vettä tarvitsevat kaikki - vesivarojen riittävyyden globaalit haasteet

of 27/27
Vettä tarvitsevat kaikki Vesivarojen riittävyyden globaalit haasteet Mika Jalava Olli Varis Matti Kummu Vesitekniikka, Aalto-yliopisto Sustainable Global Technologies Sustainable Global Technologies

Post on 29-Jun-2015

97 views

Category:

Environment

0 download

Embed Size (px)

DESCRIPTION

Vesi, vedentarve, veden kiertokulku, vesivarojen riittävyys

TRANSCRIPT

  • 1. Vett tarvitsevat kaikki Vesivarojen riittvyyden globaalit haasteet Mika Jalava Olli Varis Matti Kummu Vesitekniikka, Aalto-yliopisto Sustainable Global Technologies Sustainable Global Technologies

2. Hei, kuka puhuu Mika Jalava vesitaloutta opiskelemaan 1988 diplomi-insinri TKK:lta 16 vuoden ura tietoturva-alalla Paluu veden relle tn kevn Tulevaisuudensuunnitelmat tutkimuksen parissa Tohtoriopinnot Perhett vaimo ja kaksi aikuista tytrt Harrastuset veden, luonnon ja ilmailun parissa 3. VESI Planeetan verenkierto 4. Picture Illinois State Water Survey 5. Picture DiBiase et al./Journal of Geophysical Research/2013 and USGS/NASA Landsat 6. VESI Luonnonvara Water Services, tourism Energy Climate change Environment Economic growth, lifestyle Housing Agriculture Transport Industry Infrastructure Aging Urbanisation CHANGES CHANGES 7. Vesi: Tappaa paljon enemmn ja dramaattisemmin kuin AIDS tai terrori Joka 10. sekunti Pivss > 9000 VESI Sosiaalinen haaste 8. Lhde: Kummu & al. 2010 Environmental Research Letters Kummu & al. Under preparation Vesipula kasvanut rajusti Maailman vestst korkean tason vesipula- alueilla: Vuonna 1960 9% Vuonna 2005 35% Vuonna 2040 ~50% Vestn kasvu, ilmastonmuutos, ruokavalio, biopolttoaineet Maailman vkiluku: 1960: 3.0 miljardia 2012: 7.0 miljardia 2040: ~9 miljardia 9. Onko? Vai pitisik pohtia veden riittvyytt vesistressist krsivien alueiden lhtkohdista? 10. World by latitudes Varis,Kummu 2011 Applied Geography Kummu Varis 2011 Applied Geography 11. Vestn kasvu: Aasian ja Afrikan kaupungit URBANIZATION BY CONTINENT (%) 0 0.1 0.2 0.3 0.4 0.5 0.6 0.7 0.8 0.9 1950 1975 2000 2025 N America L America Europe Asia Africa Oceania RURAL AND URBAN POPULATION BY CONTINENT (MILLIONS) -3000 -2000 -1000 0 1000 2000 3000 Africa Asia Europe L AmericaN America Oceania -3000 -2000 -1000 0 1000 2000 3000 1950 1975 2000 2025 1950 1975 2000 2025 ! BEIJING TOKYO JAKARTA Maaseutu Kaupungit 12. VESI Marginalisaatio Kyhyys: Kyh Rikas Minimoitava: kurjistumien syrjytyminen konfliktit riskit Vesisektorin avulla Vesi ei virtaa alajuoksulle pin, vaan kohti rahaa 13. China & S Asia: Water withdrawals - agriculture, industry & domestic 0% 20% 40% 60% 80% 100% China Bangladesh India Nepal Pakistan Vesi ja nlk: Suurin osa vedest kuluu ruoan tuotantoon Ihminen juo muutaman litran vett pivss mutta sy 1500-4500 litraa 80-90% ihmisen hydyntmst vedest kuluu ruoan tuotantoon Ruokaturva ja vesivarat yhteydess kiintesti toisiinsa 14. Oma tutkimukseni Mita ihmiskunta sy ja mit se maksaa vesivaroina? Millaiset eri ruoka-aineiden vesijalanjljet ovat ja voidaanko vett sst dieetti stelemll? Suosituin lhtkohta: vhennetn lihankulutusta. Millainen potentiaali tll on vesivarojen sstmisess? Pictures The World Presses: Food, Health and Democracy Zastavki.com 15. Dieetin muokkaamisen vaikutukset 0 1E+09 2E+09 3E+09 4E+09 5E+09 6E+09 Global water footprints, Mlitres/y GlobalGreen GlobalBlue 0,00E+00 2,00E+07 4,00E+07 6,00E+07 8,00E+07 1,00E+08 1,20E+08 1,40E+08 1,60E+08 1,80E+08 2,00E+08 5,5E+09 5,55E+09 5,6E+09 5,65E+09 5,7E+09 5,75E+09 5,8E+09 5,85E+09 5,9E+09 5,95E+09 1 2 3 4 5 6 Totals of food supply Total Mkcal Total prot t/y Total fat t/y 16. Esimerkki- maat 0 200 400 600 800 1000 1200 Bev Cere eggs fish Frui meat milk Oil Oils Other Roots Spices Stim Sugar Finland Original g/cap/d Optimized g/cap/d O2 g/cap/d O3 g/cap/d O4 g/cap/d O5 g/cap/d 0 500000 1000000 1500000 2000000 2500000 3000000 3500000 4000000 4500000 5000000 Blue Green Local water footprints, Mlitres/y Orig Optim O2 O3 O4 O5 Sininen: 450->630 Gl/y Vihre: 4830->4091 Gl/y 17. 0 100 200 300 400 500 600 700 800 Beve Cere eggs fish Fruit meat milk Oil Oils Other Roots Spices Stim Sugar Burundi Original g/cap/d Optimized g/cap/d O2 g/cap/d O3 g/cap/d O4 g/cap/d O5 g/cap/d 0 1000000 2000000 3000000 4000000 5000000 6000000 7000000 Blue Green Local water footprints, Mlitres/y Orig Optim O2 O3 O4 O5 Sininen: 344->448 Gl/y Vihre: 4912->6376 Gl/y 18. Johannesburg 2002: Substantially increase global share of RENEWABLE energy sources VESI energia Maailman energiankulutuksesta vain noin 2,2% on vesivoimaa! 19. Vesivoima Vesivoiman tuotanto ja potentiaali MWh vuodessa henke kohti 0.07 0.19 1.31 0.75 3.96 2.32 0 2 4 6 8 10 12 Afrikka Aasia Australia, Oseania Eurooppa Amerikka Suomi Tuotanto Potentiaali VESI energia 20. Esimerkkej ympristongelmista (kv. sopimuksiakin) Biodiversiteetti Kosteikot (Ramsar 1971) Aavikoituminen Ilmastomuutos Rehevityminen Myrkyt, (mikro)muovijte ym. saastuminen Vesi on keskeinen: esim. ilmastomuutos Usein eivt erillisi: esim. Araljrvi VESI ymprist 21. Aral 40 vuodessa hvinnyt 90 % Kasteluprojektit, jokien kntminen Tilalla kuivaa suola-aavikkoa Muut ympristongelmat Myrkyt, suolaantuminen Ilmastovaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Kalasto ja kalastus menetetty Viljely vaikeutunut Kunnostus alkanut! 22. Vesi ja konfliktit Kansainvlisill jokivesistill 40% maailman vestst Lhes puolet maapinta-alasta 80% maailman pintavedest Monta intressi vesivaroja kohtaan Ruoka, energia, elinkeinot, terveys, liikenne, ymprist, etc. Konfliktit voivat olla kansainvlisi mutta usein mys paikallisia 23. Luonnonkatastrofien vaikutukset 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vaikutusten piiriss Kuolleita Vahingot Muut Maanjristys Tuuli Tulva Kuivuus ja nlk Katastrofitulvien vaikutuspiiriss on 1,3 miljardia ihmist Kuivuus tappaa 4 kertaa enemmn kuin maanjristykset (Punainen risti 2002) VESI katastrofit 24. Miksi trke Suomelle? Hyv vesien hoito stabiloi yhteiskuntia ja ekosysteemej paikallisesti ja alueellisesti, vhent haavoittuvuuksia, lis hyvinvointia Suomi on pieni, pitklle globalisoitunut maa 1,1% EUsta; 0,07% maailmasta (asukasmrn mukaan) Ulkomaankauppa Suomelle erittin trke Suomen kannattaa edist kv pelisntj, vihre kirjanpitoa, yhteiskuntavastuuta jne Vesijalanjlki Lhes puolet Suomen vesijalanjljest ulkomaille Kansainvlinen sopimuskytnt Suomella vahva tausta Cleantech-vienti kasvaa; tutkimus, koulutus: suuri potentiaali 25. VESI Johtoptkset Vesi: kokonaisuudet ymmrrettv Vesi ei kunnioita rajoja Talous, ymprist, yhteiskunta, politiikka... Vesihommat eivt lopu Ainakaan jos pystymme soveltamaan osaamistamme Ristiriidat krjistyvt ...mutta veden avulla niit voidaan mys vhent! Water Services, tourism Energy Climate change Environment Economic growth, lifestyle Housing Agriculture Transport Industry Infrastructure Aging Urbanisation CHANGES CHANGES 26. Kiitos! Sustainable Global Technologies Sustainable Global Technologies