vuoden 2017 tärkeät luvut ja määräpäivät · 2017. 3. 2. · tulevaisuuden työpaikka on...

12017

Neuvonta-palvelu

laajenee

Työeläkkeetmuuttuvat

Hankintalakiauttaa

pienyrityksiä

Vuoden 2017 tärkeät luvut ja määräpäivät

Työlainsäädännön muutokset 2017

TERVETULOA YRITTÄJÄN ILTAKOULUUN

KARI KETONEN7.2. Joensuu21.2. Mikkeli1.3. Oulu8.3. Kokkola9.3. Seinäjoki14.3. Lohja16.3. Jyväskylä21.3. Lappeenranta23.3. Järvenpää28.3. Hämeenlinna29.3. Lahti30.3. Kouvola

MAIJA-RIITTA OLLILA 15.2. Tampere1.3. Varkaus

ILKKA LAVAS7.2. Pori22.2. Kuopio23.3. Turku

MENESTYSTARINOITA JA VALMENNUSTA YRITTÄJÄLLE

LähiTapiolan järjestämä Yrittäjän Iltakoulu on inspiroitumista ja verkostoitumista, mielenkiintoisia puhujia jotka tuovat yrittäjyyteen tuoreita ja yllättäviäkin näkökulmia.

Ajatuksiaan menestyvään yrittäjyyteen kertomassa mm. Kari Ketonen, Ilkka Lavas tai Maija-Riitta Ollila. Tilaisuus on maksuton.

Ilmoittaudu, paikkoja rajoitetusti: www.lahitapiola.fi/iltakoulu

YRITTÄJÄINFO 1/2017

KUSTANTAJA Suomen Yrittäjät 6 numeroa vuodessa

ISSN 1239-4637 (PRINT)ISSN 2342-172X (ONLINE)

TOIMITUSSuomen YrittäjätAnna Lantee, viestintäsuunnittelijap. 09 2292 [email protected]

Maarit Kattilakoski, senior adp. 09 2292 [email protected]

Eeva Ketvel, viestintäpäällikköp. 09 2292 [email protected]

KANNEN KUVAPixhill

TÄSSÄ NUMEROSSA KIRJOITTAVAT

• Satu Grekin• Anna Lundén• Ville Kukkonen• Albert Mäkelä• Atte Rytkönen

ILMESTYMINEN

1 . . . . . . . . . . . 20.1.

2 . . . . . . . . . . . 17.3.

3 . . . . . . . . . . . 12.5.

4 . . . . . . . . . . . 11.8.

5 . . . . . . . . . . . 6.10.

6 . . . . . . . . . . . 1.12.

LUE YRITTÄJÄINFO NETISSÄ

YRITTAJAT.FI/YRITTAJAINFO

KIRJAUDU JÄSENNUMEROLLA!

Sisällys

2017

4 Infotiski

Neuvontapalvelu palvelee jatkossa aamusta iltaan

Onko yrityksesi tulevaisuuden työpaikka?

Valinnanvapaus on hyvä yrittäjille

Tuotesääntelyuudistuksen lait ja asetukset voimaan

Tutustu oma-aloitteisten verojen uusiin maksuohjeisiin

6 Vuoden 2017 tärkeät päivämäärät

9 Työeläkevakuutusmaksut

10 Sosiaaliturva- ja vakuutusmaksut

11 Luontoisedut

13 Päivärahat ja kilometrikorvaukset

14 Laki tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista voimaan

16 Muutoksia työeläkkeisiin

18 Uusi hankintalaki helpottaa pienyritysten osallistumista

20 Työlainsäädännön muutokset 2017

24 Kilpailukykysopimuksen vaikutukset yrityksiin – työlainsäädännön muutokset

26 Early warning -palvelu mikro- ja pk-yrityksille

Yrittäjäinfo 1/20174

I N F O T I S K I

LUE LISÄÄ BLOGEJA OSOITTEESSA YRITTÄJÄT.FI

Idea ja innovaatio eivät ole sama asia. Innovaatioon toki

tarvitaan idea, mutta pelkkä idea ei riitä: idean ja luovuuden lisäksi

tarvitaan idean toteutus ja toimeenpano.

Taru Jussila Suomen Yrittäjien viestintäjohtaja

Yrittäjäsanomien ja Yrittäjä-lehden vastaava päätoimittaja.

Neuvontapalvelu palvelee jatkossa aamusta iltaan

Suomen Yrittäjien jäsenille tarkoitetun lakineuvonnan palveluaika on laajentunut ja puhelinnumero muuttunut.

Jäsenkyselyiden perusteella Suomen Yrittäjien juridi-nen neuvontapalvelu on arvokkaaksi ja tärkeäksi koettu jäsenetu. Haluamme palvella jäseniämme entistä parem-min. Siksi neuvonnan aukioloaikoja on laajennettu. Pal-veluaika on jatkossa joka arkipäivä kello 8–20.

Myös lakineuvonnan puhelinnumero muuttuu: laki-neuvonta palvelee numerossa 09 229 222. Palvelu on jäsenyrittäjille maksuton.

Myöhemmin keväällä verkkosivuillamme julkaistaan laaja malliasiakirjapankki jäsenyritysten käyttöön.

Näin neuvontapalvelu toimii

SY:n jäsenille maksuton puhelinneuvonta antaa moni-puolista opastusta ja neuvontaa yritystoiminnassa. Suo-men Yrittäjien omien asiantuntijoiden lisäksi käytössäsi on ulkopuolisia asiantuntijoita.

1. Neuvontapalvelu auttaa arkisin klo 8–20 numerossa 09 229 222.

2. Varaudu kertomaan jäsennumerosi.

3. Ethän lähetä neuvontaan liittyviä kysymyksiä sähköpostitse!

Valinnanvapaus on hyvä yrittäjille

Hallitus julkisti joulun alla luonnoksen valinnanvapaus-mallistaan. Uusi malli näyttää avaavan lisää tilaa pienil-le ja keskisuurille yrityksille sote-kentässä. Mukana on myös asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti, jotka ovat hyviä keinoja toteuttaa valinnanvapautta sekä asi-akkaan että pk-yritysten näkökulmasta.

Nyt ollaan kuitenkin vasta mittavan uudistuksen alus-sa. Monet yksityiskohdat ja valinnanvapauden käytän-nön toteutus ratkaisevat, millaiseksi sote-yrittäjien toi-mintaympäristö lopulta muodostuu. Paljon riippuu myös alan yrityksistä. Suomen Yrittäjien mielestä hallituksen esittämä malli antaa hyvät lähtökohdat edetä.

Lisätietoja: www.alueuudistus.fi

Onko yrityksesi tulevaisuuden työpaikka?

Tulevaisuuden työpaikka on Suomen it-senäisyyden juhlarahasto SITRA:n tarjo-ama ilmainen mahdollisuus 50 erilaiselle työpaikalle kehittää huippuammattilais-ten avulla toimivat työkalut oman työpai-kan uudistumiseen.

Työpaikka voi olla millainen tahansa – iso, pieni, uudistumisen edelläkävijä tai vasta aiheeseen havahtumassa – tär-keintä on into kehittää yhdessä.

Mukaan ilmoittautunut työpaikka pää-see osallistumaan yhteen päivän mittai-seen kehittämispäivään ”boot campiin” kahden–viiden henkilön tiimin voimin. Kehittämispäiviä järjestetään kahdek-san kappaletta maalis- ja huhtikuussa ympäri Suomen.

Jokainen työpaikka saa päivän aika-na konkreettisia työkaluja työntekijöiden osaamisen päivittämiseen ja työpaikan uudistamiseen. Haku mukaan projektiin alkaa 16. tammikuuta.

Lisätietoa ja ilmoittautuminen: www.sitra.fi/tyo-ja-talous /tulevaisuuden-tyopaikka

5 Yrittäjäinfo 1/2017

Tutustu oma-aloitteisten verojen uusiin maksuohjeisiin

Vero.fi:ssä on julkaistu vuodenvaihteessa pal-jon uusia ja päivitettyjä ohjeita. Uudet ohjeet vastaavat 1. 1.2017 voi-maan tulleita lakimuutoksia.

Verotusmenettelyt muuttuvat merkittävästi. Uu-distukset koskevat erityisesti asiakkaita, jotka ilmoit-tavat ja maksavat oma-aloitteisia veroja, kuten ar-vonlisäveroa ja työnantajasuorituksia.

Vero.fi:n asiakasohjeita on uudistettu muutosten vuoksi. Suurin ohjeisiin tullut muutos koskee uutta oma-aloitteisten verojen ilmoittaminen ja maksa-minen -ohjekokonaisuutta, joka korvaa entiset ve-rotili- ja kausiveroilmoitusohjeet.

Osa ohjeista on saatavilla aluksi ainoastaan suo-meksi. Verohallinnon mukaan ohjeiden ruotsin- ja englanninkieliset versiot julkaistaan mahdollisim-man pian.

Lisätietoa veromuutoksista:Yrittäjäinfo 6/2016www.vero.fi/muutoksia2017

Tuotesääntely-uudistuksen lait ja asetukset voimaanEU:n tuotesääntelyn lakipaketti ja siihen liittyvät asetukset ovat tulleet voimaan 1.1.2017. Lakipaketti koostuu seuraavista säädöksistä:

1. hissiturvallisuuslaki2. sähköturvallisuuslaki3. laki eräitä tuoteryhmiä koskevista

ilmoitetuista laitoksista4. laki mittauslaitelain muuttamisesta5. laki eräiden tuotteiden

markkinavalvonnasta6. laki räjähdysvaarallisissa tilois-

sa käytettäväksi tarkoitettujen laitteiden ja suojausjärjestelmien vaatimustenmukaisuudesta

7. laki räjähteiden vaatimustenmukaisuudesta

8. laki pyroteknisten tuotteiden vaatimusten mukaisuudesta anne-tun lain muuttamisesta

9. painelaitelaki.

Vanha sääntely kumoutuu. Useisiin lakeihin on kuitenkin kirjoitettu siirty-mäsäännöksiä esimerkiksi ennen vuo-denvaihdetta vireille tulleiden asioiden käsittelystä.

EU:n uusien tuotedirektiivien mukai-nen sääntely on nyt kokonaisuudessa toimeenpantu Suomessa. Osa lainsää-dännöstä tuli voimaan jo vuonna 2016.

Uudistus on pääosin tekninen. Li-säksi eri tuotesektoreiden lainsäädän-tö on kirjoitettu aiempaa yhteneväi-semmin. Uudessa sääntelyssä tuotedi-rektiiveihin sisältyvät erilaiset tekniset liitteet on mainittu vain viittauksin, eli teknisten liitteiden sisältö luetaan lain sijasta suoraan direktiiveistä.

Lisätietoa:Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 21.12.2016, www.tem.fi/ajankohtaista

Aukioloajat vapautuneet

Kaupat, parturi- ja kampaamoliikkeet voivat itse päättää, milloin liike pidetään auki.

Aukiolojen vapauttamisesta huolimatta esimer-kiksi sunnuntai- ja pyhäpäivätyössä tulee huomioi-da työlainsäädännön ja asianomaisen työehtoso-pimuksen asettamat rajoitteet ja velvoitteet, esi-merkiksi työvuorojen suunnittelun ja työntekijöiden viikkolevon osalta.

Lisäksi esimerkiksi sunnuntaisin, pyhäpäivisin, il-taisin ja yöaikaan teetettävästä työstä tulee maksaa lainsäädännön ja asianomaisen työehtosopimuksen edellyttämät korvaukset.

Lisätietoa:www.yrittajat.fi/yrittajan-abc/yritystoiminnan-abc /aukioloaikasaantely-316462#

Koonnut: Suomen Yrittäjät, Anna Lantee, viestintäsuunnittelija, p. 09 2292 2855, [email protected]

LAKINEUVONTAAUTTAA!

09 229 222


Vuoden 2017 tärkeät päivämäärätOma-aloitteisten verojen (mm. arvonlisävero, työnantajasuoritukset) tiedot tulee ilmoittaa Verohallintoon sähköisesti. Veroilmoitus oma-aloitteisista veroista voidaan ainoastaan erityisestä syystä antaa paperilomakkeella. Arvonlisäveron yhteenvetoilmoituksen (EU-myynnit) antamiseen paperilla on haettava erillinen lupa.

Sähköinen ilmoittaminen on pakollista 1.1.2017 ja sen jälkeen alkavilta verokausilta. 1.1.2017 alkaneilta verokausilta paperisella ja sähköisellä ilmoituksella on myös sama määräaika: kuukauden 12 päivä.

Jos määräpäivä on lauantai tai pyhäpäivä, ilmoituksen on oltava perillä seuraavana arkipäivänä. Sähköisestä ilmoittamisesta löydät tietoja osoitteesta www.vero.fi/Asioi_verkossa.

TILINPÄÄTÖSASIAKIRJAT MAKSUVELVOLLINEN ERÄPÄIVÄ KENELLE

Verohallinto toimittaa veroilmoitus-ta 6B käyttävien yhteisöjen rekiste-röitäviksi säädetyt tilinpäätöstiedot kaupparekisteriin. Lisätietoa: www.vero.fi/ Syventävät ve-ro-ohjeet/ Usein kysyttyjä/ Tilinpää-töstietojen ilmoittaminen

– Osakeyhtiöt, avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt, joiden vastuun-alaisena yhtiömiehenä on osakeyhtiö.

– Avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhti-öt, joiden vastuunalaisena yhtiömiehe-nä on sellainen henkilöyhtiö, jonka yh-tiömiehenä on osakeyhtiö.

2 kk tilinpäätöksen vahvistamisesta.

Tilinpäätös laaditta-va 4 kk:ssa tilikauden päättymisestä.

Kaupparekisteri

Asiakirjoista on myös annettava pyynnöstä jäljennös 2 viikon kuluttua tilinpäätöksen vahvistamisesta siihen saakka, kunnes asiakirjat toimitettu kaupparekisteriin.

Muut kirjanpitovelvolliset, jos päätty-neellä ja sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on ylittynyt vähintään kaksi seuraavista rajoista: – liikevaihto väh. 12 00 000 € – taseen loppusumma väh. 6 000 000 € – henkilökuntaa keskimäärin 50

6 kk tilikauden päättymisestä

Kaupparekisteri

Tilinpäätösasiakirjat

Vakuutukset

VAKUUTUS MAKSUVELVOLLINEN ERÄPÄIVÄ KENELLE

TyEL-maksut Työnantaja, jolla TyEL-työntekijöitä

Sovitun maksukuukauden / -kuukausien 20. päivä.

Eläkevakuutus-yhtiöt

Tapaturmavakuutusmaksu Työnantajat, joilla on tapaturmavakuutettuja työntekijöitä

Palkkailmoitus 31.1.2017 Vakuutusyhtiöt

Työttömyysvakuutusmaksu Työnantajat, joilla on vakuutettuja työntekijöitä

Pääsääntöisesti kolme eräpäivää: 1.1., 1.5. ja 1.10.2017.

Suurilla työnantajilla viisi eräpäivää:1.1., 1.3., 1.5., 1.9. ja 1.10.2017.

Työttömyys- vakuutusrahasto

TyEL-vuosi-ilmoitus Työnantajat 31.1.2017 Eläkevakuutus-yhtiöt

Palkkailmoitus tapaturmavakuutusyhtiölle

Työnantajat 31.1.2017 Vakuutusyhtiöt

Palkkailmoitus työttömyysvakuutusrahastolle

Työnantajat 31.1.2017 Työttömyys- vakuutusrahasto


SUORITUS MAKSUVELVOLLINEN

ERÄPÄIVÄ

KENELLE

Arvonlisäverot Arvonlisäverovelvolliset Kohdekautta seuraavan toisen kk:n 12. päivä. Kalenterivuosimenettelyssä olevien alv-velvol-listen ja alkutuottajien verokausi kalenterivuo-si, tilitys ja ilmoitus kalenterivuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.

Verohallinto

Ennakkoverot Verovelvolliset, joilla ennakonkannon alaista tuloa

Kuukauden 23. päivä Jos oy:n ennakkovero 340–1 700 euroa, kanto 2 erässä (tilikauden 3. ja 9. kk), muutoin kuukausittain. Elinkeinonharjoittajilla ja henkilöyhtiöillä kanto 2–12 erässä ennakon määrän mukaan.

Verohallinto

Veroilmoitus oma-aloitteisista veroista

(mm. arvonlisä-veroilmoitus, veroilmoitus työnantajasuori-tuksista)

– arvonlisäverovelvolliset– työnantajasuorituksia ja muita ennakon pidätyksen alaisia suorituksia maksavat– arpajaisverovelvolliset– vakuutusverovelvolliset

Muista oma-aloitteisista veroista silloin, kun on ollut maksuvelvollisuu-den synnyttävää toimintaa.

Kuukauden 12. päivä Oma-aloitteisen veroilmoituksen eräpäivä paperilomakkeelle ennen 1.1.2017 alkaneilta verokausilta 9.1. ja 7.2. 1.1.2017 ja sen jälkeen alkavilta verokausilta sähköisellä ja paperisella ilmoituksella on sama määräaika.

Huom.! Paperi-ilmoittaminen voidaan hyväksyä vain erityisestä syystä.

Verohallinto

ALV-yhteenveto-ilmoitus

Yritykset, jotka myyneet tavaraa tai palveluja EU-alueelle.

Myyntikuukautta seuraavan kuukauden 20. päivä

Verohallinto

Toisten EU- maiden arvonlisä-verot ALV-erityisjärjestelmän kautta

Yritykset, joilla on ollut sähköisten palveluiden myyntiä muissa EU- maissa sijaitseville kuluttajille.

Myyntikvartaalia seuraavan kuukauden 20. päivä (20.1., 20.4., 20.7. ja 20.10.)

Huom.! Ilmoituksen määräpäivä tai maksun eräpäivä eivät siirry viikonlopun tai juhla pyhän vuoksi. Jos määräpäivä on viikonloppuna tai juhlapyhänä, ilmoitus on annettava viimeistään määräpäivänä.

Maksu on suoritettava jo ennen ilmoituksen määräpäivää, jotta sen katsottaisiin saapuneen ajoissa.

Verohallinto kerää mak-sut ja välittää ne ao. valtioiden verohallinnoille

Vuosi-ilmoitus osingoista

Osinkoa jakaneet osakeyhtiöt

Vuodesta 2016 alkaen vuosi-ilmoitus osingoista on annettava sähköisesti, jos vuosi-ilmoitus koskee viittä tai useampaa tulonsaajaa.

31.1.2017 Sähköisenä annetun ilmoituksen viimeinen palautuspäivä 3.2.2017

Verohallinto

Vuosi-ilmoitus osakaslainoista

Osakeyhtiöt, jotka ovat antaneet osakaslainoja osakkeenomistajilleen. Tiedot ilmoitetaan myös veroilmoituksessa 6B-lomakkeella.

24.2.2016 Verohallinto

Verot

Lataa tärkeät määräpäivät omaan sähköiseen kalenteriisi:

yrittajat.fi/yrittajakalenteri

http://www.yrittajat.fi/verotjarahat/verot/yrityksen-maarapaivat-kalenteri



ERÄPÄIVÄ

KENELLE

Veroilmoitus Osakeyhtiöt 4 kk kuluessa tilikauden päättymisestä. Verohallinto

Veroilmoitus Liikkeen- ja ammatinharjoittajat Elinkeinotoiminnan veroilmoitus ja esitäytetty veroilmoitus on palautettava 3.4.2017 tai lomakkeelle merkittynä myöhäisempänä palautuspäivänä joko 9.5. tai 16.5.2017.

Esitäytetty veroilmoitus palautetaan vain, jos siihen on korjattavaa tai lisättävää.

Verohallinto

Veroilmoitus Avoimet ja kommandiittiyhtiöt (elinkeinoyhtymät)

Esitäytetty veroilmoitus sekä elinkeinotoiminnan veroilmoitus palautettava 3.4.2017

Verohallinto


ERÄPÄIVÄ

KENELLE

Intrastat-ilmoitukset(ulkomaankaupan tilastointi)

Yritykset, joita Tulli kehottanut anta-maan ilmoituksia (vienti tai tuonti yli 500 t €/vuosi)

Seuraavan kuukauden 10. työpäivään mennessä (käytännössä vaihtelee 12. ja 16. päivän välillä).

Tulli

Rakentamis-ilmoitukset

Urakkailmoitukset tilatuis-ta yli 15 000 euron arvoisista rakentamispalveluista Päätoteuttaja tai sellaisen puuttues-sa rakennuttaja ilmoittaa työntekijä-tiedot yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevistä kaikista työntekijöis-tä ja itsenäisistä työnsuorittajista

Kohdekuukautta toiseksi seuraavan kuukauden 5. päivä Rakentamisilmoitukset annetaan sähköisesti.

Verohallinto


ERÄPÄIVÄ

KENELLE

Työnantajien vuosi-ilmoitus

Säännölliset ja satunnaiset työnantajat. Huom.! Maksuvuodesta 2016 alkaen työnantajan, jolla on verovuonna ollut yli 5 työntekijää, on annettava vuosi- ilmoitustiedot sähköisesti.

31.1.2017 Sähköisenä annetun ilmoituksen viimeinen palautuspäivä 3.2.2017 Todistukset palkanmaksusta palkansaajille 15.1.2017 mennessä

Verohallinto

Työnantaja-suoritukset (ennakon-pidätykset ja sairausvakuu-tusmaksu)

Säännölliset ja satunnaiset työnantajat

Palkanmaksukuukautta seuraavan kk:n 12. päivä Ennakkoperintärekisteriin merkitsemättömälle työkorvauksen saajalle maksettavasta suorituksesta pidätys 13 %, jos saajana on yhteisö tai yhtymä. Muulloin verokortin mukaan, ellei toimiteta 60 %.

Verohallinto

Tuloverotuksen veroilmoitukset

Muut ilmoitukset

Työnantajan ilmoitukset


Työeläkevakuutusmaksut

TYEL-MAKSU % PALKOISTA

– alle 2 044 500

– 2 044 500 €–32 712 000 €

– yli 32 712 000 €

25,1 %

TYÖNTEKIJÄN OSUUS

– 17–52-vuotiaat ja yli 62-vuotiaat

– 53–62-vuotiaat

6,15 %

7,65 %

TYEL-maksut

• Summat koskevat 17–67-vuotiaita työntekijöitä ja18–67-vuotiaita yrittäjiä..

• Keskimääräinen työeläkemaksu on 24,4 prosenttia.

• TYEL-ansion alaraja on 58,19 €/kk.

• Työnantaja pidättää vakuutusmaksun työntekijän palkasta ja maksaa sekä työnantajan että työnte-kijän maksun.

• Kun palkkasumma vuonna 2015 on yli 2 044 500€, maksuun vaikuttavat myös yrityksen omat työ-kyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeet.

• Jos työnantajuus on tilapäistä eli työntekijät eivätole vakinaisia ja palkkasumma on alle 8 334 euroa kuuden kuukauden aikana, TYEL-maksu on 25,1prosenttia palkoista.

YEL-MAKSU % PALKOISTA

– 18–52 vuotiaat ja yli 62 vuotiaat 24,1 %

– 53–62-vuotiaat* 25,6 %

Aloittava yrittäjä

– 18–52 vuotiaat ja yli 62 vuotiaat 18,798%

– 53–62-vuotiaat* 19,968 %

* Yli 53-vuotiaan yrittäjän maksuprosentti tulee voimaan 53-vuotispäivää seuraavan vuoden alusta ja jatkuu sen kalenterivuoden loppuun, jona yrittäjä täyttää 63 vuotta. MYEL-MAKSU % PALKOISTA

Työtulo on alle 26 783,03 €/v.

– alle 53-vuotiaat 13,0140%

– 53 iän täyttämisestä seuraavan vuoden alusta 13,8240%

Maksuprosentti nousee liukuvasti, kun työtulo on 26 783,03–42 087,69 €.

42 087,69 €/v ylittävän työtulon osalta

– alle 53-vuotiaat 24,10 %

– 53 iän täyttämisestä seuraavan vuoden alusta

25,60 %

Laske sivukulujen vaikutus

palkkalaskurilla: yrittajat.fi/palkkalaskuri

Vuonna 2017 käytetään vuoden 2015 palkkasummaa.

TULORAJAT

YEL-työtulon alaraja 7 645,25 €/v

YEL-työtulon yläraja 173 625,00 €/v

Yrittäjä voi liittyä työttömyyskassan jäseneksi 12 564,00 €/v

Yrittäjällä on oikeus Kelan peruspäivärahaan 12 564,00 €/v


Lisätietoja: yrittajat.fi >Yrittäjän ABC

> Työnantajan ABC > Tärkeitä lukuja 2017

Sosiaaliturva- ja vakuutusmaksut

Sosiaaliturvamaksu 1,08 %

Sotu-maksu eli työnantajan sairausva-kuutusmaksu maksetaan Verohallin-nolle yhdessä muiden oma-aloitteisten verojen kanssa.

Työnantajan sosiaaliturvamaksua ei makseta alle 16-vuotiaalle eikä 68 vuot-ta täyttäneelle maksetuista palkoista.

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUT 17– 64-VUOTIAISTA PALKANSAAJISTA

YHTEENSÄ TYÖNANTAJAN OSUUS

TYÖNTEKIJÄN OSUUS

2 059 500 euron palkkasummaan asti 2,4 % 0,80 % 1,60 %

2 059 500 euroa ylittävältä osalta 4,9 % 3,30 % 1,60 %

TyEL-vakuutetun osaomistajan palkkasummasta Ei peritä YEL-vakuuttamisvelvollisilta

1,5 % 0,80 % 0,70 %

Työttömyysvakuutus

Työttömyysvakuutusmaksujen neu-vonta, perintä ja valvonta on keskitet-ty Työttömyysvakuutusrahastoon. Maksua ei peritä alle 17-vuotiaista ei-kä yli 65-vuotiaista työntekijöistä.

SAIRAUSVAKUUTUSMAKSU % PALKASTA

palkansaajat, % palkasta 1,58 %*

yrittäjät, % työtulosta 1,64 %*

etuudensaajat

* Jos palkka- tai työtulon yhteismääärä on vähintään 14 000 euroa.

1,45 %

Sairausvakuutus

Sairausvakuutusmaksu sisältyy enna-konpidätysprosenttiin. Sitä ei pidätetä erikseen palkasta.

Työtapaturmavakuutus

Pakollinen kun kalenterivuoden aika-na työntekijöillä maksettujen palkkoja yhteissumma on 1 200 euroa.Vuonna 2017 työtapaturmavakuutusmaksu on 0,80 prosenttia.

Tapaturmavakuutusmaksun yhte-ydessä tapaturmavakuutusyhtiö pe-rii ryhmähenkivakuutusmaksun. Mak-sut vaihtelevat yhtiöittäin. Keskimäärin maksu on 0,07 prosenttia.


Matkalaskulomake 2017: yrittajat.fi >Yrittäjän ABC

>Työnantajan ABC > Palkanmaksu

Luontoisedut

Asuntoetu

Asuntoedun ja siihen sisältyvän läm-mityksen raha-arvot keskusläm mi- tysasunnoissa.

Asunnon katsotaan kuuluvan siihen kuntaan tai postinumeroalueeseen, jossa se oli verovuoden ensimmäise-nä päivänä.

Verovelvollisella jo edellisen vuoden aikana käytössä olleen luontoisetu-asunnon raha-arvo voi olla enintään 20 prosenttia korkeampi, kuin sille tuol-loin määrätty arvo.

Tarkemmat tiedot asuntoedusta se-kä Helsingin postinumeroalueet ja ke-hyskunnat on kerrottu Verohallinnon si-vuilla diaarinumerolla A167/200/2016

Ravintoetu

Ravintoedun arvo on 6,40 € ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työn-antajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 6,40 € ja enintään 10,30 €. Jos tämä määrä alittaa 6,40 € tai ylittää 10,30 €, edun arvona pidetään välittömien kus-tannusten ja näiden kustannusten ar-vonlisäveron määrää.

Välittömiä kustannuksia ovat ateri-an valmistuksessa käytetyt raaka-ai-neet sekä aterian valmistus- ja tarjoi-lupalkat sosiaalikustannuksineen. Jos työnantaja on sopinut ruokailupaikan kanssa työpaikkaruokailun järjestämi-sestä (sopimusruokailu), välittöminä kustannuksina pidetään työnantajan ateriasta ruokailupaikalle suorittamaa määrää.

Välittöminä kustannuksina ei pidetä aterian kuljettamisesta ruokailupaikal-le aiheutuneita kustannuksia.

Palkansaajan työnantajalle ateriasta suorittamaa korvausta ei oteta huomi-oon välittömien kustannusten määrää laskettaessa, vaan se vähennetään ra-vintoedun raha-arvosta.

ALUE EDUN ARVO, EURO/KK

Helsinki 1 277 € + 12,20 € neliömetriltä

Helsinki 2 272 € + 11,10 € neliömetriltä

Helsinki 3, Espoo, Kauniainen 240 € + 10,10 € neliömetriltä

Helsinki 4, Vantaa 193 € + 10,10 € neliömetriltä

Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Tampere, Turku, kehyskunnat, muu Helsinki 181 € + 8,40 € neliömetriltä

Muu Suomi 156 € + 7,50 € neliömetriltä

Puhelinetu

Työnantajan palkansaajan kotiin kus-tantamasta puhelimesta muodostu-van puhelinedun raha-arvo on 20 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puhe-luista aiheutuneet kustannukset.

Työnantajan palkansaajalle kustan-taman matkapuhelimen luontoisetu-arvo on 20 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteis-tä ja multimediaviesteistä aiheutuneet kustannukset.

Käyvän arvon soveltaminen

Sellaisen edun raha-arvona, jonka käy-pä hinta ilmeisesti on tämän päätöksen mukaista raha-arvoa alhaisempi tai jota edellä ei ole mainittu, on pidettävä sen käypää arvoa.

Tämän päätöksen mukaisesta edun raha-arvosta vähennetään työnantajan palkansaajalta perimä korvaus.

Lisätietoja: yrittajat.fi >Yrittäjän ABC

>Työnantajan ABC>Tärkeitä lukuja 2017


Autoetu

Autoeduksi katsotaan se, että palkan-saaja tai hänen perheensä käyttää yksi-tyisajoihin työnantajan henkilö- tai pa-kettiautoa. Autoedun arvo vahvistetaan rekisteriotteeseen merkityn käyttöön-ottovuoden perusteella.

Vapaa autoetu on kysymyksessä sil-loin, kun työnantaja maksaa kaikki au-tosta aiheutuneet kustannukset. Auton käyttöetu on puolestaan kysymykses-sä silloin, kun palkansaaja suorittaa itse ainakin auton polttoainekulut. Kulut on maksettava muulle taholle kuin omalle työnantajalle.

IKÄRYHMÄ (KÄYTTÖÖNOTTOVUOSI)

VAPAA AUTOETU KUUKAUDESSA

AUTON KÄYTTÖETU

A (2015–2017) 1,4 % auton uushankintahinnasta + 255 € tai 17 s/km

1,4 % auton uushankintahinnasta + 105 € tai 7 s/km

B (2012–2014) 1,2 % auton uushankintahinnasta + 270 € tai 18 s/km


C (ennen vuotta 2012) 0,9 % auton uushankintahinnasta + 285 € tai 19 s/km


ULKOMAILLA SAATU AUTOETU (ENNEN VUOTTA 2008 KÄYTTÖÖNOTETUT AUTOT)

KUUKAUSI-KOHTAINEN ARVO

AJOPÄIVÄKIRJAN TAI MUUN VEROVELVOLLISEN TAI VEROVIRANOMAISEN ESITTÄMÄN LUOTETTAVAN SELVITYKSEN PERUSTEELLA MÄÄRÄYTYVÄ ARVO

euro/kk perusarvo + kilometrikohtainen arvo euroa/km

vapaa autoetu 744 264 0,32

auton käyttöetu 444 264 0,12

LISÄTIETOJA

Luontoiseduista on kerrottu tarkemmin verkkosivuillamme osoitteessawww.yrittajat.fi/tyonantajanabc/korvaukset/luontoisedut.

www.vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Ennakkoperintä > Työnantajat > Luontoisedut

Perusarvo ja uushankintahintaPerusarvolla tarkoitetaan auton uus-hankintahinnasta laskettua prosentti-osuutta. Uushankintahinnalla tarkoi-tetaan automallin maahantuojan tai sen puuttuessa tukkukaupan ilmoit-tamaa uutena hankitun auton osto-päivänä voimassa ollutta automallin yleistä suositushintaa vähennettynä 3 400 eurolla.

Jos aikaisintaan vuonna 2015 en-simmäistä kertaa käyttöön otetun au-ton ostopäivän yleistä suositushintaa ei ole tiedossa tai auto on otettu ensim-mäistä kertaa käyttöön ennen vuotta

2015, uushankintahinnalla tarkoitetaan automallin maahantuojan tai tukku-kaupan ilmoittamaa auton käyttöönot-tokuukauden alussa voimassa ollutta automallin yleistä suositushintaa vä-hennettynä 3 400 eurolla. Tästä hin-nasta lasketaan taulukossa mainittu prosentti. Saatu arvo pyöristetään lä-hinnä alempaan 10 euroon.

Sähköauto

Vuoden 2017 verotuksessa käyttökus-tannusten osuudesta vähennetään 0,08 euroa kilometriltä tai 120 euroa kuukaudessa, jos auton ainoa mahdol-linen käyttövoima on sähkö.

Lisätietoja autoedusta: yrittajat.fi > Työnantajan ABC > Korvaukset > Luontoisedut


Päivärahat ja kilometrikorvauksetKotimaan päivärahat

Päiväraha lasketaan matkavuorokau-sittain. Matkavuorokausi on 24 tuntia työmatkan alkamisesta tai edellisen matkavuorokauden päättymisestä.

Jos palkansaaja jonakin matkavuo-rokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet taulukossa mainituista määristä.

Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan koko-päivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.

Ateriakorvaus

Ateriakorvauksen maksaminen edellyt-tää, että työmatkasta ei suoriteta päi-värahaa ja että palkansaajalla ei työn vuoksi ole mahdollisuutta ruokailu-tauon aikana aterioida tavanomaisel-la ruokailupaikallaan. Ateriakorvauk-sen enimmäismäärä on 10,25 euroa.

Jos palkansaaja joutuu työmatkalla aterioimaan kaksi kertaa tavanomai-sen ruokailupaikkansa ulkopuolella, ei-kä työmatkasta suoriteta päivärahaa, ateriakorvauksen enimmäismäärä on 20,50 euroa.

Kilometri korvaukset

Palkansaajan omistamallaan tai hal-litsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavien matkus-tamiskustannusten korvausten enim-mäismäärät ovat oheisessa taulukossa.

Jos palkansaajan omistamassa tai hallitsemassa kulkuneuvossa matkus-taa muita henkilöitä, joiden kuljetus on työnantajan asiana, korotetaan korva-usten enimmäismääriä 3 senttiä kilo-metriltä kutakin mukana seuraavaa henkilöä kohden.

Kustannusten korvaus auton käyttöedussaJos palkansaaja, jolla on auton käyttö-etu, käyttää tällaista autoa työmatkan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat polttoainekulut, hänelle korvattavien polttoainekulu-jen enimmäismäärä on 10 senttiä ki-lometriltä.

KULKUNEUVO KORVAUKSEN ENIMMÄISMÄÄRÄ

auto 41 snt/km, jota korotetaan

• 7 snt/km perävaunun kuljettamisesta autoon kiinnitettynä

• 11 snt/km silloin, kun työn edellyttää asuntovaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä

• 21 snt/km silloin, kun työ edellyttää taukotuvan tai vastaavan raskaan kuorman kuljettamista autoon kiinnitettynä

• 3 snt/km sellaisista autossa kuljetettavista koneista tai muista esineistä, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri

• 3 snt/km, jos palkansaaja työtehtäviensä vuoksi kuljettaa autossa koiraa

• 9 snt/km silloin, kun työ edellyttää liikkumista autolla metsäautotiellä tai muulta liikenteeltä suljetulla tienrakennustyömaalla, kyseisten kilometrien osalta

moottorivene, enintään 50 hv 73 snt/km

moottorivene, yli 50 hv 106 snt/km

moottorikelkka 101 snt/km

mönkijä 95 snt/km

moottoripyörä 32 snt/km

mopo 17 snt/km

muu kulkuneuvo 10 snt/km

PÄIVÄRAHAN ENIMMÄISMÄÄRÄT TYÖMATKAN KESTON MUKAAN

yli 6 tuntia (osapäiväraha) 19,00 euroa

yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 41,00 euroa

Päiväraha kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden:

vähintään 2 tunnilla 19,00 euroa

yli 6 tunnilla 41,00 euroa

LISÄTIETOJA

Ulkomaanpäivärahojen määrät voit tarkistaa osoitteesta www.yrittajat.fi/yrittajan-abc/tyonantajan-abc/palkanmaksu /tyonantajan-maksamat-korvaukset-ja-edut/paivarahat-2017


Suomen Yrittäjät, Albert Mäkela, lainopillinen asiamies p. 09 2292 2929, [email protected]

Jos yritystoiminnassa käytetään teki-jänoikeuden suojaamaa aineistoa, te-osten käyttämiseen tarvitaan asian-mukainen lupa. Tekijänoikeuden suo-jaaman aineiston käyttäminen voi olla esimerkiksi teosten kopiointia tai tu-lostamista taikka taustamusiikin soit-tamista asiakastiloissa.

Useissa tapauksissa luvan tekijän-oikeudella suojatun materiaalin käyt-töön saa helposti hankittua tekijänoi-keusjärjestöiltä, jotka hallinnoivat te-kijänoikeuden haltijoiden oikeuksia ja lisensoivat niitä.

Turvaa aineiston tekijän oikeuksiaUusi laki tekijänoikeuden yhteishallin-noinnista koskee tekijänoikeuksia hal-linnoivien järjestöjen toimintaa. Lain tarkoituksena on turvata tekijänoike-uden haltijoiden itsemääräämisoike-uden toteutuminen, edistää tekijänoi-keusmarkkinoiden toimivuutta ja var-mistaa, että tekijänoikeuden yhteishal-linnoinnissa toimitaan vastuullisesti,

tehokkaasti ja läpinäkyvästi. Kyse on erityisesti tekijänoikeus-

markkinoiden sääntelystä, joilla teki-jänoikeusjärjestöt toimivat määrää-vässä markkina-asemassa.

Oikeudenhaltijoille ja tekijänoikeuk-sia käyttäville tahoille laki tuo oikeuk-sia. Velvoitteet kohdistuvat ensisijai-sesti tekijänoikeusjärjestöihin, joille laki luo useita hallinnollisia velvoitteita. Laki edellyttää tekijänoikeusjärjestön tarjo-avan lisenssejä teoksiin objektiivisin ja syrjimättömin ehdoin.

Oikeuksien käytöstä perittävän maksun on oltava kohtuullinen. Koh-tuullisuutta arvioitaessa otetaan huo-mioon erityisesti oikeuksien käytön ta-loudellinen arvo liiketoiminnassa, teos-ten käytön luonne ja laajuus huomioon ottaen. Tekijänoikeuden haltijalla on vastaavasti oikeus saada teoksensa käytöstä asianmukainen korvaus.

Laki antaa tekijänoikeuden haltijalle vapauden valita sopiva järjestö hallin-noimaan oikeuksiaan. Laki turvaa myös oikeudenhaltijalle oikeuden myöntää lisenssejä teostensa ei-kaupalliseen

Tekijänoikeuden suojaaman aineiston käyttäminen

voi olla esimerkiksi teosten kopiointia tai tulostamista

tai taustamusiikin soittamista asiakastiloissa.

käyttöön siitä huolimatta, että oikeu-denhaltija olisi valtuuttanut tietyn jär-jestön hallinnoimaan tekijänoikeuksi-aan. Oikeudenhaltijalla on myös oikeus saada yhteishallinnointijärjestöltä lain edellyttämät tiedot oikeuksiensa käy-töstä ja maksettavista korvauksista.

PRH valvoo

Lain noudattamista valvoo Patentti- ja rekisterihallitus, jolle voidaan tehdä toimenpidepyyntö yhteishallinnointi-järjestön lainvastaisesta menettelystä tai laiminlyönnistä.

Toimenpidepyynnön voi tehdä esi-merkiksi oikeudenhaltija tai tekijänoi-keuden käyttäjä, jos tämä katsoo yh-teishallintojärjestön toiminnan louk-kaavan hänen oikeuksiaan tai oikeu-tettuja intressejään.

Riita-asiat käsitellään markkinaoi-keudessa. Laki perustuu EU:n direktii-viin ja on tullut voimaan 1.1.2017.

Lisätietoja: www.finlex.fi > 1494/2016

Laki tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista voimaan

Kuva: Pixhill

YRITTÄJÄ ON HYVÄ EHDOKASPuolueet odottavat yhteydenottoasi.

1. Kunnan rooli luodaan nyt uudelleen. Sote-uudistuksen myötä palvelujen rahoitus- ja järjestämisvastuu poistuvat kunnilta. Vapautuv,at voimavarat on mahdollista suunnata elinkeinopolitiikan tekemiseen. Yritykset luovat työtä ja palveluita kuntalaisille sekä verotuloja kunnalle.

2. Kuntien luottamuselimissä tarvitaan näkemyksiä. Yrittäjillä on tarjota valmisteluun ja päätöksentekoon monipuolista liiketoiminta- ja talousosaamista.

3. Kuntien on huomioitava pk-yritykset hankinnoissa.Kuntien osuus julkisen sektorin 35 mrd hankinnoista on merkittävä. Kuntien viranhaltijoiden, luottamushenkilöiden ja yrittäjäyhdistyksen välinen aktiivinen vuoropuhelu auttaa kuntia tekemään parempia hankintoja.

4. Yrittäjän kannalta kunnassa tehdään merkittäviä päätöksiä monella tasolla. Luottamushenkilön on mahdollista vaikuttaa asioihin jo valmisteluvaiheessa esimerkiksi lautakunnissa.

5. Kunnan asioihin on helpompaa vaikuttaa sisältäpäin kuin ulkoa. Luottamushenkilönä asioihin voi vaikuttaa helpommin kuin Esson baarissa.

YRITTÄJÄ — VIISI HYVÄÄ SYYTÄ LÄHTEÄ EHDOLLE KUNTAVAALEISSA

KIINNOSTUITKO?www.yrittäjät.fi/kuntavaalit

KATSO ASKELEET EHDOKKAAKSI.


Vuoden alusta astui voimaan eläkeuu-distus, joka vaikuttaa kaikkien tulevien eläkkeensaajien etuuksiin ja eläkkeelle pääsemiseen.

Uudistus koskee kuitenkin vasta lain voimaantulon jälkeen karttuvia eläkkei-tä. Se ei siis kosketa jo maksussa ole-via eläkkeitä. Myös jo ansaitut eläkkeet ovat uudistuksen ulkopuolella. Uusia eläkemuotoja ovat osittainen varhen-nettu vanhuuseläke ja työuraeläke.

Eläkeuudistuksessa vanhuuseläke-ikää nostetaan vuoden 2017 jälkeen kolmella kuukaudella vuodessa, kun-nes vanhuuseläkeiän alaraja on 65 vuotta. Vuonna 1955 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, jonka eläke-ikä nousee.

Eläkettä karttuu 17 vuoden iästä läh-tien kaikenikäisille 1,5 prosenttia va-kuutetusta vuositulosta. Yrittäjätyön osalta velvollisuus eläkevakuuttami-seen ja siten myös eläkkeen kertymi-nen alkaa vasta 18-vuoden iästä.

Alin vanhuuseläkeikä nousee 65 vuoteenEläkeikää nostetaan kolme kuukaut-ta vuodessa, kunnes saavutetaan 65 vuoden eläkeikä. Vuonna 1955 synty-neet voivat jäädä vanhuuseläkkeelle 63 vuoden ja 3 kuukauden iässä vuonna 2018. Seuraavan ikäluokan eläkeikä on 63 vuotta ja 6 kuukautta. Vuonna 1962–64 syntyneiden vanhuuseläke-iän alaraja on 65 vuotta, ja he pääsevät eläkkeelle vuosina 2027–2029.

Vuonna 1965 ja sen jälkeen synty-neiden alin vanhuuseläkeikä on vielä arvio. Se perustuu ennusteisiin eliniän pitenemisestä.

Ihmisten elinikä pitenee koko ajan. Siksi eläkeikäraja kytketään elinajan keskimääräiseen kehitykseen vuodesta

Muutoksia työeläkkeisiin

2030 alkaen. Tämän jälkeen jokaisel-la vuoden 1965 tai sen jälkeen synty-neellä ikäluokalla on oma eläkeikänsä. Jos ihmisten elinikä yhä pitenee, elä-keikäraja nousee vuosittain kuitenkin enintään kahdella kuukaudella kerral-laan. Vastaavasti, jos elinikä ei pitenisi, eläkeikäkään ei nousisi. Eläkeikäraja kytketään elinajan kehitykseen siten, että työssä- ja eläkkeelläoloajan suh-de säilyy vuoden 2025 tasolla myös tulevaisuudessa.

Eläkeiän eli vakuuttamisvelvollisuu-den yläikäraja on vuonna 1957 ja sitä ennen syntyneillä 68 vuotta, vuosina 1958–1961 syntyneillä 69 vuotta sekä vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneillä toistaiseksi 70 vuotta. Periaatteena on, että vakuuttamisvelvollisuuden yläikä-raja ja vanhuuseläkkeen alaikäraja kyt-ketään toisiinsa siten, että niiden ero säilyy viitenä vuotena.

Tavoite-eläkeikä käsitteenä käyttöönTavoite-eläkeikä on laskelma, jonka tar-koituksena on kannustaa jatkamaan työssä pitempään. Tavoite-eläkeiässä eläkettä saa täysimääräisenä eli sen suuruisena kuin eläkettä olisi karttu-nut ilman elinaikakertoimen tekemää vähennystä.

Elinaikakertoimen avulla sama mää-rä eläkettä jaetaan pitemmälle elinajal-le eli kuukausieläke on pienempi. Elin-aikakerroin leikkaa kuukausieläkkeitä sen mukaan, miten elinikä jatkaa kas-vuaan. Kun ihmisten elinikä pitenee, saman eläkepotin pitää riittää pidem-mäksi ajaksi.

Jatkossa jokainen saa viisi vuot-ta ennen vanhuuseläkeikänsä alara-jaa arvion siitä, paljonko elinaikaker-roin leikkaa eläkettä ja kuinka paljon

lisätyöskentelyä vähentämätön eläke edellyttäisi. Näin määräytyy henkilön tavoite-eläkeikä. Se on syntymävuo-desta riippuen noin 1–3 vuotta alinta vanhuuseläkeikää korkeampi.

Lykkäyskorotus korvaa superkarttumanJos eläkkeelle jää myöhemmin kuin alimmassa vanhuusseläkeiässä, saa jatkossakin suuremman eläkkeen. Uu-distuksessa otetaan käyttöön lykkäys-korotus, joka kannustaa jatkamaan töissä yli alimman vanhuuseläkeiän.

Lykkäyskorotus on 0,4 prosenttia kuukautta kohden, joten eläkkeen lyk-kääminen vuodella tuo eläkkeeseen pysyvän 4,8 prosentin korotuksen. Lyk-käyskorotus korvaa aiemman ns. su-perkarttuman.

Uutta: osittainen varhennettu vanhuuseläkeOsa-aikaeläkkeen tilalle tulee osittai-nen varhennettu vanhuuseläke. Eläk-keelle voi jäädä osittain jo ennen alinta vanhuuseläkeikää, mutta se vähentää lopullista eläkettä pysyvästi.

Osittaiselle varhennetulle vanhuus-eläkkeelle voi siirtyä 61-vuotiaana. Eläk-keestä voi ottaa maksuun puolet tai neljäsosan. Osittaisesta varhennetus-ta vanhuuseläkkeestä tehdään varhen-nusvähennys, joka on 0,4 prosenttia jo-kaiselta kuukaudelta ennen varsinaista vanhuuseläkeikää. Vähennys on pysy-vä ja vaikuttaa koko eläkeajan kuukau-sieläkkeen määrään. Lisäksi eläkettä pienentää elinaikakerroin.

Eläkkeeseen ei enää liity palkka- tai työaikaseurantaa, sillä aiemmasta osa-aikatyötä koskevasta vaatimuksesta luovutaan. Osittaisen varhennetun van-

Suomen Yrittäjät, Harri Hellstén, työmarkkina-asioiden päällikkö p. 09 2292 2940, [email protected]

Eläkeuudistus vaikuttaa kaikkiin tuleviin eläkkeensaajiin. Jo maksussa olevat ja jo ansaitut eläkkeet eivät muutu. Uusia eläkemuotoja ovat osittainen varhennettu vanhuuseläke ja työuraeläke.


huuseläkkeen alaikäraja nostetaan 62 vuoteen vuonna 2025.

Uusi eläkelaji: työuraeläkeTyöuraeläkkeeseen on oikeus 63 vuotta täyttäneellä, joka on työskennellyt vä-hintään 38 vuoden ajan rasittuneisuut-ta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työs-sä ja hänen työkykynsä on sairauden, vian tai vamman vuoksi heikentynyt. Työuraeläkkeen voi saada vuonna 1955 ja sen jälkeen syntynyt henkilö. Työura-eläke voi alkaa aikaisintaan 1.2.2018.

Työuraeläkehakemuksen liitteeksi tarvitaan työterveyshuollon lausun-to sekä työnantajan kuvaus työstä ja työolosuhteista. Koska yrittäjällä ei ole työterveyshuoltoa eikä työnantajaa, voi hän eläkettä hakiessaan toimittaa muun hoitavan lääkärin lausunnon se-kä muun selvityksen työstä ja sen olo-suhteista. Ratkaisun tekee oma eläke-laitos hakemuksen perusteella.

Työskentelyn päättymisen ja eläk-keen hakemisen välinen aika voi olla enintään vuosi. Työuraeläkkeen mää-rä on työuraeläkkeen alkamista edel-tävän kuukauden loppuun mennessä ansaittu eläke.

Työuran pituus määritetään työelä-kerekisterin tietojen ja eläkkeen haki-jan toimittamien selvitysten perustella. Työskentelyajaksi luetaan myös äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet enin-tään kolmen vuoden ajalta.

Työn rasittavuutta ja kuluttavuutta arvioitaessa edellytetään, että työ on sisältänyt yhtä tai useampaa seuraa-vista tekijöistä:

1. suurta lihasvoimaa edellyttäviä tai lihaksia pitkäkestoisesti kuormitta-via työliikkeitä

2. hengitys- ja verenkiertoelimistön eri-tyisen voimakasta kuormittumista

3. kuormittavia ja hankalia työasentoja

4. voimaa tai suurta nopeutta vaativia toistuvia työliikkeitä taikka työliikkei-tä, jotka sisältävät samanaikaisesti käsien puristusta, kiertoa ja voimaa

5. työskentelyä erityisen vaativassa ja poikkeuksellista henkistä kuormi-tusta aiheuttavassa vuorovaikuttei-sessa työssä

6. työskentelyä jatkuvaa varuillaan oloa

Uusia eläkemuotoja ovat osittainen varhennettu vanhuuseläke ja työuraeläke.

tai erityistä tarkkaavaisuutta edellyt-tävässä tehtävässä, jossa on korkea tapaturman tai onnettomuuden ris-ki taikka ilmeinen väkivallan uhka.

Rasittavuutta ja kuluttavuutta lisää-vänä tekijänä otetaan huomioon työn poikkeukselliset fysikaaliset tekijät, kuormitusta lisäävien suojavarustei-den käyttö, toistuvaa yötyötä sisältävä tai muutoin kuormittava vuorotyö sekä toistuvat pitkät työvuorot.

Eläkettä karttuu kaikilla saman verranVuoden 2017 alusta alkaen eläkettä karttuu 1,5 prosenttia vuositulosta eli jokaisesta vakuutetusta eurosta kart-tuu 1,5 senttiä eläkettä. Eläke alkaa karttua työntekijöille jo 17 ikävuodesta lähtien, yrittäjille 18 ikävuodesta lähti-en. Eläkkeellä ollessa tehdystä työstä karttuma on myös 1,5 prosenttia tu-loista vuodessa.

Tilapäisesti vuosina 2017–2025 ker-tyy 53–62-vuotiaille eläkettä 1,7 pro-senttia vuodessa. Korotettua karttu-maa saavan työntekijän eläkemaksu on 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin muiden työntekijöiden.

Kuva: Pixhill


Uusi hankintalaki koskee hankintoja, joiden hankintailmoitus on julkaistu 1.1.2017 tai myöhemmin.

Yrittäjän on jatkossakin tärkeintä lukea tarjouspyyntö liitteineen huolel-la sekä vastata kaikkeen siinä pyydet-tyyn ja vain siinä pyydettyyn.

Uusi laki on luonteeltaan mahdol-listava. Nyt on aika laittaa kunnissa ja muissa hankintayksiköissä hankin-tastrategiatyö vauhtiin. Jos hankin-tastrategiat tukevat pienhankintojen avointa ilmoittamista, markkinavuoro-puhelua sekä hankintojen pienempiin osiin jakamista, yritysten on helpompi päästä niihin kiinni.

Kansallisten hankintojen kynnysarvot nousevatKansallisten hankintojen kynnysarvot pääosin nousevat. Yleisin kynnysarvo (tavarat ja palvelut) kaksinkertaistuu entisestä 30 000 eurosta 60 000 eu-roon. Arvot alittavissa pienhankinnois-sa tulee nimenomaisesti jatkossa olla avoin, syrjimätön ja tasapuolinen.

Kansallisten hankintojen entinen hy-vin yksityiskohtainen sääntely on pois-tunut. Vanhat menettelyt ovat yhä sal-littuja, mutta yhtä lailla ovat aivan uu-detkin. Olennaista on, että hankintail-moitus tarjouspyyntöineen on julkaistu kirjallisesti Hilmassa ja että avoimuu-den, syrjimättömyyden ja tasapuoli-suuden vaatimus toteutuu.

EU-hankintoihin liikevaihtorajaEU-kynnysarvot ylittävissä hankinnois-sa ei jatkossa saa vaatia suurempaa vähimmäisliikevaihtoa kuin hankinnan arvo kaksinkertaisena. Tosin niin uusi kuin vanhakaan laki ei milloinkaan edel-

lytä vähimmäisliikevaihtovaatimuksen asettamista.

Lisäksi hankintayksikön on lähtö-kohtaisesti jaettava hankinta pienem-miksi osiksi, jotta pienemmätkin tarjo-ajat voisivat päästä mukaan. Hankintaa osittaessaan ostajan tulee linjata, sallii-ko se saman tarjoajan tarjota tai voittaa yhden, useamman tai jopa kaikki osat.

Menettelysäännöistä huomioidaan paremmin mahdollisuudet painottaa laatua, innovaatioita sekä ympäristö- ja sosiaalisia tekijöitä.

Tarjouksen liitteet korvautuvat pää-osin tarjousvaiheessa annettavalla ES-PD-lomakkeella. Vain voittaneelta voi-daan tarkistaa itse dokumentit.

Neuvontaa, valvontaa sekä etuoikeuksien purkuaSuomen Yrittäjät neuvoo jo ennestään jäseniä lakiasioissa sekä saattaa yri-tyksiä ja kuntia yhteen hankinta-asia-miesten avulla. Uutta on, että tarjoaji-en hankintaneuvontaan on osoitettu julkista rahaa. SY on hakenut tätä ra-haa. Jos rahaa saadaan, se käytetään

yrittäjien neuvontaan sekä hankintayk-siköiden auttamiseen. Tavoitteena on saada tarjouspyynnöistä sellaisia, että pk-yritykset voivat tarjota.

Uusi laki antaa Kilpailu- ja kuluttaja-virastolle (KKV) uuden oikeuden valvoa hankintojen laillisuutta. Kuka tahansa voi tehdä toimenpidepyynnön KKV:lle, jos epäilee laittomuutta. Asianosainen voi myös edelleen valittaa markkina-oikeuteen.

Laki asettaa siirtymäajan jälkeen hankintayksiköiden omille yhtiöille ra-jat, kuinka suuri muille myynti lopet-taa oikeuden myydä omistajalle ilman kilpailutusta:

Pääsääntö on, että 1.1.2019 saakka ulosmyyntiraja pysyy nykyisessä noin 10 prosentissa liikevaihdosta. Poikke-uksena sote-palveluissa siirtymäaika jatkuu 2022 alkuun saakka. Sen jälkeen raja on 5 prosenttia tai 500 000 euroa (yhden täyttyminen riittää).

Toinen poikkeus koskee jätepalvelui-ta: Vuonna 2017 raja on 15 prosenttia, vuonna 2018 raja laskee 10 prosenttiin, ja tämän jälkeen pääsäännön mukaan.

Uusi hankintalaki helpottaa pienyritysten osallistumista

Hankinta on jaettava pienemmiksi osiksi, jotta pienemmätkin tarjoajat voisivat päästä mukaan.

Suomen Yrittäjät, Satu Grekin, kilpailuasioiden päällikkö, p. 09 229 2935, [email protected]

30 000 >>>60 000


Helposti ja edullisesti. Hyödynnä jäsenetusi.

WEBINAARI TULEE LUOKSESI

www.yrittajat.fi/koulutus p. 09 2292 2973

Arvopaperit kirjanpidossa ja verotuksessa17.3. klo 10–11.15 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/arvopaperit

Joukkorahoitus tutuksi23.3. klo 9.30–11.00 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/joukkorahoitus

Katelaskennalla parempaa tulosta24.3. klo 9.30–10.45 Lisätietoa: www. yrittajat.fi/web/kate

Miten rakentui vahva brändi ja kasvu -case5.4. klo 14.30–15.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/brandi3

Google Adwords7.4. klo 9.30–10.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/adwords

Pilvipalvelu – OneDrive & Google Drive12.4. klo 14.00–15.30 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/pilvi

Pk-yrityksen arvonmääritys21.4. klo 9.30–10.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/arvo

Hakukoneoptimointi28.4. klo 9.30–10.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/optimointi

Yrityksen investointilaskelmat5.5. klo 9.30–10.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/investoinnit

Yrittäjän sosiaaliturva17.8. klo 9.30–11.30 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/sosiaaliturva

Vältä mokailu, tunne somekanavat ja -kulttuuri20.1. klo 9.30–10.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/some

Pinterest markkinointivälineenä25.1. klo 14.30–15.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/pinterest

Mindfulness27.1. klo 9.30–10.45 Lisätietoa www.yrittajat.fi/web/mind

Myy Facebookissa2.2. klo 9.30–10.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/fb

Pk-yrityksen ja yrittäjän verotus 3.2. klo 9.30–10.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/pkverotus

Reklamaatio – muuta se myynniksi17.2. klo 9.30–10.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/reklamaatio

Työlainsäädännön ajankohtaiset muutokset22.2. klo 14.00–15.30 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/tam

Google Analytics23.2. klo 9.30–10.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/analytics

Tuloslaskelman ja taseen perusteet3.3. klo 9.30–10.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/tulos

Hankintalaki uudistui 9.3. klo 14.30–16.00 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/hankintalaki

Brändi – tärkeämpi kuin koskaan15.3. klo 14.30–15.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/brandi2


Työlainsäädännön muutokset 2017

Takaisinottovelvollisuuden kesto lyhenee

Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisilla ja ta-loudellisilla syillä irtisanomalleen työntekijälle, jos hän tarvitsee työntekijöitä työsuhteen päätyttyä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työnteki-jä on tehnyt.

Työnantaja täyttää takaisinottovelvollisuutensa siten, että hän kysyy työ- ja elinkeinotoimistolta, onko aiem-min irtisanottu työntekijä työnhakijana. Jos on, työtä on ensisijaisesti tarjottava hänelle.

Työnantajan takaisinottovelvollisuus tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä irtisanottua työntekijää kohtaan lyhenee neljään kuukauteen. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä vähintään 12 vuotta, takaisinottovelvollisuuden pituus on kuusi kuukautta.

Uusi lyhyempi takaisinottovelvollisuus koskee niitä työsuhteita, jotka päättyvät 1.1.2017 tai sen jälkeen. Jos irtisanomisajan viimeinen päivä on vuoden 2017 puolel-la, takaisinottovelvollisuus on lyhyempi.

Jos irtisanomisajan viimeinen päivä on vuoden 2017 puolella, takaisinotto -velvollisuus on lyhyempi.

Suomen Yrittäjät, Atte Rytkönen, lainopillinen asiamies, p. 09 2292 2871, [email protected]

Vuoden 2017 alusta tuli voimaan useita työlainsäädännön muutoksia:

• koeaika pitenee

• takaisinottovelvoitteen keston lyhenee

• pitkäaikaistyöttömän kanssa voi tehdä määräaikaisen sopimuksen

• työnantajan sivukulut muuttuvat

• muutosturva ja työterveyshuolto laajenevat.

Lisäksi 1.4.2017 alkaen työnantaja saa korvauksen perhevapaan kustannuksista.

Äidin työnantajalle korvaus perhevapaakustannuksista

Sairausvakuutuslaki muuttuu 1.4.2017 siten, että työn-antajalla on oikeus 2500 euron kertakorvaukseen per-hevapaista aiheutuvista kustannuksista.

Kertakorvaus maksetaan äitiysvapaalle jäävän työn-tekijän työnantajalle, jos työsopimus tehty vähintään vuodeksi, työsuhde kestänyt vähintään kolme kuukautta ennen äitiysvapaalle jäämistä ja työntekijän työajan on sovittu olevan vähintään 80 prosenttia alan kokoaikai-sen työntekijän työajasta.

Lisäksi edellytetään, että työnantajalla on työsopi-muksen tai työehtosopimuksen perusteella vähintään kuukauden pituinen palkanmaksuvelvollisuus äitiysva-paan ajalta. Muutoksella pyritään parantamaan naisten tasa-arvoista kohtelua ja työllistymistä.

Työnantajalla on oikeus saada kertakorvaus, jos työn-tekijän äitiysrahakauden ensimmäinen päivä on 1.4.2017 tai sen jälkeen. Korvausta voi hakea, kun äitiysrahakau-den ajalta on maksettu palkkaa.

Korvausta on haettava viimeistään kuuden kuukauden kuluessa työntekijän vanhempainrahakauden päättymi-sestä. Tukea maksetaan myös adoptioäidin työnantajalle.


Työterveyshuolto myös irtisanotuille työntekijöille

Työterveyshuoltolain muutoksen mu-kaan työnantajalla on velvollisuus jär-jestää työterveyshuolto irtisanotulle työntekijälle kuuden kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymises-tä lukien.

Velvollisuus on vain niillä työnanta-jilla, joiden palveluksessa on säännölli-sesti vähintään 30 työntekijää Työsuh-teen on tullut kestää yhdenjaksoisesti vähintään viisi vuotta.

Velvollisuus koskee 1.1.2017 ja sen jälkeen irtisanottuja työsuhteita. Jos työsuhde on irtisanottu ennen lain voimaantuloa, mutta irtisanomisaika päättyy vasta 1.1.2017 jälkeen, ei työn-antajan tarvitse tarjota työterveyspal-veluja edellä mainitulla tavalla.

Muutosturvan ja työterveyshuollon

muutokset tulevat voimaan eri aikoina. Tästä voi seurata, että työnantajalla on velvollisuus järjestää irtisanotulle työntekijälle työterveyshuolto mutta ei tarjota työllistymistä edistävää val-mennusta tai koulutusta.

Esimerkki: Työnantaja on irtisa-nonut työntekijän tuotannollisel-la ja taloudellisella perusteella helmikuussa 2017. Irtisanomista edeltäneitä yhteistoimintaneu-votteluita koskeva esitys on an-nettu joulukuussa 2016.

Työnantajalla ei ole velvollisuutta tarjota työntekijälle työllistymistä edis-tävää valmennusta tai koulutusta, kos-ka yhteistoimintaneuvotteluita koskeva

esitys on annettu vuoden 2016 puolella. Koska työsuhde kuitenkin on irtisanot-tu vuoden 2017 puolella, työnantajalla on velvollisuus järjestää työterveys-huolto kuuden kuukauden ajan työnte-kovelvollisuuden päättymisestä lukien.

Määräaikainen työsopimus pitkäaikaistyöttömän kanssaPitkäaikaistyöttömän voi palkata mää-räaikaiseen työsuhteeseen ilman pe-rusteltua syytä vuoden 2017 alusta lähtien. Pitkäaikaistyötön on henkilö, joka on ollut edellisen 12 kuukauden ajan yhdenjaksoisesti työtön työnha-kija. Enintään kahden viikon pituinen työsuhde ei kuitenkaan katkaise työt-tömyyden yhdenjaksoisuutta.

Toteuttaminen käytännössä Työnantaja pyytää TE-toimistolta tie-dot työhön sopivista pitkäaikaistyöt-tömistä. Saatuaan tiedot työnantaja voi palkata työntekijän määräaikai-seen työsuhteeseen ilman perustel-tua syytä.

Jos pitkäaikaistyötön hakee töitä suoraan työnantajalta, voidaan määrä-aikainen työsopimus työnantajan aloit-teesta tehdä ilman perusteltua syytä, jos työnhakija osoittaa TE-toimistolta saamallaan todistuksella olevansa pit-käaikaistyötön.

Työnantaja voi luottaa todistukseen, jos TE-toimisto on antanut sen "lyhyen ajan sisällä" ennen työsopimuksen te-kemistä. Epäselvässä tilanteessa työn-antajan kannattaa itse varmistaa TE-toimistolta, että palkattava henkilö on pitkäaikaistyötön.

Sopimuksen kesto enintään vuosi

Pitkäaikaistyöttömän kanssa ilman perustellun syyn vaatimusta tehdyn määräaikaisen työsopimuksen enim-mäiskesto voi olla enintään yksi vuosi.

Sopimus voidaan uusia vuoden ku-luessa ensimmäisen määräaikaisen työsopimuksen tekemisestä enintään kahdesti. Toisin sanoen vuoden aikana voidaan solmia enintään kolme työso-pimusta, joiden kokonaiskesto saa olla enintään yksi vuosi.

Esimerkki: Työnantaja tekee pit-käaikaistyöttömän kanssa neljän kuukauden määräaikaisen sopi-muksen ilman perusteltua syytä 1.2.2017–31.5.

Saman henkilön kanssa voidaan tehdä vielä kaksi uutta määrä-aikaista työsopimusta ilman perusteltua syytä, kunhan niis-tä viimeinen alkaa viimeistään 31.1.2018. Työnteko tämän so-pimuksen perusteella voi alkaa tätä myöhemmin. Sopimusten kokonaiskesto ei kuitenkaan saa ylittää yhtä vuotta.

Ilman perusteltua syytä tehtävien sopimusten ei tarvitse seurata toisi-aan, vaan niiden välissä työntekijä voi olla myös toisen työnantajan palveluk-sessa. Ensimmäisen työnantajan näkö-kulmasta työntekijä säilyttää tällöinkin pitkäaikaistyöttömän statuksensa.

Esimerkki: Jos työntekijä (pit-käaikaistyötön) on toisen ja kolmannen sopimuksen välillä muun työnantajan palvelukses-sa, kolmas sopimus ensimmäi-sen työnantajan kanssa voidaan tehdä samoin perustein kuin kak-si ensimmäistäkin eli ilman pe-rustellun syyn vaatimusta.

Sen sijaan näiden väliin tuleva, muun työnantajan kanssa teh-tävä sopimus edellyttää työso-pimuslain mukaista perusteltua syytä. Tähän työnantajaan näh-den ko. työntekijä ei ole pitkäai-kaistyötön, koska työttömyyden yhdenjaksoisuus on katkennut aiemman yli kahden viikon työ-suhteen perusteella.

Muutos koskee 1.1.2017 tai sen jälkeen tehtäviä työsopimuksia.

LISÄTIETOJA

yrittajat.fi > Yrittäjän ABC > Työnantajan ABC

Koeaika pitenee

Työsopimuslain mukaista koeaikaa piden-netään neljästä kuukaudesta kuuteen kuu-kauteen. Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus piden-tää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyt-tömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden.

Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, kuitenkin enintään kuusi kuukautta.

Pidennys käytännössä

Kalenteripäivien ei tarvitse kertyä yhden-jaksoisesta poissaolosta, vaan työkyvyttö-myydestä tai perhevapaista johtuvat pois-saolopäivät lasketaan yhteen. Päiviä, joina työntekijä on ollut työkyvyttömyydestä tai perhevapaasta riippumatta töissä, ei huo-mioida.

Koeaika ei pitene automaattisesti, vaan työnantajan on ilmoitettava koeajan piden-tämisestä työntekijälle ennen koeajan päät-tymistä.

Esimerkki: Koeaika on alkanut 15.2.2017 ja päättyy 14.8.2017. Työn-tekijä on ollut koeajalla poissa työstä sairauden vuoksi 29 kalenteripäivää. Työnantajalla ei ole oikeutta pidentää koeaikaa. Jos työntekijä on ollut pois-sa 30 kalenteripäivää, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukau-della 14.9.2017 saakka. Tällöin työnan-tajan on ilmoitettava asiasta työnte-kijälle viimeistään 14.8.2017.

Kalenteripäiviä laskettaessa huomioi-daan kaikki työkyvyttömyys- tai perheva-paajaksoon sisältyvät kalenteripäivät, mu-kaan lukien vapaapäivät.

Esimerkki: Työntekijä tekee viisipäi-väistä viikkoa. Hän on sairauden vuok-si poissa työstä torstaista ja tiistaihin ja palaa työhön keskiviikkona. Kalen-teripäiviä kertyy kuusi. Jos työntekijä olisi poissa maanantaista perjantaihin eli ”koko viikon” palaten töihin seu-raavana maanantaina, kalenteripäiviä kertyisi seitsemän.

Työnantajalla on mahdollisuus pidentää koeaikaa vain sellaisten työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoon sisältyvien kalenteripäi-vien perusteella, jotka kohdistuvat koeajalle.

Esimerkki: Koeaika on alkanut 15.2.2017 ja päättyy 14.8.2017. Työn-tekijä on ollut poissa työstä työky-vyttömyyden vuoksi 20.7.–21.8.2017 eli yhteensä 33 päivää. Koska työky-vyttömyysjaksosta koeaikaan sijoit-tuu kuitenkin vain 27 kalenteripäivää, työnantajalla ei ole oikeutta pidentää koeaikaa.

Koeajan pidentäminen on siten mahdol-lista vain, jos työkyvyttömyydestä tai perhe-vapaista johtuvia poissaoloja on alun perin sovitulla koeajalla vähintään 30 kalenteripäi-vää. Jos näin on, koeaikaa voidaan pidentää uudelleen, jos työntekijän työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyviä kalenteri-päiviä kertyy toiset 30 kappaletta.

Kuva: Pixhill

Esimerkki: Koeaika on alkanut 15.2.2017 ja päättyy 14.8.2017. Työn-tekijä on ollut koeajalla poissa työs-tä sairauden vuoksi 58 kalenteripäi-vää. Koska 30 kalenteripäivää täyt-tyy, Työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella 14.9.2017 asti ilmoittamalla tästä työntekijälle vii-meistään 14.8.2017.

Työntekijän työkyvyttömyys jatkuu ”pidennetyn koeajan” aikana vielä kaksi kalenteripäivää (58 + 2). Kos-ka toiset 30 kalenteripäivää täyttyy, työnantajalla on jälleen oikeus pi-dentää koeaikaa yhdellä kuukaudel-la 14.10.2017 asti ilmoittamalla täs-tä työntekijälle viimeistään 14.9.2017.

Pidemmissä poissaoloissa voidaan läh-teä siitä, että työnantaja ilmoittaa koeajan pidentymisestä ottaen huomioon poissa-olon arvioidun keston. Säännöstä ei ole pe-rusteltua tulkita niin, että työnantaja joutuisi ilmoittamaan koeajan pidentymisestä aina 30 päivän välein, jos poissaolon arvioitu kes-to on etukäteen tiedossa.

Esimerkki: Koeaika on alkanut 1.1.2017 ja päättyy 30.6.2017. Työnte-kijä ilmoittaa jäävänsä perhevapaalle 30.3.2017–30.1.2018 (n. 10 kk). Ajan-jaksoon sisältyy kymmenen täyttä 30 kalenteripäivän jaksoa.

Työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kymmenellä kuukaudella 30.4.2018 asti. Tästä on ilmoitettava työntekijälle viimeistään 30.6.2017 eli ennen alkuperäisen koeajan päät-tymistä.

Nyrkkisääntö: Koeaika jatkuu

työntekijän palattua töihin yhtä monella

kuukaudella kuin työn-tekijä on ollut poissa työstä sairauden tai

perhevapaiden vuoksi.

Jos työntekijä palaa perhevapaalta il-moittamaansa aikaisemmin, on tämä huo-mioitava määritettäessä koeajan päätty-mistä.

Varsin monimutkaiselta vaikuttava sään-tely voidaan tiivistää nyrkkisäännöksi: koe-aika jatkuu työntekijän palattua töihin yhtä monella kuukaudella kuin työntekijä on ol-lut poissa työstä sairauden tai perhevapai-den vuoksi. Käytännössä päivät on kuiten-kin laskettava tarkasti. Lisäksi työnantajan on muistettava ilmoittaa koeajan pidenty-misestä.

Voimaantulo

Uutta koeaikaa sovelletaan 1.1.2017 tai sen jälkeen tehtäviin työsopimuksiin. Koeajasta on aina erikseen sovittava.

Muutoksella ei ole vaikutusta työehtoso-pimuksiin perustuviin lyhyempiin koeaikoi-hin. Jos työehtosopimuksessa on sovittu ly-hyemmästä koeajasta, sitä on noudatettava.


Keväällä 2016 solmittu kilpailukykyso-pimus on työmarkkinoiden keskusjär-jestöjen sopimus, jonka tavoitteena on parantaa suomalaisen työn ja yritys-ten kilpailukykyä, lisätä talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja.

Kilpailukykysopimus sitoo juridises-ti sen osapuolena olevia keskusjärjes-töjä. Lisäksi kilpailukykysopimus sitoo niitä työnantaja- ja työntekijäliittoja, jotka ovat ilmoittaneet sitoutuvansa noudattamaan kilpailukykysopimuk-sen määräyksiä. Kaikki liitot eivät ole

sitoutuneet kilpailukykysopimukseen.Kilpailukykysopimuksessa on mää-

räyksiä työ- ja virkaehtosopimuksis-ta, sosiaalivakuutuksesta, rakenteelli-sista muutoksista, muutosturvasta ja työterveyshuollosta sekä paikallisesta sopimisesta.

Vaikutukset yrityksiin perustuvat lainsäädännön muutoksiin sekä työ-ehtosopimuksiin, joilla on toteutettu kilpailukykysopimuksen määräyksiä alakohtaisesti.

Lainsäädäntömuutokset koskevat

suurelta osin työnantajan maksetta-via palkan sivukuluja. Nämä muutokset koskevat kaikkia työnantajia.

Muutosturvan ja työterveyshuollon lakimuutokset koskevat vain niitä työn-antajia, joiden palveluksessa on sään-nöllisesti vähintään 30 työntekijää.

Työehtosopimuksiin tehdyt muu-tokset koskevat niiden soveltamisalan piirissä olevia työnantajia.

Lainsäädäntömuutokset tulevat voi-maan 1.1.2017.

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset yrityksiin – työlainsäädännön muutokset

Työntekijän muutosturva laajenee

Kilpailukykysopimuksen perusteella työnantajalle säädettiin uusia velvollisuuksia tilanteissa, joissa työnantaja irtisanoo työntekijöitä tuotannollisesta ja taloudellisesta syystä. Muutokset koskevat työ-sopimuslakia, yhteistoimintalakia ja työterveyshuoltolakia.

Muutoksia sovelletaan vain niihin työnantajiin, joiden palveluk-sessa on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää. Irtisanottavan työntekijän työsuhteen on tullut kestää yhdenjaksoisesti vähin-tään viisi vuotta.

Työnantajalla on edellä mainittujen edellytysten täyttyessä vel-vollisuus tarjota tuotannollisesta ja taloudellisesta syystä irtisano-tulle työntekijälle työllistymistä edistävää valmennusta tai koulu-tusta.

Yhteistoimintalain muutoksen mukaan periaatteet, joiden mu-kaisesti työnantaja järjestää työntekijöille työsopimuslain mukaista työllistymistä edistävää valmennusta tai koulutusta, on sisällytet-tävä yhteistoimintalain mukaiseen henkilöstö- ja koulutussuunni-telmaan. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat on saatettava vas-taamaan uusia vaatimuksia vuoden 2017 aikana.

Velvollisuus tarjota valmennusta tai koulutusta ei koske työn-antajaa, joka on antanut yhteistoimintalain 45 §:n mukaisen neu-votteluesityksen ennen lain voimaantuloa.

Valmennukseen tai koulutukseen ei siten ole oikeutta sellaisil-la työntekijöillä, joiden työsuhteet irtisanotaan 1.1.2017 tai sen jäl-keen, jos irtisanomista edeltäviä yhteistoimintaneuvotteluita kos-keva esitys on annettu ennen vuodenvaihdetta.

Suomen Yrittäjät, Atte Rytkönen, lainopillinen asiamies, p. 09 2292 2871, [email protected]

Vaikutukset yrityksiin perustuvat lainsäädännön muutoksiin sekä työehtosopimuksiin, joilla on toteutettu kilpailukyky sopimuksen määräyksiä alakohtaisesti.


Työttömyysvakuutus - maksu muuttuu

Kilpailukykysopimuksen mukaan työttömyysva-kuutusmaksuun tulee muutoksia vuodelle 2017. Työttömyysvakuutusmaksu on yksi työnantajan maksettavista palkan sivukuluista.

Palkansaajien työttömyysvakuutusmaksua nostetaan 0,45 prosenttiyksikköä, ja vastaavasti työnantajien keskimääräistä työttömyysvakuu-tusmaksua alennetaan 0,45 prosenttiyksikköä.

Vuonna 2017 palkansaajan työttömyysvakuu-tusmaksu on 1,60 prosenttia palkasta. Työnan-tajan työttömyysvakuutusmaksu on porrastettu työnantajan maksaman palkkasumman mukaan siten, että vuonna 2017 se on 0,80 prosenttia palkasta palkkasummaan 2 059 500 euroa asti ja sen ylittävältä osalta 3,30 prosenttia palkasta.

Vuonna 2016 vastaavat luvut olivat palkansaa-jalla 1,15 prosenttia ja työnantajalla 1,00 prosent-tia palkasta palkkasummaan 2 044 500 euroa asti ja sen ylittävältä osalta 3,90 prosenttia palkasta.

Työnantajan sosiaaliturvamaksu alenee

Kilpailukykysopimuksessa sovittiin kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksun (sairaus-vakuutusmaksu) alentamisesta. Työnantajan sosiaaliturvamaksu on yksi työnantajan mak-settavista palkan sivukuluista.

Vuonna 2017 työnantajan sosiaaliturva-maksu on 1,08 prosenttia (vuonna 2016 mak-su oli 2,12 %). Alennus rahoitetaan kilpailuky-kysopimuksen mukaan julkisen sektorin työn-antajille aiheutuvilla säästöillä, jotka syntyvät työajan ja julkisen sektorin lomarahojen muu-toksilla sekä työeläke- ja työttömyysvakuutus-maksujen rahoituksen muutoksilla.

Työnantajan sivukulut alenevat

Kilpailukykysopimuksen perusteella työan-tajan sivukuluja alennetaan vuonna 2017. Muutoksia sovelletaan vuodelta 2017 mak-settaviin palkkoihin. Muutokset koskevat seuraavia sivukuluja:

• työnantajan työeläkemaksu

• työttömyysvakuutusmaksu

• työnantajan sosiaaliturvamaksu.

Työnantajan työeläkemaksu (TyEL) alenee

Kilpailukykysopimuksessa sovittiin työnteki-jöiden keskimääräisen TyEL-maksun korotta-misesta ja työnantajien keskimääräisen TyEL-maksun alentamisesta samalla määrällä. Muu-tos on yhteensä 1,20 prosenttiyksikköä vuosina 2017–2020.

Vuonna 2017 työnantajien keskimääräinen Ty-EL-maksu laskee, ja työntekijöiden keskimääräi-nen TyEL-maksu nousee 0,20 prosenttiyksikköä.

Kuva: Pixhill


Suomen Asiakastieto Oy:n tietojen pe-rusteella Suomessa on n. 411 000 mik-ro ja pk-yritystä, jotka ovat aktiivisia ja joilla on liikevaihtoa. Näistä 146 000 yrityksellä oli viimeisin tilikausi tappiol-linen. Mikro- ja pk-yrityksistä 53 900 yrityksellä on vähintään yksi maksuhäi-riö. Kaikista suomalaisista yrityksistä taloudellisesti riskialttiita yrityksiä on n. 100 000. Nämä riskiyritykset aiheutta-vat rahoittajille ja Suomen valtiolle vuo-sittain satojen miljoonien luottotappiot.

Yleinen Teollisuusliitto ry rakentaa valtakunnallista asiantuntijaverkostoa, joka auttaa yrityksiä parantamaan joh-tamisen ja taloudenhoidon taitojaan. Early Warning -palvelu sisältää erityis-neuvonnan ja uudistamisen palvelut.

Erityisneuvonta on ennaltaehkäise-

vää palvelua yrityksille, jotta ne eivät joutuisi talousvaikeuksiin ja voisivat pa-remmin saavuttaa taloudelliset tavoit-teet. Uudistamispalvelut on tarkoitettu yrityksille, jotka ovat talousvaikeuksis-sa, mutta joilla on vielä toivoa tervehtyä taloudellisesti.

Early Warning -palvelun tarjoajik-si koulutetaan 140 sertifioitua erityis-neuvojaa ja 120 sertifioitua uudistajaa eri puolilla Suomea. Koulutus on käyn-nistynyt Uudenmaan, Kymenlaakson ja Itä-Suomen (Etelä-Savon, Pohjois-Sa-von ja Pohjois-Karjalan) alueilla syksyllä 2016. Näiden alueiden sertifioiduilla eri-tyisneuvojilla ja uudistajilla on valmiu-det lähteä toteuttamaan Early Warning -palvelua. Koulutus laajenee kattamaan koko Suomen vuonna 2017.

Early Warning -palvelusta yritys saa käyttöönsä konkreettisen toimenpide-suunnitelman tavoitteiden toteuttami-seksi. Erityisneuvonta maksaa yrityk-selle 200 euroa + alv ja uudistaminen 1 200 euroa + alv.

Itä-Suomessa on menossa osittain ESR-rahoitteinen hanke, jossa erityis-neuvonta maksaa 30 euroa + alv ja uu-distaminen 120 euroa + alv.

Early Warning -palvelun jälkeen yri-tyksellä on mahdollisuus ostaa lisä-palvelua.

Lisätietoja:https://community.vismasolutions.com/groups/early-warning-palvelu

Early warning -palvelu mikro- ja pk-yrityksille

Ainutlaatuinen ja alansa merkittävin seminaari on kuntavaikuttajien, yrittäjien ja

elinkeinopolitiikan toimijoiden kohtaamispaikka.

Merkitse päivät kalenteriin ja ilmoittaudu mukaan

www.kunnallisjohto.fi

Suomen Yrittäjien

KUNNALLISJOHDON SEMINAARI

Oulu 7.–8.6.2017

27 Yrittäjäinfo 1/2017Seminaarin toteuttaa Suomen Yrittäjien Sypoint Oy

Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki | p. 09 229 221 | [email protected] | yrittajat.fi/koulutus

11.–12.5.2017 Scandic Rosendahl, Pyynikintie 13, Tampere

ONNISTU YRITYSKAUPASSA omistajanvaihdosseminaariTorstai 11.5.

10.00 Seminaarin avausPääekonomisti Mika Kuismanen, Suomen Yrittäjät

10.30 How to Start Old Business – kevennä starttia, osta yritys!Taloustieteen tri Jan Sten, Train Station

11.15 Valmistautuminen yrityksestä luopumiseenHallituksen puheenjohtaja Sakari Oikarinen, Induco Oy

12.15 Lounas

13.15 Yrityksen arvonmääritysKTM, KHT, partner Pekka Tammela, PJ Maa Partners Oy

14.15 Finnvera yrityskauppojen rahoittajanaAsiakkuuspäällikkö Janne Koivuniemi, Finnvera

14.45 Kahvi ja huoneisiin majoittuminen

15.15 Sopimusten merkitys omistajanvaihdoksessaAsianajaja, osakas Esa Halmari, Hedman Partners

16.30 Kysymyksiä asiantuntijoille

18.00 Tauko

20.00 Buffet-päivällinen

Perjantai 12.5.

8.30 Yhteistyökumppanin puheenvuoro, Fennia/EloAvoin

9.00 Verosuunnittelu myyjän ja ostajan näkökulmastaVeroasiantuntija, KTL, KLT Risto Walden, Bilanssi Oy

Omistajanvaihdoksen toteuttaminen ja vaikutukset verotukseenVeroasiantuntija, KTL, KLT Risto Walden, Bilanssi Oy

11.30 Lounas

12.30 Kuinka yritys viestii omistajanvaihdoksesta?Prof., FT, yhteisöviestinnän dosentti Vilma Luoma-aho

13.30 Kriittisen ostajan näkökulmia, yrityscaseToimitusjohtaja Juhani Lehti, Tampereen Konepajat Oy

14.00 Kahvi

14.30 Kysymyksiä asiantuntijoille

15.30 Hyvää kotimatkaa!

Huippukouluttajat ja vetäjä.

Päivitetty ohjelma, hinnat ja ilmoittautuminen: www.yrittajat.fi/ov2017

Tiedustelut: 040 551 9667, Helena Leiviskä

Yhteistyössä:

Vaikea irrottaa aikaa, mutta tyytyväinen olen, että tuli lähdettyä. Seminaari selvensi prosessia, aineisto on todella hyvä.Olihan huikea seminaari,

mukaansa tempaavat ja asiansa tuntevat luennoitsijat.

Käynnistimme prosessin oltuamme ensin seminaarissa kirjanpitäjäni kanssa. Ostaja kävi saman seminaarin myöhemmin.

Aineisto toimii käsikirjana.

Suomen Yrittäjät | Mannerheimintie 76 A, 00250 HELSINKI | PL 999, 00101 HELSINKI puhelin 09 229 221 | [email protected] | yrittajat.fi

vuoden 2017 tärkeät luvut ja määräpäivät · 2017. 3. 2. · tulevaisuuden työpaikka on...

Documents