voiko metsätalous kannattaa suomessa?...on jokamiehenoikeus poimia marjoja ja sieniä. •...

Voiko metsätalous kannattaa Suomessa?

Matti Kärkkäinen emeritusprofessori, puuntuottaja

Metsänomistajan ilta Saarijärvi-sali 17.9.2014 kello 17.30 alkaen

Sivulantie 11, Saarijärvi

Esitys

1. Arvio metsätalouden tulevaisuudesta Suomessa historian valossa

2. Historiallisia tietoja metsätalouden kannattavuudesta

3. Vertailu muihin sijoitusmuotoihin 4. Metsätalouden kannattavuuden

parantaminen

Matti Kärkkäinen 2014 2

Arvio metsätalouden tulevaisuudesta Suomessa historian valossa


Puunkäytön historiallinen kehitys Suomessa 1955–2013

• Tähän asti puunkäytön tärkein vaikuttava tekijä on ollut hakkuumahdollisuus.

• Puunmyyntialttius hakkuumahdollisuuksiin nähden on laskenut, mutta vain marginaalisesti. Sitä vastoin se on vaihdellut suhdanteiden ja veromuutosten mukaan.

• Markkinahakkuut ovat kehittyneet myönteisesti, mutta osin siksi, että muu puunkäyttö (polttopuu, aitaus- ym. tarvepuu) on vähentynyt.


Havutukin markkinahakkuut 1955–2013

0

5

10

15

20

25

30

1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010

Milj. m3

Vuosi Matti Kärkkäinen 2014 Lähde:

Metsäntutkimuslaitos 5

Mäntykuitupuun markkinahakkuut 1955–2013

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010

Milj. m3



Kuusikuitupuun markkinahakkuut 1955–2013

0

2

4

6

8

10

12

14

1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010

Milj. m3



Koivukuitupuun markkinahakkuut 1955–2013

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010

Milj. m3



Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 9

Tukkien osuus puunmyyntituloista 1955–2010

30

40

50

60

70

80

90

1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010

Vuosi

Osuus, %


Havutukkien osuus puunmyyntituloista 1955–2010

30

40

50

60

70

80

90

1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010

Vuosi

Osuus, %

Raakapuun tuonti 1955–2013

0

5

10

15

20

25

1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010

Milj. m3



Hakkuut ovat olleet loogisessa suhteessa metsävaroihin

12 Matti Kärkkäinen 2014


Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla

0

500

1000

1500

2000

2500

1921-1924

1936-1938

1951-1953

1964-1970

1971-1976

1977-1984

1986-1994

1996-2003

2009-2010

Inventointiaika

Tilavuus milj. m3


Männyn tilavuus metsä- ja kitumaalla

0

200

400

600

800

1000

1200

1921-1924

1936-1938

1951-1953

1964-1970

1971-1976

1977-1984

1986-1994

1996-2003

2009-2010

Inventointiaika

Tilavuus milj. m3


Kuusen tilavuus metsä- ja kitumaalla

0100200300400500600700800

1921-1924

1936-1938

1951-1953

1964-1970

1971-1976

1977-1984

1986-1994

1996-2003

2009-2010

Inventointiaika

Tilavuus milj. m3


Koivun tilavuus metsä- ja kitumaalla

050

100150200250300350400450

1921-1924

1936-1938

1951-1953

1964-1970

1971-1976

1977-1984

1986-1994

1996-2003

2009-2010

Inventointiaika

Tilavuus milj. m3


Muun lehtipuun tilavuus metsä- ja kitumaalla

0102030405060708090

1921-1924

1936-1938

1951-1953

1964-1970

1971-1976

1977-1984

1986-1994

1996-2003

2009-2010

Inventointiaika

Tilavuus milj. m3


Yli 30 cm (d1,3) olevien mäntyrunkojen tilavuus Etelä-Suomessa

020406080

100120140160

1921-1924

1936-1938

1951-1953

1964-1970

1971-1976

1977-1984

1986-1994

1996-2003

2004-2008

Inventointiaika

Tilavuus milj. m3


Yli 30 cm (d1,3) kuusirunkojen tilavuus Etelä-Suomessa

020406080

100120140160

1921-1924

1936-1938

1951-1953

1964-1970

1971-1976

1977-1984

1986-1994

1996-2003

2004-2008

Inventointiaika

Tilavuus milj. m3


Yli 30 cm (d1,3) lehtipuurunkojen tilavuus Etelä-Suomessa

05

10152025303540

1921-1924

1936-1938

1951-1953

1964-1970

1971-1976

1977-1984

1986-1994

1996-2003

2004-2008

Inventointiaika

Tilavuus milj. m3


Yli 30 cm (d1,3) mäntyrunkojen tilavuus Pohjois-Suomessa

01020304050607080

1921-1924

1936-1938

1951-1953

1964-1970

1971-1976

1977-1984

1986-1994

1996-2003

2004-2008

Inventointiaika

Tilavuus milj. m3


Yli 30 cm (d1,3) kuusirunkojen tilavuus Pohjois-Suomessa

0

5

10

15

20

25

1921-1924

1936-1938

1951-1953

1964-1970

1971-1976

1977-1984

1986-1994

1996-2003

2004-2008

Inventointiaika

Tilavuus milj. m3


Yli 30 cm (d1,3) lehtipuurunkojen tilavuus Pohjois-Suomessa

0,0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

1921-1924

1936-1938

1951-1953

1964-1970

1971-1976

1977-1984

1986-1994

1996-2003

2004-2008

Inventointiaika

Tilavuus milj. m3

Puunkäytön ennustettu kehitys Suomessa 2014–2025

• Hakkuut kasvavat vuoden 2007 ennätystasolle 57,7 milj. kuutiometriä. Taso pysyy.

• Puunmyyntialttius heikkenee hitaasti, mutta dramaattisia muutoksia ei odoteta.

• Puuston lisääntyminen jatkuu, mutta vähitellen luontainen poistuma alkaa kasvaa ja hidastaa elävän puuston lisääntymistä.

• Puuvarojen kannalta metsäteollisuutta voi olla Suomessa myös tulevaisuudessa.


Metsäteollisuuden toteutunut kehitys maailmassa


Kemiallisen massan tuotanto 1961–2013

0

20

40

60

80

100

120

140

160

1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010

Milj. t

Vuosi Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: FAO 26

Kirjoitus- ja painopapereiden tuotanto 1961–2013

0

20

40

60

80

100

120

140

1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010

Milj. t


Pakkausmateriaalien tuotanto 1961–2013

0

50

100

150

200

250

1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010

Milj. t


Pehmopapereiden tuotanto 1961–2013

0

5

10

15

20

25

30

35

1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010

Milj. t


Sanomalehtipaperin tuotanto 1961–2013

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010

Milj. t


Paperin keräys 1961–2013

0

50

100

150

200

250

1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010

Milj. t


Liukosellun tuotanto 1961–2013

0

1

2

3

4

5

6

1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010

Milj. t


Havusahatavaran tuotanto 1961–2013

0

50

100

150

200

250

300

350

400

1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010

Milj. m3


Vanerin tuotanto 1961–2013

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010

Milj. m3


Lastulevyn tuotanto 1961–2013

0

20

40

60

80

100

120

1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010

Milj. m3


Päätelmät

• Maailmanlaajuisesti metsäteollisuutta tarvitaan edelleen, mutta tuotepaletti muuttuu.

• Suomen metsävarat ja sijainti mahdollistavat, että maassa voi sijaita mittavaa metsäteollisuutta.

• Metsätalouden harjoittaminen ei ole huono ajatus Suomessa tuotteiden kysyntää ajatellen.


Historiallisia tietoja metsätalouden kannattavuudesta ja vertailu muihin

sijoitusmuotoihin


Yksityismetsätalouden reaalinen liiketulos 2001–2013


Puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto 1983–2012


Eri sijoituslajien kumulatiiviset reaaliset tuottoindeksit 1986–2012


Päätelmät • Metsään sijoittaminen on yksi mahdollisuus.

Puulla on kysyntää myös jatkossa. Tuotto ei ole vaihtoehtojen veroinen, mutta ehkä varma.

• Yhteisömetsien (kunnat, seurakunnat, sijoitusrahastot) kannattavuus saattaa olla olennaisesti heikompi kuin yksityismetsissä. Jos yksityismetsissä reaalinen tuotto on 4 %, hyvin hoidetuissa yhteisömetsissä se on ehkä 2–3 %.

• Yhteisömetsien riskit kannattavuuden heikkenemisestä ovat suuret yksityismetsiin verrattuna.


Metsätaloudella on hyvä uutinen • Niin pitkälle kun voidaan analyyttisin

menetelmin arvioida, suomalaisesta puusta tehdyille tuotteille on vakaata kysyntää. Lähivuosikymmenien suurin kassavirta tulee edelleen sahatavarasta, vanerista ja sellusta.

• Hyviin odotuksiin nähden on hämmentävää, ettei perinteisen metsätalouden mahdollisuuksia käytetä täysin hyväksi, vaan mietitään epärealistisia uutuuksia.


Epärealistisia haaveita

Huono uutinen 1

• Ei ole uskottavaa, että metsien aineettomien hyödykkeiden (”ekosysteemipalvelut”) tuottaminen lisäisi lähivuosikymmeninä olennaisesti metsätalouden tuloja.

• Erilaisia hankkeita on paljon, kuten korvaukset kauniin maiseman säilyttämisestä, hiilen sidonta metsään, metsien terveysvaikutusten (rentouttavat kävelyt ja oleilut, hiljaisuuden kokeminen) myynti ym.


Esimerkki maiseman myynnistä Metlan tutkimuksen mukaan (2014)


Tulokset Rukalta • Viikon mittaisen oleskelun aikana matkailijat

olisivat valmiita maksamaan keskimäärin 12 euroa miellyttävästä maisemasta tai 10 euroa monimuotoisuuden turvaamisesta.

• Maksuhalukkuus on vähäinen palvelujen vaatimaan pinta-alaan verrattuna.

• Matkailija on ahne ja saita: esimerkiksi ulkoilureittien väheneminen koetaan menetyksenä, mutta niiden lisäyksestä ei haluta maksaa.


Omistajien korvauspyynnöt toista luokkaa


Päätelmä matkailusta • Kun Suomen parhaimmilla matkailualueilla

aineettomien metsäpalvelujen näkymät ovat heikonpuoleiset, voi huoleti päätellä, ettei tavallinen metsänomistaja pysty hyötymään taloudellisesti esim. maisemastaan. Pyytäjiä voi löytyä, mutta ei maksajia.

• Matkailu sinänsä voi olla kannattavaa, mutta se ei pysty maksamaan metsätalouden harjoittajille esimerkiksi maisemasta.


Jokamiehenoikeuden ongelma • Aineettomien palveluiden myyntiin vaikuttaa

se, mikä tulkinta annetaan jokamiehenoikeuksille.

• Lainsäädäntöä ei juuri ole, vaan kyseessä on perinteinen tapaoikeus.

• Säädöksinä on vain muutama maininta rikoslaissa, mitä ei ole tulkittava varkaudeksi, näpistykseksi tai hallinnan loukkaukseksi.


Ympäristöministeriö kannattaa luontohyvän sosialisointia

• Kun lakeja ei juuri ole, YM on verkossa esittänyt omia tulkintojaan, mitä toisen maalla saa tehdä korvauksetta ja ilman lupaa.

• Pelkästään se, että ministeriön virkamies Pekka Tuunanen esittää verkossa omia tulkintojaan, on arveluttavaa. Yleensä vain riippumattomien oikeusistuimien ratkaisujen esittely voisi olla asiallista. Nyt on otettu valtaa, joka ei kuulu ympäristöministeriölle.


Esimerkkejä YM:n tulkinnoista 1 • Myös isomman tai pienemmän ryhmän

harjoittama kaupallinen marjojen poiminta on jokamiehenoikeutta. Pihapiireillä ei ole "suojavyöhykettä", joka ulottuisi hallinnassa olevan alueen ulkopuolelle.

• Luonnontuotteiden kerääminen on jokamiehenoikeutta tarkoitukseen tai kansallisuuteen katsomatta. Myös ulkomaalaisilla on jokamiehenoikeus poimia marjoja ja sieniä.

• Vähäisessä määrin voi ottaa myös kiviä, jos siitä ei ole vähäistä suurempaa haittaa.


Esimerkkejä YM:n tulkinnoista 2 • Jos talo on asumaton, se ei ole kenenkään koti

ja siten siltä puuttuu kotirauhansuoja. • Sillä, että toisen maalla toimitaan kaupallisella

periaatteella tai muutoin järjestäytyneesti, ei ole merkitystä jokamiehenoikeuksien kannalta. Liiketoimintaa saa harjoittaa toisen maalla jokamiehenoikeudella, jos siitä ei aiheudu vähäistä suurempaa haittaa.


Esimerkkejä YM:n tulkinnoista 3 • Hevosella ratsastaminen on

jokamiehenoikeutta mm. metsissä ja teillä. Ratsastusoikeus koskee myös yksityisiä teitä.

• Jokamiehenoikeuksien kannalta ei ole merkitystä, että toimintaa harjoitetaan kaupallisessa mielessä.

• Liikennemerkin asettamiseen tulee olla kunnan lupa. Laittomat merkit ovat luonnonsuojelulain vastaisia eikä niitä tarvitse noudattaa.


Esimerkkejä YM:n tulkinnoista 4 • Koiravaljakolla ajaminen on jokamiehenoikeutta

siinä missä muukin motorisoimaton liikkuminen. • Kesantopellolla kävelystä ei aiheudu vähäistä

suurempaa haittaa pellon käytölle; siten toiminnan voi perustaa jokamiehenoikeuksien varaan. Muutamaa makkaranpalaa ei havaitse kukaan muu kuin jälkien seuraamiseen opetettava kytketty koira: palasia saa siis laittaa vieraan maanomistajan pellolle.

• Pellolla voi liikkua talvella, koska se ei ole silloin tuotannossa eikä haittaakaan siitä yleensä seuraa.


Esimerkkejä YM:n tulkinnoista 5 • Ajoneuvossa saa yöpyä ja ajoneuvon saa

pysäköidä maastoon tien välittömään läheisyyteen, jos turvallinen pysäköinti sitä edellyttää eikä siitä aiheudu alueen omistajalle tai haltijalle kohtuutonta haittaa.

• Muurahaisten munien kerääminen rinnastetaan tavallaan luonnonvaraisten marjojen, sienten ja muiden vastaavien luonnontuotteiden keräämiseen toisen maalta.


Arviointia YM:n kannasta • Kun kyseessä on tapaoikeus, YM ei ole pätevä

arvioimaan, mikä on vanhojen vakiintuneiden tapojen mukaista toimintaa.

• Jos väestö on eri mieltä tapaoikeudesta, ratkaisun antaa tuomioistuin, ei ministeriö.

• Joka tapauksessa ministeriön kanta vie pohjaa pois ajatukselta myydä metsien aineettomia palveluja. Miksi kukaan maksaisi, kun toisen metsiä voi käyttää liiketoimintaan jokamiehenoikeuteen vedoten?


Huono uutinen 2 • Lähivuosikymmeninä metsien raaka-aineesta

ei valmisteta sellaisia uusia tuotteita, jotka lisäisivät olennaisesti metsänomistajan tuloja.

• Pääsyy on, että vaikka jollakin tuotteella olisi korkea puustamaksukyky, markkinoilla raaka-aineesta maksetaan vain sen verran kuin on pakko. Yrittäjät eivät ole tyhmiä.

• Uusien tuotteiden raaka-aineen hinta noudattaa korkeintaan kuitupuun hintaa.


Onko Suomi valmistusmaa? • Puusta voidaan toki valmistaa muutakin kuin

sellua ja paperia, esimerkiksi liimoja, muovinkaltaisia tuotteita ja jopa hajuvesiä ja arvokkaita lääkeaineita.

• Olennaisesti kyse on siitä, että jos jotakin ainetta saadaan Suomen kolmesta pääpuulajista hiukan, maailmalta löytyy puulajeja, joista saman tuotteen saanto on kymmen-, sata- tai tuhatkertainen. Pelkkä kemiallinen mahdollisuus ei takaa sitä, että valmistus olisi Suomessa kannattavaa.


Insinöörin kokemus • Jo yli sata vuotta on tiedetty, että puun

ligniinistä voidaan valmistaa esimerkiksi leipomuksiin tarvittavaa vanilliinia.

• Satavuotinen kokemus myös on, että puun sivutuotevirroista voidaan saada aikaan kaikkea muuta paitsi rahaa.

• Syitä ovat mm. rajallinen kysyntä ja suomalaista puuta halvemmat raaka-aineet.


Ksylitolin tarina • Aluksi ksylitoli eli koivusokeri uutettiin

koivuhakkeesta Kotkassa. • Nykyisin Suomessa käytetty ksylitoli tulee

Itävallasta, jossa se erotetaan viskoosisellutehtaan sivuvirrasta.

• Maailmanlaajuisesti raaka-aineena ovat mm. maatalousjätteet (mm. maissintähkän ydin). Maailmanmarkkinahinta on sen mukainen.


Kannattavuuden parantamisesta hyvä uutinen

• Hakkuita voidaan lisätä, ja se lisää metsätalouden kannattavuutta.

• Metsäntutkimuslaitoksen tutkimus vuodelta 2013 antaa uskoa.

Metlan tutkimus 2013: hakkuukertymät


Metlan tutkimus 2013: toteutuspinta-alat


Metlan tutkimus 2013: nettotulojen nykyarvo 3 % korolla


Metlan tutkimus 2013: viennin arvo


Metlan tutkimus 2013: työllisyys


Resepti Suomen metsätalouteen • Parempi metsien uudistaminen. • Hirvituhot kuriin: sopiva hirvikanta on 20 000,

jolloin on mahdollista viljellä myös mäntyä ja rauduskoivua.

• Panostus taimikonhoitoon. • Hakkuiden lisäys. • Tehostetulla metsätaloudella enemmän

nettotuloja!


voiko metsätalous kannattaa suomessa?...on jokamiehenoikeus poimia marjoja ja sieniä. •...

Documents