Suomen Broileryhdistys -Finlands Broilerförening ry.

VUOSIKERTOMUS 2013

43. TOIMINTAVUOSI

2

3

SISÄLTÖ: Puheenjohtajan katsaus..............................................................................................4 Vuosi 2013 tilastoina...................................................................................................5 Yhtenäisten ohjeiden puute hankaloitti hyvinvointidirektiivin valvontaa ...……………6 WQ -hyvinvoinnin mittausmenetelmää testattiin tiloilla………………………...…….…7 Jalat kuntoon –hanke käynnissä………………………………………………………….8 Energian tuottamiseen ja käyttöön liittyviä hankkeita…………………………………..9 Hyvinvointituen valmistelu jatkui………………………………………………………...10 Muut hankkeet...........................................................................................................10 Lantamäärien selvittäminen varastotilamitoituksen perustaksi..................................11 Kaksi kansainvälistä siipikarjakonferenssia Suomessa 2013....................................12 Broileryhdistys messuilla ja näyttelyissä....................................................................13 ETU-työ (Eläinten terveydenhuolto)...........................................................................14 Terve suomalainen lihasiipikarja ei antibiootteja tarvitse………………...….…...…...16 Siipikarja-lehti, kotisivu..............................................................................................17 Broileryhdistyksen johtokunta ja työryhmät...............................................................18 Jäsenistö...................................................................................................................19 Tilinpäätös 2013........................................................................................................20 Toiminnantarkastuskertomus....................................................................................22

4

Suomalaisella broilerialalla vuosi 2013 oli mo-nessa mielessä erittäin mielenkiintoinen, ja siitä varmasti kirjoitetaan aivan oma lukunsa seuraavassa historiikissa. Kuitenkin Suomen Broileryhdistyksen toiminta on pysynyt ennal-laan: pääpaino on ollut turvata ja kehittää alan tuotantoedellytyksiä ja kerätä ja jakaa tietoja sekä jäsenille että muille tiedonhaluisille. Kotimaassa vuonna 2013 jatkui moni hanke ja teema. Edelleen broilerien hyvinvointidirektiivin toimeenpano ja tarkastukset vaativat valvon-taamme. Tavoitteena viranomaisilla oli saattaa loppuun broileritilojen hyvinvointitarkastukset, mutta tämä ei aivan toteutunut. Keväällä Evira julkisti tilastoja otantaan perustuvien eläinsuo-jelutarkastusten tuloksista, jossa yhteenvetona todettiin, että vuonna 2012 tarkastetuista broi-leritiloista laiminlyöntejä esiintyi yli kolmannek-sella. Havaitut laiminlyönnit koskivat lähinnä riittämätöntä valaistusta ja puutteellista tuotan-tojärjestelmän kuvausta. Vaikka yhdistys teki tarkastusten tuloksista oman vastineensa, ala sai silti osakseen ikävää julkisuutta. Viranomaisten kanssa on jatkettu vuonna 2013 siipikarjan hyvinvointitukiehtojen sorvaa-mista. Työ jatkuu edelleen kiivaana, sillä pyrki-myksenä on saattaa siipikarja hyvinvointituen piiriin vuonna 2015. Broileryhdistys on ollut tiiviisti Siipikarjaliiton ja ETT:n mukana neuvot-telemassa tukiehtoja sellaisiksi, että tuottaja voisi niihin sitoutua. Valmistelu etenee hitaasti ja perin yksityiskohtaisesti, mutta lihasiipikar-jan osalta uskoisin löytyvän muutamia sopivia tukiehtoja. Hyvinvointituki on merkittävä tuki-muoto tämän päivän maataloustukiviidakossa, sillä sen budjettia ollaan koko ajan kasvatta-massa, kun muista tukimuodoista leikataan. Siipikarjan soisi olevan mukana jo pelkän alan imagonkin kannalta, mutta kuten todettua, niin alamme näkemyksiä ja asiantuntijuutta tukival-mistelussa kaivataan edelleen. ETT koordinoi tuotantoeläinten terveydenhuol-totyötä ja sen puitteissa toimii ETU-lihasiipikarja-asiantuntijaryhmä. Suomalainen broilerituotanto sai laajasti näkyvyyttä ja glori-aa, kun ryhmän vuosia keräämistä lihasiipikar

jan lääkitystiedoista tehtiin tieteellinen julkaisu. Sen tiimoilta esimerkiksi Helsingin Sanomat laati lokakuussa monisivuisen artikkelin mikro-bilääkkeiden käytöstä kotieläintuotannossa ja kertoi suurelle yleisölle suomalaisten broilerien hyvästä terveydestä ja tuotannon korkeasta hygieniatasosta. Vuosi 2013 oli myös maamme broilerituotan-non historiassa siksi merkittävä, että Suomen Broiler toi huhtikuussa maahan ensimmäiset Hubbardin isovanhempaispolven untuvikot. Suomen Broiler toimi yli 25 vuotta yhteistyössä Aviagenin kanssa toimittaen Ross-broileri-jalosteen vanhempaispolvea suomalaiseen broileriketjuun sekä Baltiaan ja Venäjälle. En-simmäiset Hubbard H1 -jalosteen vanhem-paispolven toimitukset alkoivat loppuvuodesta 2013 ja Suomen Broilerilla onkin ranskalaisen jalosteen yksinmyyntioikeus koko Skandinavi-assa. Suomen Broileryhdistys oli toimintavuonna mukana myös monessa tutkimushankkeessa, joita esitellään tarkemmin tässä vuosikerto-muksessa. Hanna Hamina hannahamina@gmail.com broileryhdistys@siipi.net

Puheenjohtajan katsaus

5

Broilerimarkkinat

Vuonna 2013 broileria tuotettiin yli 103 ja kulutettiin lähes 97 miljoonaa kiloa. Kulutus kasvoi 5 % edellisvuoteen verrattuna, tuotanto 4 %. Keskiteuraspaino oli samansuu-ruinen kuin edellisvuonna, 1,65 kg.

Tuonti kasvoi 11 % ja oli yli 13 % kulutuksesta. Vienti oli noin 6 % suurempaa kuin vuosi sitten.

Broileria vietiin pääasiassa Viroon (27 %), Venäjälle (26 %) ja Latviaan (19 %). Vienti oli pääasiassa luullista lihaa, useimmiten puolikkaita, neljänneksiä, koipireisipaloja ja siipiä.

Pääosa broilerin tuonnista oli valmisteita (osuus 77 %). Broilerinlihaa tuotiin eniten Alankomaista (22 %), Brasiliasta (16 %) ja Thaimaasta (14 %). Valmisteita tuotiin var-sinkin Thaimaasta (40 %), Saksasta (17 %) ja Tanskasta (14 %).

Broilerin kulutus henkeä kohti oli 17,8 kg luulliseksi lihaksi laskettuna (luullisesta lihas-ta luutonta on 80%, lisäksi kypsennyshävikki vaihtelee 10-30% tuotteesta riippuen).

Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Vuosi 2013 tilastoina

6

Broilerien hyvinvointidirektiivi saatettiin Suo-messa voimaan 1.5.2011 eläinsuojelulain muu-toksella (321/2011) ja valtioneuvoston asetuk-sella broilereiden suojelusta (375/2011). Val-vontaa sälytettiin aluehallintovirastoille, joille tuottajien piti ilmoittaa kasvatustiheydestä ja tuotantojärjestelmään liittyvistä keskeisistä tie-doista, jatkossa on ilmoitettava niissä tapahtu-vista muutoksista. Eviran tarkastuseläinlääkäri arvioi broileriparvien hyvinvointia kasvatusai-kaisen kuolleisuuden ja teurastamolla tarkas-tettujen jalkapohjien kunnon perusteella. Raja-arvojen ylityksistä on ilmoitettava avi:lle. Lää-nineläinlääkäri voi määrätä kasvatustiheyttä alennettavaksi, jos tehty arvio osoittaa broile-reiden hyvinvoinnin heikentyneen tilalla, mutta ratkaisua varten huomioidaan myös tuottajan osoittamat hänestä riippumattomat tai poikke-ukselliset syyt korkeaan kuolleisuuteen tai jal-kapohjien huonoon kuntoon. Eläinsuojelutarkastuksista Aluehallintovirastojen oli tehtävä ns. EU-eläinsuojelutarkastus kaikkiin kasvattamoihin v. 2013 loppuun mennessä. Jäsenmaat rapor-toivat tarkastuksista komissiolle. Lea Lastikka esitti vuosikokousseminaarissa Nokialla maa-liskuussa keräämänsä yhteenvetotiedot v. 2012 tehdyistä tarkastuksista (57 tilaa). Kuol-leisuudesta määrättyjä eläintiheyden alennuk-sia ei ilmennyt, jalkapohjista johtuva yhdellä tilalla. Tuotantorakennuksesta ja laitteista kas-vatusosastoittain vaadittava kirjallinen kuvaus

puuttui muutamalta tilalta. Kohta, josta alalla keskusteltiin jo lainsäädännön muutosvaihees-sa, on valaistusvaatimus: kaikissa rakennuk-sissa tulee olla valaistus, jonka teho on vähin-tään 20 luksia valoisina jaksoina mitattuna lin-nun silmän tasolta ja joka peittää 80 % lattia-pinta-alasta. Himmeämpää valaistusta pide-tään Suomessa yleisesti parempana lintujen hyvinvoinnille, ja riittämättömästä valaistuste-hosta tulikin monelle tilalle korjauskehotus. Asia oli yleensä kuitenkin suhteellisen helposti hoidettavissa. Petri Yli-Soini kertoi vuosikokousseminaarissa hyvinvointitarkastuksesta tuottajan näkökul-masta omakohtaisesti. Hänen esityksensä si-sälsi mallin tuotantojärjestelmän kirjallisen kuvauksen laatimiseen ja siihen liittyen laittei-den testaus/kalibrointipöytäkirjaksi. Yli-Soini katsoi, että valvonnan tasapuolisuuden toteutu-miseksi kaikissa tarkastuksissa olisi noudatet-tava samoja vaatimuksia ja käytäntöjä, jolloin tarvittaisiin Eviran tarkempaa ohjausta. Vaati-muksia olisi voitava tulkita järkevästi (esimerkkinä tiukat ehdot valaistuksen him-mentämisestä). Hän esitti myös riskiperus-teisuutta valvonnalle. http://www.siipi.net/images/stories/ajankohtaista/avin_tarkastukset-_tuottajan_nakokulma_pys.pdf

Vuosikousseminaarin 20.3. muutkin esitykset Suomen Siipikarja 2/2013 ja kotisivulla: http://www.siipi.net/index.php/ajankohtaista/624-siipikarjan-terveys-ja-hyvinvointipaivan-esitykset-nokian-edenissa-20-3-2013

Yhtenäisten ohjeiden puute hankaloitti hyvinvointidirektiivin valvontaa

7

Eviran 30.5.13 edellisvuoden eläinsuojelu-valvonnasta julkistaman raportin otsakkeessa kerrottiin tuotantoeläinten laiminlyöntejä ha-vaitun aikaisempaa vähemmän, mutta koros-tettiin eniten epäkohtia ilmenneen tur-kiseläimillä ja broilereilla. Laiminlyöntejä ha-vaittiin 57 tarkastetusta tilasta 21:llä (37 %). Raportin eläinkohtaisessa osuudessa kerro-taan noin 40 %:n kaikista laiminlyönneistä koskeneen juuri riittämätöntä valaistusta ja 20 %:n puutteellista tuotantojärjestelmän kuvaus-ta. Jokunen tila sai huomautuksen pehkun kunnosta. http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/ajankohtaista/?bid=3485

Vertailukelpoista tietoa broilerien hyvinvoinnis-ta uudella eläinkeskeisellä WQ-menetelmällä haettiin 45 broileritilalla tehtyjen mittausten ja arviointien avulla. Tutkija Petra Tuunainen (MTT) ja aiheesta pro gradu -työtä tekevä Helsingin yliopiston kotieläintieteen opiskelija Anna-Kaisa Myllyniemi tekivät tilakäynnit 1.1.-28.3.2013 välisenä aikana. Mittauksien tulok-set yhdistettiin teurastamoilta saatuihin saman parven teurastustietoihin ja tästä aineistosta pyrittiin löytämään mahdollisia yhdysvaikutuk-sia terveyden, hyvinvoinnin, kasvatuksen ja teurastuksen välillä. Tilakäyntien tulokset jo-kaisesta arvioiduista parvista toimitettiin arvi-ointeihin osallistuneille tuottajille ja tuloksista on koottu loppuraportti, joka on toimitettu kai-kille hankkeen ohjausryhmän jäsenille. Loppupäätelmäksi tuli, että Welfare Quality -mittausjärjestelmä soveltui osittain myös suo- malaiseen tuotantoon. Tilakäynnit onnistuivat

Siipi.net -sivustolla julkaistussa alan omassa tiedotteessa korostetaan, ettei tarkastuksissa havaittu minkäänlaista lisääntynyttä lintujen kuolleisuutta, ja myös lintujen jalkapohjat ovat pääsääntöisesti hyvässä kunnossa. Jalka-pohjien kunto kertoo paljon hallin olosuhteista, ilman laadusta ja kosteudesta. Todettiin myös, ettei direktiivi kaikilta osin ole soveliain suoma-laiselle broilerin kasvatukselle, sillä se ei ota huomioon lintujen terveyden eteen tehtävää työtä, mm. hallien kertatäyttöä ja erittäin teho-kasta eläintautien torjuntaa. Suomessa ei myöskään käytetä lääkkeitä ennalta ehkäise-västi, kuten monissa muissa maissa. http://www.siipi.net/index.php/ajankohtaista/633-broileritilojen-hyvinvointitarkastuksissa-havaittu-puutteita-ei-niinkaeaen-epaekohtia

suunnitelmien mukaisesti ja lintujen hyvinvoin- nin taso oli tiloilla normaali. Tilakäynneillä työ- läimpiä menetelmiä olivat kävelytesti ja lintu-jen kiinniottamista ja nostelua vaatineet puh-tauden, jalkapohjien ja kintereiden arvioinnit. Petra Tuunainen painottaa mittausmenetel-mistä erityisesti pehkun laadun ja kinnerten kunnon arvioinnin antaneen hyvin paljon tieto-ja. Teurastamolla määritettyjen jalkapohja-pisteiden tulokset olivat Tuunaisen mukaan suoraan verrannollisia tilakäynneillä tehtyjen jalkapohja-arviointien kanssa, joten jalkapohji-en tarkkailu on tehokkainta tehdä teurastamol-la. Mittausten ongelmana on kuitenkin, että kasvattajalla on vain rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa hyvinvointiin mittauksen jälkeen, koska mittaukset tehdään niin lähellä teuras-tusta. Kuitenkin jo pelkästään pehkun laatua seuraamalla voidaan lintujen terveyttä ja hy-vinvointia seurata koko kasvatusaikana melko kattavasti.

Siipikarjaliiton ja MTT:n 2010 alkanut hanke Kansallinen sopeutuminen broilereiden hy-

vinvointidirektiiviin (rahoitus Makeran sika- ja siipikarjatalouden rakenteen kehittämi-

seen ohjatuista varoista) sai jatkoaikaa vuoden 2013 puoliväliin. Alkuvuonna toteutettiin

yhteiseurooppalaisen Welfare Quality -järjestelmään pilotointi suomalaistiloilla. Myös

siipikarjan terveydenhuollon sisällön suunnittelua jatkettiin terveydenhuoltoeläinlääkä-

reiden työryhmässä.

WQ -hyvinvoinnin mittausmenetelmää testattiin tiloilla

Eläinsuojeluvalvonnan raportissa broileritilat nostettiin esille

8

MMM:n Makera-rahoituksen 170 000 € ajalle

1.1.2013 - 31.3.2016 saanutta hanketta johtaa prof. Anna Valros ja pääasiallisena tutkijana on ELL Eija Kaukonen. Projekti toteutetaan yhteis-työnä kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osas-ton ja HK Ruokatalo Oy:n välillä. Tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa lisä-tietoa kotimaisten broilerien ja broileriemojen jalkapohjien kunnosta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Hankkeessa selvitetään myös, mi-ten orret tai ritilätasot soveltuvat suomalaiseen broilerikasvatukseen ja miten nämä vaikutta-vat broilereiden jalkojen kuntoon. Tässä osa-tutkimuksessa saadaan myös tietoa sääriluun kasvuruston luutumishäiriön, TD:n, esiintyvyy-destä suomalaisella broilerilla. Hanke toteute-taan käytännön tilaolosuhteissa, jotta tulokset

ovat mahdollisimman suoraan tuotantoketjun hyödynnettävissä. Broileriosiossa selvitetään, vaikuttaako kuivi-kemateriaali broilerien jalkapohjatulehdusten ja kinnerpalamien esiintymiseen ja lintujen li-kaisuuteen. Tulokset selvittäisivät myös mah-dollisen Welfare Quality -arvioinnin toimivuutta broilerituotannossa. Broilerikasvattamoissa verrataan kahden kui-vikemateriaalin, turpeen ja kutterin, vaikutuk-sia lintujen jalkapohjiin. Tutkimus ajoitetaan loka-huhtikuulle. Seurattavia parametreja tilal-la ovat pehkukerroksen paksuus, kunto, koste-us, pH ja ammoniakki. Jalkapohjavauriot arvi-oidaan teurastamolla broilerin hyvinvointiase-tuksen ja WQ:n menetelmillä, kinnerpalamat ja lintujen likaisuus WQ-mittaristolla.

Petra Tuunainen on kirjoittanut WQ-aiheesta seuraavat artikkelit: Welfare Quality -mittausjärjestelmä sovel-

tuu osittain myös suomalaiseen tuotantoon. Suomen Siipikarja 3/13

Broilerien hyvinvointia pystytään mittaa-maan jo tilalla. Maaseudun Tiede 3/2013

Laura Rantanen: Katse kintereisiin (Petra Tuunaisen haastattelu). MTT ELO 2/2013

Tuunainen piti myös aiheesta esitelmän Pohjoismaisilla Siipikarjapäivillä Helsingissä 8.11.2013. WQ-mittauksessa kasvatuksen loppuvaiheessa noin 150 lintua joka parvesta kävelytettiin: lintu-ryhmä suljettiin verkkoaitaukseen, josta yksi ker-rallaan päästettiin ulos ja kävelyä arvioitiin as-teikolla 0 (kävelee täysin ”virheettömästi”) - 5 (ei pysty kävelemään omin avuin). 40 % arvioiduista linnuista sijoittui kakkos- ja puolet kolmosluok-kaan, nelos- tai viitoslintuja oli yhteensä 0,6 %, nehän karsitaan pois. Normaalisti kehittyneiden broilerien isot rintalihakset aiheuttavat kävelyn vaappumista, ja alalla onkin keskusteltu kyseisen ns. Kestinin asteikon soveltuvuudesta lihalinnuil-le. Kuva: Hanna Hamina

Jalat kuntoon -hanke käynnissä

Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan nelivuotinen tutkimus-hanke 'Jalat kuntoon: kuivikemateriaalin, tilaolosuhteiden ja orsien vaikutus broilereiden jalkaterveyteen ja hyvinvointiin’ alkoi v. 2013 alussa.

9

Toisessa broileriosiossa selvitetään, miten broilerit käyttävät kasvattamoon asennettuja orsia tai ritilätasoja sekä näiden vaikutusta pehkun kuntoon, jalkapohjien kuntoon ja jal-katerveyteen. Tutkimus tehdään vuoden tuo-tantokierroilla. Tutkimuksessa seurataan peh-kukerroksen paksuutta, kuntoa, kosteutta, pH:ta ja ammoniakkia. Videoimalla tutkitaan orsien ja tasojen käyttöä ja kävelyarvostelulla lintujen jalkaterveyttä. Teurastamolla arvioi-daan jalkapohjavauriot sekä asetuksen että WQ:n menetelmillä, kinnerpalamat ja likai-suus WQ-menetelmällä sekä TD.

Broileryhdistys osallistui Satafoodin v. 2012 alkaneeseen ”Elintarviketuotannon sivuvirto-jen hyödyntäminen” -hankkeeseen 2 x 2000 euron tukisummalla. Hanke jatkuu vuoden 2014 elokuuhun, Petri Yli-Soini kuuluu sen ohjausryhmään. Syksyllä 2013 hanke järjesti opintomatkan Saksaan tutustumaan maatilo-jen biokaasulaitoksiin, matkaraportti osoit-teessa http://www.satafood.net/uploads/tiedostot/hankkeet/950%20sivutuote%20Pirkanmaa/Matkaraportti%20biokaasumatka%2011-13112013%20netti.pdf

Broileriemojen tilatason seurannassa tavoit-teena on kartoittaa jalkapohja- ja kinnerpala-mien sekä rintalimakon esiintymistä ja ylei-syyttä suomalaisissa broileriemoparvissa. Emotiloilla selvitetään pehkumateriaali, ritilän osuus lattia-alasta, pehkun hoitotoimenpiteet, kunto, kosteus, pH ja ammoniakki. Emoparvi-en jalkapohjatulehdusten arviointi tehdään sekä tuotantokaudella että teurastuksen yh-teydessä, jolloin katsotaan myös kinner-vaurioiden ja rintalimakon esiintyminen.

MTT:n ja VTT:n hanke ”Broilerikanalan ilman vaihdon hienosäätö” päättyi ja tulokset jul-kaistiin MTT:n Raportti-sarjassa, nro 112 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-480-9 Toiminnalliseen osaan kuului web-kysely tuottajille, olosuhdemittauksia kasvattamoissa ja ilmanvaihdon simulaatiolaskentaa vuoden jaksolle. Tutkijat kehittivät laskennallisia mal-leja ilmanvaihdon energiankulutuksesta vuo-den kierrossa ja totesivat ilmanvaihdon mää-rällä ja tarkoituksenmukaisella säädöllä ole-van suuren vaikutuksen lämmitysenergian kulutukseen. Petri Yli-Soini kuului hankkeen ohjausryhmään.

Kuva:

Hanna

Hamina

Energian tuottamiseen ja käyttöön liittyviä hankkeita

10

Helsingin yliopiston Maataloustieteiden laitos, Seinäjoen ammattikorkeakoulun SeAMK Elin-tarvike ja maatalous sekä Jyväskylän ammatti-korkeakoulun teknologiayksikkö ovat saaneet Maaseudun energia-akatemia -nimiselle hank-keelle rahoituksen EU:n maaseuturahastosta. Tavoitteena on maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen sekä tilojen omien uusiutuvien energialähteiden te-hokas käyttöönotto. Hankkeessa on tuotettu kattava maatalouden energiainformaatioaineis-to, ml. raportti ”Energiankulutus ja energiankäy-tön tehostaminen broilerintuotannossa”, kirjoit-tanut Mari Rajaniemi (HY) 2.10.2013. Broiler-

Eläinten hyvinvoinnin tuen perusteiden valmis-telua siipikarjalle jatkettiin vuonna 2013. Tuen laajennusta valmisteleva työryhmä koostuu maa- ja metsätalousministeriön, Eviran, Maa-seutuviraston, Helsingin yliopiston, MTT:n, MTK:n, ETT:n, ProAgrian sekä eläinsuojelujär-jestöjen (Animalia, SEY) edustajista. Puheen-johtajana toimii Tiina Malm MMM:stä. Asiantun-tijoina kokouksiin ovat osallistuneet mm. Hanna Hamina, Mari Korkeaoja-Nurmo, Lea Lastikka ja Petri Yli-Soini. Siipikarja tulisi tuen piiriin ai-kaisintaan vuonna 2015.

Toimenpiteet on jaettu yleisiin ehtoihin ja valin-naisiin lisäehtoihin. Tuottaja sitoutuu nou-dattamaan toimenpiteen ehtoja valitsemansa

yhdistyksen puheenjohtaja on kommentoinut raporttia ennen sen julkaisua http://www.energia-

akatemia.fi/attachments/article/60/Broilerintuotanto.pdf Hankkeen kotisivulla http://www.energia-akatemia.fi/

on katsauksia kotieläintalouden eri sektorien energiankäytöstä, broilerin osalta tiedot perus-tuvat yhdellä eteläsuomalaisella tilalla tehtyihin mittauksiin. Sivustolla on myös ilmanvaihto- ja lämmitysenergialaskureita ilmanvaihdon arvioi-miseen ja mitoittamiseen sekä rakennuksen (osaston) lämmityskustannusten arviontiin ja jakautumiseen eri tekijöiden kesken.

eläinlajin osalta, sitoumus tehdään vuodeksi kerrallaan muun tukihaun yhteydessä. Yleisiin ehtoihin kuuluu ruokintaan ja olosuhteisiin liitty-viä vaatimuksia. Valinnaisiin lisäehtoihin on eh-dotettu 1) pito-olosuhteiden parantamista, mit-tarina teurastamon tarkastuseläinlääkärin anta-mat eräkohtaiset jalkapohjatulehdus-arvioinnin tulokset, 2) erilaisia virike-esineitä tai -aineksia ja 3) orsia, tasoja, ritilöitä, ramppeja.

Tuella korvattaisiin hyvinvoinnin parantamiseen käytettävää ylimääräistä työkustannusta, ei in-vestointeja. Korvausten suuruudesta ei ole esi-tetty tarkempia arvioita. Siipikarja-alan edusta-jat ovat voineet kommentoida työryhmän päivit-tyviä ehdotuksia.

Energiankulutus ja energiankäytön tehostaminen broilerintuotannossa

Hyvinvointituen valmistelu jatkui

Hyvinvointitukityöryhmä vie-

raili tammikuussa Mari Kor-

keaoja-Nurmon broileritilalla

Kokemäellä tutustumassa käy-

tännön kasvattamoon. Kuvas-

sa Marin kanssa Tiina Malm ja

Leena Anttila MMM:stä.

Kuva: Lea Lastikka

11

Eläinsuojien lantavarastojen tilavaatimukset uhkaavat nousta huomattavasti. Loppukesällä lausunnolla olleessa asetusluonnoksessa (VNa eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta, liite 1) broile-rien lantavarasto-ohjeistus oli kaksin-kertaistunut: nykyisestä 0,015 kuutiosta 0,03 kuutioon/eläinpaikka/vuosi uusilla kasvatta-moilla ja laajennuksissa. Perusteena oli käytet-ty eläinten laskennallista lannantuottoa, joka oli saatu rehuannoksen koostumuksen, rehunku-lutuksen ja ruokintakokeissa tutkittujen lanta-näytteiden avulla. Siipikarja-alalta käytiin jo ke-vään ja kesän aikana vuoropuhelua laskelmista vastaavien MTT:n tutkijoiden kanssa tiloilla käytännössä todetuista lantamääristä ja muu-toksista varastoinnin aikana, mutta maatalous- ja ympäristöministeriöiden varastotilaesityksiin niillä ei ollut vaikutusta. Lausunto ja keskustelut lantavarastojen mi-toitusohjeesta Lausunto lantavarastojen mitoitusehdotuksesta Broileryhdistys antoi yhdessä Siipikarjaliiton kanssa asetusluonnoksesta lausunnon, jossa perusteltiin lantavarastojen ohjetilavuuden ny-kyisen tason riittävyyttä mm. eläinaineksen re-hunkäyttökyvyn sekä rehujen optimoinnin ja hyväksikäyttöä parantavien rehuteknisten me-netelmien jatkuvalla kehityksellä ja hoito-olojen muutoksella, kun uudet eläinsuojelusäännök-

set ovat pienentäneet eläintiheyttä ja rakennus-ten ilmastointi tehostunut; lanta on näin entistä kuivempaa, ja varastoinnin aikana se painuu kasaan edelleen kuivuessaan ja kompostoitu-essaan. Keskustelutilaisuus ministeriössä Maa- ja metsätalousministeriössä järjestettiin Broileryhdistyksen puheenjohtajan aloitteesta 15. lokakuuta kokous, johon yhdistyksen pu-heenjohtaja osallistui yhdessä Siipikarjaliiton sekä Kananmunayhdistyksen ja Kalkkuna-jaoston edustajien kanssa. Lantalamitoitus-asiasta keskustelemassa olivat MMM:stä mm. Esko Juvonen, Kjell Brännäs ja Antero Nikan-der sekä tutkija Maarit Hellstedt MTT:stä. MTT:n laskemat varastotilavuuksista pohjautu-vat ruokintakokeista saatuihin lannantuottoihin ja ohjeellisiin kuivikemääriin. Juvonen piti tär-keänä todellisen nykytilanteen selvittämistä ja lupasi Makera-rahoituksen käytännön tiloilla tehtävät mittaukset ja ravinneanalyysit sisältä-välle hankkeelle. MMM:ssä suhtauduttiin posi-tiivisesti myös ehdotukseen lantala-investointien tukemisesta lantaa vastaan-ottaville kasvinviljelytiloille. Kokouksessa kes-kusteltiin lisäksi investointitukien tärkeydestä broileritiloille niin uus- kuin korjausinvestointien muodossa. Lantavarastojen kattamispakkoa esitettiin myös poistettavaksi.

Lantamäärien selvittäminen varastotilamitoituksen perustaksi

Kuva:

Hanna

Hamina

12

Hanke erilaisissa siipikarjan pitopaikoissa synty-vän lantamäärän ja ravinnepitoisuuksien selvittä-miseksi käytännön tiloilla MTT laati hankesuunnitelman ja toteuttaa sel-vityksen. Viideltä broileritilalta eri tuotanto-alueilta tutkimusmestari käy ottamassa näyt-teet hallin tyhjennyksen yhteydessä: kuivike-pohjasta mitataan paksuus satunnaisista koh-dista neliön aloilta, joilta lanta myös kerätään astiaan ja punnitaan sekä otetaan näyte labo-ratorioanalyysejä varten. Ainakin osasta kas-vattamoja kerätään tieto lannan kokonaismää-rästä myös kuormattujen kuutioiden perusteel-la. Taustatiedoksi kerätään ruokinta- ja olosuh-detietoa (rehujen koostumus, ilmankosteus) sekä ko. kasvattamoihin levitetyn kuivikkeen kokonaismäärä ja otetaan kuivikenäyte ana-lysoitavaksi. Samoilta tiloilta käydään vuoden-aikaisvaihtelun selvittämiseksi ottamassa näyt-teet kaksi kertaa.

Helsingissä järjestettiin vuonna 2013 sekä Baltia-konferenssi että Pohjoismaiset Siipi-karjapäivät, joiden järjestelyistä Siipikarjaliitto vastasi. Finnish & Baltic WPSA Poultry Conference 6.-7.6. keräsi yhteensä 66 osallistujaa Suo-mesta, Virosta, Latviasta ja Liettuasta. Ohjel-massa painottuivat eläinten terveys- ja ruokinta-asiat: Arginiini-kreatiinimetabolismi ja mer-kitys broilereilla (Evonik-yhtiön edustaja), suo-listoterveyden parantaminen (Daniscon edu-staja), lisäksi Erja Koivunen MTT:stä tarkasteli härkäpapua ja muita kotimaisia valkuaislähtei-tämme. Hannele Nauholz ETT ry:stä kertoi an-tibioottien vastuullisesta käytöstä siipikarjatu-otannossa. Risto Uusitalo esitteli Uudenkau-pungin soijatehdasta. Maailman Siipikar-jatiedejärjestön johtaja Roel Mulder (Hollan-nista) pohti kestävää siipikarjatuotantoa maail-man kasvavan väestön ruokkimisessa, Nan-Dirk Mulder Rabobankista esitti katsauksen maailman siipikarjanlihan ja munien tuotan-nosta. Suomen Broiler ja Hubbard S.A.S. esit-telivät uutta broileriainesvaihtoehtoa ja Risto Timonen sekä Railo Puumala ET Naturalia Bedding -yrityksestä kertoivat olkipuristekui-vikevaihtoehdosta. (Suomen Siipikarja 3/2013)

Myös yksi emokanala ja nuorikkokasvattamo tulevat selvitykseen. Emokanalassa käynti oli-si tyhjennyksen yhteydessä ja toinen uusien nuorikkojen tullessa. Hankkeeseen etsittiin tiloja lihatalojen alkutuotantovastaavien avus-tuksella. Selvityksen tulosten pitäisi olla valmii-na kesällä 2014. Nettikysely lanta-asioista MTT ja Suomen ympäristökeskus olivat myös laatineet kotieläintiloille suunnatun netti-kyselyn lannantuotannosta ja -käsittelystä, jo-hon vastaamiseen yhdistys kannusti tuottajia. Puheenjohtaja laati kyselyn täyttämistä helpot-tamaan yhteenvedon kuivike- ja lanta-asioista siipi.net -sivuston jäsenosioon yhdistyksen jäseniltä aiemmin kerättyjen tietojen pohjalta. Ohjeistuksesta tiedotettiin lihatalojen kautta sähköpostitse.

Pohjoismaisille siipikarjapäiville (Nordic Poultry Conference) 6.-8. marraskuuta. Tuli yhteensä 112 osallistujaa, kaikista Pohjois-maista, joskin suurin ryhmä luonnollisesti Suo-mesta. Luennoitsijoita ja yritysten edustajia oli myös Itävallasta, Belgiasta, Englannista, Alan-komaista ja Ranskasta. Liki 30 esityksessä käsiteltiin monipuolisesti eläinten hyvinvoinnin parantamista tutkimuksen, terveydenhoidon ja ruokinnan avulla, luodattiin markkinoita pitkälle tulevaisuuteen ja pohdittiin ajankohtaista gee-nitekniikan käyttöä kasvintuotannossa. Pohjoismaisista Siipikarjapäivistä on artikkeli Suomen Siipikarjassa 4/13. Broileryhdistyksen puheenjohtaja Hanna Ha-mina osallistui kesäkuussa pidettyyn Pohjois-maisten siipikarjaliittojen edustajien kokouk-seen Reykjavikissa. Siipikarjaliitosta kokouk-seen osallistuivat toiminnanjohtaja Lea Lastik-ka ja hallituksen puheenjohtaja Jukka Nikula. Lintujen hyvinvointiin liittyvät asiat, kilpailu markkinoista tuonnin kanssa ja maiden tuotan-tostrategioiden erilaisuus painottuivat keskus-teluissa. Suomen Siipikarjassa kokouksesta 3/13 otsakkeella ”Pohjoismaissa siipikarjasek-torilla pitkälti yhteiset arvot”.

Kaksi kansainvälistä siipikarjakonfrenssia Suomessa 2013

13

Broileryhdistys messuilla ja näyttelyissä

Farmari-maatalousnäyttely Seinäjoella 3.-6.7.13 Farmari-näyttelyssä Atrian broilerituottajat hoitivat työt Broileryhdistyksen osastolla. Esittelijävuorossa näyttelyn ensimmäisenä päivänä olivat vas. Tiina Kivimäki, Suvi Ran-tala-Sarjeant ja Jussi Haapo-ja. (Kuva: Sirpa Perkkiö)

ELMA-maaseutumessut Helsingissä 22.-24.11.13 (Kuva: Lea Lastikka)

Lauantaipäivän kuhinaa Broileryhdistyksen osastolla. Kolmipäiväisillä mes-suilla esittelytyö oli aikaisempaan tapaan jaettu kunkin lihatalon tuottajille.

14

ETU-työ (Eläinten terveydenhuolto) Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry koordinoi kansallista tuotanto-eläinten terveydenhuoltoa yhteistyössä tuottajien, viranomaisten ja elintarviketeollisuuden kesken. Toiminnan painopisteenä on sairauksi-en ennaltaehkäisy ja tuottavuuden nosto.

ETU-Kansallisen terveydenhuollon lihasiipikarja-asiantuntijatyöryhmä (elinkeinon edustajina Eija Kaukonen pj, Hanna Hamina, Reijo Jokela, Petri Yli-Soini, Pekka Wiro, Sirkka Karikko, Lea Las-tikka sekä Saija Kalenius, Päivikki Perko-Mäkelä ja Laila Rossow Evirasta, Taina-Riitta Seppälä (avi), Pirjo Kortesniemi ja Hannele Nauholz, ETT) on käsitellyt kokouksissaan ajankohtaisia siipi-karjan terveysasioita, päivittänyt terveydenhuollon kansalliset tasot ja tavoitteet, kerännyt sairas-tuvuustietoa ja laatinut ohjeita ennaltaehkäisyyn, kehittänyt terveydenhuoltoa sekä kerännyt vuo-sittain tiedot mikrobilääkkeiden käytöstä lihasiipikarjatuotannossa. Alkuvuonna 2013 julkaistiin päivitetty vastustussuunnitelma muiden kuin lakisääteisesti vastustettavien siipikarjatautien va-ralta: http://www.ett.fi/sites/default/files/user_files/terveydenhuolto/Siipikarja/Siipikarjan%20tautivastustussuunnitelma%

2C%20p%C3%A4ivitys%2020.3.2013%2C%20printtiversio.pdf

ETT:n ETU-terveydenhuoltosivuilla myös Lihasiipikarjatilan hyvän hygienian opas (2012) : http://www.ett.fi/sites/default/files/user_files/terveydenhuolto/Siipikarja/Lihasiipikarjatilan%20hyv%C3%A4n%

20hygienian%20opas%202012.pdf

15

1. Tiloilla on käytössään tuotantoseuranta, joka kattaa vähintään: munintatulokset, rehun kulutuksen eräkohtaisesti ja veden kulutuksen päivittäin, kuolleisuuden, hylkäykset, lihantar-kastustulokset ja painonseurannan.

2. Isovanhempaispolven nuorikkokasvattamot ja munittamot kuuluvat terveystarkkailuun ja vanhempaispolvesta osa niin, että terveystilanne voidaan luotettavasti arvioida. Niiden linnut ovat peräisin tuotantoketjusta, jonka eläinaines on tuotu maahan ETT:n ohjeiden mukaisesti. 3. Broilerikasvattamo ottaa vastaan ainoastaan untuvikkoja, jotka ovat peräisin terveystarkkai-

luun kuuluvasta tuotantoketjusta, jonka eläinaines on tuotu maahan ETT:n ohjeiden mukai-sesti.

4. Isovanhempais- ja vanhempaispolven rokotuksissa noudatetaan siipikarjatautiasiantuntija-

työryhmän suosittelemaa rokotusohjelmaa. 5. Broileritilalla: toimitaan osastoittain kertatäyttöperiaatteella (johon kuuluu eläimetön tauko) hallit pestään, annetaan kuivua ja desinfioidaan erien välillä käytetään kuivikkeita, jotka vaihdetaan erien välillä 6. Nuorikkokasvattamoissa on käytössä kertakäyttöisiä tai helposti pestäviä orsia tai ritilätasoja

ennen neljän viikon ikää, jotta linnut oppisivat hahmottamaan kolmiulotteisuutta ja käyttämään orsia/ritilöitä.

7. Eläinlääkäri käy tilalla säännöllisesti virkaeläinlääkäri käy tilalla salmonellavalvontaohjelman mukaisesti, ja käynti pitää sisällään

dokumentoidun tuotantohygieenisen katselmuksen salmonellavalvontakäyntilomaketta käyttä-en, josta lähetetään kopio teurastamolle.

Terveydenhuolto-ohjelmaan liittyneelle tilalle eläinlääkäri tekee terveydenhuoltokäynnin sään-nöllisesti sopimuksessa määritellyin väliajoin ja käynnillä tehdyt havainnot kirjataan terveyden-huoltosuunnitelmaan.

tiloille, joille luovutetaan rokotteita, tehdään vuodessa vähintään kaksi terveydenhuoltokäyntiä joiden yhteydessä päivitetään tilan terveydenhuoltosuunnitelma (sisältää rokotusohjelman)

8. Jos parvessa todetaan lisääntynyttä poistumaa (kuolleet ja karsitut), kasvun heikkenemistä, muninnan laskua tai taudin oireita, tilanne selvitetään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ottamalla yhteyttä eläinlääkäriin, jonka ohjeiden mukaan selvitys tehdään. Samalla ryhdytään tilanteen normalisoimiseksi pikaisiin toimenpiteisiin, jotka täsmentyvät selvityksen perusteella sen mukaan, onko kyseessä tarttuva tauti, tuotantosairaus vai muu häiriö (esim. olosuhteisiin tai hoitoon liittyvä). 9. Tilalla noudatetaan ETT ry:n ohjeita eläinten ja rehujen tuonnissa. 10. Tiloilla on käytössä osastokohtainen tautisulku. Kaikki tuotantotiloissa kävijät vaihtavat vaatteet ja jalkineet sitä varten rajatulla alueella. 11. Kuivikkeiden ja rehujen käsittelyssä ja varastoinnissa huomioidaan tuhoeläinten ja villilintujen aiheuttamat tartuntariskit. Tilalla on käytössä siilonumerointi. 12. Mikäli tilalla käytetään viljaa, se säilytetään katetussa siilossa ja ko. erästä säilytetään näytepussi mahdollista analyysia varten broilerierän teurastulosten valmistumiseen asti.

ETU -lihasiipikarja-asiantuntijaryhmä 5.9.2013

Kansallinen taso broilerintuotannossa 2013

16

Tiedote 021013

Terve suomalainen lihasiipikarja ei antibiootteja tarvitse

Viime aikoina on julkisuudessa puhuttu paljon lihantuotannossa käytettävistä antibiooteista. Vallit-seva käsitys maailmalla on, ettei lihasiipikarjaa voida kasvattaa ilman antibiootteja. Suomalainen tuotanto osoittaa sen, mikä muualla maailmassa koetaan mahdottomaksi: siipikarjanlihantuotan-tomme perustuu tilojen korkeaan hygieniatasoon ja tehokkaaseen tartuntojen ennaltaehkäisyyn. Voimme tutkitusti todeta, että esimerkiksi suomalaiset broilerit ovat niin terveitä, että niitä ei ole ollut tarpeen lääkitä antibiooteilla moneen vuoteen. Vaikka EU:ssa on tiettyjen mikrobilääkkeiden käyttö kielletty kasvunedistäjinä, ei antibioottien ko-konaiskäyttö ole olennaisesti vähentynyt. Monissa maissa eläinlääkärit määräävät kasvatuskau-della siipikarjalle säännönmukaisesti ja ennaltaehkäisevästi terapiakäyttöön tarkoitettuja antibioot-teja. Esimerkiksi Saksassa Nordrhein-Westfalenin alueella vuosina 2011-12 tehdyssä seurantatut-kimuksessa jopa 91,6-96,4 % kasvatetuista broilereista oli saanut elämänsä aikana mikrobilääki-tyksen, ja monesti oli käytetty jopa useita eri antibiootteja. Maailmalla onkin nyt havahduttu kiinnit-tämään huomiota antibioottien holtittomaan käyttöön ja sen aiheuttamiin vaaroihin, kuten antibioo-teille vastustuskykyisten bakteerien lisääntymiseen. Suomessa tuotetaan siipikarjan lihaa runsaat 100 miljoonaa kiloa vuodessa. Kasvatuksessa lääki-tystä käytetään vain silloin, kun siihen on tutkitusti tarvetta. Lääkevalinta perustuu lintujen sairas-tumisen aiheuttaneen bakteerin ja sen antibioottiherkkyyden määritykseen. Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:n kuuden vuoden ajan keräämistä tiedoista voidaan todeta, että broilereita on jouduttu lääkitsemään antibiootein vain yksittäistapauksissa, eikä viimeisten kol-men vuoden aikana ollenkaan. Kalkkunoiden osalta lääkitystä on tarvittu jonkin verran mm. suolis-totulehduksen vuoksi, mutta antibioottien käyttö on myös kalkkunoilla harvinaista. Sairaita eläimiä ei koskaan jätetä lääkitsemättä, jottei niiden hyvinvointi vaarannu. Kuluttajaturvallisuus varmiste-taan valmistekohtaisia varoaikoja noudattamalla. Suomalainen hyvä tilanne johtuu useasta eri seikasta. Merkittävin on se, että Suomessa ei esiinny monia muualla yleisiä siipikarjan tarttuvia virustauteja, jotka altistavat lintuja bakteeritartunnoille. Tehokkaalla ja kattavalla tilatason tautisuojauksella ennaltaehkäistään tarttuvien tautien leviämis-tä. Suomi on yksi harvoja maita, jossa on kansallisesti sovittu broilerien ns. all in - all out - kasva-tuskäytäntö, jossa kaikki saman kasvatuserän broilerit teurastetaan kerralla, eikä useassa erässä, kuten monissa muissa maissa on tapana. Näin toimien suomalaisilla broileritiloilla tuotantoraken-nukset ovat aina tyhjinä erien välillä, mikä mahdollistaa korkean hygieniatason ylläpitämisen. Kas-vatuserän jälkeen kanalat tyhjennetään kuivikelannasta, pestään kuumalla vedellä, kuivatetaan ja desinfioidaan huolellisesti. Lisäksi Suomessa niin broileri- kuin kalkkunauntuvikoille levitetään kasvattamoihin aina uusi kuivikemateriaali, kun taas monissa maissa jopa EU-alueella käytetään samaa kuiviketta usean kasvatuserän ajan. Lihasiipikarjan ennaltaehkäisevään lääkitykseen ei Suomessa ole minkäänlaista tarvetta. Maam-me siipikarjan hyvää terveystilannetta ja lääkkeetöntä lihantuotantoa esiteltiin tänä kesänä myös maailman siipikarjaeläinlääkäreiden kongressissa Ranskassa. Voimme olla ylpeitä kotimaisesta lihasiipikarjasta, jonka terveyden ja hyvinvoinnin eteen koko tuotantoketju on tehnyt vuosikymme-niä ansiokasta työtä suomalaisten kuluttajien eduksi. http://www.ett.fi/sisalto/mikrobilääkkeiden-käyttö-lihasiipikarjan-sopimustuotantoon-kuuluvissa-parvissa Suomen Siipikarjaliitto ry. Lisätietoja: Hanna Hamina: Broileryhdistys puheenjohtaja, broilerinkasvattaja 050 5730773 Hannele Nauholz: ETT ry. asiantuntijaeläinlääkäri 050 559 6202 Lea Lastikka: Siipikarjaliitto toiminnanjohtaja 0400 458 372

17

Suomen Siipikarja on Siipikarjaliiton ja Broileryhdistyksen jäsenlehti, joka ilmestyy neljä ker-taa vuodessa. Vuoden 2013 broileriosioissa käsiteltiin eläinterveyttä Suomessa ja muualla Euroopassa, hyvinvoinnin mittaamista ja -tarkastusta broileritilalla sekä tarkastus-eläinlääkärin työssä teurastamolla, esiteltiin uutta hoitotekniikkaa Suomesta ja muualta, ker-rottiin kansainvälisten konferenssien annista ja esiteltiin myös alan uusia yrityksiä. Suomen Siipikarjan artikkeleja voi lukea myös Siipikarjaliiton/Broileryhdistyksen kotisivulta:

Broileryhdistyksen kotisivulla: Yhdistyksen esittely Organisaatio Tuotantorakenne Näin kasvatetaan broileri Hyvä tuotantotapa Broilerin tarina Laatujärjestelmä Ajankohtaista broilerista Historia Tilastoa Usein kysyttyä Uskomuksia broilerista

18

Broileryhdistyksen johtokunta ja työryhmät

Johtokunta v. 2013 (vuosikokouksessa 20.3. valittu, suluissa varajäsenet) Puheenjohtaja Hanna Hamina Ryhmä 1. Hanna Hamina, pj. (Ari Mahlamäki) Satu Hampaala (Pertti Hakulinen) Eeva Korimäki (Tiina Varho-Lankinen) Suvi Rantala-Sarjeant (varapj.) (Juha Kiviniemi) Riku-Sippo Uotila (Ari Mahlamäki) Ryhmä 2. Reijo Jokela (Vesa Jokela) Antti Pirilä (Kari Knuuttila) Ryhmä 3. Jarmo Seikola (Anu Leino) Eija Talvio (Essi Tuomola) Harri Rosenberg (Juha-Petri Jussila) Pekka Wiro (Matti Tähtinen) Ryhmät 4 ja 5. Marja Hongisto (Tapio Luhtala) Jarkko Jokinen (Mari Korkeaoja-Nurmo) Juhani Ruohonen (Eija Valkonen) Petri Yli-Soini (Eija Kaukonen) Lea Lastikka (Päivi Heikkilä)

Johtokunta tutustui kesäkokouksessaan Satarehun tehtaaseen Huittisissa. Toimitusjohtaja Jarkko Jokinen (edessä

istumassa) esitteli laitosta.

19

Broileryhdistyksen jäsenistö sääntöjen mukaan ryhmiteltynä:

Jäsenmäärä 2013 2012 2011

Ryhmä 1. (kasvattajat) 168 168 173

Ryhmä 2. (jalostajat, munan- 37 36 37 tuottajat, nuorikkokasvattajat)

Ryhmä 3. (teurastamot) 3 3 3

Ryhmä 4. (rehutehtaat) 3 3 3

Ryhmä 5 (tutkijat, neuvojat ym.) 9 11 12

Yhteensä 220 221 228

Tiedotustoimikunta Tiedotustoimikunta hoitaa yhdistyksen messuosallistumisiin liittyvät järjestelyt ja esim. vär-vää esittelijät. Toimikunnan pitkäaikaisia messukonkareita ovat Mari Anttila Pertti Hakulinen ja Eija Knuuttila. Lisävahvistuksena toimikunnassa ovat Suvi Rantala-Sarjeant ja Satu Hampaala. Edunvalvonta-asioista yhdistyksessä huolehtii johtokunta, yhteistyössä MTK:n siipikarjanlihajaoston kanssa, ja tarvittaessa voidaan nimetä työryhmiä. Broileryhdistyksen puheenjohtaja osallistuu siipikarjanlihajaoston kokouksiin asiantuntijana. Viestintävastuu on yhdistyksen puheenjohtajalla sekä Siipikarjaliiton toiminnanjohtajalla, verkostona MTK ja ETT sekä lihatalot ja Lihatiedotus. Muihin viestintätehtäviin voidaan nimetä yhdistyksestä työryhmä.

20

Jokioisten Tilitoimisto Oy ‑ SA

SUOMEN BROILERYHDISTYS

TASE VASTAAVAA

3.2.2014

SUOMEN BROILERYHDISTYS

TASE VASTATTAVAA 3.2.2014

Kaudelta

1.1.2013-31.12.2013 1.1.2012-31.12.2012

VAIHTUVAT VASTAAVAT

SAAMISET

MYYNTISAAMISET 60,00 0,00

MUUT SAAMISET 786,44 4077,90

SAAMISET yhteensä 846,44 4077,90

RAHOITUSARVOPAPERIT

OSAKKEET JA OSUUDET 164160,91 101562,73

RAHOITUSARVOPAPERIT yhteensä 164160,91 101562,73

RAHAT JA PANKKISAAMISET 26569,92 68428,71

RAHAT JA PANKKISAAMISET yhteensä 26569,92 68428,71

VAIHTUVAT VASTAAVAT yhteensä 191577,27 174069,34

TASE VASTAAVAA YHTEENSÄ 191577,27 174069,34

OMA PÄÄOMA

EDELL.TILIKAUSIEN VOITTO (TAPPIO) 172824,03 155584,22

EDELL.TILIKAUSIEN VOITTO (TAPPIO) yhteensä 172824,03 155584,22

TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 15491,76 17239,81

TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) yhteensä 15491,76 17239,81

OMA PÄÄOMA yhteensä 188315,79 172824,03

VIERAS PÄÄOMA

LYHYTAIKAINEN

SIIRTOVELAT 3261,48 1245,31

LYHYTAIKAINEN yhteensä 3261,48 1245,31

VIERAS PÄÄOMA yhteensä 3261,48 1245,31

TASE VASTATTAVAA YHTEENSÄ 191577,27 174069,34

21

SUOMEN BROILERIYHDISTYS

TULOSLASKELMA 3.2.2014

VARSINAINEN TOIMINTA 1.1.-

31.12.2013 1.1.-31.12.2012

TILAISUUKSIEN TUOTOT 463,96 2146,34

TILAISUUKSIEN TUOTOT yhteensä 463,96 2146,34

TILAISUUKSIEN KULUT -14825,86 -19546,54

TILAISUUKSIEN KULUT yhteensä -14825,86 -19546,54

MUUT TUOTOT 81,82 175,98

MUUT TUOTOT yhteensä 81,82 175,98

MUUT KULUT -2000,00 0,00

MUUT KULUT yhteensä -2000,00 0,00

VARSINAINEN TOIMINTA yhteensä -16280,08 -17224,22

YLEISTOIMINTA

HALLINTOKULUT

PALKKIOT -14271,40 -15211,64

MATKAKULUT -4038,99 -3518,09

MUUT HALLINTOKULUT -2231,36 -1816,04

HALLINTOKULUT yhteensä -20541,75 -20545,77

MUUT TOIMINNAN KULUT

MUUT TOIMINNAN KULUT -34769,99 -35135,43

MUUT TOIMINNAN KULUT yhteensä -34769,99 -35135,43

YLEISTOIMINTA yhteensä -55311,74 -55681,20

TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -71591,82 -72905,42

VARAINHANKINTA

TUOTOT 82333,55 81069,11

TUOTOT yhteensä 82333,55 81069,11

VARAINHANKINTA yhteensä 82333,55 81069,11

TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ 10741,73 8163,69

SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA

TUOTOT

SIJOITUSTOIMINNAN TUOTOT 7931,41 8972,14

RAHOITUSTOIMINNAN TUOTOT 3284,84 150,74

TUOTOT yhteensä 11216,25 9122,88

KULUT

MUUT RAHOITUSKULUT -3783,19 -46,76

KULUT yhteensä -3783,19 -46,76

SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA yhteensä 7433,06 9076,12

TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ 18174,79 17239,81

TILIKAUDEN TULOS 18174,79 17239,81

TILINPÄÄTÖSSIIRROT JA VEROT

VEROT -2683,03 0,00

VEROT yhteensä -2683,03 0,00

TILINPÄÄTÖSSIIRROT JA VEROT yhteensä -2683,03 0,00

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 15491,76 17239,81

22

23

24

Suomen Broileryhdistys - Finlands Broilerförening ry

Keskuskatu 21 31600 Jokioinen puh. (03) 438 4737 fax (03) 438 4738 www.siipi.net