Tietotekniikan liitto on valtakunnallinen ja puolueeton tietotekniikka-alalla toimivien yhdistysten yhteistyöjärjestö, joka koostuu lä-hes 30 alueellisesta yhdistyksestä, teemayh-distyksestä tai opiskelijayhdistyksestä.Liittoyhteisön jäseninä on 18.000 alan am-mattilaista ja yli 600 tietotekniikkaa tuotta-vaa tai sitä käyttävää yritystä ja muuta or- ganisaatiota. www.ttlry.fi

Yhdessäluodaanuutta yhteiskuntaa

• Liity mukaan

• Ole aina ajan tasalla

• Verkostoidu

• Jaa kokemuksia

• Opi kollegoiltasi

• Ole alasi tähtikaartissa

www.ttlry.fi

4/07

Sertifikaatti osoittaa osaamisenSuomessa IT-ala on saanut kiitosta luovuudes-

taan. Jotta Suomi pärjää tietoyhteiskuntana jatkos-sakin, on tärkeää osata yhdistää uudet innovaatiot ja järjestelmällinen tekeminen.

Kun haluamme tehdä informaatioteknologian hyödyntämisestä kilpailuedun ja strategisen väli-neen liiketoiminnan kehittämiseen, on IT-projektin-hallinnan perusteiden oltava selvät. Suomessa mo-ni IT-alan työntekijä on päätynyt työntekoon kes-ken opintojensa. Työ opettaa eteenpäin, mutta ris-kinä on, että tietyt, esimerkiksi projektinjohtoon liit-tyvät työkalut, ovat jääneet oppimatta.

Omaa osaamista on hyvä kehittää jatkuvalla kou-lutuksella. Jos koulutuksesta palkitaan sertifikaatilla, helpottaa se myös osaamisen näyttämistä työnanta-jalle. Kansainvälisesti vertailukelpoiset sertifikaatit auttavat myös hahmottamaan millaista osaamista

Suomessa on, mitä muualla ja mitä tarvitsemme li-sää menestyäksemme globaalissa kilpailussa.

Rekrytointitilanteessa juuri omaan tarpeeseen vastaavan IT-osaajan löytäminen on vaikeaa. Aivan kuten urheilulääkäri ei ole paras henkilö hoitamaan ihotauteja, samalla tavalla organisaatioiden IT-tar-peet vaihtelevat ja tieto siitä, mikä työhön valitta-van asiantuntijan erityisala on, on kriittisen tärke-ää. Tässä työnantajaa auttavat sertifioinnit ja suori-tetut tutkinnot. On myös työntekijän ja koko IT-alan etu, että ihmiset tekevät työtä, jonka parhaiten osaa-vat. Yhteisesti määritellyt toimenkuvat ja osaamisp-rofiilit auttavat tässä.■

Hyvää joulua toivottaen

Robert Serén

Suomalaiset IT-ammattilaiset suorittavat tällä hetkellä pääasiassa erilaisia valmistajakohtaisia ser-tifikaatteja, joilla voidaan osoittaa tietyn tuotteen tai tekniikan hallinta. Tällainen on esimerkiksi MSCE (Microsoft Certified Engineer). Valmistajakohtaisia sertifikaatteja tunnetaan useita satoja ja ne ovat ta-soltaan ja laajuudeltaan hyvin vaihtelevia.

Kansainväliset tietotekniikkajärjestöt ja muut toimijat kehittävät valmistajariippumattomia ser-tifikaatteja, joissa määritellään ja osoitetaan IT-am-mattilaisen toimenkuvakohtainen osaaminen. Kak-si esimerkkiä näistä esitellään tuonnempana näil-lä sivuilla.

Eräät kansainvälisen tason toimijat ovat jo pit-kään kantaneet huolta IT-ammattien arvostuksen ja ammatillisen tason parantamisesta. Osana tätä pon-nistusta Euroopan tietotekniikkaliittojen yhteiselin CEPIS kehittää EUCIP-sertifiointijärjestelmää, joka kattaa tällä hetkellä jo 22 eri IT-toimenkuvaa busi-ness analystistä software developeriin. Kansainvä-linen tietotekniikkajärjestö IFIP (International Fede-ration for Information Processing) pyrkii myös mää-rittelemään alan ammatilliset standardit omalla I3P-ohjelmallaan. Kumpikaan sertifiointiohjelma ei ole vielä Suomessa käytössä.■

Valmistajakohtaisista sertifi-kaateista toimenkuvakohtaisiin?

Robert Seréntoiminnanjohtaja, Titotekniikan liitto ry

robert.seren@ttlry.fi

➤

Pentti Saastamoinensuunnittelujohtaja, Titotekniikan liitto ry

pentti.saastamoinen@ttlry.fi

➤

TTL:n oppaat tietojärjestelmien hankintaanKansainväliset projektinhallinnan sertifikaatit

on suunniteltu kattamaan muutkin kuin IT-toimi-alat, ja ohjeet ovat luonnollisesti englanninkieli-siä. Tietotekniikan liitto on yhteistyössä kotimais-ten asiantuntijoiden ja yritysten kanssa muokan-nut kansainvälisten standardien pohjalta suomen-kieliset ohjeet kirjaksi tietojärjestelmähankkeiden kanssa työskenteleville. Kirjat osoittautuivat niin hyviksi tiivistelmiksi, että niitä on alettu kääntää englanniksi ja viedä maailmalle.

- Näiden oppaiden erityinen ansio on siinä, että alan toimijat, niin myyjät kuin ostajat, ovat unohtaneet hetkeksi kilpailuasetelman ja kyenneet luomaan yhteiset pelisäännöt parhaista toiminta-tavoista. Tähän ei ole muualla maailmassa pystyt-ty, kiittää työssä mukana ollut Forselius.

Tietojärjestelmän hankinta - Ohjelmistotoi-mittajan ja -ratkaisun valinta -kirja auttaa erityi-

sesti tietojärjestelmien hankintojen kanssa harvoin tekemisiin joutuvia. Oppaassa on kuvattu myös tietojärjestelmän hankinnan ohjauksen prosessi-malli. Se on myös ensimmäinen suomenkielinen kirja, jossa scopemanagerin toimenkuva ja yksik-köhinnoittelu €/fp esitellään.

Saatavilla on myös käsikirja tieto- ja viestin-täteknologisten hankkeiden hallittuun ositteluun ja läpivientiin. Tivi-projektien johtaminen -kir-ja esittelee työkalut tieto- ja viestintäteknologis-ten hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen. Se kertoo, mitä tivi-projektien eri vaiheissa pitää teh-dä, miten laatia tarvittavat suunnitelmat ja löytää kriittiset tekijät, joihin panostamalla projektin joh-to sujuu hallitusti. Tämä kirja ja sen liitteenä ole-va käytännöllinen CD ovat tärkeä osa sertifioidun scopemanagerin työvälineistöä.

Erityisasiantuntija Martti Karjalainen Oikeus-ministeriön Tietohallinnosta esitteli oman or-ganisaationsa kokemuksia puolueettoman Scope Managerin ja toimintopisteanalyysiin (fpa) perustuvan yksikköhinnoittelun €/fp käyttämisestä. Ensin hän kertoi muutamas-ta katastrofihankkeesta, joissa ministeriö vii-me vuosituhannen lopussa oli ajautunut tör-mäyskurssille järjestelmätoimittajien kanssa. Yksikään merkittävistä kotimaisista toimitta-jista ei selviytynyt puhtain paperein Karjalai-sen tarkastelussa. Budjetit ja aikataulut olivat venyneet pahimmillaan nelinkertaisiksi suun-nitelluista ja hankintojen toteutuneet yksikkö-hinnat olivat jopa yli 1000 €/fp.

Vuodesta 2001 alkaen Oikeusministeriön hankkeissa on sovellettu NorthernSCOPE-konseptia ja käytetty siihen kuuluvia mene-telmiä. Kokemukset ovat Karjalaisen mukaan olleet enimmäkseen positiivisia.

- Kilpailuttaminen ja muutoshallinta toi-mintopistelaskennalla pienentää kehittämis-kustannuksia ja vähentää erimielisyyksiä ke-hittämishankkeissa, tiivistää Karjalainen.

NorthernSCOPEn sisältämän toiminto-pistelaskennan käsitteistö helpottaa käyttä-jää ymmärtämään muutoshallintaa. Oikeus-ministeriön kokemusten perusteella myös järjestelmätoimittajat ovat valmiita hyväksy-mään tämän uuden menettelytavan. Karjalai-nen kuitenkin korostaa että toimintopisteiden laskenta ilman sopimussitovuutta on turhaa, eikä se sovellu kehittämishankkeiden niihin osiin, joissa kehitetään jotakin muuta kuin oh-jelmistoja. Fakta on joka tapauksessa että tar-jotut yksikköhinnat ovat pudonneet puhtais-sa ohjelmistoprojekteissa murto-osaan noista takavuosien painajaisista.

ITKaikki ovat kuulleet IT-pro-jekteista, jotka venyvät kes-toltaan ja kustannuksiltaan moninkertaisiksi suunni-tellusta. Mikä meni pieleen ja miten sen voi seuraaval-la kerralla välttää? Vastaus voi olla sertifioitu projek-tipäällikkö, tarkempi mää-rittely suunnitteluvaihees-sa tai jopa uusinta uutta – oma asiantuntija, scopema-nager, valvomaan asiakkaan etua IT-projektin aikana.

Projektipäälliköiden sertifiointi suomalaisissa IT-hankkeissa on yleistynyt viimeisten kym-menen vuoden aikana. Syy tähän on useissa kansainvälisissä organisaatioissa standardien ja sertifioinnin parissa työskennelleen Pekka Forseliuksen mukaan ennen kaikkea hank-keiden kansainvälistymisessä.

- Mukana IT-hankkeissa on nykyisin vä-keä ympäri maailman. Kun projekti toteute-taan Suomessa, mutta alihankkijat, ostajat ja toimittajat ovat kaikki eri puolilla maapalloa, korostuu ammattitaitoisen projektijohtamisen merkitys entisestään.

Projektijohtamiseen on olemassa kak-si suosittua kansainvälistä sertifikaat-

tia: Project Management Instituten Pro-ject Management Professional ja Internatio-nal Project Management Associationin eri-tasoiset sertifikaatit. Moni asiakas Suomes-sa vaatii jo sertifioitua projektipäällikköä.

Kiinassa sertifiointikuume- Sertifikaatti tuo ostajalle luottamusta,

varmuutta projektisuunnitelmiin ja omista-jalleen itsevarmuutta, tiivistää Forselius ser-tifioinnin edut.

Suurin hyöty on siitä, että itse projekti hoi-detaan yleisesti hyväksi todetulla tavalla, ei-vätkä henkilökohtaiset mieltymykset vaikuta projektiin liikaa. Sertifikaatin saaminen edel-lyttää koulutettavalta avointa asennetta.

- Kiina on ilmoittanut, että se tarvitsee lä-hivuosina 600 000 sertifioitua projektipäällik-köä. Asenne siellä uuden oppimiseen on ai-van erilainen kuin länsimaissa. Meillä on suu-ri taakka kannettavanamme siitä, miten asi-at on ”aina ennenkin” tehty. Monesti ollaan liian arrogantteja oppimaan uutta ja muutta-maan toimintatapoja, huomauttaa Forselius.

Scopemanager toimii järjen äänenäTuorein trendi projektinhallinnan sertifi-

oinnissa on scopemanagerin tutkinto. Scope-managerin tehtävä on toimia IT-projektissa ulkopuolisena asiantuntijana, joka valvoo os-tajan etua. Häntä voisi verrata rakennustyö-maan valvojaan, jolle voi antaa piirustukset ja suunnitelmat omalla puolella olevan am-mattilaisen tarkistettaviksi, ja joka sitten aut-

taa ostajaa valvomaan rakentamistyön laatua sekä edistymistä alusta aina jälkitarkastuk-seen asti.

Scopemanager-tutkinto on osa Northern SCOPE-mittausjärjestelmää IT-hankkeille. Järjestelmän avulla on määritelty muun mu-assa yksikköhintamalli IT-projektien toimen-piteille.

- SCOPEn käyttöönoton jälkeen IT-projek-tien keskihinnat ovat laskeneet Australiassa kolmasosaan entisestä. Sama ilmiö on nähtä-vissä myös Suomessa, kertoo Forselius.

NorthernSCOPE-konseptin käyttö edellyt-tää, että esimerkiksi ERP-hanketta aloitettaes-sa on määritelty kuinka iso järjestelmä halu-taan ja mitä ominaisuuksia siinä on. Jokaisen muutoksen hinta sidotaan sen laajuuteen.

- Kun hinnat ovat selvillä, ostaja ei kesken projektia ehdota mitä mieleen tulee. Lisäksi konsepti motivoi toimittajaa tekemään asioi-ta, jotka vievät hanketta eteenpäin paremmin kuin pelkkä tuntiperusteinen laskutus.

FM, MBA Pekka Forselius on 4SUM Partners Oy:n toimi-tusjohtaja, yrittäjä ja sertifioitu Scope Manager

➤

Teksti: Sini Suomalainen

Kiidä osaajien joukkoon www.ttlry.fi/jasenyys

Ohjelmistotyön laatutietoisuus on Suomessa kasvanut ja tes-taajien ammattitaitoon kiinnitetään huomiota entistä enemmän. Monenlaisesta koulutuksesta ja lähtökohdista johtuen testaaji-en ammattitaito on kuitenkin hyvin kirjavaa. Tähän on haettu apua testaajien koulutuksella ja sertifioinnilla.

– Testausalan osaaminen on hajanaista. Työntekijät hallit-sevat oman organisaationsa ja osastonsa, mutta yleistä osaa-mista ja yhteistä kieltä ei ole, sanoo pitkään alalla työskennel-lyt TietoEnatorin testauspalvelujen tuotepäällikkö ja konsult-ti Erkki Pöyhönen.

Ohjelmistoyritykset hakevat ratkaisua ongelmaan muil-ta aloilla tutuilla sertifioinneilla. Niillä yritys pystyy todista-maan testausosaamisensa kansainvälisessä tuotekehitykses-sä ja työnhakija voi osoittaa sillä ammattiosaamistaan. Serti-fioinnin toivotaan antavan imago-ongelmista kärsivälle alal-le myös lisää arvostusta.

Useimmiten sertifiointi saadaan käymällä koulutus, jonka jälkeen suoritetaan sertifikaattikoe. Suomessa henkilöstöä käy kouluttamassa monet ulkomaiset firmat, mutta niiden rinnalla on myös neljä kotimaista koulutusta ja sertifiointikokeita jär-jestävää yritystä.

Koulutukseen osallistuminen ei ole pakollista sertifikaatin saamiselle, eikä Pöyhönen halua korostaa liikaa myöskään ser-tifioinnin merkitystä.

– Mikään koulutus tai sertifikaatti ei takaa menestystä tie-tyssä roolissa, sillä varsinainen työnkuva riippuu aina yrityk-sestä. Isoissa organisaatioissa perustason koulutuksella saa-daan kuitenkin helposti rakennettua yhteinen pohja, jonka päälle voi kehittää jatkokoulutusta, Pöyhönen muistuttaa.

Atlantin takana sertifikaatti voi olla kuitenkin olla edelly-tys työnsaannille.

– Yhdysvalloissa vaaditaan sertifikaatti tiettyyn toimeen. Euroopassa sertifiointi ei määrää työntekijää mihinkään roo-liin, vaan se soittaa, että työntekijä on kiinnostunut asiasta ja hallitsee tietyn perustason, selvittää Pöyhönen mannerten vä-listä eroa.

Yhtenä huolenaiheena Suomessa ovat kuitenkin eri ohjel-mistovalmistajien tarjoamat sertifikaatit, joilla testaaja sidotaan tiettyyn yritykseen. Koulutus keskittyy valmistajan sen hetki-seen teknologiaan, joka vanhenee varsin nopeasti.

O

Sertifiointeja saatavilla kohta myös suomeksiUusi kansainvälinen sertifiointijär-

jestelmä International Software Testing Qualifications Board (ISTQB) on korvaa-vassa varhaisemmat, Suomessakin tutut brittiläisen ISEB:in ja saksalaisen ASQF:in. Suomessa ISTQB:n toimintaa koordi-noi Tietotekniikan Liiton alaisuudessa toimiva työryhmä, jota Erkki Pöyhönen oli vuosituhannen alussa kokoamassa.

ISTQB myöntää luvat ja asettaa vaa-timukset koulutusta tarjoaville yrityk-sille, joten esimerkiksi kurssien vähim-mäispituus ja vaatimustaso ovat kaik-kialla samat yrityksestä riippumatta. ISTQB myöntää myös sertifikaatit, joita vastikään selkeytettiin kansainvälisellä standardilla.

Foundation-perussertifikaatin on Pöyhösen varovaisen arvion mukaan

Suomessa tähän mennessä suorittanut 600–1000 henkilöä. Perustason lisäksi ISTQB-järjestelmässä on myös advan-ced-taso, jonka kolmesta osasta voi suo-rittaa kaikki tai vain osan. Vaativia eri-tyisalueita testaava expert-tason määrit-tely on vielä kesken.

Tähän asti kokeet ovat olleet aina eng-lanniksi, joka on tuonut tehtävään yli-määräisen haasteen. Erkki Pöyhönen kuitenkin kertoo, että suunnitelmissa on järjestää ensimmäinen suomenkieli-nen testi.

Sertifioitujen määrä kasvaa Suomessa tasaisesti kaikenkokoisten yritysten kou-luttaessa työntekijöitään. Yksityishenki-löille sertifiointikoulutuksen korkea hin-ta voi olla este osallistumiselle, mutta oh-jelmistoyritykset voivat kääntää sen kil-

pailuvaltiksi rekrytointivaiheessa. – Nykyään kun testaajista on pulaa,

työnantajan tarjoamat hintavat koulutus-kurssit ovat työntekijälle plussaa, mainit-see Pöyhönen.

Erkki Pöyhönen on Tietotekniikan liiton

hallituksen jäsen.Hän työskentelee

TietoEnatorillatestauspalvelujentuotepäällikkönä

ja edistää talontestausosaamista,

erkki.poyhonen@ttlry.fi

➤

Teksti: Anna-Maria Stenius