verkkokaupan internet markkinointi

46
VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA MARKKINOINTI Olli Kopakkala VERKKOKAUPAN INTERNET-MARKKINOINNIN TOIMEPITEIDEN KUSTANNUSTEHOKAS ALLOKOINTI KÄVIJÄSEURANNAN TUOTTAMIA TIETOJA HYÖDYNTÄEN Markkinoinnin Kandidaatintutkielma VAASA 2010

Upload: ollikopakkala

Post on 10-Apr-2015

2.821 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

Page 1: Verkkokaupan Internet Markkinointi

VAASAN YLIOPISTO

KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA

MARKKINOINTI

Olli Kopakkala

VERKKOKAUPAN INTERNET-MARKKINOINNIN TOIMEPITEIDEN

KUSTANNUSTEHOKAS ALLOKOINTI KÄVIJÄSEURANNAN

TUOTTAMIA TIETOJA HYÖDYNTÄEN

Markkinoinnin

Kandidaatintutkielma

VAASA 2010

Page 2: Verkkokaupan Internet Markkinointi

1

SISÄLLYSLUETTELO

!"!#$$%!$&'(('$)* +*

+,+,*(-./012345*.46/70.-8*94*.4:70..11.* ;*

+,<,*(-./03-/815*64/1551*94*6494-8* ;*

+,=,*>18/1081.*/?80..11.* @*

+,;,*!-A16/4-A45*.4-8.4.* @*

<,*>#B"C#!'&DEF(E)GC'$HE(* I*

<,+,*J77K21*E542L.0M8* I*

<,<,*!577N0* O*

<,=,*>?:09?81-645545*.4:70..11.* P*

=,*GE>&>)F'HED>>"F)"F("* +Q*

=,+,*G4/-/7517A.03705.0* +Q*

=,+,<,*G4/-/7517A.03705505*/-8.455-8.1R7//--8*!-A16/4-A4884* ++*

=,<,*G4/-8454340575.4* +<*

=,<,<,*G4/-8454340575545*/-8.455-8.1R7//--8*!-A16/4-A4884* +;*

;,*!)!"EE$"!'F*H'S"EF*!"B&!()(* +T*

;,+,*%210818.0*87804420818.4*31U048.4* +T*

;,<,*!7804420515*31U04*L60.L8.15*346//05705.0:018.055?88?* +@*

;,=,*V4M1N77/05*RLWUL5.?30515*!-A16/4-A45*346//0570550884* +O*

;,;,*(X0..16* +P*

;,;,<,*(X0..16*!-A16/4-A45*346//0570550884* <Q*

;,T,*%7-(-N1*78454*05.1651.Y346//05705.04* <+*

;,@,*%7-(-N1*78454*!-A16/4-A45*05.1651.Y346//05705.04* <<*

T,*Z$)J"(* <=*

T,<,*%210818.0*N27K108.4* <=*

T,=,*%60.L8N27K05*A16-8.430515* <;*

T,;,*H46//05705.0*3-0U15*N27K10884* <T*

T,T,*Z27K0346//05705.0*78454*!-A16/4-A45*05.1651.Y346//05705.08.64.1K044* <@*

@,*!#G>[\)!("HED>>"F)"F("* <O*

@,+,*%210818.0*8?R/WA78.0346//05705508.4* <O*

@,<,*!-A16/4-A45*8?R/WA78.0346//05705.0* <P*

I,*C)G()\##([>!'(* =+*

$#GS'$&'(('$)* =;*

Page 3: Verkkokaupan Internet Markkinointi

2

$""((''(* ;Q*

$""('*+,*)6K4450808.4*R4/-.-27/808.4*!-A16/4-AA4,]0^5*40/4:?2022?*++,+<,<QQPY+,=,<Q+Q*

.-2211.*/?:09?.*947.12.-54*:00//7/7R.40818.0,* ;Q*

$""('*=,*!-A16/4-A45*J77K21*EUX76U8Y/-8.455-/81.*40/4:?2022?*+;,+<,<QQPYO,=,<Q+Q,

* ;+*

$""('*;,*!-A16/4-A45*34/81.-.*R4/-/751/?:09?.*40/4:?2022?*+;,+<,<QQPYO,=,<Q+Q,* ;<*

$""('*T,*!-A16/4-AA445*V4M1N77/Y80:-8.72.4*844A-511.*/?:09?.*40/4:?2022?*+,++,<QQPY

+Q,=,<Q+Q,* ;=*

$""('*@,*!-A16/4-AA445*(X0..16,M73^8.4*40/4:?2022?*+,++,<QQPY+Q,=,<Q+Q*844A-511.*

/?:09?.,* ;=*

$""('*I,**EUU.R08,M7305*4542L.00//4*/?:09W0U15*94/4308.4*.-7.180:-915*205/108.?*

40/4:?2022?*<;,++,<QQPY+<,=,<Q+Q,* ;=*

$""('*O,*G024:0./-.05,M73*_N27K08.4*80:-0221*.-2211.*/?:09?.*40/4:?2022?*+,++,<QQPY

+Q,=,<Q+Q,+* ;;*

$""('*P,*!-A16/4-A45*--.08/069115*.024494.*H402`R03A*34884A78.0.-87R91234884*

40/4:?2022?*346648/--*<QQP*_*R-R.0/--*<Q+Q,* ;;*

$""('*+Q,*!-A16/4-A45*--.08/069115*/4-..4*:16//7/4-AA445*844A-511.*/?:09?.*

40/4:?2022?*+,++,<QQPY+Q,=,<Q+Q,* ;T*

Page 4: Verkkokaupan Internet Markkinointi

3

____________________________________________________________________ VAASAN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Tekijä(t): Olli Vili Johannes Kopakkala Tutkielman nimi: Verkkokaupan Internet-markkinointitoimenpiteiden kustannustehokas allokointi kävijäseurannan tuottamia tietoja hyödyntäen.!

Ohjaaja: KTT Ari Huuhka Tutkinto: Kauppatieteiden kandidaatti Oppiaine: Markkinointi Linja (tai koulutusohjelma): Aloitusvuosi:2010 Valmistumisvuosi: 2010 Sivumäärä: 43

TIIVISTELMÄ Tässä tutkielmassa käsitellään verkkokaupan internet-markkinointia. Tutkielmassa käydään läpi erilaisia internet-markkinoinnin muotoja, sekä analysoidaan ja vertaillaan niiden kustannustehokkuutta toisiinsa nähden. Internet-markkinoinnin erilaisia toimenpiteitä ja muotoja esitellään yleisellä tasolla ja sen jälkeen niiden hyödyntämistä käsitellään Superkauppa.fi –verkkokaupan avulla. Tutkimuksessa käytetään lähdeaineistona kävijäseurantatyökalujen tuottamaa informaatiota. Tämän vuoksi myös erilaiset kävijäseurantatyökalut on otettu yleiseen esittelyyn. Internet-markkinointitoimenpiteistä on otettu käsittelyyn hakukonemarkkinointi, markkinointi sosiaalisessa mediassa ja blogeissa sekä sähköpostimarkkinointi. Tutkielma on selkeyden vuoksi rajattu näihin markkinointimuotoihin, koska ne ovat verkkokaupan internet-markkinoinnin kannalta kaikkein tärkeimmät. Johtopäätöksenä tutkielmassa on se, että verkkokaupan markkinoinnissa erilaisten seurantatyökalujen käyttö on ensiarvoisen tärkeää. Lisäksi käy ilmi, että hakukonemarkkinointi on ainakin Superkaupan osalta ollut kaikkein eniten myyntiä tuottanut markkinoinnin muoto. Sähköpostimarkkinointi on ollut kaikkein tehokkainta tulosprosentin perusteella ja kohdistettu blogimarkkinointi on tuottanut sekä paljon kävijöitä että myyntiä. Sen sijaan sosiaalisessa mediassa markkinointi ei ole tuottanut juurikaan tulosta. ____________________________________________________________________

AVAINSANAT: Internet-markkinointi, verkkokauppa, hakukonemarkkinointi,

sosiaalinen media.

Page 5: Verkkokaupan Internet Markkinointi

4

1. JOHDANTO

Internet-markkinointiin kulutetut investoinnit ovat kasvaneet lähivuosina nopeaan

tahtiin. Samaan aikaan lähes kaikki muut mainosmuodot ovat vähentäneet suosiotaan.

Vuonna 2009 Internet-markkinointiin käytettiin Mainonnan Neuvottelukunnan TNX

Metrix Oy:ltä tilaaman tutkimuksen (2010) mukaan Suomessa 149,2 miljoonaa euroa,

joka vastasi 12,6% koko mediamainonnasta. Internet-markkinointiin käytettiin siis

enemmän rahaa, kuin esimerkiksi aikakauslehtimainontaan tai radiomainontaan.

Silti Snoobi Oy:n suuntaa-antavan tutkimuksen mukaan vain noin 25%:lla

suomalaisista yrityssivustoista oli vuonna 2008 asennettuna minkäänlaista

kävijäseurantaa. Kuten tässä tutkielmassa tullaan esittämään, kävijäseurantatyökalut

kertovat tarkkaan internet-markkinointitoimenpiteiden kustannustehokkuuden. Koska

niin harva yritys seuraa sivustonsa kävijöiden liikkeitä, voidaan olettaa, että suurta

osaa tämänhetkisen verkkomarkkinoinnin tuloksista ei seurata lainkaan.

1.1. Tutkielman tarkoitus ja tavoitteet

Tämän tutkielman ensimmäisenä tavoitteena on esitellä tärkeimmät internet-

markkinoinnin osa-alueet sekä vertailla ja analysoida niiden kustannustehokkuutta

verkosivustojen avulla tapahtuvassa tuotteiden myynnissä.

Tutkielman toisena tarkoituksena on osoittaa kävijäseurantaohjelmistojen arvo

Internetissä toteuttettavan liiketoiminnan seurannassa. Kävijäseurantaohjelmien

avulla on mahdollista seurata tarkasti kuinka kustannustehokkaita erilaiset

mainosvaihtoehdot ovat. Tämän vuoksi näkökulmaksi on valittu markkinointitavat

jotka tuovat suoraan myyntiä, eikä esimerkiksi brändin arvon kasvattamista ole otettu

huomioon tässä tutkielmassa. Tämän kandidaatintutkielman yhtenä tarkoituksena on

perustella se, että kävijäseurantaohjelmien käyttö on erittäin oleellinen osa

verkkomarkkinoinnin tuloksien seurantaa. Samalla osoitetaan kuinka verkkokaupan

eri mainoskanavat tuottavat myyntiä.

Tutkielman tavoitteena on osoittaa verkkokauppojen markkinoinnista päättäville

tahoille, kuinka verkkokauppojen markkinoinititoimenpiteiden tuloksia voidaan

seurata ja analysoida erilaisten työkalujen avulla.

1.2. Tutkimuksen rakenne ja rajaus

Page 6: Verkkokaupan Internet Markkinointi

5

Internet-markkinointi on noussut viimeisten vuosien aikana yhä tärkeämpään rooliin

yritysten markkinointikanavana. Koska kyseinen alue on varsin uusi, niin se on

monelle markkinointihenkilölle ja päättäjälle vielä hyvin vieras. Tämän tutkielman

tarkoituksena on selvittää, miten internet-markkinointia voidaan käyttää

kustannustehokkaasti hyödyksi yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä. Tässä

tutkielmassa yritykset on rajattu selvyyden vuoksi suoraan verkossa tuotteitaan

myyviin verkkokauppoihin.

Tutkielma keskittyy suomenkielisten verkkokauppojen internet-

markkinointitoimenpiteisiin. Internet-markkinoinnin keinot poikkeavat jonkin verran

eri maissa, joten selkeyden vuoksi käsittelyyn on otettu ainoastaan kotimaan

markkinoilla toimivien internet-myymälöiden markkinointitoimenpiteet. Tutkielmaa

käsitellään toiminta-analyyttisen tutkimusotteen näkökulmasta.

Tutkielma etenee siten, että aluksi käydään läpi muutama yleinen

kävijäseurantaohjelma ja niiden yleiset toimintaperiaatteet. Kävijäseurantatyökaluista

esitellään Suomessa eniten käytetyt ohjelmat, Snoobi sekä Google Analytics. Tämän

jälkeen esitellään erilaisia verkkomarkkinoinnin tapoja ja näiden

kustannustehokkuutta. Esittelyyn on valittu seuraavia internet-markkinoininnin

keinoja: hakukonemarkkinointi, eli kertamaksullinen mainonta hakukoneissa, sekä

hakukoneoptimointi, jossa hakukoneista pyritään saamaan mahdollisimman paljon ns.

Orgaanisia, eli ilmaisia hakijoita. Hakukoneista keskitytään lähinnä Googleen, koska

sillä on käytännössä monopoliasema Suomessa. Sosiaalisen median sivustoiksi

lasketaan tässä tutkimuksessa varsin rajallinen joukko sivustoja, jotka täyttävät

kyseisessä kappaleessa tarkemmin eritellyt ehdot. Blogit-kohta on eroteltu omaksi

kappaleekseen, koska niiden avulla markkinoiminen on tällä hetkellä hyvin erilaista

verrattuna moniin muihin verkkomarkkinoinnin muotoihin.

Sähköpostimarkkinoinnista esitellään muutama yleinen toimintamuoto, yrityksen

omille asiakkaille lähettämistä mainosviesteistä uusasiakashankintaan sähköpostin

välityksellä. Jotta työstä ei tulisi liian laajaa, on sen ulkopuolelle jätetty monia

tärkeitäkin internet-markkinoinnin toimenpiteitä. Esimerkiksi bannerimarkkinointi on

yksi tämän hetken käytetyimmistä mainostusmuodoista verkossa. Se ei kuitenkaan ole

kaikkein sopivin vaihtoehto pienille ja keskisuurille yrityksille, joten se on karsittu

pois tästä työstä. Samoin rajatun tilan vuoksi tässä tutkielmassa ei käsitellä

kumppanuusmarkkinointia, jossa verkkokauppias maksaa ulkopuoliselle

verkkosivuston omistajalle provision tämän kautta tulleista myynneistä.

Läpi työn esitellään ja analysoidaan eri toimenpiteiden hintaa ja tehokkuutta

verkkokauppiaita ajatellen. Käytännön esimerkkinä mukana on Superkauppa –

verkkokauppa, jonka kautta teoriaa peilataan. Lopun johtopäätökset –luvussa

Page 7: Verkkokaupan Internet Markkinointi

6

esitellään kootusti taulukko tutkielmassa käsitellyistä markkinointimuodoista ja niiden

tehokkuudesta.

1.3. Keskeiset käsitteet

Kustannustehokkuus – Kustannustehokuudella tarkoitetaan tässä tutkielmassa lukua

joka saadaan jakamalla markkinointitoimenpiteen aikaansaama myynti toimenpiteen

kuluilla. Mitä suurempi tämä luku on, sitä kustannustehokkaampaa markkinointi on.

Markkinointitoimenpide – Markkinointitoimenpiteellä tarkoitetaan yksittäistä

toimintoa jonka tavoitteena on luoda yritykselle voittoa.

1.4. Superkaupan taustat

Superkauppa on Origodesign Oy:n vuonna 2009 perustama vaasalainen

verkkokauppa. Origodesign Oy on verkkokauppojen toteuttamiseen erikoistunut

yritys. Superkaupan perustamisen taustalla on ollut halu luoda omaa osaamista

parhaiten esittelevä verkkokauppa. Lisäksi tavoitteena on ollut toteuttaa kilpailijoita

tehokkaampaa internet-markkinointia ja lähteä hakemaan myynnin kasvua tätä kautta.

Origodesign Oy on tulospohjaisella rahoituksella toimiva yritys, joka tarkoittaa, että

jokaisen markkinointitoimenpiteen pitäisi tuottaa itsensä nopeasti takaisin.

Omistan itse osan Origodesign Oy:stä ja olen päävastuussa Superkaupan

markkinoinnista. Koska olen itse ollut mukana toteuttamassa Superkaupan

markkinointia, en voi arvostella tekemiäni päätöksiä täysin objektiivisesti. Tämän

vuoksi olen pyrkinyt esittämään jokaisen markkinointimuodon kulut ja tulokset

mahdollisimman selkeästi tarkkojen numeroiden avulla. Koska Superkauppa on nuori

verkkokauppa, tulee ottaa huomioon, että sillä ei vielä ole välttämättä samanlaista

brändiarvoa kuin sen kilpailijoilla. Superkauppa on nuori verkkokauppa, jonka vuoksi

sen toimintaan liittyvät luvut sopivat siis vain siihen, eikä niitä voi suoraan yleistää.

Page 8: Verkkokaupan Internet Markkinointi

7

2. KÄVIJÄSEURANTAOHJELMAT

Web Analytics Associationin virallisen määritelmän mukaan web-analytiikka on

Internet-datan mittaamista, keräämistä, analysointia ja raportointia verkkosivujen

tarkoituksen ymmärtämiseksi sekä verkon käytön optimoimiseksi (Web Analytics is

the measurement, collection, analysis and reporting of Internet data for the purposes

of understanding and optimizing Web usage.). Kävijäseurantaohjelmat keräävät siis

tietoa tietyn verkkosivuston käyttäjistä.

2.1. Google Analytics

Google Analytics on suosituin suomalaisilla sivustoilla käytetty

kävijäseurantaohjelma (Snoobi 2008). Ilmainen Google Analytics-ohjelma kertoo

mm. Kuinka monta kävijää sivustolla on käynyt tietyllä aikavälillä, mistä kävijät ovat

tulleet, mitä kävijät ovat sivustolla tehneet ja kuinka pitkään kävijät ovat viettäneet

aikaa sivustolla. Google Analytics tarjoaa myös verkkokauppaseurannan, jonka avulla

voidaan seurata mitä tuotteita kävijät ovat ostaneet ja minkälaiset käyttäjät ostavat

tuotteita kaikkein eniten. (Google 2010)

Google Analyticsissä on lisäksi paljon säädettäviä ominaisuuksia. Ohjelmalla

pystytään mm. Jaottelemaan kävijöitä segmentteihin erilaisten määritteiden avulla.

Google Analyticsin avulla voidaan esimerkiksi luoda segmentti kävijöistä, jotka

ostavat tuotteita ensimmäisellä käyntikerralla ja näin selvittää mitä kautta tällaiset

impulssiostajat löytävät tiensä verkkokauppaan. (Google)

Google Analytics seuraa verkkosivuston kävijöitä jäljitteiden avulla. Tämä tarkoittaa,

että jokaiselle seurattavalle sivulle tulee lisätä yksilöllinen JavaScript-seurantakoodi.

(Google; Paananen 2006)

Page 9: Verkkokaupan Internet Markkinointi

8

Kuva 1. Google Analytics kävijäseurannan käyttäjäpaneelin etusivu

2.2. Snoobi

Snoobi on suomalaisen Snoobi Oy:n kehittämä maksullinen kävijäseurantaohjelma.

Se on pääpiirteissään hyvin samankaltainen kuin Google Analytics. Snoobi tarjoaa

kuitenkin helppokäyttöisiä mahdollisuuksia esimerkiksi B2B myyntiliidien

erottelemiseksi. Snoobi tarjoaa yhteistyössä Asiakastiedon kanssa mahdollisuuden

erotella verkkosivuston vierailijat heidän yrityksensä toimialan, liikevaihdon sekä

paikkakunnan perusteella. Tämä mahdollistaa esimerkiksi helsinkiläisten

mainostoimistojen erottelemisen omaksi segmentikseen. Käytännössä tämä

ominaisuus tarkoittaa, että esimerkiksi B2B-kauppaan erikoistunut yritys voi kerätä

tietoa siitä, mitkä yritykset vierailevat heidän verkkosivuillaan ja ottaa itse suoraan

yhteyttä näihin (Henriksson 2010).

Page 10: Verkkokaupan Internet Markkinointi

9

2.3. Kävijäseurannan tavoitteet

Kävijäseurantatyökaluilla on mahdollista selvittää lukemattomia erilaisia asioita.

Tämän vuoksi tavotteiden asettaminen yrityksen omia tarpeita vastaaviksi on erittäin

tärkeää. Kuten Phippen, Sheppard ja Furnell artikkelissaan ”A practical evaluation

of Web analytics” (2004) toteavat, yrityksille ei enää missään nimessä riitä pelkästään

kävijöiden lukumäärän seuraaminen. Pelkästään yhteen lukuun nojautuminen on

riskialtista. Esimerkiksi automaattisesti verkosta tietoa poimivat robotit voivat lisätä

sivuston kävijämääriä huomattavasti, tuomatta kuitenkaan aitoa hyötyä yritykselle.

Tässä tutkielmassa keskitytään verkkokauppiaan näkökulmaan. Tällöin tärkein

seurattava asia on sisään tulevan rahan määrä ja lähde josta eniten rahaa käyttävät

asiakkaat saapuvat. Tämän lisäksi on syytä seurata sitä, kuinka pitkään käyttäjät

viihtyvät verkkokaupan sivuilla, sekä koittaa paikallistaa mahdolliset ongelmakohdat,

joissa ostotapahtuma keskeytyy.

Page 11: Verkkokaupan Internet Markkinointi

10

3. HAKUKONEMARKKINOINTI

Hakukonemarkkinointi on yläkäsite joka pitää sisällään hakukoneoptimoinnin, sekä

hakusanamarkkinoinnin. Hakukoneoptimoinnin tavoitteena on saavuttaa hyvät

tulokset hakukoneiden ns. ”orgaanisissa” tuloksissa, kun taas maksullisella

hakusanamainonnalla tarkoitetaan mainostilan ostamista hakukoneista tietyillä

hakutulossivuilla (deGeyter 2005). Hakusanamainonnassa maksetaan jokaisesta

kävijästä erikseen, kun taas hakukoneoptimoinnilla saavutetut kävijät eivät itsessään

maksa mitään.

Kuva 2. Orgaaniset hakutulokset joihin voidaan vaikuttaa hakukoneoptimoinnilla,

sekä maksetut mainospaikat, joista voidaan ostaa mainoksia klikkausperusteisella

hinnoittelulla.

3.1. Hakukoneoptimointi

Hakukoneoptimoinnin tarkoituksena on tehdä verkkosivustosta sellainen, että se

näkyy hakukoneiden tuloksissa mahdollisimman korkealla. Kaikkien kauneimmasta

ja parasta sisältöä sisältävästä sivustosta ei ole mitään hyötyä, jos kukaan ei löydä sitä

(Journal of Visual Communication in Medicine 2006). Hakukoneoptimoinnissa

kiinnitetään huomiota sivuston rakenteellisiin seikkoihin, sekä ulkopuolelta tuleviin

linkkeihin. Googlen hakukoneoptimoijan oppaassa (Google´s Search Engine

Page 12: Verkkokaupan Internet Markkinointi

11

Optimization Starter Guidessa esitellään seuraavat sivuston sisäiset asiat joihin

kannattaa kiinnittää huomiota: Yksilöllisten ja tarkkojen otsikoiden käyttäminen,

koodin sisäisten kuvailumerkintöjen käyttäminen, sivuston verkko-osoitteen

rakenteen selkokielisyys ja loogisuus, sivuston navigoinnin yksinkertaistaminen,

hyvän sisällön tarjoaminen, tarkan linkkitekstin käyttäminen, otsikointi-merkistön

oikeanlainen käyttö, kuvien optimointi, robots.txt efektiivinen käyttö sekä nofollow-

merkistön oikeaoppinen käyttö (Google 2008). Näiden sivuston merkintätapoihin ja

sisältöön liittyvien seikkojen lisäksi hakukoneet arvottavat sivustoja niihin

linkittävien sivustojen lukumäärän ja arvon perusteella.

Google oli ensimmäinen joka toi akateemisesta maailmasta tutun viittausten

perusteella laskettavan arvostuksen myös hakukoneisiin. Googlen kehittäjät Lawrence

”Larry” Page sekä Sergey Birn julkaisivat vuonna 1998 artikkelin ”The Anatomy of

Large-Scale Hypertextual Web Search Engine”, jossa esiteltiin ensimmäistä kertaa

Google PageRank -arvosteluastelumalli. Googlen PageRank perustuu

lyhykäisyydessään siihen, että lasketaan kuinka monta linkkiä sivustolle osoittaa ja

kuinka arvokkaita nämä sivustot ovat, eli kuinka monta linkkiä näille linkittäville

sivustoille osoittaa. Vuosien aikana hakukoneet ovat kehittyneet jatkuvasti ja linkkien

arvostus lasketaan nykyään monimutkaisten algoritmien mukaan. Alan

asiantuntijoiden mukaan linkkien arvoon vaikuttavat todennäköisesti ainakin

seuraavat seikat: Linkin otsikko, linkin ikä, linkin muoto (kuva, teksti), linkin

ympärillä oleva teksti, linkkien määrä sivulla, sivulla olevien linkkien aiheiden

yhteneväisyys, sivuston ikä, sivuston aihe, koko domainin saamien linkkien määrä

sekä domainin ikä (Wiep, K). Koska nämä tiedot ovat hakukoneyhtiöiden

liikesalaisuuksia, ei voida olla täysin varmoja miten suuria vaikutuksia niillä on

sivuston hakukonenäkyvyyteen. Kiinnittämällä näihin kaikkiin jonkin verran

huomiota, voidaan varmistaa hakukonenäkyvyyden paraneminen pitkällä aikavälillä.

3.1.2. Hakukoneoptimoinnin kustannustehokkuus Superkaupassa

Koska hakukoneoptimoinnin toteuttaminen vaatii sekä teknistä osaamista, että oman

sivuston sisällön kehittämistä, tarkoittaa tämä sitä, että hakukoneoptimointipalveluja

on yleensä pakko hankkia ulkopuoliselta asiantuntijayritykseltä. Tästä maksettavalle

korvaukselle on hiukan hankalaa laskea ROI:ta, koska hakukoneoptimoinnilla

saavutettujen hyötyjen mittaaminen saattaa olla tietyissä tapauksissa hankalaa.

Esimerkiksi verkkokaupoissa, kuten Superkaupassa, jossa tuotekatalogi muuttuu

melko nopeaan tahtiin, on vaikea sanoa suoraan mistä tietty myynnin lisäys tai

kävijämäärien kasvu on johtunut. Ongelmia mittaamisessa aiheuttaa myös se, että

Page 13: Verkkokaupan Internet Markkinointi

12

hakukoneoptimoinnin tulosten näkymisessä voi mennä useita kuukausia.

Yksinkertaisin tapa jonka olen keksinyt Superkaupan hakukoneoptimoinnin tulosten

mittaamiseen on hakukoneista tietyillä avainsanoilla tulleiden kävijöiden lukumäärän

kasvu hakukoneoptimoinnin aloittamisen ja nykyhetken välillä. Jotta laskelmat

olisivat luotettavia, pitäisi vertailukohtaa olla vuosien ajalta, muuten esimerkiksi

sesongit vaikuttavat liikaa tilastoihin. Toinen vaihtoehto olisi seurata sivuston

sijoituksia hakukoneissa tietyillä hakusanoilla ja verrata tätä tulosta kävijämäärien ja

myynnin kasvuun. Näin saataisiin hyvä arvio siitä kuinka kustannustehokasta

hakukoneoptimointi on ollut tietyllä aikavälillä.

Superkaupassa orgaanisista hakutuloksista sivulle saapuneiden kävijöiden määrä on

noussut joulukuun keskimääräisestä 497,25 viikkokävijästä helmikuun 768,5

viikkokävijään. Kun keskimääräisen orgaanisista hakutuloksista tulleen kävijän arvo

on Superkaupan verkkokaupassa 60 senttiä, voidaan laskea, että verkkokaupan myynti

on kasvanut hakukoneoptimoinnin seurauksena kuukausitasolla 216,9 euroa.

Prosenteissa kasvua on tapahtunut näiden kuukausien välillä +88,7%. Kun

hakukoneoptimointiin on kulutettu kuukaudessa 20 tuntia aikaa, voidaan laskea

hakukoneoptimointiin kulutetun työn arvoksi 10,845 euroa. Tämän verran voidaan

siis kuluttaa rahaa tuntia kohti hakukoneoptimointiin, jotta aikaisemmin saavutettu

myynnin kuukausittainen kasvu pystyisi kattamaan aiheutuneet kustannukset. Näissä

laskelmissa ei ole otettu huomioon sitä, että hakukoneoptimointi tulee lisäämään

verkkokaupan myyntiä myös tulevaisuudessa. Jos hakukoneoptimointia ei osteta

alkutyön jälkeen lisää, saadaan ROI:ksi huomattavasti suurempi luku. Vuoden

ajaltahan hakukoneoptimoinnin tuoma myynnin kokonaislisäys olisi näiden

laskelmien mukaan 2602,8 euroa, jolloin työn arvoksi myynninlisäyksenä tulisi 130,

14 euroa tuntia kohtaan. (LIITE 1).

3.2. Hakusanamainonta

IAB Finland, joka on osa The European Interactive Advertising Bureau:ta)

määrittelee hakusanamainonnan seuraavalla tavalla:

”Hakukoneiden avulla tapahtuvaa mainontaa. Hakukonemainonnassa

mainostajat ostavat mainoksia näkymään esim. Hakukoneiden

hakutulossivuilla. Kohdistus tapahtuu yleisesti käyttäjän antaman hakusanan

perusteella. Hakukonemainontaa myydään yleisesti klikki-, näyttö- ja

aikasidonnaisen hinnoittelun mukaisesti”.

Page 14: Verkkokaupan Internet Markkinointi

13

Hakukonemainonnassa siis ostetaan mainoksia, siten että ne näkyvät, kun käyttäjä

hakee hakukoneesta tietyllä hakusanalla. Maksetut mainokset näkyvät Googlessa

Kuvan 2. Osoittamalla tavalla. Ne ovat orgaanisten hakutulosten ympärillä

samannäköisinä linkkeinä kuin tavallisetkin hakutulokset. Olen henkilökohtaisesti

kuullut monelta henkilöltä, etteivät he edes ole huomanneet kyseisten mainosten

olemassaoloa, vaan sekoittavat ne usein tavallisiin hakutuloksiin. Hakusanoilla

mainostaminen on tämän vuoksi oikein tehtynä todella tehokasta. Se tarjoaa

mahdollisuuden kohdistaa mainos sellaisiin asiakkaisiin jotka tietävät jo mitä

haluavat ostaa ja ohjata heidät vain omille sivuille. Verkkokaupoille tällainen

mainostaminen on ymmärrettävästi todella tehokasta, varsinkin kun yksi

mainosklikkaus maksaa halvimmillaan vain viisi senttiä. Sen sijaan korkeimmillaan

klikkausten hinnat lähentelevät jopa kymmentä euroa, erityisesti internet-

markkinointiin keskittyvillä hakusanoilla (LIITE 2).

Tämä klikkihintojen suuri vaihtelu tarkoittaa sitä, että hakusanojen valinta on erittäin

tärkeää. On löydettävä ne hakusanat jotka tuottavat mahdollisimman pienellä

panostuksella mahdollisimman suuren tuoton. Tässä apuun tulevat jälleen

kävijäseurantaohjelmat, jotka kertovat lähes suoraan, kuinka paljon tietty hakusana on

tuottanut verkkokaupalle myyntiä. Ilman etukäteisdataa on vaikea tietää mitkä

hakusanat oikeasti tuottavat rahaa. Jos sivustolla on jo ennen hakusanamainonnan

aloittamista ollut asennettuna kävijäseurantaohjelma, niin kävijäseurannasta nähdään

mitkä orgaanisen haun hakusanat ovat tuottaneet myyntiä ja nämä hakusanat voidaan

suoraan lisätä hakusanamainontaan.

Suosituimpia hakusanamainonnan sivustoja ovat Googlen Adwords, Yahoon Search

Enginen Marketing sekä Microsoftin AdCenter. Näistä hakukoneista Googlella on

lähes monopoliasema hakukoneiden puolella ja samalla ilmeisesti

hakusanamainonnan puolella (Karkimo A, 2007). Tämän vuoksi käsittelen tässä

tutkielmassa pääasiassa Googlen tarjoamaa Adwords-hakusanamainontapalvelua.

Yahoon ja Microsoftin palvelut ovat perustoiminnoiltaan hyvin samankaltaisia vielä

tällä hetkellä. Microsoft ja Yahoo ovat saaneet 19.2 Yhdysvaltain ja Euroopan

kilpailuviranomaisilta luvan yhdistää voimansa hakutoiminnoissaan sekä

mainosmyynnissään. Odotettavissa on siis luultavasti muutoksia markkinaosuuksissa.

(Yleisradio 2010)

Page 15: Verkkokaupan Internet Markkinointi

14

3.2.2. Hakusanamainonnan kustannustehokkuus Superkaupassa

Superkaupan hakusanamainonnan työkaluksi on valittu Google Adwords, sen

helppokäyttöisyyden ja vallitsevan markkina-aseman vuoksi. Hakusanamainonnan

kustannustehokkuutta on myös helppo mitata Google Analytics -

kävijäseurantaohjelman tarjoamien tietojen avulla. Lasketaan vain kuinka paljon

rahaa mainontaan on käytetty ja kuinka paljon se on tuottanut myyntiä. Yhteensä

Superkaupan hakusanamainontaan on käytetty rahaa 14.12.2009-8.3.2010 välisenä

aikana 716,87 euroa. (LIITTEET 3 ja 4) Tämä rahasumma on tuottanut myyntiä

samalla aikavälillä 4602,5 euroa. Tuottoa on siis syntynyt noin 642 prosenttia.

Kulutetun rahan lisäksi tulisi laskea kuinka paljon aikaa kampanjan pystyttämiseen on

kulunut ja tälle ajalle sopiva korvaus. Koko kampanjan rakentamiseen ja

kehittämiseen on kulunut aikaa yhteensä noin kymmenen tuntia, jolloin kriittinen

piste kampanjan tuomien myyntien suhteen saavutetaan pisteessä, jossa yhden tunnin

hinnaksi määritellään 388 euroa (4602,5-716,87/10).

Hakusanamainonta on siis erittäin kustannustehokasta. Siihen kulutettu aika ja raha

saadaan moninkertaisena takaisin. Hakusanamainonnan etuna suhteessa

hakukoneoptimointiin on se, että hakusanamainonnassa mainoskampanjan tuotot

realisoituvat huomattavasti nopeammin. Neljännestä liitteestä käy ilmi, että yksi

hakusanamainonnalla saavutettu kävijä tuottaa keskimäärin noin 1,37 euroa, kun taas

hakukoneista saapuvat kävijät tuottavat vain 0,61 euroa. Hakusanamainonnalla

sivustolle saadut kävijät ovat siis tuottoisampia kuin tavalliset hakukoneiden kautta

sivuille saapuneet kävijät. Hakusanamainontaa voi kuitenkin tehdä monella tavalla ja

saavutetut tulokset riippuvat pitkälti mainoskampanjan suunnittelijan omista

taidoista. Superkaupan tapauksessa hakusanamainoskampanjat ovat olleet

kokonaisuudessaan tehokkaita, vaikka mukana on ollut myös avainsanoja, jotka eivät

ole tuottaneet lainkaan myyntiä.

Tulee myös huomata, että Google Analytics ei näytä aivan tarkasti onko jokin

hakusana tuottanut myyntiä vai ei. Google Adwordsissä voidaan määritellä

hakusanaksi laajasti esimerkiksi ”kissa”, siten, että mainos näkyy hakutuloksissa

hakijoille jotka etsivät sanalla ”kissa”, mutta myös sanalla ”kissanpentu”, ”kissan

ruoka” ym. Google Analytics näyttää tämän hakusanan kuitenkin aina hakusanana

”kissa”, mikä ei tietenkään kerro koko totuutta (William, E). Google Analyticsin

asetuksia muokkaamalla saa kävijäseurantatyökalun näyttämään myös aidot

hakusanat, mutta koska tämä vaatii hyvin paljon teknistä osaamista ja tietämystä, jää

monilta huomaamatta mitkä tarkat hakusanat todellisuudessa tuovat myyntiä.

Page 16: Verkkokaupan Internet Markkinointi

15

4. SOSIAALISEN MEDIAN SIVUSTOT

4.1. Yleisesti sosiaalisesta mediasta

Sosiaalinen media, jota kutsutaan myös termillä yhteisöllinen media on ollut viime

aikoina todella paljon esillä lehdissä, radiossa, televisiossa ja muissa medioissa. Tämä

johtuu osaltaan sosiaalisen median sivustojen lisääntymisestä ja osaltaan mielestäni

pelkästään uuden trendisanan keksimisestä. Mitä sosiaalinen media sitten on?

Jussi-Pekka Erkkola (2008:2) määrittelee sosiaalisen median käsitteen lopputyössään

”Sosiaalisen median käsitteestä” seuraavalla tavalla:

”Sosiaalinen media on teknologiasidonnainen ja -rakenteinen prosessi, jossa

yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja

verkkoteknologioiden avulla vertais- ja käyttötuotannon kautta. Samalla

sosiaalinen media on jälkiteollinen ilmiö, jolla on tuotanto- ja jakelurakenteen

muutoksen takia vaikutuksia yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin”.

Helpoiten sosiaalisen median ymmärtää, kun tarkastelee minkälaiset sivustot yleisesti

ottaen lasketaan sosiaalisen median käsitteen alle. Tällaisia sivustoja ovat Sosiaalinen

media opetuksessa (Kalliala & Toikkanen 2009) -kirjan mukaan mm. Delicious –

kirjanmerkkien jakopalvelu, Digg –uutisten jakopalvelu, Wordpress –blogipalvelu,

Blogger-blogipalvelu, Vuodatus-blogipalvelu, Twitter-pikaviestintäpalvelu,

Wikipedia-avoin tietosanakirja, Flickr-kuvien jakopalvelu, YouTube-videoiden

jakopalvelu, Vimeo-videoiden jakopalvelu, Facebook-yhteisöpalvelu, MySpace-

yhteisöpalvelu musiikin kuuntelijoille, IRC-Galleria-nettiyhteisö, LinkedIn-

ammattilaisten verkostoitumispalvelu, Ning-pienyhteisöpalvelu sekä Second Life-

virtuaalimaailma. Sivustoja yhdistää selkeästi yhteisöllinen sisällön luominen ja

jakaminen toisille saman verkoston jäsenille. Näissä verkostoissa on tietoa

käsittämättömän paljon: Facebookilla on yli 400 miljoonaa aktiivista käyttäjää jotka

jakavat tietoa toisilleen. Käyttäjät ovat myös hyvin aktiivisia: puolet jäsenistä käy

sivustolla joka päivä (Facebook 2010), Flickr-kuvanjakopalvelussa on yli 4 miljardia

kuvaa (Flickr 2009) ja YouTuben katsotuinta videota on katsottu yli 167 miljoonaa

kertaa (YouTube 2010). Nämä luvut antavat kuvaa siitä kuinka suosittuja sosiaalisen

median palvelut ovat ja kuinka paljon tietoa ne sisältävät. On selvää, että suurin osa

tästä tavallisten ihmisten jakamasta tiedosta on henkilökohtaista, eikä sisällä

kovinkaan paljon hyödyllistä informaatiota. Informaation lajittelulla on näissä

palveluissa siis todella kriittinen merkitys. Toisaalta käyttäjät jakavat hyvää

informaatiota aktiivisesti toisilleen, mutta toisaalta he tarvitsevat myös jonkin verran

Page 17: Verkkokaupan Internet Markkinointi

16

apua tietojen lajittelussa. Kaikki nämä seikat vaikuttavat siihen kuinka hyvin

yrityksen on mahdollista käyttää sosiaalista mediaa markkinointikanavana.

4.2. Sosiaalinen media yritysten markkinointiviestinnässä

Sosiaalinen media on vielä tällä hetkellä varsin uusi asia ja samalla se on kuitenkin

niin suuren mediahuomion kohteena, että lienee syytä tarkastella sitä hieman

tarkemmin myös yleisesti yritysten markkinointiviestinnän näkökulmasta.

Sosiaalisen median suhdetta markkinointiviestinnässä voidaan lähteä purkamaan

Word-of-Mouth-termin kautta. Kyseinen termi käännetään usein suusta-suuhun

markkinoinniksi tai viraalimarkkinoinniksi. Käsitteellä tarkoitetaan tilannetta jossa

kuluttaja keskustelee jostakin tuotteesta toisen kuluttajan kanssa. Jo vuonna 1967

Johan Arndt tutki Word-of-Mouth käsitettä ja totesi, että se on kuluttajalle hyvin

tärkeä, ellei jopa tärkein tiedonlähde. Vuosien saatossa kuluttajien saamat maksetut

markkinointiviestit ja -sanomat ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Samaan aikaan

kuluttajien luottamus näitä viestejä kohtaan on heikentynyt. Tämän vuoksi suusta-

suuhun markkinointi on noussut arvossaan ajan myötä yhä tärkeämmäksi. Vuosina

1995-1998 Word-of-Mouthin arvo kasvoi jo niin suureksi, että kuluttajat arvostivat

sitä tuplasti enemmän kuin muita markkinointiviestejä. (Keller & Berry 2003) .

Sosiaalisen median nousu on vienyt osan Word-of-Mouth-keskusteluista mukanaan

internetiin. Erona perinteiseen Word-of-Mouthiin on se, että verkossa kuluttaja voi

kertoa kokemuksistaan käytännössä rajattomalle määrälle ihmisiä. Paul Gillin

esittelee kirjassaan The New Influencers (2007) ajatuksen siitä, että perinteinen

markkinointiviisaus, jonka mukaan tyytymätön asiakas kertoo kokemuksistaan

kymmenelle henkilölle on vanhentunut ja nykyään tyytymätön asiakas voi kertoa

kokemuksistaan 10 miljoonalle ihmiselle. Sanojensa tueksi Gillin ottaa esimerkiksi

Vincent Ferrarin tapauksen. Vincent julkaisi blogissaan nauhan, jossa hän väitteli

AOL-yrityksen asiakaspalvelijan kanssa liittymänsä sulkemisesta. Nauha levisi

nopeasti verkossa ja jopa 300,000 ihmistä kuunteli sen Ferrarin blogista. Myöhemmin

myös massamedian edustajat, kuten The New York Times sekä NBC uutisoivat

aiheesta ja AOL sai todella paljon negatiivista julkisuutta (Gillin 2007). On siis

selvää, että sosiaalinen media voi vaikuttaa negatiivisesti yrityksen imagoon ja

brändiin. Omien kokemuksieni perusteella uskon, että hyvin hoidettu yritystoiminta

saa toisaalta myös kiitosta sosiaalisessa mediassa. Superkaupan asiakkaat ovat

suositelleet verkkokauppaa yhteisöllisessä mediassa tuttavilleen, varsinkin jos he ovat

saaneet erityisen hyvää asiakaspalvelua liittyen erilaisiin ongelmatapauksiin. Kaikesta

Page 18: Verkkokaupan Internet Markkinointi

17

huolimatta vaikuttaa kuitenkin siltä, että edelleen huonot uutiset leviävät verkossa

yritysten ja tuotteiden suhteen paljon nopeammin kuin hyvät kokemukset..

Ho:n ja Dempseyn artikkelissa Viral marketing: Motivations to forward online

content (2009) kerrotaan viisi syytä miksi käyttäjät jakavat sisältöä toisilleen

verkossa. Nämä syyt ovat: yleinen mukana olemisen tarve, tarve kuulua ryhmään,

tarve olla erilainen, tarve olla altruistinen sekä tarve henkilökohtaiseen kasvuun (Ho

& Dempsey 2009). Nämä yleiset tarpeet joita tyydytetään jakamalla sisältöä tuttaville,

tuntuvat kattavan varsin hyvin suuren osan syistä joiden vuoksi verkkosisältöä

jaetaan. Samat syyt luultavasti pätevät myös siihen, minkälaisia tilapäivityksiä

käyttäjät tekevät Facebookkiin tai Twitteriin, eli mitä tietoja he haluavat jakaa

itsestään muille käyttäjille. Henkilöt jotka kaipaavat ammatillista arvostusta jakavat

omaan työhönsä liittyviä tietoja ja linkkejä. Ihmiset jotka haluavat osoittaa

kannatustaan tiettyä jalkapalloseuraa kohtaan jakavat tähän seuraan liittyviä tietoja

tuttavilleen jne. Omakohtaisesta kokemuksesta olen huomannut asian menevän suurin

piirtein näin. Asia ei tietenkään ole aivan näin mustavalkoista ja jalkapalloseuraa

kannattava henkilö kertoo toki myös perhe-elämästään ja julkaisee kuvia lapsistaan

sekä kertoo työpaikastaan. Käyttäjillä on monia erilaisia rooleja, joita he edustavat

myös verkkopalveluissa. Kuitenkin tapa jolla asiat ilmaistaan määrittelee jossain

määrin sen, mitä tarkoitusperiä käyttäjällä on.

Yritykset eivät voi enää kontrolloida brändeistä käytävää keskustelua samalla tavalla

kuin aikaisemmin. Christopher Vollmer ja Geoffrey Precourt ilmaisevat kirjassaan

Always On (2008) asian varsin hyvin: ”kuluttajat ovat nyt vallassa; heillä on parempi

pääsy informaatioon ja suurempi valta media kulutukseen kuin koskaan

aikaisemmin”. Tämä kuvaa nykyistä tilannetta erittäin hyvin. Varsinkin verkossa

tiedon hankkiminen ja jakaminen on erittäin helppoa. Heikkoja tuotteita tai huonoa

palvelua tarjoavia yrityksiä ei voida enää myydä kuluttajille pelkästään hyvällä

markkinoinnilla. Markkinoinnilla luotujen mielikuvien tulee vastata yhä enemmän

tuotteiden ja palveluiden todellisia ominaisuuksia. Kuluttajia voidaan kuitenkin yhä

hieman ohjailla verkkokeskusteluissa. Luomalla hyvät olosuhteet kanssakäymiseen

asiakkaiden kanssa, voidaan lisätä kuluttajien sitoutuneisuutta yritykseen, sekä lisätä

yleistä tietoutta oman yrityksen toiminnasta, tuotteista ja sekä palveluista. (Mangold

& Faulds 2009). Seuraavissa luvuissa esitellään muutama esimerkki, miten tämä

käytännössä onnistuu.

Page 19: Verkkokaupan Internet Markkinointi

18

4.3. Facebookin hyödyntäminen Superkaupan markkinoinnissa

Facebook on vuonna 2004 perustettu yhteisöpalvelu, jolla noin 400 miljoonaa

käyttäjää ympäri maailman. Facebook tarjoaa käyttäjilleen mahdollisuuden luoda

sivustolle profiilin ja lisätä kavereita joiden kanssa voi olla sosiaalisessa

kanssakäymisessä internetin välityksellä. Keskustelumahdollisuuden lisäksi

Facebookin tärkeimpiä ominaisuuksia ovat kuvien lisääminen, tapahtumien ja

ryhmien luominen sekä linkkien ja henkilökohtaisten uutisten jakaminen ns.

Tilapäivitysten avulla (Facebook 2010).

Facebook on suuren suosionsa ansiosta erittäin hyvä paikka markkinoida tuotteita ja

palveluita. Facebookissa on mahdollista mainostaa sekä kohdistettujen mainosten

avulla, että luomalla ilmaisia fanisivuja. Facebookin avulla on mahdollista kohdistaa

mainokset erittäin tarkasti kohderyhmän tietojen mukaan. Voidaan esimerkiksi valita

kohderyhmä iän, sukupuolen, asuinpaikan, koulun, mielenkiinnon kohteiden ym.

Perusteella. Yrityksille jotka tietävät tarkalleen oman kohderyhmänsä, Facebookin

maksullisten mainostoimintojen käyttö on helppoa. Facebookissa ja Google

AdWordsissä on molemmissa mahdollista kohdistaa mainokset hyvin tarkasti. Erona

on kuitenkin se, että siinä missä AdWords-käyttäjät etsivät jo valmiiksi tuotetta, tulee

Facebook-markkinoinnissa myydä tuotteita kuluttajille, jotka eivät välttämättä ole

vielä edes tietoisia kyseisen tuotteen olemassaolosta. Facebook-markkinointi on siis

tässä mielessä enemmän Pull-markkinointia, vaikkakin hyvin kohdennettua sellaista.

Tämän vuoksi Facebookin kautta ei välttämättä saa yhtä paljon suoraa myyntiä, kuin

AdWordsin kautta. Facebook mahdollistaa kuitenkin asiakkaiden sitouttamisen

yritykseen tai sen tuotteisiin paljon tehokkaammin. (O´Neill 2009).

Superkauppa on hyödyntänyt Facebook-markkinointia tähän mennessä ilmaisten

työkalujen avulla. Superkaupalle on luotu Facebook fanisivu, jonne oli 10.3.2010

liittynyt jo 500 ihmistä. (Kopakkala 2010). Fanisivun jäseniä on kerätty Superkaupan

sähköpostilistan avulla, Superkaupan verkkokaupassa olevan linkin kautta sekä

mainostamalla ilmaiseksi Facebookin yhteisöissä. Tarkoituksena on kehittää

Facebook-strategiaa siten, että maksullisten mainosten määrää tullaan lisäämään.

Nämä maksulliset mainokset tullaan jakamaan puoliksi itse verkkokauppaan vieviin

mainoksiin, sekä puoliksi verkkokaupan fanisivua mainostaviin mainoksiin. Näin

saadaan verkkokaupalle tarvittavia suoria myyntejä, mutta myös rakennettua

laajempaa uskollisten asiakkaiden joukkoa. Ns. brandiheimoa.

Tähän mennessä Facebookin kautta Superkauppaan on löytänyt yhteensä 3126

kävijää, jotka ovat tuottaneet verkkokaupalle myyntiä 485,11 euroa, joka antaa yhden

Page 20: Verkkokaupan Internet Markkinointi

19

käynnin arvoksi 0,16 euroa. Tämä on yli puolet vähemmän, kuin mikä on sivuston

keskimääräisen kävijän arvo (0,49 euroa). Myös verkkokaupan tulosprosentti, eli

kuinka suuri osa kävijöistä ostaa tuotteita verkkokaupasta, 0,29% on noin puolet

heikompi kuin sivuston keskiarvo 0,59%. (Liite 5.) Vaikuttaa siltä, että Facebookista

sivustolle tulevat kävijät ovat paljon heikompilaatuisia ja tuottavat vähemmän rahaa

kuin tavalliset käyttäjät. Pitää kuitenkin ottaa huomioon aikaisemmin esitetty ajatus,

siitä että Facebookissa tapahtuva markkinointi on ns. Pull-markkinointia, jossa uusille

asiakkaille yritetään tyrkyttää tuotetta, josta he eivät välttämättä edes tiedä mitään.

Tämän seurauksena tietenkin tulosprosentti heikkenee. Lisäksi tulee ottaa huomioon

se, että kun asiakkaat eivät vielä tunne tuotetta, saattaa ostopäätös jäädä myöhempään

aikaan, jolloin kävijä ei enää rekisteröidy Facebookin kautta tulleeksi, vaan

esimerkiksi suoraan sivustolle kirjautuneeksi tai hakukoneen kautta tulleeksi

kävijäksi. Vaikka nämä kaikki asiat otetaan huomion, on selvää etteivät Facebookista

tulleet kävijät ole lähellekään yhtä arvokkaita kuin hakusanamainonnalla saavutetut

kävijät, joiden keskimääräinen arvo on 1,37 euroa (Liite 4). Toisaalta koska

Facebookin fanisivu-toiminto on ilmainen, on turha lopettaa Facebookissa

markkinoimista. Samoin on odotettavissa, että ajan myötä kun faniryhmän koko

kasvaa, niin myös siitä saavutettu hyöty kasvaa.

Superkauppa on myös lisännyt sivustolleen nappulan, jonka avulla käyttäjät voivat

helposti jakaa superkaupan tuotteiden esittelysivuja suoraan ystävilleen Facebookissa.

Tätä toimintoa varten verkkokauppaan on myös lisätty tuotteita, jotka oletettavasti

kiinnostavat kuluttajia, tai ovat sellaisia, että käyttäjät mielellään jakavat niitä

toisilleen. Esimerkkinä tällaisesta tuotteesta on aidonkokoinen Terminator-mallinnos,

joka maksaa 6999 euroa. Tämä tuote on niin kallis, että harva asiakas oikeasti tilaa

sitä. Tarkoituksena on kuitenkin, että tuote tuntuisi kävijöistä niin hauskalta tai jopa

turhalta, että he kertoisivat siitä eteenpäin tuttavilleen (Superkauppa 2010). Liite 7:stä

huomaamme, että kävijät ovat jakaneet tuotesivuja tuttavilleen 92 kertaa. Nappulan

lisäämisessä verkkosivustolle meni aikaa noin yhden tunnin verran, joten siitä saatu

hyöty on ollut suurempi kuin siihen kulutettu aika.

4.4. Twitter

Twitter on pikaviestintä- tai ns. Mikrobloggauspalvelu, jossa voi kirjoittaa 140 merkin

pituisia päivityksiä, jotka näkyvät käyttäjille, jotka seuraavat sinua. Yksinkertaisella

idealla toimiva sivusto on saanut maailmanlaajuisesti jo noin 60 miljoonaa käyttäjää

(The Economist 2010). Suomessa tai jossakin Suomen suurimmista kaupungeissa

asuviksi itsensä on ilmoittanut Twitterissä vain reilu 4000 käyttäjää (Lonka 2009).

Suomessa kyseinen palvelu on siis lähinnä pienen piirin käytössä. On kuitenkin

Page 21: Verkkokaupan Internet Markkinointi

20

odotettavissa, että Twitter lyö jonain päivänä läpi myös Suomessa. Tämän vuoksi

Twitterissä markkinointiin on syytä kiinnittää huomiota ja seurata sen kehittymistä

myös Suomen markkinoilla.

Twitter-markkinoinnin tehokkuudesta voidaan olla montaa mieltä. Esimerkiksi Dell

on ilmoittanut saaneensa 2 miljoonan dollarin edestä myyntiä Twitter-sivunsa kautta

kahdessa vuodessa. Dell on tarjonnut Twitter-seuraajilleen eksklusiivia alennuksia ja

muita etuja. Kun tästä uutisoitiin vuonna 2008, Dellin Twitter sivulla oli jo 600.000

seuraajaa. (Dell 2009). 11.3.2010 Dellillä oli jo 1,574,563 seuraajaa (Twitter 2010).

Kyseessä on siis todella laajan näkyvyyden tarjoava markkinointikanava. New York

Timesin heinäkuussa julkaistun artikkelin mukaan New Yorkissa monet pienet

yritykset ovat hyödyntäneet Twitteriä onnistuneesti markkinoinnissaan. Varsinkin

paikallisesti toimivat ravintolat ja pienet putiikit ovat saaneet levitettyä sanaa omista

palveluistaan tehokkaasti Twitterin avulla (Miller 2009). Twitterissä on siis selkeästi

potentiaalia, kunhan sen käyttäjämäärät kasvavat suuremmiksi myös Suomessa.

Twitterille ominaista on myös se, että tietyt trendit kiertävätä sen käyttäjiltä toiselle.

Se on siis loistava alusta tehokkaalle viraalimarkkinointikampanjalle.

4.4.2. Twitter Superkaupan markkinoinnissa

Superkaupan Twitter-sivu avattiin marraskuun lopulla. Tämän jälkeen sivulle on

kirjoitettu satunnaisesti erilaisia tervehdyksiä, sekä mainoksia uusista katalogiin

lisätyistä tuotteista. Superkauppa on myös jakanut vain Twitter-seuraajilleen

tarkoitettuja alennuskuponkeja. Yhteensä Superkaupalla oli 12.3.2010 65 seuraajaa.

(Twitter 2010). Kuten Liite 6:ta käy ilmi, ei Twitteristä ole ollut juuri hyötyä

Superkaupan markkinoinnissa. Verkkokauppa on saanut yhteensä 156 kävijää, joista

yksikään ei ole tehnyt tilausta (Liite 6).

Twitterin tuomat heikot tulokset ovat osittain seurausta siitä, että Twitter on vielä

aivan lapsenkengissään Suomessa, mutta myös siitä, että Superkauppa ei ole

aktiivisesti kerännyt seuraajia Twitterissä, eikä myöskään muuten päivittänyt

sivustolle tietoja erityisen aktiivisesti. Tässä on siis selvästi parantamisen varaa. On

myös selvää, että ne yritykset ja henkilöt, jotka ovat alusta asti olleet aktiivisia

Twitterin käyttäjiä, tulevat myös pysymään käyttäjien mielissä, jos Twitterin

käyttäjämäärät lähtevät kasvuun. Superkaupan tulisi luoda selkeä strategia siitä, miten

Twitteriä tullaan käyttämään verkkokaupan markkinoinnissa.

Page 22: Verkkokaupan Internet Markkinointi

21

4.5. YouTube osana internet-markkinointia

YouTube on amerikkalainen Googlen omistama videoidenjakopalvelu, jonne käyttäjät

voivat lisätä videoitaan. Se on verkon ylivoimaisesti suosituin videoiden

katselupalvelu. YouTuben kävijämäärät Yhdysvalloissa vastasivat melkein yhtä

prosenttia kaikkien verkkosivustojen vierailuista jo vuonna 2007. Samalla

YouTubella oli yli 50% enemmän käyttäjiä, kuin kaikilla muilla videosivustoilla

yhteensä (Prescott 2007). Muiden videonjakosivustojen toimintaperiaatteet ovat hyvin

pitkälti samanlaisia kuin YouTubella. Tämän vuoksi onkin tarpeetonta keskittyä

muihin sivustoihin erikseen. YouTubessa toimivat markkinointitoimenpiteet käyvät

sellaisinaan myös muissa videopalveluissa markkinointiin.

YouTubessa markkinointi perustuu viraalimarkkinointiin, eli suusta-suuhun

markkinointiin eli Word-of-Mouth-markkinointiin, jota käsiteltiin jo aikaisemmin

luvussa ”Sosiaalinen media yrityksen markkinointiviestinnässä”. Internetissä

videoiden avulla tapahtuva markkinointi perustuu suurelta osin siihen, että käyttäjät

saadaan jakamaan tiettyä videoa toisilleen esimerkiksi sähköpostitse, Twitterin

välityksellä tai Facebookissa. Aikaisemmin esitelty Ho:n ja Dempseyn malli tiedon

jakamisesta verkossa kuvaa hyvin myös syitä jakaa YouTube-videoita. Ho:n ja

Dempseyn mallissa syyt jakaa sisältöä verkossa oli jaettu seuraavasti: yleinen mukana

olemisen tarve, tarve kuulua ryhmään, tarve olla erilainen, tarve olla altruistinen sekä

tarve henkilökohtaiseen kasvuun (Ho & Dempsey 2009). Näiden syiden lisäksi tietyt

YouTube-videot saavat hurjia katsojamääriä, koska viraalimarkkinointiin

erikoistuneet yritykset markkinoivat niitä aktiivisesti ympäri verkkoa ja käyttävät

aikaa lumipalloefektin käynnistämiseen. Eräs tällainen yritys on The Comotion

Group, jonka perustaja Dan Ackerman Greenberg jakoi TechCrunch.comissa joukon

vinkkejä siitä, miten YouTube-videoille saa paljon katsojia. Muutamia listattuja syitä

ovat mm: videon tulee olla lyhyt, video ei saa suoraan mainostaa mitään, käytä

kiinnostavaa otsikointia videolle, lisää videolle mielenkiintoinen esittelykuva sekä

hyödynnä blogeja, foorumeita, Facebookia, sähköpostimarkkinointia sekä ystäviäsi,

jotta saat videolle mahdollisimman suuren katsojamäärän mahdollisimman nopeasti.

Jos video päätyy Youtube:n päivän katsotuimmat videot –listalle, niin se saa taas lisää

katsojia. Tämän vuoksi videon markkinointi täytyy tehdä mahdollisimman nopeasti

(Ackerman 2007].

Parhaiten YouTube-markkinointi ilmeisesti toimii, kun video itsessään sisältää jotakin

sellaista mitä käyttäjät haluavat jakaa toisilleen. Lisäksi on nähtävä itse vaivaa ja

markkinoitava videota aktiivisesti, jotta se lähtee leviämään. Optimaalinen sisältö

tietenkin vaihtelee kohderyhmän mukaan. Yleisesti parhaiten menestyneet videot

Page 23: Verkkokaupan Internet Markkinointi

22

ovat olleet videoita, jotka sisältävät joko huumoria, julkisuuden henkilöitä tai

musiikkia (YouTube 2010). Nämä ovat siis yleisesti kiinnostavia aiheita.

Kohderyhmästä riippuen paremmin voisi toimia vaikkapa mielenkiintoinen

asiantuntijavideo tiettyä ammattiryhmää kiinnostavasta aiheesta.

YouTubella on oma seurantatyökalu nimeltä ”Insight”, jonka avulla saa monenlaisia

tietoja itse lataamiensa videoiden katsojista. Esimerkiksi amerikkalainen rock-yhtye

Weezer julkaisi ”Pork & Beans”-,musiikkivideon YouTubessa ja sai kolmessa

päivässä 2,2 miljoonaa katsojaa. YouTuben ”Insight”-työkalun avulla yhtye huomasi,

että 65% videon katselijoista oli miehiä. Tämä tieto auttoi yhtyettä kohdistamaan

tulevan levyn markkinoinnin tarkemmin kuuntelijakuntaansa vastaavaksi. YouTube

toimii siis hyvin myös markkinatutkimuksen työkaluna (2008 Yehuva).

4.6. YouTube osana Superkaupan internet-markkinointia

Superkauppa ei ole vielä juurkaan hyödyntänyt YouTubea internet-

markkinoinnissaan. Sen sijaan monien verkkokaupan tuotteiden tuotetietosivuilla on

YouTube-videoita, joiden tarkoituksena on kertoa enemmän kyseessä olevasta

tuotteesta. Tulevaisuudessa Superkaupan on tarkoitus sisällyttää videomarkkinointi

YouTubessa sekä muissa ilmaisissa videonjakopalveluissa osaksi

verkkomarkkinointistrategiaansa. Suunnitelmissa on ottaa asiakkaat mukaan

mainontaan ja järjestää erilaisia kilpailuja, joissa käyttäjien tulee luoda

Superkauppaan liittyviä videoita YouTubeen ja hankkia näille videoille

mahdollisimman paljon katsojia. Näin Superkauppa saisi asiakkaita sitoutettua yhä

paremmin verkkokauppaan, sekä hyvin halpaa näkyvyyttä videoiden tekijöiden

lähipiirissä.

Page 24: Verkkokaupan Internet Markkinointi

23

5. BLOGIT

5.2. Yleisesti blogeista

Blogi, verkkopäiväkirja, verkkoloki. Viimeisen vuosikymmenen aikana yleistynyt

verkkosivustotyyppi on saanut jo monia eri nimiä. Samalla blogeista on tullut niin

monimuotoisia, että sivustotyypin varsinaista substanssia on vaikea määrittää. Jo koko

Internetin ensimmäinen verkkosivusto CERN:in Tim Berners-Leen

http://info.cern.ch/- sivu oli eräänlainen blogi. Sivustolla Berners-Lee listasi uusia

kotisivuja ja linkitti näihin pienen selostuksen kera. (Winer 2002). Myöhemmin

blogeihin rupesi ilmestymään linkkien lisäksi enemmän omaa pohdintaa ja ne

muuttuivat yhä enemmän julkisten verkkopäiväkirjojen kaltaisiksi (Blood 2000).

Nykyisille blogeille on monenlaisia määritelmiä. Herring et al määrittelee blogit siten,

että ne ovat säännöllisesti muokattuja verkkosivustoja, joiden kirjoitukset on listattu

käänteisessä kronologisessa järjestyksessä (Herring et al 2004). Toisaalta esimerkiksi

Baumer et al. Saivat tutkimuksessaan selville, että kun blogien lukijat kuvailevat

blogeja, he korostavat ennemminkin blogien toiminnallisuutta, eli käytännössä

mahdollisuutta kommentoida blogeja. Samassa tutkimuksessa Baumer ja kumppanit

totesivat, että on järkevämpää kuvata bloggaamista sen kautta, ketkä blogeja

kirjoittavat ja luovat kuin akateemisten määritelmien kautta (Baumer et al. 2008).

Näitä määritelmiä yhdistämällä saa kohtuullisen kuvan siitä, mitä blogit ovat. Ne ovat

aikajärjestyksessä listattuja tietosivuja, jotka sisältävät useimmiten tekstiä, kuvia

(kuvablogit) ja/tai videota (videoblogit). Usein blogit on kirjoitettu henkilökohtaisesta

näkökulmasta ja niiden aihe on rajattu melko tarkasti. Bloggaaminen tapahtuu yleensä

erityisellä blogialustalla, joka voi toimia ilmaiseksi jaetulla palvelimella, kuten

Googlen Blogspotissa, LiveJournal-palvelussa tai Wordpress.comissa.

Vaihtoehtoisesti blogialusta voi olla sivuston omistajan omalla palvelimella. Tällaisia

sovelluksia ovat mm. Wordpress, Movable Type sekä TextPattern. Bloggaamiseen

kuuluu myös linkkien jakaminen lukijoille, lukijoiden osallistaminen kommentoinnin

kautta sekä erilaisten syötteiden hyödyntäminen, jotta blogia voi seurata myös

esimerkiksi sähköpostiohjelman kautta.

Edellä luetellut määritelmät kuvaavat suurinta osaa blogeista, mutta myös

määritelmän ulkopuolelle jää sivustoja jotka voisi helposti luokitella blogeiksi. On

kuitenkin selvää, että blogit ovat tehneet omien ajatusten julkaisemista netissä

arkipäiväistä. Näin ne ovat myös muuttaneet tiedonvälitystä ja tehneet siitä

välittömämpää. Kun poliitikot ja yritykset voivat kertoa ajatuksistaan ja

suunnitelmistaan suoraan kaikille kiinnostuneille, on informaation jakamisesta ja

Page 25: Verkkokaupan Internet Markkinointi

24

saamisesta tullut helppoa. Blogien määrä on viimeisen parin vuoden aikana kasvanut

lähes räjähdysmäisesti. Blogihakukone Technorati haki kesäkuussa 2008 tietoja jo

111,8 miljoonasta blogista (Technorati 2008).

5.3. Yritysblogin perustaminen

Blogien hyödyntäminen markkinoinnissa voidaan mielestäni jakaa kahteen osaan.

Omien blogien perustamiseen markkinointitarkoituksessa, sekä muiden blogeissa

markkinointiin.

Yritysblogeja voidaan käyttää lähes mihin tahansa tarkoitukseen. Ainoa erottava

tekijä henkilökohtaiseen blogiin on se, että yritysblogit edustavat aina yrityksen

virallista kantaa ja ne muokkaavat ihmisten kokemusta kyseisen yrityksen brändistä ja

imagosta. Srividya Raghavan jakaa yritysblogit seuraavalla tavalla:

1. Työntekijöiden blogit, joiden tarkoituksena on jakaa tietoa yrityksen sisällä,

2. Johdon blogit, joissa yrityksen johtoportaassa olevat henkilöt voivat blogata

yritystä koskevista päätöksistä ja luoda läheisempää kuvaa yhtiön johtajista niin

työntekijöille, kuin muillekin asiasta kiinnostuneille.

3. Yhtiöblogit, joissa kerrotaan yleensä yrityksen strategisista ja taloudellisista

näkymistä ja suunnitelmista. Nämä blogit on yleensä suunnattu

osakkeenomistajille. Mahdollisesti juuri virallisuutensa vuoksi tällaiset blogit

eivät ole saavuttaneet suuria lukijamääriä verrattuna vapaampiin ja

epävirallisempiin blogeihin.

4. Markkinointi-ja tiedotusblogit ovat sivustoja joka ovat keskittyneet levittämään

viestejä, joiden tarkoituksena on markkinoida tai tarjota informaatiota tiettyihin

tuoteryhmiin liittyen. Nämä blogit eivät siis välttämättä kerro vain tietyn

yrityksen tuotteista, vaan kyseessä voi olla vaikkapa tietoturva-ekspertin blogi,

jossa hän vertaillee erilaisia virustorjuntaohjelmia. Tietoturva-ekspertti hankkii

asiantuntija-asemaa ja voi samalla tarjota yrityksille mahdollisuuden markkinoida

omia tuotteitaan esimerkiksi videomainoksilla tai bannereilla.

5. Tuotteiisiin liittyvät blogit ovat sivustoja, joilla yritykset kertovat omista

tuotteistaan ja tekevät esimerkiksi markkinatutkimusta tulevista tuotteistaan ja

niiden kysynnästä. Mm. General Motors on käyttänyt blogeja hyväkseen

selvittäessään ihmisten kiinnostusta tiettyihin automalleihin.

(Raghavan 2006).

Monet suomalaiset yritykset ovat perustaneet erilaisia yritysblogeja ja tällä hetkellä

suomalaisilta yrityksiltä löytyy blogeja kaikista edellä mainituista kategorioista.

Page 26: Verkkokaupan Internet Markkinointi

25

Varsinkin media-alalla toimivat yritykset ovat aktiivisesti kehittäneet viestintäänsä

blogien avulla. Cass et al. Huomasivat Backbonemedialle 2005 tekemässä

tutkimuksessaan ”Corporate blogging: is it worth the hype”, että suurimmat yritysten

odottamat hyödyt blogin pitämisestä olivat mahdollisuus julkaista nopeasti, yhteisön

luominen, ajatusjohtajuus, myyntien saaminen sekä online PR. Todellisuudessa

ideoiden jakaminen ja ajatusjohtajuus olivat tärkeimmät bloggaamisesta aiheutuneet

hyödyt. Vaikuttaa siis siltä että yritysblogit eivät itsessään tuo lisää myyntiä ja siten

tulosta yrityksille. Blogit ovat ehkä enemminkin sosiaalisen median sivustojen tapaan

keino pitää yhteyttää asiakkaisiin hieman epävirallisemmin. Samalla blogit

mahdollistavat interaktiivisen ja jossain määrin epämuodollisen kanssakäymisen

asiakkaiden kanssa. Vaikka yritysblogit tuntuvatkin epäviralliselta kanavalta, tulee

muistaa, että ne edustavat silti yrityksen kantaa ja ovat samalla myös virallinen

julkaisu jota koskevat samat lait kuin muitakin yrityksen virallisia tiedotteita. Tämä

on syytä ottaa huomioon varsinkin blogien kommenteissa syntyvässä keskustelussa

(Klosek 2006).

5.4. Markkinointi muiden blogeissa

Oman blogin perustamisessa on paljon työtä, kun kaikki sisältöä pitää tuottaa itse ja

kävijöitäkin pitäisi ohjata sivustolle. Helpompi tapa saada näkyvyyttä blogeissa on

ostaa mainostilaa, tai muuten sopia mainosnäkyvyyden hankkimisesta yrityksen

tuotteisiin tai palveluihin liittyvissä blogeissa. Monet blogin pitäjät kirjoittavat juttuja

harrastuksenaan ja ovat yleensä vain iloisia saadessaan esimerkiksi tuotteita

testattavaksi. Markus Ossi on listannut blogissaan erilaisia tapoja, joilla

harrastelijoiden kirjoittamista blogeista saa hankittua edullista näkyvyyttä. Näitä

tapoja ovat: ilmaiset tuotenäytteet, lahjakortit, alennukset, tilaisuudet, matkat,

maksetut arvostelut, maksut tuotemerkkien tai yrityksen nimien mainitsemisesta tai

komissiot blogin kautta tulleista myynneistä. (Ossi 2009) Näiden

markkinointikeinojen kanssa tulee kuitenkin noudattaa varovaisuutta, sillä

kansainvälisen kauppakamarin ICC:n markkinointisääntöjen 9. Artiklassa

Markkinoinnin tunnistettavuus sanotaan:

”Markkinoinnin tulee olla esitystavasta ja markkinointivälineestä riippumatta

selvästi tunnistettavissa markkinoinniksi. Jos mainos esitetään

mainosvälineessä, joka sisältää uutisia tai muuta toimituksellista aineistoa,

mainos tulee esittää siten, että se voidaan tunnistaa mainokseksi.

Markkinoinnista tulee selkeästi käydä ilmi, kenen lukuun markkinointi

toteutetaan. ” (ICC 2008).

Page 27: Verkkokaupan Internet Markkinointi

26

Ja Artikla 10:ssä Markkinoijan tunnistettavuus:

”Markkinoija tulee voida tunnistaa. Ainoastaan silloin, kun viestinnän

yksinomaisena tarkoituksena on herättää kiinnostus tulevaan markkinointiin

(”teaser”), markkinoijaa ei edellytetä tunnistettavan. Markkinoinnin tulee

mahdollisuuksien mukaan sisältää markkinoija yhteystiedot, jotta kuluttaja voi

vaivatta ottaa yhteyttä markkinoijaan.” (ICC2008).

Näiden artikloiden mukaan blogin pitäjän tulisi tehdä selväksi lukijoilleen, jos

kyseessä on mainos tai maksettu arvostelu. Verkossa näiden sääntöjen noudattamista

ei kuitenkaan juuri seurata ja esimerkiksi kumppanuusmarkkinointia tekevillä

sivustoilla harvoin näkee tällaisia mainintoja. Kumppanuusmarkkinoinnissa julkaisija

saa palkkion kun hän luo mainostajalle myyntiä. Tällaisesta toiminnasta pitäisi ICC:n

sääntöjen mukaan siis ilmoittaa aina erikseen. Näin kuitenkin harvoin tapahtuu.

Ulkomailla on olemassa jopa palveluita jotka välittävät maksullisia mainoskirjoituksia

blogeihin, tai vaihtoehtoisesti maksavat bloggaajille, jotta nämä kirjoittaisivat tietyn

yrityksen tuotteista tai palveluista. Tällaisia palveluita ovat mm. Izean

PayPerPost.com sekä PressFlexin BlogAds.com. Suomesta ei vielä löydy kyseisen

kaltaisia palveluita, vaan vastaavantyyliset mainokset tulee hankkia suorilla

yhteydenotoilla bloginpitäjiin. Koska blogeja ei ole vielä kaupallistettu tällaisilla

mainoksilla, niin mainosten saaminen läpi suomalaisiin blogeihin on ainakin omien

kokemuksieni perusteella yllättävän helppoa. Esimerkiksi lähettämällä tuotelahjan

bloggaajalle, saa useimmiten arvostelun tuotteelle sekä linkin tuotteen esittelysivulle.

5.5. Blogimarkkinointi osana Superkaupan internet-markkinointistrategiaa

Superkaupan taustalla oleva yritys Origodesign Oy omistaa myös yhden Suomen

suurimmista blogeista, teknologiauutisista kertovan Hilavitkutin.comin.

Hilavitkutin.comia on hyödynnetty aktiivisesti verkkokaupan markkinoinnissa.

Blogissa on uutisoitu Superkaupan alennusmyynneistä ja erikoistarjouksista. Lisäksi

useat sivuston kirjoitukset esittelevät Superkaupassa myytäviä tuotteita, tai niihin

läheisesti liittyviä aiheita. Tällaisten kirjoitusten yhteyteen on pyritty lisäämään

Superkaupan tuotesivuille osoittavia linkkejä. Tämän lisäksi sivuston oikeaan laitaan

on asetettu kiinteä mainosbanneri, joka esittelee Superkaupan uusimpia tuotteita.

Kuten Liite 8:sta käy ilmi, Hilavitkutin.comista Superkauppaan on aikavälillä

1.11.2009-10.3.2010 saapunut yhteensä 23 045 kävijää, jotka ovat ostaneet sivustolta

tuotteita yhteensä 4584,37 eurolla. Yhden kävijän arvo on siis keskimäärin ollut 0,20

euroa joka on noin puolet pienempi kuin keskimääräisen kävijän arvo.

Page 28: Verkkokaupan Internet Markkinointi

27

Hilavitkuttimen hyödyksi pitää kuitenkin myös laskea se, että sen linkitykset ovat

parantaneet Superkaupan hakukonenäkyvyyttä huomattavasti. Lisäksi

Hilavitkuttimesta saapuvat kävijät ovat ilmaisia.

Blogimarkkinoinnista muiden omistamissa blogeissa on tehty suunnitelmia ja

muutamalle bloggaajalle onkin jo luvattu lähettää tuotteita arvosteltavaksi. Näiden

toimenpiteiden tulokset eivät ole kuitenkaan vielä valmiita. Hilavitkutin.comista

saadut kokemukset kuitenkin todistavat, että oikein kohdistettu blogimarkkinointi on

erittäin tehokasta.

Superkaupalla on myös oma yritysblogi osoitteessa http://www.superkauppa.fi/blogi.

Kyseinen blogi on keskittynyt verkkokauppaan liittyvien yleisten uutisten

levittämiseen, eikä sen tarkoituksena ole olla suora markkinointikanava.

Page 29: Verkkokaupan Internet Markkinointi

28

6. SÄHKÖPOSTIMARKKINOINTI

6.1. Yleisesti sähköpostimarkkinoinnista

Sähköpostimarkkinoinnista puhuttaessa pitää erottaa toisistaan luvaton

sähköpostimarkkinointi, eli niin sanottu spämmäys eli roskapostin lähetys sekä

sähköpostimarkkinointi ihmisille, jotka ovat antaneet siihen luvan. Liikenne-ja

viestintäministeriön Roskapostipaketti.fi-sivustolla kerrotaan seuraavaa roskapostin

määritelmästä:

”Roskapostiksi kutsutaan ei-toivottaua, suurina massoina lähetettyä ja ei

kenellekään erityisesti kohdistettua sähköpostiviestintää, josta on tullut

kasvava ongelma.” (Liikenne- ja viestintäministeriä 2005).

Roskapostin ongelmallisuudesta kertoo mm. Se että Barracuda Networks arvioi, että

95% vuonna 2009 lähetetystä sähköpostista olisi roskapostia (Barracuda Networks

2008).

Roskapostia koskevat tapauksesta riippuen monet eri lait mm: Sähköisen viestinnän

tietosuojalaki, Kuluttajansuojalaki, Henkilötietolaki sekä useat kansainväliset lait.

Periaatteessa nämä lait kieltävät sähköpostin lähettämisen yksityishenkilöille ilman

henkilön suostumusta, lisäksi lait käsittelevät myös sitä, miten yritysten tulee käsitellä

sähköpostiosoitteita ja muita henkilötietoja, sekä määrittelevät että jokaisessa viestissä

pitää selvittää toimenpiteet joilla viestin vastaanottaja voi kieltää viestien lähettämisen

tulevaisuudessa. Poikkeuksen näihin sääntöihin tekee tilanne, jossa viestin

vastaanottajana on yritys. Tällöin sähköpostin lähettämiseen ei tarvita erillistä lupaa.

(Puolamäki; Tietosuojavaltuutetun toimisto 2004).

Nämä säännöt tarkoittavat käytännössä sitä, että voidakseen tehdä tehokasta

sähköpostimarkkinointia, tulee kuluttajamarkkinointia harjoittavan yrityksen kehittää

tapoja joilla saadaan mahdollisimman suuri määrä kohderyhmään kuuluvia kuluttajia

liittymään vapaaehtoisesti postituslistalle. Tämä voi tapahtua esimerkiksi

järjestämällä arvontoja joissa kerätään sähköpostiosoitteita tai muulla tavoin luvataan

kuluttajille etuja listalle liittymisestä. Huomattavasti tehokkaampaa markkinointia on

kerätä tuotteen maksun yhteydessä asiakkailta sähköpostiosoitteet ja lisätä nämä

postituslistalle. Jos asiakas on jo kerran tehnyt ostoksen, on hyvin luultavaa, että hän

on vastaanottavainen myös uusille ostokehotteille.

Page 30: Verkkokaupan Internet Markkinointi

29

6.2. Superkaupan sähköpostimarkkinointi

Sähköpostimarkkinointi on erittäin edullinen tapa pysyä yhteydessä vanhoihin

asiakkaisiin. Yksinkertaisimmillaan sähköpostimarkkinointi ei maksa mitään, vaan

ainoat kulut tulevat ihmisten työajasta. Käytännössä tehokas sähköpostimarkkinointi

vaatii kuitenkin maksullisia työkaluja. Esimerkiksi MailChimp jota Superkauppa

käyttää, tarjoaa ilmaisen työkalun, jos vastaanottajia on alle 500. Tämän jälkeen hinta

vaihtelee, vastaanottajien määrästä riippuen, 30 dollarista kuukaudessa 240 dollariin

kuukaudessa. (MailChimp 2010). Kun tarvittavien työkalujen hankkiminen on näin

edullista, ei ole mitään syytä olla testaamatta tätä internet-markkinoinnin muotoa.

Ennen Superkaupan avaamista Superkauppa järjestimme internetissä kilpailun, jonka

yhteydessä kuluttajia pyydettiin jättämään sähköpostiosoitteensa. Tämän kilpailun

tuloksena saimme kerättyä yhteensä n. 500 sähköpostiosoitetta. Kilpailun palkintona

oli 50 euron lahjakortti verkkokauppaan sekä viisi yllätyspalkintoa. Nämä palkinnot

varmistivat, että sähköpostilistalle liittyvät henkilöt olivat jossain määrin

kiinnostuneita myymistämme tuotteista. Tämän kilpailun lisäksi uutiskirjeen tilaajaksi

on voinut liittyä verkkokaupan sivupalkissa sijaitsevan lomakkeen kautta, sekä

etuasiakkaaksi rekisteröitymisen yhteydessä. Myöhemmin vapaaehtoinen

sähköpostilistalle liittyminen lisättiin osaksi kaikkia tilausprosesseja, aikaisempien

etuasiakkaiden lisäksi. Tässä tutkielmassa käsiteltyyn aineistoon tämä muutos ei

kuitenkaan ole vielä kerennyt vaikuttamaan. Kuten liite 9:stä käy ilmi,

sähköpostilistan tilaajien määrä on kasvanut hiljalleen. Yhteensä Superkaupan

uutiskirjeellä oli maaliskuussa noin 650 tilaajaa. Marraskuun ja maaliskuun välillä

sähköpostilistalle on lähetetty yhteensä viisi sähköpostia, jotka ovat sisältäneet

alennuskoodeja verkkokauppaan sekä uusien tuotteiden esittelyjä. Sähköpostit on

ajastettu siten, että ne käsittelevät jotain käsillä olevaa juhlapyhää tai erikoispäivää,

esimerkiksi ystävänpäivää tai veronpalautusten saapumispäivää.

Yhteensä Superkaupan uutiskirjeen kautta verkkokauppaan on aikavälillä 1.11.2009-

10.3.2010 saapunut 395 kuluttajaa, jotka ovat yhteensä ostaneet tuotteita 254,98

eurolla. Keskimääräisen kävijän arvoksi tulee näin 0,65 euroa, joka on huomattavasti

parempi kuin sivuston keskimääräisen käyttäjän arvo (0,40) (Liite 10). On myös

huomattavaa, että uutiskirjeen kautta sivustolle saapuneista käyttäjistä 1,52% osti

tuotteen, tämä luku on 155,98% sivuston keskiarvoa korkeampi. Uutiskirjeen kautta

tulleet asiakkaat ostivat siis kaupasta tuotteita noin kolme kertaa todennäköisemmin

kuin muuta kautta kauppaan saapunut vierailija. Vaikka 254,98 euroa ei olekaan

kovin suuri määrä myyntiä, on se silti suhteellisen hyvin kun otetaan huomioon, että

sähköpostimarkkinoinnin kustannukset ovat todella minimaaliset.

Page 31: Verkkokaupan Internet Markkinointi

30

Sähköpostimarkkinoinnin arvo markkinointikanava kasvaa myös itsestään, kun

sähköpostilista kasvaa. On odotettavissa, että verkkokaupasta jo kerran ostoksen

tehneet asiakkaat ostavat kaupasta myös uudelleen huomattavasti todennäköisemmin

kuin aivan uudet asiakkaat. Näin ollen sähköpostilistalle on ensiarvoisen tärkeää

kerätä mahdollisimman suuri määrä jo ostoksen tehneitä vanhoja asiakkaita.

Superkaupan tulisi tulevaisuudessa hyödyntää sähköpostimarkkinointia yhä

aktiivisemmin, sillä se on erittäin halpaa ja suhteessa muihin mainosmuotoihin myös

kohtuullisen tehokasta.

Page 32: Verkkokaupan Internet Markkinointi

31

7. JOHTOPÄÄTÖKSET

Tämän tutkielman yleisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että

kävijäseurantatyökalut ovat erinomainen keino seurata verkkokaupan internet-

markkinointitoimenpiteiden tuottavuutta. Ne mahdollistavat uusien

markkinointikampanjoiden kehittämisen ja vanhojen kampanjoiden viilaamisen yhä

tuottavammiksi. Kävijäseurantatyökalut tuottavat siis erittäin oleellisia lukuja

verkkokaupan taloudellisen menestyksen kannalta.

Superkaupan osalta voidaan todeta, että verkkokaupan markkinoinnissa on vielä

paljon kehitettävää, mutta se on myös tuottanut jo kohtuullisen hyvin myyntiä.

Tarkemmin eri internet-markkinointitoimenpiteiden tuottamia tuloksia voidaan

tarkastella oheisen taulukon avulla:

Lähde Kävijät Tulo ! Tulosprosentti Käynnin arvo !

Orgaaniset

kävijät

6 993 4 271,15 1,02% 0,61

Google

Adwords

3 364 4 602,5 0,95% 1,37

Facebook 3 126 485,11 0,29% 0,16

Twitter 156 0 0% 0

Hilavitkutin 23 045 4 584,37 0,33% 0,2

Uutiskirje 395 254,98 1,52 0,65

Taulukko Superkaupan internet-markkinointitoimenpiteistä

Yllä olevassa taulukossa on koottu yhteen eri internet-markkinoinnin toimenpiteiden

tilastoja Superkauppa -verkkokaupasta. Taulukkoa lukiessa tulee ottaa huomioon, että

sivuston orgaaniset kävijät on mitattu aikavälillä 11.12.2009-1.3.2010, Adwords-

kävijät aikavälillä 14.12.2009-8.3.2010 ja kaikki muuta kävijät aikavälillä 1.11.2009-

10.3.2010. Nämä erot johtuvat siitä, että markkinointikampanjat on aloitettu eri

aikoihin. Orgaanisia kävijöitä ja Google Adwords-mainoskampanjan kautta tulleita

kävijöitä on siis oletettavasti noin 20% enemmän. Tämä ei kuitenkaan vaikuta

tärkeimpiin vertailulukuihin, eli tulosprosenttiin tai käynnin arvoon.

Page 33: Verkkokaupan Internet Markkinointi

32

Taulukossa on vahvennettu niitä lukuja, jotka ovat ryhmänsä parhaita. Näin käy ilmi,

että Hilavitkutin.com -blogi on tuonut eniten kävijöitä sekä eniten tuloja kaupalle. Sen

sijaa uutiskirjeen tulosprosentti on kaikkein suurin, jopa viisi kertaa parempi kuin

Hilavitkun.comin. Suurimman keskimääräisen käynnin arvon on tuonut Google

Adwords.

Taulukossa esitellyistä luvuista tulosprosentti ja käynnin arvo ovat jatkuvan

kehittämisen kannalta kaikkein tärkeimmät luvut. Uutiskirjeen tulosprosentti on

selkeästi parempi kuin millään muulla kanavalla. Se on lähes 50% parempi kuin

seuraavaksi parhaalla eli orgaanisilla kävijöillä. Myös keskimääräisen käynnin arvo

on kohtuullisen suuri. Sen sijaan kävijämäärät kokonaisuudessaan ovat aivan liian

pieniä. On siis selvää, että sähköpostimarkkinointiin tulisi tulevaisuudessa kiinnittää

huomattavasti lisää huomiota. Varsinkin kun sähköpostimarkkinoinnin kustannukset

eivät ole riippuvaisia lähetettyjen postien määrästä. Myös orgaanisten kävijöiden ja

Adwords-kävijöiden tulosprosentti on varsin hyvä ja näitä molempia tulisi jatkossa

kehittää yhä tehokkaammiksi. Sen sijaan Facebookin, Twitterin ja Hilavitkuttimen

kautta tulevat kävijät eivät näytä olevan niin kiinnostuneita tuotteiden ostamisesta.

Nämä kanavat eivät siis ainakaan tämän tutkielman perusteella ole ensimmäisenä

kehitysvuorossa.

Käyntien arvossa Google Ardwords saa muita huomattavasti paremman arvon. Luku

yli kaksi kertaa niin suuri kuin seuraavaksi tulevilla orgaanisilla kävijöillä ja

uutiskirjeen tilaajilla. Google Adwordsin kannattavuuteen vaikuttaa kuitenkin se, että

jokaisesta kävijästä joutuu maksamaan erikseen. Keskimääräisen kävijän hinta on

verkkokaupassa ollut 0,2 euroa. Kun tämä vähennetään keskimääräisen Adwordsin

kautta tulleen kävijän arvosta saadaan kävijän todelliseksi arvoksi 1,17 euroa, joka on

edelleen huomattavasti suurempi kuin mitä mikään muu kanava on pystynyt

tuottamaan. Facebookin, Twitterin ja Hilavitkuttimen tuomien kävijöiden

keskiostokset ovat noin 0,2 euroa tai vähemmän, joten ne eivät tunnu kävijöiden

arvon suhteen hyviltä markkinointikanavilta.

Tämän tutkielman ja yllä olevan taulukon perusteella selviää, että hakukoneiden sekä

uutiskirjeen kautta tulleet kävijät ovat olleet kaikkein arvokkaimpia ja nämä ovatkin

sellaisia kanavia joita tulisi tulevaisuudessa painottaa. Hilavitkutin on tuonut eniten

kävijöitä ja eniten tuloja, mutta siihen panostaminen toisi edellä mainittujen lukujen

valossa vähemmän tuloja kuin esimerkiksi uutiskirjeeseen panostaminen. Mitään

markkinointikanavaa ei kuitenkaan pitäisi näin pienen otoksen perusteella pitäisi

jättää kokonaan huomiotta. Nämä johtopäätökset osoittavat, kuinka tärkeää

kävijäseurantaohjelmien käyttäminen on. Pelkkien myyntikanavien tulojen

Page 34: Verkkokaupan Internet Markkinointi

33

seuraaminenkaan ei riitä, vaan päätöksenteon tueksi tarvitaan useita erilaisia tärkeitä

lukuja, joiden selvittäminen ei olisi mahdollista ilman kunnollista kävijäseurantaa.

Page 35: Verkkokaupan Internet Markkinointi

34

LÄHDELUETTELO

Ackerman Greenberg, Dan (2007) The Secret Strategies Behind Many ”Viral”

Videos..TechCrunch.com [online] Saatavana World Wide Webistä:

<URL:http://techcrunch.com/2007/11/22/the-secret-strategies-behind-many-viral-

videos/> [viitattu 12.3.2010].

Arndt, Johan (1967): Word of Mouth Advertising. ARF Monograph. New York:

Advertising Research Foundation 1967.

Barracuda Networks (2008). Barracuda Networks Predicts Spam Volumes Beyond 95

Percent in 2009. [online] Saatavana World Wide Webistä: <URL:

http://www.barracudanetworks.com/ns/news_and_events/index.php?nid=322>.

Baumer E, Sueyoshi & Tomlinson E (2008). Exploring the Role of Reader in Activity

of Blogging. CHI 2008, 5-10.4. 2008. Saatavana World Wide Webistä:

<URL:www.ics.uci.edu/~ebaumer/chi1132-baumer.pdf>.

BlogAds (2010) BlogAds.com verkkosivut. PressFlex LL [online] Saatavana World

Wide Webistä: <URL: http://www.blogads.com/ > [viitattu 24.3.2010].

Blood, Rebecca (2000) Weblogs: A History and Perspectice. Rebecca´s Pocket.

7.9.2000 [online] Saatavana World Wide Webistä

<URL:http://www.rebeccablood.net/essays/weblog_history.html>. [viitattu

15.3.2010].

Brin S., Page L. The anatomy of a large-scale hypertextual Web search engine.

Computer Networks and ISDN Systems, 30(1–7):107–117, 1998.

Cass J, Munroe K, Turcotte S (2005) Corporate blogging: is it worth hype?

Backbonemedia Inc. [online] Saatavana World Wide Webistä <URL:

http://www.backbonemedia.com/blogsurvey/

blogsurvey2005.pdf> [viitattu 15.3.2010].

Dell (2009) @DellOutlet Suprasses 2$ Million on Twitter. 11.6.2009 Dell inc.

[online] Saatavana World Wide Webistä

<URL:http://www.facebook.com/superkauppa> [viitattu 11.3.2010].

Page 36: Verkkokaupan Internet Markkinointi

35

Erkkola, Jussi-Pekka (2008) Sosiaalisen median käsitteestä s. 83. Taideteollinen

korkeakoulu. Lopputyö.

Google (2010). Google Analytics verkkosivusto . Saatavana World Wide Webistä

<URL:http://www.google.com/analytics/> [viitattu 6.2.2010].

Facebook inc. (2010) Facebook | Tilastot. Saatavana World Wide Webistä.

<URL:http://www.facebook.com/press/info.php?statistics> [viitattu 10.3.2010].

Facebook Inc. (2010) Facebookin perustiedot. Saatavana World Wide Webistä.

<URL: http://www.facebook.com/press/info.php?factsheet> [viitattu 10.3.2010].

Facebook Inc. (2010) Superkaupan fanisivu Facebookissa. Saatavana World Wide

Webistä. <URL:http://www.facebook.com/superkauppa> [viitattu 10.3.2010].

Flickr (2009) 4,000,000,000 << Flick Blog. Yahoo Inc. Saatavan World Wide

Webistä. <URL:http://blog.flickr.net/en/2009/10/12/4000000000/> [viitattu

10.3.2010].

deGeyter, Stoney. (2005) Online marketing hierarchy and definitions. [online]

Search Engine Guide 2005. Saatavilla World Wide Webistä

<URL:http://www.searchengineguide.com/degeyter/006428.html> [viitattu 9.2.2010].

Gillin, Paul (2007) The New Influencers: A marketer´s guide to the new social media.

Sanger, California: Quill Driver Books.

Henriksson, Sara (2010). Kävijäseuranta tehokäyttöön. [online] Really Helsinki Oy

<URL:http://blog.really.fi/kavijaseuranta-tehokayttoon/> [viitattu 6.2.2010].

Herring S, Scheidt L, Bonus S, Wright E (2004) Bridging the Gap: A Genre Analysis

of Weblogs. School of Library and Information Sciens Indiana University.

Ho J.Y.C & Dempsey M. (2009) Viral Marketing: Motivations to forward online

content. Journal of Business Research. [online] Saatavilla World Wide Webistä

<URL:http://dx.doi.org/10.1016/j.jbusres.2008.08.010> [viitattu 12.3.2010].

IAB Finland. Hakusanamainonnan sanasto. [online]

<URL:http://www.iab.fi/hakusanamainonnan-sanasto/> [viitattu 2.3.2010].

Page 37: Verkkokaupan Internet Markkinointi

36

ICC (2008) Kansainvälisen kauppakamarin ICC:N Markkinointisäännöt

(Consolidated ICC Code of Advertising and Marketing Communication Practice).

Mainonnan eettinen neuvosto. [online] Saatavana World Wide Webistä:

<URLhttp://www.keskuskauppakamari.fi/content/download/8761/178911>.

Journal of Visual Communication in Medicine (2006). Search Engine Optimization.

[online] <URL:

http://search.ebscohost.com/login.aspx?direct=true&db=afh&AN=21143748&site=eh

ost-live> [viitattu 9.2.2010].

Kalliala, Eija & Toikkanen Tarmo (2009). Sosiaalinen media opetuksessa Finn

Lectura Oy.

Karkimo, Ari (2007) Google jyrää suomessa. Sanoma Magazines Finland Oy

Tietokone.-lehti [online]

<URL:http://www.tietokone.fi/uutiset/2007/google_jyraa_suomessa> [viitattu

8.3.2010].

Keller, Ed & Berry, Jon (2003) The Influentials: One American in Ten Tells The

Other Nine How To Vote, Where to Eat, and What to Buy. New York: Free Press.

Kopakkala, Olli (2010) Superkauppa sai 500:nen fanin. Superkauppa.fi. [online]

Saatavilla World Wide Webistä:

<URL:http://www.superkauppa.fi/blogi/superkauppa-sai-500nen-fanin/> [viitattu

10.3.2010].

Klosek Jacquline (2006) Corporate Blogs: Handle with Care. Business Week

14.12.2006 Bloomber L.P. [online] Saatavana World Wide Webistä:

<URL:http://www.businessweek.com/technology/content/dec2006/tc20061214_5943

67.htm> [viitattu 15.3.2010].

Lonka, Tuomas (2009) The number of people using Twitter in Finland. [online]

Saatavilla World Wide Webistä: <URL:http://tuomaslonka.com/post/266298624/the-

number-of-people-using-twitter-in-finland> [viitattu 11.3.2010].

Liikenne-ja viestintäministeriö (2005) Roskapostipaketti.fi [online] Saatavana World

Wide Webistä: <URL: http://www.roskapostipaketti.fi/> [viitattu 24.3.2010].

Page 38: Verkkokaupan Internet Markkinointi

37

MailChimp (2010) Pricing | MailChimp The Rocket Science Group. [online]

Saatavana World Wide Webistä: <URL: http://www.mailchimp.com/pricing/p1/>

[viitattu 24.3.2010].

Mangold G. & Faulds D. (2009) Social media: The new hybrid element of promotion

mix. Business Horizons 52, s. 357-365.

Mainonnan Neuvottelukunta (2010). TIEDOTE: Mediamainnonan määrä laski

voimakkaasti vuonna 2009 [online]. TNS Metrix Oy. Saatavana World Wide Webistä:

<URL:http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/lehdisto/hellink/tiedote.jsp?selected=ka

ikki&oid=20100101/12646788503620&industry=&=>.

Miller, Claire (2009) Marketing Small Businesses With Twitter. New York Times

23.7.2009 s. B6.

O´Neill Nick (2009) 10 Rules For Advertising On Facebook. Business Insider.

[online]. Saatavana World Wide Webistä: <URL:http://www.businessinsider.com/10-

rules-for-advertising-on-facebook-2009-7>. [viitattu 10.3.2010].

Ossi, Markus (2009) Sponsoroidut blogipostaukset muotiblogeissa [online]

Saatavana World Wide Webistä: <URL:http://www.markusossi.fi/sponsoroidut-

blogipostaukset-muotiblogeissa/> [viitattu 16.3.2010].

Paananen, Juha (2006) Hakukoneoptimointi internetmarkkinoinnin tukena. [online].

Lappeenranta, Suomi: Lappeenrannan teknillinen yliopisto 2006 [viitattu 6.2.2010].

Saatavana World Wide Webistä: <URL:https://oa.doria.fi/handle/10024/30426>.

PayPerPost.com (2010) PayPerPost verkkosivut. Izea [online] Saatavana World Wide

Webistä: <URL: http://www.payperpost.com> [vitattu 24.3.2010].

Phippen, A; Sheppard, L & Furnell, S (2004) A practical evaluation of Web analytics.

Internet Research 14/2004 s. 284-293. Emerald Research.

Prescott LeeAnn (2007) US: YouTube: 50% More Traffic than Other Video Sites

Combined. HitWise Pty. Ltd. [online]. Saatavana World Wide Webistä:

<URL:http://weblogs.hitwise.com/leeann-

prescott/2007/06/youtube_50_more_traffic_than_o_1.html> [viitattu 12.3.2010].

Page 39: Verkkokaupan Internet Markkinointi

38

Puolamäki, Kai SpamLaki – Ei-toivottu viestintä Internetissä. [online] Saatavana

World Wide Webistä: <URL: http://www.effi.org/mirrors/etvi/SpamLaki.pdf>

[viitattu 24.3.2010].

Raghavan Srividya (2006) Blogs and Business Conversations. Journal of Creative

Communications 1/2006 s. 285-295.

Snoobi Oy (2008). Kävijäseurantajärjestelmien markkinaosuudet Suomessa.

[online]. Snoobi Oy. Saatavana World Wide Webistä:

<URL:http://www.snoobi.fi/webanalytiikka/markkinaosuudet-2008/>. [viitattu

2.3.2010].

Snoobi Oy (2008). Lehdistötiedote: Snoobi vuoden 2008 suosituin kaupallinen

seurantajärjestelmä, Google Analytics maksuttomista käytetyin. Saatavana World

Wide Webistä

<URL:http://www.snoobi.fi/uutiset/ajankohtaista/snoobi-ja-google-analytics-vuoden-

kaytetyimmat/> [viitattu 2.3.2010].

Superkauppa (2010) Elävän kokoinen Terminator T800 endoskeleton replica.

Origodesign Oy [online] Saatavana World Wide Webistä.

<URL:http://www.superkauppa.fi/terminator-t800-endoskeleton-replika.html>

[viitattu 12.3.2010].

Technorati, Inc. (2008) Welcome to Technorati. [online] Saatavana World Wide

Webistä. <URL:http://technorati.com/about> [viitattua 25.6.2008]. (Peilisivusto

saatavilla osoiteessa:

http://web.archive.org/web/20080504092447/www.technorati.com/about/).*

Tietosuojavaltuutetun toimisto (2004) Sähköisen suoramarkkinoinnin ohjeet [online]

Saatavana World Wide Webistä: <URL:http://www.tietosuoja.fi/26256.htm> [viitattu

24.3.2010].

Twitter (2010) Dell Outlet –Twitter-sivu. Twitter, Inc. Saatavana World Wide

Webistä: <URL:http://twitter.com/delloutlet> [viitattu 11.3.2010].

Twitter (2010) Superkaupan –Twitter –sivu. Twitter, Inc. Saatavana World Wide

Webistä: <URL:http://www.twitter.com/superkauppa> [viitattu 12.3.2010].

Page 40: Verkkokaupan Internet Markkinointi

39

The Economist (2010). A world of connections – A special report on social

networking. The Economist 30.1.2010.

Yehuva Bev (2008) New Point of view: For consumer-oriented video, the time is now.

Public Relations Tactics. heinäkuu 2008 s 18.

Yleisradio Oy (2010) Microsoft ja Yahoo saavat luvan haastaa Googlen. [online].

Saatavana World Wide Webistä.

<URL:http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2010/02/microsoft_ja_yahoo_saivat_lu

van_haastaa_googlen_1460950.html> [viitattu 2.3.2010].

YouTube (2010) YouTuben katsotuimmat videot-sivu [online]. Saatavana World Wide

Webistä: <URL:http://www.youtube.com/videos?lg=EN&s=mp&t=a> [viitattu

10.3.2010].

Vollmer C. & Precourt G. (2008) Always On: Advertising, marketing, and media in

era of consumer control. New York: McGraw-Hill. s. 5.

Web Analytics Association . The official WAA Definition of Web Analytics. [online].

Web Analytics Association. Saatavana World Wide Webistä:

<URL:http://www.webanalyticsassociation.org/aboutus/> [viitattu 2.3.2010].

Wiep, Knol Link Value Factors. [online] Saatavana World Wide Webistä: <URL:

http://wiep.net/link-value-factors/> [viitattu 2.3.2010].

William, E (2009) Beware of Google AdWords – Keywords Tracking Proven To Be

Misleading. SeoMoz [online] Saatavana World Wide Webistä:

<URL:http://www.seomoz.org/ugc/beware-of-google-adwords-keyword-tracking-

proven-to-be-misleading> [viitattu 9.3.2010].

Winer, Dave (2002) The History of Weblogs. Weblogs.com News. [online] Saatavilla

World Wide Webistä:

<URL:http://oldweblogscomblog.scripting.com/historyOfWeblogs> [viitattu

14.3.2010].

Page 41: Verkkokaupan Internet Markkinointi

40

LIITTEET

LIITE 1. Orgaanisista hakutuloksista Superkauppa.fi:n aikavälillä 11.12.2009-1.3.2010 tulleet kävijät jaoteltuna viikkokohtaisesti.

Page 42: Verkkokaupan Internet Markkinointi

41

LIITE 2. Internet-markkinointiin liittyvien hakusanojen hintojen arvioita Google

Adwords-mainospalvelussa.

(https://adwords.google.fi/select/KeywordToolExternal?defaultView=3)

LIITE 3. Superkaupan Google Adwords-kustannukset aikavälillä 14.12.2009-8.3.2010.

Page 43: Verkkokaupan Internet Markkinointi

42

LIITE 4. Superkaupan maksetut hakukonekävijät aikavälillä 14.12.2009-8.3.2010.

Page 44: Verkkokaupan Internet Markkinointi

43

LIITE 5. Superkauppaan Facebook-sivustolta saapuneet kävijät aikavälillä 1.11.2009-10.3.2010.

LIITE 6. Superkauppaan Twitter.com:sta aikavälillä 1.11.2009-10.3.2010 saapuneet kävijät.

LIITE 7. Addthis.comin analytiikka kävijöiden jakamista tuotesivujen linkeistä aikavälillä 24.11.2009-12.3.2010.

Page 45: Verkkokaupan Internet Markkinointi

44

LIITE 8. Hilavitkutin.com –blogista sivuille tulleet kävijät aikavälillä 1.11.2009-10.3.2010.1

LIITE 9. Superkaupan uutiskirjeen tilaajat MailChimp massapostitusohjelmassa aikavälillä marraskuu 2009 – huhtikuu 2010.

Page 46: Verkkokaupan Internet Markkinointi

45

LIITE 10. Superkaupan uutiskirjeen kautta verkkokauppaan saapuneet kävijät aikavälillä 1.11.2009-10.3.2010.

*