VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

2

Sisältö

TERVETULOA KARPALOON .............................................................. 4

Karpalon päiväjärjestys .................................................................................................................... 4 Hoidon aloittaminen Karpalossa ...................................................................................................... 4 Kasvatuskumppanuus....................................................................................................................... 5

KARPALON VARHAISKASVATUS ...................................................... 5

Ihmis- ja oppimiskäsitys .................................................................................................................. 5

Toiminta-ajatus ................................................................................................................................ 6 Karpalon arvot.................................................................................................................................. 6 Lapsilähtöisyys................................................................................................................................. 6 Perushoito ja hoiva ........................................................................................................................... 8 Päiväkotiin tuleminen ja päiväkodista lähteminen........................................................................... 8 Ruokailu ........................................................................................................................................... 8 Pukeminen ja riisuutuminen ............................................................................................................. 8

Siisteyskasvatus ............................................................................................................................... 8 Lepohetki ja nukkuminen................................................................................................................. 9

Ulkoilu ............................................................................................................................................. 9

OPPIMINEN JA OPPIMISYMPÄRISTÖ ............................................... 9

Leikki ............................................................................................................................................. 10 Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa ........................................................................................... 11

Liikkuminen ................................................................................................................................... 12

Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen ....................................................................................... 12

SISÄLTÖALUEET JA NIIDEN NÄKYMINEN ARJESSA ....................... 13

Matematiikka ................................................................................................................................. 13

Luonnontieto .................................................................................................................................. 13 Historiallis- yhteiskunnallinen sisältöalue ..................................................................................... 13 Etiikka ............................................................................................................................................ 14

Uskonnollis-katsomuksellinen sisältöalue ..................................................................................... 14 Esteettinen sisältöalue .................................................................................................................... 14

KASVUN JA OPPIMISEN TUKI………………………………………..15

Lapsen tuen tarpeen arviointi..…………………………………………………………………...15

Lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa………………………………………………………...15

Kiertävän erityislastentarhanopettajan (kelto) työstä……………………………………………16

Eri kieli ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatuksen järjestäminen……………………….16

3

KARPALON VARHAISKASVATUKSESSA TEHTÄVÄ

VERKOSTOYHTEISTYÖ ...................................................................... 17

Lastenneuvola ................................................................................................................................ 17 Kelto ja Varpu ................................................................................................................................ 17

Ennaltaehkäisevä perhetyö (sosiaalityöntekijä/sosiaaliohjaaja/perhetyöntekijä) .......................... 17 Terapeutit ....................................................................................................................................... 18 Keittiö............................................................................................................................................. 18 Seurakunta ...................................................................................................................................... 18 Varhaiskasvatuksen esiopetusryhmä.............................................................................................. 18

Muut tahot ...................................................................................................................................... 18

LAPSEN KASVUN SEURANTA, ARVIOINTI JA DOKUMENTOINTI ... 19

4

ALKUSANAT

Varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta.”

(Stakes, Varhaiskasvatuksen perusteet 2005) Kädessäsi oleva Karpalon varhaiskas-

vatussuunnitelma on syntynyt henkilökunnan varhaiskasvatussuunnitelman laatimis-

työn sekä vanhemmilta saatujen palautteiden pohjalta. Arvioimme ja päivitämme

varhaiskasvatussuunnitelmaa säännöllisesti.

TERVETULOA KARPALOON

Päiväkoti Karpalo sijaitsee Askolan kirkonkylässä (Askolantie 26) vuonna 2005 käyt-

töönotetussa päiväkodiksi rakennetussa kiinteistössä sekä syksyllä 2015 valmistu-

neessa lisäsiivessä. Päivähoito- ja esiopetuspaikkoja Karpalossa on yhteensä n. 86.

Päiväkodissamme toimii neljä lapsiryhmää, Kannonkolo, Sammalmaja, Kivipuro ja

ja Tuulenpesä (esiopetus). Sammalmaja -ryhmä on kaksikielinen – osa lapsista on

perheistä, joiden toisena kotikielenä on ruotsi.

Karpalon päiväkodissa toteutettavasta esiopetuksesta löytyy tarkempaa tietoa

Askolan kunnan esiopetussuunnitelmasta. Esiopetusryhmän tarkemmista aikatau-

luista ja käytänteistä saa tietoa esiopetusryhmästä esiopetuksen alettua.

Henkilökuntana päiväkodissamme työskentelee lastentarhanopettajia, lastenhoita-

jia sekä siivous- ja keittiöhenkilökunta.

Karpalon päiväjärjestys

klo 6.00 päiväkodin ovet avautuvat

klo 8-8.30 aamupala

klo 9 -> ohjattua toimintaa/leikkiä ja ulkoilua

n. klo 11 lounas

n.11.45 päiväunet/satu- ja lepohetki (ei esiopetuksessa)

n. klo 14.00–14.30 välipala

14.30 -> leikkiä/ohjattua toimintaa ja ulkoilua

klo.17 päiväkoti sulkee ovensa

Hoidon aloittaminen Karpalossa

Kun lapsi saa päivähoitopaikan Karpalosta, tutustumme lapseen ja perheeseen

ennen hoidon aloittamista sovitun tutustumiskäynnin yhteydessä. Tutustumiskäynnin

aikana lapsen tulevan ryhmän hoitaja ja lapsen vanhemmat keskustelevat lapses-

ta, perheen päivähoitotarpeista ja toiveista sekä päivähoitoarjen kiemuroista. Tu-

tustumisvaiheessa perhe täyttää aloituskeskustelukaavakkeen, joka käydään läpi

yhdessä lapsen ryhmän aikuisen kanssa, mielellään jo ennen hoidon aloittamista.

5

Alkukeskustelussa vanhemmat kertovat omasta lapsestaan, hänen tavoistaan ja

tarpeistaan sekä perheen toiveista hoidon suhteen. Tutustumisvaiheessa lasta ei

voi jättää päivähoitoon ilman vanhempia ellei hänellä ole jo voimassa olevaa päi-

vähoitosopimusta.

Kasvatuskumppanuus

Karpalossa vanhempien ja henkilökunnan yhteistyö perustuu kasvatuskumppanuu-

teen, jonka päämääränä on hyvinvoiva lapsi ja jossa vanhemmilla on aina, lap-

sensa parhaina asiantuntijoina, ensisijainen kasvatusvastuu.

Kasvatuskumppanuudessa yhteisen kasvatustehtävän pohjana on vanhempien

kanssa käytävä alkukeskustelu ja vähintään kerran hoitovuoden aikana pidettävä

kasvatuskeskustelu, jossa lapselle laaditaan oma henkilökohtainen varhaiskasva-

tussuunnitelma (VASU). Kasvatuskeskustelussa sovitaan yhdessä vanhempien kans-

sa lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyvistä tavoitteista ja ne kirjataan

lapsen vasuun. MolemmInpuolinen päivittäinen tiedonvaihto on tärkeä osa kasva-

tuskumppanuutta. Henkilökuntaa sitoo vaitiolovelvollisuus kaikissa lasta ja perheitä

koskevissa asioissa.

Karpalossa koko ryhmän hoitohenkilökunta vastaa lasten kasvatustehtävistä. Van-

hempien kanssa laadittujen yhteisten tavoitteiden pohjalta ryhmän hoitajat otta-

vat toimintaa suunnitellessaan huomioon lapsen yksilölliset tarpeet.

Vanhempainiltoja pidämme Karpalossa kerran vuodessa. Illan aikana vanhemmilla

on mahdollisuus tuoda esille omia päiväkodin arkeen liittyviä toiveitaan sekä esit-

tää kysymyksiä. Vanhemmat voivat vaikuttaa myös vastaamalla säännöllisesti to-

teutettavaan tyytyväisyyskyselyyn.

KARPALON VARHAISKASVATUS

Lapsen perustarpeista ja hyvinvoinnista huolehtiminen mahdollistaa lapsen tasa-

painoisen kasvun, kehityksen ja oppimisen.

Ihmis- ja oppimiskäsitys

Karpalossa kasvatus- ja hoitotoimintaa ohjaa humanistinen ihmiskäsitys, joka koros-

taa yksilöiden erilaisuuden kunnioittamista ja huomioon ottamista sekä kasvattajan

roolia ihmiseksi kasvamisen ja oppimisen tukijana ja ohjaajana.

Oppijana ja tietojen käsittelijänä näemme lapsen olevan aktiivinen ja utelias toimi-

ja, jonka aikaisemmat kokemukset ja tiedot vaikuttavat uuden oppimiseen ja mie-

lenkiinnon kohteisiin.

6

Toiminta-ajatus

Haluamme yhdessä lapsen vanhempien kanssa, kasvatuskumppaneina, etsiä lap-

selle parasta kasvun polkua.

Haluamme olla lapselle turvallisia aikuisia ja kanssakulkijoita, joiden kanssa lapsi voi

ihmetellä ympäröivää maailmaa ja joiden syliin voi tulla.

Haluamme antaa lapselle mahdollisuuden yhdessäoloon, leikkiin ja omien valinto-

jen tekoon, sillä niiden kautta lapsi oppii toimimaan toisten kanssa, arvostamaan

muita sekä luottamaan itseensä.

Karpalon arvot

TURVALLISUUS

KUNNIOITUS

YKSILÖLLISYYS

YHTEISTYÖ

LUOTTAMUS JA TASA-ARVO

Arvomme löytyvät avattuina arvoseinältämme salin vierestä.

Lapsilähtöisyys

Meillä Karpalossa lapsilähtöinen kasvatus lähtee lapsen yksilöllisen kasvun-, kehit-

tymisen- ja oppimisen tarpeiden havainnoinnista ja niiden mukaan toimimisesta.

Lapsen yksilöllisiä tarpeita pohtiessamme ja toimintaa suunnitellessamme, huomi-

oimme lapsen taidot ja vahvuudet, kuuntelemme ja havainnoimme häntä yksilölli-

sesti. Aikuinen ei anna valmiita vastauksia vaan kannustamme lasta omiin oivalluk-

siin ja mielikuvituksen käyttöön. Kasvattajilla on aina vastuu lapsen ohjaamisesta.

Aikuisjohtoinen lapsilähtöisyys pitää Karpalossa sisällään seuraavia asioita…

7

KASVATUSKUMPPANUUS

ALKUKESKUSTELU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TULO- JA LÄHTÖTILANTEET

HAVAINNOINTI

YKSILÖLLISEN KASVUN- JA KEHITYK

SEN TUKEMINEN

SAMANARVOISUUS

KIIREETTÖMYYS

AIKUINEN LÄSNÄ LAPSEN

TASOLLA

MIELIPITEIDEN KUNNIOIT-

TAMINEN JA OMAN AJATTE-

LUN TUKEMINEN

SYLIIN SAA TULLA

LAPSEN KUULEMINEN JA

YMMÄRTÄMINEN

LEIKKI- JA OPPIMIS-

VÄLINEET SAATA-

ViILLA

LEIKIN VALINTA

LEIKILLE TILAA JA

AIKAA

MIETITÄÄN YHDESSÄ

LAPSEN POHTIMIA ASI-

OITA

VALINNAN MAHDOLLI-

SUUKSIEN ANTAMINEN

KIINNOSTUKSEN KOH-

TEIDEN TYÖSTÄMINEN

PIENRYHMÄTOIMINTA

8

Perushoito ja hoiva

Hyvä perushoito ja hoiva muodostavat varhaiskasvatuksen perustan. Kun lapsen

perustarpeet tyydytetään voi lapsi suunnata mielenkiintonsa toisiin lapsiin, ympäris-

töön ja toimintaan. Mitä pienempi lapsi on, sitä enemmän hän tarvitsee aikuisen

huolenpitoa.

Päiväkotiin tuleminen ja päiväkodista lähteminen

Karpalon aamut alkavat keskiryhmistä, joissa lapset saavat leikkiä aamupalan al-

kuun asti. Toivotamme hyvät huomenet ja annamme lapselle huomiota hänen

tarpeitaan kuunnellen ja lukien (syliin, viereen, leikkeihin jne). Vanhempien vastuul-

la on huolehtia aamuisin lapsensa käsien pesusta.

Hakutilanteessa, kohdatessamme, aikuinen kertoo lapsen päivästä ja tarkistamme

mahdolliset viestivihkoon kirjatut viestit. Toivomme, että vanhemmat tarkistavat

päivittäin lastensa lokerikot. Hakutilanteessa vastuu lapsesta siirtyy vanhemmille,

kun he astuvat portista päiväkodin piha-alueelle.

Ruokailu

Karpalossa luodaan rauhallinen ja myönteinen ilmapiiri ruokailuhetkille. Lapsi saa

terveellistä ja monipuolista ravintoa ja kaikkea opetellaan maistelemaan. Aikuinen

toimii esimerkkinä ruokailutilanteissa auttaen lasta tarvittaessa. Ruokaillessa opi-

taan hyviä tapoja ja omatoimisuutta. Henkilökunta huomioi lasten allergiat ja eri-

tyisruokavaliot sekä eettiset näkemykset. Hampaita hoidamme lounaan jälkeen

otettavalla ksylitolipastillilla.

Pukeminen ja riisuutuminen

Pukemis- ja riisuuntumistilanteet ovat monipuolisia vuorovaikutus- ja oppimistilantei-

ta lapsen ja aikuisen välillä. Aikuinen on läsnä tarjoamassa apuaan lapsen tarpei-

den ja kehitystason mukaisesti. Kannustamme lasta omatoimisuuteen pukemisessa,

riisumisessa ja vaatteiden lokeroihin laittamisessa.

Siisteyskasvatus

Siisteyskasvatuksen tavoitteena on, että lapsi oppii huolehtimaan omasta puh-

taudestaan mahdollisimman hyvin. Lapsia kannustetaan omatoimisuuteen ja itse-

näisyyteen kehitystaso ja ikä huomioon ottaen (mm. syöminen, pukeminen, wc-

käynnit.) Jokainen lapsi edistyy oman yksilöllisen rytminsä mukaisesti. Aikuinen val-

voo ja auttaa lasta aina tarvittaessa.

9

Lepohetki ja nukkuminen

Riittävä uni on tärkeä osa lasten hyvinvointia. Unta tarvitaan oppimiseen, sillä unes-

sa aivot palautuvat ja opitut asiat siirtyvät pitkäkestoiseen muistiin. Väsynyt lapsi on

ärtynyt ja ylivilkas ja jatkuva unenpuute on uhka lasten kasvulle ja kehitykselle.

Karpalossa lapselle mahdollistetaan päivittäinen uni ja riittävä lepo. Pienimmät

voivat nukkua tarvittaessa toiset unet aamupäivällä.

Nukkareissa nukutustilanteeseen kuuluvat sadut tai rauhallinen musiikki.

Lapset saavat mukaansa itselleen tärkeän unitavara kuten unile-

lun/unirievun.

Ulkoilu

Ulkoilemme Karpalossa pääsääntöisesti päivittäin toiminnan ja säätilan rajoitukset

huomioiden.

OPPIMINEN JA OPPIMISYMPÄRISTÖ

Lapsi on synnynnäisesti utelias ja haluaa oppia uutta. Aluksi opitaan kokemuksen

kautta, vähitellen tietämällä ja lopulta ymmärtämällä. Oppiminen on lapselle ko-

konaisvaltainen tapahtuma ja oppimista tapahtuu kaikissa päivittäisissä tilanteissa

vuorovaikutuksessa ympäristön ja ihmisten kanssa. Oppimista tapahtuu pienin as-

kelin harjoittelemalla ja kertaamalla.

OPIN KUN HUOMIOI-

DAAN:

kiinnostuksen-

kohteeni

kehitystasoni

vahvuuteni

tapani oppia

KOEN OPPIMISEN ILOA KUN

SAAN:

leikkiä, tutkia, osallis-

tua ja tehdä

ratkoa ongelmia

kysellä ja pohtia

tehdä johtopäätök-

siä

vertailla ja havain-

noida

toimimalla itsenäisesti

10

Koko lapsen kanssa elettävä arki on täynnä erilaisia oppimistilanteita. Oppijana ja

tietojen käsittelijänä lapsi on mielestämme aktiivinen ja utelias toimija, jonka aikai-

semmat kokemukset ja tiedot vaikuttavat uuden oppimiseen ja mielenkiinnon koh-

teisiin. Aikuisten tehtävänä on luoda lapselle rauhallisia oppimistilanteita (mm.

pienryhmäjäko) ja sellaisia oppimisympäristöjä, joissa lapsi voi kokeilemalla, leikki-

mällä, tutkimalla, kuuntelemalla, pohtimalla ja toimimalla itse oppia uutta. Tavoit-

teenamme on auttaa ja ohjaa lasta oppimisen tiellä sekä luoda ympäristöstä lasta

innostava -uteliaisuutta, kokeilunhalua, mielikuvitusta ja luovuutta herättäväksi.

Leikki

Askolan kunnan varhaiskasvatuksessa painotetaan leikkiä lapsen kehityksen ja op-

pimisen yhtenä kulmakivenä, koska leikki on tärkeää lapsen fyysiselle, psyykkiselle

ja sosiaaliselle hyvinvoinnille sekä monien taitojen oppimiselle ja kehittymiselle. Leik-

kien rakennusaineina toimii koko lapsen kokemusmaailma.

MISSÄ OPIN

kaikissa päivän

tilanteissa

FYYSINEN YMPÄRISTÖ

TURVALLINEN

SIISTIÄ JA PUHDASTA

KAUNIS JA VIIHTYISÄ

TILAT MUUNTAUTUMIS-

KYKYISET

TUTKIMISELLE SUOTUISAT

TILAT

KUNNOLLISET LEIKKIVÄLI-

NEET

LELUILLA JA VÄLINEILLÄ

OMAT PAIKAT

VÄLINEET JA LELUT LASTEN

SAATAVILLA

PSYYKKINEN YMPÄRISTÖ

TURVALLINEN, KAN-

NUSTAVA, AVOIN,

ARVOSTAVA, MYÖN-

TEINEN POSITIIVINEN

ILMAPIIRI

YHTEISET SÄÄNNÖT

KOULUTETTU HENKI-

LÖSTÖ

HOITAJAN JA LAPSEN

VÄLINEN LÄMMIN

SUHDE

SÄÄNNÖLLINEN PÄI-

VÄRYTMI

AUTTAVAISUUTEEN JA

OMATOIMISUUTEEN

KANNUSTAVA

SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ

REHELLINEN

AVOIN JA LUOTTAMUKSEL-

LINEN VUOROVAIKUTUS

VANHEMPIEN JA HOITAJIEN

KESKEN

TYÖNTEKIJÄT AIDOSTI LÄSNÄ

LAPSELLE

OLEMME ESIMERKKINÄ LAP-

SELLE

OPETELLAAN VUOROVAIKU-

TUSTA TOISTEN KANSSA SEKÄ

VASTUUNKANTAMISTA

11

Leikki on läsnä koko ajan lapsen tavassa kohdata ja käsitellä ympäröivää maail-

maa - myös aikuisesta mielestä kaoottiselta tuntuva leikki on arvokasta ja kehittä-

vää.

Leikin avulla lapsella kehittyy:

arjen yhteistyö- ja selviytymistaidot (mm. ongelmanratkaisu &

pettymyksensietokyky)

mielikuvitus & eläytyminen

luovuus, ajattelu & suunnitteleminen

itsehillintä

ilo ja ”irrottelu”

hieno- ja karkeamotoriikka, kehonhallinta

identiteetti

itsenäisyys

toisten kunnioittaminen, huomaavaisuus & joustavuus

keskittyminen

ystävyys, tasa-arvoisuus & vastuunkanto

turvallisuuden tunne

sääntöjen & normien sisäistäminen

käsitteiden muodostaminen

aistihavainnot & tilan hahmottaminen

Karpalossa leikkiin panostaminen näkyy monipuolisina, ikätason mukaisina ja lasten

saatavilla olevina leikkivälineinä. Lapsille annetaan mahdollisuus ja riittävästi aikaa

leikin rakentamiseen ja leikkimiseen. Tarvittaessa ryhmissä on käytössä leikkitaulu

leikin ohjaamisessa. Taulussa on kuvia erilaisista toiminnoista ja leikeistä, joista lapsi

saa valita haluamansa tekemisen laittamalla oman nimikorttinsa leikin kohdalle.

Rauhalliset leikit mahdollistetaan muodostamalla pieniä muutaman lapsen leikki-

ryhmiä ja jakamalla isompia tiloja pienemmiksi leikkinurkkauksiksi. Lapsen halutessa

hänelle järjestetään mahdollisuus myös yksinleikkiin. Karpalon aidattu piha-alue

antaa mahdollisuuden monenlaisiin leikkeihin.

Aikuisen läsnäolo/leikkitilanteiden seuraaminen on tärkeää. Aikuisen tehtävänä

leikkitilanteissa on lapsen havainnointi, turvallisten leikkitilanteiden luominen sekä

konfliktitilanteissa avun antaminen tarvittaessa. Pienemmät lapset tarvitsevat leik-

kimisensä tueksi ja peilaajaksi aikuista, joka nimeää, kuvaa ja kommentoi lapsen

aloitteita. Isompien lasten kohdalla aikuinen toimii lasten innostajana ja kannusta-

jana.

Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa

Kieli (mm. kehonkieli, itku, äänteet, puhe, viittomat) on lapsen ensimmäinen ja tär-

kein kommunikointikeino. Kielen avulla lapsi ilmaisee omat ajatuksensa. Kieli on pe-

rustana oppimiselle ja tukee lapsen ajattelua, vuorovaikutusta ja itsetuntoa.

12

Karpalossa aikuiset ottavat huomioon lapsen yksilöllisen tavan kommunikoida ja

tulkitsevat sekä sanoittavat pienen lapsen elein, ilmein, ja liikkeiden avulla tapah-

tuvaa viestintää. Ruotsin kieli ja viittomat (tarvittaessa) ovat osa arkipäiväämme

lapsiryhmän tarpeista ja rakenteista riippuen.

Aikuisen ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa on mielestämme tärkeää, että ai-

kuinen käyttää selkeää ja rikasta kieltä sekä rohkaisee lasta puhumaan turvallises-

sa ja kiireettömässä ilmapiirissä. Katsekontakti on tärkeää ja antaa lapselle tunteen

että häntä kuunnellaan.

Lasten mielikuvitus, puhe ja sanavarasto kehittyvät, koska Karpalon toiminta pitää

sisällään:

pelejä, leikkejä, lauluja

riimejä, loruja ja satuja

kuuntelemista, keskustelua, kertomista ja nimeämistä

suujumppaa ja kielellä leikittelyä

Liikkuminen

Liikkuminen on lapselle luontainen tapa toimia ja välttämätöntä tasapainoiselle

kasvulle, kehitykselle ja terveydelle. Lapsen liikkumisen tarve on yksilöllinen. Liikku-

minen edesauttaa lapsen motorista kehitystä ja auttaa hahmottamaan omaa ke-

hoa, aikaa, tilaa, välimatkaa ja suuntia.

Karpalossa tarjoamme virikerikkaita liikuntamahdollisuuksia erilaisten laululeikkien ja

liikuntatuokioiden sekä arjen eri liikuntamuotojen kautta. Erityisenä tavoitteenam-

me on sisätiloissa tapahtuvan lasten omaehtoisen liikunnan mahdollisuuksien li-

sääminen. Karpalon pihassa ja lähialueilla lapsilla on - ikätaso huomioiden- mah-

dollisuus mm. kiipeilyyn, juoksemiseen, keinumiseen, luonnossa liikkumiseen ja ret-

keilyyn sekä talvisin hiihtoon ja luisteluun. Lähiympäristössä liikkuessa lapset saavat

aikuisten ohjauksessa ensikosketuksen turvalliseen liikennekäyttäytymiseen. Heijas-

tinliivejä käytämme aina poistuessamme päiväkodin piha-alueelta.

Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen

Lapsi käyttää kokonaisvaltaisesti kaikkia aistejaan ja mielikuvitustaan taiteellisen

ilmaisun ja kokemisen välineenä (musiikki, kuvataide, tanssi, teatteri, kädentaidot,

kirjallisuus). Taiteellisen ilmaisemisen keinoin lapsi voi turvallisesti ilmaista tunteitaan,

saada onnistumisen kokemuksia ja kehittyä yksilönä sekä ryhmän jäsenenä.

Meillä Karpalossa lapsilla on mahdollisuus tutustua ja kokeilla taiteen eri osa-alueita

spontaanisti arjen leikeissä sekä suunniteltuihin toimintoihin osallistuessa. Aikuiset

antavat tilanteiden sallimissa rajoissa mahdollisuuksia, aikaa ja rauhaa lapsen

omalle mielikuvitukselle ja luovuudelle toimintaa toteutettaessa.

13

Karpalossa on hyvä roolivaatevalikoima, käsinukke- ja pöytäteatterivälineet sekä

teatterisermi. Askartelussa käytämme paljon luonnonmateriaaleja sekä luovaa laa-

tikkoa, joka on täynnä kaikkea mahdollista materiaalia, jota lapset saavat käyttää

vapaasti.

SISÄLTÖALUEET JA NIIDEN NÄKYMINEN ARJESSA

Matematiikka

Matemaattinen sisältöalue perustuu vertaamiseen, päättelemiseen ja laskemiseen.

Se on tapa ajatella, hahmottaa ja jäsentää ympäröivää maailmaa. Lapset oppi-

vat matemaattisia käsitteitä leikinomaisesti arkipäiväntilanteissa, leikeissä (mm. ra-

kentelu, pelit) ja ohjatuissa tuokioissa sekä ympäristöä havainnoidessa. Matema-

tiikkaa sisältyy käytännössä myös moniin perushoidon tilanteisiin. Lasten kanssa las-

ketaan sormia sekä varpaita tai kuinka monta poikaa ja tyttöä tänään on hoidos-

sa. Aikakäsitteitä harjoittelemme mm. arjen aikatauluista sekä vuodenkiertoa seu-

raamalla. Mitä isommista lapsista on kyse, sitä enemmän arkipäivään voi matema-

tiikan asioita sisällyttää.

Luonnontieto

Lapsi tutustuu lähiympäristöönsä luontaisesti, saaden samalla elämyksiä ja koke-

muksia luonnosta. Hän oppii tutkimaan ja havainnoimaan kasveja ja eläimiä. Oh-

jaamme lasta suojelemaan luontoa, iloitsemaan ja nauttimaan luonnosta sekä

huolehtimaan omasta elinympäristöstään kestävän kehityksen ja kulutuksen peri-

aattein.

Karpalo on lähellä luontoa ja teemme metsäretkiä. Retkillä lasten kanssa tehdään

havaintoja muutoksista luonnossa esim. vuodenajat, sään vaihtelu, kasvillisuus,

luonnon antimet, eläimet. Lasten kanssa ihmetellään, kerätään kokemuksia, teh-

dään pieniä kokeita, pohditaan (”miten, miksi, mitä eroa, mitä tapahtuu jos…”)

sekä tehdään johtopäätöksiä. On tärkeää, että retkillä on aikaa nauttia luonnon

moninaisuudesta: tuoksuista, väreistä, äänistä, mauista ja liikunnallisista haasteista.

Pyrimme ottamaan toiminnassamme huomioon ekologiset näkökohdat sekä kes-

tävän kehityksen periaatteet (kierrätys, jätteiden lajittelu, veden ja energian sääs-

täminen) osaksi arkipäivää.

Historiallis- yhteiskunnallinen sisältöalue

Jokainen lapsi on osa yhteiskuntaa perheensä, sukunsa, asuinympäristönsä ja koti-

maansa kautta, viime kädessä myös osa koko maailmaa. Huomioimme toiminnas-

samme kalenterivuoden aikana perinteeseen liittyvät tärkeimmät tapahtumat.

Lasten kanssa käydään läpi menneisyyden asioita erilaisten tarinoiden, valokuvien,

vanhojen esineiden ja perinneleikkien avulla.

14

Vuosittain vietämme ystävänpäivänä Isovanhempien juhlaa, jolloin kaikki lasten

isovanhemmat tai muulla tavalla tärkeät henkilöt ovat tervetulleita päiväkotiimme

katselemaan lasten esityksiä ja tutustumaan päiväkotiympäristöön ja hoitohenkilö-

kuntaan.

Etiikka

Karpalossa on yhteiset säännöt ja sopimukset, joita noudattamalla opetamme lap-

sille niiden merkitystä. Opettelemme oikean ja väärän, hyvän ja pahan erottamis-

ta, kasvatamme/ohjaamme lapsia suvaitsevaisuuteen, erilaisuuden ymmärtämi-

seen ja hyväksymiseen. Opetamme lasta pyytämään anteeksi. Toimimme lapselle

myönteisen vuorovaikutuksen mallina. Kaikki tunteet ovat sallittuja ja niitä käsitel-

lään aina tarpeen mukaan. Selkeät rajat ja säännöllinen päivärytmi takaavat lap-

selle turvallisuuden tunteen.

Lapsille opetetaan päiväkodissamme mm:

hyviä käytöstapoja ja toisten huomioimista

ristiriitojen ratkaisua myönteisellä tavalla (isompien lasten kanssa

keskustellen ja vaihtoehtoja miettien)

ruokailutapoja

tavaroiden jakamista ja leikin jälkien siivoamista

toisten auttamista

Uskonnollis-katsomuksellinen sisältöalue

Uskontokasvatuksen toteuttamisessa tehdään yhteistyötä evankelis-luterilaisen seu-

rakunnan kanssa. Kerran kuukaudessa seurakunnan lastenohjaaja käy pitämässä

lapsille kynttilähetken, johon lapsi osallistuu, mikäli vanhemmat ovat antaneet sii-

hen luvan. Päiväkodissamme lapsi tutustuu tärkeimpien suomalaisten juhlapyhien

perinteisiin. Otamme kristillisinä juhlapyhinä huomioon joulun ja pääsiäisen keskus-

teluissa, lauluissa ja askarteluissa. Osallistumme seurakunnan järjestämiin joulu- ja

pääsiäishartauksiin sekä kinkereihin yms. tapahtumiin. Lapsen ja perheen va-

kaumusta kunnioitetaan ja otetaan huomioon toiminnassa ja sen suunnittelussa.

Lapsia lähellä olevien eri uskontojen tapoihin tutustutaan tarvittaessa.

Esteettinen sisältöalue

Esteettinen sisältöalue on laaja ja monitahoinen avautuen lapselle useita eri aisti-

kanavia hyödyntäen. Tärkeää ovat lapsen omakohtaiset ja ainutlaatuiset aistimuk-

set (kauneus, harmonia melodia, rytmi), tuntemukset sekä kokemukset (tyyli, jänni-

tys, ilo) arjen eri toiminnoissa ja tilanteissa. Toiminnan lisäksi lapsen on tärkeää saa-

da kokemuksia myös hiljaisuudesta, keskittymisestä ja työrauhasta.

15

KASVUN JA OPPIMISEN TUKI

Lapsen tuen tarpeen arviointi

Lapsi voi tarvita tukea kehityksensä eri osa-alueilla. Varhaisen puuttumisen periaat-

teen mukaan lapsen tarvitsema tuki aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vai-

heessa. Tavoitteena on estää myöhempiä kehityksen ja hyvinvoinnin ongelmia.

Lapsen tarvitsema tuki järjestetään siinä päivähoitoyksikössä, jossa lapsi on hoidos-

sa.

Tuen tarpeen arviointi ja tukitoimien suunnittelu lapsen arkeen tehdään yhdessä

vanhempien kanssa. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä moniammatillisesti. Van-

hempia ohjataan hankkimaan muun asiantuntijan arvio lapsen tuen tarpeista, ku-

ten puhe- ja toimintaterapeutin tai psykologin lausunto.

Lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Lapsen kasvun ja oppimisen tuen muotoja ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki.

Kuvio 1. Tukimuodot varhaiskasvatuksessa.

ERITYINEN TUKI

Erityisen tuen suunnitelma, HOJKS

Kaikki tuen muodot mahdollisia

Yhteistyö vanhempien ja kuntouttavien tahojen kanssa korostuu

TEHOSTETTU TUKI

Lapsen tilanteen täsmentäminen (lomake)arvio lapsen tilanteesta

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan erilliset tavoitteet

Ryhmäkoon pienentäminen, pienennetty ryhmä (15 lasta), integroitu ryhmä (12 lasta)

ryhmäavustaja, henkilökohtainen avustaja

YLEINEN TUKI

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (havaintojen kirjaaminen lapsesta, seuranta ja arviointi)

Kasvatuskumppanuus, kodin tukitoimet

Varhaiskasvatukselliset tukitoimet (ympäristöä, toimintaa ja menetelmiä muokataan lapsen tarpeiden mukaisesti)

Moniammatillinen yhteistyö ( mm.kelto, terveydenhoitaja, terapeutit, sosiaalityöntekijä, perheohjaaja, psykologi)

Varpu-ryhmä

MUUT

TUKI-

PALVE-

LUT

16

Yleinen tuki varhaiskasvatuksessa kuuluu kaikille lapsille ja se perustuu Lapsen yksi-

lölliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Ryhmän toiminnan suunnittelussa ja toteu-

tuksessa huomioidaan lapsen vahvuudet, kehityksen haasteet ja ohjauksen tar-

peet. Tuki toteutuu lapsen arkipäivän tilanteiden ja toiminnan yhteydessä joustavin

järjestelyin, kuten pienryhmätoimintana ja yksilöohjauksena.

Lapsen kasvua ja oppimista tuetaan tehostettuna tukena, jos yleinen tuki ei ole riit-

tävää. Tehdään Lapsen tilanteen täsmentäminen -lomakkeelle yhteenveto, jossa

kuvataan ja arvioidaan lapsen tilannetta. Tehostettu tuki varhaiskasvatuksessa

edellyttää yleisen tuen lisäksi rakenteellisia ratkaisuja.

Erityistä tukea tarjotaan, jos lapsen tuen tarve todetaan edellyttävän kokoaikaista

tukea ja erityispedagogista tai hoidollista kasvun, oppimisen ja kehityksen tukea.

Erityisen tuen tavoitteet, menetelmät ja seuranta kirjataan Erityisen tuen suunnitel-

maan. Pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksen saaneille viisivuotiaille lapsille

laaditaan esiopetuksessa henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suun-

nitelma (HOJKS).

Kiertävän erityislastentarhanopettajan (kelto) työstä

Kiertävän erityislastentarhanopettajan tehtävänä on tukea varhaiskasvatuksen

henkilöstöä ja vanhempia lasten hoitoon, kasvatukseen ja opetukseen liittyvissä

asioissa.

Kuvio 2. Kiertävän erityislastentarhanopettajan työtehtävät

Ke

n yö

tehtävät

Eri kieli ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatuksen järjestäminen

Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatus toteutetaan normaaliin lapsi-

ryhmään integroituna. Vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin säilyttämisestä

17

ja kehittämisestä on vanhemmilla. Lapsen kielen ja kulttuurin tukemisesta sovitaan

vanhempien kanssa tehtävässä lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa. Niissä ta-

pauksissa, joissa perheen ja hoitohenkilökunnan välinen kielimuuri on liian suuri, käy-

tämme tulkkia.

Karpalon arjen työssä tuemme lapsen suomenkielen oppimista mm. nimeämällä

arjen esineistöä ja toimintoja, kehumalla ja kannustamalla, kun huomaamme lap-

sen ymmärtäneen, puhumalla yksinkertaisin lausein ja tarvittaessa ilmaisemalla sa-

mat asiat mahdollisimman monin eri tavoin, jos huomaamme, että lapsi ei ymmär-

rä. Lisäksi käytössämme on erilaisia kuvia sisältävä kansio, joka kulkee kodin ja päi-

väkodin välillä. Kansiossa on arjen toimintoja kuvaavia kuvia, joiden avulla havain-

nollistetaan päivän tapahtumia.

KARPALON VARHAISKASVATUKSESSA TEHTÄVÄ VERKOSTOYHTEISTYÖ

Varhaiskasvatuksessa tehtävän verkostoyhteistyön tavoitteena on luoda yhteisiä ja

toimivia käytäntöjä päivähoidon eri yhteistyötahojen välille – tavoitteena lapsen

paras. Karpalossa päivähoitohenkilöstön yhteistyökumppaneina lapsen kasvun,

kehityksen ja oppimisen tukemisessa toimivat mm.

Lastenneuvola

Päiväkodissa täytetään ja annetaan vanhemmille neuvolaan toimitettavaksi erilai-

sia lapsen kasvua ja kehitystä arvioivia dokumentteja. Vanhempien luvalla neuvola

puolestaan lähettää oman lausuntonsa lapsesta päivähoitoon.

Kelto ja Varpu

Kiertävä erityislastentarhanopettaja on sekä meidän että perheen käytettävissä

silloin, kun epäilemme tai haluamme vahvistusta mahdolliselle lapsen tuen tarpeen

arvioinnille. Vanhempien luvalla lapsen asioita voidaan käsitellä moniammatillises-

sa VARPU ryhmässä (mm. kelto, psykologi, terveydenhoitaja, rehtori, sosiaalityönte-

kijä). Ryhmän tehtävänä on auttaa lapsen vanhempia ja muita lapsen hoitoon ja

kasvatukseen osallistuvia henkilöitä lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvien pulma-

kohtien tunnistamisessa sekä lapsen hoidon ja kuntoutuksen suunnittelussa.

Ennaltaehkäisevä perhetyö (sosiaalityöntekijä/sosiaaliohjaaja/perhetyöntekijä)

Päivähoito osana varhaiskasvatusta on yksi ennaltaehkäisevän sosiaali- ja lasten-

suojelutyön muoto. Tästä syystä joidenkin lasten perheiden asioissa tehdään yhteis-

työtä sosiaalitoimen, päivähoidon ja lasten vanhempien kesken lapselle parhaan

mahdollisen arjen löytämiseksi sekä yhteisten pelisääntöjen laatimiseksi ja toteut-

tamiseksi.

18

Terapeutit

Kehityksen eri osa-alueisiin erikoistuneita terapeutteja käy päiväkodissa päiväkoti-

päivän aikana antamassa lapselle tarvittavaa terapiaa tai saamme eri tera-

peuteilta ohjeita ja vinkkejä siitä, mihin asioihin meidän tulisi jonkin tietyn lapsen

kanssa keskittyä. Lapsen terapiatarpeen laadusta ja suuruudesta riippuen on välillä

tarpeellista järjestää myös yhteisiä palavereja, joissa on päivähoidon edustaja mu-

kana.

Keittiö

Hyvä yhteistyö lasten ruoat valmistavan keittiön kanssa takaa lapselle hyvän, mo-

nipuolisen ja oikeiden ohjeiden mukaisen yksilökohtaisen ruoan (allergiat huomioi-

tu). Allergiaruokien saamiseksi vanhempien tulee toimittaa keittiölle todistus lapsen-

sa ruoka-aineallergioista ennen hoidon aloittamista.

Seurakunta

Askolan seurakunnan lapsityö huolehtii lasten Raamatun mukaisesta uskonnollises-

ta kasvatuksesta kuukausittaisilla kynttilähetkillä, kirkkovuoden päätapahtumat

huomioiden.

Varhaiskasvatuksen esiopetusryhmä

Yhteistyö varhaiskasvatuksen esiopetusryhmän kanssa on jatkuvaa korostuen vielä

jokavuotisten esiopetusryhmään siirtyvien viisivuotiaiden siirtopalavereiden yhtey-

dessä. Karpalossa käydään yhdessä vanhempien kanssa läpi lapsesta täytettävät

siirtokaavakkeet, johon lapsen ryhmän aikuiset ovat arvioineet lapsen osaamista

kehityksen eri osa-alueilta. Lisäksi lapsi itse arvioi omaa osaamistaan. Vanhempien

luvalla em. paperit siirretään varhaiskasvatuksen esiopetusikäisten lasten ryhmän

aikuisille.

Muut tahot

Toisten varhaiskasvatusyksiköiden kanssa tehtävä yhteistyö korostuu erityisesti kou-

lujen loma-aikojen yhteydessä, jolloin päivystävä päiväkoti voi olla joku muu kuin

lapsen vakituinen varhaiskasvatusyksikkö. Muita yhteistyötahoja ovat mm. tarvitta-

essa Lastenlinna, kasvatus- ja perheneuvola sekä Porvoon lastenpsykiatrinen poli-

klinikka.

19

LAPSEN KASVUN SEURANTA, ARVIOINTI JA DOKUMENTOINTI

Karpalossa jokaiselle lapselle laadittava varhaiskasvatussuunnitelma toimii lapsen

kasvun seurannan arvioinnin välineenä. Varhaiskasvatussuunnitelma päivitetään

vähintään kerran vuodessa ja se on käytössä koko lapsen päiväkodissa olo ajan

siirtyen lapsen mukana esiopetukseen, mikäli vanhemmat niin haluavat.

Lasta havainnoidaan ja seurataan sekä hänen päivittäisissä vapaissa leikeissään

että ohjatuissa tilanteissa. Vanhempien kanssa käytävät keskustelut auttavat myös

lapsen kasvun seurannan arvioinnissa. Varhaiskasvatuksen henkilöstö arvioi ja do-

kumentoi lapsen osaamista kirjallisesti mm. 3- ja 4-vuotistarkastuksen yhteydessä

sekä esiopetukseen siirryttäessä. Esiopetukseen siirtyvät lapset arvioivat myös itse

omaa osaamistaan itsearviointilomakkeen avulla.

Lapsen kasvunkansio on lapsen omakohtaisen kehittymisen kuvaaja, joka välittää

tietoa lapsen kasvussa tapahtuvista asioista vanhemmille ja lapselle itselleen. Päi-

väkodissa jokaiselle lapselle kootaan oma kasvukansio, johon kirjataan lapsen aja-

tuksia ja johon kootaan ”kavalkaadi” lapsen tekemistä kädentöistä sekä valokuvia

eri tilanteista ja tapahtumista. Kasvukansiot ovat lasten saatavilla/nähtävillä ja niitä

selailemalla lapset näkevät itse oman kehityksen kulun.

20

21

22