yhteismaa joukkoistaminen ja jakamistalous

20
Yhteismaa RaRakennamme yhteisöjä Joukkoistaminen Jakamistalous Sosiaalinen teknologia Co-creation

Upload: pauliina-seppaelae

Post on 11-Aug-2015

145 views

Category:

Social Media


5 download

TRANSCRIPT

Yhteismaa• RaRakennamme yhteisöjä

JoukkoistaminenJakamistalousSosiaalinen teknologiaCo-creation

Kokemus 1• Vuonna 2009 Punavuoreen perustettiin turvapaikanhakijoiden

vastaanottokeskus

• Mietin että hyvä jos ei tulisi turhia vastakkainasetteluja vaan voitaisiin elää sovussa

• Perustin Facebook-ryhmän Refugee Hospitality Club

• Siihen liittyi nopeasti satoja ihmisiä

• He alkoivat toimia: he organisoivat talvivaatteiden keräyksen turvapaikanhakijoille, pitivät taidetyöpajaa, laativat Helsinki-oppaan jossa kerrottiin mm. etnisistä kaupoista ja ulkomaanpuhelupalveluista

• Talvella 2010 järjestimme yhteisen lumenluontitapahtuman turvapaikanhakijoiden kanssa, kun liika lumi oli jo ongelma.

• Lumenluontitapahtuma oli useissa uutisissa samana iltana

Opetus• Tapahtumasarja oli äärimmäisen tehokas ja luova

• Ihmiset verkottuivat, sana levisi, ihmiset organisoituivat ja muodostivat työrymiä ja toteuttivat projekteja helposti ja nopeasti - ja nollabudjetilla

• Ei ollut virallista organisaatioita tai jäsenlistaa, ei yhdistystä

• Vastaavanlaisen turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten paikallista vastaanottoa edistävän hankkeen tekeminen vaikkapa jonkun vakiintuneen järjestön toimesta, julkisella rahoituksella, olisi ollut tähän verrattuna todella kallista ja hidasta ja kankeaa

• Vastaavanlaisen lumenluontitarinan levittäminen asennekampanjana olisi maksanut paljon

• Sosiaalinen media mahdollistaa uudenlaista tehokkuutta

• Sosiaalisessa mediassa toiminta ja viestintä yhdistyvät: teko on samalla viesti

Kokemus 2• Vuonna 2012 kirjoitin Facebook-päivitykseksi että kodissamme on liikaa tavaraa ja että voi

kun sen vain voisi viedä kadulle, antaa tai myydä naapureille - ja lopulta tulisi kierrätys- ja jäteauto ja veisi loput pois

• Päivitys sai aikaan pitkän kommenttiketjun

• Ihmiset alkoivat suunnitella tapahtumaa jossa tavarat voisi viedä ulos, missä tahansa, ja myydä muille

• Kahdessa päivässä perustettiin työryhmä Facebookiin, sivu Facebookiin, ja ilmestyi ensimmäinen juttu tulevasta kirppistapahtumasta mediaan

• Mukaan lähti kuvittaja ja graafikko sekä koodari - saatiin nettipalvelu ja visuaalinen ilme

• Mukaan lähti ihmisiä ympäri Suomea

• Keväällä 2012 iltauutisissa kerrottiin että on vietetty ensimmäinen valtakunnallinen Siivouspäivä

• Budjetti: 0 euroa

Yhteismaa ry• Perustettiin ensimmäisen Siivouspäivän jälkeen Siivouspäivän tuotantoon ja muihin

samankaltaisiin ideoihin

• Päätimme systemaattisesti hyödyntää sitä sosiaalista tapahtumasarjaa ja niitä nettityökaluja jotka tulivat tutuksi Siivouspäivässä

• Joukkoistaminen: ihmiset tuottavat kirppistapahtuman joukolla, he myös esimerkiksi tulostavat itse julisteita ja levittävät niitä, ja jopa hoitavat viestintää viranoamisiin omalla paikkakunnallaan

• Jakamistalous: samat vaatteet ja tavarat voi hyödyntää yhä uudelleen kun yksi ehtii kyllästyä niihin tai kasvaa niistä ulos

• Sosiaalinen teknologia: teknologiaa joka välittää ihmisten yhteyksiä toisiinsa ja palvelee joukkoja

• Co-creation, yhteisöllinen luominen: Epämääräinen joukko ihmisiä loi Siivouspäivän konseptin Facebookissa toisensa kohdaten

• Kartat: mitä kaikkea voimme tehdä ”sosiaalisilla kartoilla”?

Nappi Naapuri

• Kartalla toimiva sosiaalinen media jossa ihmiset voivat kohdata ne jotka ovat lähellä

• Läheinen sijainti on alikäytetty resurssi: Nappi Naapurissa se otetaan käyttöön

• Ihmiset ovat resurssi (alikäytetty)

• Kaikki mitä ihmisillä on on resurssi: koti, taidot, liikkuminen paikasta toiseen, aika, tieto, työkalut, polkupyörä, auto, kädet, tuttavat… (alikäytetty)

Miten joukot saa liikkeelle?

• Vain kokeilemalla voi tietää mistä joukot syttyvät

• Sosiaalisessa mediassa ominaista pienten kansanliikkeiden synty

• Kansanliikkeet vaativat usein jonkun pinnan alla muhivan turhautuman, keulahahmon, selkeästi ilmaistun ideologian tai sanoman ja toimintatilan

• Sosiaalinen media ja netti tarjoavat mahdollisuuden toimintatilojen luomiselle: blogit, Facebook-ryhmät, Twitter-hashtagit

• Voimme perustaa uuden toimintatilan sosiaaliseen mediaan - ja julkaista sen

• Vielä 1990-luvun alussa tavallinen ihminen ei voinut julkaista mediassa

• Radikaali muutos

Tavallaan menemme takaisin aikaan ennen modernia

yhteiskuntaa• Kyläyhteisöissä oli mahdollista kohdata koko yhteisö

kasvokkain

• Modernissa yhteiskunnassa ihmiset ja perheet paljolti eristyivät toisistaan

• Media oli massamediaa, tuottajat, johtajat, kustantajat levittivät sisältöjä ja viestejä

• Ihmiset olivat kotona ja katsoivat televisiota

• Ihmiset kuluttivat, shoppailivat - Michel Maffesolin (ranskalaisen sosiologin) mukaan shoppailukin on halua olla osa yhteisöä; ja paras keino mitä on ollut tarjolla

Nyt olemme tavallaan taas siinä kylässä jossa kaikilla yhteys

toisiinsa• Rajatun ja selkeän kylän sijasta olemme valtava loputon vellova meri

• Yksilöt voivat kuitenkin viestiä muille yksilöille ja joukoille, periaattessa kelle tahansa

• Verkostorakenne korostaa joukkoja: jos 1 ihminen saa sanan kaikille 500 FB-kaverilleen, 2 ihmistä saa sanan 1000 kaverille, ja jos näistä osa vielä välittää viestiä omille 500 kaverilleen, syntyy megafonivaikutus

• Jokainen ihminen on solmukohta ja kanava

• Joillain voi olla yhteys satoihin tuhansiin ihmisiin - yksi ihminen voi olla oma mediakanavansa

• Kaiken tämän hinta: 0 euroa

Clay Shirky (nettitutkija): Täältä tulee Kaikki

• Ihmisten mahdollisuudet luoda ja toteuttaa isoja, jopa globaaleja projekteja yhdessä, itse, on moninkertaistunut - samalla tavalla kuin tietokoneiden prosessorien teho jatkuvasti moninkertaistuu

• Vapaa-aikamme ja viestintätyökalujemme määrä ovat löysä potentiaali, jolla pystyy tekemään paljon - ja on toki jo tehtykin paljon

• Elämme kollektiivisessa systeemissä jossa jokainen ihminen on hermopääte ja informaationtuottaja; ja käsi joka voi olla mukana tekemässä asioita

• Muodollisia organisaatioita ei tarvita organisoimaan asioita; voimme organisoitua muutenkin; voimme myös tuottaa asioita itse

• Siirrymme organisaatiokeskeisestä yhteiskunnasta ihmiskeskeiseen yhteiskuntaan

• Siirrymme kulutuskulttuurista osallistumisen kulttuuriin

• Ryhmistä, joukoista ja verkostoista tulee keskeisiä toimijoita

Olemme vasta alussa• Ihmiset voivat muotoilla nettityökaluilla omia esineitään, jakaa

piirustukset muille; ne voi printata 3D-tulostimella

• Palkkatyö keskittyy yhä harvemmalle - mutta mistä tahansa voi saada tuloja: naapurin hoivaamisesta, varastotilan tarjoamisesta, nettiserveireiden säilyttämisestä kotona, informaation jakamisesta vaikka liukkaasta kohdasta kadulla, siitä että kuljettaa ohi kulkiessaan tavaroita muille (Piggy Baggy)

• Harvoja asioita täytyy omistaa, jos niitä on saatavilla koska tahansa missä tahansa - tähän tarvitaan informaatioteknologiaa

Kiitos

• yhteismaa.fi

[email protected]

• @pauliinaseppala

• facebook.com/pauliinaseppala