POHJOIS-SUOMEN LASTEN KASTE

RAPORTTI 1.11.2015- 31.10.2016

Johdanto

Lasten Kaste – ohjelman kehittämisteemoina ovat perhekeskustoiminta, oppilas- ja opiskelijahuolto ja lastensuojelu. Pohjois- Suomen Lasten Kaste-hankkeessa kehitystyötä tehdään kaikkien kolmen teeman ympärillä. Hankealue käsittää 49 kuntaa kolmessa maakunnassa. Pohjois-Suomen Lasten Kaste-hanke koostuu neljästä alueellisesta toiminnallisesta osakokonaisuudesta ja koordinaatio-osiosta. Toiminnallisten osakokonaisuuksien kehittämisteemoja koordinoivina tahoina ovat 1) Lappi ja Kuusamo: Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lapin toimintayksikkö (Poske Lappi) ja Kuusamo 2) Oulun seutukaaren toiminnallinen osakokonaisuus: Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Tyrnävä ja Oulunkaaren kuntayhtymä 3) Oulun Eteläinen toiminnallinen osakokonaisuus: Kallio peruspalvelukuntayhtymä, Selänne peruspalvelukuntayhtymä, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä ja Helmi sosiaali- ja terveyspiiri 4) Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus: Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Hankkeen koordinaatiosta vastaa Oulun kaupunki, sivistys- ja kulttuuripalvelut.

Hankkeessa noudatetaan hallinnointivaihtoehtoa kaksi. Hankehallinnon rakenne on seuraava: hankkeella on nimetty ohjausryhmä, joka on hyväksynyt toimintasuunnitelman, vastaa hankkeen ohjauksesta, seurannasta, väli- ja loppuraporttien käsittelystä ja hyväksymisestä maksatushakemuksineen. Hankkeen projektinjohtaja vastaa hankekokonaisuudesta, koordinaatiosta sekä teemakohtaisesta ja teemoja yhdistävästä kehittämistyöstä osakokonaisuuksien kesken. Oulussa kokoontuva koordinaatioryhmä (projektiryhmä) muodostuu Pohjoisen alueen Lasten Kasteen projektipäälliköistä ja suunnittelijoista. Hankkeeseen kuuluvien neljän toiminnallisen osakokonaisuuden alla ovat seuraavat sopijaosapuolet:

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä 2496986-0Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä / Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lapin toiminta- yksikkö 0210574-6Kuusamon kaupunki 0186418-5Limingan kunta 0186553-2Lumijoen kunta 0186580-7Muhoksen kunta 0186646-3Oulun kaupunki 0187690-1Oulunkaaren kuntayhtymä, 1006538-5Peruspalvelukuntayhtymä Kallio 2125690-2Peruspalvelukuntayhtymä Selänne 2265415-2Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 0210286-0Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi / Haapaveden kaupunki 0184872-4Tyrnävän kunta 0190140-9

Sopijaosapuolet kuuluvat hankesuunnitelmassa määriteltyihin alueellisiin toiminnallisiin osakokonaisuuksiin. Alueellisilla toiminnallisilla osakokonaisuuksilla on yhteinen päämäärä hankkeessa, mutta kullakin toiminnallisella osakokonaisuudella on myös omia tavoitteita ja toimenpiteitä kehittämistyön päämäärien saavuttamiseksi.

Alueelliset toiminnalliset osakokonaisuudet ovat valinneet kehittämisteemansa seuraavasti: Lappi ja Kuusamo – lastensuojelu, Oulun seutukaari –perhekeskustoiminta, oppilas- ja opiskelijahuolto, lastensuojelu, Kainuu –lastensuojelu, Oulun eteläinen –perhekeskustoiminta, oppilas- ja opiskelijahuolto, lastensuojelu.

Hankkeen päätavoitteena tavoitteena oli hyvinvoinnin ja osallisuuden lisääminen lapsiperheiden arjessa. Muut keskeiset tavoitteet olivat eriarvoisuuden vähentäminen ja lasten ja nuorten syrjäytymisen estäminen. Ehkäisevää lastensuojelua vahvistamalla pystyttiin vähentämään osissa hankealuetta huostaanottojen tarvetta. Kaiken läpäisevänä periaatteena oli oikea-aikaisen tuen kohdentuminen lapsiperheiden arkeen erilaisissa kasvu- ja kehitysympäristöissä. Järjestöjen, seurakuntien ja muiden lapsiperhetoimijoiden kumppanuutta ja yhteistyötä kuntatoimijoiden kanssa on hankkeessa onnistuttu vahvistamaan.

Tavoiteltavana muutos oli edistää lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtamista kokonaisuutena. Kehittämistyössä painotettiin kustannustehokkaampaa toimintaa. Palveluiden painopistettä onnistuttiin jossain määrin siirtämään pois kalliista erityispalveluista varhaiseen tukeen ja peruspalveluihin, myös päällekkäisten palvelujen poistaminen onnistui joissakin kohdin, tosin tässä on vielä runsaasti työtä.

Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen päättymisajankohdaksi oli suunnittelu- ja hakuvaiheessa sovittu ja kirjattu 28.2.2016, mutta koska vuodenvaihteessa 2015- 2016 hankkeessa oli vielä budjetoitua avustusmäärärahaa käyttämättä, päätti ohjausryhmä sähköpostikokouksessaan 22.1.2016 esittää hankkeen jatkamista 31.10.2016 saakka. Ohjausryhmän päätösesitys kirjattiin pöytäkirjaan seuraavassa muodossa, Ohjausryhmä hyväksyi jatkohakemuksen ja sen mukaisesti hankkeen jatkamisen hakemuksessa esitetyllä tavalla. Kaikki saadut kommentit puolsivat esitystä. Projektijohtaja tarkensi, että mistään lisärahoituksesta ei ole kysymys vaan hankkeeseen alkuperäisen hakemuksen ja saadun valtionavustuspäätöksen mukaisen määrärahan loppuun käyttämisestä. Hankeosapuolten omavastuuosuudet pysyvät myös alkuperäisen budjetin mukaisissa raameissa. Esitys hyväksyttiin sosiaali- ja terveysministeriössä 28.1.2016. Hanketta siis jatkettiin lokakuun 2016 loppuun saakka.

Hankkeeseen kuuluvien sopimuskumppaneiden osalta aktiivinen hanketyöskentely loppui ”eritahtisesti”, toimijalle jyvitettyjen avustusmäärärahojen määrästä ja riittävyydestä riippuen. Joitain määrärahaosuuksia siirrettiin hankkeen sisällä sopimuskumppanilta toiselle osapuolten välisillä sopimuksilla tarveharkintaisesti. Lähtökohtana ja tavoitteena näissä olivat hankealueen toimijoiden kokonaishyöty, syntyneet ratkaisut ovat tavoitteen mukaisesti levitettävissä ja hyödynnettävissä koko hankealueella. Lisäksi koordinaation ja Oulun kaupungin budjetista rahoitettiin mm. kehittämistyötä tukevia koulutuksia koko hankealueella.

Hankkeelle myönnetyllä ”jatkoajalla” 1.3.2016- 31.10.2016 keskeisenä tehtävänä oli hankkeessa luotujen käytäntöjen, toimintamallien ja ratkaisujen käyttöönoton varmistaminen ja vakiinnuttaminen.

Raportin selvitysosioissa keskitytään kuvaamaan raportointijaksolla 1.11.2015- 31.10.2016 toteutettua kehittämistyötä, johtuen siitä, että raportoitujen kehittämistoteutusten on oltava vertailukelpoisia ja yhdenmukaisia viimeisen maksatusjakson 1.11.2015- 31.10.2016 kustannuserittelyn kanssa. Resurssien (koulutukset, hankinnat, henkilöstön käyttö ja asiantuntijapalveluiden ostot) käytön näkökulmasta raportissa eritellään samoin vain 1.11.2015- 31.10.2016 välisen maksatus-/raportointijakson tapahtumat.

Liitteinä olevista hankekumppaneiden raporteista kehittämistoimet löytyvät kokonaiskuvauksina koko hankejaksolla 1.2.2014- 31.10.2016 tehdystä kehittämistyöstä.

Sisällys

1 PERUSTIEDOT...........................................................................................................................................5

2 Hankkeen toteutuminen suhteessa hankesuunnitelmaan.......................................................................6

2.1 Perhekeskustoiminnan kehittäminen...............................................................................................6

2.1.1 LIMINKA....................................................................................................................................7

2.1.2 OULUNKAARI............................................................................................................................7

2.1.3 OULU.......................................................................................................................................10

2.1.4 TYRNÄVÄ.................................................................................................................................11

2.1.5 HELMI......................................................................................................................................13

2.1.6 RAAHEN SEUTU.......................................................................................................................14

2.1.7 SELÄNNE.................................................................................................................................15

2.2 Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen.....................................................................................15

2.2.1 LIMINKA..................................................................................................................................15

2.2.2 MUHOS...................................................................................................................................16

2.2.3 OULU.......................................................................................................................................17

2.2.4 TYRNÄVÄ.................................................................................................................................18

2.2.5 RAAHEN SEUTU.......................................................................................................................18

2.2.6 SELÄNNE.................................................................................................................................19

2.3 Lastensuojelun kehittäminen..........................................................................................................19

2.3.1 LAPPI.......................................................................................................................................19

2.3.2 KUUSAMO...............................................................................................................................25

2.3.3 OULUNKAARI..........................................................................................................................28

2.3.4 OULU.......................................................................................................................................29

2.3.5 KALLIO.....................................................................................................................................29

2.3.6 RAAHEN SEUTU.......................................................................................................................30

2.3.7 SELÄNNE.................................................................................................................................30

2.3.8 KAINUU...................................................................................................................................30

2.4 Hankkeen toteutuminen suhteessa hankesuunnitelmaan..............................................................32

2.4.1 Kehittämistyö suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.................................................................32

3 Arvio asetettujen tavoitteiden toteutumisesta ja selvitys miten toteutumista arvioidaan.....................34

4 Selvitys henkilöstön käytöstä..................................................................................................................39

4.1 Lappi...............................................................................................................................................39

4.2 Kuusamo.........................................................................................................................................39

4.3 Liminka...........................................................................................................................................39

4.4 Lumijoki..........................................................................................................................................39

4.5 Muhos.............................................................................................................................................39

4.6 Tyrnävä...........................................................................................................................................39

4.7 Oulunkaari......................................................................................................................................39

4.8 Oulu................................................................................................................................................39

4.9 Kainuu.............................................................................................................................................40

4.10 Helmi..............................................................................................................................................40

4.11 Kallio...............................................................................................................................................40

4.12 Raahen seutu..................................................................................................................................40

4.13 Selänne...........................................................................................................................................40

4.14 Koordinaatio...................................................................................................................................40

5 Selvitys asiantuntijapalveluiden käytöstä...............................................................................................41

5.1 Lappi...............................................................................................................................................41

5.2 Kuusamo.........................................................................................................................................41

5.3 Liminka...........................................................................................................................................41

5.4 Lumijoki..........................................................................................................................................41

5.5 Muhos.............................................................................................................................................42

5.6 Tyrnävä...........................................................................................................................................42

5.7 Oulunkaari......................................................................................................................................42

5.8 Oulu................................................................................................................................................42

5.9 Kainuu.............................................................................................................................................42

5.10 Helmi..............................................................................................................................................43

5.11 Kallio...............................................................................................................................................43

5.12 Raahen seutu..................................................................................................................................43

5.13 Selänne...........................................................................................................................................43

5.14 Koordinaatio...................................................................................................................................43

6 Selvitys hankkeessa toteutetusta koulutuksesta....................................................................................45

6.1 Lappi...............................................................................................................................................45

6.2 Kuusamo.........................................................................................................................................45

6.3 Liminka...........................................................................................................................................45

6.4 Lumijoki..........................................................................................................................................45

6.5 Muhos.............................................................................................................................................45

6.6 Tyrnävä...........................................................................................................................................45

6.7 Oulunkaari......................................................................................................................................46

6.8 Oulu................................................................................................................................................46

6.9 Kainuu.............................................................................................................................................47

6.10 Helmi..............................................................................................................................................47

6.11 Kallio...............................................................................................................................................47

6.12 Raahen seutu..................................................................................................................................48

6.13 Selänne...........................................................................................................................................48

6.14 Koordinaatio...................................................................................................................................48

7 Allekirjoitukset........................................................................................................................................50

1 PERUSTIEDOT

Hankkeen nimi: Pohjois-Suomen Lasten Kaste- hanke Tavoiteohjelma: Kaste-ohjelma 2012–2015 Toteutusaika: 1.2.2014–31.10.2016Raportointijakso 1.11.2015- 31.10.2016Toiminta-alue: Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat sekä

Kuusamon kaupunkiHallinnoija: Oulun kaupunki / Sivistys- ja kulttuuripalvelut Hallinnoijan yhteyshenkilö: Vastuullinen johtaja, hyvinvointipäällikkö Arto WillmanTaloushallinnon vastuuhenkilö: Talouskoordinaattori Olavi Sariola, Oulun kaupunkiHankkeen yhteyshenkilö: Projektijohtaja Juhani Jarva, Ouka / Siku +35850 374 7949Hankehenkilöt: Projektijohtaja Juhani Jarva

alueellisten toiminnallisten osakokonaisuuksien projektipäälliköt / aluekoordinaattorit (4):Seija Saalismaa 31.12.2015 asti, Nina Peronius 1.1.2016-31.10.2016 Lappi ja KuusamoJohanna Timonen 16.2.2016 asti, Raija Meriläinen 1.3.-31.7.2016 Oulun seutukaariHanna Karvinen 31.7.2015 asti, Tarja Kerttula 1.8.2015- 28.2.2016 KainuuSirkka Kiilakoski 28.2.2016 asti Oulun eteläinenkehittäjätyöpanokset osakokonaisuuksittain

Ohjausryhmä Puheenjohtaja, Piia Rantala-Korhonen, apulaiskaupunginjohtaja, OuluArto Willman, hyvinvointipäällikkö, OuluArja Hastrup, kehittämispäällikkö, THLArja Heikkinen, sosiaalijohtaja, OuluHannu Kallunki, kuntayhtymän johtaja, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymäLeena Pimperi -Koivisto, kuntayhtymän johtaja, Oulunkaaren kuntayhtymäAnita Laitinen, hyvinvointipalvelu- johtaja, peruspalvelukuntayhtymä SelänneLeena Meriläinen, ohjelmapäällikkö, Kaste, Pohjois-SuomiMarjo Lavikainen, hankkeen valvoja, STMMaire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, Kainuun peruspalvelukuntayhtymäAntti-Jussi Vahteala, vs. perusturvajohtaja, Sosiaali- ja terveyspiiri HelmiEliisa Tornberg, sosiaali-ja terveysjohtaja, TyrnäväPirjo Matikainen, hyvinvointipalvelujohtaja, peruspalvelukuntayhtymä KallioJuha-Matti Kivistö, kuntayhtymän johtaja, Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymäIrma Toivanen, perusturvajohtaja, LiminkaJuha Valta, opetuspalvelujohtaja, MuhosMarja-Leena Lehtopuu, perusturvajohtaja, LumijokiAini Naumanen, lapsi- ja perhetyön johtaja, Kuusamo

5

2 Hankkeen toteutuminen suhteessa hankesuunnitelmaan

Hankesuunnitelman mukainen kehittämistyö on jatkunut jokaisessa kolme maakuntaa kattavassa neljässä osakokonaisuudessa. Hankealueen sisällä on budjetin raamien sisällä tehty pienehköjä määrärahojen siirtoja toimijalta toiselle yhteisellä sopimuksella. Tavoitteena on ollut resurssien tarkoituksenmukainen kohdentaminen aiotun kehittämistyön loppuun viemiseksi. Kokonaisuudessaan kunnat ja kuntayhtymät ovat käyttäneet kehittämistyöhön kuntakohtaisesti budjetoitua avustusmäärärahaa asetettuja tavoitteita kohti vievään toimintaan ja hanke on pysynyt sille annettujen määräraharaamien sisällä.

Kevät 2014 meni toiminnan suunnitteluun, organisointiin ja rekrytointeihin ja varsinainen kehittämistyö pääsi käynnistymään kuntakohtaisesti vaihdellen syksyn 2014 aikana. Hankkeen alkuperäistä ja hankesuunnitelman mukaista päätösajankohtaa, joka oli kirjattu päivämäärälle 29.2.2016, saatiin sosiaali- ja terveysministeriön luvalla siirtää ajankohtaan 31.10.2016.

Kehittämistyötä on seurattu kuukausiraporttien ja projektipäälliköiden ja projektijohtajan kuukausittaisten työkokousten avulla siihen asti kuin hankeosioissa ja hankekumppaneilla hankkeeseen palkattua henkilöstöä on töissä ollut. Hankkeella on myös yhteinen verkkotyötila INNOKYLÄssä https://www.innokyla.fi/web/verkosto871705 . Sinne on dokumentoitu ja tallennettu kattavasti hankkeen kokousmuistiot (ohjausryhmä, aluekoordinaatioryhmät, projektiryhmä, työryhmät jne.), suunnitelmat, työpaperit yms. Verkkotyötilaan on tallennettu myös kehitettyjen toimintamallien kuvaukset. Kaikki projektipäälliköt ja projektijohtaja ovat vastanneet työtilan ylläpidosta ja tietojen ajantasaisuudesta. Verkkotyötila on kaikille avoin ja julkinen, se toimii myös hankkeen verkkosivuna. Kaikilla kehittämistyössä mukana olevilla on näin ollen pääsy työtilaan, osalle on myös jaettu oikeudet päivittää sivustoa.

Hankkeessa on myös järjestetty runsaasti saakka yhteisiä koulutuksia ja työkokouksia joihin kutsutaan kehittämistyössä mukana olevia henkilöitä laajemmaltikin, maakunta- ja kunta- yms. rajat ylittäen.

Pääsääntöisesti voidaan todeta tavoitteiden mukaisen kehittämistyön toteutuneen suunnitellulla tavalla muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Hankkeen ns. ”jatkokaudella” 1.3.2016 -31.10.2016 on keskitytty pääsääntöisesti perhekeskustoiminnan kehittämiseen ja mallintamiseen.

Kehittämistyön tulokset ja kuvaukset esitetään teemoittain hankkeen sopijaosapuolten raporttien mukaisesti tässä hankealueen kokonaisselvityksessä (raportti 1.11.2015- 31.10.2016). Sopijaosapuolina olevien kuntayhtymien ja kuntien raportit ovat raportin liitteinä.

2.1 Perhekeskustoiminnan kehittäminen

Perhekeskustoimintaa on hankealueella kehitetty Oulun seutukaaren toiminnallisessa osakokonaisuudessa seuraavien sopijaosapuolten toimesta: Limingan kunta, Oulunkaaren kuntayhtymä (Ii, Pudasjärvi, Simo, Utajärvi, Vaala), Oulun kaupunki ja Tyrnävän kunta. Myös Lumijoen kunta on valinnut kehittämisteemakseen perhekeskustoiminnan, mutta kuten johdannossa mainittiin, heillä ei raportoitua kehittämistyötä vuonna 2015 asian tiimoilta ole tehtynä. Oulun eteläisen alueen toiminnallisessa osakokonaisuudessa perhekeskustoiminnan kehittämistä on viety eteenpäin seuraavien sopijaosapuolten kesken: Selänteen peruspalvelukuntayhtymä (Haapavesi, Kärsämäki, Pyhäjärvi, Reisjärvi), Raahen hyvinvointikuntayhtymä (Pyhäjoki, Raahe, Siikajoki) ja Helmen sosiaali- ja terveyspiiri (Haapavesi, Pyhäntä, Siikalatva).

6

Perhekeskustoiminnan kehittämisen päätavoitteena on vahvistaa ehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluja, laajentaa sekä kehittää perhekeskustyötä yhteistyössä perheiden, kuntien ja kuntayhtymien sekä järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa sekä kehittää monialaisesti toimiva perhekeskus, joka perustuu eri toimijoiden yhteistyöhön ja monialaiseen johtamiseen. Hankkeelle myönnetyllä jatkoajalla 1.3.2016- 31.10.2016 keskityttiin pääsääntöisesti perhekeskustoiminnan kehittämiseen.

2.1.1LIMINKA

Raportointi- ja maksatusjakson 1.11.2015- 31.10.2016 aikana toteutettiin Limingan perhekeskustoiminnan osalta seuraavat toimet:

Syksyllä 2015 järjestettiin rauhanyhdistyksen, seurakunnan ja sosiaalipalvelujen yhteistyötapaaminen lapsiperheiden palveluista ja niiden kehittämisestä. Jokainen taho kertoi omasta tämän hetkisestä olemassa olevasta toiminnasta. Tämän tiimoilta pidettiin toinen tapaaminen 9.11.2015. Tavoitteena oli kehittää yhteistyökäytänteet lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Lapset Puheeksi työmenetelmään kuuluu yhtenä työtapana neuvonpito, johon kutsutaan tarvittavat asiakkaan / asiakasperheen läheiset ja tarvittavat asiantuntijat eri palveluista. Limingan kunnassa on sovittu, että eri asiantuntijoilla on sovittuna toimintatapa siitä, että aikataulutukset eivät ole esteenä neuvonpidolle. Limingassa on sovittuna esim. sosiaalityöntekijät, psykologit ja terveydenhoitajat varaavat lokakuusta alkaen joka toinen keskiviikko klo. 13:30 – 15:00, parilliset keskiviikot, lapset puheeksi neuvonpitoa varten. Kutsu neuvonpitoon tapahtuu aina edellisen viikon torstaihin klo. 16 mennessä. Tämä toiminta jatkui myös vuosien syksyn 2015 ja vuoden 2016 aikana.

2.1.2OULUNKAARI

Oulunkaaren perhekeskustoiminnan kehittämisellä on juuret Tukeva, Tukeva1 ja 2 – hankkeissa, joiden aikana luotiin alueelle verkostomainen perhekeskustoimintamalli, kokeiltiin uusia toimintamalleja perheiden palveluissa ja juurrutettiin niistä pysyviksi toimintamalleiksi ja työkaluiksi valikoituja helmiä. Perhekeskustoiminnan kehittämisen painopiste oli Oulunkaaren alueellisessa osakokonaisuudessa ehkäisevien ja varhaisen tuen palvelujen vahvistamisessa, perhetyön, lapsiperheiden kotipalvelun ja palveluohjauksen kehittämisessä. Kehittämistyötä on tehty yhteistyössä perheiden, jäsenkuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa.

Kehittämistyö käynnistyi vuoden 2014 huhtikuussa, kun toteutettiin organisaatio- ja palvelualakohtaiset rajat ylittävä alkukartoitus jäsenkuntien ja kuntayhtymän lasten ja nuorten palveluja tuottavien yksiköiden työntekijöille. Sen avulla selvitettiin perhetyön sisältöä sekä työntekijöiltä nousevia kehittämis- ja koulutustarpeita. Syksyllä 2014 työ jatkui työpajatyöskentelyn muodossa, jolloin perhetyön, lapsiperheiden kotipalvelun ja lastensuojelun perhetyön työntekijät yhdessä purkivat perhetyön työprosessit ja palvelukriteerit, tarkastelivat palvelujen taksoja, siirtymiä palvelujen välillä sekä perhetyön kokonaisuuden koordinointia.

Työpajojen tuloksena syntyi seudullinen toimintamalli ja prosessikuvaus, Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit ja asiakasmaksut. Malli hyväksyttiin Oulunkaaren palvelutuotantolautakunnassa 19.1.2016. Toimintamalli avaa lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön uuden sosiaalihuoltolain mukaiset termit ja luo yhtenäiset käytännöt ao. palveluille. Lapsiperheille kotiin annettavina palveluina tarjotaan lapsiperheiden kotipalvelua, joka ei edellytä lastensuojelun asiakkuutta ja on välttämätöntä lapsen huolenpidon turvaamiseksi sekä neuvolan perhetyötä, joka puolestaan on ennaltaehkäisevää, ohjauksellista ja neuvolapalvelua täydentävää. Neuvolan perhetyö on lyhytkestoista ja maksutonta. Lapsiperheiden kotipalvelu puolestaan on maksullista ja sen hintaan vaikuttaa palvelun kesto. Neuvolan perhetyön tarpeen arvioi palveluohjaaja. Sosiaalihuoltolain 18§ mukaisen perhetyön ja tehostetun perhetyön tarpeen arvioi

7

sosiaalityöntekijä. Molemmat ovat maksuttomia palveluja. Näistä jälkimmäinen on lastensuojelun avohuollon tukitoimiin kuuluvaa palvelua. Kaikista edellä mainituista palveluista on tehty hankkeessa asiakasesitteet, joita on saatavilla eri palveluissa, kootusti perhepalvelujen palveluohjaajilta sekä www.oulunkaari.com verkkosivuilta.

Toimintamallin juurruttaminen käynnistettiin kuntayhtymän ja jäsenkuntien henkilöstölle videovälitteisin sekä yksiköissä pidetyillä infotilaisuuksilla. Samalla kertaa henkilöstö sai tietoa myös Oulunkaaren lastensuojeluprosessista ja Lapset puheeksi- toimintamallista. Hankkeen päättyessä toimintamalli on juurtunut arkityöhön ja tunnettu lapsiperhepalveluissa koko alueella.

Asiakasnäkökulmaa kehittämistoimintaan on kerätty neuvolan ja perhetyön yhteisissä asiakasraadeissa. Iin ja Utajärven asiakasraadissa toimintamalliluonnos oli asiakkaiden arvioitavana ja kehittämisehdotuksia koottiin jatkovalmistelua varten. Aktiivisimmin asiakasraadit toimivat kuntayhtymän jäsenkunnista juuri Iissä ja Utajärvellä, missä raatitoiminta on järjestetty yhteistyössä MML:n perhekerhon/-kahvilan ja seurakunnan kanssa (Utajärvi). Muissa kunnissa raatitoiminnan kumppanuuksia vielä selvitetään. Asiakasraadissa perheet kertovat palvelutarpeistaan ja tekevät ehdotuksia palvelujen kehittämiseen. Kehitysehdotukset kootaan ja toimitetaan perhepalvelujohtajalle sekä Oulunkaaren palvelutuotantolautakunnalle määräajoin.

Perhetyön kehitystyön tuloksena on myös käynnistynyt ”Perhetyön aamukahavit” – toiminta, jossa asiakas voi kutsua perhetyöntekijän kotiinsa aamukahville. Perhetyöntekijä antaa ohjausta ja neuvontaa millaisia palveluja ja tukitoimia on mahdollista saada, tukee perhettä esim. parisuhteeseen ja lasten kasvatukseen liittyvissä pulmissa. Kahvittelun lomassa perhe saa tietoa ehkäisevän perhetyön mahdollisuuksista. Käytännössä malli toimii niin, että asiakas lähettää aamukahvikutsun perhetyöhön joko puhelimitse tai täyttämällä yhteydenottokaavakkeen Oulunkaaren internetsivuilla. Useimmiten tapaaminen järjestyy jo muutamassa päivässä yhteydenotosta. Tapaamista varten perhetyöntekijä varustautuu tuomalla esim. pullat tullessaan, asiakas puolestaan keittää kahvin. Käynti ei synnytä asiakkuutta, eikä sitä kirjata asiakastietojärjestelmiin. Hankkeen loppupuolella toiminta ei ollut vielä käynnistynyt Oulunkaaren toiminnallisen osakokonaisuuden toiminta-alueella täysipainoisesti.

Keskeinen kehittämisen kohde jatkohankeajalla, maalis- lokakuun 2016 välisenä aikana, on ollut perhe- ja sosiaalipalvelujen palveluohjaus. Toimintamallia on kevään ja syksyn aikana työstetty palveluohjaajien ja esimiesten yhteisissä työpajoissa. Palveluohjaus avautui kaikissa Oulunkaaren jäsenkunnissa 3.10.2016.

Jokaisen palvelualueen/kunnan sosiaalitoimistossa on nimetty palveluohjaaja (sosiaaliohjaaja), joka ottaa vastaan yhteydenotot asiakkailta sekä muiden alojen ammattilaisilta puhelimitse, kirjallisesti tai sähköisesti Oulunkaaren Omahoito – palvelualustan kautta. Asiakkaat voivat asioida myös palvelupisteessä, jossa palveluohjaaja on tavattavissa viikoittain ilman ajanvarausta. Riippumatta yhteydenottotavasta tai yhteydenottajasta, palveluohjaaja tekee kiireellisyysarvion palvelun tarpeesta. Työkaluna palveluohjaaja käyttää alkukartoituslomaketta, joka hankkeessa on tähän tarkoitukseen luotu. Alkukartoituslomakkeeseen kootaan asiakkaan yhteystiedot, perhetilanne ja suunnitelma siitä, miten asia etenee.

Palveluohjaaja voi joko ratkaista asian välittömästi puhelimessa tai asiakkaan käydessä palvelupisteessä, konsultoida muita sosiaalityön ammattilaisia tai kiireettömissä asioissa siirtää asian käsiteltäväksi palvelutiimiin. Palvelutiimissä päätetään asiakaskohtaisesti aloitettavista palveluista ja nimetään oma työntekijä. Lastensuojeluasioissa nimetään lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Kiireellisyysarviota varten yhteydenotot on jaettu kiireellisiin ja kiireettömiin. Kiireellisiin kuuluvat asiakasasiat, joihin reagoidaan välittömästi tai 1-3 vuorokauden sisällä. Välitöntä reagointia vaativa on esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelu perhetilanteessa, johon liittyy vanhemman äkillinen sairastuminen. Muita kiireellisten luokkaan kuuluvia ovat lastensuojeluun ja äkilliseen toimeentulotukeen liittyvät palvelutarpeet. Kiireettömiin asioihin reagoidaan 7 vuorokauden kuluessa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi

8

vammaispalveluihin, perheoikeudellisiin palveluihin, päihdepalveluihin tai muihin sosiaalihuoltolain mukaisiin yhteydenottoihin liittyvät palvelut, jotka eivät vaadi välitöntä tai 1-3 vuorokauden sisällä tapahtuvaa reagointia. Palveluohjaaja voi ohjata asiakasta myös ottamaan yhteyttä esimerkiksi Kelaan, TE- toimistoon, seurakuntaan. Palveluohjaaja kirjaa palvelutapahtuman ProConsona – sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmään.

Palveluohjaajan keskeisiä tehtäviä ovat: ohjaus ja neuvonta lapsiperheiden kotipalvelun palvelutarpeen arviointi perhetyön organisointi Lapset puheeksi -toimintamallin neuvonpitojen järjestäminen perheohjauksen Aamukahavien järjestely sosiaalihuoltolain mukaisten yhteydenottojen vastaanottaminen ja palvelutarpeen arviointi lastensuojeluilmoitusten vastaanottaminen ja asian eteenpäin ohjaus

Palveluohjaus on myös keskeinen elementti Oulunkaaren seudullisessa huolipolku- mallissa. Huolipolku- mallinnus perustuu kuntien ja Oulunkaaren vuoden 2016 järjestämissopimuksiin, jossa mallin avulla tavoiteltiin oppilashuollossa koulukuraattorin, -psykologin ja terveydenhoitajan työn kohdentumista aiempaa enemmän ennaltaehkäiseviin palveluihin ja nivoutumista sosiaalihuoltolain mukaisiin yleisiin palveluihin. Perhepalvelujen johtoryhmä linjasi alkuvuodesta 2016, että on tarpeen tehdä seudullinen yhteinen prosessimalli, jossa kaikkien toimijoiden, myös kodin, osuus varhaisessa puuttumisessa ja huolen puheeksi otossa kuvataan ja mallin toimivuus juurrutusvaiheessa varmennetaan.

Mallin työstö aloitettiin Iistä, missä työpajatyönä perhepalvelujen työntekijät ja esimiehet sekä opetus- ja varhaiskasvatuspalvelujen esimiehet yhdessä alueellisen osakokonaisuuden projektiasiantuntijan kanssa työstivät mallia. Projektiasiantuntijan tehtävä oli huolehtia palveluohjauksen näkyväksi tekeminen sekä istuttaa malliin varhaisen puheeksi oton interventiona tunnettu Lapset puheeksi –toimintamalli, jonka käyttöönottoon Oulunkaaren jäsenkunnat ovat maakunnallisessa Hyvinvointisopimuksessa sitoutuneet. Syyskuussa 2016 pilottimalli on jalkautunut Iissä kuntayhtymän ja kunnan palveluihin niin, että palveluohjaajalle tulee suurin osa ammattilaisten yhteydenotoista ja muiden perhepalvelujen, kuten perheneuvolan psykologien työ on pystytty keskittämään aiempaa enemmän asiakastyöhön muiden ammattilaisten yhteydenottoihin vastaamisen sijaan.

Työ on edennyt syksyn aikana muihin jäsenkuntiin, joissa on pidetty perhepalvelujen, opetus- ja varhaiskasvatuspalvelujen esimiesten suunnittelukokoukset ja sovittu mallin jalkauttamisesta edelleen käytäntöön. Vuoden 2016 lopussa malli menee käsiteltäväksi Oulunkaaren palvelutuotantolautakunnassa.

Muu ehkäisevän ja varhaisen tuen palvelujen kehittäminen Oulunkaaren perhekeskuksessa:

Ihmeelliset vuodet -vanhempainkoulun vanhempainryhmätoiminta on yksi Oulunkaaren ja jäsenkuntien yhteisesti sovituista ennaltaehkäisevistä palvelusta. Oulunkaaren hankeosiossa on laajennettu menetelmän käyttöä perhetyöhön yksilö- ja perhekohtaisen ohjauksen työkaluksi: perhetyöntekijät osaavat hyödyntää vanhempainkoulumateriaalista esimerkiksi vanhemmuuden vahvistamisessa ohjelman kotitehtävämonisteita. Lisäksi menetelmästä on pidetty tietoiskuja jäsenkuntien päivähoidon työntekijöille. Laajentamisen tavoitteena on toimintamallin tunnettuus kaikilla palvelusektoreilla niin, että vanhempia ja heidän vanhemmuuttaan pystytään tukemaan laaja-alaisesti mahdollisimman varhain ja oikea-aikaisesti.

Lisäksi perhekeskusosiossa toteutettiin suunnitellusti kesäkuun alussa koulutushankinta, jossa koulutettiin neljä uutta Ihmeelliset vuodet – vanhempainkouluohjaajaa (1 Iihin, 1 Simoon, 1 Utajärvelle ja 1 Vaalaan). Uusi ohjaajaresurssi mahdollisti mm. Iissä toisen ryhmän käynnistämisen syksyllä 2015, Simoon saatiin

9

ensimmäinen koulutettu ryhmäohjaaja, Utajärvelle lisäresurssia ja Vaalan ohjaaja sai pätevyyden toimia ryhmäohjaajana koulutuksen myötä.

Oulunkaaren hankeosion projektiasiantuntija on ollut mukana suunnittelemassa Ihmeelliset vuodet -vanhempainkoulutoimintamallia soveltavaa ryhmätoimintaa yläkouluikäisten lasten vanhemmille Iissä. Uuden toiminnan taustalla on Oulunkaaren ja kunnan yhteinen moniammatillinen lasten ja nuorten ennaltaehkäisevää päihdetyötä kehittävän työryhmä, jonka tavoitteena on saada kunnan nuorten päihdekäyttäytymiseen muutosta.

Lapset puheeksi- keskustelujen käyttö Oulunkaaren ja jäsenkuntien palveluissa on vahvistunut, joskin vielä useassa palvelussa menetelmän käyttäjien koulutustarvetta on paljon. Koulutussuunnitelma on alueella valmistumassa. Lapset puheeksi – menetelmän tarkoituksena on paitsi varhainen puheeksi otto, myös vahvistaa lapsiperheiden ehkäiseviä, matalan kynnyksen palveluita sekä vahvistaa monialaista yhteistyön toteutumista asiakaslähtöisesti ja siten, että päästään poislähettämisen toimintakulttuurista ja lasta ja perhettä auttava yhteistyöverkosto rakentuu osaksi lapsen kasvu- ja kehitysympäristöä.

Lapset puheeksi – johtoryhmätyö, missä Lasten Kaste- hankkeen projektiasiantuntija on mukana, on toiminut aktiivisesti hankkeen aikaan. Alueella on käytössä seudullinen LP- toimintamalli, joka on hyväksytty Oulunkaaren palvelutuotantolautakunnassa. Toimintamallissa on yhteisesti sovittu ne universaalit sekä erilaisiin elämäntilanteisiin liittyvät ajankohdat, joissa LP- keskustelua tarjotaan kaikille perheille. Myös tarjottujen ja pidettyjen LP- keskustelujen määrällistä tiedonkeruuta varten on Lasten Kaste- hankeosion kanssa yhteistyössä tehty sähköinen tiedonkeruulomake. Lapset puheeksi- menetelmää on esitelty aiemmin tässä raportissa mainittujen perhetyön ja lastensuojelun kuntainfojen lisäksi erilaisissa tilaisuuksissa, kuten opettajien vesopäivillä.

2.1.3OULU

Pohjois-Suomen Lasten Kaste-hankkeen perhekeskusmallin kehittämistyön tavoitteena on ollut uudistaa ja vahvistaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia edistävien toimintojen palvelumuotoilua kokonaisuutena, pyrkimyksenä luoda ehyt palvelupolku ja sitä tukeva monialainen, verkostomainen ja alueellinen toimintamalli. Hanketyössä on mallinnettu ylisektorisesti Oulun kaupungin Kaakkurin ja Kiimingin suuralueiden palvelutoiminnan alueellista varhaisen ja matalan kynnyksen tuen moniammatillista yhteistyötä, luotu uusia toimintamuotoja, palvelumallinnoksia, työtapoja ja asiakasprosesseja. Kehittämistyön konteksteina ovat olleet Kaakkurin hyvinvointineuvola ja Kiimingin hyvinvointikeskus. Monialaisessa verkostomaisessa toimintakonseptissa on rakennettu vahva kumppanuus ja käytännön yhteistyö myös kolmannen sektorin kanssa ja huomioitu alueen asukkaiden osallisuus. Raportointi- / maksatusjaksolla 1.11.2016- 31.10.2016 marras-joulukuun 2015 aikana Oulussa perhekeskustoiminnan ja oppilashuollon osalta jatkettiin alueellisten monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämistyötä. Tavoitteena oli koota eri alueiden monialaisten toimijoiden yhteystietoja samoihin kansiin, parantaa tavoitettavuutta yhteistyöverkon toimijoiden välillä sekä helpottaa asiakkaiden edelleen ohjaamista. Alueen toimijoilta kerättiin seuraavat tiedot:1. toimijayksikkö/ tms.2. lyhyt (tiivis) kuvaus toiminnan/ palvelun sisällöstä 3. palvelun/ toiminnan ensisijainen kohde4. yhteystiedot ja yhteyshenkilöt:

puhelin (myös ns. virkakäytön numerot), sähköposti, päivystysajat yms. käyntiosoite ajanvaraus www-sivut tms.

10

Lisäksi järjestettiin alueellinen tilaisuus, jossa käytiin läpi vielä keskustellen eri toimijoiden toimintamallia, toiminnan määrää, kattavuutta jne. kyseisillä alueilla. Tilaisuuden tavoitteena oli oppia tuntemaan alueiden toimijat, työntekijät ja alueen toimijoiden toimintakonseptit.

Tammi-helmikuussa 2016 Oulun hankeosiossa perhekeskustoiminnan kehittämistä ja jalkauttamista jatkettiin Kaakkurin ja Kiimingin alueilla sekä luotiin suunnitelma toiminnan levittämisestä muille alueille Oulussa.

1.3.2016 alkaneella Lasten Kaste-hankkeen jatkokaudella on verkostomaisen ja monialaisen perhekeskustoiminnan kehittämistyötä laajennettu ja juurrutettu Oulun kaupungissa sen pohjoiselle suuralueelle Rajakylä-Pateniemeen. Juurruttaminen on pohjautunut aikaisemmin tehtyyn kehittämistyöhön ja sen hyviksi todettuihin varhaisen tuen ja ennaltaehkäisevän työn käytännön monialaisiin toimintamalleihin.

Rajakylä-Pateniemi alueen toimijoiden kanssa ovat yhdessä sovittuina nostoina ja kehittämistyön painopisteinä olleet:

alueellisen monialaisen toimijarakenteen jatkokehittäminen (monialaiset alueryhmät) alueen palveluiden tarvelähtöisyyteen perustuvien lapsiperheiden varhaisen tuen ja matalan

kynnyksen vertaisryhmien lisääminen (avoimen varhaiskasvatuksen tuetut perheryhmät) asiakasohjauksen juurruttaminen varhaiskasvatuksen ja hyvinvointineuvolan väliseen ylisektoriseen

ja monialaiseen yhteistyöhön (Majakka-asiakasprosessi)

Kaijonharjun alueella on avattu neuvolatoimijoiden ja varhaiskasvatuksen yhteistyökäytänteitä ja asiakasprosesseja ja näin ryhdytty rakentamaan alueelle monialaista ja verkostomaista toimintamallia (perhekeskus).

Loppuvuoden 2015 ja vuoden 2016 aikana kaste- avustusmäärärahalla tehtävää kehittämistyötä on suunnattu mm. hyvinvointineuvolatoiminnan (mm. ryhmäneuvola 2- vuotiaille) kehittämiseen, taideneuvolatoiminnan organisointiin, kiertävän perhekerhotoiminnan organisointiin, järjestöyhteistyön kehittämiseen, varhaiskasvatuksen tuetun perheryhmä- toiminnan laajentamiseen ja kehittämiseen. Tarkemmat kuvaukset näistä Oulun osion raportissa (liite).

2.1.4TYRNÄVÄ

Tyrnävällä perhekeskustoiminnan tavoitteena on toimia eri toimijoiden välisenä verkostona, jossa yhteistyö on sujuvaa ja eri hallintokunnat ylittävää. Verkostomainen perhekeskus nivoo yhteen lasten ja nuortenpalvelut ilman fyysistä erillistä toimipistettä. Verkostomaisessa mallissa tavoitteena on viedä palvelutlähelle asiakasta sekä tiivistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Tyrnävällä tavoitteeksi on otettuasiakaslähtöisyyden vahvistaminen vertaistuen avulla lisäämällä ryhmätoimintoja ja vahvistamalla varhaistatukea sekä yhteistyömuotojen kehittäminen eri kuntatoimijoiden välillä.

Raportointijakson 1.11.2015- 31.10.2016 aikana Tyrnävällä perhekeskustoimintaa kehitti syys – joulukuun 2015 välisenä aikana osa-aikainen hanketyöntekijä. Työntekijän työaika oli 40 prosenttia kokonaistyöajasta. Perhekeskustoiminnan kehittämistyö saatiin tuona aikana käyntiin ja se sisälsi yhteistyöverkostojen tapaamisia ja yhteisten toimintakäytäntöjen suunnittelua. Lapsiperheiden palveluja suunniteltiin yhdessä sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen kanssa. Lisäksi tavoitteena oli saada perhekeskustoiminta näkyviin Tyrnävän kunnan uudistettujen internet -sivujen välityksellä siten, että lapsiperheiden palvelut ovat siellä kootusti ja helposti löydettävissä.

11

”Vanhempien aamukahvit” varhaisen tuen toimintamallinaAvoimen varhaiskasvatuksen kanssa aloitettiin marraskuussa 2015 uusi yhteistyömalli, joka sai nimen”Vanhempien aamukahvit”. Toimintamallin ajatuksena on se, että sosiaali- ja terveystoimen toimijatyhdistävät tietotaitoa ennalta ehkäisevällä toimintatavalla. Toimintamalli on kohdennettu avoimenvarhaiskasvatuksen perheisiin, koska näiden perheiden lapset ovat pääasiassa kotihoidossa ja vanhempienjaksamisen tukeminen katsottiin näissä perheissä tarpeelliseksi. Avoimen varhaiskasvatuksen vanhemmatkutsutaan kerran kuussa yhteiseen keskustelutuokioon ”Vanhempien aamukahveille” ennalta sovitunteeman ympärille. Toimintamallin tavoitteena on olla matalan kynnyksen palvelu, jossa tuen saaminen onhelppoa ja tulee lähelle asiakasta sinne, missä asiakkaat itse jo ovat.Toiminnan alussa tiedossa ei ollut tarkkaa tietoa siitä, millaista tukea perheet kokevat tarvitsevansa jamillaisia arjen haasteita näissä perheissä koetaan. Tätä tietoa lähdettiin keräämään ryhmätoiminnan avullasuuntaamalla samalla varhaista tukea perheille asiantuntijatiedon, tietoiskujen, muodossa. Tavoitteena oli,että asiakkailta tietoa keräämällä tukimuotoja voidaan jatkossa suunnata siten, että ne vastaavat perheidenhaasteellisiksi kokemia asioita ja asiakkaat pääsevät tällä tavoin itse mukaan suunnittelutyöhön. Tällä tavoinvoidaan vahvistaa asiakasosallisuutta palvelun suunnittelussa. Tietoiskujen sisältö suunniteltiin vastaamaanniitä huolenaiheita, jota esiin olivat nostaneet muun muassa varhaiskasvatuksen toimijat sekälastensuojelun työntekijät. Tavoitteena on, että aamukahvihetkessä voidaan yhdistää vertaisryhmätoimintaja ammattiauttajan tarjoama tuki ja asiantuntemus.

”Vanhempien aamukahvit” on avoimen varhaiskasvatuksen toiminnassa mukana olevien perheidenvanhemmille suunnattu toimintamalli, jossa kerran kuussa vanhemmille tarjotaan yhteinen keskusteluhetki,jossa aamukahvien lisäksi on mahdollisuus jakaa kokemuksia vertaistuen muodossa mutta saada myöslisäksi tietoa lapsen kasvusta ja kehityksestä sekä perheiden tukipalveluista. Aamukahville varattiin avoimenvarhaiskasvatuksen ryhmäkokoontumisen alusta aikaa noin puoli tuntia, jolloin vanhemmat kokoontuivatpäiväkodin kahvihuoneeseen rauhalliseen tilaan. Kokoontumista ennen tapaamisen teemasta oli tiedotettuvanhemmille etukäteen. Käsiteltäviä aihepiirejä olivat muun muassa lapsen ikäkausiin liittyvät asiat jahaasteet, turvallisuus -teema sekä parisuhteen tukeminen ja ristiriitojen ratkominen. Vanhemmat saivatmyös itse nostaa esiin tärkeäksi kokemiaan teemoja ja niiden pohjalta voidaan suunnitella jatkossayhteisten kokoontumisten aiheita. Marras- ja joulukuussa 2015 keskustelutuokioiden vetäjinä toimivatsosiaalitoimen perhetyöntekijät. Teemoina käsiteltiin lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyviä asioita jahaasteita. Yhteistyössä mukana on myös Tyrnävän terveyskeskus siten, että tammikuun 2016 teema olilasten hammashoito, helmikuussa kunnan perheterapeutti puolestaan käsitteli osallistujien kanssaparisuhde -teemaa.

”Vanhempien aamukahvit” tulevat jatkumaan Lasten Kaste -hankkeen päättymisen jälkeen talven 2016 ylikuukausittaisen tapahtumana avoimessa varhaiskasvatuksessa. Toimintamallin tavoitteena on lisätäperheiden ennalta ehkäisevää tukea ja vahvistaa vanhemmuutta sekä tukea lapsiperheiden hyvinvointia.Samalla sosiaalitoimen ja varhaiskasvatuksen välistä yhteistyötä kehitetään ja jaetaan tietoa perheidentukemisen tavoista ja havaituista varhaisen tuen tarpeista Tyrnävän kunnassa.

Perhetyön toimintamallien kehittäminenPerhetyön toimintamalli on pyritty kehittämään Kaste-hankkeen aikana koko hanketyöskentelyn ajan.Kehittäminen on edennyt vaihtelevasti johtuen henkilöstöresursseista ja tilanteiden muutoksista. Lisäksihanketyöskentelyn aikana tapahtuneet lakimuutokset sosiaalitoimessa toivat oman näkökulmansakehitystyöhön. Perhetyön kehittäminen on tärkeä osa-alue, jossa tukimuotojen täytyy vastata asiakkaidentarpeita. Tyrnävällä huomiota on erityisesti pyritty kiinnittämään sosiaalihuoltolain muutoksen myötälapsiperheiden kotipalvelun kehittämiseen ja siellä resurssien tarpeenmukaiseen ja oikea-aikaiseenkohdentamiseen. Lisäksi lasten ja perheiden ongelmien varhaiseksi havaitsemiseksi yhteistyötä on tehtyneuvolan kanssa ja pohdittu yhdessä, millaiset toimintamuodot vastaavat perheiden varhaisen tuentarpeisiin.

Tyrnävällä perhekeskustoiminta neuvolan kanssa sisältää yhteistyötä sosiaalitoimen ja neuvolapalvelujen

12

kanssa hyvinvointineuvolan ajatuksen mukaisesti. Toiminta-ajatuksena on matalan kynnyksen yhteistyö,ennaltaehkäisevä työote ja tuki perheiden erilaisissa elämäntilanteissa. Tavoitteena on ollut lisäksi lisätäyhteistyötä ja tietoa eri toimijoiden osaamisesta ja toimintatavoista ja madaltaa tällä tavoin yhteistyönkynnystä. Yhteisissä tapaamisissa on vaihdettu tietoa ja suunniteltu tulevaa ja kehitetty yhteistyöntoimintamalleja. Neuvolan ehdotuksesta perhetyön toimintamuodoista ja sisällöstä laaditaan esiteneuvolaan jaettavaksi. Esitteen avulla ja tukemana neuvolan henkilökunta voi keskustella sosiaalitoimenpalveluista asiakkaiden kanssa. Esitteiden suunnittelu aloitettiin lokakuussa 2015 ja ne otetaankäyttöön vuoden 2016 aikana.

Perhetyön rakenteen ja toimintamallin kehittämisessä on pyritty ottamaan huomioon asiakaslähtöisyyssekä lakiuudistusten vaatimukset. Samalla on pyritty hyödyntämään perhetyöntekijöiden osaamista javahvuusalueita. Perhetyön kehittämisen tavoitteena on toimintamallien selkiyttäminen lapsiperheidenpalveluverkossa erityisesti sosiaalihuoltolain voimaantulemisen jälkeen. Lisäksi kehittämistyön tavoitteenaon selkiyttää perhetyön tehtäviä ja prosessia ja tuoda esille perhetyön rooli erilaisissa asiakastilanteissa.

Verkostomaisten yhteistyömallien kehittäminenOsaamiskartoitus ja tietopankki:Verkostomaisessa perhekeskustoiminnassa yhteistyön ja tietotaidonjakamista on pyritty vahvistamaan osaamiskartoituksen avulla. Syksyllä 2015 Lasten Kaste-hankkeen osa-aikainen työntekijä aloitti kokoamaan Tyrnävän kunnan perhekeskustoimintaan liittyvän henkilöstönosaamista yhteen tekemällä osaamiskartoitusta kunnassa. Tavoitteena on koota kunnan työntekijöidenosaaminen yhteen tietokantaan, jolloin yhteistyökumppaneiden löytäminen oman kunnan sisältä helpottuuja osaamisen hyödyntäminen tehostuu. Osaamiskartoituksen kokoaminen aloitettiin tietoteknistensovellusten avulle mahdollistamalla tiedonkeruu sosiaali- ja terveystoimessa yhteisesti käytettävissä olevantietokannan avulla. Tietokantaan kerätään henkilöstön erityiskoulutus ja tavoitteena on, että se onkäytettävissä kunnan yhteisessä verkossa kaikille sosiaali- ja terveystoimen henkilöstölle. Tietokannastalöytää asiantuntijan silloin, kun osaajan tai yhteistyökumppanin etsiminen on aiheellista. Tavoitteena on,että kunnan oman henkilöstön osaamista voidaan hyödyntää paremmin oman kunnan sisällä. Tällä tavoinvoidaan mahdollisesti vähentää ulkopuolisten ostojen tarvetta. Sosiaali- ja terveystoimesta yhteistätietopankkia voi mahdollisesti laajentaa tarvittaessa esimerkiksi lisäämällä sivistystoimen osaaminensamaan tietopankkiin.

Järjestöyhteistyötä on kehitetty koko hankekauden ajan, samoin erilaisia verkostomaisia yhteistyömalleja. Tämä työ on jatkunut myös raportointijakson 1.11.2015- 31.10.2016 ajan.

2.1.5HELMI

Helmen alueella on raportointi- ja maksatusjaksolla 1.11.2015- 31.10.2016 toteutettu seuraavat kehittämistoimet:

Helmen sosiaali- ja terveyspiirin perhekeskusosion tavoitteet ovat: Ennaltaehkäisevän perhetyön, lastensuojelun, neuvoloiden ja varhaiskasvatuksen

yhteistyömuotojen kehittäminen Perhetyön roolin selkeyttäminen ja vahvistaminen Lapsiperheiden kotipalvelun kehittäminen ja palvelusetelin pilotointi. Neuvolan perhetyön kehittäminen Järjestöjen, seurakunnan ja kolmannen sektorin kanssa uudet yhteistyömuodot ja yhteistyön

lisääminen; vanhemmuuden vahvistaminen, erilaiset ryhmätoiminnat, perheiden keskeinen vertaistuki

13

Alueelle on muodostettu valitun kehittämisteeman mukaisen kehittämistyön tueksi erilaisia yhteistyöryhmiä, jotka ovat kokoontuneet säännöllisesti, yhteistyöryhmien fokus on ollut kehittämiskohteiden määrittämisessä ja henkilöstön sitouttamisessa uusiin toimintamalleihin.

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen alueella perhekeskusteeman mukaisiksi kehittämiskohteiksi on hankkeen alkaessa valittu neuvolan perhetyön ja ennalta ehkäisevän perhetyön kehittäminen ja Lapset puheeksi toimintamallin jalkauttaminen alueelle. Tavoitteena on tukea perheitä heidän arjessaan siten, että tukea ja apua tarjotaan ennaltaehkäisevästi.

Lapset puheeksi -koulutukset on toteutettu Haapavedellä ja mallia jalkautetaan edelleen ja levitetään parhaillaan alueelle. Koulut eivät ole lähteneet mukaan Lp -työskentelyyn. Siikalatvan kunnassa on koulutettu varhaiskasvatuksen henkilöstöä ja koulutukset jatkuvat tänä syksynä. Mallia otetaan käyttöön sitä mukaa kun koulutusta on saatu. Palveluohjaus puuttuu vielä ja sen järjestämismallia pohditaan yhdessä eri toimijoiden kanssa. Opetuspuolen ja sosiaalipuolen välille tarvitaan yhteinen toimintamalli. Tiedon välittyminen toimijalta toiselle on tärkeää. Pyhännän kunnan alueella on koulutettu varhaiskasvatuksen työntekijät Lp -mallin käyttöön ja sitä jalkautetaan koko ajan lisää käytännön työhön. Keväällä 2016 koulutettiin koulujen henkilöstö ja syksyllä 2016 mallia on ryhdytty käyttämään kouluissa. Helmen alueella toimii TLP -johtoryhmä, joka koordinoi Lapset puheeksi -mallin jalkautumista alueelle.

Alueella kehittämistyön puitteissa ja tukemiseksi järjestettiin seminaari Haapavedellä 9.9.2016.

Hankkeen viestintä on kulkenut eri työryhmien jäsenten kautta. Työryhmien jäsenet ovat huolehtineet omalta osaltaan tiedottamisesta omiin organisaatioihinsa. Lisäksi viestinnässä on käytetty sähköistä viestintää ja jaettu materiaalia. Sanomalehdissä on ollut juttuja hankkeen tiimoilta ja lehdistöä on kutsuttu mukaan kehittämisfoorumeihin ja muihin tapahtumiin. Hankejohdolle on raportoitu sovituin määräajoin. Innokylä -ympäristöä on hyödynnetty ja sinne on koottu materiaalia osakokonaisuuden alueelta säännöllisesti.

Oppilaitosten kanssa on tehty yhteistyötä koulutusten osalta. Lisäksi on hyödynnetty opinnäytetöitä. Helmen alueella on valmistunut kaksi opinnäytetyötä: ”Päivähoito lastensuojelun avohuollon tukitoimena” ja ”Tulee pysähdyttyä lapsen asioiden äärelle - Vanhempien näkökulma Lapset puheeksi varhaiskasvatus-suunnitelmaan”. Lisäksi on tekeillä opinnäytetyö ”Johtamisen ja johtajuuden merkitys neuvolan ja perhetyön yhteistyön kehittämisessä”.

2.1.6RAAHEN SEUTU

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän perhekeskusosion tavoitteet ovat:

Ennaltaehkäisevän perhetyön, lastensuojelun, neuvoloiden ja varhaiskasvatuksen yhteistyömuotojen kehittäminen

Perhetyön roolin selkeyttäminen ja vahvistaminen Lapsiperheiden kotipalvelun kehittäminen ja palvelusetelin pilotointi. Neuvolan perhetyön kehittäminen Järjestöjen, seurakunnan ja kolmannen sektorin kanssa uudet yhteistyömuodot ja yhteistyön

lisääminen; vanhemmuuden vahvistaminen, erilaiset ryhmätoiminnat, perheiden keskeinen vertaistuki

Eteläisellä alueella hankkeen keskeisenä tavoitteena on ollut muodostaa toimintarakenne, joka tukee lapsia ja nuoria sekä heidän kanssaan toimivia aikuisia lasten ja nuorten keskeisissä toimintaympäristöissä. Tavoitteena on ollut nivoa toiminnallisesti yhteen lasten, nuorten ja perheiden ongelmia ehkäisevät ja korjaavat palvelut yli sektorirajojen. Lapset puheeksi -mallin jalkauttamisen tukeminen koko hankealueelle tukee tätä tavoitetta. Mallin jalkauttaminen on edennyt koko hankealueella, mutta lisäkoulutusta ja

14

konsultaatiota tarvitaan jatkossakin vielä paljon, jotta malli saadaan toimivaksi kaikissa lasten ja nuorten palveluissa.

Raportointi- ja maksatusjaksolla 1.11.2015- 31.10.2016 on jatkettu Lapset puheeksi -mallin jalkauttamista ja juurruttamista alueelle. Tämä edistää koko perheen ja erityisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävän ja varhaista tukea tarjoavan palvelumallin rakentumista. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisen suuntaaminen sinne, missä he elävät arkeaan eli kotiin, kouluun, varhaiskasvatukseen ja vapaa-aikaan on keskeistä. Palvelujen ja tuen määrittäminen ihmisten tarpeisiin ja tuen kohdentaminen ja saaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa vähentää kalliiden erityispalveluiden tarvetta. Lastensuojelun ja peruspalveluiden yhteinen toimintamalli ja kiinteä yhteistyö edistävät näiden asioiden toteutumista ja palvelujärjestelmän asiakaslähtöisyyttä sekä perheiden osallisuutta oman elämänsä hyvään rakentumiseen kohdennetun varhaisen tuen avulla. Palvelujärjestelmän ja toimintakäytäntöjen uudistamistyötä sekä monialaisen yhteistyön ja johtamisen kehittämistä on edistetty jatkohankkeessa Lapset puheeksi -mallin ja lastensuojelun koulutuksilla ja konsultaatiolla.

2.1.7SELÄNNE

Selänteen peruspalvelukuntayhtymän osalta hankkeessa ei raportointijaksolla 1.11.2015- 31.10.2016 ole tehty hankkeen alaista kehittämistyötä.

2.2 Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen

Oppilas- ja opiskelijahuoltoa on hankealueella kehitetty Oulun seutukaaren osakokonaisuudessa Limingassa, Muhoksella, Oulussa ja Tyrnävällä. Oulun eteläisen alueen toiminnallisesta osakokonaisuudesta oppilas- ja opiskelijahuoltoa ovat olleet kehittämässä Raahe ja Selänteen peruspalvelukuntayhtymä (Haapajärvi, Kärsämäki, Pyhäjärvi, Reisjärvi).

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämisteeman päätavoitteena on Pohjois-Suomen Lasten Kaste - hankkeessa vahvistaa peruspalvelujen toimintaa liittämällä kunnan monialainen lasten ja nuorten palveluverkosto yhä tiiviimmin suoraan lasten ja nuorten kehitysympäristöön, kouluun. Tavoitteena on siirtää näkyvästi oppilas- ja opiskelijahuollon painopistettä korjaavasta yksilökeskeisestä työstä hyvinvointia ja osallisuutta edistävään yhteisölliseen työhön. Tavoitteena on niin ikään kehittää ja nivoa toiminnallisesti yhteen lasten, nuorten ja perheiden ongelmia ehkäisevät ja korjaavat palvelut yli nykyisten sektorirajojen. Ennen kaikkea luodaan monialaisia toimintamalleja siihen, kuinka hyvinvointia tukevat peruspalvelut ja erityispalvelut tulevat yhdessä toimivaksi osaksi lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin palvelukokonaisuutta sitä vahvistaen sekä mahdollistaen lasten, nuorten ja perheiden onnistunutta arkea.

2.2.1LIMINKA

Limingan opiskelija- ja oppilashuollon osalta toteutetut kehittämistoimet raportointi- ja maksatusjaksolla 1.11.2015- 31.10.2016:

Kirjallinen kuvaus koulun ja nuorisotyön yhteistyömallista valmistui marraskuun aikana 2015. Yhteistoiminta lukuvuonna 2015–16 käynnistyi laaditun kalenterin, sovittujen aikataulujen ja toimintamallien mukaisesti. Uutena toimintana Tupoksen yhtenäiskoululla on aloitettu MLL:n kylävaaritoiminta. Yhtenä iltapäivänä joka toinen viikko käy kylävaari auttelemassa teknisen työn ryhmässä oppilaita.

15

Tupoksen yhtenäiskoulussa ensimmäisillä luokilla kokeiltiin Lapset Puheeksi - keskustelua lukuvuonna 2014–15. Tavoitteena oli kehittää toimintamalli LP-keskustelun käyttöön ensimmäiselle vuosiluokalle. Kehitetty toimintamalli koostuu kolmesta eri vaiheesta: Oppilaan itsearvioinnista, opettajan keskustelusta oppilaan kanssa itsearvioinnin pohjalta ja LP-keskustelusta huoltajien ja opettajan välillä. Opettajien ja vanhempien kokemukset kokeilusta on kerätty. Kokeilusta on luotu kirjallinen kuvaus, joka on nähtävillä Innokylässä. Syksyllä 2015 luotiin LP- menetelmään pohjautuva arviointikeskustelupohja. Kuvaus 2. luokan arviointikeskustelusta on nähtävissä Innokylässä.

2.2.2MUHOS

Raportointijaksolla 1.11.2015 -31.10.2016 on Muhoksella tehty marras-joulukuun 2015 aikana hankkeen resurssein seuraavat kehittämistoimet:

Kaikilla kouluilla on muodostettu koulukohtaiset oppilashuoltoryhmät ja pidetty näiden aloituskokoukset. Lukion ryhmässä on pohdittu mm. uutta opetussuunnitelmaa yhdessä vanhempien ja oppilaiden kanssa. Ammattiopisto Luovilla on käyty läpi omaa oppilashuoltoryhmän vuosikelloa, turvallisuus-, tila- ja ruoka-asioita. Muhoksella sosiaalityöntekijät on saatu mukaan ennaltaehkäisevään työhön ja jokaiselle koululle on nimetty oma sosiaalityöntekijä, joka myös kuuluu yksikön oppilashuoltoryhmään.

Osa kouluista ja päiväkodit tekevät oppilashuoltosuunnitelmaa yhteistyössä. Näin vältetään päällekkäisen työn tekemistä useassa eri yksikössä. Hanketyöntekijä on koonnut tätä varten itse yhden pohjan ja vertailuna käytetään mm. Oulun tekemään pohjaa. Opiskeluhuollon ohjausryhmässä käytiin läpi myös THL:n ”tarkastuslistaa”, jossa oli hyvää asiaa sekä ohjausryhmän että koulukohtaisten ryhmien työskentelyyn. Sovittiin, että ohjausryhmä jatkaa työtään vuonna 2016 tarkastuslistan avulla.

Muhoksen oppilas- ja opiskelijahuoltokyselyn tulokset saatiin marraskuun lopussa. Vastaukset saatiin esikoulusta lukioon – OSAO:n Muhoksen yksikkö ja ammattiopisto Luovin yksikkö tekevät kyselyn joulukuussa. Yksityisten päiväkotien tuloksia ei vielä ole tilastoitu. Tulokset käytiin läpi ohjausryhmässä 26.11.2015. Vastauksia saatiin 120, ja perusvastaaja oli 39,72-vuotias nainen, joka on käyttänyt useita lapsiperheiden palveluja ja jolle oppilashuolto on käsitteenä tuttu. Kokonaisuudessaan tulokset olivat positiivisia ja viittaavat siihen, että tämänhetkinen taso on minimi yhteisöllisen toiminnan kannalta. Yksinkertaistettuna kouluille toivottiin yhteisiä urheilu- tai kulttuuritapahtumia, joiden ohella voisi käsitellä koulunkäyntiin ja tunne-elämään liittyviä asioita ja/tai muita nuoren/lapsen elämään liittyviä ajankohtaisia asioita. Tämä tarkoittaa erityisesti järjestöjen, seurojen ja yhdistysten aktivointia. Tekstivastauksissa muutamia yhteisölliseksi koettuja tapahtumia mainittiin nimeltä, kuten alakoulun yhteinen liikuntalauantai ja seitsemäsluokkalaisten ryhmäytymispäivä. Palvelujen ka-käyttö: 3,3 palvelua per vastaaja (ei laskettu käyntikertoja).

Kysely oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseksi – alustavat tulokset

Koulujen yhteisöllisyys: hyvä / kohtalainen yht. 75,8 %, erittäin huono 3,3 % Huoltajien osallistuminen kouluelämään: paljon / jonkin verran yht. 87,5 %, en lainkaan 0 % Kodin ja koulun välinen tiedottaminen: erittäin hyvin / hyvin 81,6 % Kaivataanko lisää yhteisöllistä toimintaa: kyllä 23,3 %, ehkä 33,3 %, nykyinen riittää 25,8 % Saako koulun kautta apua: hyvin 26,7 %, tarvittaessa 44,2 %, 14,2 % ei ole ollut tarvetta Onko asioita, joihin tarvitsisi oppilashuollon ulkopuolisten toimijoiden apua: ei 74,2 %, kyllä 13,3 %,

eos 12,5 % Tukea kaivataan: Koulunkäyntiin liittyviin asioihin, mm. läksyt, oppimisvaikeudet, opiskelumotivaatio (46 %) Tunne-elämän asioihin, mm. itsetunto- tai mieliala-asiat (23 %) Lasten/nuorten elämässä ajankohtaisiin asioihin (23 %)

16

Tuen muodoista suosituimmat olivat: Koululla järjestettävä yhteinen tapahtuma (70 %) Luento/esittely + työpaja (56 %) Kouluille toivotaan: 64 % urheilutapahtumia 63 % kulttuuritapahtumia 31 % lasten ja vanhempien yhteisiä iltakouluja

Ohjausryhmässä käytiin läpi myös palveluiden tämänhetkinen tilanne. Vastaavan koulukuraattorin paikka on haussa, haku päättyy joulukuun puolessa välissä. Psykologien osa-aikaisuus sekä ostopalvelun väheneminen ensi vuonna aiheuttaa ruuhkaa. Perheterapeutin toimi on saatu vuoden alusta auki toistaiseksi voimassaolevana eli perheterapeutti jatkaa toimintaansa kunnassa. Hän on työskennellyt starttiluokan kanssa viikoittain. Terveydenhoitajien tilanne on hyvä, koululääkäri toivoi huomiota aina ajankohtaisiin asioihin, kuten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Varhaiskasvatuksen budjettiin on lisätty toinen varhaiskasvatuksen erityisopettaja, joten mahdollisuuksia on ensi vuonna saada kaksi erityisopettajaa.

Hanketyöntekijä informoi ohjausryhmää tulevista lasten, nuorten ja lapsiperheiden muutosohjelmasta. Joulukuussa tehdään koonti kunnan lapsiperheiden palveluista, joka koettiin hyödylliseksi myös tiedottamisen kannalta.

Vuoden 2016 aikana Muhoksella ei kohdennettu kehittämistyön kustannuksia hankkeelle.

2.2.3 OULU

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämisteeman päätavoitteena on vahvistaa peruspalvelujen toimintaa liittämällä kunnan monialainen lasten ja nuorten palveluverkosto yhä tiiviimmin suoraan lasten ja nuorten kehitysympäristöön, kouluun. Tavoitteena on siirtää näkyvästi oppilas- ja opiskelijahuollon painopistettä korjaavasta yksilökeskeisestä työstä hyvinvointia ja osallisuutta edistävään yhteisölliseen työhön. Tavoitteena on niin ikään kehittää ja nivoa toiminnallisesti yhteen lasten, nuorten ja perheiden ongelmia ehkäisevät ja korjaavat palvelut yli nykyisten sektorirajojen. Ennen kaikkea luodaan monialaisia toimintamalleja siihen, kuinka hyvinvointia tukevat peruspalvelut ja erityispalvelut tulevat yhdessä toimivaksi osaksi lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin palvelukokonaisuutta sitä vahvistaen sekä mahdollistaen lasten, nuorten ja perheiden onnistunutta arkea. Hyvinvointia edistävään ja yhteisöllisiä toimintoja painottavaan oppilas- ja opiskelijahuoltotyöhön satsaaminen on oikeanlainen suunta inhimillisesti ja pitkällä tähtäimellä myös taloudellisesti ajatellen. Yhteisöllinen työ on tulevaisuuteen investoivaa.

Oulussa oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämisosiossa raportointi- ja maksatusjaksolla 1.11.2015-31.10.2016 oltiin tilanteessa, jossa hankerahalla tehtäväksi suunnitellut kehittämistoimet olivat pääosin toteutettu. Marras-joulukuussa 2015 oppilashuollon kehittämisen osalta viimeisteltiin oppilas- ja opiskelijahuollon opas ja tuettiin sen käyttöönottoa sekä jatkettiin kokemuksellisen hyvinvointitiedon toimintamallin (kysymykset, struktuuri, analysointi, tiedon käsittely) kehittämistä. Toimintamallia rakennettiin ja jatkokehitettiin koulujen osalta työpajatyöskentelyn avulla. Kaste - hankkeen työntekijä oli mukana kouluilla kyselyn tulosten läpikäymisessä (esittelemässä) ja suunnittelemassa valitun teeman pohjalta koulun oppilaille ja henkilökunnalle tarkoitettuja työpajoja. Työpajoja pidettiin marras- joulukuussa yhteensä neljä.

Oppilashuollon kehittämisen osalta Kaste - hankkeen työntekijä oli mukana myös opetussuunnitelmatyössä. Kaste- hankkeessa suunniteltiin Oulun ops:n tuleva hyvinvoinnin tukimateriaali.

17

Kaste- avustusmäärärahoin toteutettu oppilashuollon kehittäminen päättyi Oulun osalta vuoden 2015 loppuun mennessä. Jäljellä olevat avustusmäärärahat käytettiin vuoden 2016 alusta alkaen perhekeskustoiminnan kehittämiseen.

2.2.4TYRNÄVÄ

Lasten Kaste -hankkeen tavoitteena oppilas- ja opiskelijahuollossa on kehittää ennakoivan ja varhaisen tuenkäytäntöjä ja menetelmiä. Lisäksi hyvinvointikoulun tavoitteena on tuoda kunta- ja järjestötoimijat kouluunsaman katon alle. Hyvinvointikoulun toimintamallin tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua siten,että heidän arkeensa tuodaan turvallisia aikuisia ja turvallista toimintaa. Hyvinvointikoulun toimintamallinmukaisesti pystytään varhemmin ja tehokkaammin puuttumaan lasten ja nuorten yksilöllistä terveyttä jahyvinvointia sekä kasvu- ja kehitysyhteisöjen yhteisöllistä hyvinvointia horjuttaviin tekijöihin.Tyrnävällä toimintamallia lähdettiin toteuttamaan siten, että lokakuun 2015 alussa aloitettiin sivistys- jasosiaalitoimen yhteistyönä kokeilu, jossa sosiaaliohjaajan työpanos kolme päivää viikossa kohdennettiinKirkkomännikön koululle. Tavoitteena on varhaisen tuen antaminen kouluympäristössä lapselle ja samallakehittää yhteisöllistä oppilas- ja opiskelijahuoltoa. Kokeilun tavoitteena on myös yhteistyön jatyömenetelmien kehittäminen tulevaisuutta silmällä pitäen. Tyrnävälle suunnitellaan parhaillaan uuttaRantaroustin koulua. Tavoitteena on luoda uudenlainen oppimisympäristö, jossa huomioidaanmoniammatillinen osaaminen kouluympäristössä ja saadaan tietoa siitä, mitä hyötyä varhaisen tuenkannalta on siitä, että sosiaalihuollon ammattihenkilö on koululla oppilaiden ja sivistystoimen henkilöstöntukena.

Sosiaaliohjaajan työnkuva on muotoutui syksyn 2015 aikana siten, että hänen nimikkeenään koulullakäytetään ”kasvatusohjaajaa”. Työtehtäviin on kuulunut muun muassa ohjata ryhmiä, joihin ohjautuuvanhempien luvalla lapsia opettajien tai varhaiskasvatuksen henkilökunnan ehdotuksesta. Tällä hetkelläkasvatusohjaajalla on ohjattavanaan kolme ryhmää, joista yksi on esikoululaisten ryhmä. Ryhmissä onyhteensä 10 lasta. Ryhmiin lapset ohjautuvat yleensä kasvatuksellisten haasteiden, aggressiivisuuden,sosiaalisten taitojen puutteiden tai tarkkaavaisuuden häiriöiden takia. Ryhmissä sosiaalisia taitojaharjoitellaan ART -menetelmää soveltaen kasvatusohjaajan opastuksella. Lisäksi kasvatusohjaaja ohjaa koululla välituntitoimintaa ja valvoo sopimuksen mukaisesti oppilaita. Kasvatusohjaaja on mukana mahdollisimman monilla välitunneilla ja puuttuu kiusaamistilanteisiin. Kiusaamistilanteissa yhteydenottoja tehdään vanhempiin Wilman kautta ja tarvittaessa KiVa –menetelmän avulla. Kasvatusohjaajan työnkuvaan on kuulunut myös välituntitoiminnan kehittäminen. Siihen liittyvinä ideoina ovat olleet kaveriparkkitoiminta ja leikkituokiot. Lisäksi koululla on ollut välituntiliikuntaan liittyvä projekti, jossa kasvatusohjaaja on ollut mukana järjestämässä toimintaa. Kasvatusohjaajaa on koululla myös hyödynnetty tukihenkilönä oppilaille luokassa avustamisessa. Luokassa on samaan aikaan myös koulunkäynninohjaaja mukana.Kasvatusohjaaja on tehnyt yhteistyötä kuraattorin, opettajien, psykologin, koulunkäynninohjaajien sekäsosiaalityöntekijöiden kanssa. Toiminnan suunnittelu ja yhteistyö on ollut moniammatillista ja eri toimijatyhdistävää. Varhainen puuttuminen on toteutunut hyvin eri toimijoiden välisenä yhteistyönä.

Jatkossa tarkoitus on jatkaa yhteistyömallien kehittämistä siten, että koulukuraattorin kanssa onjärjestetään yhteinen opetustuokio kaveritoimintaan liittyen. Lisäksi erilaisia teemapäiviä ja –viikkoja onsuunniteltu. Aiheina voisivat olla esimerkiksi sosiaalitoimen mukaisista palveluista tiedottaminen vanhemmille ja sivistystoimen henkilöstölle. Tässä yhteistyötä on tarkoitus tehdä sosiaalitoimen henkilöstön kanssa.

2.2.5RAAHEN SEUTU

Raahen seudulla on keskitytty maksatus- / raportointijaksolla 1.11.2015- 31.10.2016 perhekeskustoiminnan kehittämiseen. Raahen oppilashuolto-osiossa toteutettiin seuraavat kehittämistoimenpiteet:

18

Yhteinen oppilas- ja opiskelijahuollon ohjeistus varhaiskasvatuksen, koulujen ja lastensuojelun käyttöön: Ohjeistus tehtiin yhdessä oppilashuollon, lastensuojelun, varhaiskasvatuksen ja Lasten Kaste –hankkeen työntekojöiden kanssa. Ohjeistus on sovitettu yhteen Lapset puheeksi -menetelmän kanssa. Ohjeet ovat jaettavissa muihin hankekuntiin, jotka voivat sitä halutessaan hyödyntää ja muokata omaan käyttöönsä. Ohjeistus valmistui kevään 2016 aikana, jolloin se voidaan ottaa käyttöön opetuslautakunnan hyväksynnän jälkeen syksyn 2016 aikana.2.2.6SELÄNNE

Selänteen peruspalvelukuntayhtymän osalta hankkeessa ei raportointijaksolla 1.11.2015- 31.10.2016 ole tehty hankkeen alaista kehittämistyötä

2.3 Lastensuojelun kehittäminen

Lastensuojelutyön kehittämisen ovat kohteekseen hankealueella valinneet seuraavat kunnat ja kuntayhtymät: Lapin ja Kuusamon muodostamaan toiminnalliseen osakokonaisuuteen kuuluvat Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä / Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lapin toimintayksikkö (Inari, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Sodankylä, Tervola, Tornio, Utsjoki, Ylitornio) ja Kuusamon kaupunki Koillismaalta, Oulun seutukaaren toiminnallisen osakokonaisuuden osalta lastensuojelun kehittämisessä ovat mukana Oulunkaaren kuntayhtymä (Ii, Pudasjärvi, Simo, Utajärvi, Vaala) ja Oulun kaupunki, Kainuun toiminnallista osakokonaisuutta koordinoiva Kainuun sosiaali- Ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi) on kokonaisuudessaan lastensuojelun kehittämistyössä mukana, Oulun eteläisessä toiminnallisessa osakokonaisuudessa lastensuojelun kehittämistyötä tehdään Kallion peruspalvelukuntayhtymässä (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska), Selänteen peruspalvelukuntayhtymässä (Haapajärvi, Kärsämäki, Pyhäjärvi, Reisjärvi), ja Raahenseudun hyvinvointikuntayhtymässä (Pyhäjoki, Raahe, Siikajoki).

Lastensuojelun kehittämisen päätavoitteena on vahvistaa lasten ja perheiden kuulemista ja osallisuutta lastensuojelun asiakasprosessissa lain hengen mukaisesti. Lapsi, hänen etunsa ja osallisuutensa on huomioitava lastensuojelun järjestämisessä ja koko lastensuojeluprosessin ajan. Päämääränä on lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin turvaaminen vahvistamalla lasta suojaavia tekijöitä kaikissa lapsen kehitysympäristöissä. Palveluiden oikea-aikaisuuteen tulee kiinnittää huomiota.

2.3.1LAPPI

Lapin fokus on lastensuojelun prosessin eri vaiheissa ehkäisevästä lastensuojelusta sijaishuoltoon ja lastensuojelun erilaiset kontekstit sekä perheiden tukemisen menetelmät ja yhteinen työskentely lapsen edun mukaisesti. Hankesuunnitelman mukaan hankkeella on kolme päätavoitetta: 1) alueellisen lastensuojelun prosessimallin kehittäminen, 2) lasten ja perheiden kuulemisen ja osallisuuden vahvistaminen asiakasprosessissa ja sen vaikutusten arvioinnissa, 3) työntekijöiden osaamisen vahvistaminen lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelyssä sekä monitoimijaisessa verkostotyössä.

Raportointi- ja maksatusjaksolla 1.11.2015- 31.10.2016 toteutettiin seuraavat kehittämistoimet:

Tavoite 1: Alueellisen lastensuojelun prosessimallin kehittäminen

Lastensuojelun prosessimallin kehittäminen Länsi-Lapissa sekä Lapin pienissä kunnissa

Hankkeen alusta asti oli selvää, että kunnilla oli suuri halu yhtenäistää tekemäänsä lastensuojelutyötä ja sen käytänteitä. Yhteisen lastensuojelun prosessimallin ohella on kunnissa kehitetty kuntakohtaisia pilotteja,

19

jotka ovat voineet kohdentua mihin tahansa kohtaan lastensuojeluprosessissa, ilmoituksenteosta ja lastensuojelutarpeesta alkaen aina sijais- ja jälkihuoltoon saakka. Muutamat kunnat tiesivät jo kehittämisen käynnistyessä, mikä kohta prosessista tulee olemaan heidän kehittämiskohteensa. Joissakin kunnissa pilotit ovat tarkentuneet myöhemmin ja muutamissa kunnissa on osallistuttu kehittämistyöhön lähinnä osaamisen lisäämisen kautta.

Kemissä ja Torniossa kehitettiin aikuissosiaalityön ja lastensuojelun yhteistyötä ja nivelvaiheita, kun siirrytään asiakkuudesta toiseen tai asiakkuus on molemmissa. Molempien kuntien prosessin mallinnukset on toteutettu QPR-ohjelmalla. Työskentely on toteutettu sosiaalityön tiimeissä projektikoordinaattorin ohjaamana ja käytännön piirrostyöstä on vastannut suunnittelija Maria Martin. Tornion kehittämistehtävässä on mukana taloudellisen tuen aspekti ja mallinnus valmistui marraskuussa 2015. Kemissä mallinnusprosessi toi esille ennalta arveltua suuremman tarpeen kehittää asiakasprosesseja ja kehittämistyössä esille tulleet tarpeet jalostuvat käytännöksi vasta hankeen päätyttyä.

Muissa Länsi-Pohjan alueen kunnista Keminmaassa painopisteenä oli jälkihuoltotyö. Siellä luotiin työskentelymalli, jossa jälkihuolto toteutetaan perhetyöntekijän ja sosiaalityöntekijän työparityönä. Jälkihuoltotyössä käytettävä kirjallinen materiaali on tuotu osaksi yhteistä mallia. Tervolassa on keskitytty lastensuojelun dokumentointiin prosessin eri vaiheissa sekä lastensuojelutyön tuomiseksi kaikkien toimijoiden yhteiseksi asiaksi. Tervolan pilotissa on tuotettu myös kirjallinen materiaali yhteistyötä tekevien käyttöön. Ylitorniolla on selkiytetty koulun ja lastensuojelun yhteistyötä. Ylitornion pilotti on ollut osa Ylitornion kunnan oppilashuollon suunnitelmaa.

Kolpeneen pilotissa painopiste oli Länsi-Pohjan alue ja sinne rakennettiin neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kuntoutusprosessin malli, jossa lastensuojelun, vammaispalvelun, kehitysvammahuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö on selkeä ja roolitettu. Mallia on työstetty moniammatillisen työryhmän yhteistyönä ja malli on toteutettu QPR- mallinnusohjelmalla projektikoordinaattorin ja suunnittelijan tuella. Mallinnustyöskentelyllä on pyritty selkiyttämään palvelupolkuja siten, että kunnissa oleva osaaminen saadaan jatkossa parhaalla mahdollisella tavalla hyötykäyttöön ja laitosjaksojen pituus saataisiin minimoitua. Lisäksi mallinnuksella on tavoiteltu vanhempien ja perheen osallisuutta lapsen kuntoutusprosessissa ja pyritty varmistamaan perheen, lapsen ja nuoren tuen saanti ilman, että perhe tulee lastensuojelun asiakkuuteen. Malli valmistui joulukuussa 2015.

Itä- ja Etelä-Lapissa Kemijärvellä on keskitytty kokonaisprosessin kehittämiseen ja Sallassa lastensuojelutarpeen arvioinnin selkiyttämiseen. Posiolla perustettiin sosiaalityön tueksi lastensuojelun moniammatillinen tukiryhmä, joka oli myös kunnassa yksi tavoite. Ranualla luotiin päihdeperheen kotikuntoutusmalli, jossa lapset ja vanhemmat asuvat omassa kodissaan ja päihdekuntoutus tarjotaan kunnan eri toimijoiden yhteistyönä kotiin.

Pohjois- ja Luoteis-Lapin kunnista Sodankylässä on selkiytetty sosiaalityöntekijän konsultatiivista roolia ja lastensuojeluilmoituksen tekemiseen liittyviä käytäntöjä sekä kokonaisuudessaan lastensuojelun alkuvaiheen työskentelyä. Mallia työsti aktiivinen, erittäin moniammatillinen tiimi ja malli piirrettiin QPR-ohjelmalla3, jossa tukena oli projektikoordinaattorin ja suunnittelijan työpanos. Mallissa kiinnitettiin eritystä huomiota lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn esiintuloon ja tutkintaan ja moniammatilliseen työhön teeman ympärillä. Prosessin alatasolle kuvattiin seri-pevä -prosessin eteneminen. Poliisi oli Sodankylän kehittäjätiimissä yksi aktiivinen toimija. Inarissa on kehitetty perhehoitoa useista eri näkökulmista. Utsjoella on painotettu moniammatillista yhteistyötä lastensuojeluasioissa. Perhetyön kehittäminen ja selkiyttäminen on ollut kuntakohtaisena kehittämistehtävänä Kuusamon ohella myös Kolarissa. Luoteis-Lapin osalta (Pello, Kittilä, Kolari ja Muonio) tarkentui vasta loppusyksystä 2015 toive, että alueella tulisi kehittää tukisuhdetoimintaa. Tämä toteutettiin tukiperhe- ja –henkilövalmennuksella, joka toteutettiin tammi-helmikuussa 2016. Samalla käynnistettiin koko Lapin

20

laajuinen sosiaalihuoltolain mukaisen tukisuhdetoiminnan kehittäminen, jossa tuotettiin yhtenäiset tukitoimijoiden rekrytointi, haastattelu ja sopimusmateriaalit sekä aineistoa valmennukseen sekä tukiperheiden ja –henkilöiden tueksi.

Kuntakohtaisen kehittämistyön ohella panostettiin erityisesti vuonna 2015 yhteiseen tavoitteeseen: yhtenäisen Lapin lastensuojelumallin työstämiseen. Kuntayhdyshenkilöt, arjen työn asiantuntijat, ovat kokoontuneet kerran kuukaudessa videovälitteiseen palaveriin, jossa käydään paitsi ajankohtaiset hankeasiat lävitse, myös työstetty eteenpäin koko lastensuojeluprosessin mallinnusta. Yhteistä työskentelyaikaa mallinnukseen käytettiin noin 60 tuntia. Lakimies Kaisa Post on osallistunut myös mallinnustyöskentelyyn muutamia kertoja. Lakimiehen konsultaatiolla on haluttu varmistaa mallin juridinen oikeellisuus ja 1.4.2015 tulleen sosiaalihuoltolain tuomien muutosten riittävä huomioiminen mallissa. Mallinnusta ovat kommentoineet myös kehittäjäasiakkaat ja heiltä saatua tietoa ja näkemyksiä on huomioitu mallintamisen eri vaiheessa. Kehittäjäasiakkaiden korostama ”omatyöntekijä” on nostettu mallissa erityisesti esille ja mallia on elävöitetty suorilla nuorten sitaateilla.

Kaikki QPR-mallinnukset löytyvät Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kotisivuilta www.sosiaalikollega.fi/mallit/ .

Kaikki hankkeessa valmistuneet opinnäytteet löytyvät Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kotisivuilta. www.sosiaalikollega.fi

Kaikki mallinnukset löytyvät Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kotisivuilta www.sosiaalikollega.fi/mallit/ .

Rovaniemen ennalta vahvistavan ja ehkäisevän työn kehittäminen

Rovaniemen pilotin tavoite oli ennalta vahvistavan ja ehkäisevän työn edistäminen lasten, nuorten ja perheiden näkökulmasta ryhmätoiminnan keinoin moniammatillisesti ja näin toteuttaa uuden neuvola-asetuksen suositukset yhtenäisten neuvolapalvelujen saamiseksi koko maassa. Rovaniemellä pilotoitiin ryhmätoimintaa ensimmäistä lastaan odottaville.

Rovaniemen kehittämistyö lähti liikkeelle nykytilan kartoituksella valtakunnan, Lapin että Rovaniemen kaupungin tilanteesta. Kartoituksissa etsittiin tietoa viime vuosina kehitetyistä perhevalmennuskäytännöistä, erityisesti kokemuksia moniammatillisesta yhteistoiminnasta, avoimen ja suljetun ryhmätoiminnan eduista ja heikkouksista, ryhmän optimaalisesta koosta sekä ryhmämuotoisen toiminnan jatkuvuudesta ennen ja jälkeen synnytyksen neuvolan pienryhmätoimintana. Kumppanuusneuvotteluja käytiin eri lapsiperheiden palvelujen tuottajien kanssa, jotka olivat olleet nykyisin tai aikaisemmin yhteistoiminnassa perhevalmennuksen osalta. Asiakasnäkökulma kehittämistyöhön saatiin tekemällä keväällä 2015 asiakaskysely neuvolassa nykyisestä perhevalmennuskokemuksista. Asiakaskyselyn koosteen laati sosiaalityön opiskelija harjoittelujaksollaan Poskessa. Lisäksi perustettiin asiakaskehittäjätyöryhmä uudistetun perheryhmämallin sisällön luomiseksi. Asiakaskehittäjätyöryhmän jäseniksi kutsuttiin asiakkaita, joilla oli kokemus sekä käytössä olleesta neuvolan valmennuksesta, että vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmätoiminnasta.

Rovaniemen uudeksi perhevalmennuksen toimintamalliksi luotiin hankkeessa Perheeksi-ryhmä, jota pilotoitiin hankeaikana kaksi kertaa. Ensimmäisen lasta odottaville vanhemmille se on matka odotusajan ja synnytyksen kautta vauvaperheaikaan asti aina vauvan 6 kk ikään asti. Perheeksi-ryhmän tavoitteena on vahvistaa tasavertaista vanhemmuutta ja antaa vaihtoehtoisia näkökulmia avartamalla ajatuksia korostamalla keskustelu merkitystä parisuhdetta vahvistavana tekijänä. Ryhmä tarjoaa ikkunan muiden perheiden muutokseen sekä vertaistuen mahdollisuuden ja vahvistaa myös sosiaalisia tukiverkostoja. Ryhmässä tutustuu samalla luontevasti lapsiperheiden palveluihin ja niiden työntekijöihin. Malli muotoiltiin

21

siten, että ennen synnytystä on neljä ja synnytyksen jälkeen viisi ryhmätapaamista. Ryhmissä vierailee joka kerta joku yhteistyökumppani ja tapaamisen teema sisältöineen ja ajankohta soviteltiin kumppanin erityisosaamisen näkökulmasta sekä huomioitiin mielekäs ajankohta vanhemmuuden sekä lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseksi. Kehittäjäasiakasryhmän osaamista hyödynnettiin vahvasti ennen synnytystä toteutuvien ryhmien sisällön muotoilussa. Synnytyksen jälkeen toteutettavien tapaamisten sisällössä hyödynnettiin

MLL:n Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmätoiminnan sisältöjä ja näkökulmia, joihin lisättiin vauva-arjesta nousevia kokemuksia sekä vauvan kehitysvaiheita tukevia asioita. MLL:n Vahvuutta vanhemmuuteen perheryhmä toimintamallin vaikuttavuutta on tutkittu ja siitä löytyy seurantatutkimusta asiakkaiden kokemista hyödyistä perheryhmään osallistumisesta vuosilta 2010 -2014.

Rovaniemen kaupunki on sitoutunut Perheeksi-ryhmän pysyvän käytännön toteuttamiseen. Piloteissa toteutettu malli tulee pääpiirteissään pysymään samana. Mallia on esitelty neuvolahenkilökunnalle ja sen edelleen kehittämiseen on sitouduttu. Perheeksi- ryhmän toiminnasta ja sisällöstä on tehty manuaali ryhmänohjaajille. Perheeksi ryhmän toteutumista ja arviointia varten perustetaan työryhmä, joka seuraa perheryhmäntoimintaa sekä vastaa perheryhmätoiminnan jatkokehittelystä kokemusten pohjalta. Rovaniemen kaupunki on tehnyt yhteistyösopimukset Perheeksi-ryhmätoiminnasta yhteistyökumppaneiden kanssa vuodelle 2016.

Luoteis-Lapin tukisuhdetoiminnan kehittäminen ja Kaizen –kehittämismallin pilotointi lastensuojelun työkaluksi.

Työntekijän vaihtuessa 2015-2016 vuodenvaihteessa käytiin erilliset neuvottelut Muonion, Kittilän, Kolarin ja Pellon kuntien kanssa siitä, kuinka kunnat toivovat jäljellä olevan työpanoksen suuntautuvan. Kuntien yhteinen toive oli päästä tutustumaan Lean-toimintamallin mahdollisuuksiin kehittämistyössä sekä vahvistaa lastensuojelussa erittäin tärkeässä roolissa olevan tukihenkilö- ja tukiperhetoiminnan roolia kunnissa. Kunnat toivoivat hankkeen tukevan uusien tukisuhdetoimijoiden rekrytointia sekä valmennusta ja mielellään luovan kuntiin pysyvän tukirakenteen toiminnalle. Kehittäjäsosiaalityöntekijä veti kahden päivän mittaisen tukisuhdetoimija-valmennuksen Luoteis-Lapissa, josta kunnille valmistui yhdeksän tukihenkilöä/pariskuntaa kotikäyntiä ja mahdollista tukisuhdelasta odottelemaan. Samalla kuntien käyttöön jäi valmennuksessa käytetty ennakko- ja välitehtävämateriaali sekä diamateriaali tulevia valmennuksia varten.

Kehittäjäsosiaalityöntekijä Nina Peronius selvitti laajemmin tukisuhdetoiminnan tilannetta Lapissa ja kävi ilmi, että useimmat kunnista toivovat tukea rekrytointiin ja valmennukseen. Kiinnostuneiden kuntien toimijat tapasivat videokokouksessa 25.1.2016 ja päättivät, että Lapin tilannetta kartoitetaan ja lisäksi perustetaan erillinen työtiimi suunnittelemaan Lappiin yhdenmukaisia rekrytointi, haastattelu ja sopimuslomakkeita. Työryhmä kokoontui kolme kertaa lomakkeiden luonnostelun ja parantelun teemalla ja toukokuussa 2016 lähetettiin kaikkiin Lapin kuntiin sähköisesti täytettävän ja/tai tulostettavan lomakesarjan, joka sisälsi seuraavat lomakkeet (löytyvät www.sosiaalikollega.fi päättyneet hankkeet ja Lasten Kaste):

Yhteydenottopyyntö Hakeutumislomake Haastattelulomake Tietopyyntö viranomaiselle Vaitiolositoumus Tukisuhdesopimus

22

Lomakesarjan lisäksi työryhmä laati Lapin tukisuhdetoiminnan periaatteet, jotka ovat suuntaviivoina tukisuhdetoimintatyön yhtenäistämiselle Lapissa sekä erillinen tarkistuslista tukisuhdetoimijoille. Tarkistuslista auttaa tukisuhdetta solmittaessa siihen, että tulee tarkistettua tukisuhteen kannalta oleelliset asiat.

Toinen Luoteis-Lapin toivelistalle noussut asia oli uudenlaisen kehittämistyökalun tuomisen kuntien sosiaalipalvelujen ja erityisesti lastensuojelun kehittämiseen. Lapin keskussairaalassa on jo vuosien ajan kehitetty organisaation eri toimipisteiden palveluja Lean-toimintamallista kehitetyllä Hukkahaavi –työkalulla. Yhteistyössä Lapin sairaanhoitopiirin kehittämisyksikön kanssa tarjosimme Luoteis-Lapin toimijoille kaksipäiväisen Lean-toimintamalliin perustuvan Kaizen -kehittämistyökalupaketin. Koulutuksen tarjosivat Lapin sairaanhoitopiirin kehittämisyksikön työntekijät ja muut kustannukset kattoi Lasten Kaste -hanke. Vastineeksi kuntien työntekijät arvioivat koulutusta ja yhdessä mietittiin sen soveltuvuutta sosiaalipalvelujen kehittämisen työkaluksi. Koulutukseen osallistui kaikkiaan 9 henkilöä.

Koulutuksen sisältö ja arviointi kts. www.sosiaalikollega.fi päättyneet hankkeet ja Lasten Kaste.

Tavoite 2: Lasten ja perheiden kuulemisen ja osallisuuden vahvistamien asiakasprosesseissa ja niiden vaikutusten arvioinnissa

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus on jo 2000-luvun alkuajoista lähtien ottanut eri kehittämisprosesseihin ja hankkeisiin mukaan suoraan myös asiakkaita ns. kehittäjäasiakkaina sen lisäksi, että tietoa asiakkaiden toiveista ja tarpeista on saatu kuntatyöntekijöiden kautta. Kokemukset ovat olleet hyviä ja niinpä kuntien suhtautuminen kehittäjäasiakkuuteen on Lasten Kasteenkin aikana ollut pääsääntöisesti innostunutta. Kuitenkin kehittäjäasiakkaiden löytäminen ja rekrytoiminen on ollut hidasta ja varsinaisen yhteisen kehittämistoiminnan käynnistyminen hankalaa. Rovaniemelle haettiin aikuisia ja nuoria kehittäjäasiakkaiksi aluksi lehti-ilmoituksella huonolla menestyksellä. Toimintaa jatkettiin siten, että kahteen sijaishuoltoyksikköön päädyttiin perustamaan asiakaskehittäjäryhmä. Toinen ryhmä kokoontui kuukausittain Rovaniemellä ja toinen Keminmaassa. Yksittäisiä kehittäjäasiakkaita saatiin rekrytoitua vähitellen muutamiin kuntiin. Kehittäjäasiakastoiminnan tärkeyttä on korostettu alusta alkaen kuntakäynneillä ja pilotteja tarkennettaessa. Posken toteuttamassa kehittäjäasiakasfoorumissa ei ollut mukana lastensuojelun kehittäjäasiakkaita, mutta hankkeen työntekijät osallistuivat foorumiin hakien oppia ja tietoa kehittäjäasiakastoiminnasta. Helmikuussa 2015 toteutettiin yhteistyössä Nuorten Ystävien ja MLL:n kanssa lastensuojelupäivä Rovaniemellä. Päivässä oli mukana myös nuori kehittäjäasiakas, joka osallistui muun muassa paneelikeskusteluun.

Prosessimallinnukseen ja kuntakohtaisiin pilotteihin pyrittiin saamaan mukaan kehittäjäasiakkaita. Lastensuojelun prosessimallia sekä Kolpeneen neuropsykiatrisen nuoren kuntoutuspolku- mallia on kommentoitu useita kertoja kehittäjäasiakkaiden toimesta. Kehittäjäasiakkaat eivät ole osallistuneet varsinaisiin mallinnustyöskentelykertoihin, mutta projektikoordinaattori kävi yksittäisten asiakkaiden kanssa lävitse mallia ja toi kommentteja mukaan mallinnustyöskentelyyn. Myös kehittäjäasiakkaiden ryhmän tuottama tieto muun muassa omatyöntekijän roolista huomioitiin mallissa.

Kolpeneen pilotissa edistetään vanhempien ja perheen osallisuutta nuoren kuntoutusprosessissa. Kehittäjätyöntekijä osallistui erityislasten vanhempien, ”Leijonaemojen” vertaistapaamiseen ja oli mukana Erityislapset ry:n kehittämispäivässä. Myös Kolpeneen pilotin osalta tehtiin kuntakäynnit Länsi-Pohjaan, jossa aktiivisesti nostettiin esille myös kehittäjäasiakkuus. Oppilaitosyhteistyön kautta avohuollon tukitoimien ja lastensuojelun työmuotojen arviointiin pyrittiin saamaan tutkimuksia ja opinnäytteitä. Opiskelijoita rohkaistiin keräämään tietoa myös asiakasnäkökulmasta, ei pelkästään työntekijänäkökulmasta. Jokaiseen kuntapilottiin yritettiin liittää edes pienimuotoista kehittäjäasiakastoimintaa.

23

Erityisesti lasten osallisuutta vahvistettiin kartoittamalla hankkeen loppuvaiheessa opiskelijatyönä Lastensuojelun edunvalvontaa Lapissa. Pilvikki Harju, itsekin lastensuojeluasioissa edunvalvojana toimiva ammattilainen, kartoitti Lapin tilannetta, päivitti edunvalvojien tilanteen sekä tiedotti Lapin kuntien toimijoista tästä lasten oikeudesta kuulemiseen ja osallisuuteen. 11.5.2016 pidettiin Rovaniemellä päivän mittainen työkokous edunvalvonta-asioista.

Lapin puolelta tuettiin vahvasti Kuusamon hankeosiossa käynnistettyä kehittäjäasiakastyötä sekä osallisuusteemoja. Kuusamon toimijat osallistuivat Lapin kehittäjäfoorumeihin, joissa kehittäjäasiakkaat, kuntien työntekijät sekä hanketyöntekijät yhdessä vievät asiakasosallisuusteemaa eteenpäin.

Tavoite 3: työntekijöiden osaamisen vahvistaminen lasten ja nuorten sekä perheiden kanssa työskentelyssä sekä monitoimijainen verkostoyhteistyö

Lastensuojelun menetelmäosaamisen tarpeeseen on vastattu kevään ja syksyn 2015 aikana TLP-kouluttajakoulutuksen (Toimiva lapsi ja perhe) kautta, joka toteutettiin Kemijärvellä. ART-menetelmää (aggresionhallinta) opittiin Tervolassa ja Keminmaalla. Molemmilla työmenetelmillä haluttiin vahvistaa osaamista erityisesti varhaisen tuen vaiheessa sekä avohuollon työssä. Menetelmiä on hyödynnetty myös mallinnustyöskentelyssä. Menetelmäoppimisesta on kerätty koulutuspalaute ja osaajat ovat ilmoittaneet yhteystietonsa Posken keräämään menetelmäosaajapankkiin.

Lasten Kaste hanke pyrki koko ajan aktiiviseen yhteistyöhön alueen oppilaitosten kanssa. Lapin Yliopistossa toimi ja jäi elämään 12-14:sta opiskelijasta koostuva opinnäytetyöryhmä lastensuojelun teemoista ja osa opinnäytteistä tulee liittymään suoraan hankkeeseen. Myös Lapin ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijalta sekä terveydenhoitajaopiskelijalta on valmistunut opinnäytetyöt hankkeen kehittämistoimien tiimoilta. Lapin yliopiston Sosiaalityön opiskelijoita on ollut hankkeessa myös käytännön opetusjaksolla. Lasten Kaste -hankkeen projektikoordinaattori ja kehittäjäsosiaalityöntekijä ovat osallistuneet Lapin yliopiston, Lapin Ammattikorkeakoulun ja Posken yhteisiin Sociopolis-seminaareihin.

Menetelmät & osaajat -sivu löytyy osoitteesta www.sosiaalikollega.fi Sähköinen lastensuojeluilmoitus osoitteesta www.virtu.fi/ammattilaiset Edunvalvojat löytyvät osoitteesta www.sosiaalikollega.fi, menetelmät & osaajat -sivulta.

Kehittäjäsosiaalityöntekijä ja projektikoordinaattori ovat toimineet verkkokonsultteina lastensuojelukysymyksissä sekä heille avattiin videokonsultaatiomahdollisuus ammattilaisille. Samanlainen videokonsultoinnin mahdollisuus hankkeessa avattiin aiemmin sekä kuntalaisille että asiakkaille psykologille lasten- ja nuorten asioissa sekä lastensuojelukysymyksissä lakimiehelle. Työntekijä varaa sähköisesti nähtävillä olevaan kalenteriin tunnin viikossa, jonka häneltä voi varata videopuhelua varten. Konsultaation käyttö alkoi verkkaisesti ja mainontaan panostamalla saatiin ensimmäiset konsultaatiovaraukset kesällä 2015. Syksyn ja talven mittaan toiminta vilkastui ja kyseinen palvelu alkoi löytää paikkansa nopeana ja helppona ammattilaiskonsultaatiomahdollisuutena.

Hankkeessa on työstetty talvikautena 2015- 2016 aikana hyvin voimakkaasti Lapin alueen perheiden palveluiden kokonaisuutta osana Lapin sote-valmistelua. Työryhmätyöskentelyä ovat vetäneet työryhmiin nimetyt puheenjohtajat ja koordinoijat vaiheistetun aikataulun ja ohjeiden mukaisesti. Perheiden palvelut työryhmän koordinoijana on toiminut Lasten Kasteen projektikoordinaattori Seija Saalismaa ja vuoden 2016 puolella kehittäjäsosiaalityöntekijä Virpi Filppa. Jokaiselle työryhmälle on perustettu oma sähköinen työskentelytila, jonne tallennetaan kaikki materiaali ja joka on avoin kaikille kiinnostuneille. Työskentelyn tavoitteena on ollut luoda asiakaslähtöiset ja yhdenvertaiset integroidut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuudet Lapin sairaanhoitopiirin alueelle. Työskentely on lähtenyt liikkeelle palvelukokonaisuuden/asiakasprosessin sisällöllisestä määrittelystä ja taustatietojen keruusta. Raportti

24

perheiden palveluiden palvelukokonaisuuden nykytilasta valmistui joulukuussa 2015 ja esitys uudenmuotoiseksi palvelumalliksi kesäkuussa 2016.

Moniammatilliseen toimintatapaan ja yhteistyön tekemisen mallin kehittämiseen panostettiin hankkeen aikana monin eri tavoin. Yhteistyökokouksia järjestettiin eri toimijoiden ja teemojen kesken runsaasti ja pyrittiin saamaan säännölliset yhteistyökokoukset osaksi normaalia työtä. Yhteistyökokouksia järjestettiin muun muassa perheneuvolatyötä tekevien kesken, poliisien ja sosiaalityöntekijöiden kesken, lasten seksuaalirikos- ja pahoinpitelyteeman ympärille, lasten edunvalvontateeman ympärille, sekä lisäksi järjestettiin seudullisia lastensuojelun sosiaalityöntekijätapaamisia. Jatkokauteen suunniteltuja uuden sosiaalihuoltolakiin liittyviä yhteistyön käytäntöihin ja lainmukaiseen tiedonvaihtoon liittyvää koulutusta ei tehty resurssien vähyyden vuoksi Lasten Kaste –hankkeen toimesta vaan se toteutettiin toisen Kastehankkeen toimenpiteenä

https://uula.ersm.fi/ tunnus: sotevalmistelu, salasana: sote2015 www.sosiaalikollega.fi Päättyneet hankkeet ja Lasten Kaste

2.3.2KUUSAMO

Kehittämisteema: Perhetyö osana lastensuojelun prosessia

Minä itsenäistyjänä-kansio

Alkuvuodesta 2015 kehittämistyössä koottiin materiaalia itsenäistyvän nuoren kanssa työskentelyyn. Kansion kokoamisessa hyödynnettiin Umbrella-menetelmäkansiota, joka on kehitetty Umbrella-projektissa v. 1997-2000. Osiota päivitettiin ja muokattiin sekä lisättiin uusia osioita mukaan. Kansio toimii työskentelyn pohjana vahvaa tukea tarvitsevan nuoren kanssa, joka on muuttanut tai muuttamassa omaan asuntoon. Kansio koostettiin niin, että siinä käydään läpi laajasti itsenäistyvän nuoren elämään liittyviä asioita. Kansio alkaa menetelmillä joiden avulla työntekijä ja nuori pääsevät tutustumaan toisiinsa. Tämän jälkeen jatketaan pohdintaa nuoren verkostoista ja vapaa-ajasta. Lopuissa osioissa käydään läpi asumiseen, kouluun, työhön ja talouteen sekä hygieniaan ja puhtauteen liittyviä asioita. Kansion voi käydä läpi kokonaisuudessaan tai hyödyntää soveltuvin osin.

Kansiota testattiin kahden nuoren kanssa ja heiltä saadun palautteen ja testijakson arvioinnin jälkeen syksyllä 2015 aikana materiaalia edelleen muokattiin ja syyskuun lopulla ja lokakuussa aloitettiin kolmen nuoren kanssa materiaalin läpikäyminen. Nuorille kerrottiin, että materiaalia kehitetään osana hanketta ja nuoria pyydettiin antamaan palautetta ja kehittämisehdotuksia materiaalista.

Raportointi- ja maksatusjakson 1.11.2015- 31.10.2016 aikana palautteet ja kehittämisehdotukset koottiin ja analysoitiin. Saadun palautteen perusteella todettiin, että materiaalin pohjalta työskentely osoittautui jäsentyneeksi ja kokonaisvaltaiseksi. Haastavimmaksi osioksi osoittautui asiointi ja talous. Osion sisältö on tärkeää, sillä mikäli talousasiat luisuvat hallinnasta voi hetkessä saada aikaan luottotietomerkintöjä tai lainaa, joista selviäminen hankaloittaa elämää pitkälle tulevaisuuteen. Hyväksi havaittiin, että ensimmäisillä asiointikerroilla työntekijä lähtee nuoren mukaan virastoihin tai yhdessä täytetään esimerkiksi opintotukihakemus. Nuorilla puuttuu usein rohkeutta asiointiin etenkin jos se vaatii käynnin paikan päällä.

Nuoret kokivat mielekkäänä, että saivat olla mukana kehittämässä materiaalia eteenpäin. Materiaali laitettiin sosiaalikollega.fi sivustolle. Materiaali on ladattu sinne muokattavassa muodossa, jotta jokainen voi sitä hyödyntää soveltuvin osin.

Kehittämisteema: Lastensuojelun ennaltaehkäisevien prosessien kehittäminen, lasten ja nuorten ryhmät

Toiminnallisia ja elämyksellisiä kokemuksia

25

Syksyllä 2015 ennaltaehkäisevän työn muotona aloitettiin ryhmätoiminta alakouluikäisille (10-12-vuotiaille). Ryhmien vetäjinä toimivat kuraattorit sekä kehittäjätyöntekijä. Kesällä 2015 toiminnalle suunniteltiin aikataulu ja alustava ohjelma, jonka avulla suoritettiin osallistujien rekrytointi. Rekrytoinnissa olivat mukana opettajat, rehtorit sekä kuraattorit. Ennen ryhmätoiminnan alkamista kunkin osallistujan kanssa keskusteltiin henkilökohtaisesti ja hänen huoltajaansa oltiin yhteydessä puhelimitse. Ryhmiä oli kaksi (Rukan ja Nilon koulupiirit) ja osallistujia yhteensä neljätoista. Ensimmäinen kokoontumiskerta oli Nuorisokeskus Oivangissa, jossa pohdittiin mitä tarkoittaa toimiminen ryhmässä sekä suoritettiin erilaisia tiimitehtäviä. Ryhmäläiset saivat nimetä ryhmänsä. Nilon koulupiirin ryhmä oli Rohkelikot ja Rukan koulupiirin ryhmä Kojootit. Osallistujilta kerättiin ideoita siitä, mitä tapaamisilla voitaisiin tehdä ja lopullinen ohjelma muokattiin ideoiden pohjalta. Ryhmät kokoontuivat kolme kertaa syksyllä 2015 ja viisi kertaa keväällä 2016.

Viestintää hoidettiin puhelimitse ja Wilman kautta sekä lähettämällä jokaisen osallistujan kotiin kirje, jossa kerrottiin toiminnasta ja sen periaatteista. Samalla pyydettiin huoltajalta hyväksyminen toimintaan osallistumiseen ja lupa kuljettaa lasta. Toiminnan aikana vanhempiin pidettiin aktiivisesti yhteyttä ja sitä kautta saatiin palautetta toiminnasta. Ohjaajat pitivät toiminnan aikana kolme palaveria, joissa arvioitiin tapaamisia ja suunniteltiin seuraavien tapaamisten järjestelyt.

Osallistujilta kerättiin suullista palautetta jokaisella kokoontumisella. Ryhmäläiset kokivat positiivisena, että ovat päässeet ryhmään mukaan. Vanhemmilta ja kouluilta tuli pyyntöjä ryhmän aloittamisesta alempien luokkien oppilaille. Vanhemmat kokivat ensimmäisten epäilyjen jälkeen positiivisena, että lapset pääsivät mukaan toimintaan. Vanhemmat toivat esiin, että lapset olivat innoissaan uusista kokemuksista ja osa ryhmäläisistä vietti aikaa yhdessä myös vapaa-ajalla. Loppukeväästä työntekijöille tuli kyselyitä toiminnan jatkumisesta ja toiveita, että oma lapsi pääsisi mukaan toimintaan.

Kolmannella tapaamisella ohjaajat havaitsivat, että ryhmä toimi yhdessä ja roolit ryhmässä olivat muotoutuneet. Hiljaisemmat ja aremmat olivat rohkaistuneet ja toivat itseään enemmän esiin. Koulun näkökulmasta toimintaan sitoutuneet ja motivoituneet oppilaat tekivät läksyjään aiempaa huolellisemmin. Ohjaajien kesken vastuu jakaantui tasaisesti ja jokainen hoiti vuorollaan ryhmätapaamisten järjestelyitä. Kuraattorit olivat enemmän vastuussa omien koulupiiriensä ryhmistä ja hoitivat viestinnän kouluille ja vanhemmille. Kehittäjätyöntekijä vastasi kehittämisnäkökulmasta sekä saadun palaut-teen kokoamisesta.

Kevään aikana luonto näytti voimansa ja suunnitelmia muutettiin lyhyelläkin ajalla. Suurin muutos oli, että yöpyminen maastossa jouduttiin perumaan myrskyn jyllätessä. Sen sijaan tehtiin päiväretken Kiveskoskelle. Ohjelmassa oli kalastusta ja maastolounas. Tulevaisuudessa metsäretken rinnalle suunnitellaan mahdollisuus yöpyä sisätiloissa. Hankkeen jälkeen ryhmätoiminta jatkuu osana Kuusamon lapsi- ja perhepalveluiden ennaltaehkäisevää työtä.

Toimintakausi 2015- 2016 (raportointijakson tapahtumat lihavoituna):

pvm klo ryhmä paikka/ aihe

25.9. 9-13 Nilo/ Rohkelikot Oivanki - ryhmäytyminen2.10. 9-13 Ruka/ KojootitOivanki - ryhmäytyminen30.10. 9-13 Nilo/ Rohkelikot Liikuntahalli - seinäkiipeily, jättitramppa, Subway6.11. 9-13 Ruka/ KojootitLiikuntahalli - seinäkiipeily, jättitramppa, Subway4.12. 9-13 Nilo/ Rohkelikot Huskyajelu11.12. 9-13 Ruka/ Kojootit Huskyajelu22.1. 9-13 Nilo/ Rohkelikot Keilailu ja Winssi, pizzapäivä29.1. 9-13 Ruka/ Kojootit Keilailu ja Winssi, pizzapäivä19.2. 9-13 Nilo/ Rohkelikot Pilkkiminen – retkieväät

26

26.2. 9-13 Ruka/ Kojootit Pilkkiminen – retkieväät 1.4. 9-13 Nilo/ Rohkelikot Lumikenkäily, makkaranpaisto (Valtavaara)8.4. 9-13 Ruka/ Kojootit Lumikenkäily, makkaranpaisto (Oivangin nuorisokeskus)13.5. 9-13 Nilo/ Rohkelikot Oivanki ja metsäretken valmistelu, maas-tolounas20.5. 9-13 Ruka/ Kojootit Oivanki ja metsäretken valmistelu, maastolounas7.-8.6. Rohkelikot/ Kojootit Metsäretki yön yli Päiväretki maastoon, kalastusta ja

maastolounas

Kehittämisteema: Lastensuojelun korjaavien prosessien kehittäminen

Sukulaissijaisvanhempien koulutus

Kehittämistyön yhtenä teemana oli korjaavien prosessien kehittäminen. Kuusamossa on viime vuosina tehty useita sukulaissijoituksia ja siitä syystä on noussut esiin tarve koulutukselle ja vertaistuelle. Omassa henkilökunnassa ei ole henkilöitä, jotka olisivat voineet koulutusta järjestää ja siksi päädyttiin ostamaan koulutus ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Kevään aikana pyydettiin koulutuksen järjestämisestä tarjoukset Perhe-hoitokumppaneilta, Pelastakaa Lapset ry:ltä ja Nuorten Ystäviltä. Tarjouksista päädyt-tiin Perhehoitokumppaneiden tarjoamaan koulutukseen, koska se oli edullisempi ja laajempi kuin Pelastakaa Lasten tekemä tarjous Nuorten Ystävien tarjous oli suppein ja heiltä pyydettiin tarjousta laajemmasta valmennuspaketista, mutta uutta tarjousta heiltä ei saatu. Koulutuksen teemana oli lapsen lähiverkostoon kuuluvan jo sijaisperheenä toimivan perheen valmennus ja tuki perheelle sijoituksen aikana. Syksyn aikana rekrytoitiin koulutukseen osallistujat (5 perhettä) ja koulutus alkoi lokakuun lopussa. Koulutus päättyi tammikuun 2016 puolessa välissä, jolloin järjestettiin koulutukseen osallistujien kanssa loppukeskustelut, joihin osallistuvat myös perheen asioista vastaavat sosiaalityöntekijät.

Koulutukseen osallistuneilta kysyttiin palautetta suullisesti. Koulutuksen parhaana antina esiin nousi vertaistuki ja ajatusten vaihtaminen samassa tilanteessa olevien kanssa. Osallistujat kokivat saaneensa koulutuksessa tietoa oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan perhehoitajana toimimisessa. Yksi osallistuja toi esiin, että perhehoitajana toimivilla on tarvetta koulutukselle myös tulevaisuudessa ja toivoi, että uusia koulutuksia järjestettäisiin säännöllisesti. Useat osallistuneet toivoivat jatkossa vertaisryhmän tapaamisia. Hyvänä määränä pidettiin neljää tapaamista vuodessa. Tapaamisille toivottiin tilaa ja koordinaatiohenkilöä joka tiedottaisi tapaamisten ajankohdat kaikille. Koulutuksen ainoana kehittämiskohtana nähtiin, että malli on alun perin amerikkalainen ja siksi kysymyksen asetteluja ja näkökulmia olisi hyvä suomalaistaan paremmin olosuhteisiimme sopivaksi. Osa perhehoitajista toi esiin, että jatkossa sosiaalityöntekijän kanssa voisi olla tapaamisia useammin, koska keskustelut toimivat työn tukena.

Valmennuksen teemat

1) Lapsen oikeus perheeseen - perheen oikeus valmennukseen2) Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen - perheen oikeus tukeen3) Lapsen tarve kiintymykseen4) Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä5) Lapsen oikeus perhesuhteisiin6) Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin7) Tietoa ja kokemuksia perhehoidosta8) Muutokseen valmistautuminen9) Perhehoitajan oikeudet ja velvollisuudet10) Loppukeskustelut ja PRIDE-raporttien valmistuminen

Koulutukset ja hankkeen tilaisuudet, joihin on osallistuttu 1.11.2015- 31.10.2016 välisenä aikana :

27

15.12.2015 Yhdyshenkilötapaaminen Rovaniemellä, hanketyöntekijä ja yhdyshenkilö

19.11.2015- 20.11.2015 Arviontipäivä Rokualla, hanketyöntekijä

18.11.2015 Lasten Kasteen työntekijöiden palaveri etäyhteydellä, hanketyöntekijä

Lisäksi olemme osallistuneet mahdollisuuksien mukaan Lapin Kasteessa toteutettavaan lastensuojeluprosessin mallintamistyöhön.

Kehittäjätiimin toiminta

Hankkeen kehittäjätiimi kokoontui noin parin kuukauden välein ja siellä käsiteltiin hankkeen ajankohtaisia asioita ja pilotteja. Tiimin jäsenet pohtivat kehittämisen teemoja ja kehitettyjä asioita. Tiimin pohdintojen kautta kehittämistyötä jatkettiin eteenpäin. Tiimi ja yhteistyötahot jakoivat vastuuta kehittämistyöstä ja toteuttivat sitä asiakkaiden kanssa toimiessaan. Kehittämistyö on ollut luonteva osa arjen toimintaa ja asiakkaiden ääni on ollut vahvasti mukana. Pilottien juurruttamista on tapahtunut koko hankkeen ajan työyhteisössä ja yhteistyöverkostoissa. Laaja Lasten Kaste-hankekokonaisuus on osaltaan tukenut ja raamittanut kehittämistyötämme.

Kehittäjätiimin jäsenet: johtava sosiaalityöntekijä, lastensuojelun sosiaalityöntekijät (4) ja heidän sijaisensa, perhetyöntekijä (kehittäjätyöntekijä), lapsi- ja perhetyön johtaja

Hankepalaverit välillä 1.11.2015- 31.10.2016:2.12.201513.1.2016

Yhteistyö ja verkostoituminen

Hanke verkostoitui Kuusamossa toimivien muiden kehittämishankkeiden kanssa. Syli-hankkeen järjestämään Askelia vanhemmuuden-perhevalmennukseen osallistuttiin siten, että yhden Askelia vanhemmuuteen ryhmän valmennuskerran vetovastuu on ollut lastensuojelulla. Illan teemana oli Riittävän hyvä vanhemmuus, jota pohdittiin vanhemmuuden roolikarttaa apuna käyttäen. Samalla osallistujille kerrottiin Kuusamon lapsiperheiden sosiaalipalveluista ja kehittämistyöstä, jota Lasten Kaste- hankkeessa tehdään. Tekemällä oppien-hankkeen (hallinnoija Ksakki ry., rahoittaja Ely) kanssa tehtiin yhteistyötä nuorten sitouttamiseksi palveluihin ja opintojen pariin. VIRTA II –hankkeen (Pärnäsen Syli) kautta löydettiin kehittäjäasiakas. Hankkeen toimijoiden kanssa pohdittiin miten aikuissosiaalityössä aloitettua kehittäjäkahvilatoimintaa voitaisiin hyödyntää myös lapsiperheiden sosiaalipalveluissa.

Hankkeessa olennainen osa kehittämistyötä oli verkostoissa toimiminen ja siksi pilotteja kehitettiin yhteistyökumppaneiden kanssa. Tämän näimme tärkeäksi, jotta uudet kehitetyt työskentelymallit jäisivät hankkeen jälkeen pysyväksi osaksi työtä.Palaverit yhteistyötahojen kanssa välillä 1.11.2015- 31.10.2016: kuraattorit16.12.201510.2.20162.5.2016aikuissosiaalityö26.5.2016

Muut verkostopalaveri olivat aiemmin vuoden 2014- 2015 aikana.

28

2.3.3OULUNKAARI

Päätavoitteita ovat ehkäisevän työn vahvistaminen ja lastensuojelun asiakkaiden tarpeidenmukaisten ja oikea-aikaisten avohuollon tukitoimien piiriin pääseminen sekä raskaampien tukitoimien tarpeen väheneminen. Tarkoituksena on estää lasten vaurioituminen sekä ohjata kuntia käyttämään lastensuojeluun suunnattuja resursseja tehokkaasti ja taloudellisesti.

Tavoitteiden mukaisesti hankealueelle on laadittu ja juurtunut seudullinen lastensuojeluprosessimalli. Hankkeen jälkeen lastensuojelupalvelun voidaan todeta olevan koko kuntayhtymän alueella yhdenvertaisempaa ja tasa-arvoisempaa, ennakoivampaa ja oikea-aikaisempaa. Näin pyritään turvaamaan perheiden sekä lasten ja nuorten alueellinen yhdenvertaisuus ja mahdollisuus päästä tarpeen mukaisten tukitoimien piiriin tasavertaisesti ja riittävän ajoissa. Lisäksi hankkeessa on suunniteltu sähköisiä palveluja lapsiperheille, kuten Oulunkaaren Omahoitopalveluun palveluohjauksen viestikanava.

2.3.4OULU

Raportointijaksolla 1.11.2015- 31.10.2016 Oulussa lastensuojelun osalta toteutettiin seuraavat kehittämistoimet:

Lapsen kaltoinkohtelun tunnistamisen osaamista vahvistettiin monialaisella ”Lapsen kaltoinkohtelukoulutuksella” 24.11.2015. Koulutus toteutettiin yhteistyössä OYS:n, poliisin ja syyttäjänviraston kanssa. Koulutus toteutettiin Oulussa ja se välitettiin etäyhteyden välityksellä hankealueen kuntiin. Koulutus suunnattiin kaikille lasten kanssa työskenteleville. Lisäksi hankealueen kunnille on tehty erityisesti lastensuojelun käyttöön tarkoitettu lapsen kaltoinkohtelun muistilista.

Muistilistat huostaanoton ja sijaishuollon prosesseihinHanke-alueen kuntien työntekijöistä muodostuneet työryhmät ovat työstäneet syksyn 2015 aikana käytännön työn tueksi seuraavat muistilistat:

huostaanottoprosessin muistilista sijaishuoltopaikan muutoksen muistilista huostaanoton purun muistilista

Loppuvuodesta 2015 valmistui sovitusti AMK opinnäytetyö Lasten Kaste hankkeeseen liittyen. Opinnäytetyön aihe oli ”Lapsen osallisuuden dokumentoituminen lastensuojelun avohuollon perhetyön asiakirjoissa.”

2.3.5KALLIO

Kallion alueella lapsen kaltoinkohtelun tunnistamisen osaamista on vahvistettu monialaisella ”Lapsen kaltoinkohtelukoulutuksella” 24.11.2015. Koulutus toteutettiin yhteistyössä OYS:n, poliisin ja syyttäjänviraston kanssa. Koulutus toteutettiin Oulussa ja se välitettiin etäyhteyden välityksellä hankealueen kuntiin. Koulutus suunnattiin kaikille lasten kanssa työskenteleville. Lisäksi hankealueen kunnille on tehty erityisesti lastensuojelun käyttöön tarkoitettu lapsen kaltoinkohtelun muistilista.

Muistilistat huostaanoton ja sijaishuollon prosesseihinHanke-alueen kuntien työntekijöistä muodostuneet työryhmät ovat työstäneet syksyn 2015 aikana käytännön työn tueksi seuraavat muistilistat:

huostaanottoprosessin muistilista sijaishuoltopaikan muutoksen muistilista huostaanoton purun muistilista

29

Tehostettu perhetyöKehittäjä-sosiaalityöntekijä on osallistunut lastensuojelun tehostetun perhetyön kehittämiseen Kallion alueella keväästä 2015 tammikuuhun 2016 saakka.

Päihdeperheiden kanssa työskentely Hankealueella toteutettiin joulukuussa 2015 päihdeperheiden kanssa työskentelyn teemapäivä (puoli päivää) yhteistyössä lastensuojelun ja päihdehuollon toimijoiden kanssa. Teemapäivä toteutettiin kokemusasiantuntija- vetoisista (päihdehuollon kokemusasiantuntijat). Päivän aikana käytiin läpi yhteistyön ongelmakohtia, mitkä asiat toimivat ja mitä voitaisiin kehittää. Näkökulma on ollut asiakaslähtöinen. Teemapäivän aikana on vahvistettu työntekijöiden osaamista ja valmiuksia kohdata päihdeperheitä ja heidän tarpeitaan.Alueella tehdyn kehittämistyön vaikutuksia on näin lyhyellä aikavälillä hyvin vaikea todentaa. Kehittämistyön tulokset näkyvät vasta pitkän ajan kuluessa.

2.3.6RAAHEN SEUTU

Raahen seudulla on keskitytty maksatus- / raportointijaksolla 1.11.2015- 31.10.2016 perhekeskustoiminnan kehittämiseen. Lastensuojelun osalta tällä jaksolla on toteutettu seuraavat kehittämistoimet:

Lapsen kaltoinkohtelun tunnistamisen osaamista on vahvistettu monialaisella ”Lapsen kaltoinkohtelukoulutuksella” 24.11.2015. Koulutus toteutettiin yhteistyössä OYS:n, poliisin ja syyttäjänviraston kanssa. Koulutus toteutettiin Oulussa ja se välitettiin etäyhteyden välityksellä hankealueen kuntiin. Koulutus suunnattiin kaikille lasten kanssa työskenteleville. Lisäksi hankealueen kunnille on tehty erityisesti lastensuojelun käyttöön tarkoitettu lapsen kaltoinkohtelun muistilista.

Muistilistat huostaanoton ja sijaishuollon prosesseihinHanke-alueen kuntien työntekijöistä muodostuneet työryhmät ovat työstäneet syksyn 2015 aikana käytännön työn tueksi seuraavat muistilistat:

huostaanottoprosessin muistilista sijaishuoltopaikan muutoksen muistilista huostaanoton purun muistilista

Tehostettu perhetyöKehittäjä-sosiaalityöntekijä on osallistunut lastensuojelun tehostetun perhetyön kehittämiseen Raahen alueella keväästä 2015 tammikuuhun 2016 saakka.

Päihdeperheiden kanssa työskentely Hankealueella toteutettiin joulukuussa 2015 päihdeperheiden kanssa työskentelyn teemapäivä (puoli päivää) yhteistyössä lastensuojelun ja päihdehuollon toimijoiden kanssa. Teemapäivä toteutettiin kokemusasiantuntija- vetoisista (päihdehuollon kokemusasiantuntijat). Päivän aikana käytiin läpi yhteistyön ongelmakohtia, mitkä asiat toimivat ja mitä voitaisiin kehittää. Näkökulma on ollut asiakaslähtöinen. Teemapäivän aikana on vahvistettu työntekijöiden osaamista ja valmiuksia kohdata päihdeperheitä ja heidän tarpeitaan.2.3.7SELÄNNE

Selänteen peruspalvelukuntayhtymän osalta hankkeessa ei raportointijaksolla 1.11.2015-31.10.2016 ole tehty hankkeen alaista kehittämistyötä

30

2.3.8KAINUU

Kehittämistavoite on lastensuojelulain uudistusten mukaisesti vahvistaa ennalta ehkäisevää työtä ja turvata lastensuojelun asiakkaiden mahdollisuus saada tarpeen mukaisia avohuollon tukitoimia oikea-aikaisesti ja sitä kautta vähentää raskaampien tukitoimien tarvetta.

Ensimmäisenä tavoitteena on kehittää lastensuojelutarpeen selvittämisen yhteneväinen malli Kainuuseen (pl. Puolanka) sekä lastensuojelutarpeen arvioinnin kehittäminen asiakaslähtöiseksi. Tämän mukaisesti tarkoitus on kehittää lastensuojelun työkäytäntöjä enemmän lapsilähtöisiksi ja asiakasta kuuleviksi. Tavoitteeseen pyritään lastensuojelun arviointia kehittämällä; yhtenäistämällä lapsen tarpeen määrittelyn ja arvioinnin toimintamallia Kainuun soten alueelle. Tässä kaikessa keskeistä on lapsen äänen kuuleminen lastensuojelun eri prosesseissa ja lapsen kuulemisen toimenpiteiden juurruttaminen ja työntekijöiden perehdyttäminen.

Toisena tavoitteena on tehostetun perhetyön prosessin jatkokehittäminen ja mallin käyttöönotto. Tavoitteena on tehostetun perhetyön struktuurin prosessikaavioksi mallintaminen sekä sitä tarkentavat työohjeet. Erityishuomion kohteena on arviointivaihe sekä verkostojen toimivuus varsinkin prosessin nivelvaiheissa. Tähän liittyen hankkeen resurssein kootaan ja viimeistellään lastensuojelu- ja perhetyöntekijöiden työkalupakkia.

Tehostetun perhetyön prosessin ja siinä käytettävien työkalujen osalta jatkon aikana otetaan pohdintaan alustavasti myös sitä, miten prosessissa voidaan hyödyntää Omasoten sähköisiä palveluja/muuttaa prosessia sähköisten tukimuotojen avulla (esim. arjen lukujärjestys).

Raportointi- ja maksatusjaksolla 1.11.2015-31.10.2016 Kainuussa on toteutettu seuraavat toimenpiteet:

1) ’Miten minä kommunikoin’ -videoon liittyvän työkirjan tuottaminen, toimittaminen ja painatus.2) Kainuulaisen tehostetun perhetyön mallintaminen prosessikaavioksi yhdessä lastensuojelun ja perhetyön kanssa. Prosessikaavioon liittyvät tarkentavat työohjeet, jossa erityishuomiota kiinnitetään arvointivaiheeseen sekä verkostojen toimivuuteen varsinkin nivelvaiheissa. Vaikka tällä hetkellä työntekijäresurssit eivät ole aina riittävät, kokeiluluontoisesti pyritään siiten, että jatkossa mahdollisuuksien mukaan panostetaan tiettyihin perheisiin nyt luotavan ideaalimallin mukaisesti. Näin saadaan todistusaineistoa toimintatavan toimivuudesta ja perusteltua työntekijäresurssin tarvetta. Lisäksi ohessa aloitetaan työkalupakin kokoaminen eli menetelmiä ja muita työskentelyä tukevia työvälineitä aletaan koota työntekijöiden käyttöön: a) must-menetelmät, jotka toteutetaan aina ja jotka yhtenäistävät työntekijöiden toimintatapoja b) työntekijäkohtaisesti määrittyvät työvälineet.Lisäksi laitetaan alulle uuden lastensuojelu- ja perhetyön prosessien arviointityökalun valmistelu.3) Videoiden, työkirjan ja ’Huolenkarkotuspäivä’ –esitteen lanseerauskierros maakunnassa. Tähän liittyen projektipäällikön vetämiä koulutustilaisuuksia videon ja työkirjan osalta. Aiheena vuorovaikutus ja sitä kautta asiakkaan, perheen ja lasten äänen kuulemisen edellytysten parantaminen.

Lopputuloksena Kainuuseen on lanseerattu ’Miten minä kommunikoin’ –video sekä siihen liittyvä samanniminen työkirja, jossa asiakastyöntekijä reflektoi omia vuorovaikutustapojaan ja -tyyliään suhteessa lapsen äänen kuulemiseen lastensuojelu- ja perhetyön prosesseissa.

Samassa paketissa on jaossa myös ’Huolenkarkotuspäivä’ –esite, jota perheiden kanssa työskentelevät tahot voivat tarvittaessa jakaa perheille luettavaksi ja keskustelujen pohjaksi silloin, kun huolta lapsesta on virinnyt. Työkirjaan liittyy – mutta myös itsenäisesti käytettävissä on – KOHTAA-nopat, jotka virittävät oman vuorovaikutuksen tarkkailemiseen asiakastilanteissa. Toinen noppa on tarkoitettu asiakkaille ja toinen

31

työntekijöille. Nopat ovat syntyneet kehittäjäasiakastyön tuloksena asiakkaan ja työntekijän kohtaamisen kriittisten kohtien näkökulmasta.

’Sossu’ –video on jaettu sähköiseen mediaan mm. STM:n ja Kainuun soten omille youtube-kanaville suurenkin yleisön nähtäville. Video kirkastaa lastensuojelutyön imagoa. Se tuo esille työn monitahoisuutta ja vaikeuttakin mutta toisaalta myös ammattilaisten osaamista ja hyvää tahtoa.

Kainuun toiminnallinen osakokonaisuuden osalta hankkeen rahoittama kehittämistyö päättyi 31.03.2016.

2.4 Hankkeen toteutuminen suhteessa hankesuunnitelmaan

Pohjois-Suomen Lasten KASTE hankkeelle on asetettu seuraavat yhteiset, kaikki kolme kehittämisteemaa läpäisevää tavoitetta:

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lisääntyminen lapsiperheiden arjessa Tavoitteena on vähentää eriarvoisuutta ja estää lasten ja nuorten syrjäytymistä Tavoitteellinen kumppanuus järjestöjen, seurakunnan, yksityisten palvelun tuottajien ja muiden

lapsiperhetoimijoiden kanssa Vahvempaa tukea lapsille, nuorille ja vanhemmille haasteellisissa tilanteissa, uusia toimintatapoja

ja ”työkaluja” Oikea-aikaisen tuen kohdentuminen oikeaan aikaan arjen kasvu- ja kehitysympäristöissä Kustannustehokkuus palveluiden painopisteen siirtyessä kalliista erityispalveluista peruspalveluihin

ja päällekkäisten palvelujen poistamisella Koulutuksen ja osaamisen lisääminen monialaiseen yhteistyöhön Edistää lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtamista kokonaisuutena ja palvelujen antajien

yhteistoimintaa

Kehittämistyö on pääsääntöisesti edennyt suunnitellusti ja asianmukaisesti koko hankealueella, osin jopa ennakoitua nopeammin. Alue- ja kuntakohtaisia vaihteluja kehittämistyön etenemisessä ja toteutuksissa on silti ollut ja joiltakin osin tavoitteita ja toimenpiteitä on jouduttu muokkaamaan, täsmentämään ja muotoilemaan uusiksi. Tämä kaikki on kuitenkin tehty tavoitteiden suuntaisesti ja muutokset eivät ole olleet sisällöllisesti ristiriidassa hankesuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden kanssa, paremminkin ns. ”kurssin tarkennuksia.” Voidaankin todeta, että kehittämistyö on edennyt ja etenee edelleen ripeästi tavoitteiden suuntaan ja mukaisesti. Hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja ja –tapoja on osin saatu jo siirrettyä osaksi arjen perustyötä joissakin hankealueen kunnissa, esimerkiksi Lapset puheeksi työmenetelmän käyttö ja perhekeskuksen monialainen verkostomainen työtapa.

Hankealueella on Oulun eteläisen ja Oulun seutukaaren toiminnallisten osakokonaisuuksien kunnissa toteutettu laajamittainen Lapset puheeksi- menetelmän kouluttajakoulutus ja myös monialainen perustyöntekijöiden koulutus menetelmän käyttöönottamiseksi. Tämä toiminta jatkuu edelleen. Useassa kunnassa menetelmä on jo tuotantokäytössä ja sen vaikutuksista on saatu jo merkittävää tilastollista näyttöä. Näin esimerkiksi Raahen kaupungin alueella, menetelmän käyttöönoton jälkeen sekä lastensuojeluilmoitusten että – asiakkuuksien määrä on lähtenyt selvästi laskemaan. Sama suuntaus on havaittavissa myös Oulussa. Menetelmä palvelee jokaisen kolmen kehittämisteeman puitteissa tehtävää kehittämistyötä. Myös hankkeeseen kuuluvilla muilla kuin edellä mainituilla alueilla menetelmän koulutusosaamista on ja sitä vaihtelevasti myös niissä käytetään.

32

2.4.1Kehittämistyö suhteessa asetettuihin tavoitteisiin2.4.1.1Perhekeskustoiminta

Päätavoitteena on vahvistaa ehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluja laajentamalla sekä kehittämällä perhekeskustyötä yhteistyössä perheiden, kuntien ja kuntayhtymien sekä järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on monialaisesti toimiva perhekeskus, joka perustuu eri toimijoiden yhteistyöhön ja monialaiseen johtamiseen.

Päätavoitteesta johdettujen perhekeskustoiminnan kehittämisen osatavoitteiden mukaisesti toimintaa on kehitetty seuraavasti:

Asiakaslähtöisiä ja osallisuutta vahvistavien toimintamallien suunnittelussa asiakkaat ovat olleet mukana erilaisten kokemusasiantuntijaryhmien muodossa kaikissa hankealueen tätä kehittämisteemaa eteenpäin vievissä toiminnallisissa osakokonaisuuksissa. Osallisuutta ja kumppanuutta on näin ollen kyetty kytkemään kehittämistyöhön mukaan. Lasten ja perheiden palveluihin on luotu uusia malleja ja rakenteita, perhekeskustoimintaa rakennetaan/ pilotoidaan usealla alueella. Perhekeskustoiminnan kehittämisen ”sateenvarjon” alle voidaan katsoa kuuluvan myös hyvinvointineuvola- ja hyvinvointikoulu- mallien kehittämisen ja rakentamisen. Myös matalan kynnyksen palveluita on luotu ja otettu käyttöön, mm. taideneuvola, kirjaston perhevalmentaja jne. Tähän sisältyy myös alueellisista tarpeista lähtevän, monialaisen viranomaistahot ja kolmannen sektorin toimijat yhdistävän suunnitelmallinen ja sovitun yhteistyön käynnistäminen, tämä työ on hankealueella käynnistynyt jo hyvin laajamuotoisesti.

Perhekeskusmalleissa syntyy tavoitteiden mukaisesti paikallisista tarpeista lähteviä monialaisia perhekeskuksia, joissa yhdistyvät lasten ja perheiden kehitysympäristöihin liittyvät universaalit palvelut äitiysneuvola, lastenneuvola, avoin varhaiskasvatus, päiväkodit, koulut, nuorisopalvelut, ehkäisevät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä erityispalvelut ja järjestöjen yms. kolmannen sektorin toimijoiden tarjoamat palvelut joustaviksi palvelukokonaisuuksiksi eli perhekeskuksista on rakentumassa tavoitteenmukaisesti kumppanuuteen perustuvia, ylisektorisia ja monitoimijaisia yhteistyörakenteita. Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeessa perhekeskustoteutukset saavatkin enemmän verkostomaisen ja monialaisen yhdessä sovitun toimintatavan muodon jolla perheiden moninaisiin tarpeisiin voidaan joustavasti vastata.

Lasten ja perheiden palvelujen koordinointia ja strategista ohjausta ja yhteensovittavan johtamisen malleja sekä verkostotyyppisen yhteistyön koordinointia ja ohjausta kehitetään koko hankealueella, osin rakenteita on jo syntynyt, esimerkiksi ylisektorisia johtoryhmiä jossa yhdistyvät monialaisesti eri viranomaistahojen johtoryhmät. Myös viranomaistahojen ja järjestöjen välisiä erilaisia suunnittelu- ja kumppanuusfoorumeita on hankealueella toteutettu useita.

Työntekijöiden osaamista on vahvistettu ja tuettu ja vahvistetaan ja tuetaan edelleen, kouluttamalla heitä erilaisten vanhemmuuden tuen ohjelmien, eroauttamisen ja ehkäisevän parisuhdetyön sekä kumppanuuteen perustuvien työmenetelmien oppimiseksi.

Yhteistyö koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kanssa on laajaa, mukana ovat molemmat Pohjois-Suomen yliopistot ja useita alueen ammattikorkeakouluista. Opiskelijoiden oppimisprosesseja ja opinnäytetöitä hankeen tiimoilta valmistuu kymmenittäin, osa niistä liittyy kehittämisalueiden perhekeskusten kehittämistoimintaan.

33

2.4.1.2Oppilas- ja opiskelijahuolto

Päätavoitteena on vahvistaa peruspalvelujen toimintaa liittämällä kunnan/kaupungin monialainen lasten ja nuorten palveluverkosto yhä tiiviimmin ja suoraan lasten ja nuorten kehitysympäristöön, kouluun. Oppilas- ja opiskelijahuollon painopistettä pyritään siirtämään korjaavasta yksilökeskeisestä työstä hyvinvointia ja osallisuutta edistävään yhteisölliseen työhön. Tätä tukemaan luodaan monialaisia toimintamalleja.

1.8.2014 voimaanastuneen oppilas- ja opiskelijahuoltolain edellyttämien ja vaatimien muutosten käyttöönottoa on hankkeen toimesta tuettu mm. koulutusten, kirjallisien ohjeiden ja neuvonta- / infotilaisuuksien avulla.

Päätavoitteesta johdettujen oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämisen osatavoitteiden mukaisesti toimintaa on kehitetty seuraavasti: Asiakaslähtöisten, osallisuutta ja alueellisuutta edistävien ja monialaisten yhteistyömallien suunnittelu ja kehittäminen on toteutettu yhteistyössä kunnan palvelutarjoajien sekä järjestöjen ja yksityisten palvelutuottajien kanssa. Tämän seurauksena hankkeen aikana alueellisia yhteistyömalleja on rakentunut, mm. alueellisten oppilashuoltoverkostojen muodossa. Hyvinvointipalvelujen (oppilas- ja opiskelijahuollon) käytännön toimintamallien monipuolistamista ja niveltämistä osaksi kasvuyhteisöjen hyvinvointia edistävää ja yhteisöllistä toimintakulttuuria on edistetty järjestämällä hankkeen toimesta koulutusta ja ohjausta. Rakenteet ja toimintamallit ovat syntyneet ja kehittyvät paikallisista tarpeista ja toimijoista käsin.

Koulujen ja oppilaitosten hyvinvointipalvelujen ohjaamista ja koordinointia kokonaisuutena johtavia rakenteita on hankealueella ryhdytty suunnittelemaan ja luomaan.

Koulujen, päiväkotien ja oppilaitosten hyvinvointipalvelujen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta mittaavia asiakaslähtöisiä arviointimenetelmiä on hankealueella kehitetty ja näiden avulla tehtyjä arviointeja on tehty, mm. oppilaan kokemuksellista tietoa kartoittava kysely on toteutettu useassa Oulun kaupungin koulussa.

2.4.1.3Lastensuojelu

Päätavoitteita ovat ehkäisevän työn vahvistaminen ja lastensuojelun asiakkaiden tarpeidenmukaisten ja oikea-aikaisten avohuollon tukitoimien piiriin pääseminen sekä raskaampien tukitoimien tarpeen väheneminen. Tarkoituksena on estää lasten vaurioituminen sekä ohjata kuntia käyttämään lastensuojeluun suunnattuja resursseja tehokkaasti ja taloudellisesti.

Tavoitteiden mukaisesti hankealueella on tehty lastensuojeluprosessin kehittämistä ja perheiden osallisuutta lisäävinä toimina mm. alueellisia asiakaskyselyjä, kehittäjäasiakasryhmätyöskentelyä (kokemuksellisen tiedon kerääminen huoltajilta ja nuorilta). Lisäksi on koottu palvelukarttaa lapsiperheiden palveluista ja tehty myös palvelutarjotin ja –kartta ratkaisuja jotka ovat jo tuotantokäytössä, tosin näiden kehittäminen jatkuu edelleen.

Hankkeessa kehitetään myös intensiivisen päihdeperhetyön mallia ja lapsen biologisten vanhempien tuen mallia lapsen ollessa siirrettynä sijaishuoltoon. Tämän puitteissa on aloitettu monialainen suunnittelu ja kehittämisyhteistyö järjestöjen kanssa. Tämän lisäksi myös lastensuojelun moniammatillisten asiantuntijaryhmien tarkoitusta ja tehtävää /roolia selvennetään ja määritellään hankkeen tukemana.

Lastensuojelunprosessia kehitetään yhdenvertaisemmaksi ja tasa-arvoisemmaksi ja siis myös ennakoivammaksi ja oikea-aikaisemmaksi. Näin pyritään turvaamaan perheiden sekä lasten ja nuorten alueellinen yhdenvertaisuus ja mahdollisuus päästä tarpeen mukaisten tukitoimien piiriin tasavertaisesti ja

34

riittävän ajoissa. Lisäksi hankkeessa on suunniteltu sähköisiä palveluja lapsiperheille ja myös lastensuojelutyötä tehostavia sähköisiä ratkaisuja kartoitetaan ja suunnitellaan.

3 Arvio asetettujen tavoitteiden toteutumisesta ja selvitys miten toteutumista arvioidaan

Toiminnalle asetettujen tavoitteiden mukaista kehittämistyö on hankkeessa tehty laajamittaisesti. Olennaisia muutoksia suunniteltuihin kehittämistoimiin ja tavoitteiden asetteluun ei ole tehty, pienimuotoisia muokkauksia, tarkennuksia ja täsmennyksiä kuitenkin joiltakin osin. Vaikutusten arvioiminen on suurelta osin vaikeaa koska kehittämistoimet ovat monin osin vielä kesken ja toimintamallien tuotantoon ottaminen ja vakiinnuttaminen ovat vasta alkaneet tai alkamassa. Muutamia tilastoihin perustuvia vaikutusarvioita voidaan silti tehdä esimerkiksi Lapset puheeksi- menetelmän vaikutuksista. Menetelmä on otettu syksyn 2014 aikana tuotantokäyttöön Raahen hyvinvointikuntayhtymän alueella, erityisesti Raahen kaupungissa, ja tilastollisesti sekä lastensuojeluilmoitusten että –asiakkuuksien määrä on tällöin alkanut vähentymään verrattuna aikaisempiin, vastaaviin seurantajaksoihin. Oulun kaupunki on myös laajasti ottanut ko. menetelmän käyttöön ja samansuuntaisia vaikutuksia voidaan havaita myös siellä. Lp- koulutukset ja käyttöönotot ovat vuosien 2015 ja 2016 aikana levinneet ja jalkautuneet laajasti koko Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke -alueelle. Alla uusin taulukko josta Raahen seudulla tapahtunut tilastollinen kehityssuunta on havaittavissa. Mikä Lapset puheeksi- menetelmän vaikutus taulukon esittämään kehityssuuntaan on, ei ole tietenkään yksiselitteistä. Joka tapauksessa lastensuojelun ”asiakkuusluvuissa” on selvä vähenevä suunta alkaen juuri siitä ajankohdasta kun menetelmää on alueella ryhdytty käyttämään.

Taulukko 1. Raahen seutu, Lastensuojelun toimintalukuja

35

36

Vaikutusarviointia on tehty ja tehdään monin tavoin, esimerkiksi keräämällä eri asiakasryhmiltä kokemuksellista tietoa sekä kyselyin että osallistamalla heitä kehittämistyöryhmien työskentelyyn jne. Tietenkin myös tietoa toimenpiteiden vaikutuksista kuntatalouteen kerätään hankkeen aikana, mutta tässä vaiheessa tätä asiaa ei voida vielä todentaa. Kuitenkin näyttää siltä, että raskaampien toimenpiteiden vähentyessä, josta siis jonkinlaista indikaatiota on, voidaan olettaa myös kustannusten lasten ja nuorten palveluissa vähenevän. Vaikutusten todentamiseksi tehdään THL:n kanssa yhteistyötä ennakoivien ja ehkäisevien palveluiden kustannusten todentamiseksi ja tuotetaan tietoa asiakaslähtöisistä monituottajamallilla tuotetuista palveluista päätöksentekoa varten. Lähtökohtana on, että pystytään esittämään ennakoivan ja ehkäisevän työn merkitys raskaampien palveluiden vähentämiseksi. Arvioinnin kohteena ovat hankekokonaisuudessa keskeisimmät tavoitteet. Kokonaisuudessaan vaikuttavuuden arviointi tulee pitkällä aikavälillä, tulokset todentuvat uusien toimintatapojen käyttöönoton jälkeisinä vuosina kun ne juurtuvat perustyöhön vakiintuneiksi menetelmiksi. Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeessa toteutettiin kaksipäiväinen arviointitilaisuus hanketoimijoille 19.-20.11.2015 Rokualla. Tilaisuuden painopiste oli vaikuttavuusarvioinnissa ja tulevaisuuden kehitysskenaarioissa.

Prosessinäkökulmasta arvioituna hanke on edennyt suunnitellusti. Etukäteen oli nähtävissä tiettyjä riskejä, liittyen esimerkiksi hankealueen laajuuteen ja monialaisuuteen, mutta kokonaisuus huomioon ottaen hanke on edennyt hyvin, tavoitteita kohti vieviä toimenpiteitä ja toteutuksia on tehty hankealueella hyvin runsaasti. Hanketoimijoiden välinen yhteistyö ja tiedon jakaminen on ollut säännöllistä, työkokoukset, Innokylän käyttö tiedon levittämisessä, kehittämistyöntekijöiden tapaamiset jne.

Itsearviointia jokaisella alueella tehdään jatkuvasti ja projektipäälliköt tästä kuukausiraporteissaan joissa he arvioivat toteutuneita toimia ja tulevia mahdollisia riskejä ja uhkia. Vertaisarviointia on tehty yhteisissä tapaamisissa, kertomalla ja tarkastelemalla kehitettyjä ja suunnitteilla olevia ratkaisuja. Näitä esitellään myös yhteisessä verkkotyötilassa (Innokylä).

Keskeisimpinä arviointia tukevina seurantamittareina hankkeessa käytetään mm. tilastoja palveluiden käytöstä (esim. ls-ilmoitukset jne.) ja näihin liittyviä kustannusvaikutuksia (€/asiakas). Tarkoitus on vähentää kustannuksia ja raskaiden ja kalliiden erityispalvelujen käyttöä sekä samanaikaisesti tukea lapsia ja nuoria perheineen kevyemmillä ja ennakoivilla palveluilla peruspalvelujen puolella.

Hankkeen kokonaisseurannasta vastaa ohjausryhmä. Ohjausryhmä on kokoontunut vuoden 2015 aikana kolme kertaa ja vuoden 2016 tammikuussa pidettiin ohjausryhmän kokous sähköpostikokouksena. Hankkeen eri vaiheet on dokumentoitu sekä ohjausryhmän että alueellisten koordinaatioryhmien työtiloihin. Koko hankkeen koordinaatiotaho vastaa hankkeen raportoinnista rahoittajalle ja sidosryhmille rahoitusehtojen mukaisesti. Raportointi tehdään toiminnallisten osakokonaisuuksien osalta kerran kuukaudessa ja väliraportointi kerran vuodessa maksatushakemuksen yhteydessä. Hankkeen päätteeksi tehdään myös rahoittajan vaatima loppuraportti.

Koordinaation näkökulmasta katsottuna hanke on edennyt tavoitteiden suuntaisesti, erilaisia toteutuksia, rakenteita ja toimintamalleja on syntynyt runsaasti. Näiden avulla myös tavoiteltua ennakoivuutta ja siirtymistä keveämpiin palveluihin on saavutettu. Hankkeessa on luotu runsaasti uusia toimintamalleja, näistä osa on jo tuotantokäytössä tai siirtymässä tuotantokäyttöön. Vakiinnuttaminen vie tosin aikaa ja vaikutusarvioinnin näkökulmasta ensimmäisenä varmastikin saadaan tilastoindikaatioita, mutta monisyisempi ja laaja-alaisempi vaikutusten todentaminen vie pidemmän ajan.

37

Alla hankkeen raportointiin liittyvät asiat taulukkomuodossa.

Taulukko 2. Raportoitavat ja arvioitavat asiat, vastuut ja aikataulu

Kehittämisvaiheen aikana

Kokonaistavoite Alueellisen kehittämisteeman tavoite (jokainen kehittämisteema työstää rahoituksen selvittyä)

Raportoitavat asiat, etenemisvaihe. Mittarit/tiedonlähteet määritellään rahoituksen selvittyä

Odotetut tulokset Vastuu Aikataulu ja väline

1. Lisätä hyvinvointia ja osallisuutta lapsiperheiden arjessa kohdentamalla perheelle oikea-aikaista tukea eri kasvu- ja kehitysympäristöissä.

Oulun seutukaari, Kainuu, Lappi, Eteläinen: Hankkeen yhteisinä kehittämisteemoina ovat perhekeskustoiminta, oppilas- ja opiskelijahuolto ja lastensuojelu.

yhteistyö kumppanuudet kehitettävien

palveluiden toimivuus, asiakkaat/kuntalaiset ja ammattilaiset

välineiden toimivuus aikataulu työpanoksen

toteutuminen viestinnän

toteutuminen sopimusten ja

hankintojen tilanne työryhmän tilanne budjetti vrs toteutuneet

kustannukset ja toukokuussa myös ennuste koko vuoden toteumasta

Uudet toimintatavat ja yhdessä tekemisen muodot ovat käytössä perheiden tukemisessa. Erilaista osaamista on yhdistetty selkeällä työnjaolla eri lapsiperhetoimijoiden kesken. Lapsiperheet saavat tarvitsemansa tuen oikea-aikaisesti ja tarvettaan vastaavasti sekä ottavat vastuuta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan entistä enemmän.

Projektipäälliköt, kunnan nimeämät asiantuntijat, työryhmän jäsenet

touko- ja joulukuussa 2014,lokakuussa 2015 ja lokakuussa 2016. Menetelmänä itse- ja prosessiarviointi

2. Siirtää palveluiden painopistettä kalliista erityispalveluista varhaiseen tukeen ja peruspalveluihin. Palveluiden rakennetta muuttamalla todennetaan muutoksen merkitys kustannusten kasvun taittumiseen

Oulun seutukaari, Kainuu, Lappi, Eteläinen: Hankkeen yhteisinä kehittämisteemoina ovat perhekeskustoiminta, oppilas- ja opiskelijahuolto ja lastensuojelu

yhteistyö kumppanuudet kehitettävien

palveluiden toimivuus, asiakkaat/kuntalaiset ja ammattilaiset

välineiden toimivuus aikataulu työpanoksen

toteutuminen viestinnän

toteutuminen sopimusten ja

hankintojen tilanne työryhmän tilanne budjetti vrs toteutuneet

kustannukset ja toukokuussa myös ennuste koko vuoden toteumasta

Varhaisen ja kevyemmän tuen osuus lapsiperheille tarjottavista palveluista on lisääntynyt. Vahvemman /korjaavan tuen osuus vähenee. Uuden palvelurakenteen kustannukset on todennettu ja tietoa pystytään käyttämään päätöksenteon tueksi. Kustannukset tulevat yhteiskunnalle halvemmiksi ja palvelurakenne uudistuu.

Projektipäälliköt, kunnan nimeämät asiantuntijat, työryhmän jäsenet

touko- ja joulukuussa 2014,lokakuussa 2015 ja lokakuussa 2016. Menetelmänä itse- ja prosessiarviointi

3. Edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden johtamista kokonaisuutena

Oulun seutukaari, Kainuu, Lappi, Eteläinen: Hankkeen yhteisinä kehittämisteemoina ovat perhekeskustoiminta, oppilas- ja opiskelijahuolto ja lastensuojelu

yhteistyö kumppanuudet kehitettävien

palveluiden toimivuus, asiakkaat/kuntalaiset ja ammattilaiset

välineiden toimivuus aikataulu työpanoksen

toteutuminen viestinnän

toteutuminen sopimusten ja

hankintojen tilanne työryhmän tilanne budjetti vrs toteutuneet

kustannukset ja toukokuussa myös

Lapsiperheiden palveluja johdetaan yhteen sovittavalla toimintamallilla lapsiperheiden palvelujen johtamista kokonaisuutena.

Projektipäälliköt, kunnan nimeämät asiantuntijat, työryhmän jäsenet

touko- ja joulukuussa 2014,lokakuussa 2015 ja lokakuussa 2016. Menetelmänä itse- ja prosessiarviointi

38

ennuste koko vuoden toteumasta

Koordinaatio: Koordinaatio varmistaa kokonaisuuden eri osien ja toimijoiden välisen yhteistyön edellytykset mm. tiedon, menetelmien ja yhteisten resurssien osalta. Koordinaatiossa tuotetaan yhteiset tukipalvelut sekä osa viestintään liittyvistä materiaaleista. Koordinaatiolla varmistetaan toimenpidekokonaisuuksien nivoutuminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen. Osakokonaisuuksien tarkennetut toteutussuunnitelmat laaditaan rahoituksen varmistuttua. Hankkeelle perustetaan johtoryhmä ja alueelliset ohjausryhmät.

Kaikki yhteistyö aikataulu viestintä työryhmät kumppanuudet sopimukset ja hankinnat budjetti vrs toteutuneet

kustannukset riskit

Projektijohtaja, projektipäälliköt

touko- ja joulukuussa 2014,lokakuussa 2015 ja lokakuussa 2016. Menetelmänä itse- ja prosessiarviointi

Arviointiteema johon panostetaan asiantuntijatyöpanosta, luonnos. Periaatteet jälkiarvioinnille. Vahvistetaan rahoituspäätöksen selvittyä. Arvioinnin toteutus 5/2014–10/2016.Alustavan suunnitelman mukaan lähtökohtana on että pystytään esittämään ennakoivan ja ehkäisevän työn merkitys raskaampien palveluiden vähentämiseksi. Vaikutusten todentamiseksi tehdään THL:n kanssa yhteistyötä ennakoivien ja ehkäisevien palveluiden kustannusten todentamiseksi ja tuotetaan tietoa asiakaslähtöisistä monituottajamallilla tuotetuista palveluista päätöksentekoa varten. Arviointiteeman yhteydessä sovitaan mahdollisesta jälkiseurannasta n. vuotta toteutuksen jälkeen joko kuntakohtaisesti tai koko toiminta-alueella. Todetaan vastuutahot ja tiedonkeräysperiaatteet. Lähtökohtana tiedonkeruussa on hyödyntää kunnissa kerättävää tietoa ja tarkistaa voidaanko sähköistä hyvinvointikertomusta tai kansallista kyselyä hyödyntää työssä.

Loppuarviointi alueellisten kehittämisteemojen mukaan ja kokonaishankkeesta johtoryhmässä 2/2016Yleiset arvioinnin kohteet väliraportoinnin perusteella

Taloudellinen ja ajallinen onnistuminen:

Projektityöskentelyn onnistuminen Vastuu

lopputuloksen vastaavuus toiminnan/-substanssin tarpeeseen

projektin lopputulosten laatu käyttäjäpalaute, kuntalaiset ja ammattilaiset, kumppanit

dokumentointi ja viestintä.

tavoiteaikataulu vs. suunniteltu aikataulu

kehityskustannusten toteutuminen

jatkuvat kustannukset, mahd. muutokset kustannusrakenteissa

ohjausryhmän työskentely

alueellisten koordinaatioryhmien työskentely

riskienhallinta projektinhallinta ja

projektisuunnitelma palvelun/ järjestelmän/

muutoksen siirtämisen tuotantoprosessiin onnistuminen

ohjausryhmä, alueelliset koordinaatioryhmät, projektijohtaja, projektipäälliköt

39

4 Selvitys henkilöstön käytöstäHenkilöstön käyttö hankkeessa on toteutunut nyt esitetyllä tavalla.

4.1 Lappi

Hankekoordinaattori Seija Saalismaa/Lappi ja Kuusamo 1.11.2015 – 31.12.2015 100%Kehittäjäsosiaalityöntekijä Nina Peronius 1.11.2015 – 30.4.2016 67%Kehittäjäsosiaalityöntekijä Virpi Filppa 1.11.2015 - 30.4.2016 100%Kehittäjätyöntekijä Teija Karvonen/Rovaniemi 1.11.2015 - 31.12.2015 50%Kehittäjätyöntekijä Elina Ruokanen/Kolpene 1.11.2015 - 31.12.2015 50%Taloussihteeri Tiina Ylikangas 1.11.2015 – 30.4.2016 17%Suunnittelija Maria Martin 1.11.2015 – 28.2.2016 10%Sosiaaliohjaaja työpari Tuula Lampela tuntityöasiantuntijaLakimies Kaisa Post tuntityöasiantuntija

4.2 Kuusamo

Kehittäjä-sosiaalityöntekijä Sirpa Tyvitalo 1.11.2015 – 31.12.2015 50%Kehittäjä Jaana Säkkinen 1.11.2015 - 29.2.2016 20%

4.3 Liminka

Kehittäjätyöntekijä Marja-Liisa Mutanen 1.11.2015 – 31.12.2015 40% Kehittäjätyöntekijä Marja-Liisa Mutanen 1.1.2016- 31.10.2016 20%

4.4 Lumijoki

Lumijoki ilmoitti, että ei ole tehnyt hankkeen alaista kehittämistyötä raportointijaksolla.

4.5 Muhos

Jenni Kinnunen kehittämistyöntekijä 1.11.2015- 31.12.2015 100%

4.6 Tyrnävä

Paananen Hanna kehittäjätyöntekijä 1.11.2015- 31.12.2015 50 %Sarpola Jukka kehittäjätyöntekijä 1.11.2015- 20.12.2015 60 %

4.7 Oulunkaari

Leppälä–Hast Anne projektiasiantuntija 1.11.2015- 31.12.2015 70%Leppälä-Hast Anne projektiasiantuntija 1.1.2016- 31.10.2016 50%Mämmi-Laukka Leena projektityöntekijä 1.11.2015- 31.12.2015 40%

4.8 Oulu

Timonen Johanna projektipäällikkö 1.11.2015- 16.2.2016 80%

40

Meriläinen Raija projektiasiantuntija 1.11.2015- 16.2.2016 100%Meriläinen Raija projektipäällikkö 17.2.2016- 31.7.2016 100%Keränen Kaija projektiasiantuntija 1.11.2015- 6.1.2016 100% Liisa Seppänen projektiasiantuntija 1.11.2015- 31.12.2015 100% Eeva-Liisa Vilmi projektiasiantuntija 1.11.2015- 31.12.2015 100%

4.9 Kainuu

Tarja Kerttula Projektipäällikkö 1.11.2015 – 31.3.2016 100%Minna Piirainen Projektisuunnittelija 1.11.2015 – 31.12.2015 50%Anna-Mari Karjalainen Projektisihteeri 1.11.2015 – 31.3.2015 25%

4.10 Helmi

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen alueella ei ole hankkeeseen palkattua henkilöstöä.Oulun eteläisen alueen osakokonaisuudenhenkilöstö on palkattu Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän kautta. Helmi ostaa hankeen palvelut ostopalveluna Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymältä.

4.11 Kallio

Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella ei ole hankkeeseen palkattua työvoimaa.

Oulun eteläisen alueen osakokonaisuuden henkilöstö on palkattu Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän kautta. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio ostaa hankkeen palvelut ostopalveluina Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymältä.

4.12 Raahen seutu

Hanketyöntekijät ovat Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän palveluksessa, jolta muut Oulun eteläisen alueen osakokonaisuuden kuntayhtymät ostavat hankeen palvelut ostopalveluina. Projektipäällikkönä toimi maksatus- ja raportointijaksolla 1.11.2015- 31.10.2016 Sirkka Kiilakoski 100% työpanoksella ajalla 1.11.2015-31.1.2016 ja kehittäjä-sosiaalityöntekijä Marja Salonen 100% työpanoksella 1.11.2015-31.1.2016.

4.13 Selänne

Oulun eteläisen alueen osakokonaisuuden henkilöstö on palkattu Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän kautta. Peruspalvelukuntayhtymä Selänne, Peruspalvelu- kuntayhtymä Kallio ja Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi ostavat hankeen palvelut osto- palveluina Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymältä.

4.14 Koordinaatio

Hankkeen hallinnoinnista vastaa Oulun kaupunki. Maksatusjaksolla 1.11.2015- 31.10.2016 koordinaatio hankkeessa ovat työskennelleet projektijohtaja Juhani Jarva 100% työpanoksella ja talouskoordinaattori Olavi Sariola 25% työpanoksella.

41

5 Selvitys asiantuntijapalveluiden käytöstäSelvitys asiantuntijapalveluiden käytöstä esitetään jokainen sopijaosapuoli eriteltynä.

5.1 Lappi

Projektihenkilöstö on osallistunut seuraaviin tapahtumiin maksatusjaksolla 1.11.2015-31.10.2016:3.-4.11.2015 Lasten Kaste osaohjelman valtakunnallinen loppuseminaari Tampereelle / Karvonen ja Ruokanen 6.11.2015 Puheesta Tekoihin, Helsinki / Saalismaa 19.11.2015- 20.11.2015 Lasten Kaste arviointiseminaari Rokualla / Karvonen, Ruokanen, Peronius (koordinaatiohankkeen kustantama)24.11.2015 Lapsen kaltoinkohtelu Oulussa / Saalismaa

Avustusmäärärahalla on ostettu seuraavat asiantuntijapalvelut maksatusjaksolla 1.11.2015- 31.10.2016:NorTher Oy psykologipalvelut – kymmenen (10 kpl) koulutustaA-Klinikkasäätiö – Motivoiva kohtaaminen koulutusLocal Pro Consulting – Lapset puheeksi menetelmä, viisi (5 kpl) koulutustaMLL Uudenmaan piiri ry – Vahvuutta vanhemmuuteen perheryhmän kouluttajakoulutusMLL Lastensuojelu – Tukihenkilö- ja tukiperhevalmennus

5.2 Kuusamo

Kuusamossa ei ole ostettu asiantuntijapalveluita raportointijaksolla 1.11.2015- 31.10.2016. Kuusamosta on osallistuttu 19.112015- 20.11.2015 järjestettyyn Lasten Kaste arviointiseminaariin Rokualla (koordinaatiohankkeen kustantama).

5.3 Liminka

Lasten kaste hankkeessa Limingan osalta ei ole käytetty asiantuntijapalveluita. Limingalle on hankittu asiatuntijapalveluita Oulun seutukaaren toiminnallisen osakokonaisuuden määrärahasta joka on Oulun kaupungin hallinnoimaa ja sen kirjanpitoon budjetoitu. Limingalle tästä ei ole aiheutunut kustannuksia.Yhtenä asiantuntijafoorumina on ollut LNP_ työryhmän kokoukset, joka on osa johtamisen osuuden teemaa. BIKVA – arvioinnissa asiantuntijoina haastateltiin perhetyön asiakkaita ja perhetyöntekijöitä. Nämä eivät ole aiheuttaneet Kaste Hankkeelle taloudellisia kustannuksia.

5.4 Lumijoki

Lumijoki ilmoitti, että ei ole tehnyt hankkeen alaista kehittämistyötä raportointijaksolla 1.11.2015- 31.10.2016, mutta yksittäisiä työntekijöitä on osallistunut Oulun seutukaaren toiminnallisen osakokonaisuuden järjestämiin koulutuksiin.

42

5.5 Muhos

Muhokselle on hankittu asiatuntijapalveluita Oulun seutukaaren toiminnallisen osakokonaisuuden määrärahasta joka on Oulun kaupungin hallinnoimaa ja sen kirjanpitoon budjetoitu. Muhokselle tästä ei ole aiheutunut kustannuksia.

5.6 Tyrnävä

Tyrnävälle on hankittu asiatuntijapalveluita Oulun seutukaaren toiminnallisen osakokonaisuuden määrärahasta joka on Oulun kaupungin hallinnoimaa ja sen kirjanpitoon budjetoitu. Tyrnävälle tästä ei ole aiheutunut kustannuksia.

5.7 Oulunkaari

Oulunkaaressa asiantuntijapalveluita on ostettu talous-, henkilöstö- ja it-palvelut Oulunkaaren kuntapalvelutoimistolta (suorahankinta, ei kilpailutusta).

5.8 Oulu

Asiantuntijapalveluita on Oulussa ostettu lastensuojelun kehittämiskärjessä kehittäjäasiakkailta, joita on yhteensä kahdeksan. Lastensuojelun kehittäjäasiakkaat ovat osallistuneet työryhmään, jossa kehitetään lastensuojelun asiakkaiden osallisuutta. Myös perhekeskustoiminnan kehittämisessä on käytetty kehittäjäasiakkaita. Kyseisessä kehittämisosiossa kehittäjäasiakkaita on ollut yhteensä viisi ja he ovat kokoontuneet yhteensä yksitoista kertaa. Kehittäjäasiakkaiden palkkiosta on tehty Oulun kaupungissa erillinen päätös, jota myös muut Oulun seutukaaren kunnat voivat halutessaan hyödyntää.

Lapsen kaltoinkohtelu, 24.11.2015, useita eri kouluttajia- erikoislääkärit, poliisi, syyttäjä, lakimies, sosiaalityöntekijä, Oulu (etäyhteydellä koko hankealueelle)

Eroperheiden kohtaaminen, 4.12.2015, Sisällön suunnittelu on tehty yhteistyössä Kiimingin hyvinvointineuvolan, Vanhempien Akatemian ja Lasten Kaste-hankkeen kesken, Oulu

Vahvuutta vanhemmuuteen vertaisryhmäohjaaja koulutus, Anna-Maria Raukovaara MLL, 19.8.2016 ja 25.8.2016, Oulu

Vuorovaikutusosaaminen osana ammattitaitoa ja asiakkaan kohtaamista, Anna-Mari Laulumaa, vuorovaikutuskouluttaja, psykodraamaohjaaja, työnohjaaja, 23.9.2016, Kajaani

Asiantuntijakonsultaatiota on lisäksi ostettu Marja Hiitola-Moilaselta. Konsultaatiotyötä on ostettu varhaiskasvatuksen uudenlaisen avoimen toiminnan perheryhmien käynnistämiseen, tukemiseen ja ohjaukseen. Lisäksi asiantuntijapalvelua on ostettu Lapset puheeksi – menetelmä konsultaatiotyöhön psykiatrian tohtori Mika Niemelältä. Palvelun osto jatkuu hankekauden ajan.

5.9 Kainuu

Kainuu on raportointijaksolla ostanut seuraavia asiantuntijapalveluita:Marttinen Titta-Mari, Huolenkarkoituspäivä- satu, 1.11.2015- 31.11.2015Härkönen Minna, Lapsen ääni-seminaari / hengähdys tauko– ohjelma, 8.12.2015Proimpro Oy, Lapsen ääni videon ja työkirjan fasilitointiBlack Lion Pictures Oy, Lapsen ääni videon tuottaminen, 11/12 2015MainosLähde Oy, Kohtaa noppien suunnittelu ja tuottaminen, 1/2016Perttu Penttinen (Ukko.fi laskutuspalvelut), työkirjan kuvituksen suunnittelu, 3/2016

43

5.10 Helmi

Asiantuntijapalveluiden käyttö näkyy koordinaatiota lukuun ottamatta Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän pääkirjassa. Koordinaatiolta lähetetään lasku suoraan sopijaosapuolille. Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi ostaa ostopalveluna hankkeen palvelut Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymältä. Helmen maksuosuus on 14,92 %. Tarkempi selvitys asiantuntijapalveluiden kuluista on Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän raportissa.

5.11 Kallio

Asiantuntijapalveluiden käyttö näkyy Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän pääkirjassa. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio ostaa ostopalveluna hankkeen palvelut Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymältä. Kallion maksuosuus on 33,73 %.

Tarkempi, allekirjoitettu selvitys asiantuntijapalveluiden käytöstä osakokonaisuuden alueella on Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän raportissa johtuen siitä, että kulut näkyvät eriteltynä sen pääkirjassa. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä laskuttaa muita kuntayhtymiä ja sosiaali- ja terveyspiiriä heidän maksuosuutensa mukaan.

5.12 Raahen seutu

Asiantuntijapalveluita on ostettu raportointijaksolla 1.11.2015- 31.10.2016 seuraavasti:Kokemusasiantuntijapalkkiot, Mia-Maria Kerovaara ja Noora Savolainen 31.12.2016. Koulutusostot, tapahtumat ja seminaarit:3.10.2015- 21.11.2015 Toimiva perhe -kurssi, Pyhäjoki 18.11.2015 Keijo Tahkokallion ”Uskallusta vanhemmuuteen”-luento, Haapavesi24.11.2015 Lapsen Kaltoinkohtelun tunnistaminen -koulutus, Oulu + etäyhteys

Raaheen9.12.2015 Päihdeperheiden kanssa työskentelyn teemapäivä, Raahe15.12.2015 Päihdeperheiden kanssa työskentelyn teemapäivä, Haapajärvi20.1.2016 Viranomaisyhteistyö ja salassapito -koulutus, Haapajärvi26.5.2016 Varhaisen vuorovaikutuksen seminaari, Raahe

5.13 Selänne

Asiantuntijapalveluiden käyttö näkyy Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän pääkirjassa. Peruspalvelukuntayhtymä Selänne ostaa ostopalveluna hankkeen palvelut Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymältä. Selänteen maksuosuus on 16,56 %.

Tarkempi, allekirjoitettu selvitys asiantuntijapalveluiden käytöstä osakokonaisuuden alueella on Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän raportissa johtuen siitä, että kulut näkyvät eriteltynä sen pääkirjassa. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä laskuttaa muita kuntayhtymiä ja sosiaali- ja terveyspiiriä heidän maksuosuutensa mukaan.

5.14 Koordinaatio

Raportointi- ja maksatusjaksolla 1.11.2015- 31.10.2016 koordinaatiohanke on järjestänyt ja ostanut Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeelle seuraavat asiantuntijapalvelut (koulutustilaisuudet ja seminaarit):

44

• Pohjois-Suomen Lasten Kaste – hankkeen arviointiseminaari, ulkopuolisena luennoitsijana Ilkka Halava, Rokua 19-20.11.2015

• Innovoiminen ja strateginen kehittäminen –luento, Anssi Tuulenmäki Aalto yliopistosta, Oulu 11.12.2015

• Vuorovaikutusosaaminen osana ammattitaitoa ja asiakkaan kohtaamista, Anna-Mari Laulumaa, vuorovaikutuskouluttaja, psykodraamaohjaaja, työnohjaaja 23.5.2016, Oulu

• Vuorovaikutusosaaminen osana ammattitaitoa ja asiakkaan kohtaamista, Anna-Mari Laulumaa, vuorovaikutuskouluttaja, psykodraamaohjaaja, työnohjaaja, 2.6.2016, Rovaniemi

• Vuorovaikutusosaaminen osana ammattitaitoa ja asiakkaan kohtaamista, Anna-Mari Laulumaa, vuorovaikutuskouluttaja, psykodraamaohjaaja, työnohjaaja, 3.6.2016, Kemi

Raportointi- ja maksatusjaksolla 1.11.2015- 31.10.2016 hankkeessa toteutettiin ulkomaan kouluttautumis- / tutustumismatka. Matkaa voidaan pitää sekä koulutusmatkana että asiantuntijapalveluiden ostona(toimintamallit, rakenteet jne.). Matka suuntautui Kööpenhaminan alueelle Tanskaan ja toteutettiin ajalla 17.1.2016- 21.1.2016 . Matkalle oli ministeriön (STM) lupa. Matkalle osallistuivat Juhani Jarva, Johanna Timonen, Arto Willman ja Arja Harstrup (THL:n kustantamana). Jarvan, Timosen ja Willmannin matkakustannukset jaettiin Oulun seutukaaren toiminnallisen osakokonaisuuden ja koordinaatiohankkeen kesken. Matkan tarkoitus oli tehdä Katsaus ”osaamiskeskuksiin” ja perhekeskustoimintaan Kööpenhaminassa, matkan aikana vierailtiin seuraavissa vierailukohteissa;

• Familiehuset Kastrup (kunnan järjestämää toimintaa)• Familiehuset Hoje-Taastrup (Mødrehjælpen järjestön järjestämää, kunnan rahoitusosuudella) • Socialforvaltningen Borgercenter Børn & Unge (hallinnon esittely) • Borgercenter - City - Østerbro (kunnan järjestämää toimintaa)• Mødrehjælpen – järjestö (hallinnon esittely)

Matkan tarkempi kuvaus erillisessä liitteessä.

45

6 Selvitys hankkeessa toteutetusta koulutuksesta

Hankkeessa toteutetut koulutukset esitetään myös, kuten aiemmatkin selvitykset, jokainen hankkeen sopimuskumppani erikseen.

6.1 Lappi

Avustusmäärärahoilla on järjestetty seuraavat tapahtumat, koulutukset ja tilaisuudet maksatusjaksolla 1.11.2015- 31.10.2016:Lasten Kaste yhdyshenkilöpäivä 15.12.2015 Kaizen- kehittämistyökalu Luoteis-Lappiin 20.1.2016 Kittilä ja 3.2.2016 Kolari Tukisuhdevalmennus Luoteis-Lapissa 20.2.2016 Kolari ja 27.2.2016 Kittilä Lasten edunvalvonta Lapissa– työkokous 11.5.2016 Rovaniemellä Vuorovaikutusiltapäivät 2. ja 3.6.2016 Rovaniemellä ja Kemissä (koordinaatiohankeen kustantamat koulutukset).

Hankekoordinaattoriosallistui raportointijaksolla 1.11.2015- 31.10.2016 seuraaviin koulutuksiin:Kouvola, SosKri päivätPoliisihallitus, lasten haastatteleminen rikosselvittelyssä

6.2 Kuusamo

Kuusamosta on osallistuttu muiden hanketoimijoiden järjestämiin koulutuksiin.

6.3 Liminka

Lasten Kaste hankkeessa Liminka on itse järjestänyt Lapset puheeksi- työmenetelmäkoulutuksia sivistystoimessa, varhaiskasvatuksessa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lapset puheeksi infot on pidetty esimiehille ja johtajille sekä terveyskeskuksen ja vuodeosaston henkilökunnalle.

Liminkalaisia on osallistunut Lasten Kaste hankkeen (Oulu) järjestämiin koulutuksiin runsaasti.

6.4 Lumijoki

Lumijoelta on muutamia henkilöitä osallistunut Kaste hankkeen (Oulu) järjestämiin koulutuksiin.

6.5 Muhos

Kunnassa on otettu käyttöön Lapset puheeksi -menetelmä, jonka käyttöönottoa ja levitystä on tuettu koulutuksien myötä lukuvuoden 2015–2016 aikana. Kohteena ovat olleet kouluihin. Menetelmää käytetään myös kunnan varhaiskasvatus- ja sosiaalipalveluissa. Raportointi- ja maksatusjakson 1.11.2015- 31.10.2016 aikana tästä ei ole syntynyt kustannuksia hankkeelle.

46

6.6 Tyrnävä

Kunnan työntekijöitä eri hallintokunnista on osallistunut Kaste-hankkeen (Oulu) järjestämiin koulutuksiin. Tyrnävän kunnan työntekijöiden osaamista on vahvistettu jatkamalla Lapset puheeksi - työmenetelmään kouluttamista. Kustannuksia hankkeelle tästä ei ole syntynyt raportointi- ja maksatusjaksolla 1.11.2015- 31.10.2016.

6.7 Oulunkaari

Oulunkaaren alueellinen toiminnallinen osakokonaisuus on osallistunut Oulun seutukaaren osakokonaisuuden järjestämiin koulutustilaisuuksiin.

6.8 Oulu

Oulun seutukaaren projektipäällikkö on organisoinut ja tilannut kaikki toiminnallisessa osakokonaisuudessa järjestetyt koulutukset. Myös kustannukset tilatuista koulutuksista on kohdennettu Oulun kaupungin hallinnoimasta kokonaisuudesta. Koulutusten aiheet ja teemat on suunniteltu yhdessä kuntien kanssa. Osallistujalistat on tallennettuina Oulun kaupungin tietojärjestelmiin sekä tulostettuna Pohjois-Suomen Lasten Kaste – hankkeen projektikansiossa.

Oulun kaupungissa on koulutettu runsaasti Lapset puheeksi –menetelmäosaajia. Koulutukset on toteutettu virkatyönä, ilman hankkeeseen kohdistuvia lisäkustannuksia, kuitenkin hankeen organisoimina.

1.11.2015– 31.10.2016 välisenä aikana toteutetut koulutukset:

Lapset puheeksi - menetelmän koulutus, 18.11.2015, 8.12.2015, 12.1.2016, Juha-Matti Pyykönen, Oulu

Lapset puheeksi –menetelmäkoulutus, 23.11.2015 ja 14.12.2015, Kaija Keränen ja Liisa Seppänen, Oulu

Lapsen kaltoinkohtelu, 24.11.2015, useita eri kouluttajia- erikoislääkärit, poliisi, syyttäjä, lakimies, sosiaalityöntekijä, Oulu (etäyhteydellä koko hankealueelle)

Eroperheiden kohtaaminen, 4.12.2015, Sisällön suunnittelu on tehty yhteistyössä Kiimingin hyvinvointineuvolan, Vanhempien Akatemian ja Lasten Kaste-hankkeen kesken, Oulu

Lapset puheeksi - kouluttajien tapaaminen, 16.12.2016, Oulu Lapset puheeksi –menetelmäkoulutus, 17.2.2016, 15.3.2016 ja 14.4.2016, Oulu, Tuula Takalo ja

Sirpa Limma Lapset puheeksi –menetelmäkoulutus, 29.2.2016 ja 4.4.2016, Liisa Seppänen ja Sari Ukkola Lapset puheeksi –menetelmäkoulutus,16.3.2016 ja 28.4.2016, Satu Ikonen ja Nina Lieto, Oulu Lapset puheeksi –menetelmäkoulutus, 19.3.2016, Liisa Seppänen ja Kaija Keränen, Oulu Lapset puheeksi –menetelmäkoulutus, 22.3.2016 ja 12.5.2016, Tuomo Lukkari, Oulu Lapset puheeksi –menetelmäkoulutus, 5.4.2016, 26.4.2016 ja 17.5.2016, Juha-Matti Pyykkönen ja

Eeva-Liisa Vilmi, Oulu Lapset puheeksi –menetelmäkoulutus, 5.4.2016 ja 24.5.2016, Anne Iinattiniemi ja Tiia Maikkula-

Moilanen, Oulu Lapset puheeksi –menetelmäkoulutus, 5.4.2016 ja 2.5.2016, Saara Sirviö ja Kaija Keränen, Oulu Lapset puheeksi –menetelmäkoulutus, 13.4.2016 ja 18.5.2015, Kaisa Putila ja Sirpa Lehmikangas,

Oulu Lapset puheeksi –menetelmäkoulutus, 19.4.2016, 10.5.2016 ja 24.5.2016, Juha-Matti Pyykkönen ja

Eeva-Liisa, Oulu

47

Lapset puheeksi –menetelmäkoulutus, 3.5.2016 ja 1.6.2016, Sirpa Limma ja Tuula Takalo, Oulu Lapset puheeksi –menetelmäkoulutus, 25.5.2016 ja 15.6.2016, Liisi Teittinen ja Oili Kauppi-Pasma,

Oulu Lapset puheeksi –menetelmäkoulutus, 6.9.2016 ja 19.10.2016, Liisa Seppänen ja Eija Viitala, Oulu Lapset puheeksi –menetelmäkoulutus, 6.9 2016, 27.9.2016 ja 11.10.2016, Juha-Matti Pyykkönen ja

Eeva-Liisa Vilmi, Oulu Lapset puheeksi –menetelmäkoulutus, 12.9.2016 ja 11.10.2016, Tuomo Lukkari ja Heli Keränen,

Oulu Lapset puheeksi –menetelmäkoulutus, 15.9.2016 ja 13.10.2016, Irma Airaksinen ja Arja Anttila,

Oulu Lapset puheeksi –menetelmäkoulutus,15.9.2016, 6.10.2016 ja( 3.11.2016-toteutuu raportointi- ja

maksatusjakson ulkopuolella), Heidi Jounila ja Riikka Tarumaa, Oulu Lapset puheeksi –menetelmäkoulutus, 21.9.2016, 27.9.2016 ja 17.10.2016, Helena Hautala ja Anne

Virta, Oulu Lapset puheeksi –menetelmäkoulutus, 27.9.2016 ja 29.11.2016, Tomi Molin ja Sirpa Poussu, Oulu Lapset puheeksi – esimiesinfo, 28.9.2016 ja 29.9.2016, Tuula Takalo ja Jaana Jokinen, Oulu Lapset puheeksi –menetelmäkoulutus, 29.9.2016 ja (8.11.2016-toteutuu raportointi- ja

maksatusjakson ulkopuolella), Anne Iinattiniemi ja Heli Keränen, Oulu Lapset puheeksi –menetelmäkoulutus, 3.10.2016 ja 7.11.2016, Kaija Keränen ja Liisa Seppänen,

Oulu Lapset puheeksi –menetelmäkoulutus, 5.10.2016, 19.10.2016 ja (1.11.2016- toteutuu raportointi- ja

maksatusjakson ulkopuolella), Anne Virta ja Helena Hautala, Oulu Lapset puheeksi –menetelmäkoulutus,12.10.2016, 19.10.2016 ja (9.11.2016- toteutuu raportointi-

ja maksatusjakson ulkopuolella), Tarja Rosendahl, Susanna Wiik, ja Soili Sallinen, Oulu Vahvuutta vanhemmuuteen vertaisryhmäohjaaja koulutus, Anna-Maria Raukovaara MLL, 19.8.2016

ja 25.8.2016, Oulu Vuorovaikutusosaaminen osana ammattitaitoa ja asiakkaan kohtaamista, Anna-Mari Laulumaa,

vuorovaikutuskouluttaja, psykodraamaohjaaja, työnohjaaja, 23.9.2016, Kajaani

6.9 Kainuu

Kainuun toiminnallisen osakokonaisuuden hankevaroin ei ole järjestetty koulutuksia raportointi- ja maksatusjaksolla 1.11.2015- 31.10.2016. Oulun kaupungille hankkeeseen varatuin varoin Kainuussa on järjestetty seuraava koulutus:

Vuorovaikutusosaaminen osana ammattitaitoa ja asiakkaan kohtaamista, Anna-Mari Laulumaa, vuorovaikutuskouluttaja, psykodraamaohjaaja, työnohjaaja, 23.9.2016, Kajaani

6.10 Helmi

Raportointi- ja maksatusjaksolla 1.11.2015- 31.10.2016 Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen alueella on järjestetty 9.9.2016 seminaari ”korjaammeko kalliilla vai autammeko ajoissa?” Haapavedellä.

Muihin Oulun eteläisen osakokonaisuuden alueella järjestettyihin koulutustilaisuuksiin Helmen henkilöstöä ei ole osallistunut.

6.11 Kallio

Oulun eteläisen osakokonaisuuden alueella on järjestetty raportointijakson 1.11.2015- 31.10.2016 aikana seuraavat koulutustilaisuudet joihin myös Kallion henkilökuntaa on osallistunut:3.10.2015 -21.11.2015 Toimiva perhe -kurssi, Pyhäjoki

48

18.11.2015 ”Uskallusta vanhemmuuteen” yleisöluento, Keijo Tahkokallio, Haapavesi24.11.2015 Lasten kaltoin kohtelun tunnistaminen, Oulu (etäyhteys Kallion alueelle)9.12.2015 Päihdeperheiden kanssa työskentely, Raahe15.12.2015 Päihdeperheiden kanssa työskentely, Haapavesi20.1.2016 Viranomaisyhteistyö- ja salassapitokoulutus, Haapajärvi21.1.2016 Päihdeperheiden kanssa työskentely, Ylivieska22.1.2016 Lastensuojelun edunvalvontakoulutus, Haapavesi26.5.2016 Varhaisen vuorovaikutuksen seminaari, Raahe11.10.2016- 12.10.2016 Kohtaamisen taito lastensuojelussa, Nivala

Peruspalvelukuntayhtymä Kallion henkilöstöä on osallistunut kursiivilla ja lihavoidulla tekstillä oleviin koulutustilaisuuksiin. Koulutuksia on arvioitu aina jälkikäteen kehittämisryhmissä suullisesti. Yhteistyössä kasvun tueksi -seminaarista ja Toimiva arki - Hyvinvoiva lapsi -seminaareista on pyydetty osallistujilta kirjalliset arvioinnit sähköpostitse jälkikäteen. Koulutuksia on järjestetty alueilta tulevien tarpeiden mukaisesti. Niiden on arvioitu lisäävän tietoa ja osaamista ja tukevan kehittämistyötä ja eri toimijoiden yhteistyötä.

6.12 Raahen seutu

Oulun eteläisen osakokonaisuuden alueella on järjestetty raportointijakson 1.11.2015- 31.10.2016 aikana seuraavat koulutustilaisuudet:3.10.2015 -21.11.2015 Toimiva perhe -kurssi, Pyhäjoki 18.11.2015 Keijo Tahkokallion ”Uskallusta vanhemmuuteen”-luento, Haapavesi24.11.2015 Lapsen Kaltoinkohtelun tunnistaminen -koulutus, Oulu + etäyhteys Raaheen9.12.2015 Päihdeperheiden kanssa työskentelyn teemapäivä, Raahe15.12.2015 Päihdeperheiden kanssa työskentelyn teemapäivä, Haapajärvi20.1.2016 Viranomaisyhteistyö ja salassapito -koulutus, Haapajärvi26.5.2016 Varhaisen vuorovaikutuksen seminaari, Raahe 11.10.2016- 12.10.2016 Kohtaamisen taito lastensuojelussa, Nivala

Koulutukset ovat olleet yhteisiä Oulun eteläisen toiminnallisen osakokonaisuuden toimijoille. Raahen seutukunnan väkeä on osallistunut kursiivilla ja lihavoidulla oleviin koulutustilaisuuksiin. Osallistuminen on ollut runsasta.

6.13 Selänne

Oulun eteläisen osakokonaisuuden alueella raportointijakson 1.11.2015- 31.10.2016 aikana järjestettyihin koulutustilaisuuksiin Selänteen henkilöstöä ei ole osallistunut.

Selänteen alueella ei ole järjestetty raportointijakson 1.11.2015- 31.10.2016 aikana koulutuksia hankeresurssein.

6.14 Koordinaatio

Koordinaatio on järjestänyt ja kustantanut seuraavat koulutustilaisuudet ja seminaarit raportointi- ja maksatusjaksolla 1.11.2015- 31.10.2016:

Pohjois-Suomen Lasten Kaste – hankkeen arviointiseminaari, ulkopuolisena luennoitsijana Ilkka Halava, Rokua 19.11.2015- 20.11.2015,

49

Innovoiminen ja strateginen kehittäminen –luento, Anssi Tuulenmäki Aalto yliopistosta, Oulu 11.12.2015

Vuorovaikutusosaaminen osana ammattitaitoa ja asiakkaan kohtaamista, Anna-Mari Laulumaa, vuorovaikutuskouluttaja, psykodraamaohjaaja, työnohjaaja 23.5.2016, Oulu

Vuorovaikutusosaaminen osana ammattitaitoa ja asiakkaan kohtaamista, Anna-Mari Laulumaa, vuorovaikutuskouluttaja, psykodraamaohjaaja, työnohjaaja, 2.6.2016, Rovaniemi

Vuorovaikutusosaaminen osana ammattitaitoa ja asiakkaan kohtaamista, Anna-Mari Laulumaa, vuorovaikutuskouluttaja, psykodraamaohjaaja, työnohjaaja, 3.6.2016, Kemi

Raportointi- ja maksatusjaksolla 1.11.2015-31.10.2016 hankkeessa toteutettiin ulkomaan kouluttautumis- / tutustumismatka. Matkalle oli ministeriön (STM) lupa. Matkaa voidaan pitää sekä koulutusmatkana että asiantuntijapalveluiden ostona(toimintamallit, rakenteet jne.). Matka suuntautui Kööpenhaminan alueelle Tanskaan ja toteutettiin ajalla 17.1.2016-21.1.2016 . Matkalle osallistuivat Juhani Jarva, Johanna Timonen, Arto Willman ja Arja Harstrup (THL:n kustantamana). Jarvan, Timosen ja Willmannin matkakustannukset jaettiin Oulun seutukaaren toiminnallisen osakokonaisuuden ja koordinaatiohankkeen kesken. Matkan tarkoitus oli tehdä Katsaus ”osaamiskeskuksiin” ja perhekeskustoimintaan Kööpenhaminassa, matkan aikana vierailtiin seuraavissa vierailukohteissa;

• Familiehuset Kastrup (kunnan järjestämää toimintaa)• Familiehuset Hoje-Taastrup (Mødrehjælpen järjestön järjestämää, kunnan rahoitusosuudella) • Socialforvaltningen Borgercenter Børn & Unge (hallinnon esittely) • Borgercenter - City - Østerbro (kunnan järjestämää toimintaa)• Mødrehjælpen – järjestö (hallinnon esittely)

Matkan tarkempi kuvaus erillisessä liitteessä. 

50

7 Allekirjoitukset

_____________________________________ _____________________________________

Arto Willman, hyvinvointipäällikkö Juhani Jarva, projektijohtaja

Oulun kaupunki, sivistys- ja kulttuuripalvelut Pohjois-Suomen lasten Kaste hankeOulun kaupunki, sivistys- ja kulttuuripalvelut

51