verbityypit 1–5 • verbin positiivinen ja negatiivinen ... · 8 0 uistan! • verbityypit 1–5...

0. Ai niin! Nyt minä muistan!8

• Verbityypit 1–5

• Verbin positiivinen ja negatiivinen preesens

• Paikansijat

• Partitiivi

• Kysyminen

Ai niin! Nyt minä muistan!0.

0. Ai niin! Nyt minä muistan! 9

Moi Ali! Menetkö jalkapallotreeneihin tänään? Aika huono sää!

Minä en tule tänään. Katson jalkapalloa televisiosta.

Aloitetaan!

a) Nämä asiat osaat jo! Lue dialogit ääneen parin kanssa.

Harjoitus 1.

1. Kaupan lihatiskillä

Huomenta, otan puoli kiloa naudan jauhelihaa.

Moi Nasim! Totta kai menen! Treenit ovat aina keskiviikkoisin. Pieni sade ei haittaa!

Voi Nasim, olet oikea sohva-peruna. Nähdään huomenna! Moikka!

Huomenta! Selvä. Se onkin aivan tuoretta, aamulla jauhettua. Tuleeko muuta? Lohi on nyt tarjouksessa.

Ei muuta, kiitos.

Tässä on nyt 525 grammaa. Otanko hieman pois?

Tässä, olkaa hyvä. Hyvää päivän jatkoa!

Ei tarvitse, se on ihan hyvä. Kiitos.

2. Menetkö tänään treeneihin?


Ali, missä sä oot? Kello on jo yli puoli kuusi, kohta 20 vaille.

Okei okei! Mä olen sisällä. Istun melko edessä, rivillä 4. Meidän paikat ovat keskellä riviä. Nyt mainokset alkoivat, ja sali on pimeä.

Anteeksi, että olen myöhässä. Bussi oli ihan täynnä. Kamala ruuhka!

Minulla on lippu tässä puhelimessa, näen paikan siitä. Nyt täytyy juosta! Olen ihan kohta siellä.

3. Elokuvateatterissa

4. Leila auttaa äitiä

Leila, voitko vähän auttaa minua?

Kiitos kulta. Kamalasti kotitöitä!

Meidän täytyy siivota keittiö, pestä pyykkiä ja silittää vaatteita. Voi voi sentään.

Joo, äiti, odota. Laitan lelut pois.

Minä autan. Mitä minun täytyy tehdä?

Selvä, äiti! Minä haluan silittää. Missä silitysrauta on?


Mitä Zahra ostaa kaupasta? Milloin hän käy kaupassa? Onko lihatiskin työntekijä nainen?

b) Kirjoita kolme kysymystä jokaisesta keskustelusta. Valitse kysymyssanoja laatikosta tai tee ko/kö-kysymys!

Esimerkki. 1.

Kysymyssanat ja ko/kö-kysymys

ko/kö-kysymys

Nasim pelaa jalkapalloa. Lihatiskin työntekijä on nainen.

Pelaako Nasim jalkapalloa? Onko lihatiskin työntekijä nainen?


Mikä? Mitkä?

Mitä?

Mikä päivä tänään on? Mitkä kengät Leila laittaa retkelle?Mitä Ali ja Nasim syövät lounaalla?

Minkä?Minkä niminen? Minkä maalainen?Minkä ikäinen?

Minkä kanssa syöt riisiä?Minkä nimisessä elokuvateatterissa elokuva on?Minkä maalainen Zahra on?Minkä ikäinen Ali on? = Kuinka monta vuotta vanha Ali on?

Missä?Mistä?

Mihin? Minne?

Missä he opiskelevat suomea?Mistä sinä olet kiinnostunut? Mistä ruoasta sinä pidät?Mihin Ali on menossa?

Millä?Miltä?Mille?

Millä sinä menet keskustaan?Miltä lakritsi maistuu? Miltä ulkona tuoksuu? =Mille lakritsi maistuu? Mille ulkona tuoksuu?

Kuka? Ketkä?Ketä?

Kuka on Alin paras kaveri? Ketkä harrastavat jalkapalloa?Ketä sinä rakastat?

Kenen?Kenen kanssa?

Kenen tytär Leila on?Kenen kanssa opiskelet suomea?

Kenestä?Keneen?

Kenestä Ali pitää paljon?Keneen Ali tutustui työharjoittelussa?

Kenellä on?Kenelle?

Kenellä on punainen paita ja siniset farkut?Kenelle Zahra soittaa melkein joka päivä?

Millainen? = Minkälainen?

Millainen sää on? Minkälainen sää on?

Mihin aikaan?Milloin?

Mihin aikaan elokuva alkaa?Milloin sataa lunta?

Kuinka paljon?Kuinka monta?

Kuinka paljon litra maitoa maksaa?Kuinka monta kertaa viikossa jalkapallotreenit ovat?

Kielioppi

Verbityyppi 1 • Perusmuoto loppuu: -Va, -Vä*• -a tai -ä lähtee pois.• Jos verbissä on konsonantti k, p tai t,

se muuttuu minä, sinä-, me- ja te-muo-dossa. Jos verbi on negatiivinen, kaikki muodot ovat heikossa asteessa.

LUKEA

Minä luen kirjaa. Sinä luet kirjaa.Hän lukee kirjaa. Me luemme kirjaa. Te luette kirjaa.He lukevat kirjaa.


Verbityyppi 2• Perusmuoto loppuu: -da -dä• -da tai -dä lähtee pois.• Hän-muoto on erilainen kuin verbi-

tyypissä 1: loppuun ei lisätä vokaalia. • Konsonantit k, p ja t eivät muutu!

SYÖDÄ

Minä syön kakkua. Sinä syöt kakkua.Hän syö kakkua.Me syömme kakkua. Te syötte kakkua. He syövät kakkua.

Verbityyppi 3 (+e-verbit)• Perusmuoto loppuu: -la, -lä, -nä, -na,

-sta, -stä, -ra, -rä• -la, -lä, -nä, -na, -ra, -rä, -ta, -tä läh-

tee pois.• Jos verbissä on konsonantti k, p tai

t, se on vahva kaikissa muodoissa. Se on vahva myös negatiivisessa muodossa.

KUUNNELLA

Minä kuuntelen radiota. Sinä kuuntelet radiota. Hän kuuntelee radiota.Me kuuntelemme radiota. Te kuuntelette radiota. He kuuntelevat radiota.

Verbityyppi 4 (t lähtee pois -verbit)• Perusmuoto loppuu -Vta, -Vtä• -t lähtee pois.• Hän-muodossa on kaksi samaa vo-

kaalia.• Jos verbissä on konsonantti k, p tai

t, se on vahva kaikissa muodoissa. Se on vahva myös negatiivisessa muodossa.

PELÄTÄ

Minä pelkään ukkosta. Sinä pelkäät ukkosta. Hän pelkää ukkosta. Me pelkäämme ukkosta.Te pelkäätte ukkosta.He pelkäävät ukkosta.

Verbityyppi 5 (-tse-verbit)• Perusmuoto loppuu: -ita -itä• -ta lähtee pois.• Konsonantit eivät koskaan muutu!

TARVITA

Minä tarvitsen apua.Sinä tarvitset apua.Hän tarvitsee apua.Me tarvitsemme apua.Te tarvitsette apua.He tarvitsevat apua.

Verbityyppi 6 (-ne-verbit) ks. kappa-leessa 9

*V = vokaali = a, e, i, o, u, y, ä, ö


Kerrataan verbityyppi 1!Harjoitus 2.

KATSOA

minä _____________________ me _____________________

sinä _____________________ te _____________________

hän _____________________ he _____________________

OTTAA

minä _____________________ me _____________________

sinä _____________________ te _____________________

hän _____________________ he _____________________

OPPIA

minä _____________________ me _____________________

sinä _____________________ te _____________________

hän _____________________ he _____________________

a) Taivuta verbit.

b) Kirjoita vihkoon samalla tavalla verbit KIRJOITTAA ja NUKKUA.

Muistatko nämä?

kk : kpp : ptt : tts = ei muutu!


c) Muistatko lisää tämän verbityypin verbejä? Kilpaile parin kanssa. Kumpi muistaa enemmän minuutin aikana? Kirjoita minä-muodot. Aika alkaa NYT!

_________________________ _________________________

_________________________ _________________________

_________________________ _________________________

_________________________ _________________________

_________________________ _________________________

A B

d) Tarkistakaa verbit yhdessä. Miten konsonantti muuttuu verbityypissä yksi? Mikä on sääntö? Tehkää sääntötaulu tai muistilappu luokkaan.


Astevaihtelu verbityypissä 1

Jos verbissä on konsonantti k, p tai t, se muuttuu eri muodoissa. Verbityypissä 1 vahva aste on perusmuodossa, hän- ja he-muodoissa. Heikko aste on minä-, sinä-, me- ja te-muodoissa ja kaikkien persoonien negatiivisessa muodossa. Tutki taulukkoa.

VAHVA HEIKKO

NUKKUA

hän nukkuuhe nukkuvat

KK : K minä nukun, sinä nukut, hän nukkuu me nukumme, te nukutte, he nukkuvaten nuku, et nuku, hän ei nuku,emme nuku, ette nuku, he eivät nukuNuku hyvin!

OPPIA

hän oppii,he oppivat

PP : P opin, opit, hän oppiiopimme, opitte, he oppivaten - et - hän ei - emme - ette - he eivät opiMilloin sinä opit lukemaan?

OTTAA

hän ottaa, he ottavat

TT : T otan, otat, hän ottaa, otamme, otatte, he ottavaten - et - hän ei - emme - ette - he eivät otaOtatko lisää kahvia?

HAKEA K : - haen, haet, hän hakee,haemme, haette, he hakevaten - et - hän ei - emme - ette - he eivät haeNasim hakee maitoa kaupasta.

LEIPOA P : V leivon, leivot, hän leipoo,leivomme, leivotte, he leipovat en - et - hän ei - emme - ette - he eivät leivoZahra ja Leila leipovat yhdessä.

LÄHTEÄ T : D lähden, lähdet, hän lähtee,lähdemme, lähdette, he lähteväten - et - hän ei - emme - ette - he eivät lähdeLähdettekö tänään kuntosalille?


ANTAA NT : NN annan, annat, hän antaa,me annamme, te annatte, he antavaten - et - hän ei - emme - ette - he eivät annaAnnatko usein kukkia lahjaksi?

YMMÄRTÄÄ RT : RR ymmärrän, ymmärrät, hän ymmärtää,ymmärrämme, ymmärrätte, he ymmärtävät en - et - hän ei - emme - ette - he eivät ymmärräSinä ymmärrät hyvin suomea.

PUHALTAA LT : LL puhallan, puhallat, hän puhaltaa,me puhallamme, te puhallatte, he puhaltavaten - et - hän ei - emme - ette - he eivät puhalla.Minä puhallan kynttilät!

ONKIA NL : NG ongin, ongit, hän onkii,ongimme, ongitte, he onkivaten - et - hän ei - emme - ette - he eivät ongiOngitko kesäisin?

KÖMPIÄ MP : MM kömmin, kömmit, hän kömpii,kömmimme, kömmitte, he kömpiväten - et - hän ei - emme - ette - he eivät kömmiMihin aikaan kömmit ylös tänä aamuna?

Kerrataan negatiivinen muoto verbityypissä 1!Harjoitus 3.

a) Taivuta verbit negatiivisessa muodossa.

KATSOA

minä _________________________ me _________________________

sinä _________________________ te _________________________

hän _________________________ he _________________________


OTTAA

minä _________________________ me _________________________

sinä _________________________ te _________________________

hän _________________________ he _________________________

OPPIA

minä _________________________ me _________________________

sinä _________________________ te _________________________

hän _________________________ he _________________________

Ai niin, nyt muistan: en, et, ei, emme, ette, eivät. Vain ei muuttuu. Verbistä tulee vain vartalo. Se tehdään aina minä-muodosta: -n pois! Otan lisää kakkua, -n pois, en ota lisää kakkua!

= minä-muoto: minä luen

= negatiivinen minä-muoto: minä en lue

= ko/kö-kysymys: Luetko sinä suomenkielistä kirjaa?

= he-muoto: He lukevat oppikirjan kappaletta 1.

= kysymys: Miksi sinä et lue sanomalehteä?

= pitkä lause: Minä luen kirjaa sohvalla koulun jälkeen lapsen kanssa.

b) Kirjoita vihkoon samalla tavalla verbien KIRJOITTAA ja NUKKUA negatiiviset muodot.

c) Kirjoittakaa pienille papereille tai post it -lapuille 15–20 verbityypin 1 verbiä perusmuodossa. Vaihtakaa pinot toisen ryhmän kanssa. Sitten pelataan! Nosta yksi verbi ja heitä noppaa. Noppa kertoo, mitä sinun täytyy sanoa.


Muodostakaa 3–5 opiskelijan ryhmät. Jokainen ryhmä valitsee yhden verbin: rakastaa, odottaa, kirjoittaa, lukea, auttaa.

Harjoitus 4.

Harjoitus 5.

Kirjoittakaa verbi keskelle isoa paperia. Sitten piirtäkää tai leikatkaa lehdestä kuvia, jotka liittyvät tähän verbiin. Kirjoittakaa, mitä sanat ovat suomeksi. Missä muodossa sanat ovat näiden verbien jälkeen?

Rakastaa - äitiä, vaimoa, lapsia, Suomea...

Kuuntele ensin ja sitten lue Juhan ja Alin keskustelu parin kanssa. Keskustelussa on paljon partitiivimuotoja, -a, -ta ja tta. Etsi ja alleviivaa ne. Milloin tarvitset tätä muotoa?

Juha: Mä syön aina liikaa popcornia leffassa. Voi voi sentään.

Ali: Minä otin vain pari kourallista. Sinä söit siis melkein kaikki itse, yli kaksi litraa!

Juha: Nyt minulla on huono olo. En osta enää ikinä popcornia enkä karkkia leffaan. Sinun täytyy auttaa minua, että muistan tämän ensi kerralla.

Ali: Joo, muistutan sinua. Istutaanko hetki? Tai haluaisitko juoda vettä? Mä voin hakea.

Juha: Ei, en tarvitse. Raitis ilma auttaa. Mihin aikaan sun bussi menee? Mä olen pyörällä.

Ali: Se meni viisi minuuttia sitten eli seuraava menee vartin kuluttua.

Juha: Mä odotan sun kanssa, ja ajan sitten kotiin. Onpa täällä pimeää! Minulla ei ole pyörässä lamppua. Se on taas rikki. Toivottavasti en saa sakkoa!

Esimerkki.


Partitiivi

Tarvitset tätä suomen kielen muotoa:• kun sanan edessä on numero (ei yksi): Ryhmässä on 12 opiskelijaa ja yksi opettaja.• kun jotakin ei ole: Leilalla ei ole puhelinta. • monien verbien kanssa: Nasim katsoo jalkapalloa televisiosta. katsoa, puhua (kieltä), odottaa, rakastaa, ajatella, opiskella, pelata, pelätä, inhota, häiritä, harrastaa• seuraavien pikkusanojen kanssa: monta, vähän = hieman, puoli, pari...

Miten sanat muuttuvat?1. Sanan lopussa on yksi vokaali, mutta ei -e.opiskelija + a Kuinka monta opiskelijaa ryhmässä on?ruisleipä + ä Syötkö ruisleipää?

2. Sanan lopussa on kaksi vokaalia.kotimaa + ta Nasim kaipaa entistä kotimaata, Afganistania. pää + tä Voi voi, päätä särkee!

3. Sanan lopussa on konsonantti.puhelin + ta Miksi Leilalla ei ole puhelinta? kieli (vartalo: kiel-) + tä Mitä kieltä sinä puhut kotona?muita sanoja: nuori Æ nuorta, vuori Æ vuorta, suuri Æ suurta, saari Æ saarta, pieni Æ pientä, sieni Æ sientä...

4. Sanan lopussa on vokaali -e.tietokone + tta Käytän tietokonetta joka päivä.käärme + ttä Suomessa elää vain kaksi käärmettä, kyykäärme ja rantakäärme.

Huomaa!

Jos nimi loppuu konsonanttiin, lisätään i ennen partitiivin päätettä.


Valitse yksi matkakohde ja lue, mitä tavaroita otat sinne mukaan. Älä kerro kohdetta parille! Pari kysyy sinulta ja sinä vastaat, kunnes hän arvaa, mihin sinä matkustat. Sitten pari valitsee kohteen ja sinä kysyt!

Harjoitus 6.

Esimerkki.

Mitä sinulla on ja mitä sinulla ei ole?

– Onko sinulla uimapuku?– Ei, minulla ei ole uimapukua. – Onko sinulla englannin kielen sanakirja?– Joo, minulla on.– Ahaa! Sinä matkustat Lontooseen!– Oikein. Nyt on minun vuoro arvata!

Ai niin! Mihin-muoto! Sillä on kolme päätettä: -Vn, -hVn ja -seen.

TUKHOLMA

� huvipuistoranneke� aurinkolasit*� laivalippu� passi� Tukholman kartta

TAMPERE

� aurinkolasit*� 300 euroa� huvipuistoranneke� junalippu� tuliaiset*KANARIANSAARET*

� uimapuku� aurinkolasit*� passi� lentolippu� aurinkorasva

HAVAIJI

� aurinkolasit*� bikinit*� passi� englannin kielen sanakirja� lentolippu

MOSKOVA

� passi ja viisumi� lentolippu� aurinkolasit*� 2000 ruplaa� venäjän kielen sanakirja

* aurinkolasit - ei ole aurinkolaseja* tuliaiset - ei ole tuliaisia* Kanariansaaret - Mihin? Kanariansaarille* bikinit - ei ole bikineitä


Harjoitus 7.

Harjoitus 8.

Missä olet? Mistä et pidä? Mihin menet?

Luokan taulun keskelle piirretään viiva. Jokainen opiskelija kirjoittaa taululle vasemmalle puolelle yhden epämukavan paikan ja oikealle puolelle yhden mukavan paikan. Esimerkiksi “hammaslääkäri” ja “koti”. Sitten kirjoitetaan lauseet omaan vihkoon. Kirjoita ainakin kolme lausetta!

Esimerkki.

Minä olen hammaslääkärissä. En pidä hammaslääkäristä! Nyt menen kotiin!Minä olen virastossa. En pidä virastosta! Nyt menen ravintolaan!

Lopuksi jokainen opiskelija lukee lauseet pienessä ryhmässä.

Esimerkki.

Minä olen hammaslääkärissä. En pidä hammaslääkäristä. Nyt menen kotiin.

Olla + missä?Pitää + mistä?Mennä + mihin?

NEL DÄ DÄ U DA SAA DA DA

DÄ KÄY JUO UI SOI DA TUO MOI

MYY KO PI DA SYÖ DA OI DA

a) Verbityyppi 2 on helppo tunnistaa ja muodostaa, eikä siinä ole astevaihtelua. Nyt tavut ovat sekaisin. Muodosta tavuista 10 verbiä.

1. ______-______

2. ______-______

3. ______-______

4. ______-______

5. ______-______

6. ______-______

7. ______-______

8. ______-______

9. ______-______-______-______

10. ______-______-______-______


b) Lisää kysymyksiin sopiva verbi a-kohdasta ja kysy sitten parilta.

1. Mistä sinä ________________________?

2. ___________________ko opettajat liikaa harjoituksia?

3. ___________________ kö usein saunassa?

4. Mitä sinä ________________ syntymäpäivälahjaksi?

5. _____________ko sinulla aamulla herätyskello vai kännykkä?

6. Mitä sinä voit ______________ ja ______________, kun olet flunssassa?

7. Missä haluat ___________________, uimahallissa vai meressä?

8. Mitä ihmiset ______________ kirpputorilla?

9. Mitä haluaisit _______________ Suomeen kotimaastasi?


a) Taivuta verbit.

Muistatko nämä?

nn : ntt : ttsk = ei muutu!

OPISKELLA

minä _____________________ me _____________________

sinä _____________________ te _____________________

hän _____________________ he _____________________

KUUNNELLA

minä _____________________ me _____________________

sinä _____________________ te _____________________

hän _____________________ he _____________________

AJATELLA

minä _____________________ me _____________________

sinä _____________________ te _____________________

hän _____________________ he _____________________


b) Kirjoita vihkoon samalla tavalla verbit OLLA ja TULLA.

c) Kirjoita negatiiviset lauseet vihkoon seuraavista verbeistä: KUUNNELLA, AJATELLA, OPISKELLA, OLLA, TULLA.

Esimerkki.

Minä en kuuntele rock-musiikkia, vaan minä kuuntelen klassista musiikkia.

d) Lue virkkeet parille. Miten konsonantti muuttuu verbityypissä kolme? Mikä on sääntö? Tehkää sääntötaulu tai muistilappu luokkaan.


Konsonantit k, p ja t muuttuvat myös verbityypissä 3 ja 4. Molemmissa heikko aste on perusmuodossa, ja muissa persoonamuodoissa ja negatiivisessa muodossa on vahva aste. Tässä taulukossa on esimerkkejä verbityypistä 3. Huomaa, että jotkut muodot ovat harvinaisia. Ne on merkitty tähdellä .

VAHVA HEIKKO

KK : K

Yleiskielessä verbejä ei ole. On verbejä, joissa konsonantti ei muutu, esimerkiksi rukoilla.

TAPELLA PP : P minä tappelen, sinä tappelet, hän tappelee, me tappelemme, te tappelette, he tappelevaten – et – hän ei – emme – ette – he eivät tappeleMiksi te aina tappelette?

AJATELLA T : TT ajattelen, ajattelet, hän ajattelee, ajattelemme, ajattelette, he ajattelevaten – et – hän ei – emme – ette – he eivät ajatteleNyt olen niin väsynyt, että en ajattele mitään!


JUOSTA - : K

juoksen, juokset, hän juokseejuoksemme, juoksette, he juoksevat en – et – hän ei – emme – ette – he eivät juokseAli juoksee bussiin. Nasim ei juokse, koskahänellä on jalka kipeä.

- V : P Verbejä ei ole. On verbejä, joissa konsonantti ei muutu, esimerkiksi kävellä.

VALEHDELLA D : T valehtelen, valehtelet, hän valehteleevalehtelemme, valehtelette, he valehtelevaten – et – hän ei – emme – ette – he eivät valehtele Minä en valehtele koskaan.

KUUNNELLA NN : NT kuuntelen, kuuntelet, hän kuunteleekuuntelemme, kuuntelette, he kuuntelevaten – et – hän ei – emme – ette – he eivät kuuntele Millaista musiikkia sinä kuuntelet?

ASKARRELLA RR : LT

askartelen, askartelet, hän askarteleeaskartelemme, askartelette, he askartelevaten – et – hän ei – emme – ette – he eivät askarteleLeila askartelee melkein joka päivä.

- LL : LT Verbejä ei ole.

RANGAISTA NG : NK

rankaisen, rankaiset, hän rankaiseerankaisemme, rankaisette, he rankaisevaten – et – hän ei – emme – ette – he eivät rankaiseMiten vanhemmat rankaisevat lasta?

OMMELLA MM : MP ompelen, ompelet, hän ompeleeompelemme, ompelette, he ompelevaten – et – hän ei – emme – ette – he eivät ompeleAlin hyvä kaveri Ahmed ompelee kaikkea: verhoja, vaatteita ja pöytäliinoja.


d) Muistatko lisää verbityypin 3 verbejä? Puhu parin kanssa.

_________________________ _________________________

_________________________ _________________________

_________________________ _________________________

_________________________ _________________________

_________________________ _________________________

_________________________ _________________________

A B

Kumpi muistaa enemmän minuutin aikana? Ensin sinä puhut ja pari ottaa aikaa ja laskee, kuinka monta sinä sanot. Sitten vaihdatte osia.


a) Taivuta verbit.

PELATA

minä _____________________ me _____________________

sinä _____________________ te _____________________

hän _____________________ he _____________________

PELÄTÄ

minä _____________________ me _____________________

sinä _____________________ te _____________________

hän _____________________ he _____________________

SIIVOTA

minä _____________________ me _____________________

sinä _____________________ te _____________________

hän _____________________ he _____________________

Nämä kaksi menevät aina sekaisin!


b) Taivuta vihkoon verbit PELÄTÄ ja PELATA negatiivisessa muodossa. Kirjoita myös, mitä sinä et pelkää ja mitä sinä et pelaa.

c) Kysy muilta ryhmän opiskelijoilta, mitä he pelkäävät ja mitä he pelaavat.

Nimi Mitä sinä pelkäät? Mitä sinä pelaat?



Astevaihtelu on samanlainen kuin verbityypissä 3: heikko aste perusmuodossa, ja muissa persoonamuodoissa ja negatiivisessa muodossa on vahva aste. Tässä taulukossa on esimerkkejä verbityypistä 4. Huomaa, että jotkut muodot ovat harvinaisia. Ne on merkitty tähdellä .

VAHVA HEIKKO

TYKÄTÄ KK : K minä tykkään, sinä tykkäät, hän tykkää,me tykkäämme, te tykkäätte, he tykkääväten – et – hän ei – emme – ette – he eivät tykkääKaikki opiskelijat tykkäävät suomen kieliopista.

JUMPATA PP : P jumppaan, jumppaat, hän jumppaa,jumppaamme, jumppaatte, he jumppaavaten – et – hän ei – emme – ette – he eivät jumppaaZahra ja Leila jumppaavat joka aamu.

MITATA T : TT mittaan, mittaat, hän mittaamittaamme, mittaatte, he mittaavaten – et – hän ei – emme – ette – he eivät mittaaTerveydenhoitaja mittaa, kuinka pitkä Leila on.

PELÄTÄ - : K

pelkään, pelkäät, hän pelkääpelkäämme, pelkäätte, he pelkääväten – et – hän ei – emme – ette – he eivät pelkääMinä en pelkää mitään!

TAVATA V : P tapaan, tapaat, hän tapaatapaamme, tapaatte, he tapaavaten – et – hän ei – emme – ette – he eivät tapaaMe tapaamme elokuvateatterissa.


KADOTA D : T katoan, katoat, hän katoaakatoamme, katoatte, he katoavaten – et – hän ei – emme – ette – he eivät katoaBussikortti ja avaimet katoavat helposti.

RYNNÄTÄ NN : NT ryntään, ryntäät, hän ryntääryntäämme, ryntäätte, he ryntääväten – et – hän ei – emme – ette – he eivät ryntääKeväällä lehmät ryntäävät ulos laitumelle.

VERRATA RR : RT

vertaan, vertaat, hän vertaavertaamme, vertaatte, he vertaavaten – et – hän ei – emme – ette – he eivät vertaaEnnen kuin ostan uuden puhelimen, minä vertaan kahta hyvää vaihtoehtoa internetissä.

VALLATA LL : LT

valtaan, valtaat, hän valtaavaltaamme, valtaatte, he valtaavaten – et – hän ei – emme – ette – he eivät valtaaUutisissa kerrottiin, että armeija valtaa kaupungin takaisin.

HANGATA NG : NK hankaan, hankaat, hän hankaahankaamme, hankaatte, he hankaavaten – et – hän ei – emme – ette – he eivät hankaaNasim on tarkka siivooja. Hän hankaa hellan puhtaaksi.

KAMMATA MM : MP kampaan, kampaat, hän kampaakampaamme, kampaatte, he kampaavaten – et – hän ei – emme – ette – he eivät kampaa Aamuisin Zahra kampaa Leilan hiukset, koska ne ovat pitkät ja aina takussa.


Harjoitus 11.

Harjoitus 12.

Lue ääneen pieni runo. Mikä on verbityypin 5 verbi? Ympyröi se. Mistä tunnistat tämän verbityypin?

Kirjoita lauseet. Ajattele tarkasti, mikä on hyvä sanajärjestys. Sanat ovat sekaisin!

Sano heti jos minä häiritsen,

hän sanoi astuessaan ovesta sisään,

niin minä lähden saman tien pois.

Sinä et ainoastaan häiritse,

minä vastasin,

sinä järkytät koko minun olemustani.

Tervetuloa.

Eeva Kilpi

1. LUKITA - POLKUPYÖRÄ - JUHA

_____________________________________________________________

2. LEILA - KAUPPA - HEDELMÄ (mon.) - PUNNITA

______________________________________________________________

3. JALKAPALLOKENTTÄ - SIJAITA - MISSÄ

______________________________________________________________

4. ZAHRA - OSTAA - ENNEN KUIN - HARKITA - AINA

______________________________________________________________

5. TARVITA - HARJOITUS - TE - LISÄÄ

______________________________________________________________

6. HALLITA - ME - JO - TÄMÄ ASIA (mon.)

______________________________________________________________


Harjoitus 13.

Kysy ryhmän opiskelijoilta, mitä he tekevät usein tai mitä he eivät tee koskaan. Vastaa ensin itse.

Nimi Mitä sinä teet usein? Mitä sinä et tee koskaan?

Zahra Minä siivoan tosi usein. Minä en koskaan juo olutta.

1. Kiva nähdä pitkästä aikaa!32

• Itsestä kertominen

• Verbin aikamuodot: Imperfekti ja perfekti

• Ääntäminen: Diftongeja

Kiva nähdä pitkästä aikaa!1.

1. Kiva nähdä pitkästä aikaa! 33

Kerro jotakin itsestäsi! Kuka olet, mistä tulit Suomeen ja niin edelleen.

Minä olen Zahra. Olen kurdilainen ja olen kotoisin Irakista, Mosulista. Tulin Suomeen puolitoista vuotta sitten.

Aloitetaan!

Verbit

kirjoittaa

tehdä

pelata

kuunnella

oppia

lukea

rakastaa

tavata


muuttaa

nukkua

syntyä

kiinnostaa

odottaa

unohtaa

tutustua

harrastaa

nauraa

stressata

auttaa

käydä


1. Kiva nähdä pitkästä aikaa!

Minä olen Zahra. Olen kurdi ja olen kotoisin Irakista, Mosulista. Tulin Suomeen noin puolitoista vuotta sitten tyttöni Leilan kanssa. Mieheni on vielä kotimaassa, koska hänellä on oma firma. Hän on kuljettaja. Minun ammatti on kirjanpitäjä, tai oikeastaan oli. Nyt olen opiskelija. Viime vuonna opiskelin suomea, yhteiskuntatietoa, tietotekniikkaa ja matematiikkaa. Kurssilla puhuin, kirjoitin, kuuntelin ja luin joka päivä viisi tuntia. Sitten vielä tein kotona tehtäviä. Olin väsynyt ja pää oli usein kipeä. Minä ajattelin, että Leila oppi suomea nopeasti ja helposti ja minä opin tosi hitaasti.

Minä olen Ali Hussein Ibrahim. Rakastan jalkapalloa ja Suomea. Entisessä kotimaassa Somaliassa pelasin joka päivä jalkapalloa kaverien kanssa. Me pelasimme rannalla ja sitten kävimme meressä uimassa. Meri oli viileä. Suomessa meri on aina kylmä. En voi uida Itämeressä, jos lähellä ei ole saunaa! Käyn usein uimahallissa hyvän kaverini Juhan kanssa. Olen asunut Suomessa melkein tasan yhden vuoden, ja haluan asua Turussa ikuisesti. Viime keväänä olin työharjoittelussa urheilukaupan varastossa. Se oli hyvä kokemus. Paras asia oli, että tapasin Marin. Hän on tosi mukava nuori nainen. Hän ja Juha ovat minun parhaat suomalaiset kaverit!


Mä oon Juha, turkulainen nuori mies. Mä opiskelen Turun yliopistossa suomea ja englantia. Opiskelun kautta mä tutustuin Aliin. Olen auttanut häntä suomen puhekielen kanssa. Se on mielenkiintoista hommaa: olen opiskellut suomea jo kolme vuotta yliopistossa, mutta en ole ymmärtänyt, kuinka vaikea ja kummallinen suomen kieli joskus on! Ali on mun hyvä kaveri. Ennen kävin yksin uimahallissa ja kuntosalilla, mutta nykyään me käydään monissa paikoissa yhdessä Alin kanssa. Olen harrastanut partiota lapsesta asti – ehkä se kiinnostaa pian Aliakin!

Olen Nasim Heidari. Olen asunut täällä Raisiossa kohta puoli vuotta. Muutimme tänne vaimoni Fatiman kanssa vastaanottokeskuksesta. Siellä me asuimme melkein vuoden. Ensin odotimme kurssia kolme kuukautta. Opiskelimme suomea puhelimella, katsoimme televisiota ja kuuntelimme radiota. Kävimme oppitunnilla kerran viikossa. Nauroimme paljon suomen kielen sanoille. Nyt osaamme jo aika hyvin suomea, ja elämä on helpompaa kuin ennen. Silloin nukuin usein huonosti, unohdin asioita ja stressasin kaikkea. Nyt en enää stressaa! Meillä on nyt pieni vauva. Hän syntyi maaliskuussa. Hänen nimi on Esmail.


KYSYMYKSET

Zahra

1. Milloin ja mistä Zahra tuli Suomeen?

______________________________________________________________

2. Tuliko hän Suomeen yksin?

______________________________________________________________

3. Mitä Zahra teki suomen kurssilla viime vuonna?

______________________________________________________________

Ali

1. Mitä Ali tykkää tehdä?

______________________________________________________________

2. Kuka on Juha?

______________________________________________________________

3. Missä Ali tapasi Marin?

______________________________________________________________

Nasim

1. Missä Nasim asuu?

______________________________________________________________

2. Millainen perhe Nasimilla on?

______________________________________________________________

Juha

1. Mitä Juha opiskelee yliopistossa?

______________________________________________________________

2. Mitkä ovat Juhan harrastukset?

______________________________________________________________


Sulje kirja ja kerro parille, mitä muistat kirjan henkilöistä.

Sanat

Harjoitus 1.

Zahra

yhteiskuntatieto _________________________________________________

joka päivä _____________________________________________________

ajatella (minä ajattelin) ___________________________________________

oppia (hän oppi) ________________________________________________

helppo (helposti) ________________________________________________

hidas (hitaasti) _________________________________________________

Nasim

kohta _________________________________________________________

aika hyvin _____________________________________________________

helppo (helpompaa) _____________________________________________

ennen ________________________________________________________

unohtaa (minä unohdin) __________________________________________

stressata (minä stressasin) ________________________________________

Ali

entinen (entisessä) ______________________________________________

ikuinen (ikuisesti) _______________________________________________

kokemus ______________________________________________________

paras (yks. paras, mon. parhaat) ___________________________________

Juha

tutustua (minä tutustuin) __________________________________________

homma (hommaa) ______________________________________________

kummallinen ___________________________________________________

partio (partiota) _________________________________________________

lapsesta asti ___________________________________________________


a) Lue ääneen parin kanssa, mitä Zahra, Ali ja Nasim kertovat itsestään. Tutkikaa, missä muodossa nämä tutut verbit ovat:

tulla, olla, opiskella, puhua, kirjoittaa, kuunnella, lukea, tehdä, ajatella, oppia, pelata, käydä, tavata, muuttaa, nauraa, nukkua

Harjoitus 2.

b) Kirjoita puuttuvat muodot taulukkoon. Voit etsiä ne kappaleen tekstistä!

PERUSMUOTO JA VERBI- TYYPPI

PREESENSnyt, tänään, tavallisesti, aina, joka päivä...

IMPERFEKTIennen, aikaisemmin, kolme vuotta sitten, viime vuonna, viime kesänä...

1. tulla 3 minä tulen minä tulin

2. olla 3 minä olen minä olin

2. opiskella minä opiskelen, me opiskelemme

3. puhua minä puhun

4. kirjoittaa minä kirjoitan

5. kuunnella minä kuuntelen, me kuuntelemme

6. lukea minä luen

7. tehdä minä teen

8. ajatella minä ajattelen

9. oppia minä opin

10. pelata minä pelaan, me pelaamme

11. käydä minä käyn, me käymme

12. tavata minä tapaan

13. muuttaa me muutamme

14. nauraa me nauramme

15. nukkua minä nukun


c) Puhu parin kanssa, miten verbit muuttuvat, kun aikamuoto muuttuu.

Minä puhun, minä puhuin. Tässä tulee “i” lisää.

Ahaa! “I” niin kuin imperfekti, menneisyys, mennyt aika, oli-muoto!

minä puhun Æ minä puhuin Tässä on i lisää u:n jälkeen

minä tulen Æ minä tulin Tässä e menee pois ja i tulee

Esimerkki.

Imperfekti

1. Konsonantti muuttuu aina samalla tavalla kuin preesens-muodossa.

2. Vokaali e menee aina pois, i tulee tilalle:

lähden - lähdin (verbityyppi 1)menen - menin (verbityyppi 3, kaikki verbit tässä verbityypissä)valitsen - valitsin (verbityyppi 5, kaikki verbit tässä verbityypissä)

3. Verbityypissä 2 otetaan ensimmäinen vokaali pois ja lisätään i:

syön - söin saan - sainteen - teinvoin - voin

Huomaa! Kun verbissä on i ennen persoonapäätettä, i ei muutu. • Tämä voi olla verbityypissä 1 ja 2: leikkiä - leikin, uin - uin. • Preesens on samanlainen kuin imperfekti!

Ahaa! Imperfektissä konsonantti on sama kuin preesensmuodossa: Minä nukun. Minä nukuin. Helppoa!


4. Verbityypissä 4 tulee aina -si:

haluatte - halusittehän siivoaa - hän siivosihän haluaa - hän halusi

Huomaa! Yksi a menee aina pois ja tilalle tulee -si. Kun verbin hän-muodossa on kolme vokaalia peräkkäin, kaksi a:ta menee pois!

5. Verbityypissä 1 on paljon erilaisia muutoksia, mutta opit ne helposti, kun katsot ja kuuntelet tarkasti, millaisia vokaaleja ja kuinka monta tavua verbissä on:

a) puhun - puhuin, asun - asuin, tutustun - tutustuin, kutsun - kutsuin...

b) katson - katsoin, sanon - sanoin, kerron - kerroin, aion - aioin...

c) kysyn - kysyin, myöhästyn - myöhästyin, täytyy - täytyi...

d) pidän - pidin, yritän - yritin, keitän - keitin...

e) kirjoitan - kirjoitin, odotan - odotin, otan - otin...

f) maksan - maksoin, ajan - ajoin, annan - annoin…

g) ymmärrän - ymmärsin, piirrän - piirsin, käännän - käänsin, tiedän - tiesin...

Puhukaa 2–4 opiskelijan ryhmässä. Sanokaa vuoron perään verbin kolme muotoa: minä, sinä ja hän. Muistakaa astevaihtelu!

Harjoitus 3. Harjoitelkaa verbityypin 1 erilaisia imperfektimuotoja.

1. U Æ UI puhua - puhuin, puhuit, hän puhui

asua tutustua kutsua istua kaatua

2. O Æ OI katsoa - katsoin, katsoit, hän katsoi

sanoa toivoa leipoa rikkoa aikoa

3. Y Æ YI kysyä - kysyin, kysyit, hän kysyi

myöhästyä eksyä syntyä kääntyä keskittyä


4. A - AA Æ A - OI ajaa - ajoin, ajoit, hän ajoi

maksaa laulaa auttaa antaa alkaa

5. Ä, A Æ I yrittää - yritin, yritit, hän yritti

keittää kirjoittaa odottaa pitää vetää

6. T Æ SI ymmärtää - ymmärsin, ymmärsit, hän ymmärsi

tietää löytää lentää kääntää rakentaa

Harjoitus 4.

Suunnitelmat toteutuivat! Kirjoita alleviivatut verbit mallin mukaan imperfektissä.

Esimerkki. Tänään opiskelen ahkerasti: luen, lasken ja harjoittelen.Eilen opiskelin ahkerasti: luin, laskin ja harjoittelin.

1. Siivouspäivänä minä siivoan koko asunnon:

Minä harjaan, tamppaan, moppaan, korjaan, pyykkään ja pakkaan. Sitten

kutsun ystävät kylään!

Siivouspäivänä minä siivosin koko asunnon.

Minä _________________________________________________________.

2. Alilla on aktiivinen viikonloppu. Hän pelaa jalkapalloa, treenaa kuntosalilla,

tapaa ystäviä ja lepää.

Alilla oli aktiivinen viikonloppu.

Hän ____________________________

________________________________

________________________________.

SIIVOTA Æ SIIVOAN Æ SIIVOSIN

PELATA Æ hän PELAA Æ hän PELASI


AUTTAA Æ hän AUTTAA Æ hän AUTTOI

Huomaa! Hän-muodossa kaksi A:ta menee pois ja tilalle tulee OI.

OPISKELLA Æ he OPISKELEVAT Æ he OPISKELIVAT

3. Leila auttaa äitiä keittiössä. Hän antaa, kaataa, paistaa, laulaa, nauraa ja

maistaa.

Leila auttoi äitiä keittiössä.

Hän _________________________________________________________.

4. Zahra ja Nasim opiskelevat koko viikonlopun, koska maanantaina on

iso testi. He lukevat oppikirjaa, tekevät harjoituksia, kuuntelevat oppikirjan

kappaleita ja harjoittelevat sanoja yhdessä.

Zahra ja Nasim opiskelivat koko viikonlopun, koska maanantaina oli iso testi.

He __________________________________________________________.

_____________________________________________________________.

5. Juha on viikonloppuna mummolassa. Hän tekee pihatöitä, hakkaa puita

ja lämmittää saunan. Hän myös käy mummon kanssa hautausmaalla ja vie

kukkia vaarin haudalle .

Juha oli viikonloppuna mummolassa.

Hän _________________________________________________________

_____________________________________________________________.


Kolme tärkeää verbiä

Nämä täytyy oppia ulkoa!

KÄYDÄ TEHDÄ NÄHDÄ

minä käyn kävin

sinä käyt kävit

hän käy kävi

me käymme kävimme

te käytte kävitte

he käyvät kävivät

minä teen tein

sinä teet teit

hän tekee teki

me teemme teimme

te teette teitte

he tekevät tekivät

minä näen näin

sinä näet näit

hän näkee näki

me näemme näimme

te näette näitte

he näkevät näkivät

Harjoitus 5.

Kysy ryhmän opiskelijoilta, missä he kävivät lomalla ja mitä he tekivät viikonloppuna.

NimiMissä kävit viime lomalla?Mitä näit siellä?

Mitä teit viime viikonloppuna?


Harjoitus 6.

Kuuntele, mitä Juhan mummo Bertta muistelee. Hän kertoo elämästä Suomessa 1950-luvulla.

a) Kirjoita puuttuvat verbit.

Ennen elämä oli ihan erilaista kuin nykypäivänä. Ei ollut koulutaksia tai

bussia. Vanhemmilla ei ollut autoa. Talvella minä 1) ___________________

kouluun ja muina vuodenaikoina menin kävellen, vaikka matkaa oli melkein

10 kilometriä! Meillä ei ollut pyörää, koska se oli liian kallis hankinta.

Koulussa oli melkein joka päivä puuroa. Ei ollut pinaattilettuja, pastaa tai

lihapullia, eikä ainakaan mitään salaattia. En minä ymmärrä tällaisia nykyajan

höpötyksiä. Peruna ja puuro ovat oikeita ruokia! Ja voisilmä! Kyllähän nämä

Juhalle maistuvat, mutta nuo pienemmät lapsenlapset, Leevi ja Ada - he

2) ___________________________ syödä keitettyjä perunoita ollenkaan.

“Tee mummi ranskalaisia”, he 3) __________________.

Entä koulu sitten? Minulla oli ankara opettaja. Hänen nimi oli Siiri Väntänen.

Monet oppilaat 4) ________________ häntä. Erästä oppilasta, Tapania,

hän 5) __________________ sormille karttakepillä. Tapsa oli aikamoinen

hulivilipoika. Aina ongelmissa. Hän 6) ______________ koskaan kotitehtäviä,

ja siksi hän myös 7) ______________ usein luokan nurkassa.


Lapset 8) _________________________ kännyköillä. Leikimme ulkona ja

9) ________________ kotitöissä. Kävimme usein kylässä naapureilla. Iltaisin

10) _____________________ äidin ja isän kanssa tai kuuntelimme radiota.

Myöhemmin meille tuli televisio, ja voi sentään, miten hyviä elokuvia me

11) _________________! Ne oli mustavalkoisia. On mukavaa, että joskus

iltapäivisin niitä näytetään* televisiosta. Nykyajan näyttelijöitä ei ota mitään

tolkkua*: he puhuvat todella epäselvästi. Vaikka kyllä tämä minun kuulokin

huononee koko ajan.

Ettei vaan kävisi kuten ystävättärelleni Hienosen Hilkalle - yksi aamu hän

heräsi, 12) ____________ kahvit ja avasi radion, mutta hänpä ei kuullut

enää mitään! Soitti sitten minulle, mutta ei kuullut mitään, mitä minä 13)

______________________ sanoa. Hän 14) ___________________ vain,

että “halloota, halloota!”. Heti seuraavalla viikolla lääkäri sanoi Hilkalle, että se

on kuulon menoa nyt. Onneksi asiat 15) ______________________ ihan niin

huonosti! Uusi kuulolaite on oikea supervehje! Aion hankkia sellaisen itsekin.

Hohhoijaa, kyllä ennen kaikki oli paremmin!

* näytetään = näyttää * ottaa tolkkua = ymmärtää

b) Lue teksti Juhan mummon elämästä, ja kirjoita sopiva lause kuvan alle.

Talvella Bertta hiihti kouluun. 2. Koulussa ________________________1. _______________________


3. Tapani _____________________

_____________________________

5. Lapset _____________________

_____________________________

4. Oppilaat ____________________

_____________________________

6. ___________________________

_____________________________

• Ruoka

• Leikit

• Puhelin, televisio ja tietokone

• Koulu ja opettaja

• Kuri

c) Mikä oli erilaista, kun olit lapsi? Puhukaa pienessä ryhmässä.


d) Valitkaa sitten yhdessä yksi verbi ja kirjoittakaa sen preesens- ja imperfektimuodot isolle paperille. Leikatkaa lehdestä kuvia tai piirtäkää erilaisia asioita, jotka sopivat verbin kanssa. Esitelkää verbi ja kuvat muille opiskelijoille.

hiihtää, pyytää, pelätä, lyödä, seisoa, auttaa, keittää, yrittää, huutaa, kuulla

HIIHTÄÄ

minä hiihdän hiihdin

sinä hiihdät hiihdit

hän hiihtää hiihti

me hiihdämme hiihdimme

te hiihdätte hiihditte

he hiihtävät hiihtivät

Esimerkki.

Tämä on helppoa! Sama kuin matematiikassa: otan pois ja lisään! Esimerkiksi: Minä en nukkunut viime yönä.

Negatiivinen imperfekti

Verbin negatiivinen imperfekti on helppo tehdä.

NUKKUA -a pois Æ nukku lisää -nut Æ nukkunut lisää -en Æ en nukkunut

Kirjoita vain verbin perusmuoto, ota pois perusmuodon tunnus ja lisää pääte:

• Verbityyppi 1 ja 2: yksikössä aina -nut tai -nyt ja monikossa aina -neet: En kirjoittanut, et imuroinut, ei ajanut, emme lukeneet, ette katsoneet, he eivät etsineet

KIRJOITTAA

En kirjoittanut sähköpostia. Æ Me emme kirjoittaneet sähköpostia.Et kirjoittanut sähköpostia. Æ Te ette kirjoittaneet sähköpostia.Hän ei kirjoittanut sähköpostia. Æ He eivät kirjoittaneet sähköpostia.


• Verbityyppi 3: vartalon viimeinen konsonantti kaksi kertaa ja pääte -ut tai -yt ja monikossa -eet: En pessyt, hän ei kuullut, hän ei surrut, emme juosseet, ette opiskelleet, he eivät menneet Huomaa! Verbityypissä 3 on monta eri päätettä!

TULLA

En tullut kouluun. Æ Me emme tulleet kouluun.Et tullut kouluun. Æ Te ette tulleet kouluun.Hän ei tullut kouluun. Æ He eivät tulleet kouluun.

• Verbityyppi 4, 5 ja 6: aina -nnut tai -nnyt ja monikossa -nneet: En tavannut, et valinnut, hän ei herännyt, emme pelanneet, ette vastanneet, eivät osanneet

HERÄTÄ

En herännyt ajoissa. Æ Me emme heränneet ajoissa.Et herännyt ajoissa. Æ Te ette heränneet ajoissa.Hän ei herännyt ajoissa. Æ He eivät heränneet ajoissa.

VALITA

En valinnut suklaajäätelöä. Æ Me emme valinneet suklaajäätelöä.Et valinnut suklaajäätelöä. Æ Te ette valinneet suklaajäätelöä.Hän ei valinnut suklaajäätelöä Æ He eivät valinneet suklaajäätelöä.

HUOMAA! Älä unohda kirjoittaa ensin en, et, ei, emme, ette tai eivät!


Opettaja Tuomo Mäkelällä oli huono päivä. Aamulla hän ei herännyt kännykän herätyskelloon, vaan hän nukkui pommiin. Hän ei ehtinyt tehdä yhtään mitään! Hän ei juonut kahvia eikä syönyt aamupalaa. Hän ei keittänyt lapsille aamupuuroa. Hän vain pesi hampaat ja puki nopeasti eiliset vaatteet. Ne olivat ihan ryppyiset, mutta Tuomolla ei ollut aikaa etsiä uusia. Hän juoksi autotalliin, hyppäsi autoon ja painoi kaasua. Hän ajoi niin nopeasti kuin vanhalla ”mersulla” oli mahdollista!

Tuomolla oli niin kova kiire, että hän ei nähnyt punaista valoa. Poliisi pysäytti hänet, ja Tuomo sai isot sakot. Sen jälkeen Tuomo ei ajanut enää ylinopeutta. Hän ajoi kouluun rauhallisesti. Hän oli iloinen, että poliisi ei ottanut ajokorttia pois.

Hän oli todella paljon myöhässä. Hän käveli luokkaan. Opiskelijat eivät olleet luokassa. Myös viereinen luokka oli tyhjä. Missä kaikki opiskelijat olivat? Miksi he eivät tulleet kouluun? Kello oli jo 9.20. Tuomo ei ymmärtänyt mitään. Hän avasi tietokoneen ja katsoi lukujärjestystä. Voi ei! Tänään on sunnuntai.

Harjoitus 7. Lue ja tee harjoitukset.

a) Etsi ja alleviivaa tarinasta kaikki negatiiviset verbit. Kirjoita ne tähän. Kirjoita viereen myös verbin perusmuoto ja verbityyppi.

1. _________________________

2. _________________________

3. _________________________

4. _________________________

5. _________________________

6. _________________________

7. __________________________

8. __________________________

9. __________________________

10. __________________________

11. __________________________

12. __________________________

Ahaa ! Me, te ja he, silloin tulee emme, ette ja eivät laulaneet, juoneet ja tul-leet ja niin edelleen!


b) Vastaa kysymyksiin.

1. Miksi Tuomo Mäkelä nukkui liian kauan?

______________________________________________________________

2. Mitä hän söi ja joi aamulla?

______________________________________________________________

3. Millainen auto Tuomolla on?

______________________________________________________________

4. Missä kaikki opiskelijat olivat?

______________________________________________________________

1. Joitko eilen kahvia?

2. Joitko eilen teetä?

3. Söitkö eilen kanaa?

4. Söitkö eilen kalaa?

5. Kävitkö eilen saunassa?

6. Kävitkö eilen kirjastossa?

7. Kävitkö eilen kaupassa?

8. Kävitkö eilen kuntosalilla?

9. Kävitkö eilen kaverin luona?

10. Teitkö eilen ruokaa?

11. Teitkö eilen kotitehtävät?

12. Pelasitko eilen PlayStationilla?

13. Pelasitko viime viikonloppuna jalkapalloa?

14. Tapasitko viime viikonloppuna ystäviä?

15. Heräsitkö viime viikonloppuna aikaisin?

Harjoitus 8. Kysy parilta.

Esimerkki. – Katsoitko eilen televisiota?– Joo, katsoin. / Ei, en katsonut.


Harjoitus 9.

Harjoitus 10.

Harjoitus 11.

Millainen on sinun huono päivä? Kirjoita vihkoon 10 lausetta. Käytä negatiivista imperfektiä.

Esimerkki. En nukkunut yöllä. En syönyt aamupalaa. En löytänyt bussikorttia.

Millaista sinun elämä oli ensimmäisenä vuonna Suomessa? Lue vielä Alin, Zahran ja Nasimin tarinat kappaleen tekstistä ja kirjoita omasta elämästäsi.

Kirjoita esimerkiksi:

• Milloin tulit Suomeen?• Millainen sää oli?• Mitä sinä ajattelit Suomesta, ihmisistä

ja suomen kielestä?• Missä sinä asuit?• Milloin kurssi alkoi?• Kuka oli opettaja?• Mitä opiskelit ensimmäiseksi?• Miten opiskelit suomea (luit, kirjoitit,

internetissä, käytit puhelinta...)?• Mikä oli helppoa?• Mikä oli vaikeaa?• Mitä muuta teit? Mitä sinä harrastit?

Harjoitellaan diftongeja!

a) Merkitse X oikeaan kohtaan. UO vai OU? Kuulet sanan kaksi kertaa.

UO OU1.2. 34.5.

UO OU6.7.8.9.10.


b) Lue sanat ääneen. Kumpi on oikein?

c) Lue lauseet ääneen. Kumpi on oikein?

1. En tule houmenna kuoluun. / En tule huomenna kouluun.

2. Avaimet ovat housujen taskussa. / Avaimet ovat huosujen taskussa.

3. Ali haluaa käydä Routsissa. / Ali haluaa käydä Ruotsissa.

4. Tarvitsemme luokkaan kaksi tuolia lisää. / Tarvitsemme loukkaan kaksi

toulia lisää.

5. Mitä roukaa laitamme tänään? / Mitä ruokaa laitamme tänään.

6. Onko tämä muovia vai nahkaa? / Onko tämä mouvia vai nahkaa?

7. Kenen vuoro vastata? / Kenen vouro vastata?

8. Nasim kannattaa espanjalaista jalkapallojoukkuetta. / Nasim kannattaa

espanjalaista jalkapallojuokkuetta.

1. l_____

2. l_____n

3. l_____

4. harj____tteli

5. täyt____

Harjoitus 12.

a) Kirjoita diftongi, jonka kuulet: oi, öi, ui ja yi. Kuulet sanan kaksi kertaa.

1. koulussa - kuolussa

2. huomenna - houmenna

3. housut - huosut

4. touli - tuoli

5. Ruotsi - Routsi

6. luokkaan - loukkaan

7. rouka - ruoka

8. mouvi - muovi

9. vuoro - vouro

10. juokkue - joukkue

6. Eks____tkö?

7. ____ j____!

8. V_____ ei!

9. H_____!

10. H_____!

b) Puhu parin kanssa. Missä voit sanoa lyhyet ilmaisut 7–10?

Millainen puhuja on? Onko hän iloinen, surullinen tai vihainen?

Mitä sinun kielessä sanotaan, kun tuntuu samalta?


Perfekti

Suomen kielessä on neljä aikamuotoa. Osaat jo kaksi: preesensin ja imperfektin.

Perfektimuodon osaat myös jo tehdä, koska se tehdään olla-verbistä ja negatiivisen imperfektin verbistä: Olen syntynyt Porvoossa. Ali on syntynyt Mogadishussa. Olemme asuneet Turussa jo puolitoista vuotta.

Negatiivinen perfektimuoto tehdään olla-verbin negatiivisesta muodosta ja samasta negatiivisen imperfektin verbistä: En ole tehnyt työtä Suomessa. Ali ei ole käynyt Tanskassa. Opiskelijat eivät ole tehneet kotitehtävää.

Tutki lauseita:

SYNTYÄ

Olen syntynyt Porvoossa. Æ Olemme syntyneet Turussa.Sinä olet syntynyt Helsingissä. Æ Olette syntyneet Kabulissa.Hän on syntynyt Mogadishussa. Æ He ovat syntyneet Kölnissä.

KÄYDÄ (negatiivinen)

En ole käynyt Saksassa. Æ Emme ole käyneet Tampereella.Et ole käynyt Lähi-idässä. Æ Ette ole käyneet Joensuussa.Hän ei ole käynyt Tanskassa. Æ He eivät ole käyneet Suomessa.

Harjoitus 13.

1. Missä asiassa Juha on auttanut Alia?

______________________________________________________________

2. Kuinka kauan Juha on opiskellut suomea yliopistossa?

______________________________________________________________

3. Mitä Juha on harrastanut lapsesta asti?

______________________________________________________________

Lue uudestaan, mitä Juha kertoo itsestään tämän kappaleen alussa.


Juha käyttää paljon perfektimuotoa, koska asiat alkoivat aikaisemmin, mutta ne jatkuvat vielä. Silloin tavallisesti käytetään perfektimuotoa eikä imperfektiä.

MENNEISYYS NYT TULEVAISUUS

Tulin Suomeen vuosi sitten.

Asuin lapsena Moqadishussa.

Minä olen asunut Suomessa 1½ vuotta.

Olen opiskellut suomea.

Asun Suomessa.

Opiskelen suomea.

Ensi syksynä menen

töihin.

Haluan opiskella

lukiossa.

Perfektimuotoa käytetään myös monien pikkusanojen kanssa, kuten jo, vielä, koskaan ja aina. Nämä sanat tulevat usein olla-verbin ja pääverbin väliin. Tutki esimerkkejä:

Nasim on aina halunnut ison perheen. Ali ei ole koskaan käynyt Tanskassa. Opiskelijat eivät ole vielä tehneet harjoitusta. Zahra on jo tehnyt harjoituksen. Se on valmis!

Harjoitus 14. Vastaa ensin itse ja kysy sitten ryhmän opiskelijoilta.

– Missä maassa ja kaupungissa sinä olet syntynyt?

– Olen syntynyt Suomessa, Porvoossa.

– Kuinka kauan olet asunut Suomessa?

– Olen asunut Suomessa 1,5 vuotta.

Esimerkki.


NimiMissä maassa ja kaupun-gissa sinä olet syntynyt?

Kuinka kauan olet asunut Suomessa?


Harjoitus 15.

Kuuntele laulu ja ympyröi kaikki perfektimuodot. Mitkä ovat verbien perusmuodot?

Ultra Bra: Minä suojelen sinua kaikelta

(sävellys Kerkko Koskinen, sanat Anni Sinnemäki)

Olen hiihtänyt jään yli Seurasaareen

olen ajanut hiomavaunulla sumuisena aamuna

Olen seissyt laiturilla kolme

ja nähnyt Kölnin tuomiokirkon

Olen kahlannut rantaveteen

soutanut soutuveneellä sumuisena aamuna

Olen seissyt laiturilla hiljaa

ja kuullut äänet kaukaisten laivojen

Olen eksynyt Latviassa

kävellyt kaupungin reunan yli

Luulin katoavani

mutta pääsin kuitenkin takaisin

Ensin vieraiden ihmisten juhliin

ja lopultakin kaupunkiin

Jossa minut tunnetaan kahviloissa

Minä suojelen sinua kaikelta

mitä ikinä keksitkin pelätä

Ei ole sellaista pimeää

jota minun hento käteni ei torjuisi


Jutellaan!

Hei mummu, kaikki on hy-vin. Opiske-lua ja töitä. Kiirettä.

Tietys-ti! Mä hakkaan polttopuut ja korjaan sen liiterin oven.

Tulen pian käymään.

Mitteepä kuulluu, poeka?

Myö tiällä elellään ku en-nennii.

Mukavvoo-han se oes. Ja oes tuossa hommoo, pihalla.

poika mitteepä

mitä hommoo

täällä poeka

mukavaa tiällä

me myö

hommaa, työtä oes

olisi mukavvoo

1. Yhdistä oikein.

Yleiskieli Murre


1. _____________________________

2. _____________________________

3. _____________________________

4. _____________________________

2. Mitkä ovat tunnettuja kaupunkeja Savossa? Kirjoita laatikon kaupungit oikeaan kohtaan.

Savonlinna Kuopio Mikkeli Varkaus

1

2

3

4

verbityypit 1–5 • verbin positiivinen ja negatiivinen ... · 8 0 uistan! • verbityypit 1–5...

Documents