VAV ASUNNOT OY | ASUKASLEHTI | www.vav.fi | NUMERO 1 | 2015

VAV:n tilin-päätös 2014

Ritva Karttunen muuttiKreikasta Husbackankujalle

Malminiityn asumis- ja palvelukeskus avasi ovensa

KOVA ry edistääkohtuuhintaistavuokra-asumista

Korjausraken-taminen ohittaa uudisrakentamisen

Ritva Karttunen muuttiKreikasta Husbackankujal

Onnea uudessaOnnea uudessakodissakodissa

-viesti

VAV2

PÄÄKIRJOITUS

KU

VA: VA

ULA

AU

NO

LA

VAV2

TÖRKYASUKIT Monelta murheelta

ja rahanmenolta vältytään, kun

ongelmiin puututaan ajoissa.

AINA JOSKUS tulee vastaan asunto, jossa asuvat ihmiset elävät suorastaan saastan keskellä. Roskia ei välttämättä ole viety viikkoihin tai kuukausiin, tavaraa on kertynyt nurkkiin runsaat määrät, pesullekaan ei välttämättä ole vaivauduttu, saati käyttämään pyykkikonetta. Astiat lojuvat kaikki likaisina ja ruoka syödään suoraan

kaupan pakkauksesta. Erilaiset ötökät herkuttelevat ja lisääntyvät jätteiden keskellä. Pahinta on, jos omat tarpeet tehdään juuri siihen missä satutaan olemaan.

Haju tällaisissa asunnoissa on sanoin kuvaamaton ja naapurit-

kin sen ovat varmasti aistineet. Sanomattakin on selvää, että näin

törkyisesti asuva ei voi olla ihan terve, vaan tarvitsee kipeästi mo-nenlaista apua. Ongelmana vain on

se, että he eivät itse useinkaan tunnista tilannettaan eivätkä

ole halukkaita ottamaan vastaan apua. Heilläkin kun on itsemääräämis-oikeutensa. Toinen yh-teinen piirre on, että he ovat tavalla tai toisella eristäytyneet muusta maailmasta ja hiljalleen

erakoituneet omaan yksinäisyyteensä. Vaikka

tavallisimmin kyse on yk-sinäisestä ihmisestä, silloin tällöin tulee vastaan myös pariskuntia, jotka ovat vakavasti alkoholisoituneet tai sairauksien vuoksi eris-tyneet, eivätkä osaa, halua tai kykene pyytämään apua tilanteeseensa.

Avun tarjoaminen ei ole aina helppoa. Naapurit tavallisesti haluavat pysyä

kaukana törkyasukista, ja

jos kukaan ulkopuolinen ei asunnossa käy, saattaa surkea tilanne kehittyä asunnossa jopa vuosia. Huoneisto rapistuu asumiskelvottomaan kuntoon ja on lopulta uhka sekä naapuriasun-tojen että koko kiinteistön kunnolle ja taloudelle. Huono asuminen paljas-tuu tavallisimmin vuokranantajan huoneistokäyntejä vaativan teknisen katselmuksen yhteydessä, tai jos ötökät ovat levittäneet reviiriään naapuriasuntoihin, jolloin selvitetään myrkytyksen tarpeessa olevan alueen laajuutta. Onneksi toisinaan myös tarkkaavaiset naapurit ilmoittavat huolestuttavista havainnoistaan isän-nöitsijälle.

Törkyasuja pitää saada avun ja tuen piiriin, sillä se on kaikkien kannalta paras ratkaisu. VAV:n isännöitsijät ja asumisneuvojat ottavat asian hoitaak-seen, kun huonosti asuneen asukkaan tilanne paljastuu. Kelvottomaan kun-toon asutun asunnon asukasta uhkaa aina vuokrasuhteen purku, ja joka tapauksessa hän saa laskun uuteen us-koon laitettavan asunnon remontista.

Monelta murheelta ja rahanmenolta vältytään, kun ongelmiin puututaan ajoissa. Tämä pätee lähes mihin ta-hansa, mutta varsinkin korjauskustan-nuksiin ja asumisen laatuun liittyvissä asioissa. Jos on epäilys, että naapu-rilla ei asumisen suhteen ole kaikki asiat kunnossa, siitä kannattaa laittaa viestiä isännöitsijälle tai kelle tahansa vavilaisista. Me hoidamme asiaa eteen-päin. On myönnettävä, että joskus pitää ensin hoitaa kuntoon yksittäisen asunnon asukas, jotta viihtyisyys ja siisteys kiinteistöllä voidaan turvata.

Raikasta kevätaikaa lukijoillemme!

Teija Ojankoskitoimitusjohtaja

VAV 3

sisältö

4 21

10

Uusien talojen asuntoja voi hakea.S. 13

VAV Asunnot Oy:n kotisivut:

www.vav.fi

VAV-viesti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se jaetaan VAV Asunnot Oy:n asuntoihin, johtaville luottamushenkilöille sekä yhteistyökumppaneille.

Julkaisija: VAV Asunnot Oy, PL 39, 01301 VANTAA.

Päätoimittaja: Teija OjankoskiToimitussihteeri: Tuomas Alho

Toimituskunta: Teija Ojankoski, Jukka Aalto, Tuomas Alho, Liisa Kälvälä, Marja Kousa, Tuula Montonen, Kari Nauska, Sari Pulkkinen ja Kari Martiala. (Omnipress Oy/Suomen Lehtiyhtymä)

Tuotanto: Omnipress Oytuottaja Kari Martiala, Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki, Puh. 045 675 7122, kari.martiala@omnipress.fi Kannen kuva: Terhi Pääskylä-MalmströmUlkoasu: Vaula Aunola (AD) | Harri Viitala Kirjapaino: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo, 2015Painos: 10 400 kpl

Osoitteenmuutokset: VAV Asunnot Oy

VAV-VIESTI 1 | 2015

2 Pääkirjoitus

4 Kun siivet kantavat omaan asuntoon Asumisneuvoja auttaa nuoria.

6 Vuokrataloyhtiöt muissa kaupungeissa Oulussa kilpaillaan asukkaista.

9 Kova ry kohtuuhintaisen vuokra-asumisen asialla Toiminnanjohtaja Jouni Parkkosen haastattelu.

10 Malminiityn asumis- ja palvelukeskus avasi ovensa Talo on täynnä valoa ja modernia tekniikkaa.

14 Onnea uudessa kodissa Husbackankujan, Lehtikallion ja Rajatien uudet kohteet.

18 Korjausrakentaminen ohittaa uudisrakentamisen Pekka Pajakkala Foreconista kertoo rakennusalan trendeistä.

20 VAV:in tilinpäätös 2014 VAV varautuu korjausrakentamiseen.

21 Opaali-taloa tehdään turvallisesti Myös aliurakoitsijoita valvotaan.

22 VAV:n hallituksen asukasjäsenet sekä asukastilintarkastaja valitaan keväällä

22 Lyhyesti: Uusi valvoja ja isännöitsijä,

talosivuilta löytyvät ajankohtaiset asiat.

14

VAV44

TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN // KUVAT: TIMO PORTHAN

Kun siivet kantavat omaan asuntoon

Nuoren muutto lapsuuden kodista vaatii rohkeutta ja elämänhallintaa. Tulojen on oltava suuremmat kuin menojen. Näin

kertoo VAV Asunnot Oy:n asumisneuvoja Tuula Montonen.

T untuuko teillä joskus siltä, että tyrannosaurus rexin kokoinen nuori syö kaiken jääkaapista ja kiinni pais-katun oven takaa kuuluu julistus: ”Kai mä tiedän

mitä teen, kun olen aikuinen?”Paljon seesteisempiäkin polkuja on

perheissä kohti nuoren aikuisuutta, mut-ta aika usein vanhemmat ja aikuisuuden kynnyksellä olevat nuoret ovat jonkinas-teisella törmäyskurssilla.

Mutta kun maaginen ”mä sain oman asunnon” sitten kuuluu oman lapsen suusta, on tunteiden kirjo sekava sekä vanhemmilla että nuorella itsellään. Ilmassa on haikeutta.

Muuttoon jää useimmiten kuukausi aikaa, ja rumba muuttoilmoituksesta sähkösopimuksen tekoon vaatii jämäk-kyyttä nuorelta.

VAV Asunnot Oy: n asumisneuvoja Tuula Montonen sanoo, että työpaikka, säännölliset tulot ja tuloja pienemmät menot ovat hyvä alusta päätökselle muuttaa pois lapsuudenkodista. Noin

10 prosenttia VAV-asukkaista on ikäluo-kassa 18−25.

Montonen kertoo, että halutuimpia asuinkohteita ovat Tikkurilan ja radan-varren ympäristö.

− Nuoret ovat joustavia. Heidän asunnonhakukriteereissään esimerkiksi hissi, sauna tai parveke eivät ole ehdot-tomia. Toivelistan kärkipäässä on hyvät julkiset yhteydet ja kauppojen sijainti.

− Nuoret ovat avoimia ja innostu-neita. Meillä asuu vastuuntuntoisia ja reippaita nuoria. He ovat kuin lottovoit-tajia, sillä työpaikka ja oma asunto ovat tärkeitä jokaiselle.

Asiallinen keskustelu kotonaTuula Montonen toivoo, että itsenäis-tyvän nuoren kotona tai tukiverkoston

kanssa käytäisiin syvällinen keskustelu arjen realismista.

− Eli siitä, millaisia kuluja omaan asuntoon muuttamisesta tulee. Mikä on oikeasti tarpeellista hankittavaa, ja miten tulojen ja menojen tasapainoa ylläpidetään, vieläpä niin, että tuloja on koko ajan enemmän kuin menoja.

Kaikkea ei tarvitse ostaa kotiin kerralla, ja suuria hankintoja on hyvä jaksottaa pitkälle aikavälille. Monessa taloyhtiössä on oiva pesutupa, eikä tele-visionkaan tarvitse olla heti se suurin ja kallein.

Montonen muistuttaa, että asunnon maksettu vuokra on kuitenkin yk-kösasia, joka turvaa nuoren asumisen.

− Jokainen nuori on oman asuntonsa valtiovarainministeri. Rahankäyttö kan-nattaa siis miettiä viisaasti. Pikavipeistä tulee helposti oravanpyörä, ja velkaantu-mista on vaikea hallita, jos maksuja on sinne tänne.

− Jos velkaantuminen on jo alkanut, kannattaa meidän asumisneuvojien tai vuokravalvonnan kanssa hetimiten kes-

”VAV-asukkaita on jo

kolmannessa polvessa.”

”Vuokra on lasku numero yksi.”

VAV 5

kustella, miten nuori selviää maksuista ja tarvitaanko esimerkiksi sosiaaliohjaa-jan kautta tukitoimia. Ongelmia ei saa jäädä passiivisesti murehtimaan.

Montonen lisää, että nuorella aikuisella on hyvä olla rohkeutta tulla keskustelemaan velkaantumisesta, jos on ollut rohkeutta ottaakin velkaa.

On tärkeää, että nuoren lapsuuden koti, mummola tai muu verkosto toimii edelleen turvasatamana, jossa nuori voi keskustella ja puntaroida elämänhallin-taa. Nuoren kotoa muutto on iso etappi sekä nuorelle että hänen perheelleen.

Hyvä naapuruus yli ikäkuilujenNuoret ovat Tuula Montosen mukaan mukavia ja huolehtivaisia asukkaita.

− Kerrostaloon muuttajan on kui-tenkin huomioitava naapurit – ylhäältä ja alhaalta, mahdollisesti viereltäkin. Tupaantuliaiset ja ensibileet ovat tuttuja juttuja asukkaille, mutta niiden aloitta-misen ja päättymisen ajankohta on koh-teliasta laittaa hyvissä ajoin taloyhtiön rapun infotaululle, ja pitää sitten kiinni

Nuorten kanssa on mukavaa ja mutkatonta asioida, kertoo VAV Asunnot Oy:n asumisneuvoja Tuula Montonen.

5VAV

TOP 6 muistilista• Sähkösopimus energialaitoksen kanssa. • Hoida internet- ja puhelinyhteyksien

siirrot operaattorisi kanssa.• Muuttolaatikoiden ja muuttoauton

varaaminen. Tarvitsetko pitkäaikaiseen säilytykseen sopivia laatikoita vai kerta-käyttöön tarkoitettuja laatikoita?

• Muuttoilmoitukset. Muista myös osoite-muutokset niille tahoille, jotka eivät saa uutta osoitettasi automaattisesti

• Kotivakuutus ja vapaa-ajan vakuutus• Uuden taloyhtiösi rappuun on hyvä

laittaa lappu, jos muuton yhteydessä tulee erityistä meteliä huonekalujen tai taulujen laittamisesta tai tulossa on tupaantuliaiset.

mainituista ajoista. Närää aiheuttaa talo-yhtiöissä etenkin se, jos juhlinta jatkuu ja jatkuu.

Montonen toivoo, että nuoret aikuiset myös osallistuisivat taloyhtiönsä tapah-tumiin.

− Asukastoimikunnissa kaikkien ääni on tärkeä ja nuoret voivat tuoda toimin-taan uudenlaisia ja virkeitä ajatuksia. Yhteistoiminta lisää myös kohtaamisia pihapiirissä eri-ikäisten välillä.

Montonen muistuttaakin, että aikui-selle itsestään selvät asiat ovat monesti nuorelle aikuiselle ihan uusia.

− Eivät kaikki edes tiedä mikä on liite tai mistä mitäkin tietoa saa tai mikä on muuttajan oleellisin muistilista. Sivuil-tamme kannattaa katsoa linkit. Niistä on apua sekä nuorille että myös jo koke-neemmillekin muuttajille.

Kun nuoren muuttopäivä koittaa, on tärkeää puhaltaa yhteiseen hiileen eli auttaa ja tulla autetuksi. Omaan kotiin asettumisen jälkeen voivat vanhemmat ja lähipiiri saada nuorelta iloisen puhe-lun: ”Tuutteko mun luo syömään?”

Voiko alaikäinen vuokrata asunnon?VAV tekee vuokrasopimuksia vain täysi-ikäisten henkilöiden kanssa. Vuokrasopi-mus voi alkaa aikaisintaan siitä päivästä, jolloin vuokralainen täyttää 18 vuotta. VAV:n asumisneuvojat pyrkivät löytämään yhdessä asukkaan kanssa ratkaisuja on-gelmatilanteisiin. Asumisneuvonta tekee yhteistyötä Vantaan kaupungin sosiaalitoi-men kanssa. Valtakunnallista ja Vantaan kaupungin omaa tietoa asumiseen liitty-vistä asioista saa seuraavista linkeistä:

www.jeesi.info www.vantaa.fi/fi/nuorille/neuvonta_ja_tuki www.kansalaisneuvonta.fi

VAV6 VAV66 VAV

Oulussa kilpaillaan vuokra-asukkaista

Sivakka-konserni tarjoaa hyvää

palvelua ja laadukkaita

asuntoja.TEKSTI: ANNI JYRINKI

KUVAT: SIVAKKA

O ulussa on vuokra-asunnon etsijällä nyt varaa valita. Etenkin isompia perheasuntoja on vapaana aikaisem-pia vuosia enemmän.

− Parhaimmillaan meiltä saa asun-non samana päivänä, kun jättää ha-kemuksen, kertoo Sivakka-konsernin asuntopalvelupäällikkö Maritta Scha-vikin.

Sivakka-konserni on Oulun suurin vuokranantaja, joka koostuu itse asiassa useammasta eri yhtiöstä, mutta kaupun-kilaiset tuntevat sen yksinkertaisesti Si-vakkana. Konsernin suurin omistaja on Oulun kaupunki, ja yhtymä on toiminut jo vuodesta 1992 lähtien. Tällä hetkellä Sivakan omistuksessa on kaikkiaan yli 8300 asuntoa − ympäri Oulun.

− Asuntoja on oikeastaan kaikissa kaupunginosissa, Schavikin laskeskelee ja jatkaa, että vuokrataloja löytyy ihan ydinkeskustasta lähiöihin sekä maaseu-tumaisiin asuinalueisiin.

Oman mausteensa tähän toi vielä monikuntaliitos vuoden 2013 alus-ta, kun Ouluun liittyivät lähikunnat Haukipudas, Oulunsalo ja Ylikiiminki. Vanhan Oulun lisäksi Sivakan vuokra-asuntoja on nyt huomattavasti laajem-malla alueella kuin ennen kuntaliitosta.

Asuntoja aina puutaloidyllistä keskelle kaupunkiaVanhimmat Sivakka-konsernin vuokra-asunnot sijaitsevat Oulun Pikisaaressa. Pikisaari on vanha käsityöläiskaupun-ginosa keskustan kupeessa. Siellä Sivak-ka omistaa 1900-luvun alussa valmistu-

VUOKRATALOYHTIÖT MUISSA K AUPUNGEISSA

VAV 7VAV 7VAV

aivan työuransa alussa, Schavikin vastaa.Ja tästä voi ilmeisesti päätellä, että

suurin kysyntä on nyt yhdelle hengelle sopivilla asunnoilla?

− Kyllä, eniten kysyntää on keskustan ja lähialueiden pienemmillä asunnoilla ja ylitarjontaa taas kauempana sijaitse-villa kerrostalojen perhe-asunnoilla.

Kilpailukykyinen vuokrataso on valttiaKaiken kaikkiaan Oulussa on niin sanotusti vuokralaisen markkinat, eli vuokra-asuntoja on enemmän kuin niihin tulijoita. Schavikin myöntää, että menekin edistämiseksi pitää Sivakal-lakin tehdä aina vain enemmän töitä, mutta huomauttaa, että Oulun alueella

Sivakka on todella kilpailukykyinen vuokratasoltaan.

− Koko konsernin kaikkien asunto-jen keskivuokra on juuri nyt 9,85 euroa neliöltä.

− Eri kokoisille asunnoille ei ole keskimääräisiä hintoja laskettu, mutta hintahaarukka saman huoneistotyypin sisällä voi olla todella lavea johtuen eri rahoitusmuodoista sekä asunnon kun-nosta ja iästä.

Schavikin antaa konkreettisen esi-merkin:

− Yli 80 neliön saunallisen kodin voi 1960-luvulla rakennetusta ja 1990-lu-vulla peruskorjatusta kerrostalosta saada Sivakan kautta noin 650 eurolla kuussa. Vastaava asunto uudemmassa kohteessa maksaa sitten noin 900 euroa. Joka tapauksessa vuokrat ovat Siva-kalla keskimääräistä Oulun tasoa noin euron edullisemmat per neliö. Näihin hintoihin sisältyy lähes kaikissa asun-noissamme 10 megan laajakaista sekä vesimaksu.

Schavikinin mukaan tulevien vuosien vuokrataso pyritään pitämään Sivakalla edelleen edullisena.

− Toki tähän vaikuttaa moni asia, joka ei ole Sivakan päätettävissä. Sen osaamme sanoa, että kilpailua täällä

neita vuokrakoteja. − Uusimmat asunnot puolestaan löy-

tyvät Haukiputaalta noin kolmenkym-menen kilometrin päästä varsinaisesta Oulun keskustasta. Haukiputaalla meillä on vuoden 2015 alussa valmistunut uusi rivitalo, joka rakennettiin keväällä 2014 tulipalossa tuhoutuneen rakennuksen tilalle, asuntopalvelupäällikkö Schavikin valottaa vuokrakohteiden taustoja.

Juuri nyt työn alle on tulossa kolme uutta kohdetta. Suurin osa Sivakan asuntokannasta on kuitenkin valmistu-nut 1990-luvun mittaan.

Millainen sitten on tyypillinen Siva-kan asukas?

− Sanoisin, että nuori aikuinen, joka on juuri päättämässä opintojaan tai on

− Eniten kysyntää on keskustan ja lähialu-eiden pienemmillä asunnoilla ja ylitarjontaa taas kauempana sijaitsevilla kerrostalojen perhe-asunnoilla, kertoo Maritta Schavikin.

sivakka-konserni• Toiminut Oulussa vuodesta 1992.• Konsernin emoyhtiön suurin omistaja Oulun kaupunki.• Yhtiö kasvanut voimakkaasti, isännöitäviä asuntoja nyt

60 prosenttia enemmän kuin alkuvuosina.• Toiminta perustuu korkeisiin eettisiin arvoihin ja

asiakaslähtöisyyteen.• Kotisivut: www.oulunsivakka.fi

Tyypillinen Sivakan asukas on nuori aikuinen työuran alussa tai opintojen loppusuoralla.

VAV8

lisää kova rakentamistahti, joka on Ou-lussa jatkunut jo pitkään. Samoin hintoi-hin vaikuttaa yksityisen vuokranantaja-sektorin kiivas nousu markkinoille.

Palvelun pelattava parhaalla mahdollisella tavallaSivakan asuntoja on siis ympäri Oulua. Isoissa kaupungeissa on aina isojen kaupunkien ongelmat ja joillakin asuin-alueilla on levottomampi maine kuin toisilla.

− Niillä levottomiksikin sanotuilla alueilla meillä on vuokralla erittäin pitkään siellä asuneita, jotka ovat äärim-mäisen tyytyväisiä kotiinsa ja sen ympä-ristöön. Kaikilla alueilla on isoja kiinteis-tökohtaisia eroja asukasrakenteessa, ja eri vuokranantajilla on erilaisia keinoja tai aikatauluja reagoida häiriöihin.

− Sivakalla pyrimme puuttumaan ongelmiin välittömästi, painottaa Maritta Schavikin tiukasti.

Mikä on parasta Sivakassa, asuntopal-velupäällikkö Schavikin?

− Asuntojen laatu ja saatavuus. Meillä on erittäin toimivat sekä sähköiset että henkilökohtaiset palvelut ja todella ammattitaitoinen henkilökunta, joka on valmis jatkuvasti kehittämään toimintaa.

− Tiukassa taloudellisessa ja kilpai-lutilanteessa joustavuus on suuri etu. Teemme tiukasti töitä ollaksemme Ou-lun asiakaslähtöisin vuokranantaja. •

Vuokralla asuvat saivat uuden

puolestapuhujanKohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät ry (KOVA)

aloitti toimintansa viime syksynä. Toiminnanjohtaja Jouni Parkkonen sanoo, että edullisia vuokra-asuntoja täytyy olla saatavilla, jotta yritykset saavat työvoimaa.

V AV Asunnot oli yksi pe-rustajista, kun kohtuuhin-taisen vuokra-asumisen edistämiseen luotiin uusi edunvalvontajärjestö. KO-VA ry käynnisti toimin-

tansa viime syksynä. − KOVA sai alkunsa tarpeesta

vahvistaa edustamiensa yhtiöiden edunvalvontaa ja saada niiden ääntä paremmin kuuluviin asuntopolitiikassa. Järjestö haluaa lisätä mahdollisuuksia löytää kohtuuhintainen asunto ja saada vuokra-asumiselle lisää arvostusta, ker-too toiminnanjohtaja Jouni Parkkonen.

Tavoitteena on kasvaa merkittäväksi asuntoalan toimijaksi, jolla on vaikutus-valtaa.

− Haluan olla luomassa KOVA:sta Suomen johtavaa kohtuuhintaisen asumisen asiantuntijaa ja vaikuttajaa, Parkkonen sanoo.

VAV Asuntojen lisäksi muita KOVA:n perustajia olivat kahdeksan muun Suomen suurimman kaupun-gin eli Helsingin, Espoon, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Lahden ja Kuopion vuokrataloyhtiöt. Juuri ennen lehden ilmestymistä joukko on kasvanut kahdella voittoa tavoittelemattomalla vuokrataloyhtiöllä.

Koteja työpaikan löytäneilleMaassamme on tiettyjä asumiseen liittyviä ongelmia. Parkkonen kuvaa,

että Suomessa on kolmenlaisia alueita. Tasapainoisin tilanne on siellä, missä asuntojen kysyntä on yhtä suurta kuin tarjonta. Sitten on alueita, joilla asunto-ja on tarjolla joko liikaa tai liian vähän.

Vaikein tilanne on kasvukeskuksis-sa, kuten pääkaupunkiseudulla, joissa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ei ole riittävästi tarjolla.

− Pienipalkkaiset eivät pysty muut-tamaan työn perässä kasvukeskuksiin, sillä heidän tulonsa eivät riitä asumi-seen ja elämiseen. Asuminen vie tulois-ta leijonanosan, vaikka töitä olisikin.

Kun työntekijät eivät muuta työn perässä, yritykset ja julkinen sektori eivät saa työvoimaa.

− Työllisyysaste ei voi nousta, kun avoimia työpaikkoja ei saada täytettyä. Tämä vaikuttaa koko Suomen talous-kasvuun, hyvinvointiin ja menestyk-seen.

Parkkonen haluaakin korostaa, että asuntopolitiikka on laajempi yhteis-kunnallinen kysymys.

− Työvoiman liikkuvuutta tulisi helpottaa, jotta talouskasvu saa vauhtia.Väärät ratkaisut asuntopolitiikassa tuo-vat mukanaan laajakantaisia, negatiivi-sia vaikutuksia Suomen talouskasvuun. Tätä eivät kaikki ole täysin tajunneet.

Asunto-ohjelmalla pitkäjänteisyyttäVaikka KOVA on valtakunnallinen järjestö, Parkkonen muistuttaa pääkau-

TEKSTI: VEERA SALOHEIMO // KUVA: ANTERO AALTONEN

VAV88 VAV

Oululaisia rivitaloja.

VAVVAV

punkiseudun merkityksestä ja tulevista haasteista.

− Pääkaupunkiseutu muodostaa 35 prosenttia Suomen bruttokansantuot-teesta, joten sillä on suuri merkitys Suomen menestykselle. Samaan aikaan täällä on asuntoja liian vähän nykyi-seen ja tulevaan kysyntään verrattuna. Pääkaupunkiseudulle ennustetaan 300 000 asukkaan väestön lisäystä. Kaikilta ei voida edellyttää kulkemista kehys-kunnista töihin.

Hankalaa on myös niillä Suomen alueilla, joissa väestö vähenee. Kysyn-nän pienentyessä vuokrataloyhtiöihin jää tyhjiä asuntoja. Niistä ei saada vuokratuloja, mutta ylläpitokulut, ku-ten lämmitys, pitää kuitenkin maksaa.

Näiden vuokrataloyhtiöiden toi-minta on hankala pitää pystyssä. Jotkut yhtiöt joutuvat nostamaan kulujen kattamiseksi jäljelle jääneiden asukkai-den vuokria, jolloin vaarana on, että viimeisetkin maksavat vuokralaiset lähtevät.

− Valtio ja kunnat eli viime kädessä veronmaksajat joutuvat vastuuseen, jos kannattamattomat yhtiöt kaatuvat. Täytyisi huolehtia siitä, että näin ei pääse käymään.

Ratkaisuksi Suomen asuntopoliitti-siin ongelmiin KOVA ehdottaa pit-käjänteistä, kokonaisvaltaista asunto-ohjelmaa, joka ulottuu vuoteen 2030 saakka.

Ohjelmassa on pureuduttava kas-vukeskusten asuntotilanteen paranta-misen lisäksi muun muassa korjausra-kentamiseen, asuntokannan ylläpitoon ja lainaehtoihin. Alalle tarvitaan pitkäjänteistä, 15-vuotista ohjelmaa − perspektiivin täytyy olla pidempi kuin nelivuotiset hallituskaudet.

Uuden hallituksen huomioitava asuminenViime syksynä toimintansa käyn-nistänyt KOVA ry on Parkkosen johdolla aloitellut toimintaansa tekemällä edunvalvontatyötä ja käynnistämällä jäsenrekrytointia.

Tärkeä tavoite tämän kevään aikana on tulevaan hallitusohjelmaan vaikut-taminen. Huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen muodostetaan uusi hallitus, ja KOVA pyrkii siihen, että sen hallitus-ohjelma olisi kohtuuhintaiselle asumi-selle mahdollisimman suotuisa.

Hallitusohjelmatavoitteissa KOVA muun muassa pyrkii saamaan kohtuu-hintaiselle vuokra-asuntotuotannolle tuotantotukia ja vaatii kasvukeskusten kuntia kaavoittamaan tontteja kysyntää vastaavasti. Lisäksi rakentamisen sääte-lyä pitäisi saada järkevämmäksi.

Tulevaisuuden tehtäviin kuuluu muun muassa jäsenhankinnan jat-kaminen muista asuntoyhtiöistä. KOVA haluaa koota kaikki kohtuu-hintaisen vuokra-asumisen toimi-

jat saman katon alle. − Näen kaikki vuokra-asuntoyhtiöt,

jotka eivät tavoittele voittoa eivätkä toimi sijoittajapohjalta, mahdollisina KOVA:n jäseninä. Esimerkiksi yleis-hyödylliset säätiöt ja yhtiöt sekä opis-kelija- ja nuorisoasuntoyhtiöt voisivat tulla kyseeseen. Suuri jäsenmäärä tuo lisää painoarvoa, Parkkonen kertoo. •

– Vuokra-asunnoissa asuu tavallisia suomalaisia, joille vuokra-asunto on pysyvä koti. Tämä asumismuoto kaipaa lisää arvostusta omistusasumisen rinnalle, toteaa Jouni Parkkonen KOVA ry:stä.

9

VAV10 VAV10

VAV Asunnot Oy:n rakennuttama Malminiityn erityisryhmien asumis- ja palvelukeskus otettiin käyttöön vuoden 2014 lopussa. Muun toiminnan

lisäksi keskus toimii Korsossa sijaitsevan Metsonkodin peruskorjauksen ja laajennuksen väistötilana vuoteen 2016 asti.

UUDET KOHTEET

Hoiva-asumisen pal-velupäällikkö Minna Lahnalampi-Lahtinen kertoo, että asumis- ja palvelukeskustarjoaa tehostettua asumispalve-

lua ja henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden. Hoiva-asumisen palvelut järjestää erilaisia asumisen ja hoivan vaihtoehtoja ikääntyneille, jotka eivät enää pärjää itsenäisesti kotona tai pal-velutalossa. Asukkaat valitaan Vantaan kaupungin vanhus- ja vammaispal-velujen määrittelemien perusteiden mukaan.

− Päätös tehostetun asumispalvelun myöntämisestä tehdään laaja-alaisen palvelutarpeen selvittämisen perusteella. Malminniittyyn muutti remontoitavasta Metsonkodista 48 asukasta, palvelun tuottaa kaupunki itse. Malminiityssä on vakituista henkilöstöä noin 30, ja kaikki-aan noin 50 henkilöä töissä.

Lahnalampi-Lahtisen mukaan Van-taan omissa ja ostopalvelukohteissa on hoiva-asumisen asukkaita tällä hetkellä noin 1100.

– Tarve kasvaa Vantaalla noin 50 pai-kan verran vuodessa. Kun Metsonkodin remontti valmistuu, on uusituissa tiloissa 80 asuinpaikkaa nykyisen 56 sijasta. Valoa ja modernia tekniikkaa

Malminiityn asumis- ja palvelukeskuk-sen ylihoitaja Nina Linja on tyytyväinen pari kuukautta toiminnassa olleen yksi-kön puitteisiin.

– Valoisat tilat ovat saaneet asukkail-ta ja henkilökunnalta hyvää palautetta. Ikkunapinta-alaa on paljon, ja suunnit-telussa on huomioitu myös vuoteissaan

Malminiityn asumis- ja palvelukeskus

avasi ovensa

Minna Lahnalampi-Lahtinen ja Nina Linja toteavat, että Malminiityn toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. – Tilojen valoisuus ilahduttaa meitä kaikkia.

TEKSTI: MIRKKA KORTELAINEN // KUVAT: TIMO PORTHAN

”Mottomme on, ettei ole yhtä vanhuutta. Ikääntyneen elämän

koko kaari, elämänkokemus ja taustat on huomioitava.”

paljon olevat asukkaat. He näkevät ikkunasta ulos myös sängyn tasolta.

Linjan mukaan Malminiityn käytä-villä on parkettijäljitelmä, materiaali, jonka kitkapinnoite estää liukastumisia.

Lahnalampi-Lahtisen mukaan yhteiset tilat ovat avarat ja mahdol-lisuus yhteisöllisyyteen korostuu enemmän kuin Metsonkodissa.

– Metsonkodissa toimittiin hoi-tohenkilöstön kanssa seitsemän asukkaan pienryhmätiloissa. Nyt yhden käytävän varrella on 12 asuk-kaan huoneet, ja käytävän toisessa päässä asukkaita on saman verran.

Yksilölliset tarpeet huomioidaanTalon keskiössä on päiväsali, joka toimii kokoontumis- ja ohjelmapaik-kana. Lisäksi liikuntasali ja erilaiset toimintapisteet tuovat viikko-ohjelman mukaisesti virikkeitä.

Myös avarat terassit lasituksineen antavat lisätilaa. Lahnalampi-Lahtinen ja Linja odottavat alkavaa kevättä ja terassien kalustamista, viheristutuksia sekä mahdollisia hyötykasveja, joista on varmasti iloa asukkaille ja henkilös-tölle.

He kiteyttävät, että Malminiityssä ollaan ”yhtä kotia” yksilölliset tarpeet huomioiden.

Uusin tekniikka on palvelukeskuk-sessa käytössä erityisesti muistisairaat huomioiden. Nina Linja sanoo, että Vivago-hyvinvointiranneke toimii monipuolisesti.

– Ranneketta painamalla voidaan kutsua hoitaja. Ranneke rekisteröi myös

VAV 11VAV 11

Asukas Anssi Pekkanen viihtyy Malminiityssä asuttuaan kaksi vuotta Metsonkodissa. – Olisi mukavaa saada enemmän juttuseuraa ja vaikkapa ulkoilun tueksi mukavia ihmisiä.

Malminiityn asukas Anssi Pekkanen esittelee valoisan huoneensa.

− Vaikka huoneeni numero on 13, niin ei se niin kovin huono-onninen ole. Huone on valoisa ja näkymät ovat hyvät.

Pekkanen on asunut Metsonkodissa pari vuotta ja sanoo asettuneensa nyt taloksi Malminiittyyn ihan hyvillä mielin.

− Kuuntelen mielelläni klassista mu-siikkia ja kuntoilen Motomed-laitteella, kertoo 73-vuotias Pekkanen.

Hän antaa lämpimät kiitokset omahoitaja Tuulalle, joka on kutonut Pekkaselle lämpimät villasukat.

− Halvaannuin toispuoleisesti muu-tama vuosi sitten ja liikkuminen on sen takia rajoittunutta. Kaipaisin arjen iloksi myös enemmän mukavaa juttuseuraa ”äijäporukasta” ja ulkoiluseuraa.

Pekkanen kehuu myös monipuolista hoitajakutsuranneketta. Huumoriakin miehellä on runsaasti.

− Tosin onhan tuo ranneke sellainen

vakoilulaite, joka kertoo jopa senkin, että nukutaanko täällä.

Vapaaehtoiset avustajat ovat käyneet sekä Metsonkodissa että Malminiityssä, mutta uusia vapaaehtoisia tarvitaan esimerkiksi avuksi ulkoiluun, lähikaup-pareissuihin tai muuten vaan arjen iloksi ja juttukaveriksi.

− Sauna täällä on erinomainen ja olenkin saunonut melkoisen ahkerasti. Ulkona kävisin mieluusti enemmänkin. Vaikka olen melkoisen kranttu, niin ruoka täällä on ihan hyvää, vaikka en herkkuani eli paistettua maksaa ole vielä saanutkaan.

Pekkanen jatkaa, että myös ruotsin ja saksan kielen taitoja olisi mukava verestää eloisan keskustelukumppanin kanssa. Vaikka omaiset kävisivät kuinka tiiviisti katsomassa, jää arkeen kuitenkin luppoaikaa ystäville ja hyville naapu-reille.

"Olen asettunut taloksi hyvillä mielin"

Malminiityn asumis- ja palvelukeskus valmistui joulukuussa 2014. Valoisat ja avarat tilat sijaitsevat alueen keskiössä. Alueen asukkaat voivat tulla aterioimaan klo 11:n ja 14:n välillä. Maksaa voi käteisellä ja kortilla tai Vantaan kaupunkikortilla.

NAURURYPPYJÄMalminiityn ja Vantaan muiden vanhuspalvelujen asumisyksiköiden viikko-ohjelmasta kirjoittavat viriketoiminnan ohjaajat Naururyppyjä-blogiin, jota voi lukea osoitteessa:naururyppyja.blogspot.fi

VAV:n kymmenestuhannes asunto valmistui

Joulukuun 2014 lopulla saavutettiin eräs virstanpylväs, kun Malminiityn uusi asumis- ja palvelukeskus valmistui osoitteeseen Uusiniityntie 3. Tähän taloon nimittäin valmistui myös VAV:n kymmenestuhannes asunto. Pal-velukeskuksen asuinhuoneistot ovat toki toiminnallisesti erilaisia kuin VAV:n tavanomaiset vuokra-asunnot, mutta ihmisten koteja ne ovat yhtä lailla.

VAV juhlisti pyöreän luvun saavuttamista viemällä Uu-siniityntie 3:een tupaantuliaislahjoja. Palvelukeskuksen kahden osaston saunoihin saatiin uudet ja ekologiset saunakiulut sekä löylykauhat, joiden lisäksi kummallekin osastolle lahjoitettiin vielä lämpimät torkkupeitot.

Malminiityn henkilökunta otti lahjat iloisesti vastaan, ja esitteli sen jälkeen VAV:n väelle uuden palveluta-lon teknologisia innovaatioita. Samalla he antoivat jo ehdotuksia ja ideoita seuraavaa suunnitteilla olevaa VAV:n palvelutaloa varten. 10 000 asunnon virstanpyl-vään saavuttaminen ei tietenkään tarkoita, että VAV jäisi lepäämään laakereilleen, vaan uusien palveluasuntojen lisäksi yhtiö aikoo lähivuosina rakennuttaa useita tavalli-sia asuintaloja eri puolille Vantaa.

asukkaan yöunet ja valveilla olon. Hoitaja saa asukkaan liikehdinnästä tiedon puhe-limeensa. Vierailulla olevat omaiset taas näkevät yhteisissä tiloissa olevilta näytöiltä asukkaan omahoitajan sijainnin. Eli kyseessä on monipuolinen seuranta- ja informaatio-ranneke, jolla voidaan analysoida monin tavoin asukkaan päivän kulkua.

Kohtaamisten kotiLahnalampi-Lahtinen kertoo, että Malmi-niityssä tehdään tiivistä ja hyvää yhteistyötä vammaispalvelujen kanssa. Vammaisia henkilöitä on runsaasti myös töissä Malmi-niityssä.

− Alueen asukkaat voivat myös tulla ruokailemaan Malminiittyyn päivisin kello 10-14. Aterian voi maksaa joko Vantaan kaupunkikortilla, käteisellä tai maksukor-tilla. Talon tiloja voivat alueen järjestöt ja seurat kysyä myös iltakäyttöön. Eli meillä on monenlaista vuorovaikutusta. Hiljattain esimerkiksi Tikkurilan lukiosta saimme vieraaksi vanhojen päivän tanssijat.

Malminiityn ja Vantaan muiden vanhus-palvelujen asumisyksiköiden viikko-ohjel-masta kirjoittavat viriketoiminnan ohjaajat Naururyppyjä-blogiin. Tapahtumista on myös mukavaa kuvamateriaalia sekä asuk-kaille että omaisille katsottavaksi. Tulossa on myös langaton verkko, joka mahdollistaa ”skypettelyn” ja asukkaiden henkilökohtais-ten tietokoneiden käytön. •

Malminiityn henkilökunta otti VAV:n lahjat ilolla vastaan. Kuvassa vasemmalta oikealle osastonhoitaja Marja Osenius, Nina Linja, Minna Lahnalampi-Lahtinen sekä VAV:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski ja tiedottaja Tuomas Alho.

Myös saunatiloissa on otettu huomioon esteetön liikkuminen.

VAV12

VAV 13

Kolme uutta taloa valmistuu kesällä – asuntoja voi nyt hakea

Ympäristöystävällinen Opaali-kerrostalo nousee Ki-vistöön, osoitteeseen Lipputie 14. Opaalin arvioitu valmistumispäivä on 26.5. Talon 87 vuokrakodista voi tällä hetkellä hakea 72:ta, joihin voi muuttaa heti talon valmistuttua. Loput 15 asuntoa ovat talon C-portaassa, joka on esillä Vantaan asuntomessuilla kesällä 2015. Nämä 15 asuntoa tulevat hakuun myö-hemmin kesällä, ja niihin muutetaan alkusyksystä messujen päättymisen jälkeen. Lisätietoa talosta ja sen asunnoista löydät VAV:n kotisivuilta sekä Opaalin omilta sivuilta:

www.vav.fi /opaali ja opaalitalo.fi

Hämevaaraan, osoitteeseen Hämeenkyläntie 77, valmistuu kesällä 2015 kaksirakennuksinen kerros-talokohde. Talon arvioitu valmistumispäivä on 30.6. Talosta tulee haettavaksi yhteensä 61 vuokrakotia, joita voi hakea 6.3. alkaen. Hämeenkyläntie 77:n arvioitu valmistumispäivä on 30.6. Lisätietoa talosta ja sen asunnoista voit lukea VAV:n kotisivuilta:

www.vav.fi /hameenkylantie77

Niin ikään kesällä 2015 valmistuu Jänönhäntä 1, joka nousee Koivuhaan kaupunginosaan. Yksirakennuk-sisen kerrostalon arvioitu valmistumispäivä on 30.6. Talosta tulee haettavaksi 48 vuokrakotia, joiden ha-kuaika alkaa 13.3. Jänönhännästä ja sen asunnoista löytyy lisätietoa VAV:n kotisivuilta:

www.vav.fi /janonhanta1

Kesällä 2015 VAV:lle valmistuu kolme uutta ja kodikasta vuokrakerrostaloa. Ensimmäisenä valmistuu Opaali-talo toukokuussa Kivistöön, ja sen jälkeen kesäkuussa kerrostalokohteet Hämevaaraan ja Koivuhakaan. Kaikkien kolmen talon asuntoja voi hakea maaliskuussa.

Kaikkien kolmen uuden talon asuntoja voi hakea normaalilla asuntohakemuksella, joka löytyy VAV:n kotisivuilta osoitteesta www.vav.fi . Valitse hakemuksen kaupungin-osaluettelosta sopiva kaupunginosa (Kivistö, Hämevaara tai Koivuhaka) ja klikkaa kohtaa Suorita kohdehaku, niin voit hakea uusien talo-jen asuntoja. Samalla hakemuksella voit hakea asuntoja myös muista VAV:n vuokrataloista.Jos sinulla ei ole mahdollista käyttää internetiä, VAV:n toimistolla (Veturikuja 7) voi myös täyttää sähköisen tai paperisen asuntohakemuksen.

Opaali sijaitsee Kivistössä.

Hämevaaraan valmistuu Hämeenkyläntie 77.

Jänönhäntä 1 nousee Koivuhakaan.

VAV14 VAV14

VAV rakennuttaa Vantaalle jatkuvasti uusia

vuokrataloja. Kävimme kolmessa viime aikoina

valmistuneessa kohteessa jututtamassa asukkaita ja

kysymässä, miltä elämä uudessa kodissa maistuu.

Onnea uudessakodissa

VAV14

MEIDÄN TALOSSA

TEKSTI JA KUVAT: TERHI PÄÄSKYLÄ-MALMSTRÖM

– Värit tarttuivat mukaani aurinkoisesta Kreikasta, itsekin kirkkaaseen punaiseen ja leopardikuvioon pukeutunut Ritva Karttunen sanoo.

K un Ritva Karttunen har-kitsi Kreikan-vuosiensa jälkeen paluumuuttoa Suomeen, oli VAV:n vuokra-asunnolla päätök-sessä suuri rooli.

– Päätin, että jos saan asunnon, muutan takaisin Vantaalle.

Nyt Karttunen on asunut jo yli puo-li vuotta Husbackankujalla Kaivok-selassa, eikä voisi olla tyytyväisempi. Uuden kerrostalon toimiva kaksio avokeittiöineen ja lasitettuine par-vekkeineen on täydellinen koti yksin asuvalle, aktiiviselle eläkeläiselle. 55-neliöisen asunnon tyylikkään valkoista, pelkistettyä yleisilmettä piristävät tarkoin harkitut värikkäät yksityiskohdat.

Husbackankuja sijaitsee Kaivokselassa.

VAV 15

Husbackankuja 1• Kaupunginosa: Kaivoksela• Valmistumisajankohta: kesäkuu 2014• Asuinhuoneistoja: 66

Talossa toimii myös Vantaan vammaispalvelujen yksikkö, ja osa asunnoista on varattu kehitysvammaisilla.Toiminnanohjaaja Rebecca Ahava (vas.) ja muut käenkukkalaiset tykkäävät uusista tiloistaan.

parikymppinen, vanhin yli 70-vuotias. Taidamme olla poikkeuksellisen ak-tiivisia, sillä olemme ehtineet kokoon-tua jo useasti ja muun muassa laatia hyödyllisiä ohjeistuksia talon käytän-nöistä. Pidämme myös tiivistä yhteyttä kaikkiin kiinteistöstä huolehtiviin osapuoliin, VAV:sta isännöitsijään sekä huolto- ja pysäköintiyhtiöihin.Erityisen iloinen Karttunen on talossa vallitsevasta positiivista yhteishenges-tä.

– En ymmärrä sitä kielteisyyden kierrettä, jolla asioita Suomessa mo-nesti hoidetaan. Ehkä huomaan sen paremmin siksi, että olen uusi näissä VAV-kuvioissa, hän pohtii.

– On tärkeää, että talossamme on myönteisellä puhurilla toimiva asukastoimikunta, joka on valmis

Myös talon yhteiset tilat hohta-vat uutuuttaan. Energiaa säästävät hämäräkytkimet tunnistavat käytä-villä liikkujan ja huoneistokohtaisissa varastoissa riittää neliöitä. Täydelli-sesti varustellun pesutuvan nähtyään Karttunen oli valmis luopumaan jopa omasta pyykinpesukoneestaan.

Lähin kauppa löytyy lyhyen kävely-matkan päästä ja lenkki palveluja pur-suavaan kauppakeskus Myyrmanniin käy päivän hyötyliikunnasta. Tyttären perheen luo Tikkurilaan pääsee käte-västi julkisilla.

– Myönnettävä on, että suhtauduin vuokra-asumiseen aluksi epäillen, mutta tässä talossa ennakkoluulot ovat osoittautuneet vääriksi. Paremmin ei voisi olla!

Asukastoimikunta vei mukanaanTalon asukaskokoukseen Karttunen osallistui ensi kertaa silkasta mielen-kiinnosta. Se oli kuitenkin varmaa, että yhteisiä asioita hoitamaan hän ei ryhtyisi.

Kokouksesta palasi kotiinsa uuni-tuore asukastoimikunnan varaluotta-mushenkilö.

– Muutaman viikon päästä varsinai-nen luottamushenkilö joutui työkii-reiden vuoksi luopumaan toimestaan, joten löysin itseni hänen tilaltaan. Viimeisimmässä asukaskokouksessa minut valittiin luottamushenkilöksi jo uudelleen, joten näin siinä kävi! Karttunen nauraa ja toteaa nauttivan-sa talon asioiden hoitamisesta.

– Asukastoimikunnassamme on kahdeksan jäsentä, joista nuorin on

VAV16 VAV16

Kohtuuhintaisesti vuokralla Varsinais-Suomesta Italian kautta Vantaalle mutkitellut Jori Palomäki on haastatteluhetkellä asunut uudessa ko-dissaan kuukauden päivät. Vuosi sitten pääkaupunkiseudulle töiden perässä muuttanut Palomäki asui ensimmäiset kuukaudet huoneistohotellissa, mutta kun työpaikka vakiintui, tuli asunnon hankinta ajankohtaiseksi.

– Omistusasuntojen hinnat ovat pilvissä, joten päädyin kohtuuhintaiseen vuokrakotiin. Raumalla sijaitsevan omis-tusasuntoni hinnalla ei saa pääkaupunki-seudulta oikein mitään, Palomäki kertoo laskeneensa.

– Nyt vanha Rauman-koti on vuok-ralla ja vuokratulot kattavat asumiseni Vantaalla.

Hämeenkylässä sijaitseva kerrosta-lo valmistui tammikuussa, ja asukkaat pääsivät muuttamaan uusiin koteihinsa tammi-helmikuun vaihteessa.

– Muuttopäivänä pihalla ja rappukäy-tävissä oli kuhinaa. Hissikin oli koko ajan varattu. Itse toin huonekalut onneksi vas-ta vähän myöhemmin, Palomäki toteaa.

– Olen muuttanut elämäni aikana niin monta kertaa, että tavaramäärä on muutenkin mennyt aika minimiin.

Uuden asunnon parhaina puolina Palomäki pitää siisteyttä ja puhtautta.

Lehtikallio 2• Kaupunginosa: Hämeenkylä• Valmistumisajankohta: tammikuu 2015• Asuinhuoneistoja: 67

– Talossa on myös nykyaikaiset tie-toliikennekaapeloinnit ja paljon säily-tystilaa sekä asunnossa että yhteisissä tiloissa. Olen aina ollut sitä mieltä, että paras asunto on upouusi tai sitten reilusti vanha.

50-neliöinen kaksio sopii yksin asuvan Palomäen tarpeisiin erinomaisesti. Palvelutkin ovat lähellä: kauppa sijaitsee vajaan kilometrin päässä, eikä Pähkinä-rinteen liikekeskukseenkaan ole pitkä matka.

Töihin Espooseen konetekniikan suunnittelija ajaa omalla autollaan, mutta on huomannut, että julkisillakin pääsisi perille suhteellisen kätevästi.

– Muutaman kerran olen mennyt bus-silla myös Helsingin keskustaan. Matka kestää 40 minuuttia, eikä vaihtoja tarvita.

Talon pesutupaa ja saunaa Palomäki ei vielä ole ehtinyt kokeilla, mutta lähi-seudun latuverkosto saa urheilulliselta mieheltä kiitosta.

– Tosin tänä vuonna olen päässyt hiihtämään vain kahdesti. Huomenna olen sen sijaan menossa vähän matkan päähän Malminkartanon täyttömäelle kokeilemaan porrastreeniä.

– Talossa on nykyaikaiset tietoliikennekaa-peloinnit ja paljon säilytystilaa sekä asun-noissa että yhteisissä tiloissa, Raumalta Vantaalle muuttanut Jori Palomäki kertoo.

VAV 1717

Rajatie 5a• Kaupunginosa: Vaarala• Valmistumisajankohta: marraskuu 2014• Asuinhuoneistoja: 37

Koti uudesta luhtitalostaTiina Vauhkonen perheineen sai marras-joulukuun vaihteessa uuden kodin VAV:n Vaaralassa sijaitsevasta luhtitalosta. – Asuimme ennen asumisoikeusasun-nossa, mutta se alkoi tuntua liian kalliilta. Kun näin tämän talon tulevan hakuun, päätin kokeilla. Hetkeäkään en ole katu-nut, Vauhkonen sanoo tyytyväisenä.

Muutto rivitalosta Rajatien luhtitaloon oli kivuton.

– Asumme nyt toisessa kerrokses-sa, mutta meillä on jättisuuri lasitettu parveke. Tunne on edelleen aivan kuin rivitalossa.

72-neliöisen kolmion myötä asunnon huoneluku putosi yhdellä, mutta äiti, kaksi teini-ikäistä tytärtä ja kääpiövil-lakoira ovat löytäneet omat paikkansa uudessa kodissa.

– Asumme ensimmäistä kertaa vastavalmistuneessa talossa. Kaikki on puhdasta, uutta ja modernia. Lattiala-minaatit ovat ihanat ja keittiön kodinko-

viemään asioita keskustelemalla ja kehitysehdotuksia tekemällä eteenpäin ja jolla on halu pitää yhteinen talomme kunnossa.

Monimuotoista asumista Karttusen kotitalon 66 asunnosta 20 on korvamerkittyjä erityisasuntoja it-senäisesti asuville kehitysvammaisille. He saavat tukea säännöllisesti kylässä käyviltä ohjaajiltaan.

Katutason liiketiloissa toimii myös Vantaan vammaispalvelujen käsityö-verstas ja putiikki Käenkukka, jossa

järjestetään päivätoimintaa 18 kehi-tysvammaiselle. Osa heistä on talon väkeä, osa tulee taksilla jopa toiselta puolelta kaupunkia.

– Virallisia avajaisia emme ole vielä järjestäneet, mutta meiltä voi jo nyt ostaa itse suunnittelemiamme ja toteuttamiamme tekstiilejä, Käenku-kan toiminnanohjaaja Rebecca Ahava kertoo.

– Materiaalit saadaan pääosin vanhoista varastoista, lahjoituksista ja kierrätysmateriaaleista. Putiikinpito puolestaan mahdollistaa kaupankäyn-

nin harjoittelun. Käenkukka on tuttu paikka myös

Ritva Karttuselle, jonka mukaan talon monimuotoisuus on arvokas asia.

– Olen aina ajatellut, että ihmis-ten erilaisuus on rikkautta. Nimien perusteella talossamme asuu myös mo-nenlaisista etnisistä taustoista tulevia ihmisiä. Kaikkia naapureita en vielä ole ehtinyt tavata, mutta toivottavasti tutustumme viimeistään kevään piha-tapahtumassa! •

Talossa toimii myös Vantaan vammaispalvelujen käsityöverstas ja putiikki Käenkukka.

Luhtitalon portaikon yleisilme on värikäs

ja valoisa.

neet käyttämättömät. Muuttosiivouksis-sakin pääsi todella helpolla, Vauhkonen toteaa.

Uuden saunan löylyistä nautitaan saunavuorossa ja pyykkituvan koneet varataan kätevästi sähköavaimen avulla. Kiitosta saavat myös turvalliset pyöräteli-neet sekä huolellisesti viimeistelty piha.

– Piha näyttää jo nyt todella kauniilta, joten odotan mielenkiinnolla kevättä.

Talon sijainti on Vauhkosen mukaan mainio. Tyttöjen koulut ovat lähellä ja bussilla pääsee helposti töihin myös toiselle puolelle Vantaata. Lähimpään kauppaan on kävelymatka, ja bussireitin varrelta löytyy runsaasti palveluja kau-poista terveysasemaan.

– Lähin postimme sijaitsee Tikkurilas-sa, mikä tuntui hankalalta, mutta onneksi lähipostinsa voi nykyään valita itse. Nyt pakettimme kulkevat Länsimäen Siwaan.

Rajatien kodista Vauhkonen ei näe lähivuosina muuttavansa.

– Tämä on ilman muuta pitkäaikainen koti. Tämä sijaitsee hyvällä paikalla ja tässä on edullista ja ihanaa olla!

Rakennukset ovat keskeinen osa suomalaista kansallisomaisuutta. Nykystandardeilla mitattuna tämän omaisuuden kunto on tyydyttävä. Korjausrakentamiselle on todellinen tarve ja tilaus.

Korjausrakentaminen ohittaa uudisrakentamisen

RAKENTAMINEN

Korjausrakentamisen vaihtelut ovat pienet verrattuna uudisrakentamiseen. Toimitilakorjausten määrä ei ole juuri kasvanut 2010-luvulla. Lähde: Tilastokeskus ja Forecon Oy

TEKSTI: HANNA OJANPÄÄ // KUVAT: FORECON

T   ilastokeskuksen mukaan talorakentamisen arvo Suomessa oli 22,4 miljar-dia euroa vuonna 2013. Korjausrakentamisen osuus summasta oli hieman yli

puolet, eli uudisrakentamista suurempi. Näin tulee olemaan jatkossakin.

– Uudisrakentaminen lähes puolittui vuoden 2008 fi nanssikriisin jälkeen, eikä näkyvissä ole nousua takaisin edeltä-välle tasolle. Olemme menossa kohti länsieurooppalaista, korjauspainotteista rakentamista, johtava asiantuntija Pekka Pajakkala Forecon Oy:stä selventää.

Yksi syy korjausrakentamisen kas-vulle on asuntorakentamisen huippu-vuosikymmenen tuotosten tuleminen korjausikään.

– 1970-luvulla rakennettiin kerros-

taloasuntoja enemmän kuin koskaan sitä ennen tai sen jälkeen. Kysyntä johti siihen, että esimerkiksi putket loppui-vat kesken ja niitä tuotiin ulkomailta. Laatu ei kuitenkaan aina ollut odotetun kaltaista. Myös elementtitekniikassa ja eristepaksuuksissa oli puutteita verrattu-na nykytietämykseen ja -vaatimuksiin. Niin putki- kuin muidenkin raskaampi-en remonttien määrä tulee kasvamaan reippaasti vielä seuraavan kymmenen vuoden ajan.

Toinen syy korjaustarpeeseen ovat asumisen muuttuneet standardit verrattuna neljänkymmenen vuoden takaiseen.

– Hissi, parveke – mielellään lasitettu –, huoneistosauna, wc- ja kylpytilojen määrä ja esteettömyys, julkisivumate-riaalit, energiatehokkuus ja asumisen

turvallisuuteen liittyvät tekijät, Pajakkala listaa korjauskohteita, jotka puuttuvat monista tuon ajan taloista.

Korjausvelka 30–50 miljardia euroaOsittain edellä mainittuihin seikkoi-hin viitaten korjausvelan – paljonko rakennuksiin olisi pitänyt investoi-da, jotta ne olisivat käytön kannalta hyvässä kunnossa – kokonaismääräksi on arvioitu 30–50 miljardia euroa. Pajakkala itsekin pitää teknologian tutkimuskeskus VTT:n asiantunti-joiden kanssa tekemäänsä arviota epämääräisenä.

– Arvio kattaa kaikki rakennukset, mutta ei kerro, mikä asuinrakennusten korjaustarve on. Summa ei myöskään ota huomioon rakennuksia, jotka ovat tai tulevat jäämään tyhjiksi. Täysin mahdotonta on myös erottaa raken-nuksia omistusmuodon perusteella, Pajakkala tietää.

Sen sijaan hän painottaa, että aika on nyt suotuisa korjausrakentamiselle. Heikosta taloudellisesta tilanteesta johtuen uudisrakentaminen on hiljais-ta, tekijöitä riittää eivätkä rakentami-sen hinnat ole nousussa. Myös raha on halpaa ja pankeissa riittää jaettavaa.

– Unohtamatta sitä, kuinka suuri työllistävä ja taloudellinen vaikutus korjausrakentamiselle on yhteiskun-nallisesti, Pajakkala jatkaa.

Vaikka korjausrakentamiselle on tilauksensa, jossain tilanteissa purka-minen on parempi vaihtoehto. Karkea arvio asunnoista, joita ei kannata korjata, liikkuu 100 000:n ja 150 000:n välillä.

– Nämä ovat asuntoja, jotka tulevat jäämään muuttotappioalueilla tyh-jilleen, eikä ostajaa tai vuokralaista

TALONRAKENTAMISEN VOLYYMI SUOMESSA 2000=100

18 VAV

välttämättä saada, vaikka asuntoja korjattaisiinkin, Pajakkala tietää.

Esimerkkinä onnistuneesta purku-päätöksestä hän mainitsee Helsingin Jakomäen.

– Puretut talot olivat huonokuntoi-sia ja niiden energiankulutus korkeaa. Rakentamalla uudentyyppistä asu-mista koko miljöö saa uuden ilmeen ja asuinalueen brändi tarvitsemansa kohotuksen. Uskon, että metron laaje-tessa myös monet muut lähiöt tulevat saman purku- ja uudistamiskysymyk-sen äärelle.

Katse pidemmällePekka Pajakkalalla on tietämystä suo-malaisesta rakennuskannasta jo vuo-sikymmeniä: ensin VTT:llä ja vuoden 2014 alusta rakentamisen ennakointiin erikoistuneessa Forecon Oy:ssä. Vuosien varrella hän on ollut jäsenenä korjaus-rakentamisen kansallisessa strategiaryh-mässä ja häntä on kuultu asiantuntijana asunto- ja viestintäministeri Pia Viitasen asettamassa Remonttiryhmässä. Lisäksi Pajakkala on toiminut Rakennukset-ryhmän puheenjohtajana useammal-lakin kierroksella kansallisessa ROTI-hankkeessa. Jälkimmäisen yksi tehtävä on raportoida rakennetun omaisuuden tilasta ja tarvittavista toimenpiteis-tä päättäjille kahden vuoden välein. uusimpien ROTI 2015 -tietojen mukaan suomalaisen rakennuskannan arvosana on tyydyttävä seitsemän. Kerros- ja rivi-talojen osalta arvosana kohoaa plussan verran.

– Kansalaisten arvio on samaa luok-kaa, jopa parempi. Oman kodin kuntoa voi olla vaikea arvioida, kun asumisen perusasiat ovat pääosin kunnossa. Asiantuntijat katsovat asiaa eri näkö-kulmasta ja pidemmällä aikajanalla, Pajakkala tietää.

Uusi asunto-osakeyhtiölaki velvoittaa taloyhtiötä tekemään viiden vuoden korjaussuunnitelman. Pajakkalan mie-lestä ajanjakson pitäisi olla kymmenen vuotta.

– Korjausrakentamisen aloittamista

venytetään helposti liian pitkälle, jolloin asuntojen kunto ja arvo pääsevät laske-maan, riskit esimerkiksi vesivaurioihin kasvavat ja samalla korjauskustannukset nousevat, hän toteaa. – Meidän tulee kunnioittaa olemassa olevaa rakennus-omaisuutta ja luoda sellaiset prosessit, että asumisen kehittämiseen liittyvät haasteet pystytään hoitamaan hyvin.

Vuokratalojen eduksi Pajakkala mainitsee omistamisen ammattimaisuu-den. Rahoitustaustasta johtuen kor-jausrakentaminen on myös mahdollista tehdä laajemmassa mittakaavassa kuin asunto-osakeyhtiössä. Tietty maltillisuus on kuitenkin suotavaa.

– Kallis remontti näkyy vuokrissa. Riskinä voi olla, että nykyiset asukkaat eivät pysty tai ole valmiita maksamaan korkeampaa vuokraa, ja asunto jääkin tyhjilleen. Silloin tilanne ei palvele ketään.

Vaikuttaminen johtaa tuloksiin-Pajakkala muistuttaa, että korjausra-kentaminen on kiinnostava aihe myös kevään eduskuntavaaleja silmällä pitäen. Hänellä tulee mieleen muuta-mia seikkoja, jotka tulisi ottaa huomi-oon tulevissa hallitusneuvotteluissa.

– Kotitalousvähennys tulisi saada kaikille asumismuodoille yhtäläisek-si; tällä hetkellä kotitalousvähennys suosii omakotitaloasumista. Asunnon

sisäisissä remonteissa tilanne on sama asumismuodoista riippumatta, mut-ta esimerkiksi lämmitysjärjestelmän muuttamisessa edun voi hyödyntää vain omakotitalon omistaja. Tämä johtaa seuraavaan dilemmaan: rakennukset aiheuttavat jopa 40 prosenttia Suomen päästöistä, mutta nykyinen järjestelmä ei ole omistajille riittävän houkutteleva investoimaan ympäristöystävällisempiin vaihtoehtoihin.

Pajakkala itse asuu vuonna 1964 valmistuneessa kerrostalossa. Taloyh-tiön hallituksen puheenjohtajana hän on luotsannut taloyhtiön korjausremontin, missä on uusittu putket, sähköt, sisätilat ja rappukäytävät.

– Seuraavaksi vuorossa on julkisivu-, parveke- ja kattoremontti. Merkittävän osan rahoitusta saamme myymällä yksikerroksisen liikesiiven kilpailun perusteella rakennusliikkeelle, Pajakkala kertoo. – Omiin kokemuksiin viitaten uskallan sanoa, että korjausremontista selviää kyllä, kun tiedottaminen asuk-kaille on kunnossa ja tarkat aikataulut asunnon vesi- ja viemärikatkoista sekä mahdollisten väistötilojen tarve on tiedossa riittävän ajoissa. Kasvaneen korjausrakentamisen myötä remon-tin tekijät osaavat aiempaa paremmin huomioida asukkaiden tarpeet. ”Tulee ihan ikävä remonttimiehiä" -kommentti asukkailta oli tästä hyvä tunnustus. •

Forecon Oyon perustettu vuonna 2013. Yritys tutkii ja tuottaa rakentamisen mark-kinainformaatiota, suhdannetietoa, asiantuntija-analyyseja sekä ennakoi muutoksia rakennus- ja kiinteis-töalan toimijoille päätöksentekoa varten.

– Asuntorakentamisen huippuvuosikymmenen rakennukset ovat nyt tulleet korjausikään, johtava neuvonantaja Pekka Pajakkala, Foreconista sanoo.

VAV 19

VAV20

VAV järjesti 25.2. perinteisen tilinpäätösillan, jossa talojen luottamushenkilöille kerrottiin yhtiön vuoden 2014 tilinpäätöksen keskeisistä luvuista sekä tulevaisuuden taloudellisista näkymistä. Tilinpäätöksen perusteella voitiin todeta yhtiön tilanteen pysyneen edellisten vuosien tapaan vakaana. Kiinteistöjen peruskorjausten kasvava tarve aiheuttaa kuitenkin suuria paineita VAV:n taloudelle, ja näihin paineisiin tulee yhtiön varautua kaikin keinoin.

VAV:n taloudessa ei suuria muutoksia – yhtiön pitää kuitenkin varautua tuleviin korjauksiin

VAV TIEDOTTAA

TEKSTI: TUOMAS ALHO

V aikka VAV:n talousluvuis-sa ei ollut yleisesti ottaen merkittäviä heilahteluja edellisvuosiin nähden, pääsi yhtiön talous-päällikkö Liisa Kälvälä

kertomaan luottamushenkilöille myös muutamasta positiivisesta kehitysku-lusta. Vuokrasaamisten osuus vuokrista putosi viime vuonna 0,93 prosenttiin vuoden 2013 1,06 prosentista, eli VAV:n asukkailta oli jäänyt vähemmän rästiin maksamattomia vuokria.

Myös vuokrasaatavien vuoksi tehty-jen haasteiden määrä oli pudonnut 15 prosenttia vuodesta 2013. Vuonna 2014 vain 5 prosenttia kaikista haasteista johti vuokralaisen häätöön, ja tässäkin oli sel-keää parannusta edellisvuoteen, jolloin

vastaava osuus oli 10 prosenttia. VAV pyrkiikin aktiivisesti siihen, että maksa-mattomat vuokrat eivät johtaisi häätöön vaan rästien maksamisesta saataisiin sovittua vuokralaisen kanssa.

Liisa Kälvälä korosti myös, miten olennaista on että VAV:n vuokratalokoh-teilta kerätään määrärahaa tulevia korja-uksia varten. Vaikka jonkin vuokratalon asukkaista voi tuntua epäoikeudenmu-kaiselta, että sen vuokrissa kerättyjä rajoja käytetään jonkin toisen talon pts-korjaukseen, tulevat korjaukset aina lopulta eteen jokaisessa talossa, ja silloin kukin talo saa oman osuutensa yhtei-sistä korjausrahoista. ("Pts" on lyhenne sanoista pitkän tähtäimen suunnitelma.)

VAV:n kiinteistöpäällikkö Jukka Aalto esitteli tilinpäätösillan osallistujille

syitä siihen, miksi korjausrahaa tarvi-taan ja miksi pts-korjausten mukaan tuomat taloudelliset paineet ovat kovat. Merkittävä osa VAV:n asunnoista on rakennettu 1990-luvun alkupuoliskon laskukauden aikana, jolloin raken-taminen oli edullista. Kun keskeiset pts-korjaukset asuinkiinteistöissä pitää yleensä tehdä 20–30 vuoden välein, on seurauksena se, että 1990-luvun talot ovat juuri nyt korjausten edessä. Kuiten-kaan kaikkia niitä ei voi korjata yhdessä rysäyksessä, koska korjauslainat eivät saa nostaa VAV:n asuntojen vuokria kohtuuttoman korkeiksi.

Jotta peruskorjauksia ei jouduttaisi tekemään kaikkialla yhtä aikaa, tulee niiden tekemisjärjestystä priorisoida. Jukka Aalto kertoi, miten VAV:n tekni-sen puolen työntekijät tekevät tarkkoja arvioita talojen eri rakenneosien elin-kaarista. Kun elinkaaren arvioitu loppu on parin vuoden päässä, he kiertävät kartoittamassa kyseisen talon ja talon osien kuntoa ja arvioivat, tuleeko niihin jo tehdä korjauksia vai ovatko ne vielä niin hyvässä kunnossa, että korjauksia voidaan siirtää arvioitua pidemmälle. Tällaisen priorisointijärjestelmän kautta päästään siihen, että eniten korjausta tarvitsevat talot ja niiden osat korjataan ensimmäisenä ja paremmassa kunnossa olevat vasta myöhemmin.

Priorisoinnista huolimatta perus-korjaukset aiheuttavat lähivuosina VAV:n taloudelle merkittäviä paineita. VAV:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski korostikin luottamushenkilöille sitä, että korjauksia ei voi toteuttaa pelkällä lai-narahalla, vaan VAV:n tulee myös kerätä erilaisin keinoin omia varoja korjausten rahoittamiseen. •

Vuonna 2014 VAV:n asuntojen keskimääräinen neliövuokra oli 11,45 €/m²/kk. Kuviossa näkyy, mikä oli eri hoitokulujen osuus neliövuokrasta VAV:n arava- ja korkotukirahoite-tuissa kiinteistöissä. Ylivoimaisesti suurimman osan hoitokuluista veivät kiinteistökorja-ukset. Hoitokulujen lisäksi vuokra koostuu pääomakuluista, joiden osuus vuokrista oli 47,5 % vuonna 2014.

VAV 21

Opaali-taloa tehdään turvallisestiVantaan asuntomessuille valmistuvaa VAV:n Opaali-kerrostaloa rakennetaan Kivistössä hyvää tahtia. Talon raken-nustyöt ovat sujuneet ilman suurempia pulmia. Hyvin tehdyssä rakennustyössä pidetään turvallisuudesta tarkasti huol-ta, ja näin on asia myös taloa rakentavan NCC:n työmaalla.

Opaali-talon työmaalla työturvalli-suuteen on kiinnitetty monin tavoin eri-tyishuomiota. Esimerkiksi Opaalin kahta rakennusta yhdistävä yläportti tehdään valmiiksi maan tasolla ja nostetaan vasta sitten ylös. Työmaan kaiteisiin on kiinnitetty erityistä huomiota, ja niitä on myös vaihdettu, jottei ole mitään riskiä niiden irtoamisesta.

Myös talon sisätiloissa on turvallisuus otettu huomioon monin tavoin. Kes-kuspölynimurit tekevät työympäristöstä mahdollisimman pölytöntä, ja turval-linen liikkuminen sisätiloissa on taattu muun muassa vetämällä sähköjohdot katon kautta sekä ottamalla hissit käyt-töön jo rakennusaikana.

NCC pitää turvallisuudesta tarkkaa huolta: jokainen uusi työntekijä pe-

TEKSTI: TUOMAS ALHO // KUVAT: HENRIK KETTUNEN

– Lähtökohtaisesti turvallisuus on asenteesta kiinni, työsuojeluvaltuutettu Jouni Kärki toteaa.

Opaalin julkisivu valmistuu.

rehdytetään ennen töiden alkamista turvallisuusasioihin, ja niitä käydään työmaalla läpi joka viikko. Rakennus-työntekijöiden puolelta turvallisuutta tarkkailee työsuojeluvaltuutettu Jouni Kärki, joka on ollut samassa luotta-mustehtävässä jo monella aiemmalla työmaalla.

– Tällä työmaalla ei ole ollut isompia ongelmia, toteaa Kärki. Hänen mu-kaansa joihinkin pienempiin epäkohtiin on pitänyt muutaman kerran puuttua, mutta yleisesti ottaen turvallisuusasi-at ovat Opaalin työmaalla sujuneet hienosti.

– Tänä päivänä myös aliurakoitsi-joilta pitää vaatia, että noudatetaan yhteisiä määräyksiä, samalla lailla kuin NCC:n omilta työntekijöiltä, Jouni Kärki kertoo.

– Jos työmaalle tulee sellaisia kave-reita, jotka eivät heti tiedä mitä tehdä, minä opastan miten se tehdään turvalli-sesti, Kärki jatkaa.

– Lähtökohtaisesti turvallisuus on asenteesta kiinni.

Tutustu asuntomessuille valmistuvaan ympäristöys-tävälliseen Opaali-taloon

sen kotisivuilla: opaalitalo.fi

VAV22

VAV:n hallituksen asukasjäsenet sekä asukastilintarkastaja valitaan keväällä

ASUKASJÄSENTEN VALINTAToukokuun vaalikokouksessa valitaan VAV Asunnot Oy:n hallitukseen kaksi jä-sentä ja heille kaksi varajäsentä. Hallitus ohjaa päätöksillään yhtiön toimintaa, ja valitut kaksi jäsentä edustavat siinä VAV:n asukkaita.

Vaaliehdokkaat valitaan niin, että kul-takin VAV:n kahdeltatoista suuralueelta (YTE-alueelta) on korkeintaan neljä henkilöä ehdolla hallitukseen. Alkuvuo-desta VAV:n kohteissa pidetyt asukas-kokoukset ovat voineet esittää korkein-taan kahta henkilöä VAV:n hallitukseen. Jos näiden esitysten perusteella joltain VAV:n suuralueesta löytyy enemmän kuin neljä ehdokasta hallitukseen, henkilölista lähetetään alueellisen yhteistyöelimen (YTE) kokoukseen. YTE-kokous valitsee näistä ehdolla olevista neljä, jotka ovat siis YTE-alueen viralliset ehdokkaat.

YTE-kokousten jälkeen esitetyt ehdokkaat listataan ja lista toimitetaan

vaalikokoukseen, joka pidetään 4.5. Vaalikokoukseen kutsutaan jokaisesta VAV:n kohteesta joko luottamushen-kilö tai varaluottamushenkilö. Vaa-liin voi osallistua vain yksi edustaja kohteesta. Vaali suoritetaan enem-mistövaalina. Aluksi äänestetään kaksi varsinaista jäsentä ja sen jälkeen kaksi varajäsentä yhtiön hallitukseen. Vaalitulosten perusteella VAV:n yhtiö-kokous nimeää virallisesti hallituksen asukasjäsenet ja varajäsenet. Yhtiöko-kous pidetään 11.5.

Vaalitilaisuus järjestetään maanan-taina 4.5. klo 17.30 alkaen Vantaan seurakuntien talon auditoriossa (Unikkotie 5 C). Luottamushenkilöille postitetaan keväällä henkilökohtainen kutsu tilaisuuteen.

ASUKASTILINTARKASTAJAN VALINTA VAV:n asukastilintarkastajan tehtävä on tarkastella yhtiön taloutta VAV:n asukkaiden näkökulmasta. Asukas-kokoukset ovat esittäneet asukasti-lintarkastajaa kokouksiin toimitetun henkilölistan mukaan. Kun kaikki asukaskokoukset on pidetty, niiden esitykset kerätään yhteen ja laske-taan. Laskennan tulos toimitetaan alueellisten yhteistyöelinten puheen-johtajistolle. YTE-puheenjohtajisto esittää tuloksen perusteella asukasti-lintarkastajaa VAV:n yhtiökokoukselle. Esityksen perusteella yhtiökokous nimeää virallisesti uuden asukastilin-tarkastajan.

Sekä hallituksen asukasjäsenet että asukastilintarkastaja aloittavat teh-tävänsä heti yhtiökokouksen jälkeen. Tehtäviin valitut henkilöt julkistetaan VAV-viestin seuraavassa numerossa.

VAV Asunnot Oy:n hallitukseen kuuluu kaksi asukasjäsentä, jotka istuvat hallituksessa kahden vuoden ajan. Tänä keväänä on taas aika valita asukasjäsenet sekä heille varajäsenet kaudelle 2015–2017. Jäsenet valitaan asukaskokousten ehdottamien henkilöiden joukosta toukokuussa pidettävässä vaalikokouksessa. Myös asukastilintarkastaja kaudelle 2015–2017 valitaan keväällä.

VAV TIEDOTTAA

Vaalit järjestetään maanantaina 4.5.

VAV 23

lyhyesti

VAV:n kotisivuille avattiin viime syksynä talosivut, joista löytyvät kunkin VAV:n talon perustiedot sekä isännöitsijän ja huoltoyhtiön yhteystiedot. Jokaisella talosivulla on myös oma sähköinen ilmoitustaulunsa, jonne talon luottamushenkilö ja isännöitsijä lisäävät ajan-kohtaisia tiedotteita kyseisen talon asukkaille.

Kannattaa siis käydä tutustumassa talo-sivuihin, sieltä voi löytää mielenkiintoista ja tärkeää tietoa omasta kotitalosta. Sivuille pää-set menemällä VAV:n kotisivuille www.vav.fi ja klikkaamalla ylävalikon kohtaa Talosivut.

Talosivuilta löytyvät ajankohtaiset asiat!

Uusi valvoja ja isännöitsijäVAV:n työntekijöiden kaartiin on tullut kaksi uutta kasvoa, kun yhtiön palveluksessa on aloittanut uusi valvoja ja uusi isännöitsijä.

Valvoja Kari Ahola aloitti työt VAV:lla alkuvuodesta 2015. Ahola on ollut koko uransa ajan töissä rakennusalalla, ja hän on myöhemmällä iällä pätevöitynyt ammattikorkeakou-lussa rakennusmes-tariksi. VAV:lla hänen tehtäviinsä kuuluvat valvontatyöt sekä korjausrakentamisen että uudisrakentami-sen saralla.

Isännöitsijä Pekka Siltala aloitti VAV:lla jo vuoden 2014 puolella. Siltala on aiemmin toiminut yrittäjänä kiinteis-tönhoitoalalla, ja hänellä on isännöinnin ammattitutkinto. Tällä hetkellä hänen vastuualueenaan VAV:lla on kiinteis-tönhoito, sen käytäntöjen yhtenäistäminen sekä valvonta.

Skannaa QR-koodiälypuhelimella jasiirry talosivuille.

Oma isännöitsijäsi

Toimiston asiakaspalveluMa–to: klo 9.00–15.00Pe: klo 9.00–13.00PuhelinajatMa–to: klo 9.00–12.00 ja 13.00–15.00Pe: klo 9.00–12.00Puhelin: 010 235 1450Sähköposti: info@vav.fi Faksi: 010 235 1451

AsukasvalintaSähköposti: asukasvalinta@vav.fi Faksi: 010 235 1491Asunnonhaun ohjeet: www.vav.fi

VuokravalvontaPuhelinajatMa–to: klo 10.00–14.00Pe: klo 10.00–13.00Puhelin: 010 235 1460Sähköposti: vuokravalvonta@vav.fi Faksi: 010 235 1461

AsumisneuvontaPuhelinajatMa–to: klo 10.00–14.00Pe: klo 10.00–13.00Puhelin: 010 235 1470Sähköposti: asumisneuvonta@vav.fi Faksi: 010 235 1461

Isännöitsijä Jorma MannerAlue: Nissas, Päiväkumpu, Itä-Hakkila, Mikkola, RekolaP. 010 235 1482Sähköposti: jorma.manner@vav.fi

Isännöitsijä Maarit RantsiAlue: Tikkurila, Jokiniemi, Viertola, Simonkylä, Hakkila, RuskeasantaP. 010 235 1486Sähköposti: maarit.rantsi@vav.fi

Isännöitsijä Viola PetrovAlue: Hakunila, LänsimäkiP. 010 235 1447Sähköposti: viola.petrov@vav.fi

Isännöitsijä Henri KansonenAlue: Korso, Metsola, Mikkola, Kulomäki, Nikinmäki, VallinojaP. 010 235 1448Sähköposti: henri.kansonen@vav.fi

Isännöitsijä Susanna KasonenAlue: Hämeenkylä, PähkinärinneP. 010 235 1481Sähköposti: susanna.kasonen@vav.fi

Isännöitsijä Markus HerrainsiltaAlue: Asola, Ilola, Havukoski, KoivukyläP. 010 235 1440Sähköposti: markus.herrainsilta@vav.fi

Isännöitsijä Jaana OksanenAlue: Martinlaakso, Myyrmäki, Pakkala, Seutula, Tammisto, YlästöP. 010 235 1484Sähköposti: jaana.oksanen@vav.fi

Isännöitsijä Jukka MäkiAlue: Jukka Mäen kohteet voit tarkistaa talon ilmoitustaululta tai VAV:n kotisivuilta www.vav.fi P. 010 235 1483Sähköposti: jukka.maki@vav.fi

Isännöitsijöiden puhelinpäivystysVAV:n isännöitsijät päivystävät henkilökohtaisissa puhelinnumeroissaan maanantaista perjantaihin klo 9–11. Päivystysaikojen ulkopuolella isännöitsijän tavoittaa lähettämällä hänelle sähköpostia.

VAV palvelee

Puhelut VAV Asunnot Oy:n 010-alkuisiin puhelinnumeroihin maksavat matkapuhelinliittymästä soitettaessa 8,28 senttiä/puhelu + 17,04 senttiä/min ja lankapuhelinliittymästä soitettaessa 8,28 senttiä/puhelu + 5,95 senttiä/min.

Faksinumero kaikille isännöitsijöille: 010 235 1451