virikeaineisto seurakunnille - yhteisvastuu...4. minÄ olen ihme aikuinen lukee: ”sinä olet...

Virikeaineisto seurakunnille

yhteisvastuu.fi facebook.com/yhteisvastuu

Virikeaineisto lapsille perhekerhoihin, päiväkerhoihin ja iltapäiväkerhoihin

2

2017

YHteisVastuu 2017Virikeaineisto seurakunnille

SISÄLLYS LAPSILLE PERHEKERHOIHIN, PÄIVÄKERHOIHIN JA ILTAPÄIVÄKERHOIHINMinä olen ihme, perhekerhon kerhokerta 3Lapsella on oikeus, toiminnallinen kokonaisuus päiväkerhoon ja iltapäiväkerhoon 5Kiitos ihmisistä, kiitos kaikesta hyvästä, hartaus päiväkerhoihin ja perhekerhoihin 7

PÄIVÄNAVAUKSIA JA HARTAUKSIAValkopaitainen poika 8Sirkushuveja pakolaisille 9Uusi päivä 11

TYÖSKENTELYMATERIAALIA ERILAISTEN RYHMIEN KANSSA Ihmisen arvo, keskustelukysymyksiä 13 Oma kuva, valokuvatyöskentely 14Dokumentti omasta elämästä, dokumentin suunnittelu 14Viimeinen asia josta luovun, peli luopumisesta 15Materiaalia tv-dokumenttien katseluun 16

KAIKENIKÄISILLE Mitä tiedät Jordaniasta 18Reseptejä Jordaniasta 19

yhteisvastuu.fi facebook.com/yhteisvastuu

YHTEISVASTUU.fI/SEURAKUNNILLE salasana: 2017

TAI KULLOINKIN MENEILLÄÄN OLEVAN VUOdEN VUOSILUKU


3

2017

Hiljaisuuspolulla voidaan kulkea lapsiryhmän kanssa 4 - 6 lapsen ryhmässä. Perhekerhossa aikuinen voi kulkea hiljaisuuspolun lapsen kanssa.

Tekstit on rakennettu niin, että ne voi kopioida suoraan jokaiselle ”pisteelle” sellaisenaan.

Hiljaisuuspolun voi myös toteuttaa useamman kerho-kerran aikana erillisinä työskentelyinä. Tällöin jokaisella kerralla toistuvat matkalle lähteminen (1) ja yhteen ko-koontuminen (5).

TARVIKKEET:• Led-kynttilöitä (jokaiselle ryhmälle oma)• Höyheniä (4 - 8 kpl, riippuen ryhmien koosta)• Kyniä ja paperia, piirustusalustoja• Muovailuvahaa ja muovailuvaha-alustoja• 2 varrellista käsipeiliä

1. MATKALLE LÄHTÖLähdetään yhdessä kulkemaan hiljaisuuspolkua. Otetaan mukaan hiljaisuuden kynttilä (kynttilä voi turvallisuus-syistä olla led-kynttilä) hiljaisuuden ja rauhan symboliksi. Keskustellaan kynttilän ääressä hiljaisuuden ja rauhoit-tumisen tärkeydestä. Yhdessä rauhoittuminen virittää matkalle.

2. SINÄ OLET AINUTLAATUINENOtetaan korista jokaiselle oma höyhen. Aluksi voidaan kokeilla, miten höyhen leijailee pudottamalla se kädes-tä maahan. Tämän jälkeen jokainen voi puhaltaa omaa höyhentä ilmaan ja yrittää saada sitä pysymään ilmassa. Otetaan vielä höyhenet käteen ja tutkitaan niitä: ovatko höyhenet samanlaisia? Miten höyhenet eroavat toisistaan? - Jokainen höyhen on erilainen.

Yhteisen keskustelun jälkeen aikuinen johdattaa lapset pohtimaan ihmisten erilaisuutta: ”Myös jokainen ihminen

on erilainen. Meistä jokainen on ainutlaatuinen.” Aikui-nen voi kysyä lapselta: ”Millä tavalla sinä olet ainutlaa-tuinen?” Keskustellaan tästä yhdessä.

Lapset asettuvat selinmakuulle tai istuvat ja sulkevat sil-mänsä (tilasta riippuen) kämmenet taivasta kohden kään-nettynä. Aikuinen sivelee höyhenellä mm. kämmeniä ja päälakea ja samalla kertoo lapselle asioita, joissa lapsi on hyvä ja millä tavoin hän on ainutlaatuinen.

3. MINÄ OSAANAsetutaan piiriin istumaan / seistään piirissä.Aikuinen lukee tarinan Selmasta:

SELMA JA SUPERSORMIEräänä päivänä Selma istui koulupöytänsä ääressä ja piirsi sarjakuvaa. Hän oli keksinyt oman sankarin, jonka nimi oli Supersormi. Supersormi osasi kaikenlaista: taikoa, hy-pätä korkealle, lentää, matkustaa ajassa ja olla monessa paikassa yhtä aikaa. Yhtäkkiä Selmaa alkoi itkettää ja hän rutisti piirroksensa kiukkuisena. ”Tästä tuli ihan tyhmä”, hän tiuskaisi. Selma halusi olla taitava ja vahva. Siksi Su-pesormikin oli hänelle tärkeä. Oli kurjaa, kun epäonnistui.

Myöhemmin illalla äiti löysi Selman rutatun piirustuk-sen ja katsoi sitä mietteliäänä. Joskus saa epäonnistua, hän mietti. Epäonnistuneellakin piirustuksella voi olla tehtävänsä. Se voi opettaa meitä hyväksymään itsemme silloinkin, kun koemme epäonnistuneemme. Jokainen on joskus väärässä, epävarma, heikko tai kömpelö. Aina ei tarvitse onnistua, osata ja olla oikeassa.

KESKUSTELLAAN YHdESSÄ TARINASTA:• Miksi Selma oli surullinen? • Missä olen onnistunut?• Miltä tuntuu, kun olen hyvä / onnistun jossain? • Milloin olen epäonnistunut?• Miltä minusta tuntuu, jos epäonnistun? • Voiko epäonnistumisesta oppia jotain?

MinÄ olen iHMeHiljaisuuspolku päivä- ja perhekerhoihin


4

2017

Piirretään vielä oma salainen supersankari, jolla on super-voimia (aikuinen voi auttaa lapsia piirtämään tai piirtää myös itse). Keskustellaan yhdessä siitä, mitä piirrettiin.

4. MINÄ OLEN IHME

AIKUINEN LUKEE:”Sinä olet luonut minut sisintäni myöten, äitini kohdussa olet minut punonut.Minä olen ihme, suuri ihme,ja kiitän sinua siitä.Ihmeellisiä ovat sinun tekosi,minä tiedän sen.” Ps. 139:13-14

Jumala on luonut meidät jokaisen. Jokainen meistä on ihmeellisesti ja taitavasti tehty.

Muovaillaan muovailuvahasta oma kuva (hahmo).

Omat kuvat voidaan jättää yhteiselle alustalle ja niihin voidaan palata vielä myöhemmin. Kun ollaan valmii-ta, keskustellaan yhdessä siitä, miten erilainen jokainen meistä on.

5. KOKOONNUTAAN YHTEENAsetutaan istumaan piiriin. Kun palataan matkalta, jokai-nen voi tuoda kynttilän sovittuun paikkaan esimerkiksi piirin keskelle. Ohjaaja laittaa molemmilta puoliltaan kak-si peiliä kiertämään sanoin: ”Jokainen meistä on kaunis. Mitä sinä näet, kun katsot peiliin?” Aikuinen voi katsoa lapsen kanssa peilistä yhdessä tai lapsi voi katsoa yksin. Kun peilit ovat kiertäneet, voidaan yhdessä keskustella, mitä näin peilistä.

MUSIIKKIA:• Lasten virsien laulu 107, Ihme• Lasten virsien laulu 108, Valonsäde

RUKOUS:

Rakas Jumala,Olet luonut meistä jokaisen.Kiitos sinulle!Jokainen meistä on erityinen ja arvokas.Kiitos, että saamme myös epäonnistua.Kiitos, että saamme rakastaa itseämme ja toisiamme!Aamen.

Teksti: Johanna Heikkinen


5

2017

laPsella on oikeusToiminnallinen kokonaisuus lapsen oikeuksista päivä- ja iltapäiväkerhojen käyttöön

LAPSELLA ON OIKEUS LEIKKIIN JA LEPOON

31. artikla: Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämään.

Aloitus: Aikuinen kertoo, mitä oikeutta käsitellään. Keskustellaan aiheesta yhdessä: mitä tämä lapsen oikeus voisi tarkoittaa?

Tehdään 3 - 4 lapsen ryhmiä. Levitetään piirin keskelle lattialle kuvia lapsista ympäri maailmaa erilaisissa tilan-teissa. Jokainen ryhmä voi valita yhden kuvan, joka kiin-nostaa. Jakaannutaan tutkimaan kuvia ryhmissä. Tehdään kuvasta lyhyt näytelmä ryhmissä: Mitä kuvassa tapahtuu? Aikuinen on apuna jokaisen ryhmän työskentelyssä, ja jos mahdollista jokaisessa ryhmässä on yksi aikuinen muka-na koko ajan.

Esitetään ryhmissä tehdyt näytelmät ja keskustellaan jo-kaisen näytelmän kohdalla kyseistä kuvasta.

LAPSELLA ON OIKEUS PERHEESEEN

9. artikla: Lapsella on lähtökohtaisesti oikeus elää van-hempiensa kanssa, jos hänellä on hyvä ja turvallista olla heidän kanssaan.

Aloitus: Aikuinen kertoo, mitä oikeutta käsitellään. Keskustellaan aiheesta yhdessä: Mitä tämä lapsen oikeus voisi tarkoittaa? Keskustellaan erilaisista perheistä. Mil-laisia perheitä ryhmässä olevilla lapsilla on? Tehdään puhuvia valokuvia erilaisista perheistä koko ryh-mällä. Ensimmäisen kuvan kohdalla aikuinen voi aloittaa kuvan tekemisen. Valokuva rakentuu sitä mukaan kun siihen tulee lisää osallistujia. Jokainen voi valita, kuka / mikä on kuvassa (henkilön lisäksi voi olla vaikka eläin, esine, luonnonilmiö). Tullessaan kuvaan osallistuja ker-too ääneen, kuka on ja mitä tekee. Esimerkiksi ”olen tyt-

Työskentelyn voi toteuttaa 1-2 erillisenä kerhokertana tai useamman kerhokerran aikana erillisenä osuutenaan.

Mikäli työskentelyt toteutetaan usean kerhokerran aika-na, on hyvä käydä jokaisen työskentelyn alussa uudelleen lyhyt keskustelu lapsen oikeuksista.

Kokonaisuudessa on hyödynnetty draamantyöskentelyä. Lapselle ominainen tapa oppia on itsensä ilmaisun kautta toiminnallisesti. Lapsi jäsentää maailmaansa leikin avul-la. Yhdessä toimiminen draamallisin keinoin hyödyntää lapselle luontaista tapaa oppia.

Työskentelyssä on erotettavissa seuraavat vaiheet: aloitus ja lämmittely, yhteinen työskentely draamamene-telmiä hyödyntäen, rauhoittuminen ja lopetus.

Jos työskentely toteutetaan usean kerhokerran aikana, on hyvä aloittaa jokainen kerta yhteisellä lämmittelyleikillä ja lopettaa yhdessä rauhoittumiseen.

TARVIKKEET:• Paikkamerkit / istuinalustat jokaiselle piiriin• Lehtileikkeitä esimerkiksi aikakausilehdistä, kuvia

erilaisista lapsista

Aloitetaan yhteisellä lämmittelyleikillä. Leikin on hyvä olla riittävän helppo, johon kaikki voivat osallistua.

Leikin jälkeen istutaan piiriin ja keskustellaan yhdessä: mitä tarkoittaa lapsen oikeus?

Aikuinen kertoo, että on olemassa paperi, jossa on kerrot-tu kaikkien lasten oikeudet kaikkialla maailmassa.

Lapsen oikeudet, joita käsitellään yhdessä:• Lapsella on oikeus leikkiin ja lepoon• Lapsella on oikeus perheeseen• Lapsella on oikeus olla oma itsensä


6

2017

tö, joka soittaa viulua”, jonka jälkeen hän asettuu kuvaan liikkumattomana soittamaan viulua. Valokuvia on hyvä tehdä useampia ja tärkeää on, että kaikkia rohkaistaan osallistumaan yhteiseen kuvaan. Järjestyksen vuoksi on hyvä, jos lapset pyytävät omaa vuoroaan esimerkiksi kät-tä nostamalla.

LAPSELLA ON OIKEUS OLLA OMA ITSENSÄ

2. artikla: Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ulkonäön, alkuperän, mielipiteiden tai muiden ominai-suuksien vuoksi.

Aloitus: Aikuinen kertoo, mitä oikeutta käsitellään. Keskustellaan aiheesta yhdessä: Mitä tämä lapsen oikeus voisi tarkoittaa?

Tehdään still-kuvia yhdessä: jokainen lapsi saa keksiä liik-keen / asennon itsestään ts. tehdä kuvan, joka on paikal-laan. Kuva voi olla esimerkiksi harrastus tai itselle mie-luinen tekeminen, tärkeä asia tai paikka.

Yksi asettuu kuvaan paikalleen ja muut yrittävät arvata, mistä kuva kertoo. Jokainen saa tehdä vuorollaan oman kuvan. Jos aikaa riittää, voidaan kuvia tehdä myös use-ampia.

Työskentelyn jälkeen rauhoitutaan yhdessä piiriin. Voi-daan myös käydä lyhyt keskustelu siitä, mikä oli mukavaa.

MUSIIKKIA:• Lasten virsien laulu 112, Kun Jumala sanallaan• Lasten virsien laulu 117, Vaikka olen pieni• Lasten virsien laulu 121, Kiitän kodista• Lasten virsien laulu 122, Kiitos perheestä

RUKOUS:Rakas Jumala,kiitos meille rakkaista ihmisistä.Kiitos, että saamme olla ystäviä toisillemme.Kiitos, että saamme olla erilaisia ja erityisiä.Siunaa meitä ja rakkaitamme.Aamen.



7

2017

kiitos iHMisistÄ, kiitos kaikesta HYVÄstÄ!Hartaus päiväkerhoihin ja perhekerhoihin

kiittää ja olla kiitollisia, auttaa meitä elämään elämäämme tyytyväisinä. Voimme kiittää Jumalaa kaikesta hyvästä elämässämme tänäänkin.

TEHTÄVÄ:

• Keskustelkaa yhdessä, mitä hyviä asioita elämässä on. Ketkä ovat sinulle tärkeitä ihmisiä? Mistä voit kiittää ja olla onnellinen?

• Keskustelun jälkeen jokainen voi maalata yhteiselle paperille jonkin asian, mistä on onnellinen tai esimerkiksi henkilön, joka on tärkeä.

LOPPURUKOUS:

Rakas taivaan Isä, kiitos ainutlaatuisista lahjoistasi, joita olet elämäämme antanut. Emme aina huomaa asioita, jotka ovat hyvin. Avaa sydämemme kiittämään ja iloitsemaan elämästämme. Olemme saaneet paljon hyvää ja kaunista. Auta, ettemme pitäisi mitään itsestäänselvyytenä. Kiitos Jumala, että kuulet rukouksemme ja siunaat ja varjelet meitä. Aamen.

MUSIIKKIA:• Lasten virsi 162, Kiitä Herraa aurinko• Lasten virsi 151, Syysylistys• Lasten virsi 106, Mä kiitän Herraa


TARVIKKEET:• Esimerkiksi pehmeitä tyynyjä lattialle piiriin

istumista varten • Iso paperi piirin keskelle, johon kaikki sopivat

piirtämään• Ryhmän taito- ja ikätaso huomioiden esimerkiksi

sormivärit / puuvärit piirtämistä / maalaamista varten

YSTÄVÄ

Aaro oli matkalla esikouluun äidin kanssa. Matkalla äiti kyseli Aarolta, mitä tämä odottaa esikoulupäivältä. Aaro ei oikein tiennyt, sillä häntä jännitti tuleva uintiretki ja ehkä hieman pelottikin. Entä, jos hän ei oppisikaan ui-maan? Entä, jos muut nauraisivat hänelle?

Matkalla esikouluun Aaro törmäsi Johannekseen. Johan-nes oli samassa esikouluryhmässä, mutta hän oli juuri muuttanut jostain kaukaa. Johannes moikkasi hyväntuuli-sena. Johannes oli aina niin iloinen. Mitenhän se on edes mahdollista olla aina iloinen, Aaro pohti itsekseen.

Kun viimein lähdettiin esikoulusta uimaan, Johannes tuli Aaron pariksi jonoon. Matkalla uimaan Johannes kysyi Aarolta, osasiko tämä uida. Aaro kertoi, ettei osannut ja että uimakoulu jännitti. Johannes hymyili: Elä huoli, en minäkään osaa uida. Enkä ole koskaan edes ollut vedessä. Uskon kuitenkin, että uimisen täytyy olla hauskaa. Ope-tellaan yhdessä, Johannes ehdotti. Enää Aaroa ei jännit-tänyt niin paljon, sillä hänellä oli nyt ystävä, jonka kanssa oppia ja jakaa uusia asioita.

Elämässä on paljon meille tärkeitä ihmisiä sekä kauniita ja ihania asioita, joista jokainen on Jumalan lahjaa meille. Ystävät ovat yksi tärkeimpiä lahjoja, joita voimme saada. Se, että osaamme nähdä ystävien merkityksen ja pien-tenkin asioiden kauneuden, on tärkeää. Se, että osaamme

8

2017

Virikeaineisto Päivänavauksia ja hartauksia

ValkoPaitainen PoikaPunainen multa pölisi jalkojeni alla. Aurinko paahtoi pilvettömältä taivaalta. Paitani selkämys tuntui kostealta, vaikka päivää varten varaamani reppu oli varsin kevyt. Siellä oli vain vesipullo, pussillinen pähkinöitä ja kuivattuja hedelmiä. Astuin oppaamme perässä pienen talon pihaan. Maa oli sielläkin kuivan, punaisen mullan peittämää. Askeleista nousevat pöllähdykset saivat minut yskimään. Ys-känpuuskasta toivuttuani nostin katseeni ja aloin tarkastella pihaa. Korkea aaltopeltinen aita kiersi pihaa parikymmentä metriä suuntaansa talon ympärillä. Pihan toisella laidalla kasvoi kolme appel-siinipuuta ja niiden juurella oli muutama muovituoli. Yhdellä tuoleista istui nuori mies. Ilmeisesti hän kuuli meidän saapuvan, koska hän nousi nopeasti ylös ja alkoi astella meitä kohti. Hänellä oli pitkät tummat housut. Hän oli paljain jaloin, mutta katseeni kiinnittyi hänen paitaansa. Se hohti puhtaan valkoisena punamultaista maisemaa vasten. Nuori mies astui meitä kohti ja ojensi kätensä. ”Abollah” hän esitteli itsensä.

Sain kuulla tarinan, jota tuskin koskaan unohdan. Abollah oli syntynyt sokeana. Sokean lapsen syn-nyttyä pojan isä oli hylännyt tämän ja pojan äidin ja ottanut itselleen uuden vaimon, joka ehkä syn-nyttäisi hänelle terveen lapsen. Äiti jäi yksin pienen sokean vauvansa kanssa ja teki kaikkensa pitääk-seen heidät molemmat hengissä. Pojan ollessa kymmenvuotias äidillä ei ollut enää muuta vaihtoehtoa kuin lähettää poika pois. Äiti työnsi pojan ulos ovesta ja sulki oven hänen selkänsä takana. Tietämättä minne voisi mennä poika lähti kulkemaan kohti rautatieasemaa. Asemalta lähtisi junia toisiin kau-punkeihin, ehkä joku auttaisi häntä löytämään johonkin suureen kaupunkiin vievään junaan ja ehkä hän voisi isossa kaupungissa kerjätä jonkun kadun kulmassa sen verran, että saisi päivittäin ostettua palan leipää ja vähän vettä. Kymmenvuotiaalla oli myös unelmia. Hän unelmoi saavansa puhtaat vaatteet ja pääsevänsä kouluun, mutta hän tiesi, ettei se ollut mahdollista.

Sokea mies kertoi kertomustaan minulle hymyssä suin. Valkoiset hampaat hohtivat syvän mustissa kasvoissa kilpaa valkoisen paidan kanssa. Hymy nuoren miehen kasvoilla syveni entisestään, kun hän kertoi saapuessaan junalla suureen kaupunkiin kohdanneensa enkelin. ”Enkelin?” ihmettelin. Abdollah nauroi. ”Äiti löysi minut”, hän sanoi. ”Äiti?” ihmettelin entistä enemmän. Abdollah kertoi, kuinka hän oli saapunut junalla kaupunkiin, jossa ei osannut kulkea minnekään. Ilta oli jo viilennyt ja pimeys laskeutumassa. Pimeys oli hänen silmissään päivin ja öin, mutta kaupungin pimeys ei ol-lut turvallista ja tuttua pimeyttä. Se pimeys saisi liikkeelle ihmisiä, jotka eivät kaikki haluaisi hänelle mitään hyvää. Olisi löydettävä jokin paikka, minne mennä suojaan aamuun saakka. Vatsassa kurni nälkä, ja jano sai kielen tarttumaan kitalakeen. Poika ei ollut syönyt eikä juonut mitään koko päivänä. Silloin pienen pojan maailmaan oli tunkeutunut lempeä ääni, joka kysyi hänen nimeään. ”Abdollah!” Abdollah oli vastannut. ”Missä sinun kotisi on?” ääni oli kysynyt. ”Ei minulla ole kotia”, Abdollah oli kuiskannut ja kyynel oli karannut ikuisesti sulkeutuneiden luomien lomasta. ”Minun kotini on sinunkin kotisi”, oli ääni luvannut.

Tuosta hetkestä oli jo vuosia. Nyt hän nukkui yönsä tuon lempeä-äänisen, entisen nunnan makuu-huoneen lattialla. Hän puki aamuisin päälleen puhtaan valkoisen paidan ja lähti kouluun. Koulu-päivän jälkeen hän pesi paidan, jotta se olisi puhdas seuraavanakin aamuna ja teki läksynsä. Hänellä oli uusi unelma. Hän halusi opiskella niin kovasti, että voisi jonain päivänä opiskella lakimieheksi ja tehdä töitä sen eteen, että sokeillakin olisi samat mahdollisuudet, kuin näkevillä. Että hänen kaltai-sillaankin olisi oikeus elää.

Teksti: Satu Reinikainen

9

2017


sirkusHuVeja PakolaisleirillÄ ”Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle. Matt. 25:40

Jukka Reinikainen, Kontiolahden seurakunnan kirkkoherra, vieraili helmikuussa Lähi-Idässä Jordaniassa, Länsiran-nalla ja Israelissa Kirkon Ulkomaanavun opintomatkalaisena. Yksi opintokohteista oli Jordanian ja Syyrian rajavyö-hykkeellä oleva Za´atarin pakolaisleiri. Za´atarin pakolaisleirillä elää noin 80 000 Syyriasta paennutta perhettä - lapsia, nuoria, äitejä, isiä ja vanhuksia. Tämä YK:n alaisuudessa toimiva pakolaisleiri on hyvin organisoitunut yhteiskunta, jossa sadat avustusjärjestöt kaikkialta maailmasta vastaavat leirin johdon alaisuudessa ihmisten perustarpeista - ruu-asta, lämmöstä, saniteettiolosuhteista ja pakolaisten teltta- ja parakkimajoituksesta.

Jukka Reinikaista mietitytti oma asennoitumisensa juuri ennen pakolaisleiriin menoa: ”Kuinka voisin kohdata ihmis-ten hädän kasvoista kasvoihin? Maailmapoliittiset seuraukset olisivat hetken päästä silmieni edessä pakolaisleirillä elävien ihmisten arkisena elämänä. Etukäteen saatu tieto Kirkon Ulkomaanavun tekemästä työstä lasten ja nuorten parissa leirillä oli nostanut ristiriitaisia ajatuksia. Kirkon Ulkomaanapu järjestää ja organisoi pakolaisleirillä jalka-pallovalmennusta ja sirkuskouluja? Ihmisethän kamppailevat pakolaisina nälän, lämmön ja peruselämäntarpeiden kanssa. Miksi tarjota heille sirkushuveja ja jalkapallotreenejä?”

”Kun saavuimme pakolaisleirille, meille esiteltiin leirin ylpeys, tekonurmella varustettu jalkapallokenttä. Vihreä nur-mi loisti kuin paratiisin puutarha keskellä kaikkea ankeutta.”

”Syyrialaiset pojat antoivat meille näytös-ottelun. He olivat leirin mestarijoukkue. Jalkapallopelin jälkeen saimme kutsun suureen parakkiin. Kun lähestyimme pa-rakkia, kuului sieltä rytmikästä musiikkia ja innokasta taputusta. Meille opintomat-kalaisille oli valmistettu puolen tunnin vauhdikas sirkusesitys. Kymmenet tytöt esittivät taidokkaita sirkustemppuja ja lii-kuntaesityksiä. Kaksi klovnia esitti hupai-sia ja taitavia temppujaan. Meidän lisäksi yleisönä olleet noin sata tyttöä elivät joka solullaan sirkuksen maailmassa.”

”Siinä hetkessä ymmärsin, mitä on toivon tuominen toivottomuuteen. Miten tärkeää onkaan antaa lapsille ja nuoril-le edes hetkeksi aika ja paikka olla vapaana elämän toivottomuudesta ja hädästä. Miten tärkeää on vahvistaa lapsen ja nuoren elämäntaitoja liikunnan ja esiintymistaitojen avulla. Miten paljon nämä lapset nauttivatkaan tuottaessaan pakolaisleirin ankeuden keskelle iloa, naurua ja toivoa - ei vain itselleen, vaan kaikille muillekin. Tätä nämä lapset ja nuoret nimenomaan tarvitsevat! Toivoa ja itseluottamusta selviytyäkseen kansansa tragediasta. Sirkushuvit eivät ole näille lapsille ja nuorille viihdykettä, vaan yksi keino selviytyä elämässä eteenpäin.”

10

2017


MISSÄ ON VELJENI?

Missä on veljeni, mietin ja kuljen, missä on siskoni, tiedänkö sen? Silmäni avaan ja silmäni suljen, voinko nähdä vaikka tahtoisi en?

Näenkö, veli, kun syötävää kaipaat, näenkö sisko, kun vettä et saa?Päivittäin peltoa vaivalla raivaat, usein uuvuttaa tuo kivinen maa. Tahdonko hiljaiset äänenne kuulla, vai onko helpompaa vaientaa ne? Jos aikoo tietää, ei saa enää luulla. Ylpeys, on aika nujertaa se.

Maailma täynnä on lahjoja Herran, ei ole omaamme pelto, ei maa. Yhdessä meillä on aina sen verran, että riittävästi jokainen saa. Veljeni, siskoni, käykää nyt pöytään, Luojamme hyvyyttä jaamme me näin. Toisemme saamme uudestaan löytää, risti näyttää suunnan yhteyteen päin.

Timo-Matti Haapiainen, Nuoren seurakunnan veisukirja 2015, no. 25

Teksti ja kuvat: Jukka Reinikainen

11

2017


uusi PÄiVÄAleppo on Syyrian suurin kaupunki. Se on ehkä maailman vanhin yhtäjaksoisesti asuttu kaupun-ki. Siellä on käyty sotaa jo lähes kuusi vuotta. Rauhan aikana Aleppossa asui noin 2,5 miljoonaa ihmistä. Syys-lokakuussa 2016 pommitukset siviilikohteisiin ja sairaaloihin kylvivät tuhoa. Seu-raava on kuvaus lokakuun ensimmäiseltä päivältä.

Mies kaivaa käsin sortuneen talon rauniota. Kolo on niin pieni, että hän yksin mahtuu suurenta-maan sitä. Hän tekee lepäämättä ja herkeämättä hikimärkänä työtä, jota hän on tehnyt jo yli viisi vuotta, etsinyt ihmisiä sortuneiden talojen alta.

Mies ei pidä taukoa. Miten hän jaksaa päivästä toiseen? Hän ei luovuta, koska tänään hän on saa-nut yhteyden vauvaan. Hän ei voi luovuttaa.

Noin puolentoista tunnin yhtäjaksoisen ponnistelun jälkeen hän nostaa kolosta syliinsä tyttö-vauvan, puhaltaa hellästi pölyn vauvan kasvoilta. Tyttö päästää pienen äänen ja raottaa silmänsä. Mies purskahtaa itkuun ”Jaa Allaah, jaa Allaah.” Hyvä Jumala, Hyvä Jumala, kiitos hyvä Jumala! Mies tietää pelastaneensa elämän ja itkee sitä.

Alep

pon

kuva

t: Un

icef

12

2017


Meillä on mahdollisuus osallistua tuon pelastetun tytön tulevaisuuden turvaamiseen. Emme tosin tiedä, onko hänellä isä ja äiti elossa. Emme tiedä, elääkö hän vielä. Mutta sadat rauniosta pelastetut lapset elävät. He tarvitsevat ruokaa, vettä, lääkkeitä, vaatteita, suojaa, hoitajia, opet-tajia ja mahdollisuuden päästä kouluun. Yhteisvastuukeräyksen 2017 ulkomaan pääkohde on Syyrian sodan uhrit. Tavoitteena on viedä apu ja koulutus sinne, missä ihmiset ovat.

Tapio Saraneva, Kirkon Ulkomaanavun edesmennyt johtaja, muistutti, että on turha kilpailla siitä, millainen kurjuus ja kipu on kovinta ja katkerinta. Janoon kuolee, niin myös kylmään, pilkka voi saattaa epätoivoon, maanjäristys tai miina voi viedä jalan, silmät ja tulevaisuuden unelmat.

Tapio painotti kuitenkin, että henkinen ja hengellinen köyhyys ja kurjuus ovat muiden köy-hyyksien isä ja äiti. Tällä hän tarkoitti, että kun etsimme hengellisessä köyhyydessämme elä-määmme tarkoitusta oman etumme tavoittelusta, kun haemme turvaa ja turvallisuutta muiden turvattomuudesta välittämättä, myös oma elämämme kuihtuu ja kuolee, ja niin myös kuihtuu ja kuolee monen muun ihmisen elämä.

Vuonna 1963 Paavi Johannes XXIII lähetti kiertokirjeen kansainvälisestä rauhasta: PACEM IN TERRIS – RAUHA MAAN PÄÄLLÄ. Silloin Toinen maailmansota oli vielä lähellä. Tämä kiertokirje jäi vanhan paavin viimeiseksi.

Tuolloin monet ihmettelivät sitä, että hän ei kirjoittanut juuri mitään sodasta ja rauhasta. Sen sijaan kirje käsittelee oikeudenmukaisuutta, jokaisen ihmisen ja ihmisarvon kunnioittamista koko maailmassa. Kääntymykseen kohti rauhaa, hän kirjoittaa, sisältyy kääntymys oikeudenmukai-suuteen, köyhyyteen ja koko Jeesuksen vuorisaarnan totuuden ja rakkauden ehdottomuuteen.

Tämä on tärkeä päivä. Tämä on pelastuksen päivä. Tämä on kääntymyksen päivä. Tänä päivänä voi elämäämme astua ilo. Saamme seurata Jeesusta arkipäivän matkan. Tiedämme, että tämä päivä avautuu kurjana ja karmeana monelle ihmiselle, kuten avautui eilinen ja aikoinaan niille

ihmisille, jotka olivat köyhiä, sairaita, joiden mieli oli murtunut ja joiden luokse Jeesus meni.

Tänään on tärkeä päivä. Kristuksen evankeliumin siemen voi puhjeta kukkaan. Tänään Jumalan Pyhä Henki voi koskettaa syvälle sydämeen ja elämämme voi kantaa rakkauden hedelmää.

TÄMÄ ON TÄRKEÄ PÄIVÄ. SIKSI RUKOUKSEMME ON VIRSI 487.

Jeesus sinuun turvaten kanssa toisten lapsienastun aamun heräävään, ryhdyn työtä tekemään.Heikot ovat voimani, ole, Jeesus, apuni.Anna kunniaksesi käyttää tämä päiväni.

Teksti: Veli-Pekka Järvinen

13

2017

Virikeaineisto Työskentelymateriaalia erilaisten ryhmien kanssa

iHMisen arVoIhmiskaupan muodot ovat moninaisia. Keinoina jolla uhria hallitaan voivat olla uhkailu, väkivalta, pakottaminen tai sieppaaminen. Yhtä lailla huijaaminen, valta-aseman väärinkäyttö, heikkouksien hyväksikäyttö tai lahjonta ovat asioita, joilla ihmisiä alistetaan ja heidän arvonsa mitätöidään.

Jumala on luonut jokaisen ihmisen omaksi kuvakseen. Jokainen ihminen on äärettömän arvokas ja kunnioittamisen arvoinen. Ihmiskaupassa on kyse monenlaisista asioista. Yksi näkökulma on ihmisen arvon näkökulma. Voiko ihmisen myydä? Onko ihminen kaupan? Voiko ihmisen ostaa?

Aiheesta voi keskustella ryhmän kanssa eri tavoin. Keskustelua voi avata tai sen voi aloittaa piirtämällä lattialle ihmisen arvoa kuvaavan janan. Toisessa päätepisteessä on ihmisen biologisen massan arvo. Toisessa päässä janaa ihmisen arvo on mittaamattoman arvokas. Jokainen asettuu sille kohdalle janaa minkä arvoiseksi ajattelee ihmisen. Kun kaikki ovat löytäneet janalta paikkansa, voi keskustelua käydä janalla lähimmän vierustoverin kanssa. Lopuksi voidaan käydä vielä yhteinen keskustelu valinnoista.

KESKUSTELUKYSYMYKSIÄ PAREITTAIN/RYHMÄSSÄ:

• Miltä tuntui asettua siihen kohtaan janaa, jossa olit?• Miltä tuntui arvottaa ihmisen hinta?• Mitkä asiat voisivat laskea ihmisen rahallista arvoa, onko sellaisia asioita?• Millaiseksi sinä ajattelet oman arvosi?• Miten itsellesi antamasi arvo näkyy elämässäsi ja suhteessa muihin ihmisiin?

14

2017


oMa kuVa

Kristinuskossa ajattelemme, että ihminen on Jumalan kuva, mutta millainen kuva sinulla on itses-täsi? Mitä ajattelet, millainen sinä olet? Miltä sinä näytät? Miten sinä arvostat itseäsi ja miten se näkyy sinusta ulospäin?

Tarvitset kameran tai kännykkäkameran. • Jokainen ottaa itsestään 10 kuvaa, jotka kuvaavat omaa itseä. • Kuvaushetken jälkeen jokainen valitsee yhden kuvan, joka on omasta mielestä paras. Kuva,

jossa oma minä tulee parhaiten esiin. Jokainen esittelee valitsemansa kuvan ryhmässä muille.

KESKUSTELUKYSYMYKSIÄ PARIN/RYHMÄN KANSSA:

1. Miltä tuntui ottaa itsestä kuvia?2. Miltä tuntui näyttää kuva toiselle?3. Millaisia asioita itsestä kuvan ottaminen herättää?4. Millaisista asioista on hyvä tai helppo puhua oman kuvan äärellä?5. Mistä on vaikea puhua?

DokuMentti oMasta elÄMÄstÄYhteisvastuukeräyksen 2017 tv-dokumenteissa kerrotaan tarinoita syyrialaisista nuorista ja heidän elämästään. Dokumentit ovat samalla kuvia näistä nuorista. Millaisen dokumentin sinä tekisit itses-täsi tänä päivänä. Millaisia asioita sinun elämääsi liittyy juuri nyt?Mitä haluaisitte näyttää tai kertoa elämästäsi, mikä on olennaista ja merkittävää?

Jakaantukaa pieniin ryhmiin. Miettikää ja millaisen 3 minuutin dokumentin tekisitte omasta tämän-hetkisestä elämästänne. Voitte kuvata dokumentin kännykkäkameralla tai kirjoittaa kuvakäsikirjoi-tuksen paperille, johon kokoatte niitä asioita, joita te haluaisitte kertoa toisille ihmisille elämästänne.

KESKUSTELUKYSYMYKSIÄ PARIN/RYHMÄN KANSSA:

• Millaista on miettiä omasta elämästä tehtävää dokumenttia?• Millaisista asioista sinä haluaisit kertoa tai näyttää muille?• Millaisia kuvia ja dokumentteja media tarjoaa ihmisten elämästä?• Poikkeavatko Yhteisvastuukeräyksen dokumentit jollakin tavoin medioiden tarjoamista tosi-

tv-ohjelmista? Jos poikkeavat, millä tavoin?• Millaisista asioista et haluaisi näyttää sinusta tehtävässä dokumentissa? Miksi?

15

2017


ViiMeinen asia, josta luoVunSotaa pakenevat ihmiset joutuvat jättämään kaiken omaisuutensa ja tavaransa kotiin. Voi olla, että pommitukset tai ohjukset ovat tuhonneet kodin ja jäljellä on vain sortuneet kodin rauniot. Ei ole mitään mukaan otettavaa, kun sotaa paetaan.

PELI LUOPUMISESTA

Jakaantukaa pieniin ryhmiin.

Kirjoittakaa kahdeksalle paperilapulle itsellenne juuri nyt tärkeitä asioita. Yksi asia yhdelle lapulle; esimerkiksi ystävät, koulu, kännykkä. Kun jokainen on saanut kahdeksan asiaa mietittyä ja kirjoi-tettua, alkaa peli:

Ryhmä asettuu istumaan siten, että keskelle jää tilaa. Jokainen luovuttaa vuorollaan yhden paperin / asian pois. Valitaan ja sovitaan ensin yhteinen käytäntö: paperin voi asettaa keskelle niin että ku-kaan ei näe, mitä siinä lukee, tai niin että kaikki näkevät tekstit. Kierrokset etenevät. Kun kaikki ovat vuorollaan luovuttaneet seitsemän paperia, jäljelle jää vain yksi viimeinen.

Viimeisellä kierroksella jokainen vuorollaan näyttää jäljelle jääneen kortin / paperin ja kertoo, miksi juuri tämä asia jäi viimeiseksi.

KESKUSTELUKYSYMYKSIÄ RYHMÄN KANSSA:

• Miltä tuntui valita kahdeksan tärkeää asiaa itselle?• Millä perusteella valitsit asiat?• Olivatko valinnat helppoja?• Miltä tuntui luopua yhdestä asiasta kerrallaan?• Miten vaikea oli valita viimeinen asia?• Miksi juuri tästä viimeisestä aiheesta olisi kaikkein vaikeinta luopua?• Millaisia ajatuksia ajatus omasta pakolaisuudesta herätti?

Teksti: Mervi Ritokoski

16

2017


Materiaalia tV-DokuMenttien katseluunVuoden 2017 Yhteisvastuukeräyksen ulkomaiseen kohteeseen liittyy kaksi TV-dokumenttielokuvaa: Mohammad 14 ja Fatima 20. Voit katsoa molemmat tai työskennellä vain toisen elokuvan jälkeen.

YLEISVAIKUTELMA • Millaisia ajatuksia dokumentti herätti? • Mihin erityisesti kiinnitit huomiota?• Mikä oli päällimmäinen tunne?• Mitä jäit kaipaamaan dokumentissa?• Mikä kuva kosketti sinua eniten?• Mistä asioista olisit vielä halunnut tietää lisää?• Millä tavoin maa, luonto ja kulttuuri eroavat suomalaisesta?

dOKUMENTTIELOKUVA• Miksi juuri nämä kohdat oli valittu tähän dokumenttiin?• Millaisen kuvan elokuvat antavat sodasta?• Mitä asioita sinä jäisit eniten kaipaan kodistasi tai elämästäsi, jos joutuisit nyt lähtemään sotaa pakoon?• Millaisen jäljen ajattelet näille nuorille jäävän sodasta?• Mitä ottaisit mukaan, jos joutuisit lähtemään nyt sotaa pakoon?• Mitä jäisit kaipaamaan eniten omasta nykyisestä elämästäsi, jos joutuisit jättämään kaiken?• Millaisia sinulla itselläsi olevia asioita dokumentissa näkyvien nuorten elämästä puuttuu?

MOHAMMAd • Millaisia unelmia Mohammadilla on?• Mikä merkitys on koulutuksella ihmisille?• Mohammad sanoi, että hän haluaisi kertoa totuuden, joka koskettaisi. Millainen totuus koskettaisi sinua?• Mitä dokumentissa tai elämässä pitäisi tapahtua että asiat koskettaisivat? • Millainen tarina sinua koskettaa - mistä hyvä tarina koostuu?• Millainen dokumentin pitäisi olla, jotta se saa katsojan toimimaan?

Mohammadilla ei ole mahdollisuutta käydä koulua, mutta hän opiskelee englantia.

Millaisia mahdollisuuksia ajattelet englannin opiskelun antavan Mohammadille?

Mohammadilla oli unelmia. • Mitä unelmat merkitsevät ihmisille?• Mitä toivo merkitsee?• Miten me voimme auttaa?

17

2017


fATIMA

Fatima kertoi tv-dokumentissa bussimatkasta ja pelostaan.• Miltä pelko tuntuu?• Mitä sinä olet pelännyt eniten? • Miten pelkoa voi käsitellä?

Fatima on asunut neljä vuotta pakolaisleirissä. Jos ajattelet omaa viimeistä neljää vuottasi, millaisia asioita sinulle on tapahtunut.

• Mitkä niistä eivät olisi olleet mahdollisia pakolaisleirissä?• Millaisia asioita sinä kaipaisit omasta elämästäsi, jos joutuisit

asumaan vastaavassa leirissä?

HARRASTUKSET

Pakolaisleirissä mahdollisuudet viettää aikaa tai harrastaa ovat erittäin rajalliset. Harrastuksilla on monenlaisia merkityksiä ihmisille. Hyvä harrastus antaa mahdollisuuden kehittää itseä, auttaa unohtamaan työn, elämän tai opiskelun, antaa uusia ystäviä. Mieluinen harrastus tuo iloa elämään.

Keksikää yhdessä asioita tai tapo-ja viettää aikaa, jotka eivät maksa juuri mitään.

• Millaisilla asioilla voisi pakolaisleirissä viihdyttää itseään?

• Millaiset asiat toisivat toivoa?

• Millainen toiminta tai tekeminen kiinnostaisi sinua, jos olisit pakolaisleirissä?

Fatimalle sirkus tuo iloa, se on kuin toivon ikkuna. Mikä sinulle on toivon ikkuna sinun elämäs-säsi?


Kuvat: Ville Asikainen

18

2017


MitÄ tieDÄt jorDaniasta MAA JA KANSA

Jordania sijaitsee Lähi-idässä Kuolleenmeren rannalla. Sen rajanaapureita ovat Irak, Saudi-Arabia, Israel, Palestiinan Länsiranta ja Syyria.

Jordanian väkiluku on noin 7,6 miljoonaa. Viimeisten vuosien aikana maa on ottanut kaikista maailman maista kol-manneksi eniten Syyrian pakolaisia, yhteensä yli 650 000. Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin sekä Syyrian ja Irakin sotien johdosta maassa on arvioiden mukaan eniten pakolaisia maailmassa, yhteensä 2,7 miljoonaa. Pinta-alaltaan Jordania on ¼ Suomen pinta-alasta.

Maa tunnetaan Lähi-idän mittakaavassa poikkeuksellisen liberaalina. Valtionpäämiehenä on kuningas Abdullah II, joka on hallinnut maata vuodesta 1999. Kansainvälisissä foorumeissa hän edustaa maltillista islamintulkintaa muun muassa tuomitsemalla väkivaltaan yllyttäviä ääri-islamistisia suuntauksia.

Jordania on luonnonvaroiltaan köyhä, se on riippuvainen energian ja veden tuonnista naapurimaista. Jordanian puhutuin kieli on arabia ja sen eri murteet. Yli 90 % jordanialaisista on muslimeja ja noin 6 % kristittyjä.

ZA’ATARIN PAKOLAISLEIRI

Za’atarin pakolaisleiri sijaitsee lähellä Syyrian rajaa keskellä aavikkoa. Leirillä asuu yli 80 000 ihmistä reilun viiden neliökilometrin alueella. Tämä valtava leiri avattiin syyrialaisille kesällä 2012. Kaikista Jordanian pakolaisista yli mil-joona on syyrialaisia ja enemmän kuin puolet sotaa paenneista on alle 18-vuotiaita. Jordaniassa pakolaisia asuu sekä leireillä että paikallisissa yhteisöissä.

Elinolosuhteet Za’atarissa ovat karut. Kesäisin paahtava kuumuus korventaa työmaaparakkeja ja talvisin ongelmana on kylmyys ja sateen liejuksi möyhentämä maaperä. Jordania on tehnyt useita asioita helpottaakseen syyrialaisten pakolaisten selviytymistä arjesta. Muun muassa opetusministeriö on palkannut uusia opettajia alueelle.Pakolaiseksi rekisteröityminen ja kouluun pääseminen vaatii kouluikäisiltä lapsilta henkilötodistusta. Monella sitä ei ole, ja jo sen takia tuhannet lapset jäävät koulutuksen ulottumattomiin. Vaikka itse koulunkäynti on useinkin il-maista, moni perhe ei pysty kattamaan siihen liittyviä sivukuluja. Noin 90 prosenttia syyrialaisista pakolaisista elää köyhyysrajan alapuolella.

Kaupungeissa, eli niin sanotuissa isäntäyhteisöissä, noin 60 prosenttia perheistä on riippu-vaisia töissä käyvistä lapsista. Silloin lasten koulunkäynti ei ole mahdollista.

Kansainvälisen työjärjestön ILO:n mukaan nuorisotyöttömyys Lähi-idän alueella on 28 %, yksi maailman korkeimmista. Pakolaisnuorille jatkokoulutusmahdollisuudet ovat lähes olemattomat. 12−17-vuotiaista pojista enää 47 % ja tytöistä 54 % käy koulua.


Kuvat: KUA ja Ville Asikainen

19

2017

VirikeaineistoKaikenikäisille

resePtejÄ jorDaniastaHUMMUS (ALKUPALAKSI NOIN KUUdELLE)Hummus on kikherneistä valmistettu tahna, joka sopii hyvin leivän päälle, alkupalaksi, dipattavaksi tai pääruoan lisukkeeksi.

• 800 g itse keitettyjä tai 2 säilykepurkkia (noin 400 g / kpl) kikherneitä• Noin 4 ruokalusikkaa Tahini-tahnaa• 2 valkosipulinkynttä pieneksi pilkottuna• 6 ruokalusikkaa oliiviöljyä• 4 ruokalusikkaa sitruunamehua• suolaa• vettä tai kikherneiden säilytyslientä säilykepurkista• Koristeluun muutama kypsä kikherne, oliiviöljyä, paprikajauhetta ja korianterin tai persiljan lehtiä.

- Liota ja keitä kikherneet. (Huom! liotusaika noin 8 tuntia, keittoaika 1 tunti.) Jos käytät purkkiherneitä, huuhdo ne hyvin kylmällä vedellä. - Laita herneet, pilkottu valkosipuli, Tahini ja sitruunamehu tehosekoittimeen ja hienonna tasaiseksi tahnaksi. Jos seos on kovin paksua, voit lisätä sekaan hiukan vettä tai kikherneiden säilytyslientä purkista. - Lisää sekaan oliiviöljy hitaasti kaataen ja sekoita tasaiseksi. Lisää suolaa tarvittaessa.- Kaada seos tarjoiluastiaan ja koristele halutessasi paprikajauheella, muutamalla kypsällä, kokonaisella kikherneel-lä, lorauksella oliiviöljyä sekä korianterin tai persiljan lehdillä. - Voit käyttää hummuksen valmistukseen myös sauvasekoitinta.

Mukaeltu Jamie Oliverin reseptistä: http://www.jamieoliver.com/news-and-features/features/best-basic-houmous-recipe/.

20

2017


BABA GANOUSH (ALKUPALAKSI NOIN NELJÄLLE) Baba Ganoush, munakoisotahna, maistuu hummuksen tapaan leivän päällä, alkupalana ja pääruoan lisukkeena.

• 2 munakoisoa• 2 valkosipulinkynttä• 2 rkl sitruunamehua• 2 rkl Tahini-tahnaa• 2 rkl oliiviöljyä• ½ tl suolaa• 3 rkl hienonnettua lehtipersiljaa (myös tavallinen persilja käy)• Koristeluun oliiviöljyä ja granaattiomenan siemeniä.

1. Kuumenna uuni 225 asteeseen. Huuhtele munakoisot ja laita ne leivinpaperin päälle uunipellille paistumaan. Pidä uunissa noin 45 minuuttia tai siihen asti, kunnes munakoison pinta on rutussa ja hedelmäliha aivan pehmeää. Käännä munakoisot paistoajan puolessa välissä. 2. Anna kypsien munakoisojen jäähtyä hetki.3. Kaavi munakoisojen sisus lusikalla siivilään ja anna valua kymmenisen minuuttia.4. Laita munakoisot kulhoon ja lisää joukkoon hienoksi pilkottu valkosipuli, sitruunamehu ja Tahini. Soseuta seos sauvasekoittimella ja lisää samalla joukkoon oliiviöljy. Seokseen saa jäädä pieniä paloja. Mausta suolalla ja persiljalla. 5. Anna maustua jääkaapissa hetken ajan.6. Kaada seos tarjoiluastiaan ja koristele halutessasi oliiviöljyllä ja granaattiomenan siemenillä.

Mukaeltu HS Ruoka -reseptistä: http://www.hs.fi/ruoka/reseptit/a1305927655425

21

2017


TABBOULEH (ALKUPALAKSI NOIN NELJÄLLE)

Libanonilainen persiljasalaatti Tabbouleh sopii alkupalaksi sekä pääruoan lisukkeeksi.

• 2 dl keitettyä bulguria• 4 dl tuoretta lehtipersiljaa (myös tavallinen persilja käy)• 1 dl tuoretta minttua• 2 tomaattia• 1 sipuli• 2 rkl sitruunamehua• 1 valkosipulinkynsi• 4 rkl oliiviöljyä• suolaa• pippuria

1. Keitä bulgur ja anna sen jäähtyä. 2. Huuhtele persilja ja minttu ja leikkaa ne veitsellä hienoksi. Käytä vain lehdet. 3. Pilko tomaatti ja sipuli mahdollisimman pieniksi paloiksi.4. Lisää bulgur joukkoon.5. Sekoita sitruunamehu, pieneksi pilkottu valkosipuli ja oliiviöljy kastikkeeksi. Lisää suolaa ja pippuria maun mukaan ja kaada seos salaattiin. Sekoita hyvin.

Huom! Voit pilkkoa Tabboulehin ainekset valmiiksi jääkaappiin eri astioihin jo aiemmin, mutta sekoita ainekset kes-kenään vasta hetki ennen tarjoilua, ettei salaatista tule vetistä.

22

2017


BROILERIA, RIISIÄ JA KASVIKSIA SYYRIALAISITTAIN (PÄÄRUOAKSI NOIN KUUdELLE)

• 4 dl riisiä• 6 kpl valmiiksi marinoituja broilerin koipi-reisiä tai rintapaloja• kasvisliemikuutio• tuoretta kurkkua• tuoretta paprikaa (erivärisiä)• tuore lime• suolapähkinöitä

1. Ota kana huoneenlämpöön noin 30 minuuttia ennen paistamista.2. Kuumenna uuni 200 asteeseen. Laita kananpalat uunivuokaan ja paista noin tunnin ajan. 3. Keitä riisi kasvisliemessä. Halutessasi voit lisätä keitinliemeen myös muita mausteita oman makusi mukaan.4. Viipaloi kurkku, paprikat ja lime.5. Kaada lämmin riisi suurelle laakealle tarjoiluvadille. Asettele päälle paistetut kanat sekä kurkku-, paprika- ja limeviipaleet.6. Koristele suolapähkinöillä.

Perinteisesti tämä ruoka nautitaan yhdessä yhteiseltä suurelta tarjoiluvadilta.

Jos et ole kiireinen, herkullisimman lopputuloksen saat keittämällä broilerin/kanan palat mausteliemessä ja käyttä-mällä keitinliemen tämän jälkeen riisin keittämiseen.

Teksti ja kuvat: Salla Peltonen

virikeaineisto seurakunnille - yhteisvastuu...4. minÄ olen ihme aikuinen lukee: ”sinä olet...

Documents