VIEK-KAATVIE-

RAATOPAS HAITALLISIIN VIERASKASVEIHIN

VieKasL I F E

3

Sisältö4 Johdanto7 Mikä on vieraslaji ja miten se eroaa tulokaslajista?8 Milloin vieraslajista on haittaa?10 Tunnista, ilmoita ja torju haitalliset vieraslajit15 Vieraslajien torjunta 17 Vieraslajit puutarhassa18 Älä päästä kasveja luontoon19 Näin estät haitallisten lajien leviämisen puutarhasta21 Mitä haitallisten vieraslajien tilalle?25 Liitteet

4

Suomessa arvioidaan elävän noin 45 000 eliölajia, joista vieraslajeja on vähintään 600. Vieraslajeista valtaosa on kasveja ja merkittävä osa viljelyskasve-ja tai puita vioittavia kasvitauteja ja tuhoeläimiä.

VieKas LIFE -hankkeessa torjutaan jättiputkia ja jättipalsamia, jotka ovat jo saaneet tukevan jalansi-jan suomalaisessa luonnossa. Kolmas vieraslaji, kel-tamajanvankaali, on tarkoitus hävittää kokonaan. Se on vasta leviämässä, joten kasvustot ovat vielä hallittavissa. Tavoitteena on myös lisätä tietoa vie-raslajien merkityksestä ja leviämistavoista sekä seu-rata Suomessa jo leviäviä vieraslajeja.

Johdanto

Kattava kartoitustieto on olennaisen tärkeää tehok-kaiden ja menestyksekkäiden torjuntatoimenpitei-den suunnittelussa. Siksi kansalaisia aktivoidaan keräämään havaintoja vieraslajien kasvupaikoista ja ilmoittamaan ne vieraslajiportaaliin. Helpoin ja halvin tapa vähentää haittoja on ehkäistä ennalta uusien lajien leviäminen sekä hävittää ne lajit, joita eivät vielä ole ehtineet vallata laajoja alueita.

Espanjan-siruetana

Jättipalsami

Keltamajavan-kaali

5

Vieraslajit ovat levinneet Suomeen joko tarkoituk-sella tuotuna tai vahingossa ihmis- tai tavaraliiken-teen mukana. Vieraslajien leviämistavat voivat jos-kus myös yllättää. Esimerkiksi valtameriin pääty-vään muoviroskaan kiinnittyneinä lajit voivat kellua merivirtojen mukana tuhansia kilometrejä uusille rannoille.

Kaikki vieraslajit eivät ole haitallisia, mutta monet aiheuttavat huomattavaa vahinkoa alkuperäisluon-nolle, heikentävät satoa ja aiheuttavat metsätuhoja tai niistä on haittaa ihmisten tai kotieläinten tervey-delle. Vieraslajeista voi olla myös harmia, jos ne val-taavat virkistysalueen tai uimarannan.

Monet haitalliset vieraslajit on alun perin tuotu maahamme koristekasveina. Vuosia, jopa vuosikym-meniä ne ovat koristaneet puistoja ja puutarhoja, ennen kun ovat karanneet luontoon.

Tässä oppaassa kerrotaan vieraslajeista, niiden tunnistamisesta ja torjunnasta. Sinäkin voit ol-la mukana suojelemassa alkuperäisluontoamme. Tunnista, ilmoita ja torju haitalliset vieraslajit!

Jättiputki

Kurtturuusu

Tunnetko keltamajavankaalin, jättipalsamin ja

jättiputken?

Tunnista ja torju haitalliset

vieraslajit!

6

Supikoira

7

Mikä on vieraslaji ja miten se eroaa tulokaslajista?

Vieraslajit ovat kasveja, eläimiä ja muita eliöitä, jotka ovat levin-neet ihmisen tietoisella tai ta-hattomalla myötävaikutuksella alueille, missä niitä ei luontaisesti esiinny. Vie-raslajeja ovat mm. fasaani, kanadan-hanhi, supikoira, valkohäntäkauris ja villikani sekä jättiputket, jättipal-sami ja keltamajavankaali.

Haitallinen vieraslaji on laji, joka li-sääntyy ja leviää uudella alueella erityi-sen hyvin ja aiheuttaa merkittävää eko-logista, taloudellista, terveydellistä, so-siaalista tai esteettistä haittaa.

Tulokaslajit ovat lajeja, jotka ovat le-vinneet parin viimeisen vuosisadan ai-kana maahamme omin keinoin. Mo-nien lajien levinneisyysalue laajenee luontaisesti lähialueilta. Leviämistä helpottavat suotuisat lämpöolot, so-pivat tuulet, muuttolinnut ja merivir-rat. Tulokaslajeja ovat muun muassa metsäkauris, rusakko ja valkopos-kihanhi.

Vieraslajit eivät ole alun perin kuu-luneet Suomen luontoon eivätkä ne

olisi pystyneet leviämään meille omin neuvoin. Vieraslaji on ylittänyt man-tereen, meren, vuoriston tai muun luontaisen leviämisesteen. Matkuste-lu, liikenne ja kansainvälinen kauppa ovat lisänneet vieraslajien leviämistä. Skandinavian alueella merkittävimmät haitallisten vieraslajien leviämisväylät ovat ammatti- ja kotipuutarhanhoito sekä maatalous.

Useimmat vieraslajit sopeutuvat huo-nosti uuteen elinympäristöönsä ja tu-houtuvat nopeasti, viimeistään talven tullessa. Monille vieraskasvilajeille Suo-men kasvukausi on liian lyhyt elinkel-poisen siemenen tuottamiseen. Jotkut vieraslajit, esimerkiksi kanadanhanhi, valkohäntäkauris, jättiputket ja jättipal-sami, kuitenkin menestyvät. Ne muo-dostavat lisääntyvän kannan ja vakiintu-vat osaksi uutta elinympäristöään.

Suomeen on kotiutunut ihmisen mu-kana vähintään 600 vieraslajia, joista valtaosa on kasveja ja merkittävä osa viljelyskasveja tai puita vioittavia kasvi-tauteja ja -tuhoeläimiä.

Haitallinen vieraslaji on laji, joka lisääntyy ja leviää uudella alueella erityisen hyvin ja aiheuttaa merkittävää ekologista, taloudellista, terveydellistä, sosiaalista tai esteettistä haittaa.

8

Milloin vieras-lajista on haittaa?

Kaikki vieraslajit eivät ole hai-tallisia. Monet aiheuttavat kui-tenkin huomattavaa ekologis-ta haittaa alkuperäisluonnolle kilpaile-malla ravinnosta ja elintilasta alkupe-räisten lajien kanssa. Eläimistä tällaisia ovat esimerkiksi amerikanmajava ja kalalaji mustatäplätokko.

Luonnossa elävistä kasveista pai-menmatara risteytyy keltamataran kanssa, jolloin geneettisesti puhdas keltamatara harvinaistuu. Risteytyksen tuloksena syntyvä piennarmatara luokitellaan haitalliseksi vieraslajiksi ja keltamatara puolestaan vaarantuneek-si. Vieraslajit saattavat itse olla peto-eläimiä kuten minkki tai kasvintuhoo-jia kuten espanjansiruetana. Muuta-mat lajit kuljettavat mukanaan kasvi-tauteja tai loisia, jolloin niistä on sekä taloudellista että terveydellistä haittaa.

Tehokkaasti lisääntyvien ja leviävien vieraslajien menestystä selittää usein se, että uudella alueella niiden ei tar-vitse huolehtia pedoista, loisista tai taudeista, jotka pitivät niiden leviämi-sen kurissa alkuperäisellä esiintymis-alueella.

Taloudellista haittaa vieraslajeista koituu erityisesti maa- ja metsätalo-udessa torjuntakustannuksina ja sa-totappioina. Laajat, vaikeasti torjutta-vat vieraslajikasvustot saattavat myös alentaa kiinteistöjen myyntiarvoa. Suo-messa ei ole tehty kattavaa selvitystä ja arviota haitallisten vieraslajien aihe-uttamista vuotuisista kustannuksista, mutta koko Euroopan alueella se on vähintään 12,5 miljardia euroa.

Terveyshaittaa ihmisille aiheutta-vat jättiputket, joiden kasvineste voi iholle päästessään aiheuttaa palovam-man reagoidessaan auringon uv-sätei-lyn kanssa. Supikoirat voivat kantaa myös ihmisiin tarttuvaa vesikauhua eli rabiesta.

Vieraslaji voi aiheuttaa haittaa eri-tyisesti jossain tietyssä elinympäris-tössä. Merkittävä ekologinen haitta syntyy, kun kurtturuusu valtaa ran-nikoilla uhanalaisia luonnonhiekka-rantoja. Alueen virkistyskäyttö on uhattuna, kun piikikäs kurtturuusu le-viää yleiselle uimarannalle tai jättiput-ki suositun ulkoilureitin varrelle.

Kurtturuusu viihtyy

Suomenlahden rannalla.

Monet haitalliset vieraslajit ovat

levinneet luontoon puutarhoista.

9

Miten vieraslajit leviävät?

Vieraslajit leviävät valtiosta toi-seen henkilö- ja tavaraliikenteen mukana. Siemeniä, taimia, munia ja eläimiä kuljetetaan matkatavaroissa ja rahtina. Lajit kulkeutuvat myös ta-hattomasti pakkausmateriaalissa, ruu-massa tai laivojen painolastivesissä. Itä-mereen on tullut viimeisen viidentoista vuoden aikana 90 uutta lajia, joista 70 elää edelleen meressä (mm. merirok-ko, amerikanmonisukasmato ja petovesikirppu).

Kansainväliset internetin osto- ja myyntisivustot tarjoavat helpon tavan hankkia kotiin kannettuna useita satoja erittäin haitallisia vieraslajeja. Vieraslaje-ja kulkeutuu myös turistien matkassa.

Valtion sisällä vieraslajit kulkeutuvat alueelta toiselle auto-, juna- ja vesiliiken-

teen mukana. Tieliikenteen aiheuttama ilmavirta on auttanut esimerkiksi ko-mealupiinia leviämään teiden varsilla.

Ihmiset ovat edesauttaneet lajien le-viämistä istuttamalla uusia riista- ja ka-lalajeja (mm. piisami, valkohäntäpeura sekä puronieriä). Myös hylätyt tai ka-ranneet lemmikkieläimet, kuten city-kanit tai villiintyneet lemmikkikissat, muodostavat tehokkaasti luonnossa li-sääntyviä populaatioita ja aiheuttavat tuhoa syödessään istutuksia tai met-sästäessään pieniä nisäkkäitä ja lintu-ja. Kasvit, kuten jättiputket, jättipalsami ja kurtturuusu, ovat levinneet puutar-hojen istutuksista luontoon joko omin avuin tai ihmisten kuljettaessa puu-tarhanhoidossa syntyvää kasvijätettä alueen luvattomaan kasvijätetunkioon.

10

VieKas LIFE -hankkeen kolme kohdelajia

Tunnista, ilmoita ja torju haitalliset vieraslajit

11

Jättiputket

Jättiputket ovat huomattavasti suu-rempia kuin muut meillä kasvavat put-kikasvit. Varren läpimitta voi olla 10 cm. Liuskoittuneet lehdet ruotineen kasvavat jopa kolme metriä pitkiksi. Siemenestä kasvanut jättiputki kasvat-taa kukkavarren tavallisesti kolmante-na kesänä ja aloittaa kukintansa jo ke-säkuun puolella. Siemenet kypsyvät heinä-elokuussa. Kukkavarsi kasvaa ta-vallisesti 2–3-metriseksi, mutta hyvällä kasvupaikalla se ulottuu jopa 4–5 met-rin korkeuteen.

Aasiasta kotoisin olevat jättiput-ket tuotiin 1800-luvulla Eurooppaan ja myöhemmin myös Suomeen koriste-kasveiksi. Suomessa kasvaa kolme He-racleum-suvun jättiputkilajia, joiden erottaminen toisistaan on vaikeaa. Ylei-sin lajeista on kaukasianjättiputki (He-racleum mantegazzianum), seuraavak-si yleisin persianjättiputki (Heracleum persicum). Armenianjättiputki (He-racleum sosnowskyi) on harvinaisin.

Torjunnan kannalta lajinmääritys ei ole välttämätöntä. Tärkeintä on, että lajin tunnistaa jättiputkeksi. Kaikki kol-me lajia leviävät ainoastaan siemenestä, joten torjuntakeinot ovat kaikille samat. Myös jättiputkiesiintymän ilmoituksen voi tehdä miettimättä tarkempaa laji- määritystä: Vieraslajit.fi -vieraslajipor-taalista pikavalintakuvista valitaan ”jät-tiputket”.

Puutarhoista karanneisiin jättiput-kiin voi törmätä lähes missä vain: tien varrella, hylätyn talon pihapiirissä, pel-lon reunalla, rannalla tai maanläjitys-alueella. Isot jättiputket muodostavat laajoja kasvustoja ja tukahduttavat kas-vupaikan muut kasvilajit varjostamal-la ja erittämällä juuristaan pintamaa-han yhdisteitä, jotka haittaavat muiden kasvien siementen itämistä ja taimien kasvua.

Varo ihokosketusta, jättiputki polt-taa!

Kun torjut jättiputkia, suojaa iho ja silmät kasvinesteeltä peittävällä vaa-tetuksella, käsineillä ja suojalaseilla. Nestettä valuu leikatuilta pinnoilta se-kä muita kasvin osilta. Peseydy hyvin työn jälkeen. Jos kasvinestettä joutuu iholle, pese iho runsaalla vedellä mah-dollisimman pian. Kun kasvineste on poistettu iholta, ei jälkivaikutuksia tar-vitse pelätä. Ikävät oireet voidaan vält-tää suojaamalla altistunut iho UV-sä-teilyltä vähintään 48 tunnin ajan. Myös esimerkiksi saunomista kannattaa vält-tää ihon herkistymisen vuoksi.

Kasvineste sisältää furokumariineja, jotka yhdessä auringonvalon tai muun UV-säteilyn kanssa aiheuttavat paljaal-le iholle palovamman kaltaisia rakku-loita tai ihottumaa ja pigmenttivauri-oita. Käytännössä vaikutus on vastak-kainen aurinkorasvan kanssa: furoku-mariinit sitovat tehokkaasti auringon lämpösäteilyä ja kuumentavat ihon pintakerrosta vesikelloille saakka. Kä-sittele likaantuneita vaatteita ja työvä-lineitä varoen. Kuivuneeseen kasvines-teeseen jääneet furokumariinit voivat aiheuttaa vaurioita.

1

12

2Jättipalsami

Jättipalsami (Impatiens glandulifera), jo-ka tunnetaan myös ”paukkupalsamina”, voi kasvaa yli 2,5 metrin korkuiseksi. Ta-vallisesti kasvuston korkeus on puoli-toista metriä. Kauniit, orkideaa muistut-tavat sinipunaiset, vaaleanpunaiset tai valkoiset kukat ilmestyvät kesä-heinä-kuun vaihteessa ja kukinta kestää ensim-mäisiin yöpakkasiin. Ensimmäiset sieme-net kypsyvät heinä-elokuun vaihteessa.

Jättipalsami on kotoisin Himalajan vuoristoalueilta, jossa sitä tavataan 1 800 metrin korkeudelta aina puurajalle, noin 4 000 metriin saakka. Kasvi tuotiin Suomeen ensimmäisen kerran 1800-lu-vun lopulla. Jättipalsamia on tuotu puu-

tarhakasviksi monesta eri maasta ja ny-kyään sitä tapaa laajalti luonnossa yleensä asutuksen läheisyydessä. Havaintoja on tehty Ivalossa saakka.

Jättipalsami on yksivuotinen ja leviää ainoastaan siemenistä. Yksi jättipalsami muodostaa muutamasta sadasta muuta-maan tuhanteen siementä, jotka sinkou-tuvat ympäristöön jopa seitsemän met-rin päähän. Siemenet kulkeutuvat helpos-ti joki- ja puronvarsia myöten kellumalla vedessä tai pomppimalla virran mukana pohjaa myöten.

Jättipalsamin juuri ulottuu vain 10 cm:n syvyyteen, joten se on helppo kitkeä nos-tamalla kasvi maasta juurineen.

Jättipalsami

13

Keltamajavankaali

Aikaisin keväällä kosteikoissa kukkiva kel-tamajavankaali (Lysichiton americanus) on kaunis kasvi. Puolimetrisen kukkavarren kirkkaankeltainen tukilehti on vehkamainen, mutta selvästi isompi kuin muilla Suomessa kasvavilla vehkoilla. Yksi täysikasvuinen kas-viyksilö voi kookkaine lehtineen levittäytyä yli neliömetrin alueelle. Haisunäädästä muistut-tava tuoksu on antanut lajille sen englannin-kielisen nimen ’skunk cabbage’.

Keltamajavankaali on kotoisin Poh-jois-Amerikan länsiosista, Alaskasta Kaliforni-aan ulottuvalta alueelta. Eurooppaan, tarkem-min Isoon-Britanniaan, se tuotiin koristekas-viksi vuonna 1901. Näyttävän ulkomuotonsa vuoksi kasvia on viljelty laajalti Euroopassa, jossa se on etenkin 1900-luvun loppupuolella karannut puutarhoista luontoon.

Keltamajavankaali muodostaa laajoja ja tiiviitä kasvustoja ja tukahduttaa kosteikon alkuperäisen kasvillisuuden. Uusille kasvu-paikoille se leviää helposti puutarhajätteiden mukana, eläinten kuljettamana ja erityises-ti vesistöjä pitkin. Siemenet kelluvat ja kul-keutuvat virtaavan veden mukana pitkiäkin matkoja.

Suomessa ensimmäinen havainto luon-toon levinneestä keltamajavankaalista teh-tiin vuonna 2005. Tuolloin sitä löytyi Poh-jan kunnasta (nykyisin Raaseporia), Natura 2000 -alueelta. Nykyään Suomesta vielä kar-toittamattoman lajin esiintymiä arvioidaan löytyvän luonnosta noin 10–20 paikasta.

3Virtaava

vesi kuljet-taa kelta-majavan-kaalin sie-

meniä pitkiä matkoja.

Keltamajavankaali

14

Ilmoita vieraslajihavaintosi

Ilmoittamalla vieraslajihavaintosi ehkäiset haittalajien leviämistä ja tehostat torjuntatyön suunnittelua.Kansalaisten tekemät ja ilmoittamat havainnot ovat tärkeä osa valtioiden tekemää lajienseurantatyötä. Erityi-sesti haitallisten vieraslajien osalta on hyvin tärkeää saa-da mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tieto uuden la-jin löytymisestä. Haitallisten lajien torjunta on helpointa, halvinta ja tärkeintä silloin, kun torjuttavia yksilöitä tai esiintymiä on vasta korkeintaan muutamia.

Vieraslajihavainnoista voit ilmoittaa mistä päin Suo-mea tahansa. Osoitteesta www.viekas.laji.fi löydät yleistietoa vieraslajeista ja niiden tunnistamisesta sekä mobiilikäyttöön suunnitellun havaintojen ilmoituslomak-keen.

Muita vieraslajeja

EU:n jäsenmaana Suomen tulee varautua koko EU-alueel-la merkityksellisiin vieraslajeihin, joita on tähän mennes-sä 49. Näistä Suomessa tavataan tällä hetkellä vain viides-osa. Lopuista suuri osa ei todennäköisesti selviä leveysas-teillamme tulevaisuudessakaan.

Suomella on myös oma vieraslajiasetus, jossa vuoden 2018 lopulla oli 17 lajia ja lajiryhmää. Vuonna 2019 siihen lisätään 9 vieraskasvilajia, mm. komealupiini ja kurtturuu-su. Kaukasianjättiputki, joka on EU-listalla, poistetaan.

Lisäksi Suomella on Kansallinen vieraslajistrategia, jonka tavoitteena on, että Suomessa olevien ja Suomeen mahdollisesti saapuvien haitallisten vie raslajien aiheutta-ma uhka ja haitta minimoidaan.

Lainsäädäntöön liittyvät vieraslajiluettelot ja Kansalli-sen vieraslajisrategian luettelo ovat sivuilla 25-26.

15

Vieraslajien torjunta Haitallisen vieraskasvilajien tor-junta aloitetaan kevätkesällä, sillä mm. jättiputki aloittaa kas-vunsa heti lumen sulettua. Torjuntame-netelmä valitaan kasvuston laajuuden ja torjuttavan lajin lisääntymistavan pe-rusteella. Jos kasvusto on rajallinen tai kasveja on vain muutama, hävittämi-nen onnistuu kitkemällä tai kaivamalla juurakot lapiolla pois maasta. Juuriver-sojen avulla leviävät lajit kaivetaan ylös mahdollisimman tarkkaan. Juurakot hävitetään polttamalla. Jos juurakot kompostoidaan tai viedään keräysase-malle, ne kannattaa ensin kuivattaa.

Suuremmat kasvustot voidaan niit-tää viikatteella, siimaleikkurilla tai rai-vaussahalla. Puuvartisiin kasveihin tar-vitaan joskus moottorisahaakin. Tämän jälkeen kasvustoa seurataan ja maasta nousevat uudet taimet kitketään käsin.

Runsaasti siemeniä tuottavien laji-en, kuten jättiputkien ja jättipalsamin, torjunnassa on tärkeää, että kasvusto

kitketään ennen kukintaa. Jos kasvus-to pääsee kukkimaan, kukkavarret kat-kaistaan ennen siementen kehittymis-tä. Jos jättiputken siemenet varisevat, maahan muodostuu siemenpankki, josta kehittyy uusia taimia jopa kym-menen vuotta. Jättipalsamin siemen-pankki on lyhytikäinen, sillä siemenet pysyvät itämiskelpoisina vain pari kas-vukautta.

Virtaavan veden varrella olevat kas-vit leviävät tehokkaasti uusille kasvupai-koille, kun vesi kuljettaa siemeniä ja kas-vinosia joskus pitkiäkin matkoja. Tor-junta kannattaa aloittaa hävittämällä en-sin yläjuoksun ensimmäinen kasvusto ja edetä sitten alajuoksun suuntaan. Näin talkooporukalta säästyy jopa vuosien turha työ. Rannoilla kasvavien vierasla-jien torjunta kestää usein merkittäväs-ti kauemmin kuin muissa elinympäris-töissä, sillä kasvustoja voi olla haastava löytää ja rantatörmän kaltevuus saattaa vaikeuttaa torjuntatoimia.

Kitkemisen tai niittämisen jälkeen kasvupaikka voidaan peittää valoa ja vettä läpäisemättömällä katteella, joka estää taimien kasvun. Katteen on olta-va kestävä, sillä joidenkin vieraslajien, kuten jättiputkien, kohdalla sen tulisi pysyä paikallaan ja ehjänä monta vuot-ta. Katettuun maahan voi istuttaa vaik-ka pensaita tai maan pinnan myötäises-ti kasvavia köynnöskasveja.

Kemialliset torjunta-aineetVieraskasvilajien torjuntaan viljelemät-tömiltä alueilta on käytetty erityisesti glyfosaattivalmisteita. Glyfosaatti on te-hokas aine. Sitä on viime vuosina tut-kittu paljon ja tulokset ovat ristiriitaisia. Monissa tutkimuksissa sillä on todettu olevan luultua enemmän haitallisia ym-päristö- ja terveysvaikutuksia. Monet maat ovat rajoittaneet glyfosaatin käyt-töä. Esimerkiksi Hollannissa ainetta ei myydä kuluttajille, ja Suomessakin val-misteiden määrää on rajoitettu.

Vieraslajit kuriin talkoilla

Haitallisten vieraslajien torjuntatal-koot on käytännön luonnonsuojelutyö-tä parhaimmillaan, sillä työn tulokset ovat välittömästi nähtävillä. Kitkemi-nen on loistavaa hyötyliikuntaa, ja sa-malla talkoolaiset tutustuvat toisiinsa. Monien vieraskasvilajien kohdalla kas-vuston täydellinen hävittäminen vaatii jopa useiden vuosien seurantaa ja usei-ta torjuntakertoja, joten työ vaatii sekä sitoutunutta talkooporukkaa että pit-käjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta.Järjestämällä vieraslajitalkoot hoivaat lähiluonnon lisäksi kuntoasi!

Vieraslajitalkoita voi järjestää kuka tahansa: yksityishenkilö, kaveriporuk-ka, koululuokka, asukasyhdistys, kun-ta, yrityksen henkilöstö tai paikallinen ELY-keskus. Talkoilusta innostuneil-la on tavallisesti kitkentäkohde jo val-miiksi katsottuna, mutta tarvittaessa kunnan ympäristöviranomainen voi ehdottaa luonto- tai virkistysarvoiltaan arvokkaan kohteen valintaa.

Vieraskasvien kitkentä ei kuulu joka-miehenoikeuksiin, joten maanomista-jalta pitää kysyä lupa ennen torjunnan aloittamista.

Suunnittele talkoot hyvin ja valitse torjuntamenetelmä ja talkoiden ajan-kohta torjuttavan lajin mukaan. Markki-noimalla talkoita hyvissä ajoin saat riit-tävästi porukkaa paikalle. Ota yhteyttä alueen kansalaisjärjestöihin ja haasta heidät mukaan.

Pyydä kuntaa ja paikallismediaa jaka-maan kutsua omilla kanavillaan. Tee tal-koista Facebook-tapahtuma ja jaa kutsua alueen sosiaalisen median ilmoitustau-luilla. Tee tapahtumasta houkutteleva: hanki vaikka paikalle elävää musiikkia, tai selvitä talkoosaunan mahdollisuutta.

Vieraslaji-talkoissa hoivaat

lähiluontoa ja kohotat kuntoasi.

16

17

Vieraslajit puutarhassa

Haitallisten vieraslajien luetteloissa on kymmenkunta puutarhakasvia, joita on vuosikymmeniä kasvatettu puutarhoissa ilman, että niiden on ymmärretty jonakin päivänä leviävän hallitsemattomasti luontoon.

Vieraskasvilajeja istutetaan re-hevän kasvutavan, kauniiden lehtien, upean kukinnan ja ko-risteellisten marjojen takia. Valtaosa lajeista viihtyy hoidettuna puutarhas-sa, mutta ei selviä karummissa oloissa. Haitallisiksi vieraskasvilajit muuttuvat, jos ne leviävät kasvupaikaltaan muual-le puutarhaan, valtaavat reuna-aluei-den kukkakedot ja leviävät luontoon peittäen alleen muun kasvillisuuden.

Kotipuutarhoissa kasvavat vieraslajit ovat usein ulkomaille suuntautuneiden puutarha- ja lomamatkojen tuliaisia. Tuonti omaan käyttöön on sallittua, mutta kannattaa välttää taimien, pis-tokkaiden ja siemenien tuontia maam-me rajojen ulkopuolelta, samoin kuin kasvien tai siemenien tilaamista ulko-maisista verkkokaupoista.

Jos lomamatkalla tai ulkomaista puutarhaohjelmaa katsoessa ihastuu kauniiseen kasviin, on hyvä muistaa, että jättiputki ja jättipalsamikin olivat muutama vuosikymmen sitten uusia ja haluttuja erikoisuuksia. Kannattaa miettiä tarkkaan, onko ulkomaisen kas-vin hankinta välttämätöntä. Kasvin tai mullan mukana voi kotipihaan kulkeu-tua vaarallinen kasvitauti tai vaikka es-panjansiruetanan munia tai toukkia.

Myös kasvitieteellisten puutarhojen ja muiden näytepuutarhojen kokoel-missa kasvaa lajeja, jotka luontoon ka-

ratessaan muodostavat vaikeasti tor-juttavia kasvustoja. Esimerkiksi ko-mean hamppuvillakon siemenet ovat levinneet tuulen mukana ympäristöön Helsingin ja Turun kasvitieteellisistä puutarhoista. Siksi puutarhoissa kävi-jöitä niin kotimaassa kuin ulkomailla-kin kielletään keräämästä siemeniä.

Tutustu lainsäädännön asettamiin tuontirajoituksiin ennen ulkomaan matkaa:

Kansalliseen ja EU:n vieraslajiluette-loon merkittyjen lajien maahantuonti on kielletty.

EU-maista saa tuoda omaan käyt-töön vähäisiä määriä kasveja ja kasvi-tuotteita. Muutamien lajien kohdalla on rajoituksia ja kieltoja, joilla pyritään estämään kasvitautien ja tuholaisten leviäminen maasta toiseen.

Esimerkiksi tulipoltteen isäntäkasve-ja saa tuoda muista EU-maista vain tu-lipoltteesta vapailta alueilta, joita ovat toiset suoja-alueet sekä puskurialueet. Tulipolte on yleinen useissa EU-mais-sa. Kasveilla on oltava ZP-kasvipassi osoituksena alkuperästä. Tulipolte on ruusukasvien (Rosaceae-heimon) tu-hoisa bakteeritauti. Isäntäkasveja ovat omena- ja päärynäpuut, orapihla-jat, pihlajat, tuomipihlajat, tuhka-pensaat, ruusukvittenit, kvittenit, japaninmispeli, mispeli, tulimar-jat ja pastorinpunamarja. Myös Aro-

nia-suku on altis tulipoltteelle, mutta sillä ei toistaiseksi ole tuontirajoituk-sia. Lue lisää www.ruokavirasto.fi/tu-lipolte/

EU-maiden ulkopuolelta tuotaessa kaikilta taimilta ja ruukkukasveilta vaa-ditaan kasvinterveystodistus, samoin joiltakin leikkokukilta, siemeniltä ja kasviksilta. EU:n ulkopuolisista Euroo-pan maista voi kuitenkin tuoda omaan käyttöön pieniä määriä kasvinterveys-todistusta vaativia tuotteita ilman to-distusta.

Tuontikiellot ja rajoitukset koskevat myös kasvien tilaamista ulkomailta tai ulkomaisista verkkokaupoista. Myös lemmikkieläimien tuonnissa on rajoi-tuksia. Tarkista rajoitukset ja kiellot Ruokaviraston sivuilta.

Lue lisää www.ruokavirasto.fi/henki-loasiakkaat/matkustus/

Lue lisää:www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/

matkustus/

18

Älä päästä kasveja luontoonKoti- ja ammattipuutarhat ovat merkittävin haitallisten laji-en leviämisväylä Skandinavian alueella. Jättiputkien, jättipalsamien ja kurtturuusujen siemenet ovat levin-neet puutarhoista ympäristöön. Kas-vinjätteiden ja vieraslajien siemeniä si-sältävän puutarhamullan kuljettami-nen lähimetsikköön, puronvarteen tai joutomaille on ollut alkusysäys monel-le haitalliselle vieraslajikasvustolle.

Monet akvaarioissa ja puutarhoissa kasvavat vesikasvit muodostavat luon-

nonvesiin päästessään elinvoimaisia kasvustoja, jotka järkyttävät vesistöjen ekologista tasapainoa. EU:n haitallisten vieraslajien listalla on kymmenen ve-sikasvia, joista monet selviytyvät Suo-menkin luonnossa. Esimerkiksi akvaa-rioiden karkeaviuhkalehti tukkii ojia ja peittää alleen luontaisen kasvuston. Puutarhan vesialtaissa käytetty nopea-kasvuinen, tehokkaasti leviävä kelta-lammikki puolestaan täyttää nopeasti koko vesistön, minkä seurauksena vir-kistyskäyttöarvo heikkenee.

Lupiini valtaaluonnonniittyjä.

Japanintatar

19

Näin estät haitallisten lajien leviämisen puutarhasta

1Suosi kotimaista alkuperää olevia kasveja, perinnekasveja ja luonnonlajeja.2Valitse kasveja, jotka eivät tee hedelmiä ja itäviä siemeniä ja joiden siemenet eivät kulkeudu herkästi tuulen mukana.3Vältä typpeä sitovia kasveja, kuten komealupiini tai rehuvuohenherne, jotka muokkaavat maaperää itselleen sopivaksi ja syrjäyttävät alkuperäisiä lajejamme.

4Jos välttämättä haluat ulkomaisia kasvi-lajeja, valitse jalostettu lajike, joka ei yleensä tee siemeniä. Jalostamattomat luonnonlajit tekevät siemeniä ja ovat vaarassa levitä luontoon.

5Leikkaa siemeniä tekevien kasvien kukinto heti kukinnan jälkeen ja rajaa juuriversoja kasvattavien lajien juuristo istutuspaikalle juurimatolla.

6Hävitä lintujen ruokintapaikalle ilmestyvät taimet. Siemensekoitusten joukossa saattaa olla helposti luontoon leviäviä vieraita laje-ja, kuten hamppua tai marunatuoksukkia.

7Älä vie kasvinjätteitä tai multaa jouto- maalle, metsään tai muualle kotipihan ulkopuolelle. 8Kompostoi puutarhajäte tai kuljeta se jäte-asemalle. Kuivata versoista ja juurakoista leviävät kasvit aurinkoisessa paikassa en-nen kompostiin laittoa. Mädätä haitallisia vieras-lajeja sisältävä kasvijäte suljetussa jätesäkissä ennen kompostointia.

9Kompostoi siemenistä lisääntyvät kasvit ennen siementen kypsymistä, sillä kyp-syminen jatkuu katkaistussakin kasvissa. Siemenet kuolevat vasta, kun kompostin lämpötila kohoaa 65 asteeseen, mikä tapahtuu lämpökompostorissa.

10Hävitä haitallisten vieraslajien kuten jättiputkien kypsät siemenet poltta-malla. Syvällekin maahan haudatut siemenet säilyttävät itämiskykynsä vuosia.

11Jos kuljetat jätettä esim. jäteasemalle, pakkaa se niin hyvin, että siemenet ei-vät varise ympäristöön. Varmista, että jäte käsitellään oikein määränpäässä.

12Jos puutarhassasi jo kasvaa haitallisia vieraslajeja, älä siirrä pin-tamaata puutarhan ulkopuolelle.13Kun ostat tontillesi multaa tai täyttömaata, selvitä sen alkuperä ja varmista myyjältä, että otto-paikalla ei kasva haitallisia lajeja.

14Jos epäilet, että maassa on haital-lisen vieraslajien siemeniä, kasvin- osia tai espanjansiruetanoiden munia, selvitä mikä laji on kyseessä ja hävitä laji käyttämällä sille soveltuvia oikea-aikaisia torjuntatoimenpiteitä.

15Hävitä akvaarion ja vesialtaiden kasvit asianmukaisesti. Älä vie niitä luonnonvesiin.

Vie puutarhajäte kompostiin tai jäteasemalle

20

Valitse kasvit vastuullisesti

Alkuperäiset luonnonlajit ja perinteiset perennat ovat vieraslajien leviämisen ehkäisyn kannalta turvallinen valinta. Luonnonlajeja kasvatetaan myös mo-nissa perennataimistoissa. Ulkomaisis-ta lajeista kannattaa valita sellaisia ja-lostettuja lajikkeita, jotka eivät tee itä-vää siementä.

Uusia kasvilajeja hankittaessa on hy-vä ottaa huomioon kasvien leviämista-pa. Jos kasvi tekee runsaasti siemeniä, ne kulkeutuvat helposti tuulen tai lin-tujen mukana luontoon. Myyjän kans-sa on hyvä keskustella kasvien alku-perästä ja pohtia, löytyisikö vieraslajin tilalle kaunis ja kestävä, kotimaista al-kuperää oleva laji.

Puutarhassa jo kasvavat haitalliset vieraslajit vaihdetaan viimeistään istu-tuksia uusittaessa. Myös muiden run-saasti siemeniä tekevien kasvien koh-dalla kannattaa olla valppaana ja var-mistaa, ettei taimia ilmaannu muualle puutarhaan tai aidan ulkopuolelle.

Kukkaryhmän perustaminen

Kukkaryhmä onnistuu, kun se perus-tetaan kasvien ehdoilla. Taimien kas-vupaikkavaatimukset selviävät yleensä nimilapusta tai taimiluettelosta. Luon-nonkasvien kohdalla jäljitellään luon-non olosuhteita. Valossa viihtyvät lajit istutetaan aurinkoiseen paikkaan, met-sän siimeksessä kukkivat lajit puolivar-joon. Kedoilla ja kallioilla kasvavat kas-vit viihtyvät kivikkoryhmässä. Veden ääreltä peräisin olevat tarvitsevat kos-tean maan kotipihassakin.

Luonnonkasvit tyytyvät yleensä ka-rumpaan kasvupaikkaan kuin jaloste-tut puutarhakasvit, mutta nekin hyö-tyvät hyvästä puutarhamaasta. Liikaa lannoitusta kannattaa kuitenkin vält-tää, muuten luonnonkasvit kasvattavat vain komeita lehtiä ja kukinta jää vä-hemmälle. Sama koskee kukkivia puu-tarhakasveja. Kukkaryhmään sopivat-kin hidasvaikutteiset eloperäiset lan-noitteet tai ravinteikas kompostimulta.

Kun uusi kasvi istutetaan, on hy-vä tarkkailla ainakin parin kesän ajan, lähtevätkö siemenet lentoon tuulisena päivänä, houkutteleeko kasvi ravintoa etsiviä lintuja tai tekeekö se paljon juu-riversoja. Kasvin leviämistä voi rajoit-taa katkaisemalla kukinnot ennen sie-menten kehittymistä ja rajaamalla kas-vualusta juurikankaalla.

Kukkaniitty

Vanhan pihapiirin ennallistaminen al-kuperäiseksi kukkaniityksi vieraslajin hävittämisen jälkeen vaatii työtä ja vie aikaa. Monissa niittyjen perustamisoh-jeissa neuvotaan kuorimaan pintamaa pois. Kun maassa on kasvanut haitalli-sia vieraslajeja, tätä ei voi tehdä, koska siemenet leviävät pois vietävän maan mukana uuteen kasvupaikkaan.

Maassa olevasta siemenpankista kasvaa monta vuotta vieraslajien tai-mia, jotka on kitkettävä pois heti al-kukesällä. Lupiinin jäljiltä maassa on usein paljon typpeä. Kukkivat niitty-kasvit eivät pärjää kilpailussa heinien ja leveälehtisten kasvien kanssa, jos maata ei köyhdytetä niittämällä ja kor-jaamalla kasvijäte pois.

Niittykukkien siemenet kannattaa kylvää loppukesällä, jolloin siemenet muutenkin varisisivat maahan. Pieni alue voidaan muokata kokonaan, isolla alueella kukkien siemenille muokataan pieniä laikkuja. Savi- ja multamaahan kannattaa sekoittaa hiekkaa. Jatkos-sa huolehditaan, että alueella kasvavat muut lajit eivät tukahduta niittykukkia.

Kukkien siemeniä voi loppukesällä kerätä luonnosta. Helpointa on ostaa siemenkaupasta valmis siemenpaketti, johon on valittu kyseisen kasvupaikan oloissa parhaiten menestyviä lajeja. Osa itää jo samana syksynä, osa vasta seuraavana keväänä.

Metsäkurjenpolvi

Vaihda vieraslajit

perinnekasveihin tai luonnon-kasveihin!

21

Haitallisten vieraslajien sijasta puutarhaan istutetaan kasveja, jotka eivät leviä helposti ympäristöön. Jos puutarhan ulkonäkö halutaan säilyttää entisellään, valitaan lajeja, jotka muistuttavat poistettuja kasveja ulkonäöltään tai kasvutavaltaan. Pihan kasveja uusittaessa on toisaalta erinomainen tilaisuus muuttaa puutarhan ilmettä valitsemalla aivan toisennäköisiä kasveja.

Jättiputki

Jättiputkien sijasta voi valita esimer-kiksi kookkaaksi kasvavan maustekas-vin, kuten pohjoisessa luonnonvarai-sena kasvavan väinönputken (Angelica archangelica), saksankirvelin (Myrrhis odorata) tai liperin (Levisticum offici-nalis). Istutettaessa kannattaa muistaa, että nämäkin sarjakukkaiset lajit leviä-vät kasvupaikallaan, jos siemenien an-netaan varista maahan.

Mitä haitallisten vieraslajien tilalle?

Jättipalsami

Jättipalsamikasvuston, samoin kuin pois kitketyn rikka- ja lännenpalsamin, paikalle jää usein iso tyhjä aukko. Siinä viihtyvät monet kauniskukkaiset lajit, kun kasvuunlähtöä autetaan kylvämäl-lä siemeniä tai istuttamalla taimia. Niin kukkaniitylle kuin perennapenkkiin so-pivat esimerkiksi meillä alkuperäisenä tai luonnonvaraistuneena kasvavat illak-ko (Hesperis matronalis), metsäkurjen-polvi (Geranium sylvaticum) ja verikur-jenpolvi (Geranium sanguineum), iso-tähtiputki (Astrantia major), lehtosini-latva (Polemonium caeruleum) ja puis-tolemmikki (Myosotis sylvatica).

Palsamien tilalle voi valita myös pe-rinteisiä perennoja. Kauniita, pitkään viljeltyjä koristekasveja ovat esimerkik-si harmaamalvikki (Lavatera thuringia-ca), harjaneilikka (Dianthus barbatus), lehtoakileija (Aquillegia vulgaris), särky-nyt sydän (Lamprocapnos spectabilis) ja varjolilja (Lilium martagon). Niitä löytää toisinaan satunnaisesti tai pieninä kas-vustoina vanhojen asumusten liepeiltä.

Maan pinnan myötäisesti ohjatuil-la köynnöskasveilla (esimerkiksi köyn-nöshortensia, kärhöt tai villiviini) voi nopeasti peittää paljaaksi jääneitä alueita. Ennen istutusta maasta poiste-taan monivuotiset rikkakasvit ja maan pinta peitetään katteella, esim. kuorik-keella.

Lehtosinilatva

Illakko

22

Tataret

Tehokkaasti juuriversoilla leviävät ja-panintatar (Reynoutria japonica), sa-halintatar (entinen jättitatar Reynout-ria sachalinensis) ja niiden risteymä tarhatatar (entinen hörtsätatar Rey-noutria x bohemica) ovat kansallisen vieraslajilistamme uusimpia tulokkai-ta. Luontoon tataret ovat levinneet eri-tyisesti puutarhajätteen mukana. Ne muodostavat 3-4 metriä korkeita, tihei-tä kasvustoja ja tukahduttavat alleen kaiken muun kasvullisuuden.

Tatarien sijasta puutarhaan voi is-tuttaa hillitysti leviäviä isokokoisia pe-rennoja, esimerkiksi 1,5 metrin korkui-sen töyhtöangervon (Aruncus dioicus) tai komealehtisen, kukkiessaan met-rin korkuisen valeangervon (Rodger-sia sp.). Molemmilla on isot valkoiset kukinnot. Hyvä valinta ovat myös re-hevät, keltakukkaiset nauhukset (Ligu-laria sp.), isolehtiset kuunliljat (Hosta sp.) sekä 1 -1,5 metrin korkuinen virgi-niantädyke (Veronica virginica), jonka tähkämäiset kukat ovat violetinsiniset, vaaleanpunaiset tai valkoiset.

Ahdekaunokki

Sormivaleangervo

23

Keltamajavankaali

Keltamajavankaali kasvaa kosteikois-sa. Samanlaisissa kasvuoloissa viih-tyviä perennoja ovat mm. keltakuk-kaiset keltakurjenmiekka (Iris pseu-docorus), niittykullero (Trollius euro-paeus) ja rentukka (Caltha palustris) sekä purppuranpunainen rantakukka (Lythrum salicaria).

Lupiinit

Lupiini (Lupinus sp) on näyttävä pe-renna, joka ei leviä kasvupaikaltaan, kun kukinnot katkaistaan niin aikai-sin, että kukinnon alimmatkaan sie-menet eivät ole ehtineet kehittyä. Hai-tallisten vieraslajien luettelossa on kaksi lupiinia: komealupiini ja alas-kanlupiini.

Lupiinikasvuston jäljiltä maa on yleensä hyvässä kasvukunnossa. Lu-piinit sitovat juurinystyröillään ilmas-ta typpeä ja voimakkaasti haaroittu-neet, pitkät juuret muokkaavat maa-ta. Hyvässä kasvukunnossa olevaan maahan voi perustaa rehevän niityn, jossa viihtyvät mm. maitohorsmat, kurjenpolvet, kaunokit ja huopa-ohdakkeet. Jos intoa riittää, osan maasta voi kääntää kasvimaaksi.

Kurtturuusu

Kurtturuusun (Rosa rugosa) siemenet leviävät uusille kasvupaikoille ensisijai-sesti lintujen mukana. Ruusu muodos-taa mm. hiekkarannoille ja hiekkatei-den penkoille tiheitä kasvustoja, jotka tukahduttavat muun kasvillisuuden ja heikentävät rantojen virkistyskäyttöä.

Ruusujen leviäminen kotipihasta es-tetään keräämällä ruusunmarjat pois heti niiden kypsyttyä. Kurtturuusun tilalle kannattaa istuttaa alkuperäi-siä luonnonlajeja, kuten karjalanruusu (Rosa acicularis) ja metsäruusu (Rosa majalis) sekä sen kerrannaislajikkei-ta ’Foecundissima’ mökinruusu, ’Torn-edal’ torniolaaksonruusu ja Mikkelin Otavasta löytynyt ’Ukkeli’, tai ruusu-lajikkeita, jotka eivät tuota kiulukoi-ta tai niitä kehittyy vaäin vähän. Tar-hakurtturuusuista esimerkiksi valkoi-

Kerää ruusun-marjat heti kun ne ovat kypsiä. Kuivaa tai keitä sosetta.

Keltakurjenmiekka Neilikkaruusu Mökinruusu

Ukkeli

nen ’Marie Bugnet’, vaaleanpunainen ’Ritausma’ ja neilikkaruusut eivät tee kiulukoita. Niukasti kiulukoita tuotta-via ovat mm. punaiset ’Katri Vala’ sekä ’Pohjolan Kuningatar’, jota marttakon-sulentit istuttivat jo 1900-luvun alussa.

Kansallisessa vieraslajistrategiassa (2012) on mainittu joukko muitakin puutarhakasveja, jotka ovat vaarassa levitä luontoon ja joiden istutus koti-puutarhaan ei ole suositeltavaa. Luet-telo Kansallisen vieraslajistrategian la-jeista on liitteessä 3.

24

VieKas LIFE -hanke (2018–2023)

VieKas LIFE (VierasKasvi, engl. Finvasive LIFE) on Suomen suu-rin haitallisten vieraslajien hait-tojen vähentämiseen keskittyvä valistus- ja kansalaistiedehanke.

VieKas LIFE keskittyy toiminnassaan haitallisiin vieraskasvilajeihin ja erityi-sesti torjuttaviin kohdelajeihin (jätti-putket, jättipalsami, keltamajavankaa-li). Hankkeen viestinnässä nostetaan esille haitallisia vieraslajeja myös esi-merkiksi maa- ja vesikasveista, nisäk-käistä, kaloista, äyriäisistä, hyönteisis-tä, taudeista ja loisista.

VieKas LIFEn kansalaistoiminta ko-koaa yhteen alueellisiksi ja paikallisiksi yhteistyöverkostoiksi vieraslajeista ja niiden leviämisen estämisestä kiinnos-tuneita tahoja, kuten kunnat, kuntalai-set, kansalaisjärjestöt sekä yritykset. Luonnonsuojeluliiton ja Marttojen pai-kallisjärjestöt voivat järjestää yhteis-työssä vieraslajiaiheisia tapahtumia, kuten vieraslajikävelyjä, luentoja, mes-suesiintymisiä, kartoituskävelyjä tai torjuntatalkoita.

F Lisätietoa Suomen vieraslajeja koskevasta lainsäädännöstä www.vieraslajit.fiF EU:n vieraslajiasetus http://eurlex.europa.eu (hakusana vieraslajiasetus)

VieKasL I F E

Hankkeen tavoitteet tiiviisti:F Vähentää tiedotuksen, koulutuksen ja kansalaistiedetoiminnan avulla haitallis-ten vieraslajien leviämistä SuomessaF Kasvattaa tietoisuutta haitallisista vieraslajeista ja niiden merkityksestä se-kä lajeihin liittyvästä lainsäädännöstä.F Kehittää kuntien käyttöön toiminta-malli ja ohjeistus vieraslajien hallintaan yhdessä kuntien, kansalaisjärjestöjen, kuntalaisten ja yritysten kanssa.F Kehittää torjunta glyfosaatille ym-päristöystävällinen vaihtoehto sekä ja-kaa tietoa synteettisille torjunta-aineille vaihtoehtoisista torjuntamenetelmistä.F Vähentää merkittävästi EU-alueella haitallisten vieraslajien (jättiputket ja jättipalsami) kasvustojen määrää tai hä-vittää Suomesta kokonaan (keltamaja-vankaali).

Miten lainsäädäntö velvoittaa maanomistajia toimimaan vieraslajien suhteen?

töllä. Jos esimerkiksi puutarhaan on istutettu luetteloon kuuluva kasvilaji, omistajan on poistettava istutus ja hä-vitettävä kasvin osat niin, ettei se pää-se lisääntymään (3 §, vieraslajin ympä-ristöön päästämisen kielto).

EU:n vieraslajiasetuksessa tai omas-sa vieraslajilaissamme ei säädetä yleis-tä velvollisuutta hävittää laji kiinteis-töltä, jos kyse ei ole tarkoituksellisesta kasvattamisesta.

Kiinteistön omistajalla on kuitenkin eräissä tilanteissa velvollisuus hävittää luettelolaji, kuten jättiputki, kiinteistöl-tä tai estää lajin leviäminen kiinteistön ulkopuolelle siitä huolimatta, että laji on levinnyt kiinteistölle luonnostaan.

Vieraslajilain mukaan (4 §, kiinteistön omistajan ja haltijan huolehtimisvel-vollisuus) velvoite voi syntyä, jos hai-tallisesta vieraslajista aiheutuu merkit-tävää vahinkoa luonnon monimuotoi-suudelle tai vaaraa terveydelle tai tur-vallisuudelle. Lisäksi edellytyksenä on, että haitallisen vieraslajin esiintymä on mahdollista hävittää tai sen leviämistä rajoittaa kohtuullisin ja yleisesti käy-tössä olevin keinoin. Hävittämisvelvol-lisuus ei koske lintuja eikä nisäkkäitä.

Vieraslajien hävittäminen toisen maalta ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Torjuntatoimia varten tulee aina saada maanomistajan lupa.

Suomessa tuli vuoden 1.1.2016 voimaan vieraslajilaki ja vieraslajiasetus, joissa säädetään EU:n vieraslajiasetuksen toi-meenpanosta Suomessa sekä listataan kansallisesti merkittävät haitalliset vieraslajit. EU:n vieraslajiasetuksessa säädetään toimenpiteistä, joilla jäsen-valtiot pyrkivät estämään haitallisten vieraslajien tuonnin EU:n alueelle ja niiden leviämisen täällä. Suomessa on myös muilla toimialoilla toimeenpantu-na haitallisia vieraslajeja koskevaa lain-säädäntöä, esim. metsästys- ja kalas-tuslaissa, eläintautilaissa, laissa kasvin-terveyden suojelemisesta jne.

EU:n vieraslajiluetteloon tai kan-salliseen luetteloon kuuluvaa lajia ei saa tuoda maahan, istuttaa, kasvattaa, myydä, varastoida, välittää tai kuljet-taa. Luetteloon kuuluvia lajeja ei saa tarkoituksellisesti kasvattaa kiinteis-

25

LähteetJauni, Miia, Seppälä, Markus. Kotipihan valtaajat. Opas haitallisten vieraslajien torjuntaan. into2017.Rautio Pirjo. Tuoksuvat tarhakurtturuusut. Suomen Ruususeura 2013. Kansallinen vieraslajistrategia mmm.fi/ Kansallinen+vieraslajistrategia/Kansallinen vieraslajiportaali www.vieraslajit.fi/mmm.fi/vieraslajitEU:n vieraslajiasetus: eur- lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32014R1143&rid=19Vieraslajilaki: www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151709Vieraslajiasetus (kansallinen lajiluettelo): www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151725Pohjoismaiden ministerineuvosto, Arbejdsgruppen for Terrestriske Økosystemer (TEG).2015. Invasive Alien Species: Pathway Analysis and Horizon Scanning for Countries in Northern Europe. TemaNord 2015:517. norden.diva-portal.org/smash/record.jsf?pid=diva2%3A814657&dswid=1824www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/matkustus/

Valokuvat: Tiina Ikonen, Asta Kuosmanen, Markus Seppälä ja Shutterstock.

26

Liite 1. EU-alueen haitalliset vieraslajit

Lajit on säädetty haitallisiksi vierasla-jeiksi koko EU:n tasolla, minkä johdos-ta lajin maahantuonti, kasvatus, myyn-ti ja muu hallussapito sekä ympäris-töön päästäminen on kielletty.

KASVIT:Afrikanvesihäntä (Lagarosiphon major). Suomessa akvaariokasvina.Arabiansulkahirssi (Cenchrus setaceus).Armenianjättiputki (Heracleum sosnowskyi). Suomessa (harvinainen) karkulainenIsoärviä (Myriophyllum aquaticum). Suomessa akvaariokasvina.Jättipalsami (Impatiens glandulifera).Kampaärviä (Myriophyllum heterophyllum). Voisi pärjätä Etelä-Suomessa.Karheaviuhkalehti (Cabomba caroli-niana). Suomessa akvaariokasvina.Kaukasianjättiputki (Heracleum mantegazzianum). Yleisin jättiputkilaji Suomessa.Kellusvesihyasintti (Eichhornia crassipes). Maailman haitallisin vesistöjen vieraskasvilaji.Keltamajavankaali (Lysichiton americanus). Harvinainen karkulainen Suomessa.Kiehkuravesirutto (Elodea nuttallii). Odotetaan saapuvan Suomeen ennen pitkää.Lauttarusolehti (Ludwigia grandiflora).Loikorusolehti (Ludwigia peploides).Mesisilkkiyrtti (Asclepias syriaca). Kasvatetaan harvinaisena koriste- kasvierikoisuutena.

Marmorirapu (Procambarus fallax f. virginalis). Havaittu luonnon-vesistä Ruotsissa.Nutria (Myocastor coypus). Aikaisemmin tarhakarkulainen Suomessa, ei enää.Oliiviselkäorava (Callosciurus erythraeus).Pesukarhu (Procyon lotor). Odotetaan saapuvan ennen pitkää Suomeen.Piisami (Ondatra zibethicus). Suomeen vakiintunut myyriin kuuluva piennisäkäs.Pikkumungo (Herpestes javanicus). Kaikkiruokainen nisäkäspeto. Ei toden-näköisesti pärjäisi Suomessa.Punakorvakilpikonna (Trachemys scripta). Myyty Suomessa lemmikkinä.Punarapu (Procambarus clarkii). Myyty Suomessa akvaariolemmikkinä.Purppurakudzu (Pueraria montana var. lobata). Pyhäiibis (Threskhiornis aethiopicus). Rohmutokko (Perccottus glenii). Tehokkaasti lisääntyvä ahnas petokala.Saharasbora (Pseudorasbora parva). Vesiviljeltävien kalojen syöttikalalaji.Siperianmaaorava (Tamias sibiri-cus). Myyty Suomessa lemmikkinä.Sumasammakonputki (Hydrocotyle ranunculoides).Supikoira (Nyctereutes procyonoides). Suomessa vakiintunut haaska- ja petoeläin.Täplärapu (Pacifastacus leniusculus). Suomessa viljelty rapulaji, joka kantaa rapuruttoa.Villasaksirapu (Eriocheir sinensis). Harvinainen Suomessa.

Peittolapaheinä (Microstegium vimineum). Voisi pärjätä Suomessa.Persianjättiputki (Heracleum persicum). Vakiintunut karkulainen Suomen luonnossa.Piinahelmikki (Parthenium hysterophorus). Terveydelle erittäin haitallinen, ei pärjää Suomessa.Pilvisutilatva (Baccharis halimifolia). Purppurakudzu (Pueraria montana var. lobata)Raastotatar (Persicaria perfoliate)Sumasammakonputki (Hydrocotyle ranunculoides) Vesikaijalehti (Alternanthera philoxe-roides). Käytetään akvaariokasvina.Värigunnera (Gunnera tinctoria). Suomessa harvinainen pihojen koristekasvi.

ELÄIMET:Aasianherhiläinen (Vespa velutina).Afrikanhanhi (Alopochen aegyptiaca).Amerikankääpiörapu (Faxonius limosus). Faxonius virilis -rapulaji.Harmaaorava (Sciurus carolinensis).Härkäsammakko (Lithobates c atesbeainus).Intianvaris (Corvus splendens).Iso-orava (Sciurus niger).Kiinanmuntjakki (Muntiacus reevesi). Pienikokoinen hirvieläin.Koati eli punanenäkarhu (Nasua nasua). Keski- ja Väli-Amerikasta peräisin olevia puolikarhuja.Kuparisorsa (Oxyura jamaicensis). Viimeisin havainto Suomesta vuodelta 2011.

27

Liite 3. Kansallisen vieras-lajistrategian (2012) luettelo Suomessa esiintyvistä haitalli-sista putkilokasveista (Tracheobionta) * EU:n ja Suomen lainsäädännössä mainitut lajit

Amerikanhorsma (Epilobium adenocaulon) Vaalea-amerikanhorsma (Epilobium ciliatum)Armenianjättiputki* (Heracleum sosnowskyi)Kaukasianjättiputki* (Heracleum mantegazzianum) Persianjättiputki* (Heracleum persicum) Etelänruttojuuri (Petasites hybridus) Hukkakaura (Avena fatua)Tarhatatar* (hörtsätatar) (Fallopia x bohemica) Japanintatar* (Fallopia japonica) Sahalintatar* (jättitatar) (Fallopia sachalinensis) Isopiisku (Solidago gigantea)Kanadanpiisku (Solidago canadensis)Korkeapiisku (Solidago altissima) Isosorsimo (Glyceria maxima)Isotuomipihlaja (Amelanchier spicata) Jättipalsami* (Impatiens glandulifera) Kanadanvesirutto (sisävesistöissä) (Elodea canadensis)Karhunköynnökset (Calystegia sepium) Komealupiini* (Lupinus polyphyllos) Kurtturuusu* (perusmuoto) (Rosa rugosa) Lännenpalsami* (Impatiens capensis) Paimenmatara; piennarmatara (Galium album, G. x pomeranicum) Pajuasteri (Aster x salignus)Rikkanenätti (Rorippa sylvestris)Rikkapalsami (Impatiens parviflora) Terttuselja (Sambucus racemosa)

Suomen kansallisella listalla olevien vieraslajien maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ym-päristöön päästäminen on kielletty.

KASVITKaukasianjättiputki (Heracleum mantegazzianum).Alaskanlupiini (Lupinus nootkatensis) Hamppuvillakko (Senecio cannabifolius) Tarhatatar (Reynoutria x bohemica) Japanintatar (Reynoutria japonica) Sahalintatar (Reynoutria sachalinensis) Kanadanvesirutto (Elodea canadensis) Komealupiini (Lupinus polyphyllus) Kurtturuusu (Rosa rugosa, ml. valkokukkainen muoto Rosa rugosa f. alba). Kurtturuusun kasvat-tamiskielto astuu voimaan 1.6.2022.Lännenpalsami (Impatiens capensis)

ELÄIMET*lajit havaittu Suomessa tai vakiintuneina

Alppivesilisko* (Ichtyosaura alpestris). Kantavat sammakko- eläimille haitallista kytridiomykoo-si-sienitautia.Espanjansiruetana* (Arion vulgaris)Euroopanlehtisammakko (Hyla arborea).Haukat (Accipitridae-heimo). Tarkoittaa lajeja, jotka eivät kuulu Suomen pesimälajistoon.

Liite 2. Suomen lainsäädännössä mainitut haitalliset vieraslajit

Hietasisilisko* (Lacerta agilis). Mahdollisesti saapunut jo Suomeen?Hyppysammakko (Rana dalmatina)Jalohaukat (Falconidae-heimo). Tarkoittaa lajeja, jotka eivät kuulu Suomen pesimälajistoon.Kiljuhanhen risteymät (Anser eryhtropus)Koirasusi (koiran ja suden risteymät sukupolvissa 1–4)Kondorit (Cathardidae-heimo). Suurikokoisia petolintuja.Leopardisammakko (Lithobates pipiens)Lepakot (Chiroptera-lahko). Tarkoittaa Suomen lajistoon kuulumattomia lepakkolajeja.Maaoravat (tikutakut) (Tamias-suku) Petoeläimet (Carnivora-lahko). Tarkoittaa Suomen lajistoon kuulumattomia nisäkäspetolajeja.Pöllöt (Strigidae-heimo). Tarkoittaa Suomen lajistoon kuulumattomia pöllölajeja.Ruokasammakko* (Pelophylax kl. esculentus). Levinnyt Varsi-nais-Suomen alueen lampiin.Sääkset (Pandionidae-heimo). Tarkoittaa lajeja, jotka eivät kuulu Suomen pesimälajistoon.Tornipöllöt (Tytonidae-heimo). Varikset (Corvidae-heimo). Tarkoittaa lajeja, jotka eivät kuulu Suomen pesimälajistoon.Vihersammakot* (Pelophylax-suku). Vuoristokellosammakko* (Bombina variegata).

VieKasL I F E

www.martat.fiwww.sll.fi/viekas-life

www.vieraslajit.fi

VieKas LIFE-hanke (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528) on

saanut rahoitusta Euroopan unio-nin LIFE-ohjelmasta, jonka avulla tuetaan ympäristö- ja luonnonsuo-jeluhankkeita ja sitä kautta EU:n

ympäristöpolitiikan toimeenpanoa. Tämän julkaisun sisältö heijaste-

lee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio tai EASME ole

vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.