VUOROVAIKUTUSSUHTEET

LAPSEN TASAPAINOISEN

KEHITYKSEN TUKENA

Lapsen normaalin kehityksen ja vanhemmuuden tukemisen –seminaari Turku 27.5.2015

Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti, Theraplay-terapeutti

Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet -yksikkö, THL

ravintoa, liikuntaa, lepoa

tulla nähdyksi– omana itsenään, iloa tuottavana

tulla kuulluksi – ja siten arvostetuksi omine

aloitteineen ja ajatuksineen

vapautta tutkia ja onnistua

saada opetusta oman kulttuurin arvoista ja

odotuksista

tulla hyväksytyksi omaan ryhmäänsä

vireystilan yhteistä säätelyä– voidakseen pysyä

yhteydessä toisiin

MITÄ KAIKKI LAPSET TARVITSEVAT

KUKOISTAAKSEEN

LAPSEN KEHITYS ON AIKUISTEN VARASSA

Lapsi kehittyy vuorovaikutuksessa

moniulotteisen ympäristön kanssa

Jokapäiväisistä kanssakäymisistä läheisten

kanssa syntyy aivorakenteita ja mielen kykyjä

ulkoisesta syntyy sisäinen

kotona, päivähoidossa, koulussa ja muissa arjen

ympäristöissä

Lapsen kehitys

sen tukeminen ja ohjaaminen

sen häiriintyminen ja korjaantuminen

tapahtuvat suhteessa ympäristöön ja yhdessä

siinä olevien ihmisten kanssa

3

KEHITYKSEN KAKSI MOOTTORIA

Kehittyvä hermosto ja yhteys toisiin ihmisiin

vaikuttavat yhdessä

epigenetiikka ohjaa perimää ja molemmat ovat täysin

yksilöllisiä

Aivojen tehtävä on ohjata yksilön toimintaa

saamansa informaation mukaan

viisi aistia kytkee meidät fyysiseen maailmaan

sisäiset aistimme kertoo reaktioistamme

sosiaaliset aistit kertovat toisten reaktioista

peilisolujärjestelmät ovat perusta myötätunnolle

Toiminta ja kokemus ohjaavat aivojen kehitystä

vuorovaikutus on keskeisin kokemusten lähde 4

SANATON VUOROVAIKUTUS

Suurimmassa osassa vuorovaikutusta

sanakirjamerkityksillä ei ole merkitystä

ilmeet, eleet, äänensävyt; suuntautuminen, läheisyys,

kosketus…

sanoilla on usein sanaton ja itseäkin ohjaava viesti

kehuvat sanat tukevat toimintaa: hyvä, taitava, ihana…

kieltosanat, mutta, passiivimuodot herättävät vastustusta

Ajoitus ja rytmi on jaetun elävyyden perusta

samantahtisuus tuntuu turvalliselta

yllätyksellisyys tuo iloa: huumorin ydin

Tunteiden yhteen soinnuttaminen luo merkitykset

vastataan tunneilmaisun elävyyteen

myönteisiä vahvistetaan, kielteisiä tyynnytetään

kiintymyssuhteet kehittyvät turvallisiksi

YHTEYTEEN ASETTUMISEN JÄRJESTELMÄ

Sisäinen tasapainotila, jossa ihminen pystyy olemaan turvallisessa yhteydessä toiseen

vaihtoehtoina: hyvittele; taistele tai pakene; jähmety

vartalon ja erityisesti pään asento

kasvojen, erityisesti silmien ympäristön ilmelihakset;

äänen sointuvuus ja kuulon virittäminen

läheisyys ja kosketus

Yhteys on edellytys vuorovaikutukselle

vireystaso on sopiva kokeilemiseen, yrittämiseen ja oppimiseen

Yhteys katkeilee väistämättä

korjaaminen on aikuisen vastuulla

sen vastuulla, jolla on valta

KIINTYMYKSEN TARVE

Tarve saada apua kun on levoton, hätääntynyt tai uupunut

Tarve saada vahvistus omalle innokkuudelle ja aloitteellisuudelle

tulla kuulluksi ja tuetuksi

itsenäisyys vahvistuu kun iloitaan yhdessä ja lohdutetaan vaikeissa hetkissä

Omat kiintymyskokemuksemme vaikuttavat tapaamme kokea ja elää tärkeitä ihmissuhteitamme

myös kehon ja mielen kokemus läheisyydestä

välttelevät, ristiriitaiset, häiriintyneet muodot rajoittavat

7

KIINTYMYSSUHTEET UUDESSA VALOSSA

Valikoiva suhde huolehtiviin aikuisiin

säätelykyvyn kehittymisen suhteita

turvallisuus ja stressin säätely

vuorotteleva tunneviestintä ja kommunikoinnin taito

Kiintymyssuhteita muodostuu moniin

samanaikaisesti ja eri tavoilla

yhdessä kannettu vanhemmuus on ihmisen voimavara

puutteellinen vanhemmuuden tuki on riskitekijä sekä lapselle että vanhemmalle

Eri kiintymyssuhteet tukevat minuuden kasvua erilaisiin ulottuvuuksiin

ihmisen rikas, vivahteikas sosiaalinen älykkyys

8

KIINTYMYKSEN MUOTOJA 1

Turvallinen eli luottavainen

kokemus aikuisesta ennustettavasti kuuntelevana

luottamus omiin havaintoihin

avoimuus ja kyky ottaa apua vastaan

paras kehityksen ennuste aikuisuuteen asti

Turvaton välttelevä

kokemus aikuisesta etäisenä, yksin jättävänä

epäluottamus omiin tunnehavaintoihin

pyrkimys pärjätä omillaan

sosiaalisia vaikeuksia päivähoidossa ja koulussa

suomalainen etäistävä, sairastuttava lasten kasvattamisen kulttuuri

aggressiivisuus lisääntyy: kiusaaminen

9

KIINTYMYKSEN MUOTOJA

Turvaton ristiriitainen

kokemus aikuisesta arvaamattomana,

kiihkeänä, tunkeutuvana

takertuva avuttomuus

ahdistuneisuuden riski kasvaa

Häiriintynyt

kokemus aikuisesta hylkäävänä tai pelottavana

taistelu-, pako- tai jähmettymisreaktiot

pakonomainen hyvittely

vaikeuksia empatian kehittymisessä

käytöshäiriöitä, masennusta, riippuvuuksia

10

Ihminen on huippusosiaalinen olento

aivojen tärkein tehtävä on vastavuoroinen viestintä

kasvot, ääni, kädet, vartalo ja kieli ovat sosiaalisen

viestinnän välineet

pahin kohtalo on jäädä ilman vastausta (M.Bahtin 1930/1981)

Jokaisella on tarve tulla hyväksytyksi joukkoon

tarve tulla arvostetuksi osana luonnollista yhteisöään

perhe ja sukulaiset, päivähoito tai kerho, koulu ja kaverit,

harrastusporukat ja naapurusto sekä lopulta yhteiskunta

Lasten kasvatus on aina ollut yhteinen yritys

yhteistoiminnallisuuden erityinen inhimillinen muoto

(S.Hrdy 2009)

JOUKKOON KUULUMINEN ON INHIMILLINEN

PERUSTARVE JA PERUSOLETUS

IHMISEN ERITYINEN VANHEMMUUS

Yhdessä kannettu vanhemmuus on lajillemme välttämätöntä ja ominaista

Äidit ovat valmiit antamaan vauvansa toisten syliin

kaikissa kulttuureissa toisia naisia apuna

Miesten kyky hoivata ja huolehtia on ainutkertaista

suurta vaihtelua

kosketus vauvoihin on avuksi

yhteiskunnalliset ratkaisut tärkeitä

Kaikissa kulttuureissa on niitä, jotka kasvattavat lasta omaan kulttuuriinsa

Lapset seuraavat aikuisia kiinnostuneena

suuria temperamenttisia eroja

isät valitaan usein leikkitoveriksi

12

VANHEMMUUDEN JAKAMINEN ON VOIMAVARA

Kiintymyssuhteet on usein ymmärretty rajallisesti

lapsi hyötyy monesta häneen sitoutuneesta aikuisesta

Vanhemman sitoutuminen lapseen liittyy hänen käytettävissä oleviin voimavaroihinsa

kun on vaikeata, odottaa saavansa tukea

tuen saaminen lisää toimintamahdollisuuksia

ilman tukea jääminen lisää epätoivoa

Jollei saa, vanhempi kääntyy helpommin lasta tai tuetta jättänyttä aikuista vastaan

empatia lapsen tilannetta kohtaan kapeutuu

kaltoinkohtelu todennäköisempää

parisuhdeväkivalta lisääntyy

yksin selviämisen eetos on uhka lapselle

13

Syrjään joutuminen uhkaa lapsen parasta

valtava mahdollisuuksien menetys meille kaikille

kasautuva kokemus siitä, ettei saa merkitä

alkaa varhain: syrjään jättävä kiusaaminen on yleistä

päivähoidossa ja kouluissa

lisää pahantahoisia ajatuksia (J Twenge, R Baumeister 2005)

toinen arvioidaan pahantahtoiseksi

toiselle haluaa pahaa

Ihminen huomaa herkästi sen, ettei saa vastausta

samat aivoalueet hälyttävät kuin fyysisessä kivussa

synnyttää häpeää itsestä: kiusaaminen

lisää vihamielisyyttä ja masennusta

SYRJÄÄN JÄTTÄMINEN SATTUU

Varhaiskasvatuksen moraalinen itseisarvo on varmistaa joukkoon kuuluminen kaikille

järjestelmän on otettava huomioon lasten yksilölliset kehittymisen tarpeet

kaikki hyveet ovat yhteisöllisiä

niiden harjoittaminen lisää sekä yksilön että yhteisön hyvää

Lasten hetkestä hetkeen vaihtuvat avun tarpeet vireyden säätelyyn ja yhteydessä pysymiseen on opittava huomaamaan

viesteihin vastataan tavalla, joka tukee hyvää ja hallitsee pahaa

tämä palauttaa lapsen osaksi yhteyttä sekä aikuiseen että ryhmään

siten se vahvistaa lapsen minäme –kokemusta

HYVÄKSYTYKSI TULEMINEN OMAAN

RYHMÄÄN TUNTUU HYVÄLTÄ

HYVÄNTAHTOISUUDEN PERUSOLETUS

Yhteistoiminta tuntuu synnynnäisesti hyvältä

Lapset lohduttavat, jakavat ruokaa ja leluja

Jo vauvat pitävät oikeana auttaa toista hänelle

tärkeän päämäärän saavuttamisessa

muttei, jos toinen on kiusannut itse

kiusaamisen alkaa varhain (Repo L 2013)

Lapselle on tärkeätä saada merkitä toiselle hyvää

emme ole vain yksilöitä, jotka etsivät omaa tyydytystä

Siegel: minäme antaa oikeamman kuvan ihmisestä

perhe, päivähoitoryhmä ja luokka ovat omia itsenään

arvokkaita yhteisöjä, joiden omaa yhteisökulttuuria voi

kehittää aktiivisesti hyväntahtoiseksi

Lapsen näkeminen erityisenä

utelias kiinnostus

lähtökohtainen hyväksyminen: syvällä sisällä on hyvä

päämäärä

arvon ja merkityksen antaminen

”menipä tuo hienosti” ” sinä olet sitten kiva tyttö/ poika”

Kunnioittaminen

vastuun ottamista omista virheistä

”nyt en tainnut kuunnella”, ”nyt tein väärin”, ”en

huomannut”

LAPSEN KEHITYSTÄ TUKEVA ASENNE

Myötä tunteminen

kehollinen läsnäoleminen

vastaaminen rytmiin

tunteen elävyyden yhteen soinnuttaminen

”nyt harmittaa”, ”kuulostaa rankalta”

”olipa ihana tarina”, ”voi kun kivaa”

Todellisuuden sanoittaminen

ennakointi, jälkipurku ja kiittäminen

merkitykset syntyvät jaetusta kokemuksesta

toiminnan sanoittamisen myötä: mitä tapahtui, mitä

huomasit – ei mitä luulet

LAPSEN KEHITYSTÄ TUKEVA ASENNE 2

Myönteiset tunnetilat avaavat kehityksen mahdollisuuksia ja vahvistavat kehitystä

yhteydet aivoissa lisääntyvät

uudet toimintamahdollisuudet avautuvat (Fredrikson B 2004)

Myönteiset tunnetilat nousevat aivoissa neljää eri kanavaa pitkin (Panksepp J 2005, Sajaniemi, Mäkelä 2014))

1) uteliaan tutkimisen ja löytämisen tuomasta hallinnan tunteesta

2) fyysisestä (riehakkaasta) leikistä toisten kanssa

3) hoiva- ja kiintymyskokemuksista

4) kumppanuudesta: yhteistoiminnasta, anteliaisuudesta, ryhmäyhteisyydestä, ystävyydestä

ILO VAHVISTAA LAPSEN JOUSTAVAA

KEHITYSTÄ

Terveen mielen ruokavalio (Siegel 2014)

uniaika

liikunta-aika

keskittymisaika

sisäinen aika

yhteydenpitoaika

leikkiaika

lepoaika

Sama ruokavalio vauvasta vaariin, määrät vaihtelevat

iän mukaa

kullakin omat taipumukset ja tarpeet

AIKAA KAIKELLE

JATKOLUKEMISTA

Sajaniemi N, Mäkelä JE : Ihminen voi hyvin joukossa. Kirjassa Lotta Uusitalo-

Malmivaara(toim.) Positiivisen psykologian voima PS kustannus 2014

Sajaniemi N, Suhonen E, NislinM, Mäkelä JE: Stressin säätely, kehityksen, vuorovaikutuksen

ja oppimisen ydin PS-kustannus 2015 (painossa)

Siegel D: Mielitaju. Muutoksen tiede, II painos Basam 2015.

Siegel D: Brainstorm. Nuoruuden aivomyrskyn voima ja merkitys Basam 2014;

Viinikka Anne (toim) Mentalisaatio perheiden kohtaamisessa MLL 2014

Repo, L. (2013). Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy. Jyväskylä: PS-kustannus.

Fredrickson, B L. "The broaden-and-build theory of positive emotions."Philosophical transactions-royal

society of london series b biological sciences(2004): 1367-1378.

Hamlin JK & Wynn K: Young infants prefer prosocial to antisocial others Cognitive Development,26/1

Hrdy SB: Mothers and others: The evolutionary origins of mutual understanding Harvard UP 2009

Panksepp, J. "Affective consciousness: Core emotional feelings in animals and humans." Consciousness and

cognition 14.1 (2005): 30-80.

Porges S The Polyvagal Theory, Clev Cl J Med 76 • Supplement 2 2009

Rogoff B: The Cultural Nature of Human Development, Cambridge Universtiy Press 2003

Stern D: The Interpersonal World of the Infant, Basic Books 1985

Trevarthen C: The concept and foundations of infant intersubjectivity, Cambridge University Press 1998

Twenge, Jean M.; Baumeister, Roy F. Social Exclusion Increases Aggression and Self-Defeating Behavior

while Reducing Intelligent Thought and Prosocial Behavior. Abrams, Hogg, Michael.,Marques. (Ed),

(2005). The social psychology of inclusion and exclusion. , (pp. 27-46). New York, NY, US: Psychology Press