varman_työeläkekuntoutus_tänään_2014

Varman työeläkekuntoutus

tänään 9.4.2014 Marjo Lönnberg, Sanna Iivonen, Suvi Tella

Aiheet

• Varman kuntoutuspalvelut ja kuntoutuksen tuloksellisuus

• Kuntoutujan tarina

• Työeläkekuntoutuksen keinot

• Työeläkekuntoutuksen toimijaverkosto

• Yritysyhteistyö

• Onko kuntoutus murroksessa?

"Koko ajan oli tunne, että Varmassa ollaan asiakkaan puolella"

Varman työeläkekuntoutuksen juhlaseminaari 9.4.2014 2

1086 1039 1106 1141 1325

1402 1557

1796

2032 2099

v2004 v2005 v2006 v2007 v2008 v2009 v2010 v2011 v2012 v2013

Varmaan vireille tulleet kuntoutushakemukset

vuosina 2004-2013

10 vuoden aikana hakemusmäärät ovat melkein kaksinkertaistuneet


Kuntoutujien määrä vuosina 2004-2013 Lähde: ETK (*alustava tieto)

10 vuoden aikana Varman kuntoutujien lukumäärä on 2,6

kertaistunut

6249 6834

7409 7955

8521 9081

9715

10808 11138

12904

1249 1382 1648 1840 2032 2222 2456 2800 3035 3334

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

v2004 v2005 v2006 v2007 v2008 v2009 v2010 v2011 v2012 v2013

kaikki

Varma

*


Työeläkekuntoutuksen tavoitteet

• Työeläkekuntoutus tukee työntekijän/yrittäjän työelämässä

jatkamista sairaudesta huolimatta, auttaa työnantajaa

tukemaan henkilöstön työkykyä ja on keino vaikuttaa

työkyvyttömyyseläkekustannuksiin

"Työurat pidemmäksi – Varman työeläkekuntoutus tukena"


Me uskomme tähän

• Varman kuntoutustyö auttaa jatkamaan työelämässä ja

säästää eläkemenoja. Työmme on kuntoutujan ja työnantajan

kannalta merkityksellistä sekä yhteiskunnallisesti vaikuttavaa

• Asiakaslähtöisyys on työmme perusta. Saamme tuloksia

tekemällä laadukasta perustyötä yhteistyössä kuntoutujan ja

työnantajan kanssa

• Työmme perustuu asiakkaiden yhdenvertaiseen kohteluun.

Noudatamme lainsäädäntöä, jonka perusteella

ratkaisulinjamme muodostuu


Työkykyjohtaminen

• Työkykyjohtaminen osa strategista johtamista, jolla

varmistetaan liiketoiminnan tuloksellisuus ja henkilöstön

hyvinvointi

• Varma tarjoaa yrityksille työkykyä tukevien käytäntöjen

kehittämiseen liittyvää osaamista, työkykyjohtamisen

palveluja

• Eläkepalveluista eläkeneuvontaan, työeläkekuntoutukseen ja

työkyvyttömyyseläkkeisiin liittyvä osaaminen

• Onko yhteistyön avulla saatu aikaan haluttuja vaikutuksia?:

esimiestyön kehittyminen, maksuluokka,

sairauspoissaoloprosentti ja –kustannukset


Kuntoutuksen tuloksellisuus

• Vuonna 2013 Varman kuntoutujista 72,4% palasi työelämään

Vuosi 2013

Kuntoutujien

keskimääräinen eläke/kk

1552 €

Eläkemeno/henkilö 285 000 €

Eläkemenon säästö

yhteensä

327 000 000 €


Kuntoutuksen tuloksellisuus

(ETK)

• Keskimäärin työeläkekuntoutuksen kustannukset olivat 20 800

euroa/kuntoutuja vuonna 2012

−Työkyvyttömyyseläkkeen keskikustannus oli 12 400

euroa/vuosi

• Työeläkekuntoutukseen sijoitetut varat on saatu takaisin, jos

kuntoutuja on työssä vähintään 1,7 vuotta kuntoutuksen

jälkeen


Varman uudet työkyvyttömyyseläkkeet ja

saapuneet kuntoutushakemukset 2008-2013

4116 3894 3936 3877

3662 3610

1325 1398 1553

1847 2032 2099

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

2008 2009 2010 2011 2012 2013

työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle siirtyneet kuntoutushakemukset

T x


http://m.youtube.com/user/tyoelakevarma

https://www.youtube.com/watch?v=irMvJcKywoQ&list=TLAIIpgEr0bXMl4PhxMXHbclA40OhpUHBT

Ajoissa liikkeelle työeläkekuntoutusasiassa

Epäilty työkyvyttömyyden

uhka

Puheeksi ottaminen

Työterveysneuvottelu ja arvio

Kuntoutussuunnitelma

Kuntoutushakemus Varmaan

Lääkärin B-lausunto

Työnantajan kuvaus työtehtävistä

Varma antaa päätöksen

oikeudesta kuntoutukseen

Sovitaan kuntoutusohjelmasta,

käytetään tarvittaessa

palveluntuottajan apua


Kenellä on oikeus työeläkekuntoutukseen?

• Uhka joutua lähivuosina työkyvyttömyyseläkkeelle/on jo

kuntoutustuen saaja.

• Ammattipätevyys koulutuksen tai työn kautta

• Ansiorajavaatimus täyttyy

(työansioita vähintään 33 930,09 euroa (v. 2014)

hakemista edeltävien viiden vuoden ajalta)

• On työelämään vakiintunut

-vähintään viisi vuotta työhistoriaa

-työsuhteen päättymisestä ei ole useita vuosia

• Ei oikeutta liikenne– tai tapaturmajärjestelmän ammatilliseen

kuntoutukseen.

Työeläkekuntoutuksella voidaan estää tai siirtää

työkyvyttömyyden uhkaa ja säästää eläkemenoa.


Työeläkekuntoutus – milloin ja mitä ?

• Työkokeilu työhön paluun tukena

• Kesto tavallisesti 1-3 kuukautta, enintään 6 kuukautta

Paluu työhön pitkän sairausloman jälkeen

• Uuden työn oppiminen työkokeilun tai työhönvalmennuksen avulla, nykyisen tai uuden työnantajan palveluksessa

Siirtyminen terveydentilalle paremmin soveltuviin

työtehtäviin

• Kouluttautuminen uuteen ammattiin työeläkeyhtiön tuella

Ammatin vaihtaminen terveydentilan takia

• Yrittäjän työkokeilu • Elinkeinotuki

Elinkeinotoiminnan muuttaminen tai aloittaminen terveydentilalle

paremmin soveltuvissa tehtävissä


Oikeuspäätökset diagnoosin mukaan

vuosina 2011-2013

50,8

52,3

50,6

20,7

21,6

20,4

28,5

26

29

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

2 013

2 012

2 011

tules

mielenterveysongelmat

muut

Puolet kuntoutuksen hakijoista sai oikeuspäätöksen tuki- ja

liikuntaelinsairauksien takia ja joka viides mielenterveydenongelmien

vuoksi


Keskeisimmät syyt kuntoutushakemuksien

hylkäämiseen Varmassa vuosina 2009-2013

prosenttijakauma

60

60

60

64

69

25

22

29

26

21

10

4

5

5

6

5

14

6

5

4

2009

2010

2011

2012

2013

ei tk uhkaa ei tarkoituksenmukaista työansiot alle rajamäärän muu

17,2%

15,8%

18,6%

17,3%

12,6%

Hylätty


Kuntoutusohjelmien määrät palvelulajeittain

2007-2013

859 954

1079

1205

1519

1921 1977

364 349 378 395 464 460 472

352 410

512 567

641 596

724

0

500

1000

1500

2000

2500

v2007 v2008 v2009 v2010 v2011 v2012 v2013

työpaikkaohjelmat

koulutus

toimeksiannot


Varman kuntoutujat

Noin 2 400 kuntoutujaa koko ajan prosessissa

• Keski-ikä n. 47 vuotta, vähän yli puolet miehiä

• Pitkä työkokemus ja usein vähäinen pohjakoulutus

• Raskaita työtehtäviä tai toistuvaa työskentelyä yksipuolisissa

työasennoissa, enenemässä määrin myös asiantuntijatason

tehtävistä

• Työhön tullut paineita kiireen, muutosten ja lisääntyvien

osaamis- ja laatuvaatimusten myötä, ulkoistamisprosessit

• Teollisuuden ohella vahvasti edustettuna palvelusektori ja

asiantuntijaorganisaatioita mm hotelli-, ravintola-, pankki-,

kaupan ja kuljetus alat


Kuntoutus toimintaverkostona (Jari Lindh 2013)

• Työelämätoimijuus

• Yksilö fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena

• Työkyky, suhde palkkatyöhön

• Kuntoutus järjestelmänä

• Kuntoutuksen organisatoriset resurssit ja säännöt

• Kuntoutuksen toimintatilanteet

• Asiakas-asiantuntija –vuorovaikutus, kuntoutuksen käytännöt ja prosessit

• Kompensaatioajattelusta vaihtoehtojen tarjoamiseen. Miten rakenteet ja sosiaaliset

tilanteet mahdollistavat kuntoutujan toimijuuden ja autonomia lisääntymisen?

• Työmarkkinat

• Työmarkkinoiden rakenne ja dynamiikka

• Työpaikat, työyhteisöt

Miten verkosto rakennetaan/mobilisoidaan ja eri toimijat saadaan

sitoutumaan kuntoutuksen tavoitteisiin ja toimintatapoihin?

*Verkostoa luotaessa tai synnytettäessä materiaaleiksi sopivat sosiaaliset, tekniset,

taloudelliset, tieteelliset poliittiset ja luonnonmateriaaliset ainekset


Varman kuntoutuksen toimijaverkosto:

Työsuhde voimassa

Yritys

Työeläke- vakuuttaja

Työterveys-huolto

Toimii / Varmalla välineitä

verkoston kehittämiseen

Kuntou

tuja

• Onnistuttu luomaan lakisääteinen

ammatillisen kuntoutuksen malli, johon

eri osapuolet sitoutuvat

• Järjestelmällisen yhteistyön seurauksena

hioutunut aktiivinen kuntoutusverkosto

tai "viritysvalmiina" odottava rakenne

• Määritellyt roolit, kuntoutujan tarpeiden

mukainen toiminta - jo varhaisessa vaiheessa!

• Toimiva ja taloudellisesti kannustava

keinovalikoima

• yksilön vastuu

• työnantajan vastuu

• yhteiskunnallinen vastuu

• Hyvät kokemukset kuntoutuksesta

lisänneet kuntoutuksen kysyntää

• Työhönpaluun tukeminen omiaan

lisäämään luottamusta työyhteisössä,

tiedetään että jos sairastuu saa tukea


Työ- ja elinkeinotoimisto

Työeläke-vakuuttaja/

Kela

Terveyskeskus/

erikoissairaanhoito

Työeläkekuntoutuksen toimijaverkosto:

Työsuhde päättynyt

Mitä kuntoutuja tarvitsee?

• Hakemuskäsittely • Työkyvyttömyyden uhka, rajoitteet

• Kuntoutusasiantuntijan

tilannekartoitus • Mitä hakija toivoo?

• Mahdollisuuksien etsiminen yhdessä

• Minkälainen ammatillinen ja

henkilökohtainen verkosto ja

luottamuspääoma hakijalla on? • Laaja: työkokeilupaikka voi löytyä

pelkällä Varman ohjauksella

• Verkostot löydetään kun etistään:

tarvitsee palveluntuottajan tukea

• Ei juurikaan verkostoja:

työkokeilupaikkaa ei löydy ellei

palveluntuottaja sitä etsi

• Palveluntuottajan rooli usein

keskeinen

Verkostot etsittävä, palveluntuottaja

usein apuna

Kuntou

tuja


Työeläkekuntoutuksen toimijaverkosto:

Yrittäjä Yrittäjät yksin työkykyongelman kanssa

• Kuntoutus alkaa liian myöhään

• Saavat hyvää hoitoa yksittäisiin sairauk-

siin erikoissairaanhoidossa mutta kukaan

ei koordinoi tai tue työhönpaluuta.

• Jopa kannattava yritystoiminta voidaan

lakkauttaa kun ei nähdä ammatillisen

kuntoutuksen mahdollisuuksia.

• Yhteistä onnistuneille kuntoutuksille

• Apua tilanteen jäsentämiseen

kuntoutusasiantuntijan ja/tai

palveluntuottajan tuella.

• Sopivien työeläkekuntoutuksen keinojen

ehdottaminen näyttäytyi toimivana

työvälineenä.

• Alivakuuttamisen takia toimeentulo

on usein erittäin pieni

• Vakuutusturva muutenkin puutteellinen,

esim. ammattitautivakuutus puuttuu.

Oma yritys

Työeläke-

vakuuttaja

Erikoissairaanhoito/ terveyskeskus/ yksityislääkäri

Kuntoutusverkosto usein ohut/ harvat

varautuvat tkv-uhkaan


Yritysten kanssa tehtävä yhteistyö lisääntynyt

Yksilötyön lisäksi yritysten kanssa tehtävä yhteistyö on

kasvanut vuosi vuodelta.

• Yritysten kanssa yhteistyö aloitettiin 1990-luvulla

(Kuntoutus aloitettu 1970-luvun lopussa.)

• Tarve tiiviimmälle yhteistyölle yrityksen ja

työterveyshuollon kanssa on noussut työkykyriskien

hallinnan ymmärtämisen myötä

• Fokus työkykyjohtamisen tukemisessa ja työkykyriskien

hallinnan tukemisessa

• Työskentely tapahtuu yhteistyössä Varman muiden

asiantuntijoiden kanssa


Yritysten kanssa tehtävä yhteistyö lisääntynyt

• Yhteistyö on monimuotoista, kuten

• Säännöllisiä tapaamisia työkykyriskien hallinnan

tukemisessa

• Tilastoanalyysejä, havaintojen välittämistä yritykselle,

erilaisia selvityksiä

• Yhteisten toimintatapojen sopimista ja prosessien

kehittämistä (tth, yritys, työeläkeyhtiö)

• Kouluttamista

• Ohjausta ja neuvontaa


Tuloksia pitkäjänteisellä yritysyhteistyöllä

Tuloksia nähtävillä mm.

• Hakemuksien oikein kohdistuminen (ei haeta enää

väärää etuutta)

• Työeläkekuntoutuksen tunnettavuus ja käyttö

lisääntynyt

• Työkyvyttömyyseläkehakemusten väheneminen

• Prosessien sujuvuus parantunut (eri osapuolten

roolien/tietämättömyyden takia ei työhönpaluu

viivästy)

• Työkyvyttömyyskustannuksiin vaikuttamisen

mahdollisuuden ymmärtäminen eri keinoin on

lisääntynyt


Yleisiä havaintoja kuntoutustyöstä yrityksissä

• Eniten hyödynnetään työkokeiluja, jotka ovat pääosin

onnistuneita

• Muiden ammatillisen kuntoutuksen keinojen käytön

hyödyntäminen on vähäisempää

• Työkuvien keventämis- ja järjestelyvaihtoehdot ovat

haastavia;

• Hyväpalkkaisesta työstä ei motivoiduta siirtymään

huonompipalkkaisiin töihin

• Sopivien keveämpien työtehtävien löytäminen on haasteellista

• Onko sopivien työtehtävien etsintä liian kapea-alaista?

Voisiko etsintää laajentaa esimerkiksi koko konsernitasolle

kevyempien työtehtävien/työkokeilupaikkaa etsittäessä?


• Taloudellinen tilanne vaikuttaa työhönpaluu-

mahdollisuuksiin

• Prosessit ovat hitaampia, jos ei ole työtä, mihin palata

• Toisaalta työkokeilujen määrät kasvaneet joka vuosi

• Joskus työn väliaikainen keventäminen riittää mutta usein

tarvitaan pysyviä muutoksia työhön. Näiden järjestely

taloudellisesti kestävästi on vaativaa

• Taloudellisesti haastavana aikana ei voi ajatella että

sopiva työ järjestyy "lähettämällä kuntoutuja

palveluntuottajalle"

• Varsinkin vaikeimmin työllistyvät tarvitsevat pitkäaikaista

tukea omalta työnantajaltaan ja työterveyshuollosta



• Esimiesten ja työterveyshuollon yhteistyö ja sen

sujuvuus yhdessä työntekijän kanssa on merkittävä

tekijä työhönpaluun kannalta

• Esimiesten kustannustietoisuus työkyvyttömyyden

kustannuksista vaikuttaa myös kevyemmän työn

järjestelyhalukkuuteen

• Työkykykoordinaattorin tms.koordinoivan henkilön rooli

korostuu sujuvassa työhönpaluussa

• Prosessit sujuvat nopeammin, aika ei mene "byrokratian"

tai toimintatapojen selvittelyyn



Onko työeläkekuntoutus murroksessa?

Työeläkekuntoutus on murroksessa

• Työ ja työelämä on muuttunut: tehokkuusvaatimus kasvaa

työkuvat laajenevat, osaamista pitää jatkuvasti päivittää

• Työllisyystilanne on muuttunut: uuden työpaikan saaminen on

vaikeutunut, myös korkeasti koulutetuille

• Miten osatyökykyinen pärjää tässä ympäristössä? Kilpailu

työpaikoista niiden kanssa, joilla ei ole terveydellistä

rajoitetta



• Kyky ymmärtää työnantajien tarpeita korostuu talouden

murroksessa. Tämä aiheuttaa paineita työeläkekuntoutuksen

onnistumiselle

• Kuntoutusasiantuntijoilta vaaditaan enemmän tietotaitoa kuin

ennen. Katse suunnataan nyt tulevaisuuteen takapeilin

tuijottamisen sijaan

• Ajoissa liikkeellä, yhteistyö yrityksen ja työterveyshuollon

kanssa, havainnot hakemuksista, työhönpaluun tukemisen

vaihtoehdot, osa-aikaratkaisut, palveluntuottaja silloin kuin ei

voi jatkaa omalla työnantajalla



• Työeläkekuntoutuksen keinot: ovatko työeläkekuntoutuksen

keinot riittäviä vai pitäisikö keinovalikoimaa laajentaa?

Riittääkö painopisteen siirtäminen työkokeiluista

uudelleenkoulutukseen?

• Onko kuntoutuksen käyttö jo arkipäiväistynyt ja varhaistunut?

• Tietoisuus työeläkekuntoutuksesta on lisääntynyt ja tämän

johdosta etenkin isoissa yrityksissä ollaan saatu hyvällä

työkykyjohtamisen osaamisella hyviä tuloksia

eläkeriskitapauksissa ja ylipäätään sairauslomalla olevien

työntekijöiden kohdalla

• Kasvupotentiaalia on edelleen etenkin pienissä yrityksissä


Kiitos yhteistyöstä!


varman_työeläkekuntoutus_tänään_2014

Presentations & Public Speaking