Verenkierto I

Helena HohtariPitkäkurssi I

Yleistä• Verenkierron eli sirkulaation tehtävät:1) Kuljettaa happea keuhkoista kudoksille2) Kuljettaa ravintoaineita (glukoosi, rasvahapot etc.)3) Kuljettaa kuona-aineita (CO2, virtsa-aine etc.)4) Kuljettaa kemiallisia viestejä (hormonit)5) Tasoittaa ruumiinosien välisiä lämpötila-, happamuus-

ym. eroja (lämpöenergian ja protonien kuljetus)

Verenkiertojärjestelmän yleisrakenne

• Sydän• Pieni verenkierto (keuhkoverenkierto)

• Suuri verenkierto

• Valtimot eli arteriat• Laskimot eli veenat• Hiussuonet eli kapillaarit

Iso verenkierto

• Sydämen vasen kammio aortta aortan lukuiset haarat pienemmät valtimot hiussuonet pienemmät laskimot ylä- ja alaonttolaskimo oikea eteinen

• Arterioissa hapekasta verta, veenoissa vähähappista

Pieni verenkierto

• Oikea kammio keuhkovaltimorunko oikea ja vasen keuhkovaltimo pienemmät keuhkovaltimot kapillaarit pienet keuhkolaskimot suuremmat keuhkolaskimot (4 kpl) vasen eteinen

• Arterioissa vähähappista verta, laskimoissa hapekasta

Sydän• Paino n. 300-350 g (nuori mies)• Ontto lihas (sydänlihaskudosta)• 2/3 keskiviivan vasemmalla puolella• Tyvi ylhäällä, kärki alhaalla vasemmalla• Kaksi eteistä, kaksi kammiota (vasen ja oikea puoli)• Eteisiin liittyvät sydänkorvakkeet• Kiertynyt siten, että oikea kammio osittain vasemman

kammion edessä• Suuret suonet liittyvät sydämen tyveen: aortta-vasen

kammio, keuhkovaltimorunko-oikea kammio, ylä- ja alaonttolaskimo-oikea eteinen, neljä keuhkolaskimoa-vasen eteinen

Sydämen seinämän kerrokset• Perikardium (sydänpussi)

- uloimpana, kaksilehtinen kalvo- sisempi lehti kiinni sydänlihaksessa, ulompi ympäröivissä kudoksissa, lehdet vaihtuvat toisiinsa suurten verisuonten tyvessä, lehtien välissä liukastavaa nestettä

• Myokardium (sydänlihas)- paksuus: vasen kammio > oikea kammio > eteiset- harjoittelu (ja kohonnut verenpaine) kasvattaa

• Endokardium (sydämen sisäkalvo)- sidekudosta ja levyepiteeliä (endoteeliä)- sydämen läpät endoteelin poimuja- endokardiitti = sydämen sisäkalvon tulehdus

Sydämen verenkierto• Sydänlihas kuluttaa valtavasti happea ja energiaa• Oma verenkierto: vasen ja oikea sepelvaltimo (l.

koronaarivaltimo) ja niitä seuraavat sydänlaskimot sekä erilliset pikkulaskimot

• Sepelvaltimot lähtevät aortan tyvestä, lähes aorttaläppien sisäpuolelta- vasemman sepelvaltimon laskeva haara kulkee edessä kammioiden välissä, kiertävä haara kiertyy vas. eteis-kammiovälissä taakse- oikean sepelvaltimon päähaara kiertyy oik. eteis-kammiovälissä taakse- kaikista päähaaroista runsaasti pieniä haaroja sydänlihaksen

• Sydänlaskimot seuraavat koronaareja ja yhtyvät sydämen takana sepelpoukamaksi

• Osa koronaarien verestä palaa eteisiin ja kammioihin erillisiä pikkulaskimoita myöten

• Sydämen supistumisesta seuraava paineaalto hidastaa tai jopa pysäyttää vasemman kammion verensaannin painehuipun aikana

• Oikean kammion verensaanti koko ajan hyvä

Sydämen läpät• Eteis-kammioläpät

- tyypiltään purjeläppiä, eteisen ja kammion rajalla- jännerihmat kiinni kammioiden nystylihaksissa- vasemmalla kaksipurjeinen hiippaläppä l. mitraaliläppä (l. bikuspidaaliläppä), oikealla kolmipurjeinen trikuspidaaliläppä

• Kammio-valtimoläpät- tyypiltään taskuläppiä l. puolikuuläppiä, kolme taskua- vasemmalla aorttaläppä, oikealla keuhkovaltimo- l. pulmonaaliläppä

• Toiminta passiivista, perustuu paineenvaihteluihin

Sydämen supistuminen• Sydänlihas toimii käytännössä kuin yksi solu - eteiset

supistuvat yhtä aikaa, sitten kammiot eteisten jälkeen • Sydänlihas erittäin väsymätöntä• Voi supistua ilman hermoyhteyksiäkin, toiminta

automaattista- autonominen hermosto kuitenkin vaikuttaa –sympaattinen kiihdyttää, parasympaattinen hidastaa

• Systole = kammioiden supistumisvaihe• Diastole = kammioiden veltostumisvaihe• (Voidaan myös erikseen puhua eteissystolesta ja

eteisdiastolesta)

Impulssinjohtojärjestelmä• Sydämen aktiopotentiaali eli impulssi syntyy

impulssinjohtojärjestelmässä, joka koostuu erikoistuneista sydänlihassoluista

• Impulssi johtuu järjestelmässä ensin koko sydämeen ja vasta sitten tavallisiin sydänlihassyihin yhtäaikainen supistuminen

• Sinussolmuke• Kolme eteisjohtorataa• Eteis-kammiosolmuke• Eteiskammiokimppu• Eteis-kammiokimpun kaksi päähaaraa jakautuvat

edelleen pienemmiksi haaroiksi

• Sinussolmuke- oikean eteisen takaseinämässä, ~1cm- sinusrytmi n. 60-80 iskua/min- käynnistää sydämen toimintakierron

• Eteis-kammiosolmuke- oikean eteisen alaosassa

• Eteis-kammiokimppu- läpäisee eteisiä ja kammioita erottava sidekudoslevyn, impulssi viivästyy rajalla n. 0,1s, minkä takia eteiset supistuvat ennen kammioita

• Respiratorinen arytmia

Sydämen toimintakierto• Systolen aikana kammiopaine kasvaa, eteis-

kammioläpät sulkeutuvat- isometrinen vaihe (kaikki läpät kiinni)

• Kammiopaine ylittää suurten valtimoiden paineen, kammio-valtimoläpät avautuvat- isotoninen vaihe (kammioiden paine hetken aikaa sama, vaikka tilavuus pienenee)

• Diastolen alussa verta alkaa virrata takaisin kammioita kohden, kammio-valtimoläpät sulkeutuvat

• Kammiopaine laskee nopeasti, eteis-kammioläpät avautuvat, veri eteisistä kammioihin

• Kammiodiastolen viimeisen kolmanneksen aikana eteissystole

Sydämen tilavuuksia ja arvoja• Iskutilavuus – systolessa kammion kerrallaan

pumppaama verimäärä, n. 70-80 ml (lepotilassa)• Jäännöstilavuus – kammioihin systolen jälkeen jäävä

veri, n. 50-60 ml (lepotilassa)• Syke eli lyöntitaajuus – lepotilassa 60-80/min• Minuuttitilavuus – yhden sydänpuoliskon kautta

minuutissa kulkeva verimäärä (iskutilavuus x syke), levossa n. 5 l

• Kuormituksen aikana syke , iskutilavuus , minuuttitilavuus , jäännöstilavuus

• Starlingin laki

Sydänäänet• Voidaan kuunnella eli auskultoida stetoskoopilla

rintakehältä• Varsinaisia, normaaleja sydänääniä kaksi:

- eteis-kammioläppien sulkeutuminen (1.)- kammio-valtimoläppien sulkeutuminen (2.)

• Terveestä sydämestä saattaa kuulua myös heikko, systolinen sivuääni, diastolinen ääni merkki sairaudesta

• Sivuäänet- turbulenttinen virtaus- läppästenoosi, läppäinsuffisienssi- (ruumiillinen rasitus, kuume, anemia)

• Fonokardiografia

EKG, elektrokardiografia• Tutkii johtoratajärjestelmän (ja sydämen) toimintaa

rekisteröimällä iholta sydämen sähköisen toiminnan aiheuttamia potentiaaliheilahduksia

• Standardikytkennät• Kahden elektrodin välisen jännitteen muuttuminen ajan

funktiona• P-poikkeama – eteisten depolarisaatio• QRS-kompleksi – kammioiden depolarisaatio• S-T-väli, tulee olla tasainen, kammiot edelleen

depolarisoituneena• T-poikkeama – kammioiden repolarisaatio

EKG

• Raajakytkennät- yksi elektrodi kumpaankin käteen, yksi vasempaan alaraajaan

• Rintakytkennät- kuusi elektrodia rintakehälle sydämen tutkiminen eri suunnista

• Kuormituskoe eli rasituskoe• EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti• Vektorikardiografia

Verisuonten yleisrakenne• Laskimot, valtimot, hiussuonet• Perusrakenne:

- sisäkalvo (intima): (endoteeli + tyvikalvo)- keskikalvo (media): sileälihasyitä ja kimmosyitä- ulkokalvo (adventitia): sidekudosta

• Hiussuonissa pelkkä endoteeli + tyvikalvo• Suurissa paineentasaajavaltimoissa (esim. aortta) paljon

kimmosyitä, pienissä valtimoissa etenkin sileälihassyitä• Valtimot paksuseinäisiä (korkea verenpaine), pieni

luumen• Laskimot ohutseinäisiä, suuri luumen, laskimoläpät

Terminologiaa• Anastomoosit

- verisuonten yhdyshaaroja- tukostapauksessa veri voi kiertää toista kautta

tukkeutuminen ei johda kuolioon- aivoissa ja sydämessä riittämättömästi valtimoanastomooseja

• Kollateraalit- rinnakkain samaan kohteeseen kulkevat verisuonet

Ison verenkierron valtimot• Aortta (nouseva, kaari, laskeva, rinta-, vatsa-)• aortan haarat, joista tärkeimpiä ovat (järjestyksessä):1) sepelvaltimot sydänlihas2) yhteiset kaulavaltimot ja solisvaltimot pää ja yläraajat3) kylkivaltimot mm. kylkivälilihakset– lisäksi haaroja hengityselimiin ja ruokatorveen4) sisusvaltimorunko maha, perna, maksa5) ylempi suolilievevaltimo ohutsuoli, paksusuolen alkuosa6) munuaisvaltimot munuaiset7) alempi suolilievevaltimo paksusuolen loppuosa8) yhteiset lonkkavaltimot alaraajat

Yläraajan valtimot

• Solisvaltimo kainalovaltimo olkavarsivaltimo kyynärvaltimo (pikkurillin puolella) ja värttinävaltimo (peukalon puolella) kämmenkaaret (2 kpl) sormien valtimot

• Pulssia voidaan tunnustella värttinävaltimosta ranteen kohdalta

Alaraajan valtimot

• Yhteiset lonkkavaltimot ulompi lonkkavaltimo reisivaltimo polvitaivevaltimo etumainen jalanselänvaltimo) ja takimmainen

säärivaltimo ( pohjevaltimo) • Alaraajan pulsseja voi tunnustella

reisivaltimosta nivussiteen keskikohdan alapuolelta, polvitaivevaltimostapolvitaipeesta, takimmaisesta säärivaltimostasisäkehräksen takaa, jalanselänvaltimostajalan selästä

Ison verenkierron laskimot

• Pääsääntöisesti samannimiset laskimot seuraavat valtimoita

• Kuitenkin:- maksan porttilaskimo- ylä- ja alaonttolaskimo- aivojen veriviemärit- pinnalliset iholaskimot

- alaraajojen iso ja pieni safeena- yläraajojen ulompi ja sisempi iholaskimo

Pienen verenkierron suonet

• (Oikea kammio) keuhkovaltimorunko vasen ja oikea keuhkovaltimo pienemmät keuhkovaltimonhaarat kapillaarit pienemmät keuhkolaskimot

vasemmat (2kpl) ja oikeat (2kpl) keuhkolaskimot (vasen eteinen)

• Keuhkoverenkierrossa paineet ovat huomattavasti pienempiä