Virvoitusjuomavero – 7 pointtia

1. Virvoitusjuomia kulutetaan Suomessa 53 litraa asukasta kohden. Se on alle puolet Saksan kulutuksesta ja merkittävästi vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa. Kivennäisvesien kulutus on Suomessa EU-maiden matalin.

2. Oluen jälkeen virvoitusjuomat ovat tärkein tuoteryhmä kotimaiselle panimoteollisuudelle. Vuonna 2016 virvoitusjuomienmyynti väheni 0,6 %. Virvoitusjuomaveroa kannetaan seitsemässä EU-maassa. Suomen verotaso on moninkertainen muihin nähden.

3. Virvoitusjuomien rajakauppaa ei mitata. Ei edes puhelinhaastattelulla, kuten alkoholijuomia. Alan yleinen käsitys kuitenkin on, että myös virvoitusjuomissa rajakauppa on kasvanut viime vuosina. Tämä käy ilmi myös vuosittaisesta kuluttajatutkimuksesta (Taloustutkimus), jonka mukaan virvoitusjuomia matkustajatuontina tuovien määrä on kasvanut. Tutkimuksen mukaan peräti kolmannes kaikista matkustajista hankkii rajakaupasta virvoitusjuomia.

4. Kivennäisvesien osalta Suomi on ainoa maa – ilmeisesti koko maailmassa – joka verottaa pullotettua vettä. Virvoitusjuomaveron lisäksi on vielä juomapakkausvero 51 cent/litra. Juomapakkausverosta vapautuu liittymällä palautusjärjestelmään.

5. Kivennäisvesien verotuotto yhteiskunnalle on noin 11 milj €. Virvoitusjuomat tuovat noin 90 milj € ja loput noin 46 milj € koostuu mehuista, valmiskahveista, smoothieista jne.

6. Elintarviketeollisuusliitto on arvioinut elinkeinolle valmisteverosta aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Arvion mukaan kotimaisen valmistuksen hallinnollinen työmäärä voi olla jopa kymmenkertainen maahantuontiin verrattuna.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto

• Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden edunvalvontajärjestö • Aktiivinen keskustelija alkoholi- ja elinkeinopolitiikassa• Tavoitteena vastuullinen juomakulttuuri ja elinvoimainen

elinkeino

Kotimaanmyynti 2016

Juoma 2016milj. l

2015 milj. l

Muutos milj. l.

Muutos%

Olut 382,9 384,7 -1,8 -0,5

Siideri 29,1 29,0 0,1 0,5Long drink 35,6 35,5 0,1 0,2Virvoitusjuomat 234,8 236,7 -1,9 -0,8Kivennäisvedet 73,6 68,0 5,6 8,2

Myynti yhteensä 756,0 753,9 2,1 0,3

Lähde: Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritykset. Tilasto ei sisällä liiton ulkopuolisten toimijoiden myyntilukuja, eikä panimotuotteiden tilastoimatonta yksityistuontia. Tilasto sisältää vuoden 2011 alusta lähtien kaikki Panimoliiton jäsenyritysten tuotemerkit ja mahdolliset kaupalle tehdyt merkit.

Yksityistuonti 2016 (milj. l.): Olut 36,0, siideri 8,7, long drink 14,9, miedot viinit 12,2, välituotteet 2,0, väkevät alkoholijuomat 7,9. Yhteensä 81,5.

xx.xx.2017 Työnumero, projektin nimi4

Kaikki vastaajat 2017, n=1403

Kaikki vastaajat 2015*, n=1162

Nainen

IKÄRYHMÄ:

25-34 v.

45-54 v.

66-70 v.

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

30

32

17

13

30

30

43

33

41

28

18

17

69

68

82

86

70

69

55

66

59

72

81

82

1

0

1

0

1

1

2

1

0

1

1

Kyllä Ei Ei osaa sanoa

%

13. Onko tuonut virvoitusjuomia matkatuliaisina ulkomailta, esim. Virosta 2014-2017n=kaikki vastaajat

*2015 kysytty: Oletko tuonut muita virvoitusjuomia kuin energiajuomia matkatuliaisina ulkomailta, esim. Virosta? *2014 kysytty: Oletko tuonut virvoitusjuomia matkatuliaisina itsellesi tai muille ulkomailta, esim. Virosta?

SloveniaPortugali

LiettuaKreikka

ViroItalia

LatviaRanskaSuomi

RomaniaPuola

UnkariRuotsi

AlankomaatSlovakia

IrlantiEspanjaItävalta

UKBulgaria

TsekkiBelgia

TanskaSaksa

0 20 40 60 80 100 120 140

3536

41414242

4549

5360

6370

7373

7779

8288

9295

98106

109121

Lähde: Unesda

Virvoitusjuomien kulutus asukasta kohti Euroopassa vuonna 2014

litraa/asukas

Matala virvoitusjuomien kulutus ei korreloi vähäisen lihavuuden kanssa

Vähäinen virvoitusjuomien kulutus ei korreloi matalan lihavuuden kanssa.

Saksa, Tanska, Itävalta ja Sveitsi ovat Euroopan hoikimpia maita ja ne kaikki ovat virvoitusjuomien

ostamisessa kärkikolmanneksessa.

Itävalta on EU:n hoikin kansa, mutta se kuluttaa enemmän virvoitusjuomia kuin 20 muuta maata

tilaston 30:stä.

Itävaltalaiset ostavat virvoitusjuomia lähes 100 ml enemmän henkilöä kohti viikossa kuin

ranskalaiset, mutta itävaltalaiset ovat lähes 6 prosenttia vähemmän lihavia.

Lähde: ylipaino: WHO Global Health Observatory, 2014, virvoitusjuomien kulutus: Unesda

TanskaSaksa

BelgiaNorja

Bulgaria

Iso-Brit

annia

Espanja

Irlanti

Sveits

i

Itäva

ltaRuotsi

Unkari

Romania

Alankomaat

Tsekki

Slovakia

PuolaSuomi

Ranska

Liettua

Italia

Latvia

Kreikka

Viro

Portugali

Slovenia

0

5

10

15

20

25

30

0.0

30.0

60.0

90.0

120.0

Lihavuuden yleisyys, % ja virvoitusjuomien kulutus

Lihavuus % Virvoitusjuomien kulutus (litraa/asukas/vuosi)

Virv

oitu

sjuom

ien

kulu

tus (

litra

a/as

ukas

/vuo

si)

Lihav

uus (

%)

Valmisteveromuutokset 2004-2017Virvoitusjuomat• 2002 Veron määrä muutettiin euroiksi 4,5 snt/l (ei korotusta)• 1.1.2011 Virvoitusjuomat ja vedet 7,5 snt/l• 1.1.2012 Virvoitusjuomat ja vedet 11 snt/l• 1.1.2014 Sokeripitoiset virvoitusjuomat ja vedet 22 snt/l

Rajakauppa• Ei virallista arviota. (vrt. alkoholijuomien matkustajatuonti)• Kuluttajakyselyn mukaan tuojien määrä kasvaa vuosittain

(Taloustutkimus 02/2016):– 2014 virvoitusjuomia ilmoitti tuovansa matkatuliaisina 13%– 2015 17%– 2016 32%– 2017 30%

BulgariaSaksa

LuxemburgEspanja

RomaniaKreikkaLiettuaTsekki

SlovakiaPortugali

MaltaPuola

ItävaltaKypros

Viro Italia

TanskaSlovenia

RuotsiIrlanti

Iso-BritanniaUnkariBelgia

KroatiaLatvia

RanskaAlankomaat

Suomi

0.00 0.05 0.10 0.15 0.20 0.25

0.000.000.000.000.000.000.000.000.000.000.000.000.000.000.000.000.000.000.000.000.00

0.020.04

0.050.07

0.080.08

0.22

Virvoitusjuomien valmisteverot EU-maissa 2016€/litra

Lähde: UnesdaSokeria yli 0,5 % sisältävät virvoitusjuomat

2008 2009 2010 2011 * 2012 * 2013 2014 * 2015 20160

20

40

60

80

100

120

140

160

20 20 2137

50 55

88 86 90

3 2 3

6

89

12 10 11

35 35 37

65

8997

149143 147

Virvoitusjuomien ja kivennäisvesien verotuotot Suomessa

Vedet (nimike 2201)

Virvoitusjuomat (nimike 2202)

Koko virvoitusjuomaveron tuotto M

ilj.

euro

a

* Virvoitusjuomaveron korotus- Vuonna 2011 Virvoitusjuomien ja vesien vero 4,5 sentistä 7,5 senttiin litralta - Vuonna 2012 Virvoitusjuomat ja vedet 11 snt/l- Vuonna 2014 Sokeripitoiset virvoitusjuomat ja vedet 22 snt/l

Lähde: Tulli, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 20150

10,000,000

20,000,000

30,000,000

40,000,000

50,000,000

60,000,000

70,000,000

80,000,000

TuontiVienti

Litra

a

Lähde: Tulli

Virvoitusjuomien tuonti ja vienti 2002-2015

Virvoitusjuomien tuonnin kärkimaat ja osuudet tuonnista 2015

1. Saksa 46 %2. Ruotsi 11 %2. Alankomaat 10 % 4. Belgia 8 %5. Sveitsi 6 %

Virvoitusjuomien viennin kärkimaat ja osuudet tuonnista 2015

1. Ruotsi 36 %2. Venäjä 23 %3. Viro 17 %4. Latvia 6 %5. Liettua 4 %

Makeisvero aiheuttaa kilpailu- ja kilpailukykyhaitan• Verolliset tuotteet menestyvät kilpailussa

hyllytilasta heikommin, koska korkeampi hinta heikentää kilpailuasemaa.

• Valmistevero on nostanut hintoja 30–60 %.• Nousua lisää se, että vero on mukana

kaupan katteissa• Myynti laskee, yksikkökustannukset

nousevat• Suurin hinnannousu laimennetuissa

mehuissa

• Vero parantaa ulkomaisen valmistajan kilpailuetua.

• Kotimainen ja ulkomainen valmistaja ovat täysin eri asemassa, koska maahantuojan hallinnollinen työ on huomattavasti kevyempää.

• Kotimaisen valmistajan raportointitaakka voi olla jopa kymmenkertainen

• Vero vaarantaa työpaikat ja investoinnit• Valmisteveron yritykselle aiheuttamat

henkilöstövaikutukset ovat jopa 40–50 henkilötyövuotta.

• Veron aiheuttamat tappiot elintarvikeketjulle paljon suuremmat kuin valtion saama verohyöty.

• Verosta koituu myös tullille ja verohallinnolle ylimääräistä työtä, eikä sen todellista nettotuottoa tunneta.

• Lain perusteluissa yritysvaikutuksia ei ole arvioitu

11