vuosiluokat 1-9 opetussuunnitelma kankaanpään...

Kankaanpään perusopetuksenopetussuunnitelma

vuosiluokat 1-9

Nimi Kankaanpään perusopetuksen opetussuunnitelmavuosiluokat 1-9

Kunta KankaanpääHyväksymispäivämäärä

SISÄLTÖ

1. Perusopetuksen arvoperusta!. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1

2. Perusopetuksen oppimiskäsitys. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

3. Paikallinen tuntijako. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

4. Kieliohjelma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

5. Opetuksen mahdolliset painotukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

6. Perusopetuksen yhtenäisyys ja siirtymävaiheisiin liittyvä yhteistyö. . . . . . . 96.1. Nivelvaiheiden prosessi ja aikataulutus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

6.1.1. Alakoulu-yläkoulu -nivelvaiheen aikataulu. . . . . . . . . . . . . . . . 106.1.2. Yläkoulu II-aste nivelvaiheen aikataulu. . . . . . . . . . . . . . . . . 11

7. Opetussuunnitelmaa täydentävät suunnitelmat ja ohjelmat. . . . . . . . . . . 12

8. Oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

9. Yhteistyö kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa. . . 14

10. Opetussuunnitelman seuranta, arviointi ja kehittäminen. . . . . . . . . . . . 15

11. Perusopetuksen tehtävä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1611.1. Perusopetuksen tehtävä Kankaanpäässä. . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

12. Laaja-alainen osaaminen paikallisessa opetussuunnitelmassa. . . . . . . 17

13. Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

14. Oppimisympäristöt. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19

15. Työtavat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

16. Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet. . . . . . . 2116.1. Monialaiset oppimiskokonaisuudet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21

17. Yhteinen vastuu koulupäivästä ja yhteistyö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2217.1. Oppilaiden osallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2217.2. Kodin ja koulun yhteistyö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2217.3. Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa. . . . . 23

18. Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö. . . . . . . . . . . . 24

19. Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25

20. Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

21. Yhdysluokkaopetus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27

22. Joustava perusopetus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28

23. Opetus erityisissä tilanteissa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29

24. Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta. . . . . . . . . . 30

25. Arviointikulttuurin paikalliset painotukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33

26. Opintojen aikaisen arvioinnin toteuttaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34

27. Päättöarvioinnin toteuttaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40

28. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvätkeskeiset linjaukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42

28.1. Yleinen tuki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4928.2. Tehostettu tuki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5028.3. Erityinen tuki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5228.4. Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5628.5. Tulkitsemis- ja avustajapalvelut. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57

29. Oppilashuollon paikallisen toteuttamisen tavoitteet ja toimintatavat. . . . . 58

30. Kieleen ja kulttuuriin liittyvät erityiskysymykset. . . . . . . . . . . . . . . . . . 61

31. Kaksikielisen opetuksen järjestäminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62

32. Erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmäänperustuva perusopetus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63

33. Vuosiluokat 1-2. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6433.1. Siirtymä esiopetuksesta perusopetukseen. . . . . . . . . . . . . . . . . 6433.2. Koululaiseksi kasvaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6433.3. Vuosiluokkien 2 ja 3 välinen siirtymävaihe. . . . . . . . . . . . . . . . . 6533.4. Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2. . . . . . . . . . . . . . . . . 6533.5. Laaja-alaisen osaamisen alueet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6633.6. Oppiaineet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73

33.6.1. Elämänkatsomustieto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7333.6.2. Englanti, A-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7733.6.3. Kuvataide. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7833.6.4. Käsityö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8233.6.5. Liikunta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9133.6.6. Matematiikka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9533.6.7. Musiikki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10733.6.8. Oppilaanohjaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11333.6.9. Toinen kotimainen kieli. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11433.6.10. Uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 114

Ortodoksinen uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 116Evankelisluterilainen uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 116Katolinen uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121

33.6.11. Vieraat kielet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 122Englanti, A1-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 122

33.6.12. Ympäristöoppi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12333.6.13. Äidinkieli ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 141

Suomen kieli ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 143Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 153

34. Vuosiluokat 3-6. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16434.1. Vuosiluokkien 2 ja 3 välinen siirtymävaihe. . . . . . . . . . . . . . . . . 16434.2. Oppijana kehittyminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16434.3. Vuosiluokkien 6 ja 7 välinen siirtymävaihe. . . . . . . . . . . . . . . . . 16534.4. Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 3-6. . . . . . . . . . . . . . . . . 16734.5. Laaja-alaisen osaamisen alueet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16734.6. Oppiaineet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 175

34.6.1. Elämänkatsomustieto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17534.6.2. Englanti, A-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18434.6.3. Historia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20334.6.4. Kuvataide. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21134.6.5. Käsityö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22334.6.6. Liikunta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23434.6.7. Matematiikka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24634.6.8. Musiikki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26134.6.9. Oppilaanohjaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27634.6.10. Toinen kotimainen kieli. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 277

Ruotsin kieli, B1-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27834.6.11. Uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 283



34.6.13. Yhteiskuntaoppi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29634.6.14. Ympäristöoppi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30834.6.15. Äidinkieli ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 324


35. Vuosiluokat 7-9. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38635.1. Vuosiluokkien 6 ja 7 välinen siirtymävaihe. . . . . . . . . . . . . . . . . 38635.2. Yhteisön jäsenenä kasvaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38835.3. Perusopetuksen päättäminen ja seuraavaan koulutusvaiheeseen

siirtyminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 389

35.4. Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 7-9. . . . . . . . . . . . . . . . . 39135.5. Laaja-alaisen osaamisen alueet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39135.6. Oppiaineet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 399

35.6.1. Biologia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39935.6.2. Elämänkatsomustieto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41435.6.3. Englanti, A-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42135.6.4. Fysiikka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42335.6.5. Historia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43335.6.6. Kemia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44335.6.7. Kotitalous. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45535.6.8. Kuvataide. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46335.6.9. Käsityö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47835.6.10. Liikunta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48935.6.11. Maantieto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50335.6.12. Matematiikka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51635.6.13. Musiikki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53335.6.14. Ohjelmointi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53935.6.15. Oppilaanohjaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54035.6.16. Terveystieto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54935.6.17. Tietotekniikka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56135.6.18. Toinen kotimainen kieli. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 561

Ruotsin kieli, B1-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56235.6.19. Uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 572



35.6.21. Yhteiskuntaoppi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59535.6.22. Äidinkieli ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 601


1. Perusopetuksen arvoperusta!Perusopetuksen arvoperusta

Opetussuunnitelman perusteet on laadittu tässä esitetyn arvoperustan mukaisesti.

Kankaanpään peruskoulujen yhteinen arvoperusta on yksilöllisyys, tasapuolisuus, yhteisöllisyys,turvallisuus ja viihtyisyys. Yhteisöllisyydessä korostetaan erityisesti vuorovaikutustaitoja, toisenkunnioittamista, suvaitsevaisuutta ja rehellisyyttä. Hyvät tavat kuuluvat olennaisena osanasivistykseen.

Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen

Perusopetus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvoisesta merkityksestä. Jokainen oppilason ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella on oikeus kasvaa täyteenmittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Tässä oppilas tarvitsee kannustusta ja yksilöllistätukea sekä kokemusta siitä, että kouluyhteisössä häntä kuunnellaan ja arvostetaan ja että hänenoppimisestaan ja hyvinvoinnistaan välitetään. Yhtä tärkeä on kokemus osallisuudesta ja siitä, ettävoi yhdessä toisten kanssa rakentaa yhteisönsä toimintaa ja hyvinvointia.

Jokaisella oppilaalla on oikeus hyvään opetukseen ja onnistumiseen koulutyössä. Oppiessaanoppilas rakentaa identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -katsomustaan sekäpaikkaansa maailmassa. Samalla hän luo suhdetta itseensä, toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan,luontoon ja eri kulttuureihin. Oppimisesta syrjäytyminen merkitsee sivistyksellisten oikeuksientoteutumatta jäämistä ja on uhka terveelle kasvulle ja kehitykselle. Perusopetus luo edellytyksiäelinikäiselle oppimiselle, joka on erottamaton osa hyvän elämän rakentamista.

Arvokasvatuksen merkitys korostuu maailmassa, jossa monimediainen tiedonvälitys, globaalittietoverkot, sosiaalinen media ja vertaissuhteet muokkaavat lasten ja nuorten arvomaailmaa.Arvokeskustelu oppilaiden kanssa ohjaa oppilaita tunnistamaan ja nimeämään kohtaamiaanarvoja ja arvostuksia sekä pohtimaan niitä myös kriittisesti. Oppilaita tuetaan rakentamaanomaa arvoperustaansa. Koulun ja kotien yhteinen arvopohdinta ja siihen perustuva yhteistyöluovat turvallisuutta ja edistävät oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Henkilöstön avoinja kunnioittava suhtautuminen kotien erilaisiin uskontoihin, katsomuksiin, perinteisiin jakasvatusnäkemyksiin on rakentavan vuorovaikutuksen perusta.

Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia Per

usop

etuk

sen

arvo

peru

sta!

1

Per

usop

etuk

sen

arvo

peru

sta!

Perusopetus tukee oppilaan kasvua ihmisyyteen, jota kuvaa pyrkimys totuuteen, hyvyyteenja kauneuteen sekä oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan. Ihmisyyteen kasvussa jännitteetpyrkimysten ja vallitsevan todellisuuden välillä ovat väistämättömiä. Sivistykseen kuuluutaito käsitellä näitä ristiriitoja eettisesti ja myötätuntoisesti sekä rohkeus puolustaa hyvää.Sivistys merkitsee yksilöiden ja yhteisöjen taitoa tehdä ratkaisuja eettisen pohdinnan, toisenasemaan asettumisen ja tietoon perustuvan harkinnan perusteella. Eettisyyden ja esteettisyydennäkökulmat ohjaavat pohtimaan, mikä elämässä on arvokasta. Sivistys ilmenee tavassa suhtautuaitseen, muihin ihmisiin, ympäristöön ja tietoon sekä tavassa ja tahdossa toimia. Sivistynyt ihminenpyrkii toimimaan oikein, itseään, toisia ihmisiä ja ympäristöä arvostaen. Hän osaa käyttäätietoa kriittisesti. Sivistykseen kuuluu myös pyrkimys itsesäätelyyn ja vastuunottoon omastakehittymisestä ja hyvinvoinnista.

Perusopetus rakentuu elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. Se ohjaa niidenpuolustamiseen ja ihmisarvon loukkaamattomuuteen. Perusopetus edistää hyvinvointia,demokratiaa ja aktiivista toimijuutta kansalaisyhteiskunnassa. Tasa-arvon tavoite ja laajayhdenvertaisuusperiaate ohjaavat perusopetuksen kehittämistä. Opetus edistää osaltaantaloudellista, sosiaalista, alueellista ja sukupuolten tasa-arvoa. Opetus on oppilaitauskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta. Koulua ja opetusta ei saakäyttää kaupallisen vaikuttamisen kanavana.

Kulttuurinen moninaisuus rikkautena

Perusopetus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle. Se on muodostunut jamuotoutuu eri kulttuureiden vuorovaikutuksessa. Opetus tukee oppilaiden oman kulttuuri-identiteetin rakentumista ja kasvua aktiivisiksi toimijoiksi omassa kulttuurissaan ja yhteisössäänsekä kiinnostusta muita kulttuureita kohtaan. Samalla opetus vahvistaa luovuutta ja kulttuurisenmoninaisuuden kunnioitusta, edistää vuorovaikutusta kulttuurien sisällä ja niiden välillä ja luo sitenpohjaa kulttuurisesti kestävälle kehitykselle.

Eri kulttuuri- ja kielitaustoista tulevat ihmiset kohtaavat toisensa perusopetuksessa ja tutustuvatmonenlaisiin tapoihin, yhteisöllisiin käytäntöihin ja katsomuksiin. Asioita opitaan näkemään toistenelämäntilanteista ja olosuhteista käsin. Oppiminen yhdessä yli kieli-, kulttuuri-, uskonto- jakatsomusrajojen luo edellytyksiä aidolle vuorovaikutukselle ja yhteisöllisyydelle. Perusopetusantaa perustan ihmisoikeuksia kunnioittavaan maailmankansalaisuuteen ja rohkaisee toimimaanmyönteisten muutosten puolesta.

Kestävän elämäntavan välttämättömyys

Ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta. Tämänymmärtäminen on keskeistä ihmisenä kasvussa. Perusopetuksessa tunnistetaan kestävänkehityksen ja ekososiaalisen sivistyksen välttämättömyys, toimitaan sen mukaisesti jaohjataan oppilaita kestävän elämäntavan omaksumiseen. Kestävän kehityksen ja elämäntavanulottuvuudet ovat ekologinen ja taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen. Ekososiaalisensivistyksen johtoajatuksena on luoda elämäntapaa ja kulttuuria, joka vaalii ihmisarvonloukkaamattomuutta, ekosysteemien monimuotoisuutta ja uusiutumiskykyä sekä samallarakentaa osaamispohjaa luonnonvarojen kestävälle käytölle perustuvalle kiertotaloudelle.Ekososiaalinen sivistys merkitsee ymmärrystä erityisesti ilmastonmuutoksen vakavuudesta sekäpyrkimystä toimia kestävästi.

Ihminen kehittää ja käyttää teknologiaa sekä tekee teknologiaa koskevia päätöksiä arvojensapohjalta. Hänellä on vastuu teknologian ohjaamisesta suuntaan, joka varmistaa ihmisen jaluonnon tulevaisuuden. Perusopetuksessa pohditaan kulutus- ja tuotantotavoissa ilmeneviäristiriitoja suhteessa kestävään tulevaisuuteen sekä etsitään ja toteutetaan yhteistoimin japitkäjänteisesti elämäntapaamme korjaavia ratkaisuja. Oppilaita ohjataan tuntemaan myöskehitykseen vaikuttavia yhteiskunnallisia rakenteita ja ratkaisuja ja vaikuttamaan niihin.Perusopetus avaa näköalaa sukupolvien yli ulottuvaan globaaliin vastuuseen.

Arvokeskustelut luovat perustan sekä opetussuunnitelman laadinnalle että yhteiselle opetus-ja kasvatustyölle. Kankaanpään peruskouluissa käytiin arvokeskusteluja vanhempainilloissa,

2

opettajien ja oppilaiden välisissä keskusteluissa, opettajien ja henkilökunnan palavereissa jakokouksissa. Tietoa vanhemmilta kerättiin lisäksi Wilma-viesteillä ja vanhempainvarteissa.

Arvoperustaa päivitetään tarvittaessa. Keskustelua käydään jatkossakin yllä olevien kanavienkautta vuosittain.

Per

usop

etuk

sen

arvo

peru

sta!

3

Per

usop

etuk

sen

oppi

mis

käsi

tys

2. Perusopetuksen oppimiskäsitysOppimiskäsitys

Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppilason aktiivinen toimija. Hän oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisestiettä yhdessä muiden kanssa. Oppiminen on erottamaton osa yksilön ihmisenä kasvua ja yhteisönhyvän elämän rakentamista. Kieli, kehollisuus ja eri aistien käyttö ovat ajattelun ja oppimisenkannalta olennaisia. Uusien tietojen ja taitojen oppimisen rinnalla oppilas oppii reflektoimaanoppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan. Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uuttaluova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista.

Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekäeri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Se on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista,suunnittelua, tutkimista ja näiden prosessien monipuolista arvioimista. Siksi oppimisprosessissaon olennaista oppilaiden tahto ja kehittyvä taito toimia ja oppia yhdessä. Oppilaita ohjataanmyös ottamaan huomioon toimintansa seuraukset ja vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöön.Yhdessä oppiminen edistää oppilaiden luovan ja kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitojasekä kykyä ymmärtää erilaisia näkökulmia. Se myös tukee oppilaiden kiinnostuksen kohteidenlaajentumista. Oppiminen on monimuotoista ja sidoksissa opittavaan asiaan, aikaan ja paikkaan.

Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen on perusta tavoitteelliselle ja elinikäiselle oppimiselle.Siksi oppilasta ohjataan tiedostamaan omat tapansa oppia ja käyttämään tätä tietoa oppimisensaedistämiseen. Oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas oppii toimimaan yhäitseohjautuvammin. Oppimisprosessin aikana hän oppii työskentely- ja ajattelutaitoja sekäennakoimaan ja suunnittelemaan oppimisen eri vaiheita. Jotta oppilas voisi oppia uusia käsitteitäja syventää ymmärrystä opittavista asioista, häntä ohjataan liittämään opittavat asiat ja uudetkäsitteet aikaisemmin oppimaansa. Tietojen ja taitojen oppiminen on kumuloituvaa ja se vaatiiusein pitkäaikaista ja sinnikästä harjoittelua.

Oppilaan kiinnostuksen kohteet, arvostukset, työskentelytavat ja tunteet sekä kokemuksetja käsitykset itsestä oppijana ohjaavat oppimisprosessia ja motivaatiota. Oppilaan minäkuvasekä pystyvyyden tunne ja itsetunto vaikuttavat siihen, millaisia tavoitteita oppilas asettaatoiminnalleen. Oppimisprosessin aikana saatava rohkaiseva ohjaus vahvistaa oppilaanluottamusta omiin mahdollisuuksiinsa. Monipuolisen myönteisen ja realistisen palautteenantaminen ja saaminen ovat keskeinen osa sekä oppimista tukevaa että kiinnostuksen kohteitalaajentavaa vuorovaikutusta.

4

3. Paikallinen tuntijakoTuntijako (hyväksytty sivistyslautakunnassa 10.11.15 § 134)

Kankaanpään kuntakohtainen tuntijako:

Oppiaine1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk 7. lk 8. lk 9. lk YHT

Äidinkielijakirjall.

7 7 5 5 4 4 3 3 4 42

A-kieli 1 2 2 2 2 2 3 2 16

B-kieli 2 2 2 0 6

Matematiikka4 3 4 4 4 4 3 4 4 34

Ympäristöoppi2 2 2 3 3 2 14

Biologiajamaantieto

2 2 3 7

Fysiikkajakemia

2 3 2 7

Terveystieto 1 1 1 3

Uskontojaelämänkatsomustieto

1 1 1 2 1 1 1 1 1 10

Historiajayhteiskuntaoppi

1 2 2 2 2 3 12

Musiikki 1 1 1 1 1 1 2 0 0 8

Kuvataide1 1 2 1 1 1 2 0 0 9

Käsityö 2 2 2 2 2 2 3 0 0 15

Liikunta 2 2 3 2 3 2 3 2 2 21

Kotitalous 3 0 0 3

Taito-jataideaineetvalinnainen

3 2 5

Oppilaanohjaus 0,5 0,5 1 2

Valinnaisetaineet

4 5 9

VapaaehtoinenA2-kieli

2 2 2 2 2 2 12

VapaaehtoinenB2-kieli

2 2 4

Pai

kalli

nen

tunt

ijako

5

Pai

kalli

nen

tunt

ijako

Vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua käytettäessä tuntijako määritellään opintokokonaisuuksittain.Opintokokonaisuudet muodostetaan kussakin aineessa valtioneuvoston asetuksenmäärittelemien tuntijaon nivelkohtien väliin muodostuvien vuosiluokkakokonaisuuksien pohjaltakuitenkin siten, että myös vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa noudatetaan kuntakohtaistatuntijakoa.

Kankaanpään perusopetuksessa vuosiluokkiin sitomaton opiskelu on yksilöllisen opinnoissaetenemisen mahdollistava, joustava järjestely. Vuosiluokkiin sitomatonta järjestelyä voidaankäyttää vain yksittäisten oppilaiden opiskelun järjestämisessä. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksijoustavan perusopetuksen oppilailla tai yksittäisillä oppilailla opintoja tukevana ja opintojenkeskeyttämistä ehkäisevänä toimintatapana. Oman opinto-ohjelman mukaan etenemistä koskevaratkaisu tehdään rehtorin hallintopäätöksenä (PL §18).

Uusi tuntijako ja opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2016 alkaen vuosiluokilla 1–6, 1.8.2017alkaen vuosiluokalla 7, 1.8.2018 alkaen vuosiluokalla 8 ja 1.8.2019 alkaen vuosiluokalla 9.

6

4. KieliohjelmaA1-kielen opetus aloitetaan Kankaanpäässä toisella vuosiluokalla, jolloin sitä opiskellaan yksivuosiviikkotunti. Vuosiluokilla 3-6 on viikottaisten tuntien määrä kaksi. Vuosiluokillla 7-9 A1-kieltäopiskellaan niin, että seitsemännellä ja yhdeksännellä luokalla opiskellaan kaksi vuosiviikkotuntiaja kahdeksannella luokalla kolme.

Vapaaehtoista A2-kieltä opetetaan neljänneltä luokalta yhdeksännelle kaksi vuosiviikkotuntia.

B1-kielen opetus aloitetaan kuudennella luokalla, jolloin sitä opetetaan kaksi vuosiviikkotuntia.Vuosiluokilla 7-9 B1-kieltä opetetaan 7. ja 8. luokalla kaksi vuosiviikkotuntia.

Kie

liohj

elm

a

7

Ope

tuks

en m

ahdo

llise

t pai

notu

kset

5. Opetuksen mahdolliset painotuksetKankaanpään perusopetuksessa on valtakunnallisen minimin ylittäviä tunteja matematiikassakaksi vuosiviikkotuntia, käsitöissä neljä vuosiviikkotuntia ja liikunnassa yksi vuosiviikkotunti.Valinnaisissa taito-ja taideaineissa sijoitetaan 3.-6. luokille kuusi tuntia, jotka valitaan koulu- taioppilaskohtaisesti.

Kankaanpäässä valinnaiset aineet on sijoitettu vuosiluokille 8-9.

A-kieli alkaa vuosiluokalta 2 yhdellä vuosiviikkotunnilla.

Historian ja yhteiskuntaopin opetus alkaa 4. vuosiluokalla.

8

6. Perusopetuksen yhtenäisyys jasiirtymävaiheisiin liittyvä yhteistyö

Kankaanpäässä perusopetuksen yhtenäisyydesta vastaa koulutiimi, jonka jäseniä ovatpäivähoidon vastaava ohjaaja (esiopetus), perusopetuksen virkarehtorit ja sivistystoimen johtaja.

Esi- ja alkuopetuksen tiimin tehtävänä on yhteistyön lisääminen, järjestää keskustelulle yhteinenaika ja paikka sekä esi- ja alkuopetuksen nivelkohdan madaltaminen.

Nivelkohta 2-3 järjestetään koulun sisäisin järjestelyin sekä toimenpiteet määritellään kouluntoimintasuunnitelmassa.

Nivelkohdassa 6-7 on yhteistyö ollut toimivaa ja kyseista käytäntöä jatketaan.

Nivelkohta perusopetuksesta jatko-opintoihin, kuten muidenkin nivelkohtien vastuuhenkilöt,toimenpiteet ja ajankohdat määritellään tarkemmin luvussa 28.

Yhteistyö esiopetuksesta perusopetukseen (1.nivel) esitellään tarkemmin luvussa 28.

Per

usop

etuk

sen

yhte

näis

yys

ja s

iirty

mäv

aihe

isiin

liitt

yvä

yhte

isty

ö

9

Per

usop

etuk

sen

yhte

näis

yys

ja s

iirty

mäv

aihe

isiin

liitt

yvä

yhte

isty

ö

6.1. Nivelvaiheiden prosessi ja aikataulutus

6.1.1. Alakoulu-yläkoulu -nivelvaiheen aikataulu

ALAKOULU-YLÄKOULUNIVEL

TAMMIKUU Yhteispalaveri ja kartoitustulevasta:Pohjanlinnan koulunrehtori kutsuu koolle 6.lkopettajat, erityisopettajat,englanninopettajat, rehtoritsekä yläkoulun erityisopettajatja opot.

Kartoitetaan tulevaaoppilasainesta, oppilaidentukitarpeita ja sopiviakoulupaikkoja. Samallapalautetta edellisen vuodennivelestä.

HELMIKUU Pienryhmistä tulevienoppilaiden taustatiedotja sopivan koulumuodontarkistus

Rehtorit ja alakoulujenpienryhmien opettajat jayläkoulun erityisopettajat jaopot

Siirtotietolomake 6.lkopettajille.

Opot toimittaa, luokanopettajattäyttää

Tiedotuskirjemusiikkipainotteisestaluokasta ja musiikkiopistonkonsultointi

Musiikinopettaja ja opo

MAALISKUU Musiikkipainotteisen luokanvierailu Pohjanlinnan koulussa

Musiikinopettaja ja opo

Vanhempainiltamusiikkiluokastakiinnostuneille

Musiikinopettaja, opo jamusiikkiopiston edustaja

Musiikkiluokalla jatkavienilmoittautuminen ja vapaillepaikoille hakevat.

Tieto Pohjanlinnan opoille

Pienryhmissä jatkavat jasiirtyvät oppilaat

Tieto Pohjanlinnan opoille,rehtorille ja kansliaan

Siirtotietolomakkeen palautusPohjanlinnan kouluunerityisopettajille ennensiirtopalavereita

6.lk luokanopettajat palauttaa,Pohjanlinnan erityisopettajatkeräävät tiedot

Siirtovihkojen painatus Opot

Siirtovihot ym. materiaalija aikataulutus alakouluillehyvissä ajoin

Opot

Jos oppilas tai huoltajahaluavat jonkin asianhuomioitavaksi tulevanluokkajaon suhteen, niinheidän on varattava itse aikakuraattorille ja käytävä asialäpi siellä. Kuraattoreilta tietosiirtyy opoille viimeistäänsiirtopalaverien aikaan.Luokanopettajilta tulevat tiedothuomioidaan luokkajakoatehtäessä.

6.lk opettajat, opot jakuraattorit tiedottavat asiastaoppilaille ja huoltajille

Luokkien määrä ja laatutiedoksi, huomioidenlautakunnan päätöksetkuljetusoppilaita.

Rehtori antaa pohjatiedotopoille

Siirtopalaverit. Mukana6.lk opettajat, alakoulunerityisopettajat, yläkoulunerityisopettajat ja opot.

Opot organisoivat

Kuraattorien siirtopalaverit jahuomioitavat oppilaat.

Kuraattorit käsittelevät

HUHTIKUU Tulevien luokanvalvojien omakokous ja informointi

Rehtori päättää luokanvalvojatja heistä kokoonkutsujan

Opot ja koulukuraattoritkiertävät 6. luokillakertomassa yläkoulunasioista.

Luokkien muodostaminen Opot muodostavatluokkaehdotuksen annettujentietojen ja raamien pohjalta.Erityisopettajat, kuraattorit jarehtori tarkistavat luokat.

Luokat valmiina huhtikuuhunmennessä, tiedotkoulusihteerille.

TutustumispäivänosallistumistiedotPohjanlinnaan

6.lk opettajat keräävät jatoimittavat

TOUKOKUU Tutustumispäivä Pohjanlinnankoulussa, oppilaat tulevissaluokissaan, tukioppilaatmukana.

Opot organisoivat,luokanvalvojat mukana

Tutustumisilta oppilailleja vanhempien kahvitus,tukioppilaat mukana,ryhmäytystä.

Luokanvalvojat, opot jatukioppilaat

Luokanvalvojille alustavatiedonsiirto

Opot konsultoivatluokanvalvojia

Mahdolliset luokkakorjaukset Rehtori ja opot

ELOKUU Luokanvalvoja ryhmäyttääoppilaita luokkaansa

Luokanvalvojat

Ryhmäyttäminen/muuvastaava projektipäivä"Pohjanlinna päivä"

Mukana kuraattorit, opot,luokanvalvojat ja tukioppilaat

Luokanvalvojille tiedonsiirto.Tämän jälkeen luokanvalvojatjakavat tarpeellisen tiedonluokkaa opettaville opettajille

Opot, erityisopettajat,luokanvalvojat

Erityisopettajat tarkistavat,että lausunnot,oppimissuunnitelmat ja hojksitovat siirtyneet Pohjanlinnankouluun.

Erityisopettajat

Luokanvalvojat ja luokkaaopettavat opettajat lukevatoppilaita koskevat oppimiseenliittyvät lausunnot jaottavat huomioon nämäopetuksessaan.

Kaikki opettajat

SYYSKUU Tarkistetaan, että tarvittavattukitoimet ovat käytössä.

Erityisopettajat, luokanvalvoja,opot

10

6.1.2. Yläkoulu II-aste nivelvaiheen aikataulu

Nivel yläkoulusta II-asteen opintoihin

Henkilökohtaiset ohjauskeskustelut japienryhmätapaamiset alkavat syyskuussaja jatkuvat yhteishakuun saakka.Huoltajatapaamisia tarpeen mukaan

Tutustumiset 2.asteen oppilaitoksiin alkavat jo8.luokan keväällä

Oppilaitosinfoja oppitunneilla 9.luokalla

Yksittäisiä oppilaitostutustumisia järjestetääntarpeen mukaan 9.luokan ajan

Elokuu Aikataulujen suunnittelu yhdessä 2. asteenoppilaitosten kanssa

Tiedottaminen

Siirtopalaverit 2. asteen kanssa opiskelemaanpäässeistä oppilaista

Yhteistyö "Etsivä nuorisotyön" kanssaopiskelupaikkaa vailla olevista oppilaista

Vuosiluokkiin sitomattomien oppilaidenopiskelujärjestelyt

Lokakuu Pienluokkien oppilaiden jatko-opintosuunnittelu ja palaverit alkavat

Marraskuu 9.luokkien vanhempainilta

Tammikuu Uraviikko ja avoimet ovet

Harkinnanvaraisessa haussa hakevienoppilaiden lausuntojen ja siirtohojksinpäivittäminen yhdessä erityisopettajan,huoltajan ja opon kanssa

Helmikuu Koehaku ja vanhempien kuuleminen

Yhteishaku ammatilliseen ja lukiokoulutukseen

Maaliskuu Yhteishaku ammatilliseen ja lukiokoulutukseenjatkuu

Yhteishaku erityisammattioppilaitoksiin javalmentaviin koulutuksiin

Ura- ja opiskeluvihko, oppilas ja huoltajatäyttävät tarvittaessa yhteistyössäerityisopettajan kanssa

Huhtikuu Pienryhmätapaaminen soveltuvuuskokeellisillealoille hakeneiden oppilaiden kanssa

Yhteistyöpalaveri Sataedun opon kanssaerityistä tai tehostettua tukea tarvitsevistaoppilaista

Toukokuu Pääsy- ja soveltuvuuskokeet

VALMA-haku

Päättötodistusta vaille jäävät oppilaat

Kesäkuu Yhteishaun tulokset

Yhteistyö "Etsivä nuorisotyön" kanssa

Jälkiohjauksesta tiedottaminen

Yhteys oppilaisiin, joilla ei jatko-opiskelupaikkaa

Tilasto yhteishaun tuloksista

Elokuu Siirtopalaverit 2.asteen opojen kanssaopiskelemaan päässeistä oppilaista

Yhteistyö "Etsivä nuorisotyön" kanssaopiskelupaikkaa vailla olevista oppilaista

Vuosiluokkiin sitomattomien oppilaidenopiskelujärjestelyt

Per

usop

etuk

sen

yhte

näis

yys

ja s

iirty

mäv

aihe

isiin

liitt

yvä

yhte

isty

ö

11

Ope

tuss

uunn

itelm

aa tä

yden

tävä

t suu

nnite

lmat

ja o

hjel

mat

7. Opetussuunnitelmaa täydentävätsuunnitelmat ja ohjelmat

Opetustoimen laatukäsikirja 2015

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2011-2012

Kankaanpään kaupungin sivistysasiainkeskuksen perusopetusta koskeva strategia 2010-2015

Oppilashuoltosuunnitelma 2015

TVT-strategia

Koulukohtaiset turvallisuussuunnitelmat

Koulukyyditysopas

Esiopetuksen opetussuunnitelma

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

"Koulurauhapaketti" 1.8.2016

12

8. Oppilaanohjauksenohjaussuunnitelma

Kankaanpäässä oppilaanohjaukselliset tavoitteet ja sisällöt näkyvät niin oppitunneilla kuinvälitunneilla oppilaita arkitilanteissa ohjaten. Opettaja voi myös suunnitella oppilaanohjauksellisiasisältöjä oppitunneille erillisinä oppitunteina ja -tuokioina. Oppilaanohjauksessa opettajantukena toimivat toiset opettajat ja tarvittaessa moniammatillinen verkosto, esimerkkinäkoulunkäynninohjaaja, erityisopettaja, terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi ja terapeutit.

Yhteiskuntataitoja ja oppilaiden osallisuutta kouluyhteisössä tuetaan ohjatullaoppilaskuntatoiminnalla. Luokat valitsevat lukuvuosittain edustajan ja varaedustajanoppilaskunnan hallitukseen. Hallituksen jäsenten joukosta valitaan kuulijat niille luokille, joilta eiole edustusta hallituksessa.

Jokaiselle oppilaalle pyritään tarjoamaan omiin tarpeisiinsa nähden riittävää ohjausta. Oppilasnähdään ohjauksessa aktiivisena ja osallistuvana jäsenenä, joka arvioi omaa oppimistaan jatoimintaansa. Ohjauksella pyritään edistämään opiskeluvalmiuksien ja vuorovaikutustaitojenkehittymistä sekä tukemaan lasta ja nuorta oman elämän päätöksissä.

Oppilaanohjauksellista yhteistyötä toteutetaan järjestämällä yhteisiä tapaamisia kutenvanhempainiltoja ja henkilökohtaisia tapaamisia huoltajien kanssa. Koulun Wilma-järjestelmää käytetään monipuolisesti sekä seurantaan (esim. opintomenestys, poissaolot)että yhteydenpitoon. Oppilaanohjauksellisista tavoitteista ja oppilaan edistymisestä sekäkehittymistarpeista keskustellaan oppilaan ja tarvittaessa oppilaan huoltajien kanssa, jolloinvoidaan asettaa oppilaskohtaisia yhteisiä lähitavoitteita ja päättää tukimuodoista. Ohjauksellinenote on ratkaisukeskeinen ja onnistumisia korostava.

Oppilaanohjauksellisilla tavoitteilla pyritään edistämään oppilaan taitoja sellaisiksi, että hänkykenisi toimimaan ympäristössään tavoitteellisesti ja asianmukaisesti. Tavoitteiden toteutuminenon arvioitavissa oppilaan toimintaa havainnoimalla ja hänen kanssaan keskusteltaessa.

Yläkoulun osalta tarkempi erittely löytyy Pohjanlinnan koulun ohjaussuunnitelmasta 2015.

Opp

ilaan

ohja

ukse

n oh

jaus

suun

nite

lma

13

Yht

eist

yö k

unna

n so

siaa

li- ja

terv

eyde

nhuo

llon

vira

nom

aist

en k

anss

a

9. Yhteistyö kunnan sosiaali- jaterveydenhuollon viranomaistenkanssa

Kankaanpään oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmässä on koulukuraattoreiden lisäksi edustusvarhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta, toiselta asteelta, kouluterveydenhuollosta jalastensuojelusta.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa tehdään seudullisena yhteistyönä.

14

10. Opetussuunnitelman seuranta,arviointi ja kehittäminen

Opetussuunnitelman arviointi ja kehittäminen

Kankaanpäässä rakennetaan tulevaisuuden koulua, jossa oppiminen nähdään avoimena,joustavana ja yhteisöllisenä. Kaikki tilat ovat oppimisen tiloja ja teknologia sulautuu luontevaksiosaksi oppimisympäristöä.

Opetussuunnitelman rakenne

Kankaanpään kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelman yleinen osa koostuu kaikilleyhteisistä kuntakohtaisista osuuksista, joita koulut täsmentävät tarvittaessa. Oppiainekohtaisetosuudet laaditaan kuntakohtaisesti siten, että alakoulut valmistelevat suunnitelman yhteistyössäkeskenään yläkoulun tehdessä omansa. Kankaanpään kaupungin peruskoulujen opetuskieli onsuomi. Opetussuunnitelma on laadittu valtakunnallisten perusopetuksen opetussuunnitelmienpohjalta painottaen kankaanpääläisiä näkökulmia.

Oppilaat osallistuvat opetussuunnitelman laadintaan sekä kunnan että koulun tasolla.Vanhemmat ovat mukana opetussuunnitelmatyössä. Oppilashuoltoa sekä kodin ja koulunyhteistyötä koskevat opetussuunnitelmaosuudet ovat nähtävissä Kankaanpään kaupunginperusopetuksen oppilashuoltosuunnitelmassa (SIVL 10.3.2015 § 30). Esi- ja alkuopetuksenjatkuvuus varmistetaan yhteistyössä varhaiskasvatuspalvelujen kanssa.

Perusopetuksen arvopohja on laadittu yhteistyössä ylä- ja alakoulujen opettajista koostuneessatyöryhmässä, jota on ohjannut rehtoritiimi. Oppilaita, huoltajia ja henkilökuntaa on kuultuvalmistelussa.

Koulut käsittelevät koulukohtaisen opetussuunnitelman ja esittävät sen edelleensivistyslautakunnalle, joka hyväksyy kunta- ja koulukohtaiset opetussuunnitelmat.

Opetussuunnitelman arviointi ja kehittäminen

Koulu suunnittelee sekä arvioi toimintaansa lukuvuosittain toimintasuunnitelmassa ja -kertomuksessa. Kankaanpään perusopetuksen kuntakohtainen opetusssuunnitelma arvioidaankerran kolmessa vuodessa koko opetustoimea koskevan VESO-päivän yhteydessä. Arviointiperustuu opetussuunnitelman perusteisiin, perusopetuksen laatukriteereihin sekä Kankaanpäänperusopetuksen strategisiin tavoitteisiin.

Ope

tuss

uunn

itelm

an s

eura

nta,

arv

ioin

ti ja

keh

ittäm

inen

15

Per

usop

etuk

sen

teht

ävä

11. Perusopetuksen tehtävä

11.1. Perusopetuksen tehtävä KankaanpäässäKankaanpään kaupungin sivistysasiainkeskuksen perusopetuksen strategiatyö vuosille2010-2015 määrittelee perusopetuksen strategiset linjaukset valtakunnallisten koulutuspoliittistenlinjausten mukaisesti. Valtakunnalliset tavoitteet määritellään Perusopetus 2020 -julkaisussavuodelta 2010. Perusopetuksen visio Kankaanpäässä on, että perusopetuksen päättäneelläoppilaalla on omiin kykyihinsä nähden vahva pohja jatko-opintoihin sekä sijoittumiselleenyhteiskunnan jäseneksi tuntien vastuunsa toisista ihmisistä, itsestään ja ympäristöstä.Perusopetusta kehitetään inkluusioperiaatteen mukaisesti. Kankaanpäässä perusopetuksessakehitetään yleis- ja erityisopetuksen joustavampaa käyttöä. Oppilaiden opetusta järjestettäessäpyritään huomioimaan heidän tarpeensa ja kykynsä sekä olemassaolevat resurssit.

Oppilaiden oppimista, kehitystä ja hyvinvointia tuetaan yhteistyössä kotien kanssa. Kodinja koulun yhteistyön tavoitteet, toimintatavat ja sisällöt on määritelty selkeästi paikallisessaopetussuunnitelmassa. Kankaanpään opetustoimen laatukäsikirjassa selvitetään miten toimintaaarvioidaan, johdetaan ja kehitetään suhteessa opetussunnitelman toteuttamiseen, opetukseen jaopetusjärjestelyihin, oppimisen, kasvun ja hyvinvoinniin tukeen, osallisuuteen ja vaikuttamiseensekä kodin ja koulun yhteistyöhön.

Perusopetuksen yhteiskunnallinen tehtävä on osaltaan ehkäistä eriarvoistumista ja syrjäytymistä.Kankaanpään Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman keskeisenä ajatuksena on ollut,että aikuisen velvollisuutena on huolehtia lapsen oikeuksien toteutumisesta. Kankaanpäässäopetussuunnitelman arvopohjaa selvitettäessä nousi tärkeäksi näkökohdaksi turvallinenoppimisympäristö.

Perusopetuksen kulttuuritehtävänä Kankaanpäässä on edistää monipuolista kulttuuristaosaamista ja kulttuuriperinnön arvostamista,(paikallinen kulttuuritarjonta musiikin, taiteen,liikunnan ja käsityön osalta) sekä tukea oppilaita oman satakuntalaisen kulttuuri-identiteetin jakulttuurisen pääoman rakentamisessa.

16

12. Laaja-alainen osaaminen paikallisessaopetussuunnitelmassa

Paikalliset painotukset Kankaanpäässä on valittu siten, että ne tukevat oppilaiden kasvua arjentaidoissa (L3) ja yritteliäisyydessä (L6). Paikalliset painotukset korostavat myös Kankaanpäänerityispiirrettä kulttuurisena keskuksena. Kankaanpään erityisyyttä liikunta- ja taidekaupunkinaon haluttu korostaa ja sen merkitystä opetuksen eheyttäjänä voidaan käyttää hyväksi entistätehokkaammin (L2). Yhteistyötä kaupungissa olevien kulttuuripalveluiden ja -instituuttien kanssatiivistetään. Perinteet velvoittavat jatkamaan myös käsityöperinteen arvostusta.

Kankaanpään koulut määrittelevät omissa lukuvuoden toimintasuunnitelmissaan, mitentoteuttavat käytännön tasolla paikalliset laaja-alaisen osaamisen painotukset opetustyössä jaarvioivat tehtyjen toimien vaikuttavuutta lukuvuosittain.

Laaj

a-al

aine

n os

aam

inen

pai

kalli

sess

a op

etus

suun

nite

lmas

sa

17

Yht

enäi

sen

peru

sope

tuks

en to

imin

taku

lttuu

ri

13. Yhtenäisen perusopetuksentoimintakulttuuri

Kankaanpäässä tavoitteena on luoda toimintakulttuuri joka edistää oppimista, osallisuutta jahyvinvointia. Jotta yhtenäisellä toimintakulttuurilla koulussa on mahdollisuus syntyä, on tärkeää,että yhteiselle keskustelulle varataan riittävästi aikaa. Käytännössä tämä tarkoittaa säännöllistäyhteistoiminnallisen ajan käyttöä.

Paikallisuus huomioidaan tekemällä yhteistyötä huoltajien ja muiden yhteistyökumppaneidenkanssa sekä otetaan huomioon erityisesti oppilaiden mukanaolo suunnittelussa, toteutuksessaja arvioinnissa. Oppiva yhteisö järjestää aikaa yhteiselle keskustelulle niin oppilaiden,opetushenkilöstön kuin huoltajiekin välillä. Hyvinvointi ja turvallinen arki ovat keskeisiä tavoitteitaKankaanpään kouluissa. Oppilaiden hyvinvointia tukee koulun toimintakulttuuri, jossa puututaannopeasti esille nouseviin epäkohtiin. Koulun yhteiset tilaisuudet ja tapahtumat vahvistavatkouluyhteisön hyvinvointia ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tärkeitä koulun ilmapiiriä vahvistaviatekijöitä ovat oppilaiden oma toiminta, mm. oppilaiden toiveiden mukainen kerhotoiminta,oppilaskunta, tukioppilaat, kummi- tai kamuluokat. Kaikkien oppilaiden aktiiviseen rooliin pyritäänsyrjäytymisen ja ulkopuolisuuden tunteen välttämiseksi. Oppilaalle annetaan mahdollisuusosallistua sellaisena kuin hän on. Hyvä, avoin ja arvostava yhteistyö huoltajien kanssa tukeekoulun kasvatus- ja opetustehtävää.

Yhtenäisen toimintakulttuurin piirteitä Kankaanpäässä:

- oppilaita kuullaan ja kuunnellaan koulussa, riittävästi aikaa aitoon kohtaamiseen

- oppilailla on vaikuttamismahdollisuus

- kiusaamisen ehkäisemiseen panostetaan ja kiusaamistapauksiin puututaan nopeasti, mm. Kiva-ohjelman ohjeiden mukaisesti

- turvalliseen liikenteessä liikkumiseen kiinnitetään huomiota, esim. liikuntapaikoille siirtyminen,kypärän käyttö

- retkitoiminnassa käytetään hyväksi paikallisia kohteita, arvostetaan omaa kotiseutua ja sensuomia mahdollisuuksia

- vaaditaan hyvää käytöstä ja kohteliaita käytöstapoja koulussa

- kielen ja kulttuurien moninaisuus otetaan huomioon opetuksessa muuttuvassa maailmassa

- yhteistyötä lisätään paikallisten toimijoiden kanssa, esim. musiikkiopisto, Kankaanpään opisto,Petäjä-opisto, taitokeskus, taidekoulu, museo, kirjasto, paikalliset urheiluseurat, liikuntatoimi,varuskunta, uskonnolliset yhteisöt, päivähoito, toisen asteen koulutus

- toimintakulttuurin kehittämistä tehdään perusopetuksen kaikilla asteilla

18

14. OppimisympäristötKankaanpäässä oppimisympäristöjen perusparannuksiin on 2000-luvulla panostettu ja näinollen suurin osa perusopetuksen oppimisympäristöistä on tarkoituksenmukaisesti peruskorjattuoppimisen tarpeita vastaaviksi. Peruskorjauksissa on pyritty huomioimaan tulevien vuosientarpeet mm. lisäämälllä eriyttämistiloja, yhteisiä kokoontumistiloja sekä hankittu ajanmukaisiatieto- ja viestintälaitteistoja. Merkittävä oppimisympäristö on Kankaanpääsali.

Kankaanpäässä pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon koulun ulkopuolisiaoppimisympäristöjä kuten Rivieeraa, yleisurheilukeskusta ja sen ympäristöä, viiden tien risteyksenaluetta, Niinisalon pyöräilytietä jne. Museoiden, kirjaston, näyttelyiden ja paikallisten yritystenyhteistyönä tarjoamia palveluiden käyttöä opetuksessa lisätään. Monet yhteistyötahot tarjoavatmonimuotoisia oppimisympäristöjä.

Koulun oppitunneilla voidaan käyttää opettajan ohjauksessa oppilaiden päätelaitteita (puhelimia,tabletteja). Oman päätelaitteen käyttäminen oppitunnilla on vapaaehtoista. Opiskelu ei edellytäoman päätelaitteen hankkimista, eli opetukseen osallistuminen on täysin mahdollista ilmanoppilaan omaa päätelaitetta. Mikäli oppilaan päätelaite rikkoutuu tai katoaa oppitunnin aikana,koulu ei korvaa rikkoutunutta tai kadonnutta päätelaitetta. Tämä koskee kaikkia Kankaanpäänperusopetuksen kouluja.

Opp

imis

ympä

ristö

t

19

Työt

avat

15. TyötavatKehitetään ja käytetään työtapoja, jotka mahdollistavat kiireettömän koulukulttuurin. Luovuuttakuvataiteessa ja musiikissa toteutetaan monin eri tavoin. Keskustan ja Pohjanlinnan koulujenmusiikkipainotteiset luokat tekevät tiivistä yhteistyötä Kankaanpään musiikkiopiston kanssa.Kangasmetsän koulu on mukana liikkuvan koulun ohjelmassa. Kankaanpään kouluissa kehitetääntoiminnallista ja kokeilevaa koulukulttuuria.

20

16. Opetuksen eheyttäminen jamonialaiset oppimiskokonaisuudet

Kankaanpäässä tavoitteena on luoda oppilaalle lukuvuodessa vähintään yksi monialainenopintokokonaisuus, jonka kesto on vähintään kyseisen vuosiluokan yhden viikontuntimäärän verran. Eheyttäminen suunnitellaan koulukohtaisesti. Toimintasuunnitelmassaon kirjattuna mahdollinen useamman lukuvuoden kattava sykli. Lukuvuosittainoppimiskokonaisuutta tarkennetaan. Oppilaat on otettava mukaan kokonaisuuden suunnittelussa.Oppimiskokonaisuutta arvioidaan koko prosessin ajan (suunnittelu, toteutus, loppuarviointi,kehittäminen). Oppimiskokonaisuutta kehitettäessä tulee ottaa huomioon henkilökunnan jaoppilaiden palautteet.

16.1. Monialaiset oppimiskokonaisuudetKankaanpäässä monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteet ja sisällöt määritelläänkoulujen lukuvuosisuunnitelmissa. Oppilaiden osallisuus monialaisen oppimiskokonaisuudensuunnittelussa on merkittävä. Oppimiskokonaisuudet rakennetaan siten, että ne tarjoavatoppilaille monenlaisia oppimiskokemuksia. Oppilaat voivat hahmottaa näin koulussa opiskeltavienasioiden merkitystä oman elämän ja yhteisön sekä yhteiskunnan ja ihmiskunnan kannalta.Samalla he saavat aineksia maailmankuvansa laajentamiseen ja jäsentämiseen.

Oppimiskokonaisuuden arvioinnissa painotetaan oppilaan omaa arviota työskentelystään jaryhmän jäsenten arviota oppilaan työskentelystä. Opettajan tekemässä arvioinnissa otetaanhuomioon oppilaan ikätaso. Monialaisen oppimiskokonaisuuden arvioinnissa painotetaantyöstentelytaitoja ja asennoitumista. Arviointia toteutetaan työskentelyn aikana ja sen päätteeksi.Arvioinnissa on tärkeää, että palautetaan mieleen projektin aluksi määritellyt tavoitteet, joidensuhteen arviointia suoritetaan. Oppiaineen arviointiin monialaisen oppimiskokonaisuuden arviovoi vaikuttaa vain posititiivisesti.

Oppimiskokonaisuuden päätteeksi koulussa arvioidaan, miten projekti onnistui, saavutettiinko silleasetetut tavoitteet, onko projekti uusittavissa, miten dokumentoidaan, onko toiminnasta informoituriittävästi huoltajia ja ennen kaikkea mitä oppilas koki oppineensa.

Ope

tuks

en e

heyt

täm

inen

ja m

onia

lais

et o

ppim

isko

kona

isuu

det

21

Yht

eine

n va

stuu

kou

lupä

iväs

tä ja

yht

eist

yö

17. Yhteinen vastuu koulupäivästä jayhteistyö

Arvoperusta, oppimiskäsitys ja toimintakulttuuri ilmenevät koulutyön käytännön järjestämisessä.

Kankaanpäässä lähtökohtana on yhteinen vastuu ja huolenpito hyvästä ja turvallisestakoulupäivästä. Kasvatustyö ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu koulun kaikille aikuisilletehtävästä riippumatta. Koulutyön järjestämisessä otetaan huomioon kaikkien oppilaiden tarpeet,edellytykset ja vahvuudet. Huoltajien ja muiden tahojen kanssa tehtävä yhteistyö tukee tässäonnistumista.

Opetussuunnitelman mukainen opetus, ohjaus, oppilashuolto ja tuki kaikkina koulupäivinäsekä turvallinen oppimisympäristö ovat jokaisen oppilaan oikeus. Opettaja seuraa oppilaidensaoppimista, työskentelyä ja hyvinvointia sekä ohjaa ja tukee heitä. Hän myös arvostaa ja edistääoppilaiden vahvuuksia.

Keskeistä on rakentava vuorovaikutus oppilaiden ja huoltajien kanssa sekä opettajienkeskinäisessä ja oppilashuollon henkilöstön kanssa tehtävässä yhteistyössä.

Oppilailla on kouluyhteisön jäseninä oma vastuunsa. Siihen kuuluu säännöllinen osallistuminenkoulutyöhön, reilu ja arvostava suhtautuminen koulutovereihin ja koulun aikuisiin sekäyhteisten sääntöjen noudattaminen. Oppilaan velvollisuuksiin kuuluu huolehtia opiskeluvälineistäja oppimisympäristöstään. Toisten ihmisten loukkaamattomuuden sekä työn ja työrauhankunnioittaminen ja sovituista tehtävistä huolehtiminen on koulutyössä välttämätöntä.

17.1. Oppilaiden osallisuusKankaanpään kouluissa tehdään monipuolista yhteistyötä perusopetuksen yhtenäisyyden,eheyden ja laadun varmistamiseksi, toiminnan avoimuuden lisäämiseksi sekä oppilaidenoppimisen ja kasvun tukemiseksi. Yhteistyö on suunnitelmallista ja sen toteutumista arvioidaanyhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.

Koulun henkilöstön tiivis yhteistyö edesauttaa koulun kasvatus- ja opetustavoitteidentoteuttamista.

Koulutyö järjestetään tarkoituksenmukaisesti ja joustavasti yhdessä toimien ja työtä jakaen.

Yhteistyötä tarvitaan erityisesti monialaisten ilmiöpohjaisten oppimiskokonaisuuksiensuunnittelussa ja toteuttamisessa, oppimisen arvioinnissa ja tuessa sekä oppilashuollontoteuttamisessa. Koulujen keskinäisen ja alueellisen yhteistyön tavoitteena on edistää opetuksenkehittämistä ja yhtenäisyyttä sekä vahvistaa henkilöstön osaamista.

Moniammatillinen verkostotyö edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja osallisuutta sekä ehkäiseesyrjäytymistä. Hyvä yhteistyö eri toimijoiden kesken lisää oppimisympäristöjen monipuolisuutta jatukee koulun kasvatustehtävää.

Oppilaan eheän oppimispolun varmistamisessa keskeistä on toimiva yhteistyövarhaiskasvatuksen ja esiopetuksen sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kanssa.

17.2. Kodin ja koulun yhteistyöKoulut tekevät yhteistyötä kotien kanssa oppilaan hyvinvoinnin edistämiseksi ja oppimistulostenparantamiseksi. Yhteistyön lähtökohtana on luottamuksen rakentaminen, tasavertaisuus jakeskinäinen kunnioitus. Koulun tehtävänä on järjestää opetusta siten, että jokainen oppilas saa

22

oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta. Huoltajalla taas on ensisijainen vastuulapsensa kasvatuksesta ja siitä, että lapsi suorittaa oppivelvollisuuden.

Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yksilö - että yhteisötasolla. Yhteistyö ilmeneeoppilaskohtaisina ja yhteisinä tapaamisina ja tapahtumina. Yhteiset tapahtumat suunnitellaansellaisiksi, että ne tukevat huoltajien verkostoitumista, avointa vuorovaikutusta ja aktiivistaosallistumista koulun toimintaan. Koulu tukee vanhempien verkostoitumista luokka- ja koulutasollaja kutsuu huoltajia kehittämään yhteistyön muotoja yhdessä koulun kanssa. Yhteistyömuotoja ovatmm. vanhempainillat, vanhempaintapaamiset, Wilma -viestintä, avoimien ovien-päivät, koulunjuhlat ja teemapäivät.

Oppilaskohtaisessa kodin ja koulun yhteistyössä kannustava sekä oppilaan oppimista ja kehitystämyönteisesti kuvaava palaute on tärkeää. Yhteistyössä otetaan huomioon perheiden moninaisuusja yksilölliset tiedon ja tuen tarpeet. Yhteistyön merkitys korostuu perusopetuksen nivelvaiheissa,erilaisissa valintatilanteissa ja suunniteltaessa oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tukea.Maahanmuuttajataustaisen oppilaan huoltajille suunnatun tiedottamisen erityistarpeet tuleehuomioida. Ennen erityisen tuen päätöksen tekemistä kuullaan aina oppilasta ja hänenhuoltajiaan.

17.3. Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muidentahojen kanssa

Kankaanpäässä sivistyskeskus ja koulu tekevät monipuolista yhteistyötä perusopetuksenyhtenäisyyden, eheyden ja laadun varmistamiseksi, toiminnan avoimuuden lisäämiseksi sekäoppilaiden oppimisen ja kasvun tukemiseksi. Yhteistyötä tarvitaan myös oppimisympäristöjenmonipuolisuuden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Yhteistyö onsuunnitelmallista ja sen toteutumista arvioidaan yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.

Henkilöstön tiivis yhteistyö edesauttaa koulun kasvatus- ja opetustavoitteiden toteuttamista.Koulutyö järjestetään tarkoituksenmukaisesti ja joustavasti yhdessä toimien ja työtä jakaen.Aikuisten yhteistyö, kuten samanaikaisopettajuus, mallintaa koulun toimintaa oppivanayhteisönä myös oppilaille. Yhteistyötä tarvitaan erityisesti monialaisten oppimiskokonaisuuksiensuunnittelussa ja toteuttamisessa, oppimisen arvioinnissa ja tuessa sekä oppilashuollontoteuttamisessa.

Kankaanpäässä koulut tekevät myös keskinäistä yhteistyötä. Tavoitteena on edistää opetuksenkehittämistä ja yhtenäisyyttä sekä vahvistaa henkilöstön osaamista. Yhteistyötä tarvitaanperusopetuksen nivelvaiheissa ja oppilaiden siirtyessä koulusta toiseen. Usein myös eri kieli- jakulttuuriryhmien opetuksen, oppimisen tuen sekä oppilashuollon sujuva järjestäminen edellyttäähyvää koulujen välistä yhteistyötä. Toiminta paikallisissa, kansallisissa ja mahdollisuuksienmukaan kansainvälisissä verkostoissa edistää pedagogiikan kehittämistä.

Eheän oppimispolun varmistamiseksi koulu toimii yhteistyössä varhaiskasvatuksen, esiopetuksensekä toisen asteen oppilaitosten kanssa. Hyvä yhteistyö kerho- sekä aamu- ja iltapäivätoiminnankanssa edistää oppilaiden hyvinvointia. Yhteistyö nuoriso-, kirjasto-, liikunta- ja kulttuuritoimen,poliisin sekä seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden lähiympäristön toimijoiden kanssa lisääoppimisympäristöjen monipuolisuutta ja tukee koulun kasvatustehtävää.

Yht

eine

n va

stuu

kou

lupä

iväs

tä ja

yht

eist

yö

23

Kas

vatu

skes

kust

elut

ja k

urin

pido

llist

en k

eino

jen

käyt

tö

18. Kasvatuskeskustelut jakurinpidollisten keinojen käyttö

Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, jossa työrauha ja opiskelunesteetön sujuminen on varmistettu. Työrauhaan voidaan vaikuttaa monilla koulun keinoilla,joista keskeisiä ovat opettajan antama jatkuva ohjaus ja palaute, yhteistyö sekä yhteinenvastuunotto ja huolenpito. Pedagogisia ratkaisuja kehittämällä sekä luottamuksen ja välittämisenilmapiiriä vahvistamalla luodaan edellytykset hyvän työrauhan rakentumiselle. Koululla onoikeus käyttää työrauhan turvaamiseksi ja epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumiseksi myöskasvatuskeskustelua ja perusopetuslain mukaisia kurinpitokeinoja.

Kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen:

Kankaanpäässä kasvatuskeskustelu dokumentoidaan Wilmaan keskustelun jälkeen.

Huoltajlle annettava mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun.

- yksilöi yhdessä oppilaan kanssa toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti

- kuule oppilasta

- selvitä laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset

- pohtikaa yhdessä keinot tilanteen korjaamiseksi

- kirjaa kasvatuskeskustelun kulku

- sovi ja toteuta seuranta

Keskustelun tarkoituksena on yhdessä oppilaan kanssa yksilöidä toimenpiteeseen johtanut tekotai laiminlyönti, kuulla oppilasta, selvittää laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä pohtiakeinot tilanteen korjaamiseksi. Menettelyn tavoitteena on löytää myönteisiä keinoja oppilaankoulussa käyttäytymisen ja hänen hyvinvointinsa parantamiseksi.

Kankaanpäässä laaditaan erillinen kaikille kouluille yhteinen suunnitelma kasvatuskeskustelujenja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista (ns.koulurauhapaketti). Yhteinen suunnitelma varmistaa toimintatapojen laillisuuden jayhdenmukaisuuden sekä oppilaiden yhdenvertaisen kohtelun kaupungissa. Suunnittelu tukeekoulun järjestyssääntöjen toteutumista.

Kurinpidossa ja työrauhan turvaamisessa voidaan käyttää vain laissa mainittuja keinoja, janäitä keinoja käytettäessä noudatetaan hallinnon yleisiä oikeusturvaperiaatteita. Keinojen käyttöperustuu asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja objektiivisiin syihin. Samanlaisista teoista tuleetekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus, kuitenkin siten, että tekojen toistuminenvoidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä. Kurinpitoseuraamusten tulee olla suhteessatekoon. Myös oppilaan ikä ja kehitysvaihe otetaan huomioon. Kurinpidollisia keinoja ei saa käyttääoppilaita häpäisevällä tai loukkaavalla tavalla.

24

19. Etäyhteyksiä hyödyntävä opetusKankaanpäässä perusopetuksessa voidaan hyödyntää etäyhteyden kautta tapahtuvaa opetustaja näin täydentää opetusta sekä tarjota monipuolisia opiskelumahdollisuuksia eri oppiaineisiin.Etäyhteyden kautta annettavasta opetuksesta vastaa aina perusopetuksen järjestämisluvansaanut opetuksen järjestäjä. Opetustavan soveltuvuutta pohditaan erityisesti oppilaiden iän jaedellytysten näkökulmasta.

Etäyhteyksillä voidaan tukea erityisesti harvemmin opiskeltujen kielten ja uskontojensekä valinnaisten aineiden opetusta. Etäyhteyksiä hyödyntävällä opetuksella edistetäänoppilaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia monipuoliseen ja laadukkaaseen perusopetukseenkoulun koosta ja sijainnista riippumatta. Etäyhteyksien käyttö lisää osaltaan kouluntoiminnan ekologista kestävyyttä. Etäyhteyksiä hyödyntämällä opetusta voidaan sekä eriyttääettä eheyttää. Opetuksella voidaan vastata oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin - tarjotaerityislahjakkuuden kehittymistä tukevaa opetusta, syventää koulun tarjoamaa oppimisenja koulunkäynnin tukea tai huolehtia opetuksesta joissakin poikkeustilanteissa, esimerkiksioppilaan pitkän sairausjakson aikana. Etäyhteyksien ja erilaisten opetusteknologioiden käyttömonipuolistavat oppimisympäristöjä. Tällöin voidaan käyttää eri opettajien osaamista sekä koulunyhteistyökumppaneiden ja mahdollisten kansainvälisten verkostojen asiantuntemusta oppilaidentarpeiden ja opetuksen tavoitteiden mukaisesti.

Oppimisympäristön turvallisuudesta sekä oppilaiden valvonnasta ja ohjauksesta huolehditaansamojen periaatteiden mukaisesti kuin muissakin opetustilanteissa. Opetusryhmällä tuleeolla turvallisuudesta ja hyvinvoinnista vastaava opettaja ja oppilaiden mahdollisuudetoppimista edistävään vuorovaikutukseen tulee turvata. Oppilaiden tarpeet huomioonottavallaja opetusteknologian mahdollisuuksia hyödyntävällä pedagogisella suunnittelulla varmistetaanopetuksen laadukas toteuttaminen. Tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön toteutumiseenkiinnitetään erityistä huomiota.

Etä

yhte

yksi

ä hy

ödyn

tävä

ope

tus

25

Vuos

iluok

kiin

sito

mat

on o

pisk

elu

20. Vuosiluokkiin sitomaton opiskeluKankaanpäässä vuosiluokkiin sitomaton opetus on yksilöllisen opinnoissa etenemisenmahdollistava joustava opetusjärjestely. Kankaanpäässä vuosiluokkiin sitomatonta opetustavoidaan käyttää koko koulun, tiettyjen vuosiluokkien tai yksittäisten oppilaiden opetuksenjärjestämisessä. Mahdollisuutta opiskella oman opinto-ohjelman mukaan on erityisesti syytäharkita silloin, kun oppilas on vaarassa keskeyttää opintonsa. Kun oppilas etenee oman opinto-ohjelmansa mukaan, eri oppiaineiden opinnoissa edetään vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijastaoppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti. Opiskelu tapahtuu ryhmässä. Oman opinto-ohjelmanmukaan eteneminen mahdollistaa joustavat järjestelyt ja etenemisen oppilaan omien taitojenja vahvuuksien mukaan. Tämä antaa mahdollisuuden oppilaan lahjakkuuksien edistämiseen javahvistamiseen.

Oppilas osallistuu oman opinto-ohjelmansa laadintaan yhdessä opettajien ja huoltajienkanssa. Oleellista oman opinto-ohjelman mukaan etenemisessä on se, että oppilas sitoutuuomaan opiskeluunsa ja ottaa vastuuta siitä omien edellytystensä mukaisesti. Vuosiluokkiinsitomatonta opetusta käytettäessä tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja niihin liittyvät keskeisetsisällöt määritellään opintokokonaisuuksittain. Opintokokonaisuudet muodostetaan kussakinaineessa tai aineryhmässä valtioneuvoston asetuksen määrittelemien tuntijaon nivelkohtienväliin muodostuvien vuosiluokkakokonaisuuksien pohjalta. Vuosiluokkakokonaisuudet voidaantarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi.

Opintokokonaisuuksien sisältö voidaan myös muodostaa yhdistämällä eri oppiaineiden tavoitteitaja sisältöjä vuosiluokkakokonaisuuksien sisällä tai tarvittaessa yli tuntijaon nivelkohtien.

Tarvittaessa oman opinto-ohjelman mukaan etenemistä koskeva ratkaisu voidaan tehdähallintopäätöksenä yksittäiselle oppilaalle myös perusopetuslain 18 §:n nojalla. Tällainenhallintopäätös on mahdollinen silloinkin, kun paikallista opetussuunnitelmaa ei ole laadittuvuosiluokkiin sitomatonta opiskelua varten. Oppilaalle tulee laatia oppimissuunnitelma. Siinä onmainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan sekä määriteltäväniiden suorittamisjärjestys, aikataulu ja mahdolliset erityistavoitteet.

26

21. YhdysluokkaopetusKankaanpäässä yhdysluokalla tarkoitetaan opetusryhmää, jossa opiskelee eri vuosiluokilla oleviatai vuosiluokkiin sitomattomasti opiskelevia eri ikäisiä oppilaita. Opetus yhdysluokassa voidaantoteuttaa kokonaan oppilaiden vuosiluokkien mukaisesti tai osittain vuorokurssiperiaatettanoudattaen.

Vuorokursseittain opiskeltaessa tulee huolehtia opiskeltavien sisältöjen jatkuvuudestaja johdonmukaisesta etenemisestä. Erityisesti on huolehdittava oppilaidenopiskelutaitojen kehittymisestä. Yhdysluokkaopetuksessa tulee aina turvata oppilaanoikeus opetussuunnitelmassa määriteltyyn kokonaistuntimäärään. Mikäli oppilas siirtyyvuorokurssiperiaatteen mukaisesta opiskelusta vuosiluokittain etenevään opiskeluryhmään,oppilaan opetus järjestetään yksilöllisesti mahdollisen puuttuvan oppimäärän tai sen osansuorittamiseksi.

Yhdysluokkaopetuksessa on hyvät edellytykset edistää opetuksen eheyttämistä ja käyttäämonialaisia oppimiskokonaisuuksia. Yhdysluokkaopetuksessa hyödynnetään erityisesti vertais-ja mallioppimisen mahdollisuuksia. Yhdysluokissa lähiopetusta voidaan tukea ja rikastaa myösetäyhteyksiä hyödyntäen.

Opiskelu yhdysluokassa voidaan toteuttaa myös vuosiluokkiin sitomattomanaperusopetusasetuksen mukaisesti. Tällöin oppimäärä määritellään opetussuunnitelmassaopintokokonaisuuksina jakamatta sitä vuosiluokkiin. Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu voi koskeakaikkia koulun oppilaita, tiettyä yhdysluokkaa tai yksittäisiä oppilaita.

Yhd

yslu

okka

opet

us

27

Jous

tava

per

usop

etus

22. Joustava perusopetus

Kankaanpään kaupunki järjestää perusopetuslain mukaan perusopetuksen 8. -9 vuosiluokkienyhteydessä annettavaa yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaista joustavaa perusopetusta.Toiminnan suunnittelua, organisointia, seurantaa ja arviointia varten toimii kuntakohtainen JOPO-tiimi.

Joustava perusopetus on tarkoitettu nuorille, joilla on alisuoriutumista ja heikko opiskelumotivaatiosekä oppilaille, joiden arvioidaan olevan vaarassa syrjäytyä jatkokoulutuksesta jatyöelämästä. Opetuksen tavoitteena on toiminnallisella ja työpainotteisella opiskelulla tukeaelämänhallintataitojen ja opiskeluvalmiuksien kehittymistä sekä tukea peruskoulun loppuunsaattamista. Lisäksi oppilasta tuetaan yksilöllisesti toisen asteen koulutukseen siirtymisessä jaedistetään hänen valmiuksiaan menestyä jatko-opinnoissa. Opetuksen tavoitteena on varmistaajokaiselle nuorelle soveltuva jatko-opiskelupaikka. Joustavan perusopetuksen pienryhmänopetuksesta vastaa ensisijaisesti erityisluokanopettaja.

Oppilas voi osallistua opetukseen osittain myös muissa yleisopetuksen ryhmissä. Joustavanperusopetuksen opettaja tekee verkostoyhteistyötä. Yhteistyötä tehdään nuorisotoimen,Kankaanpään opiston, Satakunnan ammattiopisto SATAEDU:n, muiden oppilaitosten jakaupungin eri toimialojen sekä paikallisten yrittäjien kanssa. Tavoitteena on oppilaantukiverkoston rakentaminen. Toisen asteen oppilaitosten kanssa tehdään yhteistyötä muunmuassa järjestämällä oppilaiden tutustumisjaksoja opintoaloihin ammatillisessa koulutuksessa.Koulun toimintatapoja ja opetusmenetelmiä kehitetään niin, että ne vastaavat joustavaanperusopetukseen valittujen oppilaiden yksilöllisiä tarpeita. Erityistä huomiota kiinnitetääntyömuotoihin, joilla lisätään oppilaiden osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta kouluyhteisössä sekävahvistetaan huoltajien ja kaikkien joustavassa perusopetuksessa työskentelevien yhteistäkasvatustyötä. Opetuksessa painotetaan toiminnallisia ja työpainotteisia opiskelumenetelmiä.Joustavassa perusopetuksessa panostetaan koulunkäynnin säännöllisyyteen ja opiskelijoidenkoulumotivaation parantamiseen.

Opetus järjestetään koulussa lähiopetuksena sekä ohjattuna opiskeluna työpaikoilla. Opiskelukoulun ulkopuolella muissa oppimisympäristöissä on oleellinen osa joustavaa perusopetusta.Opiskeluun sisältyy opetussuunnitelmaan soveltuvia erilaisia opintoja vierailukäyntejä.

Joustavan perusopetuksen oppilaalla on oikeus säädösten mukaiseen oppimisen jakoulunkäynnin tukeen, ohjaukseen ja oppilashuoltoon. Poikkeuksellisesti joustavaanperusopetukseen voidaan ottaa myös erityistä tukea saava oppilas, mikäli oppilas kykeneenoudattamaan opetuksessa käytettävää opetussuunnitelmaa ja järjestelyä voidaan pitää oppilaanedun mukaisena. Joustavan perusopetuksen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma taipäivitetään hänelle jo aiemmin laadittua oppimissuunnitelmaa. Oppimissuunnitelmassa kuvataanmyös oppilaan opetuksen järjestäminen koulun ulkopuolisissa oppimisympäristöissä. Mikälioppilas saa erityistä tukea, hänelle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskevasuunnitelma eli HOJKS.

Joustavan perusopetuksen luokalle hakeudutaan erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Oppilasvalitaan joustavan perusopetuksen luokalle oppilaan ja hänen huoltajiensa tekemän hakemuksen,koulun moniammatillisen kokouksen jäsenen (kuraattori, psykologi, erityisopettaja tai opinto-ohjaaja) suosituksen sekä haastattelun perusteella. Suosituksen kokoaa oppilaan asian parhaitentunteva henkilö. JOPO –tiimin pitämään haastatteluun kutsutaan oppilas ja hänen huoltajansa.

Oppilaan ottamisesta JOPO -luokalle rehtori tekee viranhaltijapäätöksen.

28

23. Opetus erityisissä tilanteissaKankaanpäässä oppilaan opetuksen järjestäminen ja oppilaan tarvitsema tuki edellyttääerityistä pohdintaa esimerkiksi oppilaan sairastuessa vakavasti tai vaikeassa elämäntilanteessa.Perusopetusta voidaan tällöin järjestää tarvittaessa muun muassa sairaalaopetuksena,

Mikäli oppilaan kohdalla opetus järjestetään oman koulun sijasta sairaalaopetuksessa,totetutetaan siirtyminen oppilaan, huoltajan tai muun laillisen edustajan, opetuksenjärjestäjän, sairaalaopetusyksikön ja erikoissairaanhoidon moniammatillisessa yhteistyössä.Sairaalaopetuksessa tuetaan oppilaan koulupolkua. Nivelvaiheyhteistyö oppilaan oman koulunkanssa korostuu tulo- ja paluuvaiheessa. Oppilaan tukitoimien ja opetuksen järjestämiseksijärjestetään sairaalaopetuksen koordinoimana sekä tulo- että paluuvaiheessa verkostopalaveri,johon kootaan tarvittava oppilahuollollinen asiantuntijaryhmä.

Ope

tus

erity

isis

sä ti

lant

eiss

a

29

Ope

tuks

en ja

kas

vatu

ksen

tavo

ittei

ta tu

keva

muu

toim

inta

24. Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteitatukeva muu toiminta

Koulun kerhotoiminta

Oppituntien ulkopuolista toimintaa on kerhotoiminta, joka noudattaa koulun kasvatuksellisia,opetuksellisia ja ohjauksellisia tavoitteita. Kerhotoiminnan perusedellytys on toiminnanvapaaehtoisuus ja maksuttomuus. Kerhoja järjestetään oppilaiden mieltymysten ja taloudellistenresurssien mukaan.

Kerhotoiminnan tehtävä on tukea oppilaiden fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja eettistä kasvuaja kehitystä. Tavoitteena on lisätä harrastuneisuutta ja tuottaa yhdessä tekemisen, osaamisen,onnistumisen ja ilon kokemuksia.

Aamu- ja iltapäivätoiminta

Kankaanpäässä järjestetään perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa ja niissätoteutetaan perusopetuksen arvopohjaa. Kaupungin ylläpitämää aamu- ja iltapäivätoimintaa ontällä hetkellä kahdessa eri toimipisteessä (Tähtitorni ja Kukonlaulu). Kyläkoulujen yhteydessä onlisäksi kyläyhdistysten järjestämää iltapäiväkerhotoimintaa. Iltapäivätoiminta on kiinteä osa kouluntoimintaa ja oppilaan päivittäistä toimintaympäristöä. Iltapäivätoiminnan tarpeet huomioidaanoppimisympäristöjärjestelyissä. Toiminnalla edistetään oppilaiden välisiä keskinäisiä suhteita jakouluviihtyvyyttä. Iltapäivätoiminta tukee osaltaan lapsen oppimista ja kasvua yhteistyössä kotienkanssa. Iltapäivätoiminnasta laaditaan vuosittain oma toimintasuunnitelma. LINKKI

Koulun kirjastotoiminta

Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi järjestettävää koulukirjastotoimintaa voidaantoteuttaa yhteistyössä kirjaston kanssa. Kirjastotoiminta vahvistaa oppilaiden yleissivistyksenja maailmankuvan laajenemista ja avartumista. Se tarjoaa aktivoivan ja virikkeisenoppimisympäristön sekä monipuolisia työtapoja. Kirjaston tehtävänä on kannustaa oppilaitaomaehtoiseen lukemiseen ja omiin lukuvalintoihin, tyydyttää heidän tiedonhaluaan, kannustaahakemaan tietoa eri lähteistä ja arvioimaan tietolähteitä. Kirjastotoiminta lisää mahdollisuuksiaopetuksen eriyttämiseen ja oppilaiden yksilöllisten kiinnostusten mukaiseen työskentelyyn.Yhdessä koulu ja kirjasto ohjaavat elinikäiseen oppimiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen.Kirjastotoiminnalla edistetään laaja-alaista osaamista, erityisesti ajattelutaitojen ja oppimaanoppimisen taitojen kehittymistä, arjenhallintaa sekä tieto- ja viestintäteknologista osaamista.

Kirjastotoiminta tukee kokonaisvaltaista ja tutkivaa oppimista. Kankaanpäässä kirjasto tarjoaalukemisen edistämiseksi esimerkiksi lukutaitoa tukevaa kirjavinkkausta sekä auttaa oppilaitalukudiplomin suorittamisessa, järjestää kirjailijavierailuja ja nukketeatteriesityksiä. Kirjasto valitseelukudiplomin suorittamiseen tarvittavat kirjat ja päivittää kirjaluetteloa vuosittain. Opettajat voivatesittää toivomuksia luetteloon liitettävistä kirjoista. Luettelo löytyy kirjaston internetsivuilta.Diplomikirjojen valinnassa painotetaan yksilöllisiä lukukokemuksia, joten valikoima pidetäänlaajana. Tavoitteena on lukuinnon lisääminen. Kirjasto tarjoaa 2., 4., 7.-luokkalaisille oppilaillekirjastonkäytönopetusta. Kirjastonkäytönopetusta annetaan luokille tai oppilasryhmille myössilloin, kun se luontevasti liittyy luokan muuhun opetukseen. Kankaanpään kirjasto tukeemediakasvatusta ja monipuolista tiedonhaun ja -hallintataitojen opetusta oppilaille esimerkiksiturvallinen tiedonhaku internetistä.

Kouluruokailu

Kouluruokailu tukee osaltaan oppilaiden hyvinvointia, kasvua ja kehitystä. Hyvä koululounason tärkeä ateria. Kouluruokailu tarjoaa kolmasosan oppilaan päivittäisestä ravinnon tarpeesta.Koulun aikuiset huolehtivat ruokailun ohjauksesta, valvonnasta ja tapakasvatuksesta.Kankaanpäässä ruokailuhetkillä on tärkeä virkistystehtävä ja niillä edistetään kestävääelämäntapaa, kulttuurista osaamista sekä sosiaalista kanssakäymistä. Kouluaterian tarkoitus

30

on ylläpitää oppilaan vireystilaa koulupäivän ajan ja hyviä tapoja ja ohjata terveelliseenravitsemukseen ja kehittää maku- ja ruokatottumuksia. Monipuolisuutta ja vaihtelevuutta aterioihinsaadaan ruokaympyrää mallina käyttäen. Kankaanpäässä kouluruokailu suunnitellaan kuudenviikon kiertävälle ruokalistalle.

Opetus- ja ruokapalveluhenkilöstö tekevät yhteistyötä kouluruokailun järjestämisessä jakehittämisessä. Kouluruokailun tavoitteista ja käytännön järjestelyistä keskustellaan myös kotienkanssa.

Oppilaita kannustetaan osallistumaan kouluruokailun, ruokahetkien ja ruokailuympäristönviihtyisyyden suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin yhdessä opetus- jaruokapalveluhenkilöstön kanssa. Kouluruokailuun osallistumista, ruoan ja ruokailutilanteen laatuaja toteutumista seurataan, arvioidaan ja niistä tiedotetaan säännöllisesti kouluyhteisössä jakoteihin.

Välitunnit, päivänavaukset ja muut koulun yhteiset tapahtumat

Perusopetusasetuksen mukaan opetukseen käytetään tuntia kohti vähintään 45 minuuttiaja opetukseen käytettävä aika jaetaan tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi. Osa työajastavoidaan käyttää työelämään tutustuttamiseen sekä lukuvuoden päättäjäisiin ja muihin yhteisiintapahtumiin. Opintokäynnit ja leirikoulut voivat koskea koko kouluyhteisöä tai vain joitakinopetusryhmiä. Nämä merkitään yleensä koulun toimintasuunnitelmaan. Päivän työ aloitetaanlyhyellä päivänavauksella.

Välitunnit, päivänavaukset ja koulun muu toiminta suunnitellaan ja toteutetaan siten, että needistävät osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä tervettä kasvua, kehitystä ja oppimista. Oppilaitakannustetaan liikkumaan koulupäivän aikana. Joissakin kouluissa on 30 min välitunti koulupäivänaikana. Oppimisympäristön laajentamiseen ja oppimiseen aidoissa tilanteissa sekä yhteistyöhöneri toimijoiden kanssa tarjoavat mahdollisuuksia erilaiset opintokäynnit ja leirikoulut.

Välituntitoiminta, päivänavaukset ja koulun muu toiminta vahvistaa osaltaan oppilaiden laaja-alaisen osaamisen kehittymistä, ja niissä tulee näkyväksi koulun toimintaympäristön ja toiminnanmonimuotoisuus.

Koulumatkat

Oppilaita kannustetaan kulkemaan koulumatkat terveyttä ja kuntoa edistävällä tavalla.Kankaanpäässä koulumatkat ovat turvallisia ja oppilaat kulkevat koulumatkat pääsääntöisestiitsenäisesti. Yhdessä kotien kanssa ohjataan oppilaita huolehtimaan koulumatkalla omasta jamuiden turvallisuudesta sekä käyttäytymään asiallisesti matkan aikana.

Koulukuljetuksien odotusaikojen valvonnasta ja ohjatusta toiminnasta sekä matkojenaikaisesta turvallisuudesta huolehditaan sopimalla yhteisistä menettelytavoista. Niistä sekäkuljetusjärjestelyistä tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Koulumatkoilla ei sallita kiusaamista,väkivaltaa tai minkäänlaista häirintää. Koulukuljetusten aikana tapahtuneista tilanteista vastaaliikennöitsijä. Liikennöitsijän tulee ilmoittaa mahdollisesta häiriökäyttäytymisestä koululle. Kouluntehtävänä on ilmoittaa koulumatkoilla tapahtuneista häiriötilanteista huoltajille ja tukea huoltajiaasian selvittämisessä.

Kankaanpäässä on laadittu koulukuljetusopas, joka koskee esi- ja perusopetuksen oppilaidenkoulukuljetuksessa olevia oppilaita. Opasta päivitetään säännöllisesti.

Koulunkäynninohjaajatoiminta

Koulunkäynninohjaaja tukee ja ohjaa oppilasta päivittäisissä tilanteissa oppimiseen jakoulunkäyntiin liittyvien tehtävien suorittamisessa opettajan tai muiden tuen ammattihenkilöidenohjeiden mukaisesti. Ohjaajan antama tuki edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä jaomatoimisuutta sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä. Toiminnan tavoitteena on tukeayksittäistä oppilasta siten, että hän kykenee ottamaan yhä enemmän itse vastuuta oppimisestaanja koulunkäynnistään. Ohjaajan antama tuki voidaan suunnata yksittäiselle oppilaalle tai kokoopetusryhmälle. O

petu

ksen

ja k

asva

tuks

en ta

voitt

eita

tuke

va m

uu to

imin

ta

31

Ope

tuks

en ja

kas

vatu

ksen

tavo

ittei

ta tu

keva

muu

toim

inta

32

25. Arviointikulttuurin paikallisetpainotukset

Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi perustuu aina opetussuunnitelman paikallisestiasettettuihin oppiaineiden tavoitteisiin. Oppilaan arviointia tehtäessä oppilaan suoritusta ei verratatoisen oppilaan suorituksiin. Hänen persoonansa tai tempperamenttinsa tai luonteenpiirteensä eisaa vaikuttaa arviointiin. Arvioinnin tavoitteet ja arviointiperusteet tulee olla oppilaan tiedossa.

Nivelvaiheessa kuudennelta seitsemännelle luokalle siirryttäessä sekä päättöarvioinnissakäytetään valtakunnallisesti asetettuja hyvän osaamisen kriteerejä, joihin oppilaan suoritustaverrataan.

Jos erityisen tuen päätöksessä päätetään, että oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimääränmukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiinedellä mainittuja arviointikriteerejä käyttäen. Yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä taiuseammassa oppiaineessa opiskelevien oppilaiden suorituksia arvioidaan näissä oppiaineissasuhteessa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihinhänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin eikä osaamisen tason määrittelyssä käytetä edellämainittuja arviointikriteerejä.

Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisia menetelmiä. Oppimisen esteet tulee huomioida tarpeenmukaan. Näitä keinoja ovat mm. apuvälineiden ja avustajapalveluiden käyttö, riittävä aika tehtävänsuorittamiseen ja tehtävän ymmärtämisen varmistaminen, tvt-välineiden käyttö ja mahdollisuussuulliseen näyttöön.

Maahanmuuttajataustaisen oppilaan arvioinnissa otetaan huomioon kehittyvä kielitaito.Kehittymistä arvioidaan joustavin ja monipuolisin arviointitavoin.

Itse- ja vertaisarvioinnin käyttö arvioinnissa huomioitava.

Arv

ioin

tikul

ttuur

in p

aika

llise

t pai

notu

kset

33

Opi

ntoj

en a

ikai

sen

arvi

oinn

in to

teut

tam

inen

26. Opintojen aikaisen arvioinnintoteuttaminen

Formatiivinen arviointi Kankaanpäässä

Formatiivinen arviointi on opintojen aikaista arviointia. Siihen kuuluu tehtävätyöskentelynhavainnointi ja tuntiosaamisen seuraaminen vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Se on osapäivittäistä työskentelyä.

Periaate on luoda tilanteita, joissa yhdessä pohtien annetaan ja saadaan oppimista edistävääja motivoivaa palautetta. Luodaan osallistuvan oppimisen tilanteita, joissa mahdollistetaanpalautteen antaminen ja saaminen. Opettaja ohjaa oppimiseen liittyvää vuorovaikutusta jahavainnoi oppilaiden oppimisprosessia päivittäin. Opettaja neuvoo kuinka oppilaat voivat asettaaitselleen tavoitteita ja opettaa oppilaille erilaisia oppimistapoja. Opettaja kannustaa oppilaitamyönteiseen itse- ja vertaisarviointiin. Myönteisyyden avulla oppilas saadaan mahdollisestiiloitsemaan oppimiskokemuksistaan myös kotona. Formatiivisen arvioinnin periaate on ottaahuomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä, sekä ohjata ja kannustaa tekemäänparhaansa.

Oppilaita ohjataan palautteen avulla tiedostamaan edistymisensä ja jäsentämään omanoppimisen eri vaiheita sekä löytämään erilaisia keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi. Formatiivisenarvioinnin tehtävä on ohjata ja kannustaa opiskelua ja tukea oppimista sekä edistää itse- javertaisarvioinnin taitoja. Palautteen tehtävä on auttaa oppilasta huomaamaan, mitä hän on jooppinut ja mitä hänen tulisi vielä oppia. Opettajalta ja muilta oppilailta saatu palaute ohjaaoppilasta huomaamaan, miten hän voisi oppia vielä paremmin ja auttaa muita oppimaan antamallapalautetta. Palautetta voi antaa myös koulun muu henkilökunta koulupäivän eri tilanteissa.

Formatiivisen arvioinnin antamisen prosessi:

1. Opiskeltavaan asiaan tutustuminen ja osaamismäärän kartoittaminen.

2. Luodaan oppimiselle oppimistavoitteet.

3. Opiskeltavan asian opiskelu.

4. Oppimistavoitteiden toteutumisen arviointi.

Esimerkkiprosessi

Oppilaat jaetaan kahteen opettajaryhmään. Toiset opettajankokouksessaan miettivät, mitenopettavat oppilaalleen simpukan, toiset miten ravun. Opettajat siirtyvät opettajankokouksestamateriaaleineen opettamaan parilleen simpukan ja päinvastoin toinen ravun. Asetetaan tavoiteeli mitä, miksi ja miten on tarkoitus oppia. Arvioidaan vuorovaikutuksessa oppilaan kanssatyöskentelyn ja oppimisen aikana, mitä on jo opittu. Palautteen avulla ohjataan oppilastatiedostamaan oma oppimisensa edistyminen. Työskentelyn lopuksi oppilas arvioi tavoitteidentoteutumista. Saatu palaute ohjaa toimintaa jatkossa.

Itsearvioinnin edellytysten tukeminen; itsearvioinnin periaatteet Kankaanpäässä

Itsearvioinnin tukeminen

1-2 luokilla

Alkuopetusluokilla itsearviointi tulisi olla konkreettista. Arvionnin apuna voidaan käyttää kuviatai merkkejä. Viikottain voisi keskustella saavutetuista tavoitteista yhdessä oppilaiden kanssaryhmänä. Harjoitellaan arvioinnin keinoja ja keskustelua ylipäätään. Pohditaan yhdessä lastenkanssa kysymyksiä Mitä olet oppinut? Mikä oli vaikeaa? Missä onnistuit? Mitä pitäisi vieläharjoitella? Arvoinnin ei tarvitse olla kirjallista.

3-6 luokilla

34

Edelleen käydään oppilaiden kanssa keskusteluja. Opettaja auttaa oppilaita löytämään tärkeitäasioita, joita voi arvioida. Vähitellen voidaan ottaa mukaan myös kirjallista arviointia. Kirjallinenarviointi tulisi käydä oppilaan kanssa läpi keskustellen, jotta hän ymmärtää, mitä on arvioinut jamiten voi jatkossa toimia.

Itsearviointia tukee vertaisarviointi. Esimerkiksi luokassa voi kysyä kaverilta apua tehtäviin.

7-9 luokilla

Ylemmillä luokilla kiinnitetään huomiota enemmän tavoitteiden asetteluun ja niiden arviointiin.Myös ainekohtaisesti voi arvioida omaa toimintaansa, esim. kokeiden lopussa voi arvioidaonnistumistaan sekä panostustaan kyseiseen kokeeseen. Itsearvioinnin tavoitteena on omantoiminnan ohjaaminen ja kehittyminen tulevaisuutta varten.

Itsearvioinnin dokumentointi

Ensimmäisinä kouluvuosina dokumentointia tärkeämpää on itsearviointitaitojen harjoittelu.Jatkossa voidaan pohtia, mihin dokumentointia tarvitaan ja kerätä tieto sen mukaisesti.Dokumentoinnin tulisi olla helposti toteutettavaa ja rakenteeltaan väljää.

Oppimispäiväkirja on hyvä väline. Voi toteuttaa ohjeistettuna myös kotona, vihkoversionatai sähköisenä. Älypuhelin/tabletti/tietokonesovellus, jossa voisi arvioida omaa tekemistään/osallistumistaan/oppimistaan eri oppiaineissa koulupäivän aikana. Valmiita sovelluksia on joolemassa. Nopeat hymiöt kuvaamaan asioita.

Dokumentointikeinoja ja –välineitä

Alkuopetusluokilla voi olla arvioinnin tukena kuvia, tauluja, tarroja tai muita konkreettisia välineitä.Oppilas saa toiminnastaan välittömän palautteen sekä yksilö- että ryhmätasolla. Myöhemminoppilas voi arvioida lomakkeella oppimistaan itse ja opettaja antaa oppilaalle vertaisarvioinnin.Arvioinnista keskustellaan ja pohditaan, onko se oikeansuuntaista.

5-6-lk lähtien mukaan voi liittää haastavampia osuuksia, voi kerätä grafiikkaa, yms.eri oppiaineiden osalta. Tiedot tulisivat oppilaan mukana yläkouluun, jossa alakoulunarviointikokonaisuudet eri aineissa voidaan jakaa yläkoulun aineenopettajan kanssa. Yläkoulussaitsearvioinnin voi liittää myös kokeisiin ja kokeiden palautustuntiin. Oppilaat voisivat myöstehdä itsearviointia kotona huoltajien kanssa. Tähän voisi myös liittää osion, jossa huoltajattarkastelisivat oppilaan kanssa onnistumista suhteessa esim. läksyjen tekoon, kokeisiinvalmistautumiseen. Miksi onnistuin näin hyvin? Mikä osio ei onnistunut? Mitä meni pieleen?

Yläkoulussa voidaan käyttää erilaisia lomakkeita. Myös kokeiden yhteydessä voidaan tehdäitsearviointia opitusta aiheesta. Tietokoneohjelmien ja sovellusten käyttöä itsearviointivälineenähyödynnetään.

Monialaiseen oppimiskokonaisuuteen voisi kehitellä em. sovelluksesta niihin sopivat itsearvioinninkohteet, riippuen tavoitteista ja em. kokonaisuuksien sisällöistä. Voi sisältää esim. mestari-kisälliarviointia, 7 lk -9 lk arvioisivat toisiaan. Mahdolliset esittelytilaisuudet työn tuloksista vanhemmille.

Miten oppilas saadaan ymmärtämään oma osallisuutensa?

Pitkäjänteisellä ja johdonmukaisella tavoitteiden asettelulla ja arvioinnilla oppilas oppii ottamaanvastuun itsestään ja omasta oppimisestaan. Hän oppii myös ymmärtämään oman toiminnanvaikutuksen tavoitteiden

vuosiluokat 1-9 opetussuunnitelma kankaanpään...

Documents