via...tervehdys kesän kynnyksellä pirteämmän ilmeen myötä uudistunees-ta via-lehdestä!...
TRANSCRIPT
kaatopaikkaOLIPA KERRAN
Würthin Pentti Rantanen ja vastuun selvät sävelet Metrolle tunneli!Karjalan radalla keksitään uutta Arktinen, armoton Kevitsa
DESTIAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2011
via
PÄÄKIRJOITUS
Miia Apukka
› Tervehdys kesän kynnyksellä pirteämmän ilmeen myötä uudistunees-ta Via-lehdestä! Alkavan kesän lisäksi Vialla on toinenkin syy ilmeen pi-ristämiseen: lehden ensimmäisestä numerosta tulee kuluneeksi kymme-
nen vuotta tänä keväänä. Kokonaisen vuosikymmenen on lehtemme seu-rannut infra-alaa – jota kylläkin vuonna 2001 kutsuttiin vielä maa- ja vesi-rakennusalaksi.
Ensimmäisen Vian pääjuttu oli luonnollisesti juuri jakautuneen Tielaitok-sen tuotannosta syntyneen Tieliikelaitoksen esittely. Silloisen omistajaohja-uksesta vastanneen liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Samuli Haa-pasalon odotuksena liikelaitokselle oli lisää ”tehokkuutta, kilpailukykyä ja laatua”. Sitä samaa tavoitellaan tänäkin päivänä.
Vastasyntyneen liikelaitoksen monipuolisuudesta kertoi juttu Kokonais-palvelua konsultoinnista urakointiin. Silloisesta palveluvalikoimasta on mat-kan varrella poistunut joitakin toimintoja, kuten lautta- ja tiemerkintäpal-velut, mutta vastaavasti uusia on tullut mukaan, kuten tässä numerossa esil-lä olevat kaivosrakentaminen Arktisten haasteiden Kevitsa, sivulla 26 ja rata-kunnossapito jutussa Karjalan radalla keksitään uusia työtapoja, sivulla 12.
Olisikohan moni arvannut vuosikymmen sitten, että metroakin pystyy tielaitoksen perillinen rakentamaan, kun kumppanoituu tunnelirakentami-sen osaavan partnerin kanssa? Jutussa Metron mentävät tunnelit, alkaen si-vulta 7, kerrotaan, kuinka Destian ja tsekkiläisen Metrostavin työyhteenliit-tymä METRO rakentaa Länsimetroa tehokkaasti mutta turvallisesti. MET-RO on oiva esimerkki ”keskittyminen vahvaan perusosaamiseen” -strategiasta käytännössä: Destia pystyy keskittymään omimpaan alueeseensa projektin-johtoon, kun kumppaniin voi luottaa maanalaisten tunnelien louhinnassa.
Tietyt asiat pysyvät: ensimmäisessä Viassa seurattiin uudella kokonais-palvelumallilla rakennettavan Porvoo–Koskenkylä-hankkeen valmistumis-ta. Hanke oli valmistumassa syksyllä 2001 arvioitua aikataulua nopeammin. Nyt samaa E18-tien jatko-osaa Koskenkylä–Kotka suunnitellaan rakennet-tavaksi moottoritieksi elinkaarimallilla, tai kansainvälisesti PPP (Public Pri-vate Partnership) -mallilla – tehokkaasti ja taloudellisesti.
Kaunista kesää!
Uutta ja pysyvää
VIA 1/2011 DESTIAN SIDOSRYHMÄLEHTI. Julkaisija Destia Oy, Heidehofi ntie 2, PL 206, 01300 Vantaa. Vaihde 020 44411. www.destia.fi
PÄÄTOIMITTAJA Miia Apukka, 050 495 0736, [email protected] . TOIMITUSNEUVOSTO Miia Apukka, Niina Nevamäki, Johanna Otranen, Minna Heinonen,
Veli Hyyryläinen, Kalevi Katko, Hannu Kulju, Jukka Raudasoja TOIMITUS Sanoma Magazines Finland, Yritysjulkaisut: toimituspäällikkö Johanna Hytönen
tuottaja Anu Mäkelä ulkoasu Anu Pyykkö repro Esko Järnström, Tuukka Palmio. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen artikkeleiden tai kuvien
palauttamisesta eikä säilytyksestä. KUSTANTAJA Sanoma Magazines Finland, Yritysjulkaisut (09) 1201. OSOITTEENMUUTOKSET [email protected]
PAINOPAIKKA Kirjapaino Uusimaa Oy, Porvoo 2010. ISSN 1458-5243. Lehti on painettu ympäristöystävälliselle paperille.
KANSI Helsingin Myllypuron kaatopaikka, kuva: ViaPipe
2 VIA 1 | 2011
1/2011via7
22
14
4 Uutiset Ajankohtaisia kuulumisia infra-alalta.
7 Metron mentävät tunnelit Destia tekee kansainvälistä yhteistyötä Helsingin Lauttasaaren metrotyömaalla.
11 Visio tulevaan Liikennerevoluutio; Liikennevirasto toi eri liikennemuodot samaan organisaatioon.
12 Karjalan radalla keksitään uutta Janne Sorsa ja Jarmo Hovilainen kertovat joustavista uusista työtavoista.
14 Miten minusta tuli... Uteliaisuus motivoi controller Johanna Granbackaa.
16 Vastuuta ei voi ulkoistaa Teknisen alan tukkuliikkeen Würthin hallituksen puheenjohtaja Pentti Rantasen johtamisopit.
21 Terveisiä työmaalta Tienhoidon ja -rakentamisen yhteistyöllä saadaan
joustavuutta ja nopeutta toimintaan.
22 Olipa kerran kaatopaikka, josta tuli kaunotar Saastuttava jäterämeikkö koki muodonmuutoksen asiantuntevan suunnittelun ansiosta.
26 Arktisten haasteiden Kevitsa Monimetallikaivoksen rakennustyöt ovat edenneet huimalla vauhdilla. 30 In Brief 32 Suvi-Sudoku Tarjolla haastavaa kesäseuraa.
4
16
VIA 1 | 2011
He
lin&
Co
Ark
kite
hd
it
Näinstrategiatoteutuu
Lue Vian jutuista, miten Destian
uusi strategia toteutuu käytännössä!
VIA 1 | 20114
juuri nyt
Kevät on paljastanut monella mökki- ja yksityistiellä, millaisia seurauksia heikolla ja epäsäännöllisellä tienhoidolla voi olla. Yleisin kiusa ovat tukkeentuneet tierum-mut ja ojat, jotka hidastavat tierungon kuivumista ja pidentävät jo valmiiksi vai-keaa kelirikkokautta.
Pahimmillaan huonosti hoidettu mök-kitie voi ajautua talven jäljiltä täysin ajo-kelvottomaan kuntoon. Silloin kunnos-taminen on kallista.
Kevään kelirikkokauteen olisikin va-rauduttava jo edellisenä syksynä kartoit-tamalla ja korjauttamalla havaitut vauri-ot ja puutteet.
Millaista apua yksityisteiden hoi-toon Destia tarjoaa nyt, työpäällikkö Panu-Jussi Ruottinen?
”Mökkitiekin tarvitsee jatkuvaa huol-toa, jotta se pysyy toimivana. Kunto- ja hoitovaatimukset vaihtelevat liikenne-määrien ja käyttäjätarpeiden mukaan.
Destiasta saa palvelua tienpitoon, myös yksityisteille. Kesällä hoito- ja yllä-pitopalveluihin kuuluvat esimerkiksi ta-saukset, pölynsidonnat, materiaalitoimi-tukset sekä ojitus- ja rumputyöt. Talvella taas lumenpoisto ja liukkaudentorjunta.
Tie ei pysy hyvällä huollollakaan lo-puttomiin kunnossa. Toimivuuden var-mistamiseksi kannattaa tehdä kuntokar-toitus, jonka pohjalta voidaan laatia kor-jaussuunnitelma kattavampaa peruspa-rannusta varten.
Destian paikalliset tienhoidon ammat-tilaiset hallitsevat myös kaikki peruspa-rannushankkeisiin liittyvät työvaiheet eli teiden vauriokartoituksen, suunnittelun ja rakentamisen. Lisäksi saa neuvoja yk-sityistieavustusten hakemisessa.”
Mökkitie kaipaa säännöllistä huoltoa
Teksti Timo Sormunen Kuva Lehtikuva
VIA 1 | 2011 5
voitto seitsemässäkunnossapidon alueurakassadestia oy voitti tänä keväänä seitsemän maanteiden kunnossapidon alueurakkaa. Kaikkiaan kilpailutuksessa oli kolmetoista alueurakkaa.
destia jatkaa urakoitsijana aiemmin hoitamissaan raaseporin (ent. Tammisaari), Kangasalan, oriveden, suonenjoen, Pihti-putaan, iin ja ranuan alueurakoissa. urakoista raasepori, Kangasala, orivesi, ii ja ranua ovat kukin kestoltaan viisivuotisia ja suonenjoki ja Pihtipudas seitsemän-vuotisia. vuonna 2010 kilpailutetun yhdeksi alueeksi yhdistetyn Kemijärvi-Posio alueurakan Posion osuus siirtyy destialle 1.10.2011.
uusien urakoiden käyn-nistyessä 1. lokakuuta 2011 destian markkinaosuus kaikista maanteiden urakoista on 62 prosenttia.
Destia ulkoisti kalustoa Ramirentilledestia ulkoisti työmaatilansa ja osan pienrakennuskoneistansa sekä niihin liit-tyvät toiminnot ramirentille. destia solmi 29. maaliskuuta viisivuotisen kone- ja laitevuokrasopimuksen ramirent Finland oy:n kanssa.
”Tämä ratkaisu vapautti resursseja ydintoimintoihimme. saimme myös te-hokkaasti laajan uudenaikaisen kaluston käyttöömme sekä kumppanuuden, jolla voimme kehittää toimintojamme edel-leen”, sanoo destian hankintajohtaja Petri Roimela.
Destia Norge AS:lle
ISO 9001 -sertifikaatti
destian tytäryhtiö destia norge as on saanut kansainvälisen iso 9001 laatu-sertifi kaatin. iso 9001 sertifi -kaatti kattaa destia norgen infra-rakentamisen ja -hoidon palvelut.
uutiset
Kalasataman keskuksen toteuttajaksi ehdolla srv – destia kumppaninahelsingin Kalasataman keskuksen toteuttamista pohtinut helsingin kaupungin neu-votteluryhmä ehdottaa keskuksen toteuttajaksi srv yhtiöt oyj:tä, jonka infrasuun-nittelun ja -rakentamisen kumppanina on destia.
Kalasataman keskus muodostuu itäväylän ja metrolinjan ympärille toteutettavas-ta kaupallisesta keskuksesta ja kuudesta asuintornista, hotellitornista ja toimistotor-nista. Tavoitteena on, että keskuksen ensimmäiset osat valmistuvat vuonna 2015 ja loput vaiheittain vuoteen 2021mennessä. helsingin kaupunginvaltuuston odotetaan tekevän lopullisen päätöksensä toteuttajasta kesään mennessä.
Havainnekuva Kalasataman asuinalueesta pohjoisesta nähtynä.
hel
in&
Co
ark
kite
hditDestia järjestää
kilpailun parhaasta infra-alan lopputyöstä destia järjestää vuosittain alan oppilaitos-ten kanssa kilpailun parhaasta lopputyös-tä. vuorovuosina palkitaan paras amK-lopputyö ja tiedekorkeakoulun di- tai pro gradu -lopputyö. Tänä vuonna vuorossa ovat yliopistoissa ja korkeakouluissa hy-väksytyt lopputyöt, jotka kohdentuvat infra-alan palveluihin tai tuotantotekno-logiaan liittyvään aiheeseen.
Kilpailun palkinto jaetaan maaraken-nuspäivässä helsingissä Finlandia-talol-la 6.10.2011. Kilpailun palkintosumma voidaan jakaa myös useamman kesken. voittajan päättää palkintoraati destian kehityspäällikkö Pertti Niemen johdolla.
– yliopistot ja korkeakoulut voivat esittää kilpailuun enintään kahta loppu-työtä. Kilpailu on ollut suosittu ja jo pe-rinteeksi muodostunut. Töiden taso on vuosittain ollut korkea, niemi sanoo.
6 VIA 1 | 2011
uutiset
LiiKevaihTo säiLyi edeLLisvuoden TasoLLa haasTavasTa marKKinaTiLanTeesTa huoLimaTTa
• Liikevaihto säilyi edellisvuoden tasolla
• Liiketulosta rasittivat yk-sittäiset projektiheikennykset
• Kassavirta vahvistui• Tilauskanta laski
718,6 miljoonaan euroon • destia allekirjoitti
päällysteliiketoiminta- kaupan nCC:n kanssa maaliskuussa
• destia arvioi liikevaihdon laskevan vuonna 2011 ja liiketuloksen olevan edellisvuoden tasolla
”Kannattavuuden paran-taminen on edelleen kes-keinen tavoitteemme”, sanoo toimitusjohtaja Hannu Leinonen.
”Destia-konsernin ensimmäisen vuosi-neljänneksen liikevaihto oli sama kuin edellisvuonna infra-alan kokonaismark-kinan laskusuunnasta huolimatta. Mark-kinatilanteeseen nähden liikevaihtomme oli tyydyttävällä tasolla. Liiketuloksem-me on talvikaudelle tyypillisesti nega-tiivinen alhaisista volyymeista johtuen. Lisäksi tulosta rasittavat yksittäisten pro-jektien heikennykset. Liiketuloksen tu-loutuminen painottuu vuoden kolman-teen neljännekseen.
Strategian 2011–2013 mukaisesti kan-nattavuuden parantaminen on edelleen keskeisenä tavoitteenamme yhdessä ydin-
Toimitusjohtaja hannu Leinonen kommentoi katsauskautta:liiketoimintojemme vahvistamisen ja asia-kastyön parantamisen kanssa. Katsaus- kaudella tekemämme päällysteliiketoi-mintakauppa tukee strategiaamme keskit-tyä ydinliiketoimintojemme vahvistami-seen. Päällysteliiketoiminnasta luopumal-la vahvistamme tasettamme sekä luomme paremmat edellytykset ydinliiketoimin-tojemme kehittämiseen. Projektitoimin-nan parantamiseksi käynnistettiin vuoden alussa kehitysohjelma, jonka tavoitteena on projektiriskien hallinnan, projektien ohjaamisen ja johtamisen sekä toimin-tatapojen yhtenäisyyden harmonisointi.
Infra-alan kokonaismarkkina on las-
keva, eikä kasvua ole kuluvana vuonna odotettavissa sektoreilla, jotka kuuluvat Destian palveluvalikoimaan. Uskomme kuitenkin, että markkinanäkymä paranee ensi vuonna, kun uudet suuret rakenta-mishankkeet ovat käynnissä.
Markkinanäkymästä johtuen arvioim-me, että liikevaihtomme tulee jäämään viime vuodesta. Kannattavuuden paran-tamiseen tähtäävien toimenpiteiden joh-dosta kulurakenteemme on paremmas-sa kunnossa, minkä johdosta uskomme suhteellisen kannattavuutemme parane-van ja liiketuloksemme olevan edellisvuo-den tasolla.”
desTia-Konsernin osavuosiKaTsaus 1.1.–31.3.2011
avainLuvuT 1-3/2011 1-3/2010 1-12/2010
Liikevaihto MeLiiketulos MeLiiketulos %Katsauskauden tulos MeKatsauskauden tulos %Tilauskanta katsauskauden lopussa Me
89,4-7,1-7,9-7,7-8,6718,6
89,4-3,1-3,5-4,6-5,1779,5
539,28,31,58,31,5726,5
VIA 1 | 2011 7
Helsingin Lauttasaaressa louhitaan tunneleita, joissa parin vuoden kuluttua huristaa metro.Teksti Olli Manninen Kuvat Kimmo Brandt
Metronmentävät tunnelit kansainvälisenä yhteistyönä
VIA 1 | 20118
Sami Korhosen johtama urakka on edennyt aikataulussa.
Lauttasaaren tun-nelilouhinta alkoi huhtikuussa.
VIA 1 | 2011 9
Ruoholahti
Tapiola
Matinkylä
Keilaniemi
Lauttasaari
Otaniemi
Niittykumpu(asemavaraus)
Koivusaari
Jousenpuisto
› Destian ja tsekkiläisen Metrostav a.s.:n työyhteenliittymä METRO vastaa Länsimetro Oy:n tilaamien Lauttasaaren, Myllykallion ja Koi-
vusaaren ajotunneleiden sekä Karhusaa-ren metrotunnelin louhintatöistä.
METROssa toteutuu käytännössä Destian uudistunut strategia infran pal-veluyhtiöstä, joka rakentaa meille kaikille toimivia ja turvallisia kulkuväyliä.
Helsingin Lauttasaaren uumenissa on ollut käynnissä täysmyräkkä viime vuo-den heinäkuusta lähtien, kun METROn työt käynnistyivät Lauttasaaren keskustas-sa, Myllykalliossa sekä Koivusaaren vene-sataman tuntumassa.
Myllykallion ajotunnelista tulee 280 metriä pitkä, Koivusaaren ajotunnelista 560 metriä pituinen ja Lauttasaaren ajo-tunneli yltää 405 metriin.
”Myllykallio on nyt valmis ja Koivu-saari valmistuu kesäkuussa. Lauttasaaren tunnelilouhinta alkoi huhtikuussa. Sen on määrä valmistua lokakuussa”, kertoo Työyhteenliittymä METROn projekti-johtaja Sami Korhonen.
Työyhteenliittymä vastaa myös lähei-sen Karhusaaren metrotunnelin louhin-tatöistä, jotka käynnistyvät myöhemmin tänä vuonna. Niiden on määrä valmis-tua vuoden 2013 alussa. Tässä urakassa louhitaan kaksi rinnakkaista 1300 metrin pituista metrotunnelia sekä kolme pys-tykuilua.
Metron valmistumisen jälkeen Koi-vusaaren ja Lauttasaaren ajotunnelit jää-vät metroliikenteen huoltotunneleiksi.
Myllykallion tunneli toimii metron ra-kentamisen ajan työtunnelina, joka sul-jetaan ja maisemoidaan metron raken-nustöiden päätyttyä.
Sami Korhonen kertoo, että urakka on edistynyt suunnitellussa työajassa, vaik-ka alkuvaiheessa rakennuslupaan liittyvät kommervenkit hidastivat töiden käynnis-tymistä. Rakennuslupaa saatiin odottaa kaksi kuukautta ennakoitua pidempään.
”Viivästymisen vuoksi myös ennakko-suunnitelmia piti muokata uusiksi. Työ-vaiheiden ajoitus on muutenkin mietit-tävä erittäin tarkkaan, kun kyseessä ovat tunnelien louhintatyöt, jotka ovat vaa-rallisimpia työlajeja infra-alalla”, Korho-nen sanoo.
KAIKKI TERVEENÄ TÖISTÄ KOTIINTyöturvallisuuteen on kiinnitetty erityis-tä huomiota METROn työkohteissa, sil-lä tunnelityömailla on viime vuosinakin sattunut jopa kuolemaan johtaneita on-nettomuuksia. Tähän mennessä Destian ja Metrostavin turvallisuusyhteistyö on sujunut erittäin hyvin, eikä vaaratilantei-ta ole päässyt syntymään.
”Töiden huolellinen suunnittelu tar-kasti etukäteen on oleellista. Myös sen varmistaminen, että jokainen toimii oh-jeiden mukaan ja tietää, miten vaarati-lanteissa on meneteltävä, on välttämätön-tä henkilökunnan turvallisuuden ja työn-teon sujuvuuden takaamiseksi. Ehdotto-mana tavoitteenamme on, että jokainen työntekijä pääsee terveenä kotiin työvuo-
9
RuoholahtiRuoholahti
Myllykallion tunneli toimii metron ra-kentamisen ajan työtunnelina, joka sul-jetaan ja maisemoidaan metron raken-
Sami Korhonen kertoo, että urakka on edistynyt suunnitellussa työajassa, vaik-ka alkuvaiheessa rakennuslupaan liittyvät kommervenkit hidastivat töiden käynnis-tymistä. Rakennuslupaa saatiin odottaa kaksi kuukautta ennakoitua pidempään.
”Viivästymisen vuoksi myös ennakko-suunnitelmia piti muokata uusiksi. Työ-vaiheiden ajoitus on muutenkin mietit-tävä erittäin tarkkaan, kun kyseessä ovat tunnelien louhintatyöt, jotka ovat vaa-rallisimpia työlajeja infra-alalla”, Korho-
Työturvallisuuteen on kiinnitetty erityis-tä huomiota METROn työkohteissa, sil-lä tunnelityömailla on viime vuosinakin sattunut jopa kuolemaan johtaneita on-nettomuuksia. Tähän mennessä Destian ja Metrostavin turvallisuusyhteistyö on sujunut erittäin hyvin, eikä vaaratilantei-
”Töiden huolellinen suunnittelu tar-kasti etukäteen on oleellista. Myös sen varmistaminen, että jokainen toimii oh-jeiden mukaan ja tietää, miten vaarati-lanteissa on meneteltävä, on välttämätön-tä henkilökunnan turvallisuuden ja työn-teon sujuvuuden takaamiseksi. Ehdotto-mana tavoitteenamme on, että jokainen työntekijä pääsee terveenä kotiin työvuo-
Tunnel ipyhimys valvoo työmaata
Lauttasaaren tunnelilouhinta valmistuu lokakuussa. Metrolinja jatkuu tulevaisuudessa Espoon Matinkylään asti.
Espoo Helsinki
Ennen kuin porakoneet alkoivat jyrsiä Helsingin Lauttasaaressa Myllykallion ikiunessa levännyttä peruskalliota, pidettiin työmaalla katolilaisen perinteen mukainen, hiljainen, harras siunaushetki.
Tunnelipyhimys Pyhä Barbara sijoitettiin tunnelin edustalle suo-jelemaan työmaan työntekijöitä tulevilta vaaratilanteilta. Tapa on yleinen katolisissa maissa.
Barbara oli 200-luvulla elänyt, kristinuskoon kääntynyt neito ja marttyyri.
Legendan mukaan haljennut kallio tarjosi suojan kristinuskon-sa vuoksi vainotulle Barbaralle. Hänestä tuli myöhemmin kaivos-miesten, panostajien ja kuole-manvaaraan työssään joutuvien ihmisten suojelija.
Suojelupyhimyksen ikoni koris-taa nyt myös Helsingissä Lautta-saaren, Koivusaaren ja Karhusaa-ren tunnelityömaita.
(lähteet: Wikipedia, Tampereen seudun tykistökilta ry, Helsingin Sanomat 6.7.2006)
Näin strategiatoteutuu
Destia keskittyy perus-asioihin ja osaamisensa
kovimpaan ytimeen kuten projektinjohtoon kallio-
rakentamisessa.
10 VIA 1 | 2011 VIA 1 | 2011
ron ja koko työmaan päätyttyä”, Sami Korhonen sanoo.
Metrotyömaiden turvallisuutta seura-taan puolen vuoden väliajoin Turvallisin työmaa -kilpailulla, jossa mitataan työ-maiden työturvallisuutta, tapaturmataa-juutta sekä työturvallisuuden eteen tehty-jä innovaatioita ja hyviä menettelytapoja.
Työyhteenliittymä METRO voitti en-simmäisen Länsimetro Oy:n järjestämän työturvallisuuskilpailun.
”Kun työvaiheisiin liittyvät rutiinit ovat kunnossa, hommat sujuvat oikein. Ennen jokaista uutta työvaihetta tehdään työkohtaiset suunnitelmat ja työntekijät perehdytetään kuhunkin työvaiheeseen ja vaarakohtiin”, Korhonen kertoo.
TIUKAN AIKATAULUNTYÖMAALaajuudessaan Destian ja Metrostavin työyhteenliittymän noin 23 miljoonan euron metrotunnelihankkeet ovat Destian suurimpia tunnelitöitä Olkiluodon ON-KALO-tunnelihankkeen rinnalla.
Ennen tunnelilouhinnan aloitusta ura-kassa tehtiin tunneleiden suuaukkojen vaatimat maarakennus-, avolouhinta- ja betonirakennetyöt.
Sami Korhosen mukaan metrotyömai-den tunnelilouhinnat eivät sinänsä poik-kea muista tunneliurakoista.
”Tietokoneohjattu Porajumbo poraa kallioon reiät räjäytystä varten. Räjäytys-ten jälkeen rusnausvaiheessa poistetaan ylimääräiset turvallisuutta vaarantavat ir-tonaiset lohkareet ja injektointi- sekä pult-taustöin vahvistetaan kallio, minkä jälkeen louheet kuljetetaan kuorma-autoilla pois”, hän kuvailee urakoiden työvaiheita.
Vaaramomentit työvaiheissa liittyvät ennen kaikkea ir-toaviin lohkareisiin. Myös ahtaat työolot maan alla sekä työ-vaiheiden tiukka ai-kataulutus tuovat li-sähaasteita töiden etenemiseen.
Tunnelista lähtee noin viiden minuu-tin välein kuorma-autoja kuljettamaan louhetta Jätkäsaaren asuntoalueen perus-tan raaka-aineeksi.
”Päivän aikana jopa 40 metrin sy-vyyteen sukeltavien tunnelin uumenis-ta kuljetetaan noin 50 autokuormallis-ta louhetta pois. Tunneleissa ei saa sen vuoksi olla yhtään ylimääräistä liiken-nettä, jotta kuormien kuljetus molem-piin suuntiin sujuu aikataulussa”, Kor-honen sanoo.
Oman lisänsä Myllykallion ja Lauttasaa-ren räjäytystöihin tuo kaupunkiympäris-tö, joka asettaa rajoituksia töiden kulkuun.
TÄRINÄ JA MELU MITATAAN TARKASTI”Kaupunkiympäristössä töiden desibeli-määrä ei saa ylittää 40 desibeliä iltakuu-den jälkeen ja viimeistään iltakymmenel-tä poraus- ja räjäytystyöt on lopetettava. Tämän vuoksi töitä voidaan tehdä vain kahdessa vuorossa kolmen sijasta”, Sami Korhonen kertoo.
Meluhaittojen ja tärinän aiheuttamien vaurioiden eliminoimiseksi työmaiden tä-rinää ja melua seurataan aktiivisesti kym-menillä mittareilla.
”Olemme olleet Länsimetron kanssa valppaasti yhteydessä eri sidosryhmiin ja tiedottaneet hankkeen etenemisestä, jotta mahdolliset häiriöt olisivat ennakoidusti tiedossa eikä työmaa haittaisi lauttasaa-relaisten elämää kohtuuttomasti”, Sami Korhonen sanoo.
PÄTKIIN PILKOTTUJA URAKOITALauttasaaren, Myllykallion, Koivusaaren ja Karhusaaren tunneliurakat työllistävät noin 35 Destian ja Metrostavin työnte-kijää.
Destia vastaa urakoiden projektinjoh-don lisäksi maanpäällisten maa- ja betoni-rakenteiden toteuttamisesta sekä louheen kuormauksesta ja kuljetuksesta, kun taas maanalainen tunnelien louhinta on Met-rostavin vastuulla.
”Aloitimme yhteistyön jo kilpailemal-la Vantaan Kehäradan tunneliurakoista. Siinä emme menestyneet, mutta yhteis-
työ tuntui lupaavalta. Niinpä oli luontevaa jatkaa yhteistyötä osal-listumalla yhteenliit-tymänä Länsimetron kilpailuttamiin tun-nelihankkeisiin”, Sa-mi Korhonen sanoo.
METROn ohella Helsingin ja Espoon alueella on käynnissä useita eri metrotyö-maaurakoita, joista vastaavat muut alan toimijat.
”Länsimetron urakat kilpailutetaan pienissä erissä, mikä tuo oman haasteen-sa urakoiden ja tarjouslaskennan yhteen-sovittamiseen. Käynnissä olevien urakoi-den ohella Länsimetrossa on ollut jatku-vasti laskennassa 1-3 uutta urakkaa. Tilaa-ja hakee tällä toimintamallilla tehokkuut-ta, mikä onkin tullut esiin urakoiden hin-tatasossa. Hankkeet ovat haluttuja, mutta
Meteli ei saa iltaisin ylittää 40 desibeliä.
Tuomas Piilonen (vas.) ja Tuomo Verta.
Sami Korhonen (vas.) ja Václav Pavlovský.
Tunneli sukeltaa jopa 40 metrin syvyyteen.
11 VIA 1 | 2011
erittäin kilpailtuja. Kilpailu urakoista on pudottanut hintoja jopa 20 prosenttia ai-kaisempiin vastaaviin urakoihin verrattu-na”, Korhonen sanoo.
STRATEGIA JALKAUTUU MAAN UUMENIINDestian ja Metrostavin yhteenliittymä on käytännön esimerkki siitä, miten Desti-an uusi liiketoiminnan strategia jalkautuu osaksi käytännön arkea.
Metrotyömaahankkeessa korostuu Destian rooli kustannustehokkaana tei-den rakentajana sekä rooli sitä tukevan infrahankkeiden suunnittelutyön osaaja-na. Omia resursseja ja osaamista vahvis-tetaan kumppanuuksilla eli yhteistyöllä Metrostavin kanssa.
”Työnjako on selkeä. Me vastaamme projektien yleisjohtamisesta, projektinhal-linnasta ja -johdosta yhteistyössä Metros-tavin kanssa, kun Metrostav puolestaan huolehtii maan alla tapahtuvasta tunne-lilouhinnasta, johon heillä on tarjota pal-jon useista eri Euroopan maista hankit-tua erikoisosaamista”, Korhonen sanoo.
Tunnelilouhinnassa käytetään sekä Met-rostavin omia että kotimarkkinoilta vuok-rattuja laitteita. Louheen kuormauksesta ja kuljetuksesta vastaa puolestaan Suomen Maa-Autot Oy, jolla on kokemusta suuris-ta maa- ja kiviaineskuljetuksista.
Metrotyömailla on myös merkittävä työllistävä vaikutus. METRO-yhteenliit-tymän ohella hankkeissa ovat tällä hetkel-lä mukana myös Lemminkäinen, YIT ja Kalliorakennus Oy.
METROn myötä destialaiset ja met-rostavilaiset ovat voineet vertailla omia työkulttuurejaan toisiinsa. Sami Korho-nen kehuu tšekkiläisiä kumppaneita osaa-viksi ja jämpteiksi.
”Meillä on selkeästi opittavaa tšekkiläisten täsmällisyydestä. Kaikki työt tehdään järjestelmällisesti ja säntillises-ti, osittain paremmin kuin suomalaises-sa työkulttuurissa”, Korhonen tunnustaa.
Yhteistyön myötä Destia on saanut myös arvokasta uutta tietoa eurooppalai-sesta tunnelirakentamisesta.
”Euroopassa suositaan paljon esimer-kiksi lasikuidusta tehtyjä pultteja, jotka ovat perinteistä teräspultteja kevyempiä, mutta käyttöiältään kestävämpiä ja pa-rempia”, Korhonen sanoo.
Teksti Veli-Pekka Leskelä Kuva Vesa Ranta
Visiotulevaan
Liikennevirasto etsii uusia tapoja suunnitella liikennettä niin, että kaikki liikennemuodot huomioidaan yhtä aikaa, toisiaan täydentäen.
Uusia tapoja etsitään kahdessa Liikennerevoluutio-kilpailuhankkeessa Oulun ja Porin sekä Turun ja Tampereen välillä.
Destia johtaa yhtä pilottihanketta Oulun ja Porin välillä. Turun ja Tampereen välillä Destia toimii Pöyryn johtamassa joukkueessa. Yritykset kehittävät uusia ideoita kilpaa toistensa kanssa parhaan tuloksen saavuttamiseksi.
Oulun ja Porin välillä pyritään tehostamaan matkojen ja kuljetusten hoita-mista kaikkia liikennemuotoja hyödyntäen ja asiakkaan tarpeet huomioiden. Destian joukkueessa toimivat Motiva Oy ja E-P Logistics Oy.
Turun ja Tampereen välillä pyritään löytämään suunnittelumalli, joka on te-hokas, monipuolinen ja käytännössä nopeasti toteutettava.
Kilpailu liittyy Liikenneviraston uudistukseen, joka toi eri liikennemuodot, kuten rautatiet ja maantiet samaan organisaatioon. Aiemmin eri liikennelajit saattoivat elää omaa elämäänsä ja kilpailla keskenään. Nyt pyritään etsimään parasta kokonaisuutta koko järjestelmän toimivuuden kannalta.
”Ennenkin meillä oli toki hyviä tavoitteita. Pyrimme parantamaan teitä, jotta ympäristön kuormitus ja polttoaineen kulutus pienenisi. Liikennettä suunni-teltiin henkilöliikenteen pohjalta: tehtiin moottoriteitä, joilla saatiin ajaa 120 km/h. Tulos oli kuitenkin ristiriidassa tavoitteiden kanssa, sillä liikenne vain kasvoi ja kuormitus lisääntyi. Nyt mietimme arvojärjestystä ja etuja, joita saavu-tamme yhteisellä kokonaissuunnittelulla”, Oulun ja Porin suunnitteluhankkeen destialainen projektipäällikkö Heimo Rintamäki kertoo.
Ideointi kattaa koko liikenteen satamista ja rautateistä maanteihin asti. Siinä mietitään, kuinka monta satamaa Suomessa jatkossa on – siirrytäänkö jopa vain kahteen pääsatamaan? Se merkitsisi suuria haasteita maaliikenteelle.
Rauta- ja maanteiden yhteisliikenteellä on suuri rooli tavaraliikenteen te-hostamisessa ja tieturvallisuuden parantamisessa. Uuden tietotekniikan ja logistiikan ansiosta lisääntyvää konttimäärää ei tarvitse kuljettaa koko matkaa maanteillä.
Kilpailu kesti huhtikuun loppuun asti. Palkintojen sijasta jaetaan kunniaa ja jatkotyömahdollisuuksia. Liikennevirasto tukee jokaista joukkuetta 70 000 eu-rolla, mutta edellyttää osallistujilta omaakin panosta.
Li ikennerevoluut io ets i i parasta kokonaisuutta
1 | 2011
Näinstrategiatoteutuu
Destia luo kumppanuuksia muiden
infra-alan huippuosaajien kanssa.
VIA 1 | 201112
› Työtä tehdään ja keinoja etsitään yh-dessä, hyvällä mielellä ja lennokkaas-ti. Päätökset tehdään paikan päällä itse, jos suinkin mahdollista. Hyvä
meininki tehostaa työtä ja parantaa sillä tavoin ratojen kuntoa.
Ratatöitä oppii vain ratatöitä tekemäl-lä. Janne Sorsalla, 42, on takanaan 23
vuoden kokemus vaihteiden ja raiteiden hoitotyöstä. Destian palvelukseen hän siirtyi viime marraskuussa.
”Halusin etsiä uusia toimintatapoja. Täällä minut on otettu ilolla vastaan”, työmaapäällikkönä työskentelevä Sorsa sanoo.
Siirtymä oli lyhyt: viimeksi hän huo-
lehti hoitoalue 6:sta, joka ulottuu Kou-volasta Lahteen, Pieksämäelle, Kotkaan ja Haminaan saakka. Nykyinen alue on 7, joka ulottuu Kouvolasta Nurmekseen. Sorsan alueeseen kuuluvat rata ja vaih-teet Kouvolasta Vainikkalaan ja Luumä-eltä Parikkalaan ja Savonlinnaan saakka.
Se on kauneinta Etelä-Karjalaa Sai-
Karjalan radalla
Karjalan radalla etsitään uusia ja joustavia tapoja, jotka varmistavat junien kulun entistä paremmin. Teksti Veli-Pekka Leskelä Kuvitus Hannu Lukkarinen Kuva Jani Sourander
uusia työtapojakeksitään
VIA 1 | 2011 13
Karjalan radalla
maan eteläran-nalla: reitille osu-vat Lappeenranta, Joutseno ja Imat-ra sekä Punkahar-jun järvimaise-mat. Destia sai alueen hoitoonsa tarjous-kilpailun jälkeen marraskuussa 2009 vii-deksi vuodeksi. Urakkaan on lisäksi kah-den vuoden optio.
UUsia KeKsinTöjäsUojaKsi Talvea vasTaanJanne Sorsa soveltaa jo uusia keksintöjä, joita on kehitelty Destian ratatyössä ko-vien pakkastalvien varalle. Pakkasesta kär-sivät junien lisäksi myös radat. Herkkiä kohtia ovat vaihteet, joilla junia ohjataan raiteelta toiselle. Niitä on jokaisella ris-teysasemalla ja syrjäisimmilläkin seisak-keilla, joilla junat ohittavat toisiaan, oli sää kuinka hurja tahansa.
Vaihteiden tekniikka kätkeytyy tan-komonttuun, jossa terästangot kääntä-
vät kiskoja sähkö-voimalla. Ongel-ma on siinä, et-tä monttu kerää lunta ja vettä ja jäätyy.
Tähänkin on keksitty keino, jota ko-keillaan ensi talvena Karjalan radalla.
”Haemme parhaillaan Liikenneviras-tolta lupaa laitteiden koekäyttöön ensi talveksi. Jos ne hyväksytään, ne voidaan ottaa käyttöön koko Suomessa”, Sorsa kertoo.
DesTian TyöTapa on joUsTavaDestia on menestynyt mainiosti ratojen kunnossapidosta käydyissä tarjouskilpai-luissa. Useammin on voitettu kuin hä-vitty, ja nyt Destia hallitsee jo 4 aluetta 12:sta ympäri Suomea.
Mistä Destian tehokkuus johtuu?”Meillä suunnitellaan töitä joustavas-
ti ja optimoidaan henkilöiden määrä eri työtilanteisiin. Se näkyy kevyempinä kus-tannuksina”, aluepäällikkö Jarmo Hovi-lainen sanoo.
Hovilainen, 48, on tehnyt pitkän uran rautateillä. Hän aloitti asentajana Lap-peenrannassa 30 vuotta sitten. Myöhem-min hän opiskeli koneteknikoksi, toimi turvalaitealan vastaavana teknikkona ja kolme viimeistä vuotta vaihdetoimialan päällikkönä Itä-Suomen alueella toimi-paikkana Kouvola.
Hän jatkoi opintojaan amk-insinöö-riksi ja siirtyi aluepäälliköksi Maansiirto
Veli Hyyryläiselle eli MVH:lle, josta tuli viime vuonna Destian 100-prosenttises-ti omistama tytäryhtiö Destia Rail Oy. Destiassa hän on toiminut kolme vuotta. Hovilainen toimii myös kunnossapito- alueen 7 projektipäällikkönä.
”Tahdoin etsiä uusia tuulia ja uusia tapoja tehdä asioita”, Hovilainen sanoo.
KUvaT KUlKevaTKännyKässäOrganisoinnissa auttaa moderni tekniikka eli puhelimet ja matkapäätteet, joissa kul-kevat puheen ja tekstiviestien lisäksi suu-retkin dokumentit ja mikä tärkeintä: ku-vat ja piirustukset, molempiin suuntiin.
”Asentaja voi ottaa kännykällä vaih-teesta kuvan ja lähettää sen esimiehelle, joka voi päättää nopeasti, tarvitaanko pai-kassa vaikkapa nopeusrajoitus. Voin lähet-tää paikan päälle maastoon myös ajanta-saiset piirustukset ja kartat, jotka kertovat esimerkiksi vesi- ja sähköjohtojen sijain-nin”, Jarmo Hovilainen sanoo.
Avainsanoja ovat avoimuus, tehok-kuus ja mielekkyys. Työntekijöille anne-taan mahdollisimman paljon valtaa teh-dä ratkaisuja paikan päällä itse tai työryh-mässä, mahdollisimman lähellä paikkaa, jossa työ tehdään. Tämä parantaa pait-si tehoa, myös henkeä. Se kannustaa jo-kaista tekemään työtä entistä joustavam-min ja paremmin.
”Meillä on jatkuvan kehittämisen oh-jelma, jossa kaikki etsivät uusia keinoja tehdä työtä paremmin”, Hovilainen ker-too.
Kun henki on hyvä eikä byrokratia kahlitse työn tekemistä, motivaatio on kunnossa. Silloin ei kellokorttiin tuijo-teta.
Työtä jaetaan myös alihankkijoille niin, ettei jotakin lyhytaikaista tehtävää varten tarvitse perustaa uutta työryhmää Esimerkiksi käyvät laiturien lumityöt.
Kilpailuja käydään tänä keväänä kun-nossapitoalueista 3 ja 6. Hovilainen uskoo markkinaosuuden lähentyvän 50 prosen-tin tavoitetta, jos yksikin alue saadaan li-sää kunnossapidettäväksi.
”Asiakkaallekin on hyvä, että kilpailu säilyy”, Jarmo Hovilainen sanoo.
Janne Sorsa työskentelee työ-maapäällikkönä Etelä-Karjalassa.
Ratatöitä oppii vain ratatöitä tekemällä. Vuosikymmenten kokemus näkyy.
VIA 1 | 20111414
Miten minusta tuli...
Teksti Maarit Seeling Kuvat Kimmo Brandt ja Johanna Granbackan kotiarkisto
Syntynyt vuonna 1974Yhteiskuntatieteiden maisteri, Tampereen yliopistoDI, tuotantotalous, Tampereen Teknillinen yliopistoAsuu Pirkkalassa, naimisissaHarrastukset: Lukeminen, omatoimimatkatParasta työssä: Monipuolisuus ja vaihtelevuusMotto: Ihminen on onnellisimmil-laan lomaa suunnitellessaan!
› Halu ottaa asioista selvää saa Jo-hanna Granbackan myös viihty-mään työssään Destian Kivi ja Rata tulosyksiköiden controllerina.
Kiireisen päivän aamuna Johanna Granbacka on lähtenyt kotoaan Tampe-reen kupeesta Pirkkalasta kohti Destian pääkonttoria Vantaata. Päivä jatkuu eri-laisissa palavereissa.
”Videopalaverit eivät aina riitä, jos-kus täytyy olla henkilökohtaisesti läsnä. Käyn täällä pääkonttorilla parina päivä-nä viikossa, satunnaisesti myös muualla. Reissupäiviä tulee aika paljon”, Johanna Granbacka selvittää.
Controllerin työtä hän kuvailee pitkäl-ti numeroiden pyörittämiseksi.
”Tuen tulosyksiköiden johtoa tuotta-malla heille päätösten tueksi talouteen liit-tyvää tietoa. Vastaan kuukausiraportoin-nista, teen ennusteita, budjetointia, autan strategiaprosesseissa ja teen paljon muuta-kin. Välillä tulee äkkinäisiä selvityspyyntö-jä hyvinkin erilaisista aiheista. Toimenku-vani on aika laaja ja tehtävät vaihtelevat osin rman vuosikellon, osin taas yleisen taloustilanteen mukaan”, Granbacka listaa.
VAIHTELEVUUS TYÖN SUOLADestian kaltaisen suuren organisaation ehdoton etu henkilökohtaisen työssä ke-
Contro l l e r Johanna Granbacka
Johanna Granbacka arvioi uteliaisuuden olevan määräävimpiä luonteenpiirteitään. Uudet haasteet saavat hänet vain innostumaan tilanteessa, jossa moni rupeaisi repimään hiuksiaan.
UteliaisuusMOTIVOI
VIA 1 | 2011 1515 VIA 1 | 2011
hittymisen kannalta on Johanna Gran-backan mielestä se, että talossa on omas-ta takaa monenlaista osaamista. Toiminta yhteiskunnan eri saroilla takaa, että vas-taan tulee aina uudenlaisia tehtäviä.
”Jokaisesta casesta voi oppia myös it-se uusia asioita. Työnteosta ei edes pääse tulemaan pelkkää rutiinia. Vaihtelevuus on tämän homman suola!”
Alun perin Johanna Granbacka tuliDestialle toiminnansuunnittelijaksi, mut-ta siirtyi jo viiden kuukauden jälkeen controlleriksi.
Destian controller-tiimi tekee yhteis-työtä. Näin varmistetaan, että talousasiat hoidetaan yhdenmukaisesti organisaati-on kaikissa yksiköissä. Lisäksi Granbacka työskentelee suoraan vastaamiensa tulos-yksiköiden johdon kanssa.
”Olen ollut talossa pian neljä vuotta, ja tämä on kolmas tulosyksikkömalli, jossa olen controllerina. Aikamoista huisketta on siis ollut. Toisaalta, eipä ole tarvinnut hakea uusia haasteita työpaikan vaihdoksen kaut-ta, kun on päässyt vaihtamaan tehtäviä ihan talon sisällä”, Granbacka naurahtaa.
TOINEN KERTA TODEN SANOOTiedonhalu ajoi aikoinaan Tampe-reen yliopistosta valmistuneen yhteis-
kuntatieteiden maisterin uudelleen kor-keakoulun lehtereille ja opiskelemaan. 25-vuotiaana Johanna Granbacka alkoi miettiä uudestaan, mitä loppuelämänsä ajan haluaisi oikein tehdä.
Lukion jälkeen 18-vuotiaana sattumal-ta valittu tieteenala ei sittenkään osoittau-tunut oikeaksi väyläksi tehtäviin, jotka kiinnostaisivat vielä eläkeiänkin kynnyk-sellä. Johanna Granbacka ehti kokeilla mo-nisa erilaisissa tehtävissä ennen alanvaih-dosta. Hän laskeskelee olleensa yhteen-sä lähes parissakymmenessä työpaikassa: muun muassa henkilöstöhallinnon puo-lella, opetustehtävissä ja tutkimustyössä.
”Lapsena minulla ei ollut mitään itses-tään selvää toiveammattia. Pankkiiria kyl-lä leikin usein, eli selvästikin pidin jo sil-loin numeroista… Ainoa itsestäänselvyys kuitenkin oli, että lukion jälkeen suorite-taan korkeakoulututkinto. Sain varmaan mallin seitsemän vuotta vanhemmalta isosiskoltani, joka jo kymmenen korvilla tiesi rupeavansa juristiksi. Lapsuudenper-heeni ei ollut akateeminen, mutta kotoa kyllä kannustettiin opiskelemaan ja hank-kimaan ammatti”, Granbacka pohtii.
”Mieheni oli jo valmistunut dip-
lomi-insinöö-riksi, ja hänel-
tä kuulin Tampereen Teknillisessä Yliopis-tossa olevasta tuotantotalouden koulu-tusohjelmasta. Tuotantotalous yhdistää talouden ja tekniikan. Se oli juuri sitä, mitä olin hakenutkin. Tykkäsin opiskelu-ajasta ihan mielettömästi. Mies kannusti ja oli tyytyväinen, kun sai vaimostaankin dippainssin.”
VÄITÖSKIRJA MUHIMASSAToisen tutkinnon suorittaminen sujui Jo-hanna Granbackan mielestä huomatta-vasti helpommin kuin ensimmäisen. Ai-kaa DI-papereiden hankkimiseen meni kolme ja puoli vuotta, vaikka Granbacka oli suurimman osan opiskeluajasta töissä.
”Siinä vaiheessa on jo sisäistänyt asi-an ja oppinut oikeanlaisen opiskeluryt-min. Kaiken lisäksi aihe oli niin mielen-kiintoinen, että se vain vei mukanaan”, hän naurahtaa.
Kiinnostus uuden oppimiseen ei tys-sännyt toisenkaan tutkinnon jälkeen. Jo-hanna Granbacka tunnustaa käyneensä alkuvuodesta professorinsa juttusilla kes-kustelemassa väitöskirjasta.
”Väitöskirjan aihe on kyllä päässä itä-mässä. Pro� ani mielestä sen pitäisi tietys-ti olla jo valmis. Ongelmana tällä hetkel-lä kuitenkin on, että aika loppuu kesken. Tuskin ihan lähivuosina saan sitä tehtyä. Pidän asiaa silti yllä oman mielen virkis-tämiseksi, vähän harrastuspohjalta.”
Työn vastapainoksi Johanna Gran-backa harrastaa lukemista ja matkailua. Matkustamisessa hän pitää luonteelleen ominaisesti eniten uusien asioiden koh-taamisesta ja asioiden selvittämisestä. Opastetut ryhmämatkat ovat kauhistus, omatoimimatkat jännittävä seikkailu.
”Matkan suunnittelu on puolet ko-ko huvista: on hauska ottaa selvä näh-tävyyksistä, kulkureiteistä, majoitukses-ta… Seuramatkalla se huvi tavallaan riis-tetään pois!”
Johanna Granbacka sanoo olevansa elämässään ajopuuteorian kannattaja.
”En usko dramaattisiin käännekohtiin, valintakohtia sen sijaan on paljon. On vain tartuttava tilaisuuteen. Kun pitää sil-mät auki, niin voi päästä vaikka minne. Asiat soljuvat pikku hiljaa omiin uomiin-sa – uoma toki voi vaihtua välillä, mutta ilman sen suurempaa kuohua,” Johanna Granbacka miettii.
Johanna Granbacka on ollut Destiassa nelisen vuotta.
Tiedonhalu ajoi aikoinaan Tampe-reen yliopistosta valmistuneen yhteis-
kimaan ammatti”, Granbacka pohtii.”Mieheni oli jo valmistunut dip-
lomi-insinöö-Näin strategiatoteutuu
Destian koko organisaatio oppii nopeasti uutta ja
ottaa vastuuta.
VIA 1 | 201116
› ”Kun johtaja on joukoissa mukana ja tekee nyrkit savessa töitä työn-tekijöidensä kanssa, hän saa lopul-ta myös arvostusta. Komentokirjei-
tä ei kannata lähetellä. Ne menevät vain roskikseen ja niille ilkutaan selän taka-na”, Pentti Rantanen kiteyttää johtamis-oppinsa.
Rantanen on mainio persoona. Hän ei ole tittelinkipeä. Hän heittää piutpaut muodikkaille johtamisopeille ja hierark-kisille organisaatiokaavioille. Suomalais-ta asiakaspalvelun laatua hän arvioi kriit-tisesti.
”Oikeastaan asiakaspalvelu sanana pi-täisi poistaa suomen kielestä, sillä ne jotka sitä eniten hokevat, ymmärtävät vähiten, mistä siinä on kyse. Monet lupaavat pal-jon, mutta unohtavat sitten lunastaa lu-pauksensa. He suorastaan valehtelevat”, Pentti Rantanen sanoo.
Hän puhuu mieluummin huolehtimi-sesta kuin asiakaspalvelusta.
”Se tarkoittaa sitä, että ottaa todella vastuun niistä asioista, jotka on luvan-nut tehdä. Terve järki sanoo, mistä mei-
dän on omissa töissämme osattava huo-lehtia. Ja jos kaveri tarvitsee apua, autam-me häntäkin. Me olemme jokainen oman työmme johtajia, ei siihen tarvita esimies-tä hoputtamaan tai käskyttämään”, Ran-tanen sanoo.
Kepillä johtaminen tappaa nopeas-ti motivaation. Se on nopean tuhon tie.
”Kukkopoikajohtaminen on mielet-tömän lyhytnäköistä. Ei kannata ruveta leikkimään keisaria. Niille käy köpelösti: jos organisaatio ei telo, niin sitten julki-suus. Näistähän me näemme esimerkkejä harva se päivä”, Rantanen sanoo.
Samaan hengenvetoon hän harmitte-lee, miten nyky-yhteiskuntamme on ke-hittymässä vähän kummalliseen suuntaan.
”Haemme kaikkiin asioihin vakuutus-ta tai ulkoista turvaa. Firman tai “jonkun toisen” pitäisi hoitaa asiat meidän puo-lestamme. Ei sellainen vetele. Ei huoleh-timista tai vastuita voi ulkoistaa toisil-le. Meidän pitää ottaa vastuu omista te-oistamme. Aiemmat sukupolvet tiesivät käskemättäkin mitä piti tehdä”, Ranta-nen sanoo.
Teksti Olli Manninen Kuvat Susanna Kekkonen
VAstuutA
Teknisen alan tukkuliikkeen Würthin hallituksen puheenjohtaja Pentti Rantanen on suorapuheinen mies, jolla on selkeät sävelet johtamisesta.
ei vOi ulKOiSTaa
44
VIA | 2011 19
Pentti Rantanen oli 35 vuotta sitten yhtiönsä ainoa työntekijä. Asiakkaista huolehtiminen on kasvattanut Würthin Suomen tytäryhtiöstä 1 000 ihmistä työllistävän yrityksen, jonka liiketoiminta kattaa koko Suomen.
18 VIA 1 | 2011
TeKniSen KauPan legendaTeknisen kaupan toimialalla Pentti Ran-tanen on legenda. Hän aloitti 35 vuot-ta sitten työkaluja, kiinnitystarvikkeita, huoltotarvikkeita ja kemikaaleja sekä työ-vaatteita ja -suojaimia markkinoivan sak-salaisen Würth-konsernin Suomen tytä-ryhtiön vetäjänä.
”Olin talon ainoa työntekijä. Olin myyntimies, varastomies ja konttoristi. Eniten kuitenkin myyntimies, sillä jos myyntimies ei menesty, niin silloin ei tar-vita varastomiestä eikä konttoristiakaan”, hän naurahtaa.
Kimmokkeen uusiin haasteisiin hän sai omista työkokemuksistaan, toimies-saan Kone Oy:n tuotantopalveluosastolla.
”Tilasin tuotantopalveluun erilaisia työkaluja ja hyödykkeitä. Se oli aivan kar-meaa sirkusta. Jos tilasin neljä laakeria, tu-likin kolme, ja nekin vääriä. Tilausten pe-rään piti aina itse kysellä. Aina sai vastauk-seksi eri sortin kiemurointia. Huomasin-kin, että minä oikeastaan tein työt kiemu-roijien puolesta. Syntyi ajatus uudesta bis-neksestä. Mietin, millä eväillä minä ropo-nen poika voisin kilpailla näitä mahtavia suuryrityksiä vastaan”, Rantanen muiste-lee nykyisen yrityksensä alkutaivalta.
Maagiset sanat olivat huolehtiminen ja luotettavuus.
”Myydään vain laadukkaita tuotteita, joiden tarkastuksesta vastataan itse ja taa-taan asiakkaille niiden nopea ja varma saatavuus valtakunnallisesti. Se on sitä li-säarvoa, mitä asiakkaat arvostavat”, Ran-tanen sanoo.
Nyt Würthin Suomen tytäryhtiöstä on kasvanut 200 miljoonan euron liikevaih-toa tahkoava ja yli 1 000 henkilöä työl-listävä yritys, jolla on koko Suomen kat-tava yli 140 myyntipisteen verkosto. Yh-
Avoimessa organisaatiossa johdonkin on hyvä muistaa, että kaikki arvioivat kaikkea.
19 VIA 1 | 2011
tiön valtaisankokoinen logistiikkakeskus sijaitsee Riihimäellä.
ei SeKundaa vaRaSTOOnTodistaakseen luotettavan ja huolehtivan toimintamallin edut Rantanen näyttää, miten logistiikkakeskus toimii. Kaikki tuotteet tarkistetaan ennen kuin ne hyl-lytetään tai varastoidaan.
”Maailmassa on tarjolla paljon sekun-daa; me emme halua varastoomme yhtään tuotetta, joka ei vastaa laatuvaatimuksi-amme”, hän sanoo.
Osittain automatisoitu tuotelinja ja käsin tehtävä lopputarkastus on Würt-hin tae siitä, että jokainen asiakas todella saa juuri sen mitä on tilannut.
”Tämä on aika ainutlaatuista Euroo-passa ja koko maailmassa. Lopputarkastus on meidän tuottamamme lisäarvo asiak-kaalle. Pelkkä tekninen automaatio ei rii-tä. Lopputarkastuksesta huolehtivat kaik-kein kokeneimmat työntekijämme. Hei-dän ammattitaitoonsa maineemme luo-tettavana tavarantoimittajana perustuu. He johtavat meidän toimintaamme. Sii-hen ei tarvita norsunluutornissa istuvia johtajia.”
Rantanen kertoo, että yritys tuottaa uutta lisäarvoa asiakkailleen tarjoamalla luotettavan ja laadukkaan tuotevalikoi-man lisäksi työturvallisuuteen liittyvää ajankohtaistietoa.
”Yrityksen johdon pitää seurata valp-paasti, miten alan lainsäädäntö kehittyy ja olla mukana jo lainsäädännön valmiste-luvaiheessa. Nykyäänhän yrityksen johtoa voidaan tuomita linnaan, jos he ovat lai-minlyöneet vastuuvelvollisuutensa. Har-valla yritysjohtajalla on kuitenkaan aikaa seurata tätä kehitystä. Siksi me satsaamme myös tähän osaamiseen, jotta asiakkaillam- 44
Kaikki tuotteet tarkistetaan ennen varastointia. Loppu- tarkastuksesta huolehtivat kokeneimmat työntekijät.
20 VIA 1 | 2011
me olisi paremmat lähtökohdat pysyä ajan tasalla työturvallisuuden kehityksessä.”
KaaviOiSTa vain haRMiaPentti Rantasesta on kasvanut kansainvä-lisen Würth-konsernin sisällä arvostettu ja pidetty asiantuntija, jonka opeista otetaan neuvoa, kun konserni on käynnistämäs-sä toimintoja uusissa kohteissa tai kaipaa sparrausta innostavan yrityskulttuurin ra-kentamiseen.
”Ihmiset ovat kaiken lähtökohta. Ih-miset tekevät töitä ja huolehtivat asiois-ta. Työelämässä tarvitaan sellaisia ihmi-siä, joilla on tilannetajua ja halua tehdä töitä. He ovat terveesti ajattelevia yksilöi-tä, joiden ei tarvitse ruveta lukemaan jos-tain toimenkuvauksesta, kuuluuko tehtävä heille vai ei. Kun asiat vyöryvät koko ajan nopealla vauhdilla eteenpäin, ei ole aikaa ryhtyä tarkistamaan virkaehtosäännöistä, kenellä on vastuu tehtävistä. Ihmisten ha-lu tehdä töitä ratkaisee. Firma ei itsessään hoida mitään. Firma on vain osakepaperi tai tyhjä rakennus”, hän sanoo.
Organisaatiokaavioita ei Rantasen mu-
kaan hänen yhtiössään ole ollut 35 vuo-teen, eikä tule.
”Niistä on vain harmeja. Syntyy nope-asti erilaisia hiekkalaatikkoja, joiden ton-teille toiset eivät saa kajota tai joiden työ-kaluihin ei saa koskea. Julkishallinnossa-han tämä on suunnaton ja jumalattoman kallis ongelma. Virkaehtosopimuksiin ve-doten ihmiset saavat tehdä vaikka minkä-laisia tyhmyyksiä ilman että kellään on nokan koputtamista.”
Yrityskulttuurien ongelmat syntyvät Rantasen mukaan siitä, ettei oteta vastuuta.
”Tai sitten tuijotetaan vain sitä kolikon väärää puolta. Kannattaa keskittää ener-gia myönteisten asioiden korostamiseen. On hieman eri asia lähteä tekemään töitä sellaisella asenteella että kesä on tulossa ja asiat ovat menossa parempaan suuntaan kuin ruikuttaa ylipitkää liikalumista tal-vea, hyytynyttä autoa, kipeää jalkaa ja et-siä syntipukkeja”, Rantanen muistuttaa.
MyynTiMieS: 80 000 euROaTyöyhteisön hyvä henki syntyy Pentti Rantasen mielestä kaikkien halusta elää
mukana, olla samassa veneessä, hoitaa omat tehtävänsä ja halusta auttaa toisia, jos siihen on tarvetta.
”Kun yrityksessä vallitsee tavoitteelli-nen yhteisöllisyys, jossa jokainen auttaa toistaan, syntyy hyviä tuloksia ja johta-jakin voi paistatella parrasvaloissa”, Ran-tanen sanoo.
Hän korostaa paljon yrityksensä ma-talaa hierarkiaa ja työntekijöiden vastuu-ta, mutta väistämättä toimitusjohtajalla ja hallituksen puheenjohtajalla on omat roolinsa.
”Toimitusjohtaja huolehtii, että yrityk-sen asiat toimivat. Hallituksen puheen-johtaja katsoo laaja-alaisemmin, miten toimintaa voitaisiin tulevaisuudessa kehit-tää. Avoimessa organisaatiossa johdon on hyvä muistaa, että kaikki arvioivat kaik-kea. Lasitalossa on kaikkien nähtävillä ja kaikki lausuvat mielipiteitään. Kannattaa hoitaa asiat niin, ettei olisi paljon jurpu-tettavaa”, hän sanoo.
Hän ei halua ottaa kantaa, miten Des-tian kaltaisen, muutosta elävän yrityksen tulisi kehittää omaa organisaatiotaan en-tistä toimivammaksi ja tehokkaammaksi.
”On tärkeä katsoa eteenpäin ja kehit-tää omia vahvuuksiaan. Liiallinen vou-hottaminen laidasta toiseen ei ole hyväk-si. Kun kumartuu yhtäälle, pyllistää toi-saalle. On parempi tähdätä siihen, että kaikkea on tasapainoisesti”, hän sanoo diplomaattisesti.
Työelämään pesiytynyt henkilöstön jatkuva vaihtuvuus on Rantasen mieles-tä vaarallinen ilmiö. Viime aikoina myös pörssiyhtiöiden toimitusjohtajia on vaih-dettu vilkkaasti.
”Kun yrityksessä alkaa esiintyä millä tasolla tahansa vaihtuvuutta, olipa se sit-ten toivottua tai ei toivottua, on se sig-naali jostakin. Jokaisella irtisanomisella on hintansa. Olen laskenut, että myynti-miehen vaihto meillä maksaa noin 80 000 euroa, toimitusjohtajan vaihtuminen vielä enemmän. Sitä menoa tämäkin yritys me-nisi nopeasti tuhoon”, Rantanen sanoo.
yhTeiSeT aRvOTVaihtuvuus Würthissa on ollut pientä. Monille työelämään tuleville nuorille yri-tys on ensimmäinen työpaikka, jossa ol-laan pari vuotta, sitten kierretään kenttää ja palataan takaisin. Millaiset ihmiset me-nestyvät Würthissa?
”Ei kaikkien tarvitse olla neroja. Ihan tavalliset ihmiset pärjäävät meillä. Luot-tamus, vastuuntunto ja yhteisöllisyys ovat meidän arvojamme, jotka me kaik-ki jaamme.”
Kukkopoikajohtaminen vie vain turmioon.
VIA 1 | 2011 21
Teksti Timo SormunenKuva Ari Korkala
Terveisiätyömaalta
› Destiaan perustettiin viime syksynä viisi alueellista ja kolme toiminnal-lista tulosyksikköä. Uudessa organi-saatiorakenteessa päätöksentekoa on
siirretty lähemmäksi kenttää ja asiakkaita. Tällä on tavoiteltu tiukempaa otetta pro-jektien hallinnasta ja tuloksista.
Destian hoito- ja rakentamisvastuut yh-distyivät samaan organisaatioon vuoden vaihteessa. Esimerkiksi Lounais-Suomen tulosyksikössä työpäälliköitä on yhteensä kymmenen. Heistä neljä vastaa pelkästään rakentamisesta ja loput kuusi sekä hoidos-ta että rakentamisesta.
Nykyisessä toimintamallissa keskinäi-nen yhteistyö on entistä tiiviimpää.
”Olemme lähellä asiakasta ja henkilös-tö- ja koneresurssit saadaan nyt aiempaa tehokkaammin käyttöön”, tiivistää Lou-nais-Suomen tulosyksikön työpäällikkö Annukka Suonpää uuden organisaatio- ja toimintamallin perusidean.
PAIKALLISTUNTEMUKSESTA ON AINA APUALounais-Suomen tulosyksikön toimialue kattaa viisi maakuntaa: Kanta- ja Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen sekä Satakunnan. Hoitourakoita on yh-teensä kuusitoista ja tiestön pituus on noin 500 – 1 200 kilomet-riä jokaista urakkaa kohden.
”Uudessa toimintamallissa tienhoi-dosta vastaava porukka on mukana myös oman toimialueensa rakennushankkeissa. He ovat valmiiksi paikan päällä ja tunte-vat paikalliset olosuhteet”, kertoo Suonpää.
Asiakkaan toiveet päästään myös to-teuttamaan nopeammin, kun yhteistyötä tehdään ilman organisaatiorajoja.
”Myös hoitourakoiden työkonekanta saadaan tehokkaampaan käyttöön ja siir-retyksi joustavasti sinne missä kulloinkin on tarvetta”, Suonpää jatkaa.
KESÄLLÄ LIITTYMÄTÖIHINKuluva kevät on tarjonnut kovan talven jäljiltä kosolti paikkaus- ja parannustöitä, mutta edessä on kesän tullen isompiakin
rakennushankkeita:Esimerkiksi VT 9:n Orive-
den eritasoliittymän ramppi-
järjestelyt toteutetaan hoidon alueurakan resursseilla. Työlistalle kuuluvat myös so-rateiden runkokelirikkokorjauksia eri puo-lilla Pirkanmaata.
Suonpään mielestä juuri tällaisiin työ-kohteisiin alueella lähes päivittäin liikku-villa ja paikalliset olosuhteet tarkasti tun-tevilla tienhoidon ammattilaisilla on pal-jon annettavaa.
”Porukalla on valmiiksi hyvä paikallis-tuntemus ja se on nähnyt tienhoitoon liit-tyvät haasteet konkreettisesti eri vuodenai-koina. Tästä kokemuksesta on paljon hyö-tyä rakentamisessa, johon saadaan nyt ai-empaa enemmän käytännön tuntumaa”, työpäällikkö muistuttaa.
Samalla hän uskoo, että rakentaminen tuo mukanaan vaihtelua ja monipuolisuut-ta myös alueurakoiden henkilöstön työ-tehtäviin.
Destian infrarakentaminen ja -hoito ovat toimineet alueellisessa toimintamallissa vuodenvaihteesta lähtien. Uuden organisoitumisen myötä työnjohdon ja kaluston alueellinen läsnäolo on entistä parempi.
OSAAJAT JA KALUSTO LÄHELLÄASIAKASTA
Lounais-Suomen tulosyksikön työpäällikkö Annukka Suonpää kannustaa yhteistyöhön.
sekä Satakunnan. Hoitourakoita on yh-teensä kuusitoista ja tiestön pituus on noin 500 – 1 200 kilomet-riä jokaista urakkaa kohden.
mutta edessä on kesän tullen isompiakin rakennushankkeita:
den eritasoliittymän ramppi-Näin strategiatoteutuu
Destialla on entistä parempi alueellinen
läsnäolo.
VIA 1 | 201122
› Kaatopaikan kunnostushankkeesta vastasi Destian Etelä-Suomen yksik-kö. Työpäällikkö Jyrki Viitanen ku-vaa hanketta kiinnostavaksi ja destia-laisia motivoivaksi.
”Kyseessä oli vaativa projekti – eikä vähiten kokonsa ja sijaintinsa puolesta”, Jyrki Viitanen kertoo.
Työn aikana ilmaantuneista yllättävis-tä käänteistä selvittiin kokeneiden yhteis-työkumppaneiden tuella.
”Olennaista oli myös oman henkilös-tömme taito ja halu sitoutua kokonaisval-taiseen suunnitteluun ja huolelliseen to-teutukseen. Uskon, että saimme hankkees-ta arvokasta tietoa ja kokemusta tuleviin kunnostushankkeisiin”, Viitanen toteaa.
Kaatopaikasta
kaunOtaR
teksti Leena Jokiranta kuvat ViaPipe
kaRtiOsta uusi maameRkkiLopputulos on onnistunut myös mylly-purolaisten näkökulmasta. Siitä kertoo asukkailta saatu palaute luonnonlähei-syyttä korostavasta ja asumisviihtyvyyt-tä lisäävästä ratkaisusta. Saastuttava jäte-rämeikkö on enää ikävä muisto.
Myllypuron Alakiventiellä, Pohjois-helsingissä, sijaitseva kaatopaikka-alue on keskellä taajaan asuttua ja vilkkaas-ti liikennöityä lähiötä. Kunnostustyön eri vaiheissa oli siksi otettava huomioon asukkaiden asumisviihtyvyys ja tervey-teen liittyvät näkökohdat. Kohde kiinnos-ti myös mediaa, joka on ahkerasti rapor-toinut kaatopaikkaan liittyvistä toimista 1990-luvun puolivälistä lähtien.
Kunnostusurakka toteutettiin kahden kevään ja kesän aikana, vuosina 2009 ja 2010. Noin viiden hehtaarin suuruisen alueen pintarakenteiden kunnostustyö-hön sisältyivät painopenkereen purka-minen, tiivisterakenteiden teko kaasun-keräysrakenteineen, salaojitukset sekä pintarakenteen muotoilu ja maisemointi.
Myrkyllinen maa-aines kerättiin maa-kartioon, jossa tiivisrakenteina käytettiin bentoniittimattoa ja geomembraania. Jät-teen päälle ajettiin aluksi 2,5 metrin pak-suinen moreenikerros, jonka tehtävänä oli painaa jäteaines mahdollisimman pieneksi. Moreenikerroksen päälle asennettiin kaa-sunkeräys-, tiivistys- ja kuivatusrakenteet suojakerroksineen.
Myllypurolaiset arvostavat maisemointia, joka lisää asumisen viihtyisyyttä.
VIA 1 | 2011 23
Olipa kerran Helsingin Myllypurossa saastuttava jäterämeikkö, joka koki täydellisen muodonmuutoksen. Ongelmallinen alue siistiytyi asiantuntevan suunnittelun ja hyvän toteutuksen ansiosta. Viheralue maisemoidaan vielä tulevan kesän aikana kauniiksi puistoksi.
Jyrki Viitanen kertoo, että rakennuttaja-tahona Helsingin kaupungin rakennus-virasto oli vaativa ja aktiivinen: tilaaja-na toimineet virkamiehet olivat valmii-ta edistämään hankkeen jouhevaa toteu-tusta ja ymmärsivät hyvin työn erityis-haasteita.
”Rakennuttajan edustajat pyrki-vät omilla toimillaan helpottamaan työn pysymistä aikataulussa, asukkai-den turvallisuus huomioiden. Heidän rakentava ja valpas asenteensa merkitsi paljon hyvän lopputuloksen kannalta”, Viitanen arvioi.
Työ tehtiin kahden kesän aikana, sil-lä talviolosuhteissa ei eristerakentaminen olisi ollut mahdollista. Kesällä 2009 työt
aloitettiin maatöillä ja tiivisrakenteiden asentamisella kartioon, ja viime vuoden toukokuussa jatkettiin rakentamalla tii-visrakenteet lopulliseen laajuuteensa. Sit-ten alue maisemoitiin.
Työn edistyessä paljastui uusia tarpei-ta: vanhojen reuna- ja pohjaeristeiden esiin kaivamisen yhteydessä suunnitelmia ja työjärjestystä jouduttiin päivittämään.
”Akuuteissa ongelmatilanteissa pun-nittiin yhteistyökumppaniemme osaami-nen – ja vähän heidän sisuaan ja asennet-taankin”, Jyrki Viitanen toteaa.
Vaativan kohteen työmaa ei ole koskaan oikea paikka yhteistyökumppanin työn laa-dun testaamiseen. Siksi Myllypuroon pää-tettiin esimerkiksi hankkia tuotteita, jotka
ovat jo aiemmin osoittautuneet alalla kil-pailukykyisiksi ja korkealaatuisiksi.
”Niiden asentaminen hallitaan suve-reenisti. Riskeihin ei Myllypurossa ollut varaa”, Viitanen sanoo.
Vastuu kannetaan nYtDestia aikoo analysoida huolellisesti Myllypurossa kertyneet kokemukset.
”Itseäni kiinnostaa ympäristörakenta-misen laadun kehittäminen”, Jyrki Viita-nen kertoo.
”Laadun kehittäminen on hyvin pit-källe kiinni tekijöistä – ja siitä, minkälais-ta laatua omat alihankkijamme ja kump-panimme vaativat itseltään ja omalta työl-tään. On järkevää myös turvata oman
24 VIA 1 | 201124
henkilöstömme asiantuntevuus. Olen-naista on ymmärtää jatkuvuuden merki-tys. Tämän päivän tekeminen vaikuttaa huomisen menestymiseen.”
Viitanen korostaa vuorovaikutusta ja säännöllisen kommunikoinnin merkitys-tä omassa työyhteisössään.
”Vain siten edistymme, ja tärkeitä konkreettisia asioita, kuten työn suun-nittelua tai rakentamisen prosessien kehit-tämistä, voidaan oikeasti parantaa. Teo-riatieto on vain lähtölaukaus alan syväl-lisemmälle ymmärtämiselle. Se ei miten-kään voi korvata käytännön hankkeista saatuja oppeja ja kokemusta.”
maRkkinat hOukutteLeVat
Destian Etelä-Suomen yksikössä työs-kentelevä Jyrki Viitanen on seurannut ympäristörakentamiseen kohdistuvia muutoksia usean vuoden ajan.
”Vaatimukset ovat kasvaneet. Se mer-kitsee urakoitsijan kannalta jatkuvaa laa-tutarkkuutta ja pitkäjänteistä panostamis-ta osaamisen kehittämiseen.”
Viitanen korostaa muutosherkkyyttä.”On pystyttävä ymmärtämään hank-
keessa yllättäen ilmaantuvia vaiheita ja reagoitava niihin ajoissa. Tämä edellyttää joustavuutta myös yhteistyökumppaneil-ta”, hän muistuttaa.
Kunnat, kaupungit ja teollisuusyrityk-set tilaavat vuosittain kymmeniä kaato-paikkakunnostustöitä eri puolilla maa-ta. Destia on viime aikoina toteuttanut useita kaatopaikkahankkeita joka vuo-si. Tarjouksia jättää yhä useampi yritys, mikä heijastuu hintatasoon.
Vakiintuneiden yhteistyö-kumppaneiden kanssa hanke onnistuu.
Laadun tarkkailussa ei herpaannuta hetkeksikään.
Harri Sara ja Jyrki Viitanen ovat tyytyväisiä lopputulokseen.
25 VIA 1 | 2011
”Alan markkinatilanne houkuttelee alalle uusia toimijoita”, Viitanen sanoo.
Runsaus ei tässä tapauksessa ole hyve.”Normaalisti tilaaja asettaa kohteesta
pari vaihtoehtoista tarjouspyyntöä, joi-hin kukin urakoitsija tuottaa 3–4 vaihto-ehtoista tarjousta. Niinpä jokaisesta koh-teesta voi olla jopa 30–40 erilaista vaih-toehtoa, joista tilaajan olisi sitten saata-va järkevä selko kokonaistaloudellisuutta unohtamatta.”
Destian kannalta koventunut kilpailu merkitsee paitsi vakavasti otettavaa haas-tetta myös tervetullutta tilaisuutta osoit-taa omaa osaamistaan.
”Meitä ei kilpailu hätkähdytä. Valttim-me on monipuolinen kokonaisuuksien hallinta. Luotan siihen myös jat-kossa”, Jyrki Vii-tanen vakuuttaa.
Myllypuron kunnostushank-keen Destia to-teutti vakiintu-neiden yhteistyö-kumppaneiden kanssa: Maan-siirtotöistä vasta-si Työkone Koivisto ja tiivisrakenteiden toimittamisesta Oy ViaPipe Ab.
kumppanuus kehittää Työkone Koivisto Oy vastasi Mylly-purossa maansiirto- ja kuljetustöistä. Vilkkaimpaan aikaan työmaalla oli 30 henkilöä kauhakuormaajan tai kuor-ma-auton ratissa. Raanujärveläisel-
lä yrityksellä on vankka kokemus kaa-topaikkojen kunnostukseen liittyvis-tä töistä.
”Kaatopaikkahankkeissa ilmaantuu usein työn edetetessä maa-ainekseen liittyviä yllät-täviä käänteitä”, Työkone Koivisto Oy:n toi-mitusjohtaja Raimo Koivisto toteaa.
”Ilman aiempaa kokemusta työmme olisi ollut vaikeampaa, jopa mahdoton-ta. Nyt selviydyimme hyvin ja pysyimme hyvin aikataulussa.”
Raimo Koivisto korostaa, että vaati-vassa kohteessa ei pärjätä ilman tekijöi-den motivaatiota.
”Ihmisistähän kaikki on kiinni”, per-heyrittäjä ja isänsä jalanjälkiä yrityksen toimitusjohtajana seuraava Koivisto on huomannut.
”Yhteistyö urakoitsijan ja materiaali-toimittajan kanssa sujui hyvin. Luulen, että täydensimme mukavasti toistemme osaamista. Siten syntyi lisäarvoa, joka nä-kyy tilaajan tyytyväisyytenä lopputulok-seen”, Raimo Koivisto sanoo.
”Meillä on ollut halu kehittää omaa toimintaamme, ehkä vähän näyttämisen-kin halua.”
Jos aina toistetaan tekemisen tapoja rutiininomaisesti, ei alakaan kehity. Mut-ta silloin, kun toimitaan luottamukselli-sessa ja avoimessa ilmapiirissä yhdessä, voidaan saavuttaa hyvä yhteisymmärrys, josta kaikki hyödymme.
haLLittu kOkOnaisuusDestiassa kuunneltiin tarkalla korval-la materiaalitoimittajan näkemyksiä jo
ennen varsinaisen työn käynnisty-mistä.
”Olemme to-teuttaneet kaato-paikkakunnostuk-sia aiemminkin yhdessä, eri puo-lilla Suomea. Tie-dämme toistemme laatutason”, myyn-tipäällikkö Harri
Sara Oy ViaPipe Ab:sta sanoo.Myllypuron hanke edellytti varsin-
kin alkuvaiheessa paljon suunnittelua ja yhteistyötä mateeriaalitoimittajalta ja suunnittelijoilta. ViaPipe toimitti 45 000 neliön kokoiselle kunnostusalueelle kaikki eriste- ja tiivisterakenteet, kuten betoniittimattoja, geomembraaneja ja sa-laojamattoja.
”Vastasimme myös geomembraanin asennuksista ja siihen liittyvästä laadun-valvonnasta.”
ViaPipen vahvuus projektissa perustui kahteen tekijään.
”Saksalaisen Naue GmbH:n tuotteet ovat erittäin korkealaatuisia. Yrityksellä on vuosikymmenien kokemus tuotteiden ominaisuuksista ja myös niiden sovelta-misesta rakenteisiin. Nauen valikoimasta voitiin valita vaatimukset täyttävät tuot-teet, ja toisaalta asiantuntemusta hyödyn-nettiin myös suunnitellun rakenteen ko-konaisstabiliteetin ja tuotekohtaisen mi-toituskapasiteetin varmistamiseksi”, Har-ri Sara korostaa.
Hyvät tuotteet eivät yksin riitä.”Materiaalien asentaminen vaatii eri-
tyisosaamista, joten olemme kouluttaneet asentajaverkoston vaatiiviin asennustöi-hin”, Sara kertoo.
Hankkeessa korostui kokonaisuuden hallinta.
”Meiltä edellytettiin osaamista ja jous-tavuutta työn eri vaiheissa. Tärkeää oli nähdä kokonaisuus ja lopullinen tavoite muuttuvissa olosuhteissa.”
Kartio on muotona materiaalitoimit-tajalle ja -asentajalle vaikea.
”Useimmiten kaatopaikkakunnos-tuksissa käytetään suorakulmaisia ra-kennelmia, joihin on helpompi tehdä mitoituksia ja asennuksia. Nyt toimi-tuksissa oli miettimistä niin työjärjes-tyksen kuin toimitusten yksityiskohtien kannalta”, Harri Sara kertoo.
Myllypurossa sovellettiin siis luovaa ongelmanratkaisua.
”Uskon, että kaikki osapuolet ovat saa-neet hankkeesta hyvin hyödyllistä tietoa ja sellaista kokemusta, jota saa vain käy-tönnön työssä.”
Materiaalintoimittaja voi halutessaan olla urakoitsijan strateginen kumppani, sellainen, joka pystyy aidosti tuottamaan lisäarvoa.
”Tavoitteenamme on edistää asiakkaam-me tuottavuutta”, Harri Sara korostaa.
”Emme toimita vain materiaaleja tai ratkaisuja. Haluamme myös tarjota uu-sia ajattelutapoja, joiden avulla Destia voi nostaa omaa tehokkuuttaan ja vaikut-taa volyymeihin. Olen vakuuttunut, että vuorovaikutteisesti keskustellen ja avoi-mesti toimien voimme jatkossakin lisätä kummankin osapuolen tietotaitoa ja näin turvata kilpailukykymme tulevaisuuden hankkeissa.”
Tarvittiin hyvää suunnittelua ja sitoutuneita kumppaneita. Sen pituinen se.
VIA 1 | 201126
VIA 1 | 2011 27
Kevitsan monimetallikaivoksen rakennustyöt ovat edenneet huimaa vauhtia. Hankkeeseen osallistunut Destia on selvinnyt tiukoista aikatauluista, muuttuneista urakkasuunnitelmista sekä pohjoisen armottomasta talvesta.
Kevitsa
› Sodankylän kunnassa sijaitsevan Kevitsan kaivosalueen monimetal-liesiintymä löydettiin vuonna 1987. Useiden omistajavaihdosten jälkeen
Kevitsa Mining Oy käynnisteli kaivostoi-mintaa vuonna 2006. Jo tuolloin Desti-an kanssa käytiin ensimmäisiä keskuste-luja alueen rakennustöistä.
Suunnitelmat muuttuivat vuonna 2008, jolloin kanadalainen kaivosyhtiö First Quantum Minerals Ltd osti Kevitsa Miningin omistajan, Scandinavian Mine-rals Ltd:n. FQM teki päätöksen kaivok-sen rakentamisesta marraskuussa 2009. Neuvottelut alueen urakoista etenivät, ja syksyllä 2010 Destia valittiin aloittamaan kaivoksen tunnelirakennustyöt.
Tavoitteena oli louhia 60 metriä tun-nelia ja sen päähän 29 metriä syvä kai-voskuilu. Alustavien kallioperätutkimus-ten perusteella tilaaja uskoi sen onnistu-van. Kolme viikkoa töiden aloittamisesta suunnitelmia oli kuitenkin muutettava.
”Kivilaatu oli liian rikkonaista tunne-lin tekemiseen. Kairausten tekeminen ja louhinnan aloittaminen paljastivat ongel-man”, kertoo Destian kallio- ja kaivosra-
kentamisyksikön johtaja Pekka Kotro.Pekka Kotro kiittelee asiakkaan sekä
hankkeen konsulttina toimineen Pöyry Oy:n nopeaa reagointia muuttuneisiin olosuhteisiin.
”Kaikki tajusivat heti, millaisen tilan-teen edessä olimme. Käytännön asiat mie-tittiin nopeasti ja tehtiin päätös tunneli-urakan vaihtamisesta avolouhintaan.”
Kalusto ja iHmiset KovillaKevitsan louhintatyöt aloitettiin lokakuus-sa pintalouhinnan tasauksella. Siinä käy-tettiin tavallista poravaunua. Onneksi en-nen urakan muuttumista paikalle ei ollut ehditty tuoda tunnelityössä tarvittavia ko-neita kuten porajumboa ja märkäruisku-tusrobottia. Niiden ylimääräiseltä kuljetta-miselta siis vältyttiin. Toisaalta avolouhin-taan siirtyminen kasvatti alkuperäiset lou-hintamäärät kaksinkertaisiksi. Kokonais-kalustoa tarvittiin arvioitua enemmän.
Pyöräkuormaajien, kaivinkoneiden, poravaunujen ja dumpperi-traktoreiden paikalle saaminen oli kuitenkin huomat-tavasti helpompaa kuin sopivien työnteki-
teksti Ari Rytsy Kuvat Sanna Liimatainen ja Kevitsa Mining
44
arktisten haasteiden
28 VIA 1 | 2011
jöiden löytäminen lyhyellä varoitusajalla. ”Kyse oli suhteellisen lyhytkestoises-
ta työrupeamasta kaukana pohjoisessa. Löysimme omista riveistämme pari esi-miestä sekä yhden porarin ja kaivinko-neen kuljettajan. Loppujen henkilöresurs-sien hankkimisessa meitä auttoi menes-tyksekkäästi TelaSteel Oy”, Pekka Kot-ro kiittelee.
Työmaan mobilisoinnin haasteista sel-viäminen ei ollut urakan viimeinen ko-etinkivi. Töiden aloittaminen lokakuussa tarkoitti sitä, että vastassa tulisi olemaan napapiirin kylmä ja runsasluminen talvi.
”Kevitsaan pystytettiin huoltohalli, jo-ta lämmitettiin koko ajan. Paikalle tuo-tiin myös aggregaatteja ja muuta apuka-lustoa. Sääolosuhteista kärsivät ehkä kaik-kein eniten alihankkijoiden kallioinjek-tointilaitteet”, muistelee Destian kallio-
ja kaivosrakentamisyksikön tarjouspääl-likkö Agim Kurteshi.
Pahimmillaan pakkasta oli yli 30 astet-ta. Lumitöitä tehtiin noin päivän verran viikossa. Silti koneet kestivät ja urakka pysyi aikataulussa. Maaliskuuhun 2011 mennessä louhintaa ja maatöitä oli teh-ty yhteensä 90 000 kiintokuution edestä.
”Työmaan johto toimi vaikeissa oloissa erinomaisesti. Kovasta vauhdista ja haas-tavasta talvesta huolimatta Kevitsassa väl-tyttiin tapaturmilta”, Pekka Kotro kertoo.
RaaKavesiPutKen asennus etenee aiKataulussaTammikussa 2011 Destia sai vastuulleen myös Kevitsan kaivosalueen vedensaan-nin turvaavan raakavesi- ja painevie-märilinjan rakentamisen. Urakka kattaa kahden putken rakenta-
myös Kevitsan kaivosalueen vedensaan-nin turvaavan raakavesi- ja painevie-märilinjan rakentamisen. Urakka kattaa kahden putken rakenta- Näin
strategiatoteutuu
Destiassa kalliorakentami-nen on strategian kovaa ydintä tukevaa toimintaa.
Viis i faktaa Kevitsasta
Kaivoksen tuotanto alkaa vuonna 2012.
Kaivos tuottaa nikkeli-sulfi dirikas-tetta, joka sisältää platinaa ja palla-diumia, sekä kupari-sulfi dirikastetta (kalkopyriittiä), joka sisältää kultaa.
Avolouhoksesta louhitaan yhteen-sä noin 5 miljoonaa tonnia malmia vuodessa.
Tämänhetkisen arvion mukaan kaivoksen elinikä ylittänee 20 vuotta.
Hanke työllistää rakennusvaiheen aikana noin 400 henkilöä.
Lisää tietoa: www.kaivos.fi > Kevitsa mining oy
Pekka Kotro
29 VIA 1 | 2011
misen viiden kilometrin päässä sijaitsevas-ta Kitisenjoesta kaivosalueelle. Jutun kir-joitushetkellä työn kimpussa oli yhteensä seitsemän kaivinkonetta, sillä putkiston ja siihen liittyvien maisemointien on oltava valmiita kesäkuun puoliväliin mennessä.
”Olemme juuri aloittelemassa urak-kaan kuuluvan pumppaamon rakentamis-ta. Välitavoitteeksi määritellyt vesistöupo-tukset näyttäisivät valmistuvan ajallaan toukokuun alkupuolella”, sanoo Destian Pohjoiskalotti-tulosyksikön työpäällikkö Asko Viitala.
Aikataulua on kiritty kiinni lopputal-ven kovien pakkasten jäljiltä. Maahan kai-vettavien muoviputkien käsittelyssä pak-kasrajana pidettiin -20 astetta, jonka alle mentiin tammi–maaliskuussa useana päi-vänä. Viitalan mukaan taukopäivät käy-tettiin putkien kaivantojen kaivamiseen.
Koneiden rikkoutumisvaaran vuoksi sitä-kään ei voitu tehdä kaikkein kylmimpi-nä ajankohtina.
KYlmÄ talvi minimoi vesiHaitatKylmästä talvesta oli myös hyötyä put-kien vesistöupotuksia ajatellen. Kemijo-keen laskevan Kitisen pinta jäädytettiin urakkakohdassa metrin paksuiseksi, jot-ta putket ja niiden painot pystyttiin levit-tämään oikeille paikoilleen. Kun jää vielä kantoi, upotettiin putket ja niiden ympä-rille asennetut painot railoista joen poh-jaan. Rannalla alle 1,8 metrin vesisyvyy-dessä olevat putket kaivetaan maan sisään.
”Talvi on ollut meille muutenkin otol-linen ajankohta. Putkea on asennettu maaperältään vaihtelevalle alueelle. Siel-lä on moreenia, kalliota sekä myös suo-ta. Erityisesti suoalueilla putkien asen-taminen on kesällä hankalaa, sillä kai-vanto täyttyy nopeasti vedellä. Asennus-hiekkojen, painojen ja putkien paikoil-leen laittaminen on silloin mahdotonta ilman tehokkaita pumppuja”, Asko Vii-tala selittää.
Haasteista huolimatta Destiassa ollaan kiinnostuneita myös Kevitsan kaivosalu-een tulevista rakennusurakoista, joita var-ten talosta löytyy sekä sopivaa kalustoa että modernia osaamista. Suuren ja kan-sainvälisen tilaajan kanssa toimiminen on loistava näytön paikka, joka tuo uu-sia ulottuvuuksia oman toiminnan ke-hittämiseen.
”Tällaisissa hankkeissa palveluntuotta-jan on osattava mennä itse sisälle asiak-kaan työkulttuuriin. Oman toiminnan uskottavuus on ansaittava sekä kaupalli-sella että teknisellä puolella”, Pekka Kot-ro pohtii.
Agim Kurteshi
Kovasta pakkasesta ja lumitöistä huolimatta avolouhintaurakka pysyi aikataulussa.
VIA 1 | 201130
T he METRO consortium, formed by Destia and Metrostav a.s. of the Czech
Republic, is in charge of the excavation for the Lauttasaari, Myllykallio and Koi-vusaari access tunnels and the Karhusaari metro tunnel in Helsinki, ordered by Län-simetro Oy.
METRO reflects Destia´s revamped strategy of being an infrastructure service company that builds efficient and safe ac-cess routes for everyone.
Work has been in full progress under the ground of Lauttasaari since last July, when METRO started excavations in the centre of Lauttasaari, Myllykallio, and by the Koivusaari harbour.
The Myllykallio access tunnel will measure 280 metres, the Koivusaari tunnel 560 metres and the Lauttasaari tunnel 405 metres.
”The Myllykallio section is now com-pleted, and Koivusaari will be finished in June. The Lauttasaari tunnel´s excavations began in April, and it is scheduled to be completed in October,”says Project Man-ager Sami Korhonen from the METRO consortium.
The consortium is also in charge of excavation in the Karhusaari metro tun-nel in the proximity. This project will start later this year and is scheduled to be completed in the beginning of 2013. This contract comprises the excavation of two parallel 1,300-metre metro tun-nels and three vertical shafts.
After the completion of the metro, the Koivusaari and Lauttasaari access tunnels will serve as service tunnels.
During the metro construction phase,
The construction of the Kevitsa multi-metal mine has proceeded at a brisk pace. Destia has also participated in the project and managed to handle the tight schedules, changed contract plans and the harsh Lapland winter.
ArcTic conDiTions in KeVITsA
MeTro Tunnel
the Myllykallio tunnel serves as a work tunnel, and it will be closed and land-scaped once the metro project is com-pleted.
Sami Korhonen tells us that the contract has proceeded as agreed, even though there were some initial issues re-lated to the building permit that delayed the start of work. It took two months longer than anticipated to get the build-ing permit.
”Due to this delay, we had to redo our initial plans. The scheduling of dif-ferent work phases must always be very carefully planned in the field of tunnel excavation, which is one of the most dangerous tasks in the infrastructure in-dustry,” Korhonen points out.
VIA | 2011 31
in brief
Working with the team and getting your hands dirty will earn you respect as a manager. Commanding letters are no use; they just get thrown away and laughed at behind your back,” states Pentti Ran-tanen, crystallising his management style.
Rantanen is quite a character. He is not title-hungry at all, and he doesn´t give a toss about trendy management methods and hierarchic organisational charts. In his opinion, management by stick leads to quick destruction.
”Peacock management is short-sight-ed. Managers should not play Caesar - that ends badly: if their own organisation doesn´t crush them, the media will. We see examples of this all the time,” Rantanen notes.
On that note, he goes on to fret about society developing in a rather strange di-rection these days.
”We seek guarantees or external security for everything. The company or ”someone else” should handle things for us. That´s not the way to go! You can´t outsource
You cAnnoT ouTsource responsIbIlITy
ownership or responsibility. We must own up to our actions. Earlier generations did what they had to do, without anyone tell-ing them to do so,” Rantanen says.
orgAnisATionAL chArTs Are A nuisAncePentti Rantanen has become an appreci-ated, well-liked expert within the inter-national Würth Group, and people turn to him for advice when the Group is en-tering new locations or needs sparring to build an inspiring company culture.
”It all starts with people. People work, people handle matters. The world of work
needs people with a good sense of situ-ations and the will to work. Such peo-ple with a healthy mindset do not need to read some job description to figure out whether they should do something or not. When things are moving at a rapid pace, you don´t have time to check your collec-tive bargaining rules to see who is responsi-ble for this or that. It is people´s will to do the work that matters. The company itself does nothing. The company is but a share document or an empty building,” he states.
Rantanen tells us that his company has not had organisational charts for 35 years, and they won´t be introduced in the future, either.
”They cause nothing but trouble. They can create sandboxes, territories where others are not accepted, tools that are not to be touched by outsiders. Look-ing at public administration, you can see what an enormous, unbelievably expen-sive problem this is. Referring to collec-tive bargaining agreements, people can do all kinds of stupid things without anyone having a say in it.”
According to Rantanen, problems in company cultures stem from avoiding re-sponsibility.
”Or sometimes people just stare at the wrong side of the coin. You should fo-cus on highlighting what is positive. You can go to work thinking about the sum-mer that will soon be here and things that are getting better, or you can whine about the winter being too long and too snowy, your car breaking down, your foot aching, and constantly seek someone to blame – there´s a huge difference!” Ran-tanen reminds us.
Pentti rantanen is the chairman of the Board of Würth Finland, a technical materials company. This outspoken man has a clear mindset about management. Text olli Manninen Photo susanna Kekkonen
The contract comprised the excava-tion of 60 metres of tunnel with a 29-me-tre deep mine shaft at the end. Relying on preliminary investigations of the rock foundation, the client thought this would be possible. However, three weeks into the project, the plans had to be changed.
”The rock is too fragmented for tun-nelling. We discovered this when we start-ed sounding and excavating,” says Pekka Kotro, Destia´s Rock and Mine Con-struction Unit Director.
He compliments the client and the project consultant, Pöyry Oy, for their quick response to the changed conditions.
”Everyone immediately understood what we were facing. Practical matters were quickly reconsidered, and it was de-
T he multi-metal deposit of the Kevit-sa mining area in Sodankylä, Finn-
ish Lapland, was discovered in 1987. Af-ter several changes of ownership, Kevitsa Mining Oy initiated mining operations in 2006. Destia was involved in discussions concerning infrastructure construction in the area already at that initial phase.
A further change of plans took place in 2008, when the Canadian mining compa-ny First Quantum Minerals Ltd (FQM) bought Scandinavian Minerals Ltd, the owner of Kevitsa Mining. FQM decided to go ahead with the mine construction in November 2009. After a new round of contracting negotiations, Destia was chosen as the starter of the mine´s tunnel construction in autumn 2010.
’’
cided to switch from tunnelling to open-pit mining.”
hArD on equiPMenT AnD PeoPLe
Excavation in Kevitsa began in Oc-tober with surface development level-ling. It was done using a standard drill-ing vehicle. Fortunately, we had not de-livered any tunnelling equipment such as a jumbo drill or wet extrusion robot to the site before the plans changed. Trans-porting these machines back and forth would have been a major effort. On the other hand, shifting to open-pit mining doubled the originally planned excavation volumes so the overall equipment needs were bigger than we initially estimated.
378
879
2
1
5
3
8
2
4
1
9
5
54
67
84
39
2
6
5
1
3
7
8
4
39
42
51
76
461
5
723
2
3
2
7
7
4
8
1
9
6
2
9
219
5
785
85
43
36
27
4
2
5
1
5
2
1
3
31
78
87
69
1
7
4
9
2
5
3
2
4
7
648
639
Conceptis Puzzles 06510004959
Suvisudoku
SUDOKU on logiikkateh-tävä, jossa vaaka- ja pysty-suorat rivit sekä 3x3 -ruudun laatikot täytetään numeroilla 1-9. Jokainen numero saa esiintyä vain kerran niin, että jokaisella vaaka- ja pysty- rivillä on eri numerot samoin kuin jokaisessa yhdeksän ruudun laatikossa.
Vian Suvi-Sudokun vaatimustaso on haastava.
haastava
helppo
Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: [email protected]