, että kivaa oli. Vapaaehtoisilta ei välttä-mättä jää Juhan viimeiseksi. Kiireiseen elämäntilanteeseen sopii juuri tällainen lyhyt rupeama.

– Vauvan syöttäminen ja lipaston ka-saaminen olivat molemmat mukavia.

Mutta toisesta minulla kyllä oli lähiajoilta paljon enemmän kokemusta kuin toisesta!

Helsingin ensikodin asiakkaiden nimet

on muutettu.

TEKSTi: Essi Lehtinen KuvAT: Paula Lehto

vapaaehtoisuutta

ainakaanminä.

En

Jokainen voi tarvita apua. Jokainen voi auttaa.

ei? – miks

– Kivaahan tämä on,

tekisin tätä mielelläni

enemmänkin, miettii Juha.

– Roope suhtautuu uuteen syöttäjään hyväksyvästi.

ruoka maistuu pienelle ihmiselle, joka syntyi hiukan

pienikokoisena, mutta on kirinyt ikätoverit kasvussa kiinni.

18 192013 2013

x

x

x

x

19

ensi- ja turvakodeistaUskomuksia

Ensi- ja turvakoteihin liittyy paljon

ennakkoluuloja ja uskomuksia. Yksi

ajattelee, että turvakodeissa on vain

maahanmuuttajia, toinen pitää toi-

mintaa sosiaalitoimen sivuhaarana ja

kolmas ei ole ensikodeista kuullut-

kaan. Ensi- ja turvakotien liiton jär-

jestöpäällikkö Katariina Suomu käy

luulojen kimppuun.

TEKSTi: Katariina Suomu KuvA: Studio Mikaela Löfroth

Kunta omistaa turvakodin, samaan tapaan kuin terveyskeskuksen

– Useimmat turvakodit ovat Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyh-distysten ylläpitämiä – siis järjestötoimintaa. Paikallinen yhdis-tys omistaa turvakodin tilat tai vuokraa ne, palkkaa työntekijät ja vastaa koko toiminnasta. Kunnat sitten ostavat palveluita yhdistykseltä.

– Turvakotipaikkoja on Suomessa kaikkiaan liian vähän. YK:n ihmisoikeuskomiteakin on kiinnittänyt siihen huomiota. Paik-koja tarvitaan lisää, turvakotiin on päästävä myös Kainuussa.

Ensi- ja turvakodeista saa apua muuhunkin kuin väkivaltaan

– Kyllä. Yhdistykset tekevät paljon muutakin kuin pitävät yllä ensi- ja turvakoteja. Apua saa mielenterveyden ongelmiin, päihteiden väärinkäyttöön ja perheväkivaltaan. Perhetyö tu-kee perheen arjessa jaksamista. Myös synnytyksen jälkeiseen masennukseen saa apua, samoin siihen, että vauva valvottaa ja perheen unirytmi on sekaisin. Eroavia vanhempia autetaan pitämään kiinni vanhemmuudesta eron jälkeenkin.

– Ensikodissa perhe asuu kuukausia ja harjoittelee vauvan hoi-toa ja muita arjen askareita. Muut palvelut ovat yleensä tapaa-misia, vertaistukea, osallistumista vaikka perhetuvan päivään, suljettuja ja avoimia ryhmiä ja keskustelu- ja kriisiapua. Apua saaneet voivat aikanaan tukea muita vertaisina ja vapaaehtoi-sina, jos haluavat.

Ensi- ja turvakotien apua tarvitsevat vain ihmiset, joilla on paljon muitakin ongelmia.

– Elämän käänteet eivät kysy ammattia tai asuinaluetta. Yhdis-tykset auttavat jatkuvasti lapsia, naisia ja miehiä, joiden sosiaa-liset ja kulttuuriset taustat ovat mitä erilaisimmat. Perheväki-valta ei ole vain alimpien tuloluokkien ongelma. Tuhannet lap-siperheiden vanhemmat eroavat vuosittain. Yhdistykset tukevat vanhempia ja ehkäisevät ongelmia.

Varmaan pitää kuitenkin olla sosiaalitoimen asiakas?

– Ensi- ja turvakodit tekevät tiivistä yhteistyötä sosiaalityönte-kijöiden kanssa. Useimmiten apua tarvitaan lapsen ja perheen selviytymiseksi ja silloin lastensuojelu on mukana etsimässä ratkaisuja. Aloite avun hakemiseen voi olla perheen oma tai lastensuojelun työntekijöiden. Kunta myös maksaa perheen ensikodissa elämisen tai muun palvelun.

– Jokainen apua tarvitseva voi ottaa yhteyttä suoraan yhdistyk-seen, joissakin asioissa myös nimettömänä. Avun hakija voi miettiä yhdessä työntekijän kanssa, löytyykö yhdistyksestä pa-ras apu minulle. Tarjolla on sekä ammattilaisten apua että ver-taisten tukea.

Yhdistykset puuhastelevat

– Jos ”puuhastelu” tarkoittaa jotain vähemmän tärkeää, negatiivisessa mielessä amatöörimäistä tekemistä, en alle-kirjoita tätä. Yhdistyksessä viimekädessä suurimman vas-tuun kantavat hallituksen jäsenet, jotka ovat vapaaehtoi-sia. Vastuu ihmisistä, toiminnasta ja taloudesta on suuri.

– Työntekijät ovat alansa vahvoja, koulutettuja ammattilai-sia. Myös Ensi- ja turvakotien liitto kouluttaa työntekijöitä.

– Puuhastelusta voi puhua ainoastaan siinä positiivisessa merkityksessä, että yhdistys tarjoaa vapaaehtoisille mah-dollisuuksia viettää mielekästä vapaa-aikaa ja toteuttaa itseään. Yhdistykset ovat kansalaisjärjestöjä, joiden käyt-töön voi antaa omat kykynsä ja luovuutensa. Todennäköi-sesti samalla tutustuu uusiin ihmisiin.

Vapaaehtoiseksi on vaikea päästä

– Vapaaehtoinen ei tee ammattilaisen töitä, niinpä hänel-tä ei edellytetä alan koulutusta. Tavallisen ihmiset tiedot ja taidot riittävät useimpiin hommiin. Jokaisella on kykyjä ja osaamista, joita voi käyttää.

– Joihinkin tehtäviin, kuten tukihenkilöksi, saa ja edellyte-täänkin perehdytystä ja koulutusta. Yhdistys huolehtii tästä. Tärkeintä on halu auttaa ja antaa omaa aikaansa tärkeäksi kokemalleen asialle.

Apua saaneet voivat

aikanaan tukea muita

vertaisina ja vapaa-

ehtoisina, jos haluavat.

– Kuka tahansa voi yhtäkkiä olla tilanteessa, jossa omat voimat eivät riitä, muistuttaa järjestö-päällikkö Katariina Suomu.

x

20 212013 2013

tarina leikekirjaan

tarina leikekirjaan

LapsenavoPalvEluyKsIKKö olIvIassa Turussa TEhTIIn vIImE KEsänä lEIKEKIrJoJa.

nIIdEn avulla asIaKKaaT PohTIvaT laPsEnsa Kasvua Ja KEhITysTä Ja omaa

vanhEmmuuTTaan.

Leikekirjan teko ja sitä tukeva ryhmätyös-kentely ovat uusi työväline lapsen ja van-hemman vuorovaikutuksen tukemiseksi. Opiskelija Suvi Sillanpää tekee työtavas-ta omaa opinnäytetyötään. Suvin ohjaa-massa ryhmässä Oliviassa vanhemmat tapasivat kahdeksan kertaa, työstivät eri teemoja ja tekivät sitten kukin oman lap-sensa kirjasta omannäköisen. Käytössä oli erilaisia materiaaleja maaleista ja va-lokuvista runokirjoihin. Kirjan teemoja olivat muun muassa odotusaika ja syn-nytys sekä lapsen temperamentti.

Leikekirjassa tärkeää on ennen kaik-

TEKSTi jA KuvA: Suvi Sillanpää, opiskelija ja Olivian kesätyöntekijä

Anu painaa Julia-tyttärensä kanssa jalanjälkiä paperiin.

kea lapsen tarina. Lastensuojelun apua tarvinneen lapsen ensimmäiset elinvuo-det voivat olla rikkonaiset. Vanhemmat voivat leikekirjan avulla täydentää tari-naa ja samalla työstää omia vanhem-muuden haasteitaan ja kipukohtiaan.

Ryhmissä vanhemmat saivat tukea toisiltaan ja oivalsivat, että vaikeitakin tunteita ja muistoja voi käsitellä myön-teiseen sävyyn. Jokainen löysi oman per-soonallisen tapansa työskennellä. Moni aikoo myös jatkaa kirjan täydentämistä, kukin omalla tavallaan. Lapsille leikekir-joista on paljon iloa vielä pitkään.

Neuvolat ovat jo nyt osanneet ehdottaa maahanmuuttajille doulan pyytämistä tueksi. Vielä parempi on, jos synnyttäjä saa tukea omalla äidinkielellään, jolloin kommunikaatio helpottuu synnyttäjän ja doulan välillä sekä sairaalahenkilökun-

kohta omalla kielelläSynnytystukeamaahanmuuTTaJa-äITI voI KohTa saada vaasassa omaa KIElTään

Puhuvan synnyTysTuKIhEnKIlön.

nan välillä. Tänä syksynä Vaasan ensi- ja turvakoti ry:n Avokissa järjestettävä uusi doula-koulutus onkin suunnattu lähinnä maahanmuuttajille.

Vaasan doulat toimivat kolmatta vuotta. Vapaaehtoisia on mukana kym-

menkunta. Toimintaa koordinoi avo-palveluohjaaja Tiina Mäkinen. Doulien avun suosio on kasvanut erityisesti tänä vuonna.

Katso lisää www.vaasanturvakoti.fi

Jäsenyhdistykset eri puolilla Suomea ylläpitävät 10 ensikotia, 6 päihdeon-gelmien hoitoon erikoistunutta ensi-

Ensi- ja turvakotien liitto on valtakunnallinen lastensuojelujärjestö, 29 jäsenyhdistyksen keskusjärjestö.

kotia ja 12 turvakotia. Ensikodit on tarkoitettu yksilöllistä ja vahvaa tukea tarvitseville vauvaperheille. Turvako-

ti neuvoo ja auttaa perheväkivaltaa kokeneita ympäri vuorokauden. Osa yhdistyksistä keskittyy avopalveluihin.

Yhdistyksistä saa apua vuosittain yli 10 000 ihmistä, joista lapsia on noin 4000.

Isä Jirko Puskala ja äiti Heidi Kuisma kannustivat myös pikku Ilonaa akrobati-aan perheen osallistuessa Perhesirkus-leiriin. Eri puolilta Suomea leirille tulleit-ten perheitten joukossa oli myös Turun ensi- ja turvakoti ry:n perheitä.

sirkusteluaKannustavaa

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittä-misohjelman rahoituksella järjestetyn Perhesirkusleirin yhteistyökumppaneina toimivat Future Cirkus Turku ry ja Vaikut-tava sirkus -hanke.

sosIaalIsEssa sIrKuKsEssa saaTIIn lIsää ITsEluoTTamusTa Ja luoTTamusTa

PuolIsoon, ylITETTIIn raJoJa Ja usKallETTIIn olla KaTsoTTavana.

TEKSTi jA KuvA: Tarja Levo

22 232013 2013

On mukava nähdä…EnsIKoTIEn vauvaT KasvavaT Ja muuTTavaT vanhEmPInEEn omaan KoTIIn.

Käynnit ensikodissa tervehtimässä tut-tuja ohjaajia ja muita asukkaita ovat tär-keitä.

Lahdessa ensikodin työntekijät sai-vat paneutua kuulumisten vaihtoon van-hempien kanssa ja vauvasta taaperoiksi kasvaneiden viliskanttien ihailuun, kun Launeen seurakunnan diakoniatoimi-kunta huolehti vapaaehtoistyönä tarjoi-luista.

– Oli mukava nähdä, miten vauvat

ovat kasvaneet iloisiksi, joka paikaan eh-tiviksi pikku taaperoiksi, kertoo vauvaper-hetyön johtaja Erja Lohtander.

Vanhemmat vaihtoivat keskenään kuulumisia ja kertoivat ensikodin väelle kokemuksiaan ensikodissa asumisesta ja sen merkityksestä elämässään. Perheet elävät nyt tavallista lapsiperheen arkea.

Työntekijöillekin ilta oli voimaannutta-va kokemus, kun näimme, miten perhei-den elämä on jatkunut eteenpäin.

Synnytysmasennuksesta kärsii arviolta 10–26 prosenttia äideistä. Se merkitsee 6 000–15 600 sairastunutta Suomessa joka vuosi. Masennus voi olla lievä, keski-vaikea tai vaikea. Se on eri asia kuin muu-tamassa päivässä tai viikossa ohi menevä baby blues: synnytykseen liittyvä alavirei-syys ja mielialojen vaihtelu. Baby blues on luonnollinen tila, joka ohjaa äitiä so-peutumaan uuteen elämäntilanteeseen ja vastaamaan vauvan tarpeisiin. Masen-nuksesta voi olla kysymys, jos baby blues jatkuu, pahenee tai tulee takaisin.

Useimmille masennus tulee yllätykse-nä. Se alkaa yleensä noin neljän viikon si-

synnyTyKsEn JälKEInEn masEnnus on saIraus, JoKa vaaTII hoIToa.

sällä synnytyksestä. Joillakin se voi puhje-ta paljon myöhemminkin eli useita kuu-kausia synnytyksen jälkeen.

Synnytysmasennuksen oireet ovat mo-nenlaisia. Lista yleisimmistä oireista on Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry:n sivuilla www.aima.fi Synnytysmasen-nus voi olla äidin elämän ensimmäinen masennuskokemus, mutta hän on voinut kärsiä masennuksesta jo aiemminkin. Syi-tä masennukseen voivat olla raskauden ja synnytyksen aiheuttamat nopeat hormo-naaliset muutokset tai traumaattinen tai kivulias synnytys. Myös elämäntilanteen muuttuminen voi vaikuttaa.

www.aima.fi

< Veera ja Volmari-poika tapasivat vauvaperhetyöntekijä Sanna Heinosen.

teksti: Laura Piirainen

teksti ja kuva: Erja Lohtander

Perhe Onninen Saila Turkka

BM9 1BM9 1

14.9. Iisalmi, Syysmarkkinat, Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry

4.10. Lappeenranta, Kauppakeskus Galleria klo 15–18, Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry

5.10. Kuopio, Kuopion Ensikotiyhdistys ry5.10. Kotka, Kauppakeskus Pasaati, Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistys ry5.10. Lahti, Lanun aukio klo 12-14 ja Nuorisokeskus klo 15,Lahden ensi- ja turvakoti ry5.10. Rovaniemi, Kauppakeskus Revontuli klo 11–14, Lapin ensi- ja turvakoti ry5.10. Varkaus, keskuskenttä klo 10-14, Lapsen Kengissä ry 5.10. Oulu, pihatapahtuma Kangastie 9, Oulun ensi- ja turvakoti ry5.10. Outokumpu, Pohjois-Karjalan ensikoti ry5.10. Pori, Kauppakeskus IsoKarhu kello 11–15, Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry5.10. Raahe, Raahen työväentalo kello 12–15, Raahen ensi- ja turvakoti ry5.10. Tampere, kaupunginkirjasto Metson aula klo 12–15, Tampereen ensi- ja turvakoti ry5.10. Turku, Kauppakeskus Skanssi, Turun ensi- ja turvakoti ry 5.10. Vaasa, torilla klo 11–13, Vaasan ensi- ja turvakoti – Vasa mödra- och skyddshem ry5.10. Imatra, Vuoksenlaakson Ensi- ja turvakoti ry

25.11. Mikkeli, Kauppakeskus Stella, VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry

Tule mukaan!

Kampanjan päätapahtuma lauantaina 5.10.2013 Helsingin rautatieasemalla kello 10–16!

ainakaanEn

minä.

minä.

EnJokainen meistä osaa auttaa.

Myös sinä.

ainakaanHelsingin tapahtuman järjestävät yhdessä Helsingin ensikoti ry, Kaapatut Lapset ry, Lapsen Oikeus Väkivallattomaan Elämään LOVE ry, Pienperheyhdistys ry, Pääkaupungin turvakoti ry, Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry, Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry ja Ensi- ja turvakotien liitto ry.

Muualla Suomessa

Ota kaverikuva mummon kanssa!

Kerro, mikä yhteiskunnassa

mättää!

Ylläty!

www.enainakaanmina.fi