visuaalinen viestintä miikka blomster
DESCRIPTION
Visuaalisen markkinointiviestinnän perusteita.TRANSCRIPT
Visuaalinen viestintä
Miikka Blomster
Sisältö:
– Visuaalinen identiteetti, visuaaliset elementit: sommittelu,
tunnukset, värit, muodot, kuvat ja typografia.
– Eri sovellusalueet: mainokset, nettisivut, esitteet, toimitilat,
pakkaukset, messuosastot, näyteikkunat.
– Visuaalisen suunnittelun työkalut.
17.3.2014 © Miikka Blomster 2
Osaamistavoitteet:
– Opiskelija ymmärtää visuaalisen viestinnän
osatekijät ja osaa soveltaa niitä
organisaation visuaalisen ilmeen ja brändin
rakentamisessa sekä muussa
markkinointiviestinnässä.
17.3.2014 © Miikka Blomster 3
Opiskelijan oppimistyö ja opetusmenetelmät
– 30 h ohjattu työskentely
– 6 h itsenäinen työskentely
tai
– 25h itsenäinen työskentely
– 51 h osaamisen osoittaminen ja arviointi
– 81 h yhteensä
17.3.2014 © Miikka Blomster 4
Kurssityö
– Suunnitella visuaalisen viestinnän linja yritykselle tai analysoida jonkin yrityksen visuaalista viestintää.
– Pitkäaikaisen viestinnän linjat
– Mainonnan linjat
– Imagon rakennuksen linjat
– Käytetyt logot, nimet, kontekstit, muodot, fontit jne.
– Muute tehokeinot
– Ppt tai vastaava, palautus sähköpostilla osoitteeseen: [email protected]
– Palautus viimeistään 14.5.
17.3.2014 © Miikka Blomster 5
Aikataulu
– Viikko 11: perusteet, markkinointi, mainonta, peruskäsitteet
– Viikko 12: visuaalisuuden lähteet
– Viikko 13: printti, lehdet, sanomalehdet yms.
– Viikko 14: videot
– Viikko 15: digitaaliset mediat: webbisivut
– Viikko 16: digitaaliset mediat: sosiaalinen media
– Viikko 17: digitaaliset mediat: kokonaisuuden suunnittelu
– Viikko 18: visuaalisen viestinnän suunnittelu
– Viikko 19: kertaus ja palaute
17.3.2014 © Miikka Blomster 6
17.3.2014 © Miikka Blomster 7
Mitä on markkinointi?
- Entä visuaalinen markkinointi?
- Visuaalinen viestintä
Markkinointi
– Tuotteiden ja palveluiden tuottaminen
– Tuotteista ja palveluista tiedottaminen
– Tuotteiden ja palveluiden hinnoitteleminen
– Tuotteiden ja palveluiden jakelu ja myynti
– Visuaalinen markkinointi on markkinoinnin osa-alue, tarkemmin
sanottuna osa yrityksen markkinointiviestintää, ja se täydentää
nimensä mukaisesti muuta yrityksen markkinointikokonaisuutta
visuaalisilla herätteillä.
– Visuaalinen viestintä on kuvallista viestintää, jota yritys käyttää
visuaalisessa markkinoinnissaan, suhdetoiminnassaan ja muissa
viestinnällisissä toiminnoissaan.
17.3.2014 © Miikka Blomster 8
Visuaalisen viestinnän ja markkinoinnin
lähtökohta:
– ASIAKASLÄHTOISTÄ!
– muista että asiakas on erilainen kuin sinä itse.
– asiakkaat lopulta päättävät menestyykö yritys vai ei se mitä itse
yritys ajattelee itsestään, ei ole tärkeää, vaan se, mitä ASIAKAS
yrityksestä ajattelee!
Timo Rope:
– ”valitse niin pieni kohderyhmä, että oikein hävettää, ja ota siitä
vielä sitten puolet pois!”
17.3.2014 © Miikka Blomster 9
17.3.2014 © Miikka Blomster 10
Markkinointiviestintä
http://www.bhatnaturally.com/advertising/30-great-
print-ads-that-tell-a-visual-story/
Markkinointiviestintä
– ...on yrityksen (ulkoisiin) sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka
tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää tai
kysyntään myönteisesti vaikuttavia ilmiöitä.
– markkinoi yritystä ja lisää palveluiden ja tuotteiden kysyntää
– perinteisesti kertoo tuotteiden/palveluiden ominaisuuksista,
saatavuudesta ja hinnasta
17.3.2014 © Miikka Blomster 11
Markkinointiviestintä
• Mainonta advertising
• Suoramarkkinointi direct marketing
• Myynninedistäminen sales promotion (SP)
• Suhdetoiminta public relations (PR)
• Henkilökohtainen myyntityö personal selling
• Push vs. Pull –strategiat
• Ideaalitilanteessa markkinointiviestinnässä: Viestin tulee saada
huomiota (Attention), herättää kiinnostusta (Intrest), saada aikaan
halua (Desire) ja toimintaa (Action) [AIDA-malli]
17.3.2014 © Miikka Blomster 12
Markkinointiviestintä kilpailukeinona
(marketing communication)
17.3.2014 © Miikka Blomster 13
17.3.2014 © Miikka Blomster 14
Markkinointiviestinnän kohderyhmät
Markkinointiviestinnän tavoitteita
• Tiedottaminen yrityksestä, tuotteista, hinnoista ja saatavuudesta
• Huomion herättäminen, erottautuminen kilpailijoista
• Mielenkiinnon ja myönteisten asenteiden luominen
• Ostohalun herättäminen ja asiakkaan aktivointi
• Asiakkaalle tuotetun arvon ja hyödyn viestiminen
• Myynnin aikaansaaminen
• Asiakkaan ostopäätöksen vahvistaminen ja asiakassuhteen ylläpitäminen
Lopullinen tavoite on saada aikaan kannattavaa myyntiä
17.3.2014 © Miikka Blomster 15
Markkinointiviestinnän vaikutustasot
17.3.2014 © Miikka Blomster 16
AIDASS ja DAGMAR -porrasmallit
17.3.2014 © Miikka Blomster 17
Markkinointiviestinnän muotojen vertailu
17.3.2014 © Miikka Blomster 18
Kokonaisvaltainen markkinointiviestintäketju
Esimerkki kaupan toiminnasta:
– Mainostaminen
– Näyteikkunamainonta
– Tuotteet myymälässä
– Myymälämainonta
– Asiakaspalvelu
– Noudattaa samaa koordinoitua tuotteiden esillepanon ja visuaalisen viestinnän linjaa
– Eri viestinnän keinoja käytetään kokonaisvaltaisesti ja toisiaan täydentämässä
– Ne viestivät samaa perussanomaa eri kohderyhmille näille parhaiten sopivalla tavalla
17.3.2014 © Miikka Blomster 19
Mistä aloittaisit
suunnittelun?
17.3.2014 © Miikka Blomster 20
Mainonta
Mainonnan määritelmä
– Mainonta on maksettua ja tavoitteellista tiedottamista tavaroista,
palveluista, tapahtumista, aatteista tai yleisistä asioista.
– Mainonnassa käytetään joukkotiedotusvälineitä tai viestitään muuten
suurelle joukolle samanaikaisesti. Mainossanoman lähettäjä tulee
tunnistaa sanomasta.
17.3.2014 © Miikka Blomster 21
Lyhyt- ja pitkäkestoinen mainosviestintä
17.3.2014 © Miikka Blomster 22
Mainonnan muodot, tavoitteen mukaan
– Informoiva mainonta (informative advertising)
– Suostutteleva mainonta (persuasive advertising)
– Muistuttava mainonta (reminder advertising)
– Asiakassuhdetta vahvistava mainonta (reinforcement
advertising).
– http://www.youtube.com/watch?v=blAMv6_TYFA
17.3.2014 © Miikka Blomster 23
Mainonnan muodot, mainostettavan kohteen
mukaan
– Tuotemainonta (product advertising)
– Yritys- tai organisaatiomainonta (institutional advertising)
– Julkisten palvelujen mainonta (PSA, public service
advertising)
– Mielipidemainonta (advocacy advertising)
17.3.2014 © Miikka Blomster 24
Mainonnan muodot, mainosvälineen mukaan
17.3.2014 © Miikka Blomster 25
Mainonnan suunnittelu
17.3.2014 © Miikka Blomster 26
Esimerkki mainosvälineen valinnasta
17.3.2014 © Miikka Blomster 27
Mediamainonnan jakauma Suomessa, ns.
pieni mainoskakku
17.3.2014 © Miikka Blomster 28
Lehtimainonta
Sanomalehtimainonta (newspaper
advertising)
–Pääkaupunkilehdet
–Maakuntalehdet
–Aluelehdet
–Paikallislehdet
–Ilmaisjakelu- ja noutolehdet
Aikakauslehtimainonta (magazine
advertising)
–Yleisölehdet
–Ammattilehdet
–Järjestölehdet
–Asiakaslehdet
17.3.2014 © Miikka Blomster 29
Lehtimainonnan piirteitä
– Suomessa luetaan paljon lehtiä tavoittaa monia ostajia
– Erikoislehdillä tavoitetaan pieniäkin kohderyhmiä
– Valtakunnallinen, alueellinen ja paikallinen mainonta mahdollista
– Uskottava media, mainontaa seurataan
– Sanomalehti on nopea media, mutta vanhenee päivässä
– Aikakauslehtimainos vaikuttaa kauemmin
– Mainonnassa voi käyttää liitteitä ja näytteitä
17.3.2014 © Miikka Blomster 30
Lehti-ilmoituksen tehokeinoja
– Ilmoituksen koko ja muoto
– Otsikot
– Ilmoitusteksti
– Kuvien ja värien käyttö
– Yrityksen logo ja iskulauseet
– Asettelu ja kehystys
– Ilmoituksen sijoittaminen lehteen
17.3.2014 © Miikka Blomster 31
Televisiomainonta
– Nopea media
– Laaja peitto, suuri toisto
– Monenlaisia mahdollisuuksia mainostaa
– Mainonta voidaan kohdistaa eri kohderyhmille
– Alueellinen mainonta mahdollista
– Vaatii yleensä suuren budjetin
– Suunnitteluun tarvitaan ammattitaitoa
17.3.2014 © Miikka Blomster 32
Erilaisia mainosfilmityyppejä
– Pienoistarina elämästä (slice of life)
– Tuotedemonstraatio ( the product in use, user benefit)
– Suosittelu (testimonial)
– Laulettu mainos (jingle, musical)
– Järkeen vetoaminen (technical / scientific evidence)
– Tunteisiin vetoaminen (mood, image)
– Yllätys ja huumori (fantasy, comedy, humor)
– Ennen – jälkeen (before – after)
– Tuotevertailu (comparison of products)
– Ärsytysmainos (teaser)
17.3.2014 © Miikka Blomster 33
Tv-mainonnan muotoja
– Mainosfilmin (spot) esittämisen lisäksi on muita mainostapoja:
– Teksti-tv
– Tv-ohjelmasponsorointi
– Ostoskanavaohjelmat (home shopping)
– Tuotesijoittelu (product placement)
– Tv-kanavan tai sarjan internet-sivut
17.3.2014 © Miikka Blomster 34
Elokuvamainonta (cinema advertising)
– Pieni, mutta kasvava media
– Tavoittaa hyvin nuoria ja kaupunkilaisia
– Mainosaikaa voi ostaa elokuvakohtaisesti tai paketteina
– Edullista mainontaa
– Elokuvamainonnan muotoja:
– Mainosfilmit, diasarjat
– Off-screen toimenpiteet, esim. Tuotejakelu
17.3.2014 © Miikka Blomster 35
Ulko- ja liikennemainonta (outdoor advertising, out-of-home advertising)
– Laaja peitto ja näkyvyys
– Massamedia, jonkin verran kohdennettavissa
– Monenlaisia mainosvälineitä käytettävissä
– Mainontaa ostetaan sarjoina
– Valtakunnallinen, alueellinen ja paikallinen media
– Vaatii melko suuren budjetin
17.3.2014 © Miikka Blomster 36
Ulkomainonnan muotojen ryhmittely
17.3.2014 © Miikka Blomster 37
Ulkomainonnan suunnittelu
– Lyhyt ja kiteytetty mainossanoma, vain yksi asia
– Helppolukuinen tekstityyppi ja pienaakkoset
– Kirkkaat, voimakkaat värit, suuret kuvat
– Kuka myy ja mitä myydään selvästi esille
– Huomioidaan maisema, ympäristö ja vuodenaika
– Huomioidaan katseluaika ja katseluetäisyys mainoksen koko,
tekstin koko
– Toistetaan samaa sanomaa
17.3.2014 © Miikka Blomster 38
Verkkomainonta (internet advertising)
– Internet-mainonnan muotoja:
– Verkkomainonta
– Näyttöpohjainen mainonta (display advertising)
– Luokiteltu mainonta (classified advertising)
– Hakusanamainonta (search engine advertising)
17.3.2014 © Miikka Blomster 39
Mainostyyppejä verkkomainonnassa
– Bannerit eli mainospalkit (banner)
– Ponnahdusikkunat (pop-up)
– Suurtaulut (billboard, skyscraper)
– Interstitiaalit (interstitial) eli sivunlatausmainokset
– Karusellimainokset (slot)
– Kelluvat mainokset (floating flash)
17.3.2014 © Miikka Blomster 40
Mainosbannerin perusmuodot
17.3.2014 © Miikka Blomster 41
Mainonta sosiaalisissa medioissa (social media advertising)
– Verkostoitumispalvelut (facebook, myspace, linkedin)
– Verkkoyhteisöt (pinterest, youtube ja flickr)
– Virtuaalimaailmat ja pelit (secondlife, habbo hotel)
– Wikit
– Blogit
– Verkkokeskustelut (keskustelufoorumit)
– Pikaviestimet ja chatit (MSN messenger, skype)
– Kommentointi- ja suosittelusivustot (www.Amazon.Com, www.Hopottajat.fi)
17.3.2014 © Miikka Blomster 42
Suoramainonta (direct advertising)
17.3.2014 © Miikka Blomster 43
Kotitehtävä
– Lue: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuva
– Hanki ensi viikoksi tietoa, kuvia ja videoita visuaalisuuteen liittyen.
17.3.2014 © Miikka Blomster 44
Perusteita
Kuva
– Kuva on:
– konkreettinen, kaksi- tai kolmiulotteinen representaatio jostakin
– jostakin heijastuva kuva, esimerkiksi projektorin kuva tai koivun kuva
järven pinnassa
– sanan lyhenteenkaltainen käyttö esimerkiksi elokuvasta (esim. kävin
kuvissa), mielikuvasta, käsityksestä (sain sellaisen kuvan puheistasi)
tai yhdennäköisyydestä (tyttö on äitinsä kuva)
– ihanteellinen kuva eli ikoni (kreikk. εἰκών, eikon = kuva), jolla
tarkoitetaan uskonnollisissa yhteyksissä
käytettävää kulttikuvaa (esimerkiksi Ortodoksisen kirkon ikoni),
tietokoneen tai kännykän käyttöliittymässä olevaa kuvaketta tai jonkin
kulttuurin keulahahmoa (Jean Sibelius on suomalaisen musiikin ikoni).
17.3.2014 © Miikka Blomster 46
Visuaalinen – Visuaalinen tarkoittaa jotain näköaistiin liittyvää tai kuvallista. Visuaalinen
kulttuuri on kuviin liittyvää kulttuuria. Visuaalinen viestintä on kuvallista viestintää.
– Visuaalista pohditaan usein vertaamalla visuaalista ja verbaalista eli kuvaa ja sanaa, niiden eroja ja yhtäläisyyksiä. Perinteisesti kristillisen kulttuurin arvostama media on ennen kaikkea sana. Esimerkiksi Johanneksen evankeliumin alussa sanotaan "Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala.” Toisaalta esimerkiksi taidemaalari Leonardo da Vinci kärjisti johtopäätöksenään, että kuva edustaa totuutta, kun taas sana liittyy valheeseen ja kuvitelmiin.
– Janne Seppänen toteaa kirjassaan Visuaalinen kulttuuri, että "Visuaalinen kokemus ei koskaan täysin palaudu kielelliseen raportointiin: ihmiset ajattelevat ja tuntevat syvemmin kuin kykenevät kielellisesti ilmaisemaan. Tämä ei ole pelkästään visuaalisen kulttuurin vaan koko yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen metodinen tosiasia."
17.3.2014 © Miikka Blomster 47
Kuvan ulottuvuudet
– Kaksiulotteisen kuvan ulottuvuudet ovat korkeus ja leveys ja sellaisen kuvan syvyys on aina illuusio. Syvyyden esittämiseksi on historian aikana kehitetty erilaisia keinoja, joista eräs on perspektiivi.
– Myös kolmiulotteisia esineitä voidaan kutsua kuviksi. Esimerkiksi kuvanveisto on patsaiden ja veistosten valmistusta taiteollinen muotoilu teollisesti valmistettavien esineiden visuaalisen eli kuvallisen hahmon suunnittelua.
– Laserin avulla voidaan valmistaa selvästi kolmiulotteisilta näyttäviä kuvia, joita sanotaan hologrammeiksi.
– Kuvan neljäs ulottuvuus on aika. Tällöin liikkumattomasta kuvasta tulee liikkuva eli elokuva tai animaatio. Molemmat otettiin käyttöön 1800-luvun lopulla. Tietokone helpottaa sellaisten kuvien esittämistä, joissa on tilaulottuvuuksia enemmän kuin kolme.
17.3.2014 © Miikka Blomster 48
Näköhavainto
– Havaitseminen on katsojan valintaa
ja tulkintaa. Näkemistä suodattavat havaitsevan ihmisen aikaisempien
kokemusten, kuvien ja tietojen lisäksi kuvan esityskonteksti ja
muut aistit. Ihmisen tulkitsemia havaintoja, ajatuksia ja kokemuksia
sanotaan myös mielikuviksi.
– Näköaisti ja aivot rekisteröivät usein ikonien ja
graafisten symbolien merkityksen nopeammin kuin niiden sanalliset
vastineet. Toisaalta graafisten symbolien, kuten sanojenkin,
merkitykset on ensin opeteltava. Visuaalisissa esityksissä graafinen
informaatio ja kuvaukset helpottavat tiedon tulkintaa.
17.3.2014 © Miikka Blomster 49
Visuaalinen hahmottaminen
Hahmottamisen lainalaisuuksia:
– Ihmisen havaintojärjestelmä ryhmittelee palasia kokonaisuuksiksi
– Hahmolait ilmaisevat miten ärsykkeitä voidaan ryhmitellä
– Hahmolakeja: sulkeutuneisuuden laki, jatkuvuuden laki, läheisyyden laki, samanlaisuuden laki, kuvion hahmottaminen taustastaan.
– Symmetria ja perusmuodot viehättäviä. Kuitenkin, jos pelkistäminen viedään äärimmilleen lopputulos koetaan tylsäksi.
– Visuaalinen välimaasto koetaan parhaaksi. Liian yksinkertainen tai monimutkainen koetaan vähemmän viehättäviksi
17.3.2014 © Miikka Blomster 50
Lähde: Muodon palapeli, Kettunen
Kuvien reproduktio
– Industrialismin aikana kehitettiin kuvan reproduktio- eli monistamiskeinoja, jotka mahdollistivat niiden esittämisen yhä tarkemmin ja tehokkaammin. Erilaisten painotekniikoiden ja vuonna 1826 keksityn valokuvauksen käyttöönotto alkoi yleistyä 1800-luvun lopulta alkaen.
– Digitalisoituminen aiheuttaa muutoksia juuri kuvan reproduktion suhteen. Vaikka digitaalisen kuvan tarkkuus ei tavallisesti ole lähelläkään filmin tarkkuutta, kuvien tekeminen, vertaaminen, siirtäminen, muokkaus, kopiointi ja julkaiseminen on tavallisesti nopeampaa ja helpompaa kuin aikaisemmin. Tietokoneistuminen muuttaa kuvan tekemisen välineitä ja prosesseja lähes kaikilla kuvallisen viestinnän ammattialoilla, kun tietokoneesta on tullut yksi kuvan tekemisen apuväline muiden rinnalle.
17.3.2014 © Miikka Blomster 51
Kuvatulva
– Teknisen reproduktion eräs historiallinen seuraus on meitä ympäröivän maailman kuvien määrän huomattava kasvu, jota sanotaan kuvatulvaksi. Vain sata vuotta sitten kuva oli huomattavasti harvinaisempi osa länsimaisen teollisen yhteiskunnan kansalaisen arkea kuin nykyisin. Tänään ihmiset viettävät kuvien parissa merkittävän osan päivittäisestä elämästään.
– Mitä seurauksia kuvien määrän lisääntymisellä on? Kuvatulvan on arveltu aiheuttavan ainakin niiden merkityksen vähentymisen (ilmiötä sanotaan merkitysinflaatioksi). Yleistyessään kuvat myös väistämättä tulevat yhä ideologisemmiksi, kun kuvallinen viestintä globalisoituu ja koskettaa erilaisia kulttuureita. Esimerkkejä tilanteista, joissa kuvia on viime aikoina käytetty ideologisten taisteluiden välikappaleina ovat vuosina 2005-2006 koettu Muhammad-pilapiirrosjupakka tai Tallinnassa keväällä 2007 kärjistynyt kiista Pronssisoturi-patsaan sijoituspaikasta.
17.3.2014 © Miikka Blomster 52
Kuvaopetus, -koulutus ja -tutkimus
– Kouluissa kuvia ja näkemistä opitaan kuvataide -nimisessä oppiaineessa (ennen vuotta 1999 oppiaineen nimi oli kuvaamataitoja ennen vuotta 1952 piirustus). Ruotsissa vastaava koulujen oppiaine on lyhyesti bild eli kuva.
– Kuvien tekijöitä eli kuvataiteilijoita, graafikoita, valokuvaajia, elokuvaajia, elokuvaohjaajia, animaattoreita ja monien muiden visuaalisten alojen ammattilaisia koulutetaan useissa eri oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.
– Useat tieteenalat tutkivat näköhavaintoa ja kuvia, mutta Suomessa ei ole yhtään pelkästään kuviin liittyvää tutkimuslaitosta. Kuvien tallentamiseen tarkoitettuja kuva-arkistoja on museoissa ja sanomalehdissä.
– Ikonografia on vertailevaa tutkimusta, jossa pyritään selvittämään taideteoksen aihe, idea, alkuperä ja kehitys. Ikonologia on kuvan yleismerkityksen tulkintaa sen yhteydessä historiaan ja kulttuuriin.
– Erilaisten kuva-analyysien avulla voidaan selvittää kuvien taustoja, tekniikkaa ja merkityksiä. Myös semiotiikka eli merkkioppi tutkii merkkien semantiikkaa eli merkitystä.
17.3.2014 © Miikka Blomster 53
Kuvallinen viestintä
– Kuva on sekä taiteen että viestinnän kieli. Kuva herättää ihmisen uteliaisuutta, jonka takia se voi myös selkiyttää, havainnollistaa ja tehdä asioita kiinnostavaksi. Esimerkiksi yrityskuva ei tarkoita ainoastaan yrityksen graafista asua, vaan se on nykyisin johdonmukainen osa viestintästrategiaa, johon kuuluvat niin yrityksen toimitilat, tuotteiden jakelu kuin sisäinen viestintäkin.
– Kuva ja sana voivat toimia tehokkaasti yhdessä. Graafinen suunnittelu on sovellettu taide, joka auttaa katsojaa tulkitsemaan viestejä. Kuvitus eli illustraatio tarkoittaa kuvalajia, jolle on ominaista se, että aiheena oleva kertomus on ensisijainen verrattuna kuvan muotoon tai tyyliin. Kuvitus on harvoin täysin itsenäinen teos, vaan se liittyy läheisesti tekstiin. Kuvitus ja visualisointi havainnollistavat tai elävöittävät yleensä sellaisia asioita, joita on vaikea kuvittaa muilla graafisilla esityksillä tai valokuvilla.
– Kartat, graafiset esitykset ja kirjaimet ovat myös osa kuvallista viestintää, kuten taitto, ladonta ja ortografia eli oikeinkirjoitus. Voidaan väittää, että ihminen lukee katsomalla sanakuvia ja käsitys niiden selkeydestä on jokaisen kirjoittajan vahvuus. Tässä mielessä kuvallisen viestinnän osaamisella on varsin suuri kysyntä, sillä tänään kaikki kirjoittajat ovat myös jossain määrintypografeja, latojia ja taittajia.
– Kuvallinen viestintä on joukkoviestintää, mutta sen historia eri tyyli- ja aatesuuntineen on usein varsin lähellä muuta kuva- ja taidehistoriaa. Monet graafisen suunnittelun ammattilaiset pitävätkin kuvataidetta ja taidehistoriaa ammatillisen innovaationlähteenä.
17.3.2014 © Miikka Blomster 54
Kuvakäsitykset eri aikoina
– Kuvakäsitykset, taidekäsitykset eli ne tavat ja periaatteet, joilla kuvia tehdään ja ymmärretään, voivat poiketa varsin paljon toisistaan eri aikoina. Muun muassa tilaa on kuvattu eri tavoin eri aikoina. Esimerkiksi nykyajan tilan kuvaamisessa käytettygeometrian perspektiivijärjestelmä otettiin yleiseen käyttöön kuvissa vasta renessanssin aikana 1400-luvulla. Myös kuvan tekijöiden rooli on ollut erilainen eri aikoina. Seuraavassa taiteilija- ja kuvakäsityksiä eri aikoina länsimaissa:
– Nykytaiteen teokset saattavat poiketa huomattavasti modernismin tai vanhemman ajan teoksista. Kuvan lisäksi nykytaiteen teosten osina saattaa olla esimerkiksi ihmisen vartalo (performanssi), liikkuva kuva (videotaide) tai erilaisten valmisesineiden asetelmat (installaatiot). Kuvataiteen “tekniikoita ja materiaaleja” eli medioita saattavat tänään olla myös äänet, sanat, käsitteet tai teoriat, siinä missä niitä ovat taltta ja sivellin, maalituubi ja kamera.
17.3.2014 © Miikka Blomster 55
Kuvakäsitykset eri aikoina
– Keskiaika – taiteilijalla ei merkitystä yksilönä, kuva välitti ja kertoi silmin
havaittavasti Jumalan teoista. Maalattu puuveistos Madonna ja lapsi.
– Renessanssi – taiteilijasta tuli yksilö, kuva havaitsemisen ja silminnähtävän
maailman tutkimisen keino. Andrea Mantegna, maalaus Kuollut Maria,
yksityiskohta, 1461.
– Modernismi – taide pyrki puhtaaseen visuaalisuuteen, jossa kuva ilman
kehyksiä kertoo kaiken oleellisen. Kazimir Malevitš, Suprematismi, 1916.
– Nykytaide – taide on avoin käsite, joka ottaa suhdetta kaikkeen inhimilliseen.
Klaus Rinke, Aikakenttä, 1987.
17.3.2014 © Miikka Blomster 56
Kuvien kieltäminen
– Kaikki eivät suhtaudu kuviin myönteisesti. Ikonoklasmi, joka tarkoittaa
kuvainraastoa tai kuvien esittämisen kieltämistä, on tapahtunut silloin
tällöin historian kuluessa eri kulttuureissa. Se ei ole harvinaista
myöskään nykyajan yhteiskunnassa, koska kuvissa saattaa olla vahva
ideologinen merkitys. Viimeinen laajamittainen ikonoklasmi tapahtui
Afganistanissa ääri-islamilaisen Taliban-ryhmän toimesta ennen
heidän valtansa kukistumista vuonna 2001. Myös Pohjois-Euroopan
protestantismin traditioon liittyy kuvakielteisyyttä.
17.3.2014 © Miikka Blomster 57
Tehtäviä
– Kootaan 5-6-hengen pienryhmiä, jossa kerätään tuodut kuvat yhteen
ja ryhdytään lajittelemaan niitä.
– Moneenko luokkaan ne voidaan jakaa?
– Millaisia luokitteluja kuville saadaan?
– Mitä keinoja kuvien luokittelulle löydetään?
– Millaisia tunteita kuvista nousee?
– Mitä keinoja näiden tunteiden luomiseksi on käytetty?
– Valitkaa kuvista paras ja perustelkaa miksi se on paras.
17.3.2014 © Miikka Blomster 58
Kotitehtävä
– Etsi ja koosta A4-kokoinen paperi visuaalisen viestinnän muodoista.
– Miten ja mitä voidaan käyttää visuaaliseen viestintään?
– Mitä eri luokittelutapoja löydät kuville?
– Miten kuvat ovat muokanneet ihmisten uskomuksia ja käyttäytymistä?
– Tulosta paperi ja tuo tunnille.
– Lisäksi tuo mukanasi kaksi kuvaa, yksi josta pidät ja yksi josta et pidä.
Molemmat kuvat paperisina.
17.3.2014 © Miikka Blomster 59
Kuvan tarkastelua – Kuvan tarkasteluun on useita eri menetelmiä, jotka auttavat ymmärtämään niin
kuvan muotoja ja sisältöjä kuin kuvan taustalla olevia tarkoitusperiä ja vastaanottajan saamia vaikutuksia.
– Käsitteitä:
– Formalismi
– Syntaktinen kuva-analyysi
– Semiotiikka
– Ikonologia
– Aatekriittinen tarkastelu: – Sopii esimerkiksi julisteiden tai mainosten erittelyyn. Kuva ilmentää tekijänsä intentiota.
Tämän intention löytäminen on tutkimuksen lähtökohta. Tutkija erittelee niitä keinoja, joilla kuvan tekijä tarkoitukseensa pyrkii.
– Reseptioanalyysi: – Keskittyy kuvan kokijaan. Kuvan tutkija pohtii kokemuksiaan kuvan äärellä ja kertoo
niistä. Elokuvasta voi tehdä esimerkiksi veistoksen. Tällöin ei ole tarkoitus toistaa elokuvan visuaalisia virikkeitä vaan kertoa elokuvan herättämästä tunnekokemuksesta veistotaiteen keinoin.
– Intertekstuaalisuus
17.3.2014 © Miikka Blomster 60
Formalismi
– (lat. formalis 'muodollinen')
– on taiteessa, kirjallisuudessa, kritiikissä tai filosofiassa suuntaus,
tutkimuksen ala tai tarkastelutapa, joka painottaa muotoa sisällön tai
merkityksen sijaan.
– on taideteoksen tarkastelun ja arvioinnin lähestymistapa, joka perustuu
ainoastaan teoksen esittämiin formaalisiin eli muodollisiin
ominaisuuksiin, kuten viivaan, väreihin, massaan tai volyymiin.
– ei selvitä esimerkiksi teoksen aiheen uskonnollisia merkityksiä, viittaa
sen kriittisiin ominaisuuksiin, sen sosiaalisiin yhteyksiin tai selvitä
teoksen symboliikan esteettistä vetoavuutta tai korosta taiteilijan
elämän merkitystä.
17.3.2014 © Miikka Blomster 61
Semiotiikka
– Semiotiikka (kreik. sēmeiōtikē tekhnē 'merkitsemistaito')
eli merkkioppi on filosofinen suuntaus, joka tutkii merkkien, kuten
sanojen, semantiikkaa eli merkkien merkitystä, syntaksia eli
yhdistelysääntöjä ja pragmatiikkaa eli tilannekohtaista merkitystä ja
käyttöä.
– Perustavanlaatuinen ongelma kielessä on, miten kieli voi viitata
itsensä ulkopuolelle. Sanat ja käsitteet ajatuksina ovat intentionaalisia,
eli ne kykenevät viittaamaan itsensä ulkopuolelle. Semiotiikka tutkii
sitä, miten tämä itsensä ulkopuolelle viittaaminen tapahtuu ja mikä on
kielen teoreettinen ja geneettinen selitys.
17.3.2014 © Miikka Blomster 62
Semiotiikka
– Mutta semiotiikka ei tutki vain tällaisia konkreettisia ja korostuneita merkkejä, vaan ylipäätään kaikkea merkeillä tapahtuvaa viestintää ja siinä välittyviä merkityksiä. Näin semiotiikka avautuu yhtäältä kommunikaation tutkimukseen, joukkoviestintään, tietokoneavusteiseen tutkimukseen ja toisaalta filosofiaan, kognitiotieteisiin, lingvistiikkaan, estetiikkaan, etiikkaan, teologiaan, yhteiskuntatieteisiin – kaikille tieteenaloille, jotka koskettavat merkityksen ongelmaa. Viime kädessä ihminen ajattelee merkeillä. Nykyisen biosemiotiikan mukaan kaikki elävät organismit toimivat eräänlaisina merkkiprosesseina.
– Semiotiikassa on ollut monia koulukuntia ja vaiheita, eikä siinä olla yksimielisiä siitä, onko sen peruskäsite ‘merkki’ rakenteeltaan kaksi- vai kolmijakoinen. Euroopassa semiotiikan historian vahvimpia suuntauksia oli 1960- ja 70-luvuilla vallinnut strukturalismi. Antropologi Claude Lévi-Straussin teorioista se levisi kaikkiin ihmistieteisiin ja johti mm. liettualaisranskalaisen Algirdas Julien Greimasin (1917–1992) perustamaan ns. Pariisin kouluun. Jotkut strukturalisteista muuntuivat ns. jälkistrukturalisteiksi ja saavuttivat maailmanmainetta mm. Yhdysvalloissa, kuten Julia Kristeva, Roland Barthes, Jacques Derrida ja Michel Foucault. Italiassa taas semiotiikan tähdeksi kohosi Umberto Eco (s. 1932), myös romaaneillaan alkaen Ruusun nimestä.
– Nykyisin voi puhua ‘uussemiotiikasta’, joka ei sitoudu mihinkään kansalliseen tai muuhun koulukuntaan, vaan käyttää vapaasti semiotiikan pitkää perinnettä nyky-yhteiskunnassa ja tieteidenvälisessä kentässä ajankohtaisten ilmiöiden selvittämiseksi. Semiotiikka on siten luonteeltaan muuntumiskykyinen tieteenala, luonteeltaan innovatiivinen, interdisiplinäärinen ja kansainvälinen. Se on tutkijoiden kansainvälinen kieli.
17.3.2014 © Miikka Blomster 63
http://wwwedu.oulu.fi/sss/semiotiikka.htm
Ikonologia – Ikonologia on ikonografiasta johdettu tulkintamalli. Se pyrkii
tulkitsemaan aiheen sisäistä merkitystä ja sisältöä, kuvan välittämää
maailmankatsomusta.
– Erwin Panofsky käytti termiä taideteosten yleisen merkityksen
selvittämiseksi niiden historiallisissa ja kulttuurisissa konteksteissa.
– Erwin Panofskyn kehittämässä ikonologisessa tulkintamallissa on
kolme eri tasoa:
– primääri- eli luonnollinen taso
– ikonografinen analyysi
ja
– ikonologinen tulkinta
17.3.2014 © Miikka Blomster 64
Intertekstuaalisuus
– Intertekstuaalisuus tarkoittaa tekstissä esiintyviä sekä implisiittisiä
että eksplisiittisiä viitteitä muihin teksteihin. Sananmukaisesti
intertekstuaalisuus tarkoittaa tekstienvälisyyttä. Se on keskeinen
teoreettinen käsite nykyaikaisessa kirjallisuustieteessä.
– Kuvien tulkinnassa íntertekstuaalisuudella luonnollisesti tarkoitetaan
kuvissa esiintyvien, muihin kuviin juontavien, implisiittisten ja
eksplisiittisten viitteiden käyttöä.
17.3.2014 © Miikka Blomster 65
Seuraavalle kerralle
– Ottakaa mukaan yksi:
– Sanomalehti
– Ilmaisjakelu
– Aikakauslehti
– Lentolehtinen/flyeri (jos löydät)
– Tuotekuvasto tms. esittelymateriaali
17.3.2014 © Miikka Blomster 66
Printtimedia
Printtimedioiden suunnittelu
Millaista on hyvä printtimainonta?
”Se kunnioittaa lukijaa. Se haastaa, yllättää tai viihdyttää, ruokkii
mielikuvitusta tai kaihertaa mieltä. Se tekee tuotteesta sankarin ja kertoo
siitä jotakin olennaista - huutamalla hiljaa ja tuputtamatta liikaa. Ja ennen
kaikkea: se jää mieleen.”
MARK Suomen Markkinointiliitto
17.3.2014 © Miikka Blomster 68
Suunnittelun pääkohdat
– Juliste on valmis, kun et enää löydä yhtään elementtiä, jonka
voisit poistaa.
- R.Fleege
– Ainoa, millä on merkitystä, on idea. Paljas, yksinkertainen,
pelkistetty idea.
- D. Bernstein
17.3.2014 © Miikka Blomster 69
Suunnittelun pääkohdat
Kiteytä:
– Yksinkertaisuus Viestin tulee olla nopeasti omaksuttava. Se ei voi olla monimutkainen tai pitkää pohdiskelua vaativa.
– Yksi hallitseva kuva-aihe Yksi visuaalinen elementti voi myös yhdistää kaksi ideaa.
– Lyhyt copy Sano muutamalla sanalla. Jos haluat sanoa enemmän, käytä lyhyitä lauseita.
17.3.2014 © Miikka Blomster 70
Suunnittelun pääkohdat
Erotu:
– Kontrastit Parhaiten toimivat kirkkaat värit ja selkeät kontrastit. Vuodenaika vaikuttaa ratkaisevasti julisteen erottumiseen. Maiseman värinen juliste hukkuu taustaansa. Valkoinen juliste talvella tai vihreä kesällä ei ole paras mahdollinen ratkaisu.
– Luettavuus Tarpeeksi iso teksti kestää katsomisen kauempaakin. Ohuella kirjasinleikkauksella ladottu, tiheästi välistetty tai monimutkaiseen taustaan upotettu teksti ei erotu.
– Brändi Varmista, että designin ja brändin suhde on itsestään selvä - ja että logo näkyy.
17.3.2014 © Miikka Blomster 71
Suunnittelun pääkohdat
Herätä:
– Rohkeus
Hienovarainen ilmaisu ei toimi mainonnassa. Herätä tunteita,
puhuttele, yllätä ja naurata, niin sinut muistetaan.
– Lähde: David Bernstein: Advertising Outdoors: Watch This Space! 1997
17.3.2014 © Miikka Blomster 72
Tehtävä
– Edellä mainituilla tavoilla arvioikaa tuomianne mainoksia ja luokaa
niistä joukkoja, jotka edustavat samaa tyylisuuntaa.
– Montako eri luokkaa saitte aikaiseksi?
– Millaisia ne ovat?
– Miten ne soveltuvat aiemmin käytyihin teorioihin?
– Millaisia asetteluja käytetään?
– Miten pelkistys toimii?
– Millaisia copyja käytetään?
– Miten idea tuodaan esille?
– Miten kuva-aihe keskustelee lukijan kanssa?
17.3.2014 © Miikka Blomster 73
Liikkuva kuva
Videot
– Videokuva muodostuu peräkkäisistä stillkuvista, jotka vaihtuvat
riittävän nopeasti yli 10 kuvaa sekunnissa riittää huijaamaan silmää
liikkuvasta kuvasta.
– Yleisesti puhutaan kuvataajuudesta, tai kehysnopeudesta (frames per
second,fps) .
– yli 20 fps riittää kuvaamaan nopeitakin liikkeitä ilman nykimistä (PAL-
TV 25 fps)
17.3.2014 © Miikka Blomster 75
Tyypillisiä resoluutioita
– Web-videot:
– 192x144, 12 fps (frame/s)
– 320x240, 15-30 fps
– TV:
– PAL: 720x576, 25 fps
– NTSC: 720x480, 30 fps
– Teräväpiirto-TV (HDTV):
– 720p: 1280x720 progressiivinen, 25-60 fps
– 1080i: 1920x1080 lomitettu, 25-30 fps
– 1080p: 1920x1080 progressiivinen, 25-30fps
17.3.2014 © Miikka Blomster 76
TV-resoluutioiden vertailu
17.3.2014 © Miikka Blomster 77
Videon käyttökohteita
– Viihde
– elokuva-trailerit
– musiikkivideot
– tilausvideot (esim.
www.sfanytime.com)
– Koulutus
– kokonaiset
luentotallenteet
– käyttöohjeet
– muu koulutusmateriaali
– Uutiset
– tv-uutiset verkossa
– muu uutismateriaali
– Yritysviestintä
– tuotejulkistukset
– sijoittajatapaamiset
– Mainonta
17.3.2014 © Miikka Blomster 78
Videon käyttökohteita
– IPTV
– Digi-TV laajakaistayhteyden yli ja VoD-palvelut:
– mm.Yle Areena, MTV3 Katsomo, Elisa Viihde jne.
– Web 2.0 -palvelut:
– käyttäjien itsensä tuottamat sisällöt: perhe- ja lomavideot,
videoblogit, ...
– Youtube ja sen kopiot, esim. Vimeo
– reaaliaikaista videokuvaa, eri streaming-palvelut
17.3.2014 © Miikka Blomster 79
Videomateriaalin tuottaminen
– Tuotantovaiheet
– Suunnittelu, käsikirjoitus, synopsis, ...
– Lavastus ja valaistus
– Kuvaus ja äänitys
– Videon ja äänen editointi
– Julkaiseminen ja jakelu
17.3.2014 © Miikka Blomster 80
Ruutukaappaus (Screencast, screen recording)
– Kaapataan videomateriaali suoraan
– tietokoneen ruudulta
– Soveltuu mm. käyttöohjeiden laadintaan
– Sovelluksia:
– JingProject (ilmainen)
– Camtasia Studio
– Adobe Captivate
– ScreenToaster (ilmainen verkkopalvelu)
– Screenjelly (ilmainen verkkopalvelu)
17.3.2014 © Miikka Blomster 81
Videokamerat
– Käytännössä aina digitaalisia
– Suuri variaatio: kännykkä- ja USBkameroista HDTV-
studiokameroihin
– Tallennusformaatteja lukuisia: DV-nauha, DVD, kovalevy,
Flash-muisti
– Liitännät:
– USB: kuluttajakamerat, HD-kamerat
– HDMI: HD-kamerat
– Firewire (i.Link, IEEE 1394)
17.3.2014 © Miikka Blomster 82
Videokamerat: AVCHD
– HD-kameroissa käytettävä
– tallennusmuoto (DVD, HDD, muistikortti)
– Koodekkina MPEG-4 AVC/H.264
– Ongelmallinen formaatti:
– Yhteensopivuusongelmia (toteutukset
– käyttävät eri MPEG-4 -profiileja)
– Vaatii tehokkaan tietokoneen (editointi/toisto)
– Rajallinen softatuki (editointi/toisto)
17.3.2014 © Miikka Blomster 83
Videokuvauksen suunnittelu
– Tarina tärkein.
– Mieti miten haluat kertoa tarinan.
– Ihmiset, fyysinen ympäristö, kontekstit ja toiminta täytyy
suunnitella etukäteen.
– Mieti jokainen kohtaus ja käytetty kuvakoko hyvin etukäteen
– Tee:
– Käsikirjoitus
– Kuväkäsikirjoitus
– Kuvauspaikkasuunnitelma
– Tuotantosuunnitelma
17.3.2014 © Miikka Blomster 84
Äänitys
– Vältä videokameran oman mikrofonin
– käyttöä -> erillinen mikrofoni
– Häiriöääninen minimointi jo äänitettäessä
– (editointivaiheessa työlästä)
17.3.2014 © Miikka Blomster 85
Itse kuvattaessa...
– Tee käsikirjoitus
– Huomioi valaistus
– Käytä kamerajalustaa
– Hanki kunnollinen mikrofoni
17.3.2014 © Miikka Blomster 86
Videoeditointi
– Tarvittava varustus:
– PC tai Mac (tehokas AVCHD-editointiin)
– Firewire-liitin DV-editointiin
– kaappaus- ja editointiohjelmisto
– riittävästi kovalevytilaa:
– tunti DV-videota vaatii n. 13 Gt levytilaa
– AVCHD: 4 – 13 Gt/tunti
– optionaalista: erillinen (ulk.) kovalevy, toinen näyttö, DV-kamera,
jossa DV-in-liitäntä, ...
– Hyvin kevyt varustus mahdollistaa jo laadukkaan videotuotannon
17.3.2014 © Miikka Blomster 87
Videoeditointi: tehtäviä
– Otosten trimmaus
– Otosten yhdistäminen (siirtymäefektit)
– Tekstin ja muun grafiikan lisääminen
– Äänileikkeiden liittäminen
– Värikorjaukset ja muiden videosuotimien hyödyntäminen
– Vienti (export) loppuformaattiin: DVnauha, video-DVD,
verkkovideoformaatti
17.3.2014 © Miikka Blomster 88
Videoeditointiohjelmistoja:
– Mac:
– iMovie
– osa iLife-pakettia (n. $80)
– helppokäyttöinen
– HD-tuki
– Final Cut Pro
– ammattikäyttöön tarkoitettu ohjelmisto
– hinta yli 1000€
– saatava myös Express-versio
– Windows
– Windows Movie Maker 2
– Ilmainen
– DV- ja WindowsMedia-tuki
– VirtualDub
– open source
– runsaasti erilaisia suodattimia
– ei sovellu hyvin otosten yhdistämiseen
– Avid Free DV
– Adobe Premiere Elements
– Pinnacle Studio
– Corel VideoStudio Pro
17.3.2014 © Miikka Blomster 89
Harjoitus
– Ideoikaa lyhytelokuva 4-5 hengen ryhmissä.
– Tehkää siitä käsikirjoitus ja alustava kuvakäsikirjoitus
– Kuvatkaa ja tuottakaa kyseinen elokuva.
– Katsotaan valmiit työt ensi kerralla.
– Paras ryhmä saa 10 pistettä lisää kurssiarvosteluun!
17.3.2014 © Miikka Blomster 90
Videot ja kuvat ja niiden suhteet?
– Mitä olemme oppineet kuvasta?
– Miten tätä voidaan käyttää hyväksi liikkuvan kuvan tarkastelussa?
– Mitä keinoja liikkuvan kuvan kerronnalla on?
– Miten liikkuvaa ja still-kuvaa voidaan yhdistää?
– Mikä on äänen rooli videoissa? Miten ääni tehostaa kuvan kerrontaa?
17.3.2014 © Miikka Blomster 91
Tehtävää kotiin
– Tee lyhyt analyysi valitsemastasi kuvasta.
– Käytä analyysin apuna oppimateriaalia ja seuraa linkkejä, jos
jokin asia jää epäselväksi.
– Lisää kuva-analyysiin myös video, jossa olisi samaa
kuvamaailmaa, teemaa tai tarinaa ja pura hiukan sanallisesti myös
videon ilmaisua.
– Tee analyysisi Wordilla (tai muulla tekstinkäsittelyohjelmalla).
Analyysissä pitää olla liitettynä kuva, johon analyysi perustuu ja
myös linkki valittuun videoon.
– Analyysiä saa käyttää osana kurssin lopputyötä.
17.3.2014 © Miikka Blomster 92
Värioppi
– Väri sekä viestii että luo mielikuvia.
– Tummat sävyt aiheuttavat illan tai yön tunnun ja vaaleat sävyt
aurinkoisen, selkeän vaikutelman.
– Sameat, likaiselta näyttävät värit viestivät maanläheistä tai halpaa.
– Kirkkaat värit taas ovat valoisia ja myönteisiä.
– Väri ei kuitenkaan toimi koskaan yksinään vaan aina ympäristön
ehdoilla.
17.3.2014 94 © Miikka Blomster
Värien merkitys
Värien kokeminen on hyvin subjektiivista. Siihen vaikuttavat
mm.
• Ikä
• Sukupuoli
• Kulttuuri
Värien kokeminen
17.3.2014 95 © Miikka Blomster
Purppura
Violetti
Sininen
Turkoosi
Vihreä
Keltainen
Oranssi
Punainen
Valkoinen
Musta
Junnonaho 2001
Mieti!
Mitä seuraavat värit tuovat mieleesi? Listaa mielikuvat paperille/muistioon.
17.3.2014 96 © Miikka Blomster
värien psykologiaa
yhdistetään usein vaikutukset luonne
Purppura komeus, salaperäisyys mukautumaton,
raskasmielinen
tyytyväinen, kunnioittava
Violetti arvokkuus, suru huonosti havaittava,
tyynnyttävä
raskasmielinen
Sininen taivas, vesi, kuulaus silmää lepuuttava,
selkeys,rakastettavuus
rauhallinen
Turkoosi etäisyys, rauhallisuus ystävällinen, rentouttava rentouttava, sovitteleva,
rauhoittava
Vihreä luonto, vihannuus,
myrkyllisyys
hypnoottinen, turmiollinen,
rauhoittava
kärsivällisyys, levottomuus
Keltainen iloisuus, aurinko tarmoa lisäävä, piristävä,
henkimaailma
iloinen
Oranssi tuli, hehku ruuansulatusta edist.
kiihottava
rauhattomuus
Punainen rakkaus, veri, synti ajatustoimintaa kiihottava,
hermostuttava
vitaalisuus
Valkoinen vihkiminen, kirkkaus valaiseva, tyhjyys,
kohtuullisuus
vaatimattomuus
Musta salaperäisyys, kuolema suru, lepo, pimeys huono mielikuvitus
Junnonaho 2001 17.3.2014 97 © Miikka Blomster
Ittenin väriympyrä
Itten 1961
17.3.2014 98 © Miikka Blomster
Värit sijaitsevat
vastakkaisissa
suunnissa
suhteessa pallon
keskipisteeseen.
Kaksisointu (Contrast)
Punaista
vastaa
Vihreä Itten 1961
17.3.2014 99 © Miikka Blomster
Värisokeus
– Länsimaissa noin 6-8 prosenttia miehistä ja alle prosentti naisista on vaillinaisen väriaistin omaavia. Värisokeus ei aina ole täydellistä.
– Harvinainen sinisokeus ei ole merkitsevä käytännössä.
– Punavihervärisokea ei erota ollenkaan tai erottaa huonosti punaisen ja vihreän värin eron.
– Tämän vuoksi ensisijaista tietoa ei saa antaa värin avulla.
17.3.2014 100 © Miikka Blomster
keltainen
keltaoranssi
oranssi
puna-
oranssi
punainen
punavioletti
violetti
sinivioletti
sininen
sinivihreä
vihreä
keltavihreä
Kolmisointu
(Triad)
Itten 1961
17.3.2014 101 © Miikka Blomster
Nelisointu
(Tetrad)
keltainen
keltaoranssi
oranssi
puna-
oranssi
punainen
punavioletti
violetti
sinivioletti
sininen
sinivihreä
vihreä
keltavihreä
Itten 1961
17.3.2014 102 © Miikka Blomster
Color Scheme -ohjelma
http://colorschemedesigner.com/
17.3.2014 103 © Miikka Blomster
Seuraavat säännöt auttavat kiertämään pahimmat
virheet värien käytössä:
1. Ei liikaa värejä!
Soinnuta kuvakkeiden ja taustakuvan värit
sovellukselle valittuun väriskaalaan. Enin
suositeltava värimäärä kuvakkeissa on 8 erilaista
sävyä. Julkaisu tulee jo silloin hyvin levottomaksi.
17.3.2014 104 © Miikka Blomster
2. Älä aseta rinnakkain kirkkaita ristiriita-värejä.
Ristiriitaisia ovat jo fysiologisista syistä sinipunainen ja
sinivihreä. Niiden käyttö rinnakkain aiheuttaa väreilyä
alueiden rajalla.
3. Käytä kylläistä väriä pieninä pintoina huomion
herättämiseksi ja tummennettuja tai vaalennettuja
sävyjä isoilla pinnoilla.
4. Sininen sopii taustaksi, mutta ei pienikokoiseen
tekstiin, ohuisiin linjoihin tai pisteisiin. Silmä näkee
sinisen hyvin vain isoina alueina.
17.3.2014 105 © Miikka Blomster
5. Muista sovitut värikoodit: hälytykseen punainen, varoitukseen keltainen, käyttäjän toimintaa vaativaan huomioon sininen, hyväksymiseen vihreä.
6. Korosta luettavia kohtia isolla kontrastilla ja esitä taustatekijät vähäisellä kontrastilla.
7. Varmista tiedon välitys muodon ja koon muutoksilla. Jätä väri apukeinoksi.
8. Väriä voi käyttää myös ryhmittelyyn.
17.3.2014 106 © Miikka Blomster
Typografia
Typografia
– kreikan sanoista typos, tyyppi, ja graphe, kirjoitus, josta johtuu myös
sana grafiikka.
– Nykyisin sillä tarkoitetaan minkä tahansa paino- tai digitaalisen työn
ulkoasua ja sen suunnittelua
– Seuraavassa keskitytään kirjasimiin
17.3.2014 108 © Miikka Blomster
Kirjasintyypit = fontit
Kirjasintyypit voi jakaa karkeasti kuuteen ryhmään:
– antiikva
– groteski
– egyptienne
– fraktuura
– kalligrafiset
– ja lukemattomat merkki- ja kuvafontit.
17.3.2014 109 © Miikka Blomster
Antiikva
A a – Antiikva on yleisin fontti sanomalehdissä, kirjoissa
ja asiakirjastandardissa.
– Päätteellinen eli serif
– Eri osissa paksuuseroja, kirjain liittyy päätteeseen pyöreästi ja sen perusmuoto on soikio.
– Yleisin Times New Roman. 17.3.2014 110 © Miikka Blomster
Groteski
O e – Päätteetön eli sans-serif
– pylväitä, ympyröitä ja puoliympyröitä
– ei paksuuseroja
– mm. Arial, Verdana ja Century Gothic
– WWW-sivuilla groteskin luettavuus on parempi kuin antiikvan!
17.3.2014 111 © Miikka Blomster
Egyptienne
Hh – Ikään kuin kahden edellisen sekoitus: sekä
päätteellinen että tasapaksu ja pyöreä. Päätteet ovat saman paksuiset kuin kirjain muutenkin, liittymäkohta on suorakulma eikä paksuuseroja ole.
– Tähän ryhmään kuuluvat mm. perinteinen Courier New.
17.3.2014 112 © Miikka Blomster
– Käsin tehty kaunokirjoitus tai jokin sen graafinen versio
– Esim.
– Myös fraktuurat ja kiinalaiset ja japanilaiset kirjoitusmerkit
ovat kalligrafiaa.
17.3.2014 113 © Miikka Blomster
– Goottilaisiin kirjaimiin kuuluva fraktuura on myös kalligrafinen
– Kehittynyt keskiaikaisten munkkien käsikirjoituksista
– Fraktuuraa kahta tyyppiä:
– vaikealukuisempi kapea ja korkea eli tyypillisemmin goottilainen
– toinen kevyempi, matalampi ja pyöreämpi
– Fraktuuraa on käytetään esim. hautaseppeleiden nauhoissa, sanomalehtien nimissä sitä näkee myös:
– Sen käyttö on uhkarohkea valinta - vaatii tyypiltään ja hengeltään tietyn tyyppisen ympäristön ja assosioituu lähinnä uskontoon, katedraaleihin ja keskiaikaan.
17.3.2014 114 © Miikka Blomster
Merkkifontit
– käytetään mm. luettelomerkkeinä ranskalaisten viivojen
tapaan.
– Ei suositella käytettäväksi mitään merkkifontteja muuten
kuin kuvana, koska niiden näkyminen eri laitteilla riippuu
niiden olemassaolosta itse kunkin henkilökohtaisella
koneella.
17.3.2014 115 © Miikka Blomster
Mikä sopii minkä kanssa?
tyyppi antiikva egyptienne fantasia groteski
antiikva x x
egyptienne x x
fantasia x
kalligrafinen,
fraktuura
x
groteski x x x x
Esimerkiksi antiikva sopii kyllä itsensä kanssa, mutta ei toisen saman ryhmän fontin kanssa
eli ei kahta erilaista päätteellistä fonttia samaan tekstiin.
Groteski taas sopii hyvin niin itsensä kuin minkä tahansa saman tai jonkin toisen ryhmän
fonttien kanssa.
Fantasia- ja kalligrafiset fontit vaativat usein tavallista suurempaa pistekokoa, eikä niitä ole
hyvä käyttää kuin otsikkokuvissa ja katseenvangitsijana hienostuneemmissa tai
räväkämmissä töissä.
17.3.2014 116 © Miikka Blomster
Leipäteksti
– Leipäteksti tarkoittaa varsinaista tekstiä erotuksena
otsikoista.
– Luettavuuden kannalta on syytä kiinnittää huomiota
tekstin kappalejakoon, tasaukseen, rivin pituuteen ja
tekstin väriin.
17.3.2014 117 © Miikka Blomster
Fonttien valinta
– Leipätekstissä käytetään yksinkertaisia ja selkeitä, helposti luettavissa olevia fontteja
– Otsikoihin voi valita koristeellisempiakin.
– Jos leipäteksti on päätteetön, otsikoksi päätteellinen tai päinvastoin
– tai sama fontti eri vahvuisena ja eri kokoisena
– Ei saman ryhmän eri tyyppejä, ei sellaisia fontteja, jotka ovat samankaltaisia
17.3.2014 118 © Miikka Blomster
– Antiikva on paperilta luettavampaa kuin groteski
– Groteskit sopivat paremmin näytölle
– Pienaakkosia, gemenoita, on helpompi lukea kuin
VERSAALEJA. .
– Samassa yhteydessä korkeintaan kolmea erilaista fonttia
Muista
17.3.2014 119 © Miikka Blomster
Tekstin korostukset
– kursivoi tai lihavoi
– Älä alleviivaa äläkä HUUDA
17.3.2014 120 © Miikka Blomster
Muotokontrasti
Olemisen keveys
pehmeä voima
17.3.2014 121 © Miikka Blomster
Vahvuuskontrasti
syntymästään Mykkä
Eras light, medium, demi, bold
17.3.2014 122 © Miikka Blomster
Värikontrasti
StreetWise
17.3.2014 123 © Miikka Blomster
– Valitse mieluummin klassisia ja todistetusti luettavia kirjasimia kuin uusia.
1.
17.3.2014 124 © Miikka Blomster
– Älä käytä enempää kuin kolmea kirjasinta yhdessä
julkaisussa. Vältä myös hyvin samanlaisten kirjasimien
rinnastamista.
2.
17.3.2014 125 © Miikka Blomster
– Jos käytetään useampia kuin yhtä kirjasintyyppiä, on tarkoitus korostaa jotain osia tai erottaa osat toisistaan.
– Kirjasintyyppien määrän lisääntyessä lukijalle tulee hankaluuksia hahmottaa tekstin painotuksia ja löytää ne asiat, joita kirjoittaja on pitänyt tärkeimpinä. Hyvänä nyrkkisääntönä on yhdistää kahta hyvin erityylistä fonttia kuten antiikvan seassa groteskia korostamaan tiettyjä kohtia tai pelkkää lihavointia.
17.3.2014 126 © Miikka Blomster
Miksi näin?
– Käytä normaalilevyisiä kirjasimia hyvin kapeiden tai
leveiden sijaan.
– Arial +
Arial narrow
3.
17.3.2014 127 © Miikka Blomster
– Jos kasvatat kirjainten väliä, myös sanavälin tulisi kasvaa.
4.
17.3.2014 128 © Miikka Blomster
– Vältä
leskiä! Leski on sana tai hyvin lyhyt rivi
kappaleen alussa tai lopussa. Orpo on
yksinäinen tavu kappaleen alussa tai lopussa.
Ne haittaavat luettavuutta ja tekevät
tekstikentistä epätäydellisiä – siis rumia. Älä siis
jää
leskeksi.
5. Kar-
ta orpoja ja leskiä! Leski on sana
tai hyvin lyhyt rivi kappaleen
alussa tai lopussa. Orpo on
yksinäinen tavu kappaleen
alussa tai lopussa. Ne haittaavat
luettavuutta ja tekevät
tekstikentistä epätäydellisiä –
siis rumia. Vältä myös or-
poja.
Avioidu lesken kanssa ja adoptoi orvot!
17.3.2014 129 © Miikka Blomster
6. Sopivan mittaiset rivit
max 90
55-60
min 35-40
Laotse Tao Te Ching 12
– Viisi väriä tekee ihmisen silmät sokeiksi; viisi säveltä tekee ihmisen korvat kuuroiksi; viisi makua pilaa ihmisten suun;
– Kilpa-ajot ja metsästys tekevät ihmisten sydämet mielettömiksi.Vaikeasti saatavat tavarat vangitsevat ihmisen.
– Sen vuoksi Viisas toimii sisim- pänsä mukaan, ei silmän. Totisesti, hän hylkää "tuon” ja valitsee "tämän".
17.3.2014 130 © Miikka Blomster
7. Vasen tasaus – oikea liehu Viisi väriä tekee ihmisen silmät sokeiksi
viisi säveltä tekee ihmisen korvat kuuroiksi;
viisi makua pilaa ihmisten suun;
Kilpa-ajot ja metsästys tekevät
ihmisten sydämet mielettömiksi.
Vaikeasti saatavat tavarat
vangitsevat ihmisen.
Sen vuoksi Viisas
toimii sisimpänsä mukaan, ei silmän.
Totisesti, hän hylkää "tuon"
ja valitsee "tämän".
Laotse Tao Te Ching
17.3.2014 131 © Miikka Blomster
8. Värillisten taustojen kanssa pidä huolta, että taustan ja
tekstin välille muodostuu riittävä kontrasti.
Onnellisissa tilaisuuksissa pidetään vasenta
puolta arvokkaampana, murheellisissa
oikeata. Sotajoukon alempi päällikkö
asetetaan vasemmalle, ylipäällikkö oikealle,
se on: surujuhlamenojen mukaan.
Ihmisjoukkojen surmaaminen saa
aikaan surua, valitusta ja hiljaisia
kyyneleitä. Sen vuoksi, kun
armeija on voittanut, järjestytään kuin
surujuhlaan.
Aseet eivät ole hyväenteisiä välineitä eivätkä ylevän työvälineitä. Hän käyttää niitä vain, kun ei muuta voi, mutta rauhaa ja hiljaisuutta hän pitää ylimpänä.
Voittoa hän ei pidä miellyttävänä; jos se olisi hänestä miellyttävä, hän iloitsisi ihmisten tappamisesta, mutta se, joka iloitsee ihmisten tappamisesta, ei voi saavuttaa sitä, mitä maailmalta vaatii.
Aseet eivät ole hyväenteisiä työvälineitä. Luodut vihaavat niitä, eikä se, jolla on Tao, niiden parissa viivy. Rauhan toimissa ylhäiset pitävät vasenta puolta arvokkaampana, mutta asetta kantaessaan oikeata.
17.3.2014 132 © Miikka Blomster
Sommittelun perusteet
Kultainen leikkaus
– Kultaisen leikkauksen esitti tiettävästi kreikkalainen matemaatikko
Eukleides noin 300 eKr.
– Siinä jaetun janan pienempi osa suhtautuu suurempaan osaan kuten
suurempi osa koko janaan.
– Kultaisen leikkauksen lukuarvo on noin 1,618034 mutta käytännössä
kuvassa eri alueiden optinen painotus vaikuttaa niin paljon, että
arviolukuna voi käyttää 1,618 ja likiarvona 1,6.
Honour 1982
17.3.2014 134 © Miikka Blomster
Janan jakaminen kultaisen leikkauksen suhteisiin
A B
½ AB
D
Kl b=KlB=1.618 a=AKl=1
Matemaattisena yhtälönä a/b=b/(a+b).
17.3.2014 135 © Miikka Blomster
Kultainen leikkaus sallii suhteiden säilymisen jaettaessa
viivaa jatkuvasti pienempiin osiin. Kultaisen leikkauksen
erinomaisuus piilee juuri tässä suhteiden säilymisessä.
Tämä jako toimii myös kuvan sisällä.
Kultainen leikkaus
17.3.2014 136 © Miikka Blomster
– Kuvapintaa hahmotettaessa on kultaisen leikkauksen pisteillä
merkitystä. Julkaisu tai julkaisun rajattu osa voidaan helposti
jakaa kolmeen osaan kultaisen leikkauksen suhteilla vaaka- ja
pysty-suunnassa. Jakoviivojen risteyskohdat ovat kuvan
painopistekohtia, joihin voi sijoittaa tärkeitä kohteita.
– Tasapaino säilyy helpoimmin asettamalla kohteet kuvan
halkaisijan suhteen tasapainoon.
– Kuvallisia kohteita ei kuitenkaan tarvitse sijoittaa
keskihalkaisijalle, joten kuvan sommittelun kannalta löytyy näin
lisää käyttökelpoisia sijoituskohtia kultaisen leikkauksen pisteistä.
17.3.2014 137 © Miikka Blomster
1. 618 1.618 1
/ 1
Kultainen spiraali
17.3.2014 138 © Miikka Blomster
”Kultainen spiraali,
viivain ja ristikko”
Pää muodostaa kultaisen
suorakulmion, jonka puolivälissä
sijaitsevat silmät. Suu ja nenä
ovat silmien ja leuan alakärjen
muodostaman linjan kultaisessa
leikkauksessa.
17.3.2014 139 © Miikka Blomster
Mikä muoto?
17.3.2014 140 © Miikka Blomster
Aivot täydentävät vaillinaiset kuviot siksi erilaiset
muodot ja linjat – myös näkymättömät – ohjaavat
katsetta
17.3.2014 141 © Miikka Blomster
kalevalakoru-
kolmio
Kalevala korun sivuilta
17.3.2014 142 © Miikka Blomster
Liike- Nokian
renkaat
17.3.2014 143 © Miikka Blomster
Kuvapinnan painopistealueet 2
Lukusuunnan ja
kiinnostavuuden takia
tärkein painopistealue on
useimmiten vasemmassa
ylänurkassa ” Taitteen ”
yläpuolella (Above the
fold)
17.3.2014 144 © Miikka Blomster
Sommittelun muoteja
– Eri aikakausina sommittelun ihanteet ovat
vaihdelleet.
– Nykyaikana ominaisimpia ovat dynaamiset
sommitelmat, jossa on liikettä, jännitettä ja
vaihtelua. Tällainen sommitelma rakentuu
vastakohtaisuuksille ja kuvan painopiste hakeutuu
yleensä hieman ylöspäin.
17.3.2014 145 © Miikka Blomster
“Nyrkkisääntöjä”
Yleisilmeen selkeys ja rauhallisuus
– Eri värejä ei enempää kuin 5 +/- 2
– Ei runsaasti eri muotoja
– Tiheät viivoitukset ja laatoitukset tms. kuvioinnit aiheuttavat helposti väreilyä ja haamukuvia
– Elementit, jotka hahmotetaan erillisiksi hahmoiksi tai kohteiksi, havaitaan heti. Jos tärkeä informaatio hahmotetaan taustaan kuuluvaksi, saattaa se jäädä kokonaan huomaamatta.
– Julkaisussa ei tulisi olla liikaa erilaisia alueita tai loogisia ryhmiä. Tarpeen vaatiessa informaatioalueita tulisi pyrkiä ryhmittelemään. Näin voidaan keventää käyttäjän työmuistin kuormitusta.
– Sivuilla on hyvä käyttää tyhjää tilaa tasapainottamaan asettelua ja jäsentämään informaatiota. 17.3.2014 147 © Miikka Blomster
Johdonmukaisuus visuaalisessa
suunnittelussa – Kohteet, jotka sijaitsevat lähekkäin toisiaan ja selkeästi
erillään muista elementeistä mielletään kuuluvan jollakin
tavalla yhteen. Ihminen mieltää kaksi lähellä toisiaan olevaa
visuaalista elementtiä yhteenkuuluviksi. Jos toisiinsa liittyvät
elementit sijaitsevat kaukana toisistaan käyttäjä ei
välttämättä havaitse yhteenkuuluvuutta.
17.3.2014 148 © Miikka Blomster
Julkaisun toimivuus ilman värejä
– Julkaisussa oleva informaatio tulisi olla havaittavissa ja ymmärrettävissä myös harmaasävyisenä.
– Väri ei saa toimia ainoana erottelevana symbolina.
– Värin lisäksi tulisi käyttää jotakin lisäominaisuutta esim. kokoa, muotoa, valoisuusastetta tai tekstiä.
– Tekstin ja sen taustan välillä tulee olla riittävän suuri kontrasti. Suurin kontrasti on mustan ja valkoisen välillä. Musta teksti valkoisella taustalla on tehokkain. Myös valkoinen tai keltainen teksti mustalla taustalla toimii etenkin heikkonäköisillä henkilöillä.
– Vaaleahkoa sinistä väriä ei tule käyttää tekstissä, sillä ihmisen kyky erottaa vaaleansinistä on huono.
– Värisokeat henkilöt sekoittavat punaisen, ruskean, vihreän, harmaan ja sinipunaisen helposti toisiinsa etenkin, jos niitä käytetään rinnakkaisina väreinä.
17.3.2014 149 © Miikka Blomster
Lähteitä
– Rihlama, Seppo 1997. Värioppi. Kuudes uusittu painos. Tampere. Rakennustieto.
– Veen, Jeffrey 2001. The Art & Science of Web Design. New Riders.
– Honour, Hugh & Fleming, John 1982. Maailman taiteen historia. Otava. A World History of
Art.
– Loiri, Pekka & Juholin, Elisa 1998: HUOM! Visuaalisen viestinnän käsikirja. Jyväskylä.
Infoviestintä. Gummerus.
– Oja, Onni 1957. Piirtämisen taito. Porvoo. WSOY.
– Itten, Johannes 1961, 1970. Värit taiteessa. Die Kunst der Farbe (Studienausgabe). Suom.
Antero Kare.
– Itkonen, Markus 1999. Typoteesejä. Tarkan typografian opas. Vaasa. Ykkös-Offset. RPS-
yhtiöt.
17.3.2014 150 © Miikka Blomster
www-sivujen
graafinen
suunnittelu
17.3.2014 © Miikka Blomster 151
Johdanto
– ”The purpose of design is to facilitate communication. You don’t get design for design’s sake. That’s called art.”
– Ben Hunt
– ”Designing pages in html is a lot like having sex in a bathtub. If you don’t know anything about sex, it won’t help to know a lot about bathtubs.”
– Michael L. Kaufman
17.3.2014 © Miikka Blomster 152
Peruskäsitteitä – Vektori ja bittikartta:
17.3.2014 © Miikka Blomster 153
Resoluutio
– Resoluutio on kuvassa tietyllä pinta-alalla oleva informaation määrä.
Suurempi resoluutio = tarkempi kuva.
– Yksikkönä dpi/ppi (dots/points per inch), joskus myös lpi (lines per
inch) tai l/cm (lines/cm). dpi = 2 × lpi eli 5 × l/cm
– Painokäytössä resoluutio on nelivärikuvissa tyypillisesti 300 dpi,
yksivärisissä kuvissa (line art) 800 – 1 200 dpi.
– Ruudulla todellinen resoluutio vaihtelee näytön koon ja valitun
näyttötarkkuuden mukaan. Esim. 17" näytölla tarkkuudella 1 280 × 1
024 px todellinen resoluutio ≈ 67 dpi.
– Ruutukäytössä nimellinen resoluutio on 72 dpi. Tämä merkitsee,
että typografinen piste (pt) vastaa yhtä pikseliä.
17.3.2014 © Miikka Blomster 154
Kuvien tiedostomuodot
– JPEG:
– Häviöllinen (lossy), 24-bittinen (16,7 milj. väriä)
– Pieni tiedostokoko
– Sopii hyvin valokuviin, huonosti graafisiin elementteihin
– GIF:
– Häviötön (lossless), 8-bittinen (2 – 256 väriä)
– Tukee läpinäkyvyyttä ja animaatiota
– Laajasti tuettu myös vanhoissa selaimissa
– PNG:
– Häviötön, 8- tai 24-bittinen
– “Paranneltu versio” gif:sta
– Tukee osittaista läpinäkyvyytä (alpha)
17.3.2014 © Miikka Blomster 155
Tiedostomuotojen käyttö
– JPEG
– Valokuviin ja muihin kuviin joissa on paljon värisävyjä mutta ei
voimakkaita graafisia muotoja
– GIF
– Pieniin animaatioihin (isompiin kannattaa käyttää jotain varsinaista
videoformaattia tai flashia)
– Tarvittaessa yhteensopivuutta vanhoihin selaimiin
– PNG
– Yleisformaatti kaikkeen käyttöön, erityisesti graafisiin
elementteihin
– Kun tarvitaan osittaista läpinäkyvyyttä (alpha)
17.3.2014 © Miikka Blomster 156
Flash
– Käyttökohteet
– Vektoripohjainen animaatio; vie flashilla vain pienen murto-osan
siitä tiedostokoosta jonka vastaava video veisi
– Monimutkaista vuorovaikutteisuutta tai selainpäässä (client-side)
ajettavaa koodia vaativat sovellukset
– Ongelmat
– Vaatii erillisen plugin-ohjelman selaimeen
– Vaatii melko paljon konetehoa
– Paikoin Flashin kayttö on estetty tietoturvasyistä
– Rikkoo selaimen käyttölogiikkaa, esim. Back-nappi ei toimi
17.3.2014 © Miikka Blomster 157
Aliasoituminen ja antialiasointi
– Hahmojen reunat voivat näyttää tietokonegrafiikassa usein selvästi porrastuneilta ja kulmikkailta. Tämä on huomattavaa kaikissa linjoissa, jotka eivät kulje tarkan vertikaalisesti tai horisontaalisesti. Reunojen porrastumista kutsutaan aliasoitumiseksi.
– Ilmiö johtuu siitä, ettei käytetty resoluutio ole kyllin suuri esittämään ideaalisen kuvan yksityiskohtia: kuvaruudulla esittämistä varten se on jouduttu jakamaan resoluutiosta riippuvaksi määräksi kuvapisteitä, pikseleitä.
– Helppo ratkaisu vähentää aliasoitumista on aina kasvattaa kuvan resoluutiota. Kun käytettävissä on enemmän pikseleitä, voidaan esittää enemmän yksityiskohtia ja piirtää viiva tarkemmin, jolloin aliasoituminen todennäköisesti jää huomaamattomaksi. Tällöin kuvan tuottaminen kuitenkin vaatii kasvavassa määrin resursseja.
17.3.2014 © Miikka Blomster 158
Antialiasointi
– Antialiasointialgoritmit voidaan jakaa kahteen luokkaan:
esisuodatusta ja jälkisuodatusta käyttäviin.
– Esisuodatuksessa (prefiltering) kunkin pikselin väri
lasketaan pienen kuva-alueen keskiarvona, mahdollisesti
eri painotuksilla.
– Jälkisuodatuksessa (postfiltering tai supersampling) kuva
piirretään ensin virtuaalisesti suurella resoluutiolla, ja sitten
suodatetaan tästä ruudulle tuotettava pienemmän
resoluution kuva.
17.3.2014 © Miikka Blomster 159
Typografia
– Sähköisen typografian erityispiireteitä:
– Näytön tarkkuus on vain 72 dpi kun paperille painettuna resoluutio
voi olla 1 200 – 4 800 dpi.
– Ruudulla sopiva pistekoko on suurempi kuin paperilla.
– Suuri x-korkeus tekee tekstistä helppolukuisempaa.
– Päätteellinen teksti menee usein suttuiseksi pienessä koossa,
ruudulla leipätekstiin sopii paremmin päätteetön.
– Leipätekstikoossa (n. 10 – 14 pt) ja sen alle kriittiseksi muodostuu
fontin “vihjeistys” (hinting). Markkinoilla on vain kourallinen hyvin
vihjeistettyjä fontteja.
17.3.2014 © Miikka Blomster 160
Sähköisen typografian erityispiireteitä
– www-sivuilla kannattaa välttää grafiikkaan upotettua tekstiä; käyttäjä
saattaa käyttää esim. mobiiliselainta tai näkövammaisten päätelaitetta,
tai haluaa vain hyödyntää leikepöydälle tekstin kopiointia.
– Käyttäjällä täytyy olla kaikki www-sivuilla käytettävät fontit
asennettuna. Fonttien sisällyttäminen (embedding) www-sivuille ei
yleensä ole tekijänoikeussyistä mahdollista. sifr-tekniikan avulla voi
tätä rajoitusta kiertää mm. otsikoissa.
http://www.mikeindustries.com/sifr
17.3.2014 © Miikka Blomster 161
Yleisesti asennetut fontit
Turvalliset käyttää: Arial, Times New Roman, Verdana, Georgia, Courier New, Trebuchet MS, Impact, Comic Sans MS – Lucida Sans ja Lucida Grande ovat pienessa koossa lähes
identtiset ja löytyvät liki kaikista Windows ja Mac-koneista.
– Windowseissa esiasennettuna lisäksi: Tahoma, Lucida Console, Microsoft Sans Serif, Palatino Linotype
– Muut Windows-fontit löytyvät:
– http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Microsoft_Windows_fonts
– Mac-fontit:
– http://en.wikipedia.org/wiki/Fonts_on_Macintosh
17.3.2014 © Miikka Blomster 162
Gridi
17.3.2014 © Miikka Blomster 163
Mikä on gridi?
– Gridi on pinnanjaon
menetelmä, jonka
avulla luodaan helposti
tasapainoinen vaikutelma.
– Palsta (column) = gridin
pystysuora blokki
– Rivirekisteri (baseline grid)
= tekstirivien peruslinja on
tasassa, eri elementtien
rivivälit ovat toistensa
monikertoja.
17.3.2014 © Miikka Blomster 164
Mikä on gridi?
– Gridi on pinnanjaon
menetelmä, jonka
avulla luodaan helposti
tasapainoinen vaikutelma.
– Palsta (column) = gridin
pystysuora blokki
– Rivirekisteri (baseline grid)
= tekstirivien peruslinja on
tasassa, eri elementtien
rivivälit ovat toistensa
monikertoja.
17.3.2014 © Miikka Blomster 165
Gridin rakentaminen
– Gridin perusyksikkö on leipätekstin riviväli. Yleensä kaikki
gridin jaot ovat rivivalin kertoimia. Jos riviväli on 12 pt,
sopivia jakoja ovat siis esimerkiksi 24, 36, 48, 60 ja 72 pt.
– Rivirekisterin säilyttämiseksi leipätekstistä poikkeavien
tekstikokojen (esim. otsikot), riviväli tulisi olla myös
perusrivivalin kerroin. Lisäämällä tyhjää tilaa (padding)
otsikon ympärille voidaan lisätä joustavuutta, esim. 12 pt
ennen, riviväli 18 pt ja 6 pt jälkeen = yht. 36 pt.
17.3.2014 © Miikka Blomster 166
Palstan muodot
– Koska selaimet eivät tue tavutusta, tasapalstan käyttöä ei suositella
www-sivuilla.
– Suunnitteluvaiheessa palsta täytetään täytetekstillä (placeholder).
http://www.loremipsum.net/
17.3.2014 © Miikka Blomster 167
www-sivun gridin erityispiirteitä
– www-sivun gridi on pystysuunnassa elastinen; sisällön
määrää ei voi ennakolta tietää, joten elementtien on
pystyttävä skaalautumaan sisällön määrän mukaan.
– Toistensa suhteen pystysuunnassa skaalautuvien
elementtien rakentaminen on hankalaa ilman
taulukkotaittoa, joka ei ole suositeltava tapa rakentaa
sivuja. Tästä syystä sivun varsinainen sisältö kannattaa
yleensä pitää yhdessä tai kahdessa palstassa ja käyttää
muita palstoja vain navigaatioelementteihin yms.
– Esim.: http://www.fujitsu.com/fi/products/computing/pc/index.html
17.3.2014 © Miikka Blomster 168
Värit
17.3.2014 © Miikka Blomster 169
Värijärjestelmät
– RGB
– Additiivinen, väri syntyy valoa sekoittamalla
– Perusvärit punainen, vihreä ja sininen
– Käytetään digitaalisessa ympäristössä
– CMYK
– Substraktiivinen, väri syntyy musteita sekoittamalla
– Perusvärit syaani, magenta, keltainen ja musta
– Käytetään painossa ja tulosteissa
– PMS
– Spottivärijärjestelmä, värit valitaan listasta
– Sävyt sekoitetaan 14 pääväristä
– Käytetään erikoispainotöissä ja yritysväreinä
– Muita: cie/lab, Hexachrome, Pantone Goe, Munsell...
17.3.2014 © Miikka Blomster 170
Värijärjestelmät (jatkoa edelliseltä sivulta)
17.3.2014 © Miikka Blomster 171
Väriavaruus (gamut)
– Millaan laitteella ei pystytä
toisintamaan koko ihmissilmän
havaitsemaa väriavaruutta.
– RGB- ja CMYK-avaruudet
ulottuvat osittain
toistensa ulkopuolelle.
– Muunnoksiin väriavaruudesta
toiseen tarvitaan
väriprofiileja. Suositeltava
RGB-profiili: sRGB
17.3.2014 © Miikka Blomster 172
Värien valinta
– Värien välillä on oltava riittävä valöörikontrasti, vastavärikontrasteja
kannattaa sen sijaan välttää. Yleensä 2–3 pääväriä ja niiden eri sävyt
on riittävä paletti. Harmonisen paletin koostamiseen on useita eri
tapoja. http://kuler.adobe.com/
– Väreihin liitetyt symboliset merkitykset vaihtelevat kulttuurista toiseen.
http://www.coloria.net/
– Varsinkin suunniteltaessa hyvin laajalle kohderyhmälle suunnattua
sivua, tulee ottaa huomioon värisokeat. Suomalaisista miehistä 10 %
karsii värinäön puutteista.
17.3.2014 © Miikka Blomster 173
Työprosessi
– Tyypillisen www-sivun suunnitteluprosessin vaiheet:
1. Määrittelyvaihe; selvitetaan asiakkaan tarpeet ja paamaarat,
tutustutaan kilpailijoihin jne.
2. Sisältö- ja rakennesuunnittelu; suunnitellaan sivuston sisältö
ja sen jaottelu
3. Käyttöliittymasuunnittelu; suunnitellaan käyttöliittymän
peruselementit ja niiden sijoittelu
4. Graafinen suunnittelu
5. Sitebuilding; sivuston selainpään tekniikan toteutus
6. Integrointi ja käyttöönotto
17.3.2014 © Miikka Blomster 174
Luovan suunnittelun vaiheet
1. Briefiin tutustuminen
2. Benchmarking; määritellään kilpailijat ja haetaan parhaiten
onnistuneet vastaavat työt
3. Inspiraation haku; lähteinä voi käyttää esim. alan kirjoja, lehtiä,
www-sivuja ym. http://weheartit.com/ etc.
4. Luonnostelu; moodboardit, piirrokset, mockupit...
5. Lopullinen suunnittelu
6. Iterointi asiakkaan ja kollegojen palautteen perusteella
7. Viimeistely ja aineistojen valmistus; painokuntoon laitto, ”leiskan
pilkkominen” tms.
17.3.2014 © Miikka Blomster 175
Käyttöliittymän visuaalisuus
17.3.2014 176 © Miikka Blomster
Suunnittelun aloitus
− Mitä informaatiota sivu(i)lle tulee?
− Mikä on tärkein informaatio?
− Miten informaatiota voidaan havainnollistaa?
− Millä elementeillä informaatio voidaan parhaiten havainnollistaa?
− Mitä käyttäjä tekee?
- vaikuttavuus (tunteet, elämyksellisyys)
- elementeillä muodostetaan kokonaisuus
- jokainen elementti vaikuttaa toiseen
- ei liian paljon tietoa/ohjaimia yhdelle sivulle
- päätökset linjausperiaatteista – ilmiasun laatu
17.3.2014 177 © Miikka Blomster
Havainnointi
− 3D / 2D - poikkeavuus
− Liike / stillkuva
− Kirkkaat värit / murretut värit
− lämpimät värit / kylmät värit
− Lähellä / kaukana
− olennainen /harhautus
− Yhdenmukainen kuvakieli
− lähekkäin olevat kohteet = yhtenäisyys
− Samankaltaiset kohteet = yhtenäisyys
− Symmetrisesti rajatut kohteet = yhtenäisyys
− Uusi asia / vanhat mallit
17.3.2014 178 © Miikka Blomster
Katseen suunta
- kulttuurisidonnainen
- erilaiset kuvan suunnat koetaan eri tavalla
1
2
17.3.2014 179 © Miikka Blomster
Esimerkki suunnan vaikutuksesta
17.3.2014 180 © Miikka Blomster
a
17.3.2014 181 © Miikka Blomster
b
17.3.2014 182 © Miikka Blomster
Sommittelu
- Kiinnostava motivoi
- näytön elementtien suhde toisiinsa
- huomioarvo (katseen suunta)
- Jännitettä, tasapainoa tai rytmiä
- Harmonia
- Symmetrisyys
- Elementtien koot
- Samankaltaiset elementit
- Kultainen leikkaus
- Optinen piste
Mieti vähän www.scandinavian.net
käyttöliittymän osien ja elementtien
= järjestelyä niin, että lopputulos on sekä
tarkoituksenmukainen että visuaalisesti kiinnostava
17.3.2014 183 © Miikka Blomster
Sommittelu
a:b=b(a+b)
a
a b
b
e
d
f 1
2
Mikä tahansa suunnikas voidaan jakaa
kultaisen leikkauksen suhteiden mukaisesti
vasemmasta tai oikeasta laidasta sekä
vaaka- että pystysuoraan.
1. puolita suunnikkaan pitkä sivu a-c
2. jatka lyhyttä sivua puolitetun a-c janan
pituudelta
3. täydennä kolmio a-b-d
4. tee ympyräviiva piste d keskipisteenä ja jana a-
d
säteenä niin, että ympyräviiva leikkaa janan d-b
5. Piirrä ympyräviiva piste b keskipisteenä ja saatu
jana b-e säteenä niin se laikkaa janan a-b
Saatu piste f leikkaa janan a-b kultaisen
leikkauksen mukaisesti
17.3.2014 184 © Miikka Blomster
Sommittelu 1. Tyhjän tilan käyttö
2. Näytön sisäinen tasapaino
3. Yksi asia yhteen paikkaan
4. Ei liikaa informaatiota yhdelle sivulle (http://www.mtv3.fi)
5. Otsikko kertoo aiheen
6. Teksti vai kuva
7. Yhdenmukaisuus
17.3.2014 185 © Miikka Blomster
Iris
Teksti ja kuvat: Didier Comès
© 1991 Casterman
1.
2.
3.
4.
17.3.2014 186 © Miikka Blomster
Visuaalisen viestinnän suunnittelu
– Mistä aloitetaan?
– Strateginen markkinointi:
– Segmentointi
– Markkinoiden valinta
– Asemointi
markkinointiviestinnän suunnitteluun pohjat
17.3.2014 © Miikka Blomster 187
Segmentti – esim. Hukka
17.3.2014 © Miikka Blomster 188
Segmentointitekijät
Ikä 25-45
Sukupuoli Miehet/Naiset
Tulotaso 30-50k€
Elämäntilanne Työssäkäyvä, uran alkuvaiheessa, korkeakoulu, lapsia
Intentio Sosiaaliset suhteet, terveys, hauskanpito
Lifestyle Muutoksenhalunen, trendejä seuraava, Itsestään
huolehtiva uraihminen
Miten valitaan kohdemarkkinat?
– Koko?
– Potentiaali
– Kilpailu?
– Mahdollisuus?
– Muita tekijöitä?
17.3.2014 © Miikka Blomster 189
Kilpailukyky-analyysi - Hukka Liikunta ja terveys
Liikkumiseen tarkoitetut puitteet ja tukitoiminnot
Aulapalvelut, pukuhuoneet, kaapit, liikkumistilat, välineet, asiantunteva palvelu
Muksunurkkaus, PT, crossfit-pienryhmät, ravintoneuvonta, ravinteet, hieronnat, Brändi, status, yms
Tulevaisuuden tuote
17.3.2014 © Miikka Blomster 190
Millä keinoin asemoidutaan?
=asemoitumistekijät
– Mikä sopii kohderyhmälle?
– Millä tekijöillä tuote ja kilpailukyky vakuutetaan?
– Mitä kanavia voidaan käyttää?
– Miten kanavia voidaan käyttää?
– Mikä kanava toimii parhaiten kohderyhmälle?
17.3.2014 © Miikka Blomster 191
liikunta ja terveys, asiantunteva palvelu,
ryhmäliikunta ja monipuolisuus, ravintoneuvonta,
Brändi, status
Markkinointiviestintä
• Mainonta advertising
• Suoramarkkinointi direct marketing
• Myynninedistäminen sales promotion (SP)
• Suhdetoiminta public relations (PR)
• Henkilökohtainen myyntityö personal selling
• Push vs. Pull –strategiat
• Ideaalitilanteessa markkinointiviestinnässä: Viestin tulee saada
huomiota (Attention), herättää kiinnostusta (Intrest), saada aikaan
halua (Desire) ja toimintaa (Action) [AIDA-malli]
• Mitä näistä käytetään ja miten?
17.3.2014 © Miikka Blomster 192
Asemointitekijöiden valinta
– Tuotteen ominaisuudet
– liikunta ja terveys, asiantunteva palvelu, ryhmäliikunta ja monipuolisuus
– Kontekstit
– Tavallinen treenaaja eri tilanteissa
– Emootiot
– Hyvä olo ja liikkumisen ilo
– Muut mahdollisuudet?
– Brändi (status)
17.3.2014 © Miikka Blomster 193
liikunta ja terveys, asiantunteva
palvelu, ryhmäliikunta ja
monipuolisuus, ravintoneuvonta,
Brändi, status
Muistellaan markkinointiviestintää
kilpailukeinona
17.3.2014 © Miikka Blomster 194
Mietitään markkinointiviestinnän vaikutustasot
17.3.2014 © Miikka Blomster 195
Retoriikka
– Retoriikka (kreik. rhētorikē tekhnē) eli puhetaito on oppi
menestyksekkäästä ja vakuuttavasta puhumisesta. Sitä on
luonnehdittu suostuttelemisen taidoksi. Retoriikkaa kehitettiin alun
perin antiikin Kreikassa, ja myöhemmin antiikin Roomassa. Puhetaito
ei ole pelkkää kaunopuheisuutta, vaan sisältää myös yleisemmin
kyvyn ilmaista itsensä ja viestiä toisille tarkoituksensa. Alun perin sillä
tarkoitettiin nimenomaan oppia
menestyksekkäästä poliittisesta puhumisesta.
– Retorisella voidaan tarkoittaa puhetaidollista, korusanaista tai
korkealentoista ilmaisua. Esimerkiksi retorinen kysymys ei ole
tarkoitettu varsinaiseksi kysymykseksi, vaan sillä pyritään viestimään
jokin asia kysymyksen muodossa.
17.3.2014 © Miikka Blomster 196
Retoriikka
– Pathos Tunteiden ilmaisu
– Ethos Puhujan luonne
– Logos Itse puhe
17.3.2014 © Miikka Blomster 197
Ja eri mediat ja strategiat!!! Start with your website goals
and how to create value for
your customers
Research your online
marketplace to define the
most appropriate marketing
mix for your digital strategy
Integrate web analytics, on
and offline conversion tracking
and optimization so that
campaign performance can be
tracked and optimized.
Implement the tactics that fit
your goals best. Be flexible.
Be agile!
1
2
3
4
17.3.2014 © Miikka Blomster 198
Miten visuaalisuus sopii näihin medioihin?
Visuaalisen viestinnän suunnittelun laatu?
Hyvän suunnittelun jäljillä
– Millaista on laadukas design?
– Miten määritellä hyvä visuaalinen suunnittelu?
– Dieter Rams: https://www.vitsoe.com/eu/about/good-design
– Hyvä design on luovaa.
– Hyvä design tekee viestistä mielenkiintoisen.
– Hyvä design on käytettävää.
– Hyvä design tekee tuotteesta ymmärrettävän.
– Hyvä design saavuttaa tavoitteensa.
– Hyvä design on esteettistä.
– Hyvä design on rehellistä.
– Hyvä design maksaa itsensä takaisin.
– Hyvä design ei ole itsetarkoituksellista.
– Hyvä design on ympäristöystävällistä.
17.3.2014 © Miikka Blomster 200
Viestinnän laatu?
– ”Laadun määrittely on vaikeaa. Se muotoutuu eri tarpeista, odotuksista ja tekijöistä.” Laadussa on kyse ammattitaidosta, tekijän näkemyksestä ja persoonan ominaisuuksista. ”Se, että suunnittelija tekee jotakin eri lailla kuin kukaan muu, voi muodostua arvokkaaksi asiaksi.”
– ”Kyse on muodon, sisällön ja välineiden hallinnan kokonaisuudesta. Kuvallisessa viestinnässä laatu on kykyä liittää yksittäinen viesti tai kuva laajempaan historialliseen kontekstiin. Tällä on merkitystä myös käyttökuvassa.”
– ”Graafisen suunnittelijan tekemään aineistoon liittyy monia odotuksia. Sen on oltava luettavaa ja ilmeeltään tuoretta – ellei tarkoitus ole ollakin vanhahtava. Suunnittelu on monen asian risteyksessä olevaa päätöksentekoa.”
Graafisen suunnittelun emeritusprofessori Tapio Vapaasalo.
17.3.2014 © Miikka Blomster 201
Muotoilu? Design?
– Muoto syntyy eri ominaisuuksien yhdistämisestä:
– Vakioitavat elementit
– Logot
– Kuvat
– Värit
– Typografia
– Persoonallisuus
– Intertekstualisuus
– Aistimukset
17.3.2014 © Miikka Blomster 202
Hyvä vai muodikas?
– Onko muodikkuus hyvästä?
– Trendit vs. klassisuus?
– Miten tulla huomatuksi?
– AIDA:
”Se, että palvelu tai tuote herättää kiinnostuksen, ei riitä. Sen on herätettävä vastaanottaja, liityttävä häntä kiinnostaviin asioihin, osuttava hänen tarpeidensa maailmaan ja haluihin. Sen tulisi johtaa toimintaan: ostamiseen, ajatteluun tai oivaltamiseen.” T. V.
– Tarvitaan ihmistuntemusta ja selkeää kohdesegmentin hahmottamiskykyä.
– Samoin on ymmärrettävä mikä on liikaa ja mikä liian vähän hyvän sommittelun aikaansaamiseksi.
17.3.2014 © Miikka Blomster 203
Uskallettava olla epäsovinnainenkin
– Sovinnainen vs. epäsovinnainen?
– Missä menee raja?
– Kohderyhmäkohtainen suunnittelu?
– Miten valittu kanava vaikuttaa?
– Miten vaikuttaa yrityksen brändiin?
– Imago vs. Identiteetti?
17.3.2014 © Miikka Blomster 204
Designostoksilla
– Miten ostetaan visuaalisen viestinnän suunnittelua?
– Suunnitteluprosessi eri näkökulmista:
– Työn tilaajan tarpeet vs. työn suunnittelijan ammattitaito,
ajankäyttö ja tapa toteuttaa työprosessi.
– Yksilölliset tilaustavat vs. yksilölliset toteutustavat
– Yhteisymmärrys elintärkeää!
– Avoin kommunikaatio ainoa mahdollisuus.
– Jos suunnittelijalta on tilattu visuaalisen ilmeen uudistus, hänen on
ymmärrettävä, mikä on tilaajan identiteetti, mitkä sen tavoitteet ja
olemus ja miten ne vaikuttavat brändi-imagoon.
17.3.2014 © Miikka Blomster 205
17.3.2014 © Miikka Blomster 206
Idea
– Idean, innovaation tai keksinnön syntymistä kuvataan usein välähdyksenomaisena ’Heureka-ilmiönä, hetkenä, jolloin ongelma ratkaistaan tai keksitään uudenlainen tuote tai toimintamalli.
– Hyvät ideat eivät kuitenkaan synny itsestään, vaan niitä edeltää ja seuraa pitkä ajatus- ja suunnitteluprosessi.
– Idean lisäksi tarvitaan sen kehittely, design ja toteutus tuotteeksi tai palveluksi, joka toimii ja erottuu positiivisella tavalla nykyisestä informaatioviidakosta.
– Tavoitteena uniikki imago, jota on vaikea kopioida ja jolla voidaan identifioitua tehokkaasti!
– Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän muotoilun tuotteet ovat siis uniikkeja, räätälöityjä ratkaisuja tietylle tilaajalle tai yhteisölle.
17.3.2014 © Miikka Blomster 207
Pohjana projektisuunnitelma
– Projektisuunnitelma syntyy, kun yrityksen tarpeeseen liittyvät ajatukset
puetaan sanoiksi ja organisaatiossa ryhdytään toimenpiteisiin
visuaalisen ilmeen kehittämiseksi.
– Projektisuunnitelma pitää tehdä kirjallisesti. Siinä täsmennetään, mitä
tehdään ja kenelle. Määritellään siis projektin tavoite ja kohderyhmä
sekä toteutuksen puitteet ja resurssit: aikataulu, tiimi, vastuuhenkilöt ja
budjetti.
– Ryhmästä kannattaa nimetä yksi vastuuhenkilö, design manager, joka
johtaa prosessia ja valvoo suunnitelman toteutumista. Hän rekrytoi
graafisen suunnittelijan tai muotoilijan sekä muut toteutukseen
osallistuvat ulkopuoliset asiantuntijat.
17.3.2014 © Miikka Blomster 208
Design brief
– Design brief on tärkeä työvaihe, johon sekä suunnittelijan että tilaajan
kannattaa valmistautua ja varata riittävästi aikaa. Kyse on
perehdyttämisestä, keskustelusta, jossa kerrotaan suunnittelutehtävän
taustat ja tavoitteet sekä esitellään tilaajatahon toimintaa.
– Jos suunnittelutyö on laaja, voidaan brief järjestää jo ennen
sopimuksen tekemistä tai osana kilpailuttamista. Eräissä design
management -kirjoissa erotetaan kaksi perehdyttämistilaisuutta:
customer brief ja creative brief.
17.3.2014 © Miikka Blomster 209
17.3.2014 © Miikka Blomster 210
Ideointivaihe
– Tehtävänantoa seuraa ideointivaihe. Ammattitaitoinen graafinen suunnittelija on jo perehtynyt aiheeseen opintojensa ja aiemman työkokemuksen kautta. Hän tuntee visuaalisen kulttuurin ilmaisun muotoja, merkkien semiotiikkaa, typografiaa ja analysoi tottuneesti visuaalista kieltä sekä representaatioita.
– Silti jokainen työ edellyttää perehtymistä ja lisätiedon hankintaa kirjallisuudesta tai internetistä. Tietoa käyttäjistä sekä mahdollisista markkina- ja käyttäjätutkimuksista tarvitaan etenkin silloin, kun graafista suunnittelua tilataan tuotteen tai palvelun markkinointiin.
– Suunnittelija luonnostelee erilaisia vaihtoehtoja ja arvioi niiden käyttökelpoisuutta tutkimalla ja analysoimalla myös asiakkaan sidosryhmään kuuluvien organisaatioiden ja kilpailijoiden visuaalista viestintää. Uteliaisuus ja avoimuus poikivat uusia ideoita, joita suunnittelija arvioi ja vertailee keskenään. Karsintavaiheessa hän hylkää luonnoksia esimerkiksi siinä tapauksessa, jos muoto synnyttää vääränlaisia assosiaatioita. Vaihtoehtojen runsaudesta suunnittelija valitsee parhaat ideat jatkotyöstämistä varten.
17.3.2014 © Miikka Blomster 211
Creative brief
– Creative brief on tapaaminen, jossa suunnittelija esittelee luovan ideansa ja kertoo, kuinka hän aikoo projektin toteuttaa. Hän perustelee, miksi on päätynyt kyseiseen ratkaisuun ja tarvittaessa näyttää myös hylkäämiään vaihtoehtoja. Riippuu tehtävästä ja sopimuksesta, kuinka monta ehdotusta esitellään. Jos tehtävänä on uusi logotyyppi, voidaan tarvita useita vaihtoehtoja, joista palaverissa keskustellaan.
– Julkaisun ulkoasusta riittää ehkä yksi malli, mutta kannesta ja typografiasta voi olla myös vaihtoehtoisia ratkaisuja. Designprosessin onnistumisen kannalta avoin keskustelu ja mielipiteiden esittäminen on tärkeää creative brief –vaiheessa ennen päätöksentekoa. Tilaajan kannattaa arvioida ja tutkia tarkkaan ehdotusten hyvät ja heikot ominaisuudet erilaisissa käyttötilanteissa ja medioissa. Erityisesti silloin, kun kyse on logotyypin tai merkin suunnittelusta, tehdyt päätökset linjaavat ratkaisuja pitkälle tulevaisuuteen. Merkin tulee soveltua sekä verkkokäyttöön että painotöihin, mahdollisesti myös valomainoksiin ja videoihin.
17.3.2014 © Miikka Blomster 212
Toteutus ja viimeistely
– Kun päätös on tehty ja ehdotus hyväksytty, siirrytään ideoinnista toteutukseen ja työn viimeistelyyn. Design-osaamista tarvitaan yksityiskohtien hiomiseen ennen kuin työ on valmis. Liikemerkin hyväksytty malli on vasta alku originaalien piirtämiselle, ohjeistamiselle ja sovellusten suunnittelulle. Värien ja typografian osalta tarvitaan vaihtoehtojen testausta sekä verkossa että painotuotteissa.
– Tässä vaiheessa kannattaa tarkistaa sopimus. Jos suunnittelijalta on tilattu ainoastaan merkin suunnittelu, työhön sisältyy originaalin piirtäminen ja ohjeistus, muttei lomakkeiden tai muiden sovellusten suunnittelua. Jatkotehtävistä laaditaan uusi sopimus ja keskustellaan työhön mahdollisesti liittyvistä lisätuotteista tai –tehtävistä. Saattaa esimerkiksi olla, että verkkosivuille tarvitaan ohjelmointia tai kuvitusta, ja nämä työvaiheet tilataan eri henkilöiltä
17.3.2014 © Miikka Blomster 213
Tuloksen arviointi
– Kun projektisuunnitelmassa mainitut tehtävät on suoritettu ja tuote, vaikkapa vuosikertomus julkistettu, suunnitteluprojekti päättyy tuloksen arviointiin. Design-sana tarkoittaa sekä muotoiluprosessia että lopputuotetta, ja niinpä myös arvioinnin tulee kohdistua molempiin.
– Asiakkailta pyydetään palautetta tuotteen ulkoasusta ja käytettävyydestä. Prosessin osalta työryhmän sisäinen arviointi ja keskustelu auttavat seuraavan projektin toteutusta.
– Jos kyse on visuaalisen ilmeen uudistamisesta, suunnitteluprosessi ei pääty merkin tai verkkosivujen lanseeraukseen. Viestinnän design on jatkuva prosessi, sillä visuaalisen ilmeen tulee seurata organisaation kehitystä ja mukautua ajan ja ympäristön muutoksiin. Hyvin toteutettu visuaalinen ilme puhuttelee tuotteen käyttäjiä ja kertoo palvelun ominaisuuksista selkeällä, mutta mielenkiintoisella tavalla.
17.3.2014 © Miikka Blomster 214
17.3.2014 © Miikka Blomster 215
Kiitos!