TalousmahtiIntiannälkäiset

World Vision

Ruoka kallistuu, mitä lapsen lautaselle?

Jari Sinkkonen:

Investoi lapseen01/2012

Lapsen elämän ensimmäiset päivät sikiö-ajasta toisen elinvuoden loppuun ratkaisevat, millaisen suunnan lapsen elämä saa. Lähes sadassa maassa toimiva World Vision tekee työtä, jotta vuosituhattavoite lapsikuolleisuuden vähentämisestä toteutuisi.

1000 ensimmäistä päivää ratkaisevat terveen alun

Suomen World Vision on lasten elin-oloja ja oikeuksia edistävä kristillishu-manitaarinen kehitysyhteistyöjärjestö ja itsenäinen osa maailman suurinta kummilapsijärjestöä World Visionia.

World Vision 1 / 2012ISSN 1797-8157

vastaava päätoimittaja: Tiina Saukkopäätoimittaja: Unna Lehtipuutoimitussihteeri: Tanja Railokirjoittajat: Leila Itkonen, Linda Kaseva, Annukka Klinge, Tiina Lappalainen, Anna Pollari, Taina Tervo,Eveliina Viitanenkuvaajat: Pete Ahti-Aarnio, Paul Bettings, Alyssa Bistonath, Simon Peter Esaku, Mark Greenberg, Pia af Hällström, Hajanthi Jayamaha, Ajitson Samuel Justus, Tarja Ketola, Tomi Mäkilä, Matti Näränen, Anne Roine, Marica Rosengård, Jeppe Tuomainen, Susanna Verlinna, Jon Warren, Ari Talusénlayout: Elina Salonen

kannessa: Ainureportaasi (s. 19): Ainu ja Valtterivision (s. 22-23): Leikkiviä lapsia St. Marie Theresen pakolaisleirillä Haitissa. kuvaaja: Jon Warren.

paino: Libris Oy

julkaisija: Suomen World Vision ryLönnrotinkatu 20, 00120 Helsinkipuh. 096 818 300 (pvm.)worldvision.fi

World Vision -lehti lähetetään järjestön tukijoille. Lehti on maksuton ja sen voi kuka tahansa tilata asiakaspalvelusta. Suomen World Vision käyttää lehden tilaajatietoja henkilötietolain mukaisesti.

Piha on täynnä keltaisia koulupukuja ja muovikippojen kolinaa, kun ugandalaisen Mifumin koulun pihalla jaetaan lounaaksi maissi-velliä. Vielä muutama vuosi sitten lapset tekivät jopa 11-tuntisia kou-lupäiviä ilman ruokaa. Kun rahat olivat tiukilla, köyhimmät joutuivat säästämään kouluruokailusta. Asiaan puuttui World Visionin tukema, paikallisista kyläläisistä koottu vaikuttamiskomitea Citizen Voice of Ac-tion. Sen ansiosta vanhempainyhdistys ja koulun henkilökunta päätti-vät talkoovoimin puolustaa lasten oikeutta kouluruokaan. Vanhemmat keräävät rahat ja hankkivat raaka-aineet, koulu hoitaa loput. Oppilaat kertovat jaksamisensa parantuneen, ja opettajat näkevät myönteisen muutoksen arvosanoissa. Mifumin koulu on todistus talkoovoimasta.

Ruoasta on tullut poliittisesti entistä herkempi hyödyke. Mais-sin, riisin ja viljan hinnat ovat maailmanmarkkinoilla kiitäneet rajua vuoristorataa. Ruoan kohonneet hinnat näkyvät kehitys-maissa niukkuutena erityisesti lasten lautasilla sekä siinä, miten paljon apua voidaan toimittaa katastrofialueille (s. 16).

Kansainvälisen World Visionin viisivuotinen Child Health Now -kampanja pureutuu tänä vuonna erityisesti ruokaan ja ravitsemukseen. Tuhat ensimmäistä päivää ovat ratkaisevia – odotusajasta toisen ikävuoden loppuun. Silloin meidän kaikkien talkoovoimaa tarvitaan erityisen paljon.

Lehtemme sivuilla psykologi Pia Charpentier muistuttaa, että lapsi voi parantua aliravitsemuksen vaurioista, mikäli hän saa riittävän varhaista apua (s.9). Psykiatri Jari Sinkkonen puoles-taan lisää, että aineellisen hyvän rinnalla lapsen mielelle tärkeää ravintoa on sekin, että ”tietää olevansa jonkun, vaikka kuinka kaukana asuvan välittävän aikuisen mielessä”.

Kummina ja tukijana ruokit niin mieltä kuin vatsaa. Lapseen inves-toitu hyvä kasvaa nopeasti korkoa.

Hyviä lukuhetkiä!

Unna LehtipuuViestintäjohtajaSuomen World Vision

Lukijalle

Painettu ympäristö­ystävälliselle paperille

lukijalle 3

AJASSA

6 Profiili: Jari Sinkkonen

10 Asiakaspalvelu vastaa

11 Puheenvuoro

12 Muutoksentekijä: Maija Pulli

14 Kasvotusten

16 Reportaasi: Ruokakriisi

22 Visio

24 Minun valintani: Pirjo Ståhle

25 Yöpöydällä

26 Nousevan talousmahdin köyhät

28 Aktuellt

30 Autettavasta auttajaksi

32 Pallon ympäri

34 Makuja maailmalta: Afrikka

37 Reseptin takana: Wilson Kirwa

38 Kampanja

40 Yhteistyössä

42 Suomen World Vision

Reportaasi: RuokakriisiRuoan hinta jatkaa nousuaan. Maailman köyhimmät elävät jo keskellä ruokakriisiä. Lue syyt ja seuraukset.

sisältö

16

Pieni PradipYksi Intian miljoonista nälkäisistä lapsista

Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen: Investoi lapseen

Makuja maailmalta: Afrikassa ruokailu on koko perheen yhteinen hetki

Autettavasta auttajaksi Kummilapsi Robert auttaa nyt muita

En oförglömlig studieresa

6

3430

26 28

Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen:

Investoi lapseen

Rakkaudettomuus, heitteillejättö ja

aliravitsemus voivat johtaa pysyviin vammoihin, jotka varjostavat lapsen elämän

loppuun. Psykiatri ja kirjailija Jari Sinkkonen painottaa varhaista puuttumista.

Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen:

Investoi lapseen

teksti Leila Itkonen kuvat Pete Aarre-Ahtio

profiili 7

Lastenpsykiatri Jari Sinkkosen työ-paikalla vieras kohtaa ensimmäisenä ala-aulan lattiatilaa hallitsevan vedenalaisen maailman. Tuhansista laatoista kootussa mosaiikissa vilisee mustekaloja ja muita mereneläviä.

– Mosaiikki on lasten suunnittelema, Pelastakaa Lasten ylilääkärinä toimiva Sinkkonen kertoo.

Sinkkonen on maamme johtavia las-ten mielen ja varhaisen kiintymyssuhteen asiantuntijoita. Hänen kirjansa puhuvat lasten oikeuksien ja hyvän vanhemmuu-den puolesta.

Kehitysmaissa lapset jäävät helposti ilman ääntä, ja miljoonat lapset elävät alituiseen ilman riittävää ravintoa. Krii-sialueilla nälänhätä iskee lujasti ja tappaa ensimmäisenä heikoimmat.

– Ajatus siitä, että nyt kiireesti adoptoi-maan tsunami- tai muulta kriisialueelta, ei ole järkevää eikä lasten edun mukaista toimintaa. Adoptoinnin tulee tapahtua aina harkitusti ja ajan kanssa, muistuttaa adoptioon liittyviä kysymyksiä työssään konsultoiva Sinkkonen.

Kehitysmaiden lasten kummiutta Sinkkonen pitää sen sijaan molemmille osapuolille hyödyllisenä järjestelmänä.

– Kummilapsille se, että he tietävät olevansa jonkun, vaikka kuinka kaukana asuvan aikuisen mielessä, on kiistatto-masti merkittävä asia.

Kummin kynät on kova juttuSinkkonen uskoo, että kummin pienet-kin teot, kuten värikynien lähettämiset piirtyvät kummilapsen mieleen.

– Pienestäkin muistamisesta tulee tun-ne, että jossain on ihminen, joka miettii minua ja on kiinnostunut minusta.

Monet kehitysmaiden lapset säilyttävät kummeilta saamiaan kirjeitä kuin arvoesi-neitä. Välittämisen viesti maapallon toisel-ta puolelta merkitsee paljon. Tai pelkkä tieto siitä, että kaukaa Suomesta ihmiset haluavat auttaa rakentamaan koulun.

Sinkkonen on työnsä puitteissa tavan-nut venäläisissä lastenkodeissa asuvia kummilapsia. Kummikontaktin merki-tyksestä hänelle on jäänyt mieleen erityi-sesti tietyissä pikkukaksosissa tapahtunut muutos.

– Se, että suomalainen kummiparis-kunta kävi rajan takana tapaamassa heitä lastenkodissa, muutti aiemmin apaattis-

ten kaksosten käytöstä silminnähtävästi. Lapset piristyivät, ja heistä tuli reippaam-pia saman tien.

Katsellessaan kuvia kenialaisista World Visionin kummilapsista Sinkkoselle tule-vat mieleen hänen omat kokemuksensa kummiudesta. Sinkkosen kummilapset asuvat Intiassa.

– Molemmat kummilapseni ovat jo aikuisia. Kummisuhteemme päättyivät kymmenkunta vuotta sitten.

– Meitä ei siihen aikaan kannustettu mitenkään erityisesti yhteydenpitoon. Joku matka silloinkin järjestettiin, mut-ta minun oli mahdotonta lähteä reissuun työni takia.

Empatian opissaYhteiskunnallisena keskustelijana ja kirjailijana tunnettu Sinkkonen työstää parhaillaan uutta kirjaa, joka käsittelee ensimmäistä kertaa isäksi tulemista. Isä-lapsi-suhteesta aiemminkin kirjoittanut psykiatri uskoo, että isien ja lasten väliset suhteet voivat muodostua vahvoiksi myös maissa, joissa kasvatuksellinen vastuu kuuluu ennen kaikkea naisille.

– Isät ja lapset ovat silloinkin likeisesti

8 profiili

Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen muistuttaa, että myös kehitysmaiden lapsilla on oikeus turvalliseen kiintymyssuhteeseen. Jokainen lapsi tarvitsee vähintään yhden läheisen ihmissuhteen.

yhdessä esimerkiksi työn kautta. Yhtä lailla Suomen maaseudulla isä-poika-suhteet voivat rakentua enemmän yh-teisen työskentelyn ja puuhailun nojaan kuin kaupungissa asuvien ja yhdessä harrastavien isien ja lasten suhteet, Jari Sinkkonen sanoo.

– Vuorovaikutuksessa tärkeintä on yh-dessäolo, ei yhdessäolon muoto. Meillä Suomessa isät kuitenkin häviävät helposti horisonttiin, ovat työsidonnaisia ja paljon perheen luota poissa.

Sinkkonen on tuotannossaan tuonut esille, että kehittynyt kyky ymmärtää ja tunnistaa toisten tunteita ja tavoitteita ehkäisee tehokkaasti toisten oikeuksi-en polkemista ja väkivaltaisuutta. Siksi kaikki lapseen investoitu hyvä ja huomio kasvavat korkoa aikuisuuteen. Lapsi ko-kee empatiaa muita kohtaan, jos on itse varhaisvaiheissaan saanut kokea olevansa ymmärretty ja huomioitu.

Kehitysmaissa haasteena on, että sisa-rusparven vanhimmille siirtyy helposti liian paljon vastuuta. Sinkkonen viittaa esimerkiksi aids-orpoihin.

– Ei ole tarkoitus, että 12-vuotias joutuu äidiksi tai isäksi ja uhraa samalla omaa kehitystään.

Kasvatuksen ammattilainen uskoo, että kehitysmaiden yhteisöllisyys tukee lasten ja aikuisten välistä yhteyttä.

– Meillä individualismi on liian pitkälle vietyä.

Sinkkonen kertoo esimerkin: suoma-lainen aikuinen ei saa moittia naapurin lasta, vaikka kyseessä olisi terve rajaami-

nen tai jopa vaaran ehkäisy.– Todennäköisesti puuttuva aikuinen

saa vain kuulla lapsen biologiselta van-hemmalta, että ”mikä sä olet mun lasta kasvattamaan”.

profiili 9

Ajoissa saatu apu tekee ihmeitäAliravitsemukseen perehtynyt psykologi ja kognitiivinen psy-koterapeutti Pia Charpentier korostaa varhaisten elinvuosi-en merkitystä lapsen psyykkiseen ja fyysiseen kehitykseen.

– Jos lapsi kärsii syntymästään asti esimerkiksi aliravitse-muksesta, hänen kasvunsa on vaarassa häiriintyä. Köyhissä oloissa elävät lapset kärsivät usein puutostaudeista ja ovat pienikasvuisia. Ravinnon puute vaikuttaa myös kognitiivisten taitojen kehittymiseen, kuten oppimiseen ja muistiin, Char-pentier sanoo.

Peli ei kuitenkaan ole menetetty. Mitä aikaisemmin lapsen elinoloihin saadaan kohennusta, sitä nopeammin lapsi alkaa parantua aliravitsemuksen aiheuttamista vaurioista. Jos lapsi saa apua ennen kolmatta ikävuottaan, muutokset ovat suuria.

– Lapsen psyykkeessä tapahtuvat muutokset ovat vaikut-tavia. Lapsi alkaa voida paremmin ja ottaa uudella tavalla kontaktia ympäristöönsä. Tämä vaikuttaa myös vanhempien jaksamiseen. Kun vanhempi näkee, että lapsi voi paremmin, vanhemman voimat reagoida lapsensa tarpeisiin kasvavat.

Puutteellisten elinolojen korjaaminen mahdollisimman varhain estää myös lapsen alttiutta saada mielenterveyson-gelmia.

– Lapsen tasapainoinen psyykkinen kehitys edellyttää kykyä säädellä ja sietää omia tunteitataan. Hyvin voivien vanhempien kasvattamalla lapsella on keinoja, joilla hän voi helpottaa pahaa oloa. Silloin lapsi ei ole vaarassa sairastua ahdistukseen tai masennuk-

teksti Tiina Lappalainen

Köyhyys ei poissulje emotionaalista lämpöä. Esimerkiksi aids-orvoille voi muodostua ihan hyvä vuorovaikutussuhde isomman sisaruksen kanssa, sanoo Jari Sinkkonen.

Miksi en voi kertoa kummilapselle omaa osoitettani?

Kirjeenvaihto-ohjeillamme pyrimme varmistamaan, että kummin ja kummilapsen yhtey-denpito toimii sujuvasti ja tuo iloa molemmille. Noudatamme toiminnassamme tarkkoja las-tensuojeluohjeita, joilla haluam-me turvata kummilasten koko-naisvaltaisen turvallisuuden.

Olemme velvollisia huoleh-timaan myös kummien yh-teystietojen asiaankuuluvasta käytöstä. Myös niihin on pää-sy vain henkilöillä, jotka nii-tä työnsä puolesta tarvitsevat. Näin vältytään osoitetietojen mahdollisilta väärinkäytöksiltä.

Ei siis ole kummin eikä kummilapsen edun mukaista, että ulkopuolinen henkilö sai-si kummin osoitteen käsiinsä ja lähestyisi tätä esimerkik-si rahapyynnöin. Vastaavasti kummilapsi ei saa kertoa omaa osoitettaan kummilleen, jotta hänen oma turvallisuutensa ei vaarantuisi.

Kummikansion mukana tulleessa kummikortissa sanotaan, että kummilap-sellani on kolme sisarusta ja äiti on kuollut. Lapselta saadun kirjeen mukaan sisaruksia onkin enemmän ja äidistäkin puhutaan. Kumpi tieto on oikea?Kumpikin voi pitää paikkansa. Kummikortissa olevat tiedot on kirjattu ylös, kun lapsi on otettu mukaan kummiohjel-maan. Kun hän on myöhem-min saanut kummin, hänen perhetilanteensa on voinut muuttua. Perheeseen on saat-tanut syntyä lisää lapsia, tai isä on mennyt uudelleen naimi-siin.

Maissa, joissa toimimme, perhekäsite ja sukulaisuus-suhteiden määrittely ovat toisenlaiset kuin omassa kult-tuurissamme. Lapsista huoleh-timiseen osallistuu laaja piiri. Monet vanhemmat joutuvat käymään työssä kaukana ko-dista, jolloin lapsista pitävät huolen sukulaiset tai ystävät. Si-saruksiksi voidaan laskea myös lapset, jotka eivät varsinaisesti ole sukua kummilapselle. Osa kummilapsista on menettänyt toisen tai molemmat vanhem-pansa jo pieninä, lapsi voi kir-jeessä puhua huoltajastaan isä-nä tai äitinä.

10 asiakaspalvelu vastaa

Asiakaspalvelija Anu Ruokanen:

Sen hetken muistan

Yksi tunteikkaimmista hetkistäni asiakaspalvelussa on ollut Ugandan Kituntun ohjelman jäähyväisterveisten välittämi-nen kummeilta lapsille ja päinvastoin kesällä 2010.

Oli hienoa välittää kummien viisaita ja kauniita sanoja evästykseksi kummilapsille heidän jatkaessaan matkaa itsenäisesti osana yhteisöään. Monet kummit kertoivat olleensa etuoikeutettuja saatuaan seurata yhteisön ja lapsen elämää.

Lasten kirjeistä kummeille välittyi paitsi lämmin kiitos saadusta tuesta, myös tunne, jonka he olivat yhteisen kummien kanssa jaetun kokemuksen myötä omak-suneet: ”olen arvokas”. Epäselväksi ei jäänyt, kuinka merkittävä tämä yhteinen matka oli kummallekin osapuolelle ollut.

Sinä kesänä asiakaspalvelussa vuodatettiin poikkeuk-sellisen paljon ilon kyyneleitä.

Tällä palstalla asiakaspalvelumme vastaa lukijoiden mieltä askarruttaviin kysymyksiin kummiudesta ja muusta World Visionin toiminnasta.asiakaspalvelu@worldvision.fi

Kuva tomi mäkilä

Antaisinko anteeksi?

Tiina SaukkoSuomen World Visionin toiminnanjohtaja

” Kun vierailin myöhemmin samalla alueella, silpominen oli siellä lopetettu kokonaan.”

Tulin World Visionille töihin siksi, että ha-lusin toimia lasten oikeuksien toteutumisen puolesta ja erityisesti tyttöjen sukupuolielinten silpomista vastaan. En halunnut elää maail-massa, jossa on niin kokonaisvaltaisesti naista alistava toimenpide.

Vaikka kehitysyhteistyössä tulee kunnioit-taa erilaisia kulttuureja, tässä asiassa motiivini olivat kulttuuri-imperialistiset: haitalliselle pe-rinteelle piti laittaa piste. Tyttöjen ihmisarvoa on kunnioitettava. On ehdottomasti väärin

tuhota 11-vuotiaan tytön sukuelimet.

Seitsemän vuotta sitten lähdin Afrik-kaan ensimmäiselle seurantamatkalleni. Tapasin Keniassa sa-toja tyttöjä silponeen vanhan naisen. Hän pyysi minulta aikai-sempaa ammattiaan anteeksi ja kiitti siitä, että järjestömme oli avannut hänen sil-mänsä ja kouluttanut

käsityöläiseksi. Nyt nainen puhui silpomista vastaan vapaaehtoisena kouluttajana.

Kun vierailin myöhemmin samalla alueella, silpominen oli siellä lopetettu kokonaan.

Vielä kymmenen vuotta sitten voimanläh-teeni lasten oikeuksien parantamisessa oli tais-telu. Olin vihainen ja turhautunut. Nyt kun olen nähnyt, miten paljon rakkautta ja kunni-oitusta sekä anteeksipyyntöä ja anteeksiantoa kehitykseen kuuluu, olen itsekin muuttu-nut. Yritän pitää itseni ennemmin valmiina anteeksiantoon kuin taisteluun. Voimanlähtee-nä yritän pitää rakkautta.

Toivon, että me kaikki joutuisimme sään-nöllisesti tämän valinnan eteen. Antaako an-teeksi vai jatkaako taistelua? Tästä on kysymys lähimmäisenrakkaudessa. Tästä on kysymys, kun World Vision sanoo olevansa kristillishu-manitaarinen. Minulle kristinuskon opit eivät ole vainon ja erottelun oppeja.

Kehitystä ei voi mitata yksin sillä, että hai-talliset perinteet poistuvat. Vielä tärkeämpi on muutos ihmisissä – minussa ja sinussa – koska vain niin muuttuu maailma kestävästi.

puheenvuoro 11

Kurikan ammattioppilaitoksen erityis-opettajalla Maija Pullilla on kiire:

– Opiskelijat havahtuvat nyt huo-maamaan, että kouluhan loppuu kohta

ja tekemättömät tehtävät pitäisi hoitaa. Onneksi lähestyvä kesäloma koskee myös opettajia, hän nauraa.

Vauhtia ei Pullin elämästä puutu. Hän

on juuri tullut Sri Lankaan suunnatulta World Vision -kummien opintomatkal-ta. Reissu oli hänelle jo neljäs vastaava. Vuonna 2007 määränpäänä oli Kenia,

Värillä on väliä

teksti Tanja Railo kuva Susanna Verlinna

– Se, että Pathima on islaminuskoinen ja minä kristitty, ei haitannut hiekkalinnan rakentamista, toteaa Maija Pulli.

Kurikkalainen Maija Pulli pukeutuu pinkkiin, koska se on universaali rakkauden väri. Superkummiksi nimetyllä opettajalla on 14 kummilasta ulkomailta ja vahva usko, että hyvä tulee, kun sen tilaa.

12 muutoksentekijä

”Bää”

AJASSA

Seitsemän kuukautta vanha Sharmila-vuohi ei ole innostu-nut yhteiskuvasta, joka keskeytti ikävästi iltapäiväruokailun laitumella. Omistaja, srilankalainen kalastaja Fernando, kat-soo vakavana kameraan, mutta hymyilee leveästi kuvauksen jälkeen. Tyytyväiseltä näyttää myös Lahjaksi lehmä -kaupan kautta aikoinaan erään vuohen lahjoittanut Maija Pulli.

– Olen onnellinen Fernandon onnesta. Vuohi on kullan arvoinen tällä seudulla, jossa perheillä ei ole juuri mitään, kummien opintomatkalla mukana ollut Maija kertoo.

Sri Lankan länsiosassa Kalpitiyassa vuohi voi olla perheille ratkaisevan tärkeä. Alueen asukkaista liki puolet elää köy-hyysrajan alapuolella. Lasten ja äitien aliravitsemus on yleistä. Köyhyydestä seuraa myös masennusta ja päihdeongelmia. Vuohista perheet saavat ravinteikasta maitoa ja merkittävää lisätuloa.

Kalastajan ammatti ei tuota hyvin, joten vuohet ovat Fernandon perheen pelastus. Hänen tyttärensä kasvuhäiriö vaatii kallista lääkärihoitoa, ja nyt perheellä näyttäisi olevan tiedossa kaivattua tienestiä. Sharmila-vuohi ja sen sisko ovat molemmat tiineenä.

– Tavoitteenani on kasvattaa kymmenen vuohen katras,

jonka jälkeen voin myydä niitä 75 euron kappalehintaan. Se on meille iso raha, Fernando iloitsee.

Kuvaussession päätteeksi Sharmila vetäytyy suojaisaan pensaikkoon. Maija jää pohtimaan kohtaamista miehen ja vuohen kanssa.

– Vakuutuin jälleen yhden ihmisen panoksen merkitykses-tä. Antamani pieni tuki sai täällä suuret mittasuhteet.

2010 Peru ja vuonna 2011 Kolumbia. Haaveissa siintää vielä osallistuminen opintomatkalle Ugandaan.

– Jokaisella paikalla on oma erityinen juttunsa. Näitä eri maailmankolkkia yh-distää koulutuksen suuri arvostus. Olen oppilaillenikin puhunut siitä.

– Hienoa on myös ollut nähdä kaikissa kohteissa, että World Vision innostaa pai-kalliset toimeen ja puhaltamaan yhteen hiileen. Meidän kulttuurissa korostuu ”minä, minä”, Pulli toteaa.

Opintomatkat ovat kaikille kummeille avoimia omakustannematkoja, joilla he pääsevät tapaamaan kummilapsensa sekä tutustumaan siihen käytännön työhön, jota kummienkin tuella tehdään.

Pulli kertoo, että matkojensa jälkeen tutut, työkaverit ja oppilaatkin utelevat, miten matka meni.

– Joka matkan jälkeen olen saanut aina pari tuttavaa ryhtymään kummiksi. Meidän koulun opettajakunnassa heitä on jo seitsemän!

teksti Eveliina Viitanen kuva Anne Roine

muutoksentekijä 13

Rakkautta riittääMaija Pullilla on 14 kummilasta mo-nesta eri järjestöstä. Ensimmäisensä hän hankki vuonna 2006. Tällä hetkellä Pul-lilla on kahdeksan lasta World Visionin kautta. Tavoitteena on saada täyteen kymmenen.

– Kuvista tunnistaa, kuka on minun. Katselemme kuvia netissä oppilaidenkin kanssa. He valitsisivat minulle ihan eri lapset kuin minä. En osaa tarkemmin sanoa, mikä kuvassa vetoaa. Monet kyl-lä tuntuvat valitsevan itsensä näköisiä kummilapsia.

Pulli epäilee, että tiedon puute estää monia ottamasta itsellensä kummilasta.

– Olin itsekin pitkään miettinyt ryh-tymistä kummiksi, mutta en tiennyt, miten se tapahtuu. Ensimmäisen kum-milapseni otin, kun näin Planin kum-miohjelman televisiossa. Järjestöjen kyllä kannattaa mainostaa itseään.

Aikoinaan superkummi-nimityksen

Ilkka-lehden toimittajalta saanut Pulli arvelee, että kummiudessa häntä kiehtoo se, että pääsee auttamaan.

– On mukava, että joku ilahtuu mi-nun kirjeistäni ja lähettämästäni avusta. Ajattelen, että mitä enemmän annat, sitä enemmän saat.

Maija Pulli uskoo vahvasti ajatuksen voimaan.

– Ajatus lähtee toteuttamaan itseään. Sitä saa mitä tilaa. Aina pyydän, miksi en pyytäisi? Monta kertaa päivässä saan kiittää kaikesta hyvästä. Näin elämä on helpompaa.

– Minä vain pyydän ja tilaan ja menen päivä kerralla. Ei tarvitse vihata, ja yri-tän ajatella myös toisten kannalta. Vaatii elämänkokemusta ja monenlaisia tunte-muksia ennen kuin pääsee tasapainoon itsensä kanssa, Pulli sanoo.

– Nyt 61-vuotiaana minulla on hyvä tilaustasapaino, ja siksi käytän pinkkiä. Se on universaali rakkauden väri.

Kuva matti näränen

Kuva marica rosengård

Tulisitko kummiksi? Kyllä! vastasi suosittu a cappella -yhtye Fork.

– Ei sitä oikeastaan tarvinnut miettiä. Ky-syimme vain toisiltamme, että miksi emme ole tehneet tätä jo aikaisemmin, ryhmän keulahahmo Mia Hafrén sanoo.

Hänen lisäkseen Forkissa viihdyttävät Anna Asunta, Jonte Ramsten, Kasper Ram-

ström ja Grégory Maisse. Kummilapsipro-jektiin lähti mukaan myös yhtyeen tuottaja Linda Lindblad.

– Olemme kaikki jo mukana monenlaises-sa hyväntekeväisyystyössä. Nyt halusimme ryhmällemme yhteisen asian, jonka avulla voimme auttaa köyhyydessä eläviä, Hafrén sanoo.

Forkin ympärillä on kova noste. Kesän keikkakalenteri on jo buukattu, ja syksyllä ryhmä lähtee valloittamaan maailmaa. Yhtye lupaa vastata kyllä myös Suomen World Visionin mahdolliseen keikkakutsuun.

– Totta kai tulemme esiintymään, jos vain aikataulut sallivat. On hienoa, jos voi omalla osaamisellaan auttaa apua tarvitsevia! (TL)

Fork ryhtyi kummiksi

14 kasvotusten

Helsingin Naisverkko päätti 10-vuotisjuh-lissaan tukea Suomen World Visionin työtä Sri Lankassa ja kerätä varat terveysklinikan rakennuttamiseen Ehetuwewaan. Naisver-kon tavoitteena on kerätä noin 18 000 eu-roa mahdollisimman pikaisessa aikataulussa.

Mukana klinikkahankkeessa on vajaa sata suomalaisnaista yhteiskunnan eri aloilta. Yksi heistä on televisiostakin tuttu valmentava psykologi Ilona Rauhala. Hän halusi lähteä auttamaan monesta syystä.

– Klinikan rakennuttaminen on konk-

reettinen tapa auttaa. Me suomalaiset olemme onnistuneet luomaan sotien jäl-keen upean maan, joten meillä on paljon annettavaa heille, jotka vasta aloittelevat hyvinvoinnin rakentamista.

Klinikka nimetään Naisverkon mukaan. Myös jokainen lahjoittaja saa nimensä klini-kan seinälle kiinnitettävään kylttiin.

– Olen seurannut Sri Lankan tilannetta, ja voisin hyvinkin lähteä paikan päälle katso-maan klinikkaa, kun se aikoinaan valmistuu, Rauhala sanoo. (TL)

Naisverkko juhli ja lahjoitti

Kuva suomen World vision

Kuva matti näränen

kasvotusten 15

Keniassa Meibekin alueella teiniäitien tulevaisuus näyttää aikaisempaa valoisam-malta. Koulujen rehtorit sallivat äideiksi tul-leiden tyttöjen paluun kouluun synnytyksen jälkeen. Tämä koskee koko Keniaa, sillä maan parlamentissa on viime vuonna hyväksytty laki, joka velvoittaa kaikki koulut tarjoamaan teiniäideille opetusta.

– Teiniäitien ottaminen takaisin kouluun on tärkeää, koska Keniassa kouluttamat-tomalla yksinhuoltajanaisella ei ole paljoa arvoa, sanoo Sirkku Saini-Sjöman.

Hän on miehensä kanssa edistänyt nuor-ten tyttöjen koulunkäyntiä lahjoittamalla varat kahden asuntolan rakentamiseen Ke-meletin ja Kapsiliotin koulujen yhteyteen Meibekiin. Asuntolat otettiin käyttöön vuo-sina 2007 ja 2010.

Kemeletin lukio tarjoaa myös teiniäideille mahdollisuuden asua koulun asuntolassa.

– Tytöille tarvittiin asuntola muun muassa siksi, että monilla koulumatkat olivat pitkiä ja vaarallisten teiden varrella, tähdentää Saini-Sjöman. (TT)

Laki turvaamaan teiniäitien oppia

Kanadan World Visionissa työsken-televän Sara Austinin väitöskirja ihmisoi-keuslainsäädännöstä ja lapsen oikeuksien toteutumisesta ei syntynyt turhaan. Sen tu-losten perusteella Austinin johtama ryhmä alkoi kampanjoida, jotta lapset saisivat oi-keuksiensa tueksi kansainvälisen valitusme-kanismin.

Neljä vuotta kampanjointia tuotti tulosta. Helmikuussa YK hyväksyi Lapsen oikeuksien sopimukseen valinnaisen lisäpöytäkirjan, jolla

annetaan lapselle väylä valittaa loukkauksista. Ennen kuin se on käytännössä mahdollista, yhteensä kymmenen valtion täytyy ratifioida lisäpöytäkirja mukaan lukien valtion, jossa lapsi asuu.

– Koska työskentelemme lasten parissa maailman vaikeimmilla alueilla, todistamme usein lapsen oikeuksien rikkomuksia. Uusi valitusjärjestelmä antaa mahdollisuuden asettaa hallitukset vastuuseen siitä, mitä ne ovat lapsille luvanneet, sanoo Austin (EV)

Väitöskirjalla vauhtia lasten oikeuksiin

Kuva World vision kanada

Miten ulkoministeriön ihmisoikeusyk-sikön teettämän ansiokkaan lapsiköyhyys-selvityksen suosituksia saataisiin siirrettyä hallituksen kehityspoliittiseen ohjelmaan? Tätä mietitään ulkoministeriössä. Lasten oi-keuksien edistäjät Suomen World Vision, Pe-lastakaa Lapset, Suomen Unicef ja Plan Suomi pyydettiin pai-kalle antamaan hyviä vinkkejä.

– Haimme käytännön rat-kaisuja siihen, miten järjestö-jen asiantun-temusta voisi hyödyntää esimerkiksi ulkoministeriön virkamiesten koulutuksessa, kertoo Suo-men World Visionin yhteiskuntasuhteista vastaava Anne Pönni.

– Keskustelu oli hyvin rakentavaa ja avoin-ta, hän kiittelee. (TR)

Lapsijärjestöjä kuultiin ministeriössä

reportaasi 17

teksti Unna Lehtipuu kuvat Shutterstock, Jeppe Tuomainen ja World Vision Uganda

Ruoka- kriisi ottaa riisistä mittaa

Riisin hinta on viime vuosina kulkenut vuoristorataa. Ruoan maailmanmarkkinahinnan äkilliset nousut ja laskut satuttavat pahiten

juuri maailman köyhimpiä. Turvaverkoille on nyt kysyntää.

18 reportaasiJopas on markkinat! Näin voi todeta maissin, riisin ja viljan hinnoista maail-manmarkkinoilla. Hintojen sydänkäyrässä on tikarinteräviä pistoja ylöspäin, erityi-sesti vuosina 2006–2008 ja 2010–2011. Viime vuonna hinnat nousivat ennennä-kemättömän korkeiksi.

Hintojen nousu iskee pahiten maail-man köyhimpiin. Ruokakulut kattavat jo nykyisellään jopa 80 prosenttia köy-hän perheen varoista, eikä säästöjä pa-han päivän varalle ole. Kun maissipuuro maksaa entistä enemmän, kiristää moni perhe kukkaronnyöriä terveydenhoidon tai lasten kouluttamisen kuluista. Naisiin ja lapsiin tämä osuu kaikkein pahiten. Näin köyhyyden ja syrjäytymisen kavala kierre tiukentaa otettaan.

Miksi ruoka kallistuu?Melko tasaisina pysyneet hinnat ryhtyi-vät heittelehtimään rajusti vuoden 2007 jälkeen.

– Muutos on seuraus monen toisiinsa liittyvän tekijän monimutkaisesta ver-kosta. Sitä selittävät muun muassa öl-jyn hinnannousu, kaupan rajoitteet ja äärimmäiset sääolosuhteet, listaa Sheng-gen Fan, International Food Policy Food Researchin pääsihteeri (IFPRI).

Kaupan rajoitteet, kuten vientikiellot ja tuontitariffit, tekevät ruoan maailman-markkinoista jähmeät. Lisäksi peltoalaa on vallattu biopolttoaineiden tuotannol-le. Esimerkiksi etanolin suuri kysyntä Yh-dysvalloissa kirittää maissin hintaa ylös-päin. Sillä puolestaan on dominovaikutus karjan hintaan. IFPRI vaatiikin, että niin Yhdysvallat kuin Euroopan unio-ni uudistavat politiikkaansa siten, ettei polttoaineiden ja ruoan tuotanto joudu kilpailemaan samoista raaka-aineista ja peltoaareista.

Yksi syy ruoan kallistumiseen on il-mastonmuutos. Esimerkiksi Itä-Afrikan nälänhätää selittää kolme peräkkäistä kuivaa kautta. Tilannetta pahentaa huo-no hallinto ja entuudestaan mittava pa-kolaisongelma. Ilmastonmuutoksen hait-tojen minimoiminen edellyttäisi uusien hyötykasvilajikkeiden jalostamista. Käy-tännössä se tarkoittaa taimia ja siemeniä, jotka paremmin sietävät tulviksi yltyviä sateita ja pitkiä kuivia kausia.

Ruoan hintaa heiluttavat myös nopea väestönkasvu ja kaupungistuminen. Köy-hä maanviljelijä on lähempänä luonnon antimia, mutta slummin asukkaalla ei ole omaa peltotilkkua tai onkipaikkaa. Jotta ruoka riittäisi, olisi tuotettava vähem-mällä maanpinta-alalla isompia satoja.

Viljelyskelpoisen maan määrä asukasta kohti on kuitenkin maapallolla tasaisesti vähentynyt – ja jatkaa vähenemistä.

Syistä pienin ei ole sekään, että ruoasta on tullut markkinaspekulaation kohde eli pahimmillaan pörssikeinottelun väline.

Riisinjyvä on poliittisesti entistä herkempi hyödyke.

reportaasi 19

Yhteistyöllä vatsat täyteenKun maissin ja riisin hinnat nousivat vuonna 2007, moni kehitysmaan vilje-lijä ilahtui ja suunnitteli lisäävänsä vil-jelysalaa isompien voittojen toivossa. Ilo jäi lyhyeksi, sillä myös lannoitesäkin ja siementen hinnat ponkaisivat ylös. Kun hinnat taas rymisivät alas, joutui viljelijä myymään kalliilla istuttamansa sadon halvalla. Hintojen vaihtelu ja epä-varmuus tekevät suunnittelusta piinaa. – On tärkeää ja kiireellistä, että valtiot ja kansainväliset järjestöt tekevät yhteis-

työssä uudistuksia, joilla ruokakriisien vaikutuksia pehmennetään. Ruokaturvan on oltava osa kehityspoliittista ohjelmaa, muistuttaa Shenggen Fan.

Ruoan saannin turvaamiseksi järjestöt kuten World Vision ovat rakentaneet sosiaalisia turvaverkkoja. Esimerkiksi Ugandassa World Vision on kouluttanut viljelijäyhdistyksiä, jotta sadot paranisivat ja kaikkein haavoittuvimmat perheetkin saisivat elannon.

Viime marraskuussa YK:n maatalous-järjestö FAO ja World Vision allekirjoit-

tivat sopimuksen, jossa järjestöt sitoutu-vat yhteistyöhön globaalin ruokaturvan edistämiseksi.

– Pohjimmiltaan sopimuksessa on kyse siitä, että etsimme yhdessä kestäviä rat-kaisuja, jotka auttavat nälästä ja aliravitse-muksesta kärsiviä lapsia, tiivistää Walter Middleton, joka vastaa ruokaturvasta kansainvälisessä World Visionissa.

Nälkä uhkaa miljoonien lasten ja van-hempien elämää. Tekoja tarvitaan.

600

500

400

300

200

100

Ruoan maailmanmarkkinahinnat, maaliskuu 2005 - maaliskuu 2012

Ruoan maailmanmarkkinahinnat, maaliskuu 2005 - maaliskuu 2012

600

500

400

300

100

200

0

US $ / tuhat kiloa

MaissiVehnäRiisi

20 reportaasi

UGANDA: Naapuriapu auttoi eteenpäinKuusikymppisellä Laurencia Aworilla on pihapiirissään lap-senlapsia ja orvoiksi jääneitä sukulaislapsia, yhteensä yhdek-sän lasta. Leipä on tiukalla, ja tilannetta vaikeuttaa Laurencian jatkuvaa hoitoa vaativa hiv-tartunta. Apu löytyi yllättäen naapurista, kun paikallinen viljelijäyhdistys päätti talkoovoi-min auttaa Laurenciaa kyntämisessä ja sadon korjaamisessa. Yhdistys on lahjoittanut hänelle myös taimia.

– Viljelijäyhdistyksen apu mahdollistaa, että lapset voivat keskittyä koulunkäyntiin. Se tuo paremman tulevaisuuden, iloitsee Laurencia.

World Visionin tukemista maanviljelijäyhdistyksistä on tul-lut muutosvoima ugandalaisiin kyliin. Ne ovat olleet menes-

tys. Viljelijät ovat nyt tietoisempia oikeuksistaan. Esimerkiksi aluekehitysohjelmassa Kirewassa toiminnassa on jo mukana 70 paikallista ryhmää.

– Sen jälkeen, kun ryhdyimme kouluttamaan viljelijöiden ryhmiä, on moni asia muuttunut. Viljelijöitä on siirtynyt uusiin viljelysmenetelmiin. He osaavat nyt myös hyödyntää orgaanisia jätteitä lannoitteina. Sadot ovat kasvaneet, muu-toksia summaa Patrick Osigo Oketch, viljelijäyhdistyksen sihteeri.

Kiinnostus maanviljelyä kohtaan on lisääntynyt sitä mukaa, kun sadot ovat kasvaneet. Yhdistykset auttavat viljelijöitä myös suunnittelemaan satonsa markkinointia yhdessä.

– Yhteismarkkinoinnilla tuotteista saa parhaan hinnan. Jo siinä vaiheessa, kun suunnittelee kylvämistä, on suunnitelta-va markkinointikin, sanoo maatalouskoordinaattori Apollo Okecho.

Katso myös video Laurencian arjesta: worldvision.fi/laurencia

Viljelijäyhdistyksen avun ansiosta perheemme sato on kasvanut. Pellot kasvavat nyt kassavaa, riisiä, maissia ja papua, kertoo maanviljelijä Laurencia Awor (kuvassa vasemmalla).

reportaasi 21

Kun riisisäkki maksaa tuplasti enemmän kuin aiemmin, on sillä suorat vaikutukset myös kehitysyhteistyöhön. Miten se näkyy World Visionin työssä, ohjelmajohtaja Tomi Järvinen?

– Katastrofitilanteissa ruoan korkeampi hinta vaikuttaa suoraan siihen, miten paljon apua voidaan toimittaa paikan päälle. Pitkäkestoisessa kehitysyhteistyössä vaikutus näkyy siinä, että vanhemmilla ja huoltajilla voi olla suuri kiusaus lähettää lapset tilapäistöihin tai avustamaan ruoan hankin-nassa, jos riisikupillinen kallistuu.

– Ruoan hinnanvaihtelut, maanviljelyn aliarvostus ja puutteelliset varastointi- ja viljelymenetelmät voivat aiheut-taa salakavalia ruokakriisejä, jotka jäävät viranomaisilta ja me-dialta huomaamatta. Niiden vakava seuraus on yksipuolinen

ruokavalio, joka vaikeuttaa lasten kehitystä. Ilman riittävää ravintoa lasten mahdollisuudet koulutukseen ja parempaan tulevaisuuteen murenevat.

Miten World Vision voi pehmentää ruokakriisin vaikutuk-sia?

– Pitkäjänteisessä kehitystyössä ruokakriiseihin varaudu-taan esimerkiksi opastamalla viljelijöitä käyttämään laa-dukkaampia viljely- ja varastointimenetelmiä tai kuivuutta kestäviä lajikkeita. On myös tärkeää kartoittaa vaihtoehtoisia tulonlähteitä, joiden avulla raha riittäisi ruokaan.

Akuuttien kriisien varalta kansainvälinen World Vision -verkosto ylläpitää jatkuvaa katastrofivalmiutta. Tarjolla on rahastoja, nopean toiminnan joukkoja ja avustustarvikkeita.

Miten ruokakriisi vaikuttaa kehitysapuun?

22 visio

Rakastamansa asiat lapsi säilyttää sydämessään aina vanhuuteen saakka. Kauneinta elämässämme on se, että sielumme jäävät leijailemaan paikkojen ylle, missä kerran iloitsimme.

Kahlil Gibran (1883–1931)libanonilainen runoilija ja taiteilija

24 minun valintani

Helsingissä sijaitseva Tulevaisuuden tutkimuskeskus on Turun yliopiston yksikkö, jossa työskentelee monen eri alan tutkijoita. Yksi heistä on professori Pirjo Ståhle.

Poikkitieteellisessä tutkimusyksikössä ei ennusteta tulevaisuutta, vaan katso-taan tätä päivää tulevaisuudesta käsin.

– Suuri osa työstämme on ennakoin-tia, jota tehdään erilaisin menetelmin. Tulevaisuutta luodaan tämän päivän

päätöksillä. Siten on tärkeää kyetä tun-nistamaan erilaisia kehityskulkuja, jotta kykenisimme rakentamaan kestävää tu-levaisuutta.

Ståhlen vastuualueena on aineettoman pääoman tutkimus.

– Sekä yritysten että kansakuntien talous perustuu materiaalien ja resurs-sien sijaan yhä enemmän aineettomiin tekijöihin, joita ovat tieto, osaaminen ja innovatiivisuus sekä yhteiskunta- ja

yritysrakenteet, verkostot ja brändit, Ståhle selventää.

– Ne muodostavat pääosan siitä ve-tovoimasta ja kilpailukyvystä, jonka varaan talous ja hyvinvointiyhteiskunta rakentuvat. Siten aineettoman pääoman korkea taso ennakoi vahvasti tulevaa me-nestystä, oli sitten kyse ihmisestä, yri-tyksestä tai kansakunnasta. Sama pätee luonnollisesti myös kansalaisjärjestöihin.

Suomen World Visionin hallituksessa

Tulevaisuus luodaan yhdessä

teksti Tanja Railo kuva Anne Roine

Tulevaisuudentutkimuksen professori Pirjo Ståhle tähyää työkseen kauas. Myös Suomen World Visionin hallitustyöskentelyssä tarvitaan kauaskatseisuutta.

yöpöydällä 25

Pirjo StåhleMinun valintani:

”Ilman syntymätodistusta ihmistä ei ole olemassa. Suomessa se on

itsestäänselvyys, emmekä ymmärrä kuinka suuri merkitys sillä on. World

Visionissa puhumme ihmisten voimaannuttamisesta. Voimaantu-

akseen ihmisen on oltava olemassa. Syntymätodistus on todella hieno

lahja. Minä valitsen sen.”

Pirjo Ståhle on vaikuttanut kohta kolme vuotta.

– Olin riemuissani, kun minua pyy-dettiin mukaan. Halusin nimenomaan toimia järjestössä, jolla on kristillinen tausta ja humanitaarinen tehtävä. Kum-mitoiminta ja Lahjaksi lehmä -kauppa olivat minulle tuttuja jo entuudestaan.

Ståhle arvioi, että järjestöjen rooli ja kiinnostus yhteiseen hyvään kasvaa tu-levaisuudessa.

– Meidän pitää luoda sellaiset raken-teet, että kansalaisyhteiskunnan apu pääsee ohjautumaan tehokkaasti. Tässä on järjestöjen paikka. Ne luovat positii-vista energiaa, yhteisöllisyyttä ja mah-dollisuuksia niille, jotka muutoin jäisivät kokonaan ilman toivoa paremmasta.

Yhden naisen sota”Vapautumiseni vankilasta kertoo kansan voimasta sekä kotimaassani että ulkomailla. Yleisellä mielipiteellä on väliä: jos se on terävä, keskittynyt ja voimakas, se voi muuttaa asioita”, kirjoittaa Afrikan ensimmäinen naispresidentti Ellen Johnson Sirleaf elämänkertateoksessaan. Diktaat-tori Charles Taylorin hallinnon, korruption ja murhien kyllästämä Liberian lähihistoria kulkee hyvin inhimillisen kasvutarinan rinnalla. Neljän lapsen äidistä tuli kansan presidentti, koska ”halusi nähdä taas Liberian lasten hymyilevän”, ja nobelisti, kun maailma tunnusti visionäärin sinnikkyyden. (UL)

Ellen Sirleaf Johnson: Tästä tytöstä tulee vielä jotain – Liberian presidentin elämä. Otava 2011. 398 s.

Rauhan aterioitaTarkkasilmäinen sotareportteri kiertää ahdistuksen ja sekasorron kenttiä, jotta voisimme lukea, millaista elämä on Afganistanin ja Tsetsenian syrjäkylillä. Kalashnikovit on koristeltu karkkipapereilla ja kevään kukat puhkea-vat kukkaan kraatereissa. Pommitusten ryskeessä suvun hengissä säilynyt naisväki valmistaa vieraalle viininleh-tikääryleitä. Venäläissyntyisen toimittajan tärkein viesti on, että vaikka ”sota tuhoaa kaupunkimme ja tappaa ystävämme, se ei hävitä kunnollisuutta, anteliaisuutta ja ystävällisyyttä – sitä, mikä tekee meistä ihmisiä”. Badkhenin vavahduttavaa kirjaa sävyttää absurdi huumori ja syvä lämpö. (AK)

Anna Badkhen: Peace Meals. Candy-Wrapped Kalashnikovs and Other War Stories. Simon & Schuster 2010. 262 s.

Valkoisen paidan mustat jäljetMaatalouspolitiikkaan erikoistuneen ruotsalaistoimittajan matkakirjanomaisesti etenevä opus kulkee puuvillan tuo-tannon mustissa maisemissa Uzbekistanista Maliin ja saa t-paidan hiertämään lukijan päällä. Puuvillatuloilla elävästä runsaasta sadasta miljoonasta ihmisestä 90 prosenttia asuu kehitysmaissa, usein sietämättömissä olosuhteissa. Teos on ajankohtainen ja tärkeä puheenvuoro siitä, mikä on halvan paidan todellinen kustannus. ”Puuvilla on valkoista, mutta toimii mustal-la alueella”. (UL)

Gunilla Ander: Puuvillan likainen tarina. Like 2011. 224 s.

Syntymä-todistus

20 €

26 ajankohtaista

Yksi Intian nälkäisistä lapsista on vasta puolitoistavuotias Pradip. Hän painaa alle puolet siitä, mitä samanikäinen suo-malainen lapsi, eikä osaa vielä kävellä.

Pojan äidillä Veerpal Kaurilla, 26, ei juuri ole keinoja auttaa lastaan. Pradip alkoi sairastella kahden kuukauden iässä. Lääkäri kertoi vanhemmille, että pojan sydämessä on reikä. Perheellä ei ole varaa jatkotutkimuksiin tai hoitoon.

Vanhemmat ovat joutuneet jättämään koulunsa kesken. Isä tekee mitä tahansa tilapäistöitä: hakkaa puita, suihkuttaa tuholaismyrkkyjä tai työskentelee pel-loilla. Vaikeinta on niinä kuukausina, kun mitään hanttihommia ei löydy.

Veerpal on huolissaan lapsestaan. – Hän ei kasva kunnolla, hän haluaa

vain olla sylissä.

Rikkaiden ja köyhien maaVaikka Intian talous kasvaa, maa keik-kuu köyhyystilastojen kärjessä: elintaso-erot Intian sisällä ovat valtavat. Maassa elää enemmän köyhiä kuin 26 köyhim-mässä Afrikan maassa yhteensä. Aasian kehityspankin mukaan kuilu rikkaiden ja köyhien välillä on 90-luvulta lähtien vain kasvanut.

Intia on hyvä esimerkki vaurastuvasta maasta, jossa tukea yhä tarvitaan erityi-sesti lasten oikeuksien toteutumiseksi. 2,1 miljoonaa alle 5-vuotiasta intialaista lasta menehtyy joka vuosi. Yli puolet näistä kuolemista johtuu aliravitsemuksesta.

Intiassa vallitsevaa köyhyyttä olisi mahdollista vähentää entistä tehok-kaammin, jos nykyinen talouskasvu ja-kautuisi tasapuolisemmin. Maan lapsiin ja nuoriin kohdistamat menot olivat vii-me vuonna vain neljä prosenttia valtion budjetista.

Tuleville vuosille ei ole luvassa muu-tosta, sillä lasten ja nuorten osuus pysyy samoissa lukemissa. Suurin osa varoista suunnataan koulutussektorille, mutta terveyden edistämiseen vain muutama prosentti. Se ei ole paljon 440 miljoo-nalle lapselle, jotka muodostavat lähes puolet maan väestöstä.

Talouskasvu hyödyttämään kaikkiaYli 70 prosenttia maailman köyhistä elää köyhimpien maiden sijasta Intiassa ja muissa keskituloisissa maissa, mikä haastaa miettimään kehitysyhteistyön toimintamalleja ja painopisteitä.

Kehitysmaatutkija, emeritusprofessori Juhani Koposen mukaan kansainväli-sen yhteisön vaikutusmahdollisuudet keskituloisissa maissa ovat varsin heik-koja, sillä tulonjaossa on kyse maiden sisäisistä asioista.

– Emme voi mennä päsmäröimään näihin maihin ja kertomaan miten pitäi-si toimia. Niiden on itse otettava vastuu eriarvoisuuden vähentämisestä paranta-malla tulonsiirtomekanismeja.

Osa keskituloisista maista on tässä jo onnistunut. Esimerkiksi Vietnamis-sa tavalliset kansalaiset ovat hyötyneet talouskasvusta Intiaa tehokkaammin: enää viidesosalla lapsista on puutetta kahdesta hyvinvoinnin edellytyksestä, kuten vedestä. Intiassa luku on vielä yli 60 prosenttia. Pelkkä talouskasvu ei siis riitä. Sen ohella tarvitaan poliittista tah-toa parantaa kaikkien elintasoa.

Nousevan talousmahdin köyhät

teksti Anna Pollari kuva Ajitson Samuel Justus

Köyhyys ei asu vain köyhimmissä maissa. Kasvavan talouden Intiassa elää kolmasosa maailman aliravituista lapsista.

tutkittu juttu 27

Järjestöt edistävät oikeu-denmukaisuuttaErityisesti lapset, nuoret, naiset, vam-maiset sekä erilaiset vähemmistöt jäävät palvelujen ja hyvinvoinnin ulkopuolelle keskituloisissa maissa. Ruohonjuurita-son kehitysyhteistyötä tarvitaan, jotta ihmisoikeudet ulottuisivat kaikille vä-estöryhmille.

– Kansalaisjärjestöt pystyvät tuke-maan sitä, että ihmiset tietävät oikeu-tensa ja järjestäytyvät vaatimaan niiden toteutumista. Tämä on erittäin tärkeää työtä, Koponen toteaa.

Vaikka kansalaisjärjestöt parantavat terveydenhuoltoa ja koulunkäyntimah-dollisuuksia, niiden tärkein rooli on kouluttaa ja rohkaista ihmisiä vaatimaan palveluja viranomaisilta. Kun ihmiset nousevat pahimmasta köyhyydestä, saa-vat riittävästi ruokaa ja pysyvät terveinä, he ryhtyvät herkemmin vaatimaan uusia parannuksia päättäjiltä.

Koponen uskoo muutokseen myös Intiassa.

– Intia tarvitsee aikaa. Maan ongel-mat ovat asukasluvusta ja eriarvoisesta yhteiskuntarakenteesta johtuen aivan omaa luokkaansa, mutta se ei tarkoita, etteikö köyhyyden vähentäminen olisi mahdollista.

Huoli huomisestaIntian maaseudulla Pradip-poika saa rintamaitoa ja syö kahdesti päivässä lei-pää, joka on kastettu maitoon. Rahaa ei yleensä riitä vihanneksiin, mutta pari kertaa kuussa on varaa ostaa muutama kananmuna. Äiti on tuskallisen tietoi-nen siitä, että tämä ei ole tarpeeksi.

– Jos minulla vain olisi rahaa, minä kyllä antaisin hänelle kunnon ruokaa, Veerpal sanoo.

Kun lapsi on sairas, äidin on vaikea haaveilla. Kun äidiltä kysytään, minkä-laista tulevaisuutta hän toivoo pojalleen, vastaus kestää. Lopulta Veerpal sanoo:

– Toivon, että hän pääsee kouluun, jaksaa opiskella ja saa töitä.

2miljoonaa lasta jää yhä ilman peruskoulu-tusta. Samaan aikaan koulutus voisi ehkäistä konfliktien syntymistä. Heikon ja epätasa-ar-voisen koulutusjärjestelmän on todettu jopa ruokkivan konflikteja, kertoo Unicefin tuore tutkimus. Sodan keskellä eläville lapsille koulu on pakopaikka. Lapsi saa sieltä myös

tukea sodan jälkeiseen traumojen käsittelyyn. Pidemmällä aikavälillä koulutus muokkaa ihmisten arvoja ja asenteita ratkaisukeskeisempään suuntaanLähde: UNICEF, educationandtransition.org

kertaa vakavampi masennuksen riski kehittyy lapsille, jotka ovat kokeneet hyväksikäyttöä tai perheväkivaltaa kuin niille, jotka ovat eläneet turvallisen lapsuuden. Perheväkivaltaa kohdanneiden lasten aivoista löydettiin tutkimuksissa samanlaista aktiivisuutta kuin taistelussa olleilta sotilailta. Molemmat ryhmät olivat erityisen herkkiä huomaamaan ympäristön vaaroja tai vihamielistä käytöstä. Aivojen kyseisten osien aktiivisuus altistaa lapsia

psyykkisten sairauksien kehittymiselle. Huono kohtelu heikentää lisäksi lapsen muistin rakentumista.Lähteet: Current Biology, The Guardian, National Academy of Sciences of the USA

prosenttia alle 5-vuotiaista intia-laislapsista on vakavasti alipainoisia, kertoo Naandi Foundationin tutkimus. Intian talous on kasvanut viime vuosikymmeninä vauhdilla, ja aliravitsemus on vähentynyt vuoden 2004 jälkeen 20 prosenttia. Köy-hempien perheiden lapset kärsivät kuitenkin yhä ravinteikkaan ruoan ja terveydenhuollon puutteesta, mikä huolestuttaa Intian kansantalous-tieteilijöitä, raportoi The India Daily. Työikäisiksi kasvavien huono terveys saattaa tehdä syvän loven nousevaan kansantalouden käyrään.Lähteet: The India Daily, Naandi Foundation

koonnut Eveliina Viitanen

28 aktuellt

Frun Anna-Liisa hade talat om att skaffa ett fadderbarn länge och till slut beslöt sig Nils-Erik ”Nisse” Wikman för att överraska henne på julen. Han jämför-de olika organisationer och fastnade för World Vision. Att nästan 80 procent av insamlade medel går till själva utveck-lingsprogrammen övertygade honom.

Wikman har arbetat med internatio-nell marknadsföring och strategisk pla-nering. Genom sitt arbete har han rest mycket och anser sig ha en rätt realistiskt uppfattning om hur det är att verka i utvecklingsländer. Han hade även i gott minne kritiska rapporter om utvecklings-samarbete.

– Jag önskade att jag själv på ort och ställe kunde bilda mig en egen uppfatt-ning om att programmen faktiskt leder till bestående resultat, säger han.

Studieresan till Mogotio i oktober 2011 innebar en chans att se World Vi-sions arbete med egna ögon. Förutom att träffa fadderbarnet Jepchumba, vilket var det viktigaste av allt, fick makarna Wikman en möjlighet att höra mera om utvecklingsprogrammen på plats.

Resan var uppenbarligen givande och berörande.

– Speciellt de lokala arbetarna och volontärerna gjorde ett starkt intryck på oss. Kenyanerna är inga passiva motta-gare av hjälp, utan de arbetar själv hårt

En oförglömligstudieresa

teksti Linda Kaseva kuva Minna Annola

Att träffa Jepchumba berörde faddrarna Anna-Liisa och Nisse Wikman djupt. Studieresan var en av deras bästa reseupplevelser.

Nisse Wikman gav sin fru Anna­Liisa ett fadderbarn till julklapp 2007. I oktober 2011 reste de till Kenya med en grupp faddrar, träffade sitt fadderbarn och övertygades om att deras hjälp verkligen kommer fram.

aktuellt 29

En oförglömligstudieresa

Varför tar det så länge att få svar från fadderbarnet?Brevväxling är ett roligt sätt att lära känna fadderbarnet bättre. Brevväxlingen mellan faddern och fadderbarnet sker alltid via World Visions kontor i projektlandet. Enligt barnskyddsreglerna kan vi inte uppge fadderbarnets adress åt faddern.

Breven skickas först till World Visions centralkontor i mottagarlandet. Centralkontoret sköter flera projekt, vilka alla har från några hundra upp till tre tusen fadderbarn. På centralkontoret bokförs breven och möjliga gåvor som skickats med. Efter det här skickas breven till regionalkonto-ret, varifrån breven transporteras till barnens hembyar.

I vissa projekt kan regionalkontoret vara långt från barnets hemby och t.ex. regnperioder inverkar på vägarnas skick. Breven levereras alltid i person och förutsätter alltså att barnet och familjen är på plats då projektarbetaren hälsar på.

Fadderbarnets svar reser samma långa väg tillbaka. Brevet översätts, skickas till centralkontoret och bokförs innan det skickas till faddern i Finland. Vanligtvis dröjer det ca. tre månader tills svarsbrevet når faddern.

Mer om brevväxlingen: worldvision.fi/pa-svenska

för utvecklingen. De som blivit hjälpta, ställer sedan själv upp och hjälper andra, understryker Wikman.

Fotografibok med intryck Efter resan har Wikman satt ihop en foto-grafibok om sina erfarenheter från Kenya. Genom boken har vänner haft möjlighet att ta del av intrycken.

– Somliga har till och med ringt och sagt att de vill bli inbjudna på kaffe, att även de vill se reseboken, skrattar han.

I den 60-sidiga boken varvar Nisse Wik-man fakta om Kenya och World Vision med fotografier och personliga kommen-tarer.

– I princip går det enkelt och snabbt att göra en fotobok. Det finns många olika fotobokprogram att välja mellan.

Wikman berättar att det tog honom två veckor att sätta ihop boken, eftersom han inte använde de färdiga modellsidorna, som innebär att man bara klistrar in bilder i färdiga bottnar. Tid gick närmast åt att välja och vraka bland digert fotomaterial och att söka bakgrundsinformation. En del fick han från World Visions kontor.

– En viktig del av processen var att låta informationen och reseintrycken sjunka in i medvetandet och sedan försöka sam-

manfatta funderingarna.Sidorna vittnar om en minnesvärd resa.

I slutet av boken summerar Wikman att Afrika inte är ett hopplöst ”svart hål”.

– Projekten är professionellt genomför-da. Satsningen på kvinnor och barn ger

hållbara resultat, skriver han.Faddrarna Wikman har varit mycket

nöjda med fadderskapet och överväger att bli faddrar till ett barn till, kanske från en annan del av världen.

teksti Linda Kaseva

Nils-Erik Wikman gjorde en fotobok om studieresan med hjälp av Ifolors elektroniska program. Många företag erbjuder liknande tjänster.

30 tositarina

Entinen kummilapsi Robert Kaggwa, 32, työskentelee hankevetäjänä Suomen World Visionin Nabuyogan aluekehitys-

ohjelmassa Ugandas-sa. Hän suunnittelee alueen yhteisöissä tehtävää jokapäiväis-tä työtä. Tärkeä osa hänen työtään on motivoida paikallisia asukkaita aktiiviseen toimintaan lasten hy-vinvoinnin paranta-miseksi.

Kaggawa on elä-mässään itse saanut pal-jon kannustusta, muun muassa vieraassa maassa asuvalta vieraalta ihmiseltä. Asia on hän-tä askarruttanut:

– Ymmärsin, että ihmisten väliset hy-vät suhteet ovat kuin vahvoja köysiä, jotka voivat auttaa sinua ylittämään kor-keimmankin vuoren.

Kaggwan tie tämänhetkiseen asemaan ei ole ollut purppurainen. Hän syntyi kahdeksanlapsiseen moniavioiseen per-heeseen vuonna 1980. Isä jätti perheen oman onnensa nojaan, kun poika oli kuusivuotias ja juuri aloittanut koulun-käynnin.

– Onneksi äitini oli saanut jonkinlai-

sen koulutuksen ja ymmärsi sen merki-tyksen. Kun World Vision perusti kum-miohjelman alueellemme vuonna 1991, äidistä tuli kontaktihenkilö yhteisömme ja World Visionin välille.

Kannustus kantoi kauasIsänsä lähdön jälkeen Kaggwa koki ti-lanteensa vaikeaksi. Kummiohjelmaan mukaan pääsy oli hänelle käännekohta. Australialaisen kumminsa tuen avulla hän pystyi käymään koulunsa loppuun.

– Kummini oli rakastava ja huoleh-

Autettavastaauttajaksi

teksti Taina Tervo kuvat Robert Kaggwan kotialbumi

Ugandalainen Robert Kaggwa sai kumminsa tuella enemmän kuin uskalsi unelmoida. Kummin kannustus kantoi yliopistoon saakka. Nyt hän auttaa muita.

Seitsemäsluokkalainen Robert Kawwga ja siskonsa Nakamya Justine ovat menossa koulun kevätjuhliin. Jalassa pojalla on naapu-rilta lainatut hienot kengät.

Robert sai päätökseen lukion ja on valmis yliopistohaasteisiin. Kummin kannustus antoi uskoa omiin mahdollisuuksiin.

Autettavastaauttajaksi

tiva ystävä, aivan kuin vanhempi, joka toivoo lapselleen loistavaa tulevaisuutta, Kaggwa sanoo.

Kehitysyhteistyöohjelman kautta saa-dun tuen turvin Kaggwa suoritti ala- ja yläasteen. Kummi kannusti häntä jatkamaan yliopistoon. Koska valtion stipendin saaminen oli vaikeaa, kum-mi auttoi Kaggwaa myös korkeakoulu-opinnoissa. Vuonna 2005 nuori mies valmistui taloustieteen kandidaatiksi. Hänen unelmansa yliopistotutkinnon suorittamisesta toteutui.

– Rahallisen tuen lisäksi kummini rohkaisi ja motivoi minua pyrkimään eteenpäin elämässä. Hänen tukensa on ollut korvaamatonta.

Kaggwan ensiaskel autettavasta aut-tajaksi tapahtui hänen yliopistovuosi-naan, jolloin hän teki World Visionille tutkimuksen kansalaisjärjestöjen tuen merkityksestä lasten hyvinvoinnille. Opintojen päätyttyä hän toimi kolme vuotta vapaaehtoistyötyössä ennen kuin työllistyi hankevetäjäksi.

– Nyt voin auttaa apua tarvitsevia lap-sia – sellaisia kuin itsekin aikoinaan olin, Kaggwa tähdentää.

Robert Kawwga on nyt Ugandan World Visionin työntekijä ja on iloinen voidessaan auttaa muita.

Mietitkö kesän viemisiä?

Vesi5 €

Lahjalla parannetaan kehi-tysmaiden lasten ja naisten elämää. Vedenkannosta vapautunutta aikaa jää kou-lunkäyntiin ja toimeentulon hankkimiseen.

Matofarmi40 €

Intian maanviljelijöille lahjoite-taan kuuden päivän pituinen kompostointikoulutus ja kilo kastematoja.

Vessa65 €

Vessa ja hygieniakoulutus perheille kehitysmaassa. Vessa rakennetaan köyhän perheen kotiin tai sen välittö-mään läheisyyteen.

Valmistujais-, hää- ja muut eettiset lahjat kesän juhliin löydät

takuuvarmasti osoitteesta:

Kolumbia - maanosansa toiveikkain maaVäkivalta, lasten sieppaukset ja rehottava huumekauppa ovat Kolumbiassa arkipäivää. Silti siellä elää naapurimaita opti-mistisempi kansa.

Kolumbiassa talous kasvaa vauhdilla, mutta pitkään jatkunut sisäinen konflikti ja suuret elintasoerot näkyvät kaikkialla. Lähes puolet väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Väkivalta ja kidnappaukset synnyttävät pelkoa. Maan sissiryhmissä toimii jopa 14 000 lapsisotilasta. Kolum-bialaisten luotto tulevaisuuteen on silti vahva.

Kolumbia on tänä vuonna Latinalaisen Amerikan optimistisin maa. Maailman mittapuulla valtio sijoittuu toiveikkuusti-lastoissa yhdeksänneksi. Toiveikkaimman

valtion titteli jaetaan kansainvälisen markkinatutkimuslaitos WIN-Gallupin tuottaman toivon ja epätoivon baro-metrin pohjalta. Kolumbiassa tutkimusta viimeistellyt Carlos Lemoine näkee toivon kumpuavan hyvästä perimästä ja oikeasta asenteesta:

– Iloisuus kuuluu kulttuuriin, se on geeneissä. Huumori ja optimismi ovat tärkeitä puolustusmekanismeja ajoittain rankkaa arkea vastaan, hän sanoo El Tiempo -lehden haastattelussa.

Toiveikkuuteen löytyy muitakin syitä. Elokuussa 2010 valtaan astunut presi-dentti Juan Manuel Santos on osoittanut huolta ihmisoikeuksien puolesta. Viime kesänä kongressi sai läpi lakialoitteen, joka takaa konfliktissa maansa menettä-neille oikeuden saada maansa takaisin.

Nyt tuomioistuimissa puhutaan korvauk-sien maksamisesta entisille lapsisotilaille.

Myös kidnappausten määrä on romah-tanut. Kymmenen vuotta sitten vuosittain siepattiin 3 000 ihmistä, nyt vajaa 300. Maan suurin aseistautunut ryhmä FARC on ilmoittanut lopettavansa kidnappauk-set kokonaan. Monien epäkohtien maa on matkalla oikeaan suuntaan.

Toivoa ja epätoivoa on mitattu vuo-desta 1977 lähtien. Tutkijoiden mukaan barometri heijastelee talousoptimismin lisäksi ihmisten yleistä mielialaa. Vii-meisimpään barometriin haastateltiin 45 000 ihmistä yli 50 maassa.Tänä vuonna erityisen toiveikkaita olivat alle 30-vuotiaat nuoret. Ranska oli vuoden pessimisti. Suomi sijoittui tilaston keski-vaiheille paikalle 24.

32 pallon ympäriteksti Eveliina Itkonen

Kuva suomen World vision

PERU | Kattiloita klaanille Täysin eristyksissä Manun kansallispuis-tossa elänyt intiaaniklaani Mashco-Piro on ilmaantumisillaan vilkasliikenteisen joen rantaan saanut Perun hallituksen huoles-tumaan. Marraskuussa kuolleena löytynyt Nicolas Flores oli ollut ainoa klaaniin yhteyttä pitänyt ulkopuolinen. Flores toimitti intiaaneille kattiloita ja työkaluja, joiden toivossa klaanin uskotaan jälleen tulleen esiin.

Hallitus on kieltänyt uteliaita ihmisiä rantautumasta veneillä klaanin alueelle. Alkuperäisheimoja yritetään suojella taudeilta, jotka ovat ennenkin tappaneen heimoja sukupuuttoon. Maassa on toista-kymmentä eristyksissä elävää heimoa.

KENIA | Aavikon kultaaIsolon alueen naiset ovat tehneet ka-melinmaidosta ison bisneksen. Naisten perustama osuuskunta on pyörittänyt maitokauppaa jo 15 vuoden ajan. Kame-leista saadaan myytäväksi päivittäin jopa 5 000 litraa maitoa. Viime vuonna kenia-lainen osuuskunta sai tuottoa 176 000

euroa, kertoo uutistoimisto afrol News. Kaupankäynnin naisvaltaisuus johtuu so-maliperinteestä, jonka mukaan kameli on miehen ja maito naisen omaisuutta. Aavi-kon kultana tunnettua maitoa on käytetty perinteisesti lääkkeenä. Tutkimusten mukaan kamelinmaito sisältää enemmän vitamiineja kuin lehmänmaito.

INTIA | Kaikki silmälääkäriinIntialaiset silmäklinikat ovat keksineet ta-van huolehtia myös köyhistä asiakkaistaan, kertoo The Guardian. Intialaisen silmäins-tituutin alainen klinikkaverkosto ei enää ota köyhimmiltä maksua lainkaan. Uudes-sa hintajärjestelmässä laskun loppusumma määräytyy potilaan varallisuuden mukaan. Silmäinstituutti työskentelee kaupunkien lisäksi syrjäseuduilla, joissa näköongelmiin on vaikea saada apua. Intiassa on arviolta 11 miljoonaa sokeaa tai näkövammaista lasta, jotka eivät ole koskaan käyneet näöntarkastuksessa tai silmälääkärissä.

SRI LANKA | KielirauhaPresidentti Mahinda Rajapaksa on päättä-nyt yhdistää kahtia jakautuneen kansansa kielten opiskelulla, kertoo The Hindu -lehti. Presidentti lanseerasi tammikuussa kolmikielisyysaloitteen, jonka mukaan kaikkien srilankalaisten tulee oppia maan kolmea pääkieltä, tamilia, sinhalia ja englantia.

Singaleesien ja tamilien välinen sisällis-sota päättyi vuonna 2009 tamiliryhmän antautumiseen. Työ- ja ystävyyssuhteita on kuitenkin vaikea solmia ilman yhteistä kieltä. Presidentti julisti vuoden 2012 kolmikielisyyden vuodeksi Sri Lankassa.

UGANDA | Yleinen mielipide esiinKampalassa elävän hollantilaisen Wou-ter Dijkstran radiokeksintö, Trac FM, on luonut väylän kansalaismielipiteen ilmaisulle Ugandassa. Järjestelmä on radioasemille ilmainen, ja se on käytössä jo kahdella asemalla. Joka torstai Kampa-lan suosittu aamuohjelma kysyy kuulijoilta kysymyksen, johon voi vastata ilmaisella tekstiviestillä. Vastauksista muodostuu pylväsdiagrammi, josta radiotoimittaja voi heti nähdä yleisen mielipiteen esimerkiksi kaupungin pahimmista kaduista.

pallon ympäri 33

Kuva hasanthi jayamaha

Kuva paul Bettings

Kuva jon Warren

Kuva simon peter esaku

makuja maailmalta 35

Ruokailu on kaikkialla Afrikassa tärkeä tapahtuma, ja pääateria nautitaan yleensä vasta illalla. Perinteisissä yhteisöissä ruoka syödään yhä sormin, kun taas kaupun-geissa ja asutuskeskuksissa tavat ovat länsimaistuneet.

Ruokailijoiden keskelle saatetaan tuoda iso laakea astia täynnä riisiä ja hirssi- tai maissipuuroa, josta ruokaili-jat pyörittävät sormin palloja ja kastavat ne kastikkeeseen. Sormiruokaa Länsi- ja Keski-Af-rikassa on esimerkiksi fufu, juureksista

valmistettava jauhopallo. Itäafrikkalai-nen versio siitä on jäykkä puuro ugali, joka syntyy maissista. Perinteistä kiku-

ju-heimon ruokaa on irio, maukas herneistä, maissista ja perunasta

tehty muussi. Sen resepti on alla.

Pohjoisessa pääruoat maustetaan usein makealla, esimerkiksi hunajalla, taate-

leilla ja muskotilla. Vaikutteet ovat tarttuneet niin Euroopasta

kuin idästäkin. Länsiafrikkalainen ateria on ruokaisa, usein vähälihainen ja

runsasrasvainen. Sille tyypillistä ovat tuliset mausteet, kuten pippuri ja chili. Minttu, neilikka ja kaneli rantautuivat lautaselle arabien kanssa käydyssä kaupassa.

Itä-Afrikassa ruoka on melko yksinker-taista mutta hyvin maukasta. Lihatuotteita syödään lähinnä juhlaruokana. Tomaatit, paprikat, okra, bataatti, jamssi, kassava, maissi ja banaanit ovat tärkeitä ravinnon-lähteitä. Itä-Afrikassa intialaiset vaikutteet maistuvat myös lautasella, muun muassa runsaina uppopaistettuina piiraina eli sam-buusoina ja chapati-leipinä.

LautasmatkaAfrikkaan

teksti ja reseptit: Unna Lehtipuu kuvat: Jeppe Tuomainen kuvausrekvisiitta: Home Bazaar

Ruokajuttumme lennättää tällä kertaa ympäri Afrikkaa. Herkullisen jauhelihavuoan resepti on tarttunut matkaan Etelä­Afrikasta, chakre Gambiasta ja irio Keniasta.

BOBOTIEKuorrutettu jauhelihavuoka neljälle

2 rkl ruokaöljyä1 rkl voita500 g jauhelihaa (puolet nautaa, puolet lammasta)2 sipulia4 valkosipulinkynttä2,5 dl raastettua porkkanaa tai omenaa2 tl curryjauhetta1 tl korianteria0,5 tl jauhettua inkivääriä1 rkl tuoreita yrttejä1 tl kurkumaa0,5 tl kanelia1 tl sokeriahyppysellinen chili- tai cayennepippuria

Höyste1 tl suolaa¼ tl mustapippuria1 rkl viinietikkaa tai sitruunamehua3 siivua valkoista leipää, liotettuna ve-dessä. Murskaa liotettu leipä haarukalla mössöksi.2 limetinlehteä

Kastike2,5 dl creme fraichea2 kananmunaa0,5 tl suolaahyppysellinen pippuria

Ruskista jauheliha öljyssä pannulla, kunnes se on murumaista. Lisää sekaan pilkottu sipuli ja ruskista kevyesti. Lisää murskattu valkosipuli, raastettu porkkana tai omena ja mausteet. Jatka hetki paistamista, kunnes ainekset ovat kevyesti sekoit-tuneet. Valmista höyste, ja sekoita se lihaseokseen. Levitä seos uuninkestävään vuokaan. Lisää limetinlehdet antamaan makua. Valmista kastike vatkaamalla haa-rukalla kaikki ainekset yhteen. Kaada kasti-ke bobotie-seoksen päälle ja paista 190 asteessa ilman kantta noin 35 minuuttia kunnes päällinen on kullanruskea ja kiin-teähkö. Tarjoile keltaisen riisin, chutneyn, pilkottujen banaanien, ruokabanaanin, to-maattikuutioiden ja/tai sipulisilpun kanssa.

36 makuja maailmalta

IRIOPeruna-maissi-hernemuussi

4 dl pakastemaissia4 keskikokoista perunaa4 dl vihreitä herneitä (tuoreita tai pakaste)2 dl pinaattiasuolaa ja pippuria

Kuori keitetyt perunat. Keitä pakastevi-hannekset kypsiksi. Muussaa yhteen kaikki kasvikset notkeaksi seokseksi tehosekoit-timella. Mausta oman maun mukaan ja tarjoile lämpimänä.

Ruokaisa ja ravitseva irio on alun perin Kikuju-heimon ruoka, mutta tunnetaan yleisesti koko Keniassa. Se on erinomainen lisäke grillatulle lihalle tai kanalle, mutta myös hyvä sellaisenaan.

2,5 dl riisiä6 dl vettä1 tl suolaa2 tl kurkumaa2 kanelitankoaReilu desi siemenettömiä rusinoita2 rkl hunajaa tai kullanväristä siirappia2 rkl voita

Keitä riisi kypsäksi suolalla ja kurkumalla maustetussa vedessä. Lisää loppuvai-heessa rusinat ja kanelitangot ja höyrytä levyllä vielä hetki, kunnes rusinat hieman pullistuvat. Mausta hunajalla ja voilla. Valmis tarjoiltavaksi sellaisenaan.

KELTAINEN RIISI

CHAKRELänsiafrikkalainen jälkiruoka neljälle

4 dl pakastemaissia4 keskikokoista perunaa4 dl vihreitä herneitä (tuoreita tai pakaste)2 dl pinaattiasuolaa ja pippuria

4 dl maustamatonta jugurttia2 dl kuohukermaa2 dl kivettömiä rusinoita1,5 dl kookoshiutaleita2 dl couscousia keitettynä

Vispaa kerma kuohkeaksi vaahdoksi. Se-koita varovasti mukaan jugurtti. Valmista couscous ohjeen mukaan ja anna jäähtyä. Pilko rusinat pieniksi ja sekoita kooko-shiutaleiden ja jäähtyneen couscousin kanssa kerma-jugurttivaahtoon. Mausta sokerilla maun mukaan.

Chakren herkullisen reseptin lukijoille tar-josi afrikkalainen ravintola Baobab (Kolmas linja 36, Helsinki). Toimitus kiittää ravinto-loitsija Masally Jagnea!

reseptin takana 37

teksti Leila Itkonen kuvat Suomen World Vision

Tietyissä asioissa suomalaistakin suoma-laisemmaksi muuttunut Wilson Kirwa, 37, ei väsy puhumaan yhteisöllisyyden merkityksestä.

– Me otamme perheeni kanssa joka aamu toisiamme kädestä kiinni. Siitä saa valtavasti voimaa koko päiväksi, Kirwa kertoo lapsuutensa tavasta, jota hän, vaimo Melanie ja nelivuotias Bricker vaalivat.

Suomessa juoksu-uransa kautta tun-netuksi tullut Kirwa tietää, että täällä pohjoisessa monet perheet eivät kohtaa toisiaan kunnolla edes ruokaillessaan.

– Erään kyselyn mukaan 70 prosent-

tia kahdeksasluokkalaisista ei muistanut, koska he ovat syöneet viimeksi perheensä kanssa.

Keniassa kaikki perheenjäsenet ko-koontuvat yhteiselle aamiaiselle ja illal-liselle.

– Äidit ovat talon päällikköjä, ja he sa-novat muutaman sanan ennen kuin perhe käy ruokailemaan.

Sopua ja kompromissejaWilson Kirwa luennoi paljon yritysten tilaisuuksissa, World Vision -kummina sekä satusedän roolissa.

– Kannustan kuulijoita olemaan tar-vitsevia ja muistutan, että toiminta on kauneinta puhetta. Moni ajattelee, että ei tarvitse naapuriapua, koska on niin sisukas. Ajatellaan ”minä, minä, minä”.

– Yksinäisyys on suomalaisten heikoin lenkki, Kirwa harmittelee.

Puhujatilaisuuksissa kuulijat jakavat myös omia kokemuksiaan luennoitsijan kanssa.

– Olen kuullut, että työpaikoilla on monenlaisia huolia, joita luovuus ja kompromissit veisivät ihan eri tavalla eteenpäin.

Myönteisyyttä saunasta Kirwa elää niin kuin opettaa: antaa ai-kaa läheisilleen ja pitää sukulaisiinsa lähes päivittäistä yhteyttä nettipuhelin Skypen välityksellä.

– Tapaamme säännöllisesti myös Lah-den seudulla asuvien keniansuomalaisten kanssa. Olen niin sosiaalinen, että jos jään istumaan yksin kotiin, tulen ihan hulluksi, hän nauraa.

Vuoden positiivisimmaksikin suo-malaiseksi valittu Kirwa aloittaa itsensä psyykkaamisen aamuisin jo ennen sän-gystä nousemistaan.

– Ajattelen aina ensimmäiseksi, että tänään on minun päiväni. Sauna on toi-nen meditaatiopaikkani. Siellä hengitän vanhat myrkyt pois ja päästän uutta elä-mää sisään.

Kirwan elämänasenteeseen kuuluu myös motto ”elä ja anna anteeksi”.

– Menneisyys ei saa viedä tulevaisuutta. Omin silmin Kirwa on nähnyt, miten

ajat muuttuvat paremmiksi esimerkiksi hänen kotiseudullaan Kenian Meibekissä.

– Vesiprojektin avulla usean kymme-nentuhannen ihmisen elämä on muuttu-nut. Naiset eivät ole enää yhtä väsyneitä vedenkantamisesta ja aiempaa useammat tytöt pääsevät kouluun.

Wilson Kirwa: Käsi kädessä aamiaiselle

Suomalaistunut Wilson Kirwa pitää kiinni afrikkalaisesta yhteisöllisyydestä.

Ruokailu on Afrikassa koko perheen yhteinen hetki.

38 kampanja

Kun nelihenkinen kuvaustiimi saapui Kenian Mogotioon ikuistamaan lapsia Tulisitko kummiksi -kampanjaan, oli il-massa jännitystä. Uskaltaisivatko lapset esiintyä kameran edessä?

– Kampanjan tavoitteena on saada las-ten ääni kuuluville. Halusimme, että he pääsevät aidosti kertomaan, millaisesta kummista haaveilevat, mainostoimisto Family Incin copywriter Pia af Häll-ström kertoo.

– Lapset yllättivät meidät täysin roh-keudellaan. He esiintyivät kameran edes-sä mielellään ja nauttivat siitä, että tulivat kuulluiksi.

– Kuulin myöhemmin, että käyntim-me vahvisti entisestään mogotiolaisten yhteenkuuluvuutta.

Eräs pieni poikaSuomalaistiimi kuvasi vajaassa viikossa 52 lasta. Lapsille ei laitettu sanoja suuhun, eikä ketään pakotettu kameran eteen. Jokainen sai tulla esiin omana persoona-naan. Pian mieleen jäi eräs pieni poika.

– Hän yritti esittää reippaampaa kuin oikeasti oli. Häntä jännitti kovasti. Kun kuvaukset olivat ohi, poika kuitenkin juoksi peräämme halaamaan meitä, af Hällström muistelee.

– En voinut unohtaa poikaa ja kysyin matkalla mukana olleelta järjestötyönte-kijältä, voisinko ryhtyä pojan kummiksi. Nyt minulla on ihana kummilapsi nimel-tä Evans!

Lasten äänikuuluville

teksti Tiina Lappalainen kuva Pia af Hällström

Pia af Hällström saa halauksia kenialaislapsilta. Takimmainen pieni lapsi, josta näkyy vain hampaat, on hänen kummipoikansa Evans.

Tulisitko kummiksi ­kampanjan kuvaukset hurmasivat kenialaisyhteisön lisäksi suomalaisen kuvausryhmän. Mukana ollut Pia af Hällström on nyt kummi.

kampanja 39

Lasten äänikuuluville

­ DENIS 11 v.

Haluaisin kummikseni opettajan.”

”

teksti Tiina Lappalainen

Nyt jos koskaan kummien kannattaa toimia viestinviejinä. Kertomalla kummiudesta tuttavilleen kummit voivat osallistua opintomatkan arvontaan ja päästä omin silmin näkemään, miten kummien apu auttaa.

– Kerro kaverille, voita matka -kampanja on lähtenyt vauhdikkaas-ti käyntiin. Olemme hyvin iloisia siitä, että kummit vievät viestiä eteenpäin. Näin saamme autettua yhä useampaa lasta, kertoo Suomen World Visionin Maria Rahikka.

Viestinviejien kesken arvottava matka suuntautuu järjestön avustuskohteeseen joko Perussa, Kolumbiassa, Keniassa, Ugandassa, Sri Lankassa tai Intiassa.

Kummit voivat osallistua arvontaan täyttämällä arvontakupongin netissä tai tilaamalla sen asiakaspalvelusta. Osallistuminen edellyttää vain, että kummit kertovat tutuilleen kummina olemisesta.

Kaverille kertominen on tehty hyvin helpoksi, sanoo Rahikka.– Kummit voivat paitsi soittaa tutuilleen myös kätevästi lähet-

tää valmiit kummiviestit sähköpostitse tai Facebookin kautta. Ne löytyvät sivulta worldvision.fi/kaveri-kummiksi.

Kummimatkan arvo on 3 000 euroa. Voittaja selviää 11.2.2013 ja voittajan nimi julkistetaan ystävänpäivänä 14.2.2013. Kaikki tieto kummimatkasta ja osallistumisesta arvontaan löytyy kampanjan nettisivulta.

Puhu tutuille. Ohjaa kiinnostuneet nettiin worldvision.fi tai asiakaspalveluun, puh. 096 818 300.

Lähetä kaverillesi valmis kummiviesti sähköpostitse.

Lähetä kaverillesi kummiviesti Suomen World Visionin Facebook-sivuilta.

Kummi: kerro kaverille – se on helppoa!

Sharewoodissa käyttäjät voivat ohjata järjestöille vastuullis-ten yritysten mainosvaroja. Yhteensä 807 käyttäjää on jo klikannut Suomen World Visionin tueksi 1 540 euroa.

Kotimainen Sharewood sanoo tekevänsä hyväntekeväisyydestä helppoa ja hauskaa. Varmaa on, että innovatiivinen hyvänte-keväisyysmedia on käyttäjille ja järjestöil-le ilmainen. Kaikki Sharewoodissa jaettava avus tusraha tulee mainostavilta yrityksiltä.

Pari vuotta toimineessa sosiaalisessa me-diassa on yli 25 800 käyttäjää, jotka ovat keränneet jo 48 000 euroa valitsemilleen avustuskohteille. Riittää, että käyttäjät klik-kaavat mainoksia: yhdestä mainoksen vilkai-susta kilahtaa viisi senttiä avustuskohteelle.

– Meiltä löytyy myös muita tapoja kerätä tukea järjestöille. Sharewoodissa esimerkiksi arvotaan elämyspalkintoja, joiden arvosta lahjoitamme 10 prosenttia voittajan avus-tuskohteelle, Sharewoodin toimituspäällikkö Jussi Karmala kertoo.

Rekisteröidyille käyttäjille mainoksia tulee uutiskirjeen mukana noin kerran viikossa, ros-kapostia ei lainkaan. Sharewoodiin voi rekiste-röityä osoitteessa sharewood.org – ja klikata rahaa Suomen World Visionin työlle. (TR)

40 yhteistyössä

Sharewood kasvattaa järjestön kassaaKuva shareWood

Kuva asuntogalleria lkv

Kokkolalainen kiinteistönvälitysyritys Asun-togalleria LKV halusi tehdä yritystuotoillaan jotain hyvää ja otti itselleen kummilapsen Perusta. Säännöllisen kummimaksun lisäksi yritys tekee Suomen World Visionille lah-joituksen jokaisesta välittämästään asun-tokaupasta.

Myyntisihteeri Essi Friis kertoo, että he halusivat aiemmin antamiensa asiakaslahjo-

jen sijaan laittaa hyvän kiertämään.– Jokaisesta välittämästämme asuntokau-

pasta lahjoitamme Suomen World Visionin kautta hyvään tarkoitukseen jotakin. Lahjoi-tuksesta jää aina asiakkaillemme konkreetti-nen muisto. Moni on tippa silmässä ihmetel-lyt, onko todella mahdollista, että saimme tämän aikaiseksi vain sillä, että ostimme tai myimme asunnon. (TL)

Asuntokauppaa ja kyyneleitä

Nordic Business Forum kerää syyskuun lo-pulla Jyväskylään satoja Suomen liike-elämän päättäjiä. Foorumin teemana on bisneksen, yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kasvu. Pääpuhuja on Virgin Groupin perustaja Sir Richard Branson, joka tunnetaan myös hy-väntekeväisyystyöstään.

Suomen World Vision on ainoa järjestö yhteistyökumppaneiden joukossa.

– Tämä on hieno juttu meille. Nordic Business Forumin takana on joukko kun-nianhimoisia nuoria ihmisiä. He ovat luoneet ainutlaatuisen ilmapiirin, jossa on luonnollista menestyä, kasvaa ja tehdä yhtä aikaa hyvää, kertoo Suomen World Visionin yrityssuhde-päällikkö Annukka Klinge. (TL)

yhteistyössä 41

Kuva shareWood

Aasiaan voi nyt lähteä rentoutumaan hyvällä mielellä, sillä Kymenmatkojen järjestämien Balanssi-matkojen tuotosta viisi prosenttia ohjautuu Suomen World Visionille. Matkois-sa yhdistyvät hyvä olo, paikallisen perinteen ja kulttuurin kokeminen ja hyvän tekeminen, matkanjärjestäjä lupaa. (TT)

Hyvää tekeviä matkoja Aasiaan

Yli 1500 silmälasiparia sai uuden omistajan huhtikuisilla terveyspäivillä Perussa. Projek-tin vetäjänä toimi Rolf ”Rolle” Fryckman, joka on organisoinut neljän vuoden ajan näonhuoltomatkoja kehitysmaihin yhdessä Suomen World Visionin kanssa.

Perussa mukana oli viisi suomalaisoptikkoa: Tuomas Varonen Kemistä, Sari Pelo Lappe-enrannasta ja helsinkiläiskolmikko Timo No-jomaa, Mika Kuusisto ja Ilkka Naapi.

– Haluamme toimia kestävän kehityksen periaatteella. Meillä oli apuna paikallinen op-tikko, joka voi jatkaa aloittamaamme työtä, Fryckman kertoo.

Matkan sponsoreina toimivat Synsam, Hoya Lens Finland, Kaleva Travel, Terveys-talo., Cailap ja Stoppi. (TL)

Silmälasit toivat iloa Peruun

Kuva suomen World vision

Kuva mark greenBerg

World Vision mukanaNordic Business Forumissa

Kuva asuntogalleria lkv

WV-kalenteri

42 suomen world vision

KOLUMBIA

PERU

KENIA

SRI LANKA

INTIA

UGANDA

Suomen World Visionin maailmalla

Suomen World Vision on lasten elin-oloja ja oikeuksia edistävä kristillishuma-nitaarinen kehitysyhteistyöjärjestö. Sillä on suomalaisten rahoittamia kehitysyh-teistyöhohjelmia Keniassa, Ugandassa, Sri Lankassa, Intiassa, Perussa ja Kolum-biassa.

Suomen World Visionin tavoitteena on muuttaa kaikkein heikoimmassa ase-massa olevien lasten elämää pysyvästi.

Suomen World Vision on ulkominis-teriön kumppanuusjärjestö ja itsenäinen osa kansainvälistä World Vision -verkos-toa. Kansainvälisesti World Visionin avun piirissä on 100 miljoonaa ihmistä.

suomen world vision 43

Suomen World Visionin maailmalla

Suomen World VisionLönnrotinkatu 2000120 Helsinki

asiakaspalvelu@worldvision.fipuh. 096 818 300

worldvision.fi

Suomen World Visionin Facebook-ryhmä kasvaa tasaisesti. Nyt koossa on liki 3 700 ”tykkääjää” eli sellaista yhteisöpalveluun kirjautunutta henkilöä, jotka haluavat Facebookissa seurata järjestön työtä sekä jakaa keskenään kokemuksia ja tietoa. Alla on esimerkki yhdestä mukavasta viestien vaihdosta.

Samanmielisten kohtaamispaikka

Liity sinäkin joukkoon:www.facebook.com/SuomenWorldVision

Tarja Ketola21. maaliskuuta kello 10:27 Vastattu : )

Lehtitilaus tai osoitteenmuutos:

asiakaspalvelu@worldvision.fi puh. 096 8181 300

Tuoreimmat tapahtumat:

worldvision.fi

Seuraava lehti ilmestyy marraskuussa

2012

Mitä mieltä olet lehdestä? Mistä

aiheista haluaisit lukea lisää?

Anna palautetta: viestinta@

worldvision.fi

Kuva tarja ketolaTarja Ketola20. maaliskuuta kello 16:13

Olen uusi täällä kummien jou-kossa. Eilen ryhdyin kummiksi Kenialaiselle Jeptanyi-tytölle. Olen itse eläinten suojeluun omistautunut ihminen, mutta tällä iällä, kun omia lapsiakaan ei ole, niin ajatus syntyi että josko voisin auttaa edes yhtä lasta maailmassa. Into piukea-na jo suunnittelen, minkälaisia värikyniä, piirustuslehtiöitä ja kiiltokuvia voisin kummitytölle lähettää. Kenia tuntui läheiseltä, sillä äitini kanssa sain vuonna -79 tilaisuuden käydä maassa, ja mieleen jäivät ystävälliset ihmiset, köyhyydestä huolimatta. Tämä hassu kuva löytyi arkistojen kätköistä, se ei ole Keniasta vaan Gam-biasta v-80. En vielä silloin ollut lihava täti vaan se vitivalkoinen lakana siinä keskellä..:D Toista on nyt. Olen tosiaan uusi täällä kummilapsiasiassa. Jos joku haluaa kertoa koke-muksistaan ja kaveerata Facessa, niin pistäkää kaveripyyntöä ja mailia.

Suomen World Vision 20. maaliskuuta kello 16:24 Hienoa Tarja, että lähdit mukaan. Tervetuloa!

Suomen World Vision20. maaliskuuta kello 18:24... ja vielä: kuva Gambiasta on upea! Lihava tai laiha, se ei kauneutta estä, ja kaunista on se, että ihmiset välittävät toisistaan. Ja eläimistä!

Marianne Ketelimäki 21. maaliskuuta kello 2:15 Heissan Tarja! Laitoin kaverikutsua tulemaan. Itselläni myös kummityttö Keniassa. :)

World Vision -kummina voit voittaa ikimuistoisen matkan johonkin avustuskohteeseemme! Voittaja pääsee omin silmin näkemään, miten kummien apu auttaa. Arvontaan osallistuneiden kesken arvotaan huima matka, joka suuntautuu Peruun, Kolumbiaan, Keniaan, Ugandaan, Sri Lankaan tai Intiaan.

World Vision -kummina sinun ei tarvitse tehdä muuta kuin kertoa kummiudesta kavereillesi ja lähettää arvontakuponki.

14 000 uutta kummia”Meitä World Vision -kummeja on jo 14 000, ja sillä porukalla autamme yhteensä noin 300 000 kehitysmaan lasta. Jos jokai-nen kummi saisi yhdenkin tutun mukaan toimintaan, voisim-me auttaa tuhansia muitakin apua tarvitsevia lapsia. Kukaan ei pysty yksin poistamaan köyhyyttä, mutta yhdessä saamme paljon aikaiseksi. 28 000 kummia on paljon – ja mahdollista. ” – Kummi Kristina Andersson, joka tapasi kummilapsensa Mercyn Keniassa lokakuussa 2011

Osallistu arvontaan osoitteessa worldvision.fi/kaveri-kummiksi.

soita 096 818 300 (pvm.) worldvision.fi asiakaspalvelu@worldvision.fi