yhteismaa joukkoistaminen ja jakamistalous
TRANSCRIPT
Kokemus 1• Vuonna 2009 Punavuoreen perustettiin turvapaikanhakijoiden
vastaanottokeskus
• Mietin että hyvä jos ei tulisi turhia vastakkainasetteluja vaan voitaisiin elää sovussa
• Perustin Facebook-ryhmän Refugee Hospitality Club
• Siihen liittyi nopeasti satoja ihmisiä
• He alkoivat toimia: he organisoivat talvivaatteiden keräyksen turvapaikanhakijoille, pitivät taidetyöpajaa, laativat Helsinki-oppaan jossa kerrottiin mm. etnisistä kaupoista ja ulkomaanpuhelupalveluista
• Talvella 2010 järjestimme yhteisen lumenluontitapahtuman turvapaikanhakijoiden kanssa, kun liika lumi oli jo ongelma.
• Lumenluontitapahtuma oli useissa uutisissa samana iltana
Opetus• Tapahtumasarja oli äärimmäisen tehokas ja luova
• Ihmiset verkottuivat, sana levisi, ihmiset organisoituivat ja muodostivat työrymiä ja toteuttivat projekteja helposti ja nopeasti - ja nollabudjetilla
• Ei ollut virallista organisaatioita tai jäsenlistaa, ei yhdistystä
• Vastaavanlaisen turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten paikallista vastaanottoa edistävän hankkeen tekeminen vaikkapa jonkun vakiintuneen järjestön toimesta, julkisella rahoituksella, olisi ollut tähän verrattuna todella kallista ja hidasta ja kankeaa
• Vastaavanlaisen lumenluontitarinan levittäminen asennekampanjana olisi maksanut paljon
• Sosiaalinen media mahdollistaa uudenlaista tehokkuutta
• Sosiaalisessa mediassa toiminta ja viestintä yhdistyvät: teko on samalla viesti
Kokemus 2• Vuonna 2012 kirjoitin Facebook-päivitykseksi että kodissamme on liikaa tavaraa ja että voi
kun sen vain voisi viedä kadulle, antaa tai myydä naapureille - ja lopulta tulisi kierrätys- ja jäteauto ja veisi loput pois
• Päivitys sai aikaan pitkän kommenttiketjun
• Ihmiset alkoivat suunnitella tapahtumaa jossa tavarat voisi viedä ulos, missä tahansa, ja myydä muille
• Kahdessa päivässä perustettiin työryhmä Facebookiin, sivu Facebookiin, ja ilmestyi ensimmäinen juttu tulevasta kirppistapahtumasta mediaan
• Mukaan lähti kuvittaja ja graafikko sekä koodari - saatiin nettipalvelu ja visuaalinen ilme
• Mukaan lähti ihmisiä ympäri Suomea
• Keväällä 2012 iltauutisissa kerrottiin että on vietetty ensimmäinen valtakunnallinen Siivouspäivä
• Budjetti: 0 euroa
Yhteismaa ry• Perustettiin ensimmäisen Siivouspäivän jälkeen Siivouspäivän tuotantoon ja muihin
samankaltaisiin ideoihin
• Päätimme systemaattisesti hyödyntää sitä sosiaalista tapahtumasarjaa ja niitä nettityökaluja jotka tulivat tutuksi Siivouspäivässä
• Joukkoistaminen: ihmiset tuottavat kirppistapahtuman joukolla, he myös esimerkiksi tulostavat itse julisteita ja levittävät niitä, ja jopa hoitavat viestintää viranoamisiin omalla paikkakunnallaan
• Jakamistalous: samat vaatteet ja tavarat voi hyödyntää yhä uudelleen kun yksi ehtii kyllästyä niihin tai kasvaa niistä ulos
• Sosiaalinen teknologia: teknologiaa joka välittää ihmisten yhteyksiä toisiinsa ja palvelee joukkoja
• Co-creation, yhteisöllinen luominen: Epämääräinen joukko ihmisiä loi Siivouspäivän konseptin Facebookissa toisensa kohdaten
• Kartat: mitä kaikkea voimme tehdä ”sosiaalisilla kartoilla”?
Nappi Naapuri
• Kartalla toimiva sosiaalinen media jossa ihmiset voivat kohdata ne jotka ovat lähellä
• Läheinen sijainti on alikäytetty resurssi: Nappi Naapurissa se otetaan käyttöön
• Ihmiset ovat resurssi (alikäytetty)
• Kaikki mitä ihmisillä on on resurssi: koti, taidot, liikkuminen paikasta toiseen, aika, tieto, työkalut, polkupyörä, auto, kädet, tuttavat… (alikäytetty)
Miten joukot saa liikkeelle?
• Vain kokeilemalla voi tietää mistä joukot syttyvät
• Sosiaalisessa mediassa ominaista pienten kansanliikkeiden synty
• Kansanliikkeet vaativat usein jonkun pinnan alla muhivan turhautuman, keulahahmon, selkeästi ilmaistun ideologian tai sanoman ja toimintatilan
• Sosiaalinen media ja netti tarjoavat mahdollisuuden toimintatilojen luomiselle: blogit, Facebook-ryhmät, Twitter-hashtagit
• Voimme perustaa uuden toimintatilan sosiaaliseen mediaan - ja julkaista sen
• Vielä 1990-luvun alussa tavallinen ihminen ei voinut julkaista mediassa
• Radikaali muutos
Tavallaan menemme takaisin aikaan ennen modernia
yhteiskuntaa• Kyläyhteisöissä oli mahdollista kohdata koko yhteisö
kasvokkain
• Modernissa yhteiskunnassa ihmiset ja perheet paljolti eristyivät toisistaan
• Media oli massamediaa, tuottajat, johtajat, kustantajat levittivät sisältöjä ja viestejä
• Ihmiset olivat kotona ja katsoivat televisiota
• Ihmiset kuluttivat, shoppailivat - Michel Maffesolin (ranskalaisen sosiologin) mukaan shoppailukin on halua olla osa yhteisöä; ja paras keino mitä on ollut tarjolla
Nyt olemme tavallaan taas siinä kylässä jossa kaikilla yhteys
toisiinsa• Rajatun ja selkeän kylän sijasta olemme valtava loputon vellova meri
• Yksilöt voivat kuitenkin viestiä muille yksilöille ja joukoille, periaattessa kelle tahansa
• Verkostorakenne korostaa joukkoja: jos 1 ihminen saa sanan kaikille 500 FB-kaverilleen, 2 ihmistä saa sanan 1000 kaverille, ja jos näistä osa vielä välittää viestiä omille 500 kaverilleen, syntyy megafonivaikutus
• Jokainen ihminen on solmukohta ja kanava
• Joillain voi olla yhteys satoihin tuhansiin ihmisiin - yksi ihminen voi olla oma mediakanavansa
• Kaiken tämän hinta: 0 euroa
Clay Shirky (nettitutkija): Täältä tulee Kaikki
• Ihmisten mahdollisuudet luoda ja toteuttaa isoja, jopa globaaleja projekteja yhdessä, itse, on moninkertaistunut - samalla tavalla kuin tietokoneiden prosessorien teho jatkuvasti moninkertaistuu
• Vapaa-aikamme ja viestintätyökalujemme määrä ovat löysä potentiaali, jolla pystyy tekemään paljon - ja on toki jo tehtykin paljon
• Elämme kollektiivisessa systeemissä jossa jokainen ihminen on hermopääte ja informaationtuottaja; ja käsi joka voi olla mukana tekemässä asioita
• Muodollisia organisaatioita ei tarvita organisoimaan asioita; voimme organisoitua muutenkin; voimme myös tuottaa asioita itse
• Siirrymme organisaatiokeskeisestä yhteiskunnasta ihmiskeskeiseen yhteiskuntaan
• Siirrymme kulutuskulttuurista osallistumisen kulttuuriin
• Ryhmistä, joukoista ja verkostoista tulee keskeisiä toimijoita
Olemme vasta alussa• Ihmiset voivat muotoilla nettityökaluilla omia esineitään, jakaa
piirustukset muille; ne voi printata 3D-tulostimella
• Palkkatyö keskittyy yhä harvemmalle - mutta mistä tahansa voi saada tuloja: naapurin hoivaamisesta, varastotilan tarjoamisesta, nettiserveireiden säilyttämisestä kotona, informaation jakamisesta vaikka liukkaasta kohdasta kadulla, siitä että kuljettaa ohi kulkiessaan tavaroita muille (Piggy Baggy)
• Harvoja asioita täytyy omistaa, jos niitä on saatavilla koska tahansa missä tahansa - tähän tarvitaan informaatioteknologiaa
Kiitos
• yhteismaa.fi
• @pauliinaseppala
• facebook.com/pauliinaseppala