yhtiÖmuotoiseen asuntorakentamiseen ja …...kärsämäki 853-84-103-1 puustelinkatu 6 9564 2500 +...

www.turku.fi/tontit/ 27.11.2017

YHTIÖMUOTOISEEN ASUNTORAKENTAMISEEN JA PALVELURA-KENTAMISEEN LUOVUTETTAVAT TONTIT KEVÄÄLLÄ 2018

Tontti Osoite Pinta-ala m² Rak. oik. k-m² Käyttö-tarkoitus

Ruohonpää 853-75-29 osa Pryssinkuja 11699 4800 + a1000 A-1 Räntämäki 853-91-63-3 ja -4 Niuskalankatu 3 ja 5 1514 + 14128 3900 AP-1/s Kärsämäki 853-84-103-1 Puustelinkatu 6 9564 2500 + a/t 350 AR-3 Haarla 853-54-66-1 Meritalontie 2 2159 500 P-1

Tonttien asemakaavamerkinnät ja –määräykset ovat tämän tarjouspyynnön liitteenä. Ruohonpää

Ruohonpään korttelialue on 16.11.2013 voimaan tulleessa asemakaavassa 36/2006 osoi-tettu asuinrivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (A-1). Tarjouksen kohde on noin 11699 m2 suuruinen määräala kiinteistöstä 853-477-1-44. Mää-räala muodostaa A-1 –korttelialueen Ruohonpään kaupunginosan korttelissa 853-75-29. Ostajan/vuokraajan velvollisuutena on tonttijaon laatiminen sekä tonttien lohkominen. Korttelialueen länsireunalla kulkee Turun Vesihuolto Oy:n vesi- ja viemärijohdot, joita var-ten voidaan korvauksetta perustaa rasitteet Turun Vesihuolto Oy:lle. Vesihuollon liittymispisteet sijaitsevat asemakaavan mukaisella Pryssinkujan katualueella korttelin itäreunassa sekä Pirttilähteenpuiston ja osittain korttelin alueella korttelin länsireu-nalla. Ostaja/vuokramies sitoutuu kustannuksellaan suunnittelemaan ja rakennuttamaan tonttien vesihuollon sekä liittämään tontit edellä mainittuihin liittymispisteisiin siinäkin ta-pauksessa, että asemakaavan mukainen kortteli jaetaan useampaan tonttiin ja tonttien ra-jat sijaitsevat yli 20 metrin päässä ko. liittymispisteistä.

Räntämäki

Räntämäen tontit on 29.3.2014 voimaan tulleessa asemakaavassa osoitettu asuinpientalo-jen korttelialueeksi, jolla ympäristö säilytetään (AP-1/s). Tonteista tarjotaan yhteishintaa. Tontilla 853-91-63-3 sijaitsee asemakaavassa sr-1 –mer-kinnällä suojeltu navettarakennus, joka siirtyy tontinsaajan omistukseen ja kunnossapito-vastuulle siinä kunnossa kuin mitä rakennus nyt on. Tämän tarjouspyynnön liitteenä on ote kaavaselostuksesta koskien navettarakennusta. Voimassa olevassa asemakaavassa ko. tontteja koskee sm-1 kaavamääräys, joka kuuluu seuraavasti: ”Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjään-nös. Museoviranomaiselle on varattava tilaisuus korttelialueen arkeologiseen tutkimiseen. Aluetta koskevista toimenpiteistä on otettava yhteyttä museoviranomaiseen hyvissä ajoin vähintään vuotta ennen rakennustöiden aloittamista.” Liitteenä on museoviranomaisen lau-sunto koskien tonttien arkeologisten tutkimusten tarvetta. Tontinsaaja vastaa kustannuksel-laan arkeologisten tutkimusten suorittamisesta. Tontilla 853-91-63-4 sijaitsee kiinteistörekisteriin perustettu vesijohtorasite sekä pintavesien johtamisrasite. Rasitteet on esitetty liitekartalla.

Kärsämäki

Kärsämäen tontti on 11.2.2012 voimaan tulleen asemakaavan mukaista rivitalojen ja mui-den kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta (AR-3). Uudisrakentaminen on toteutettava siten, että se sopii sijainnin, muodon, värityksen, julkisivujen jäsentelyn ja materiaalien osalta Kärsämäen kartanon ympäristökokonaisuuteen. Tontilla sijaitsee kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä rakennus (sr-3). Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa. Korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säily-vät. Pääasiallinen julkisivumateriaali ja vesikaton perusmuoto on säilytettävä. Rakennuslu-paa käsitellessään on rakennuslautakunnan kuultava asiassa museoviranomaista. Raken-nus siirtyy tontin mukana tontinsaajan omistukseen ja kunnossapitovastuulle. Rakennuksen kerrosala on arviolta noin 67 k-m2. Tontti sijaitsee Huhtamäen pohjavesialueella (luokka 1), jossa on voimassa pohjaveden muuttamis- ja pilaamiskielto. Tontilla sijaitsee asemakaavassa johdoille varattu alueen osa. Alueella sijaitsee Turun Ve-sihuolto Oy:n johtoja.

Haarla

Haarlan tontti on 8.8.2009 voimaan tulleen asemakaavan mukaista palvelurakennusten korttelialuetta (P-1). Asemakaavamääräyksen mukaisesti korttelialueelle ei saa sijoittaa päiväkotia, palveluasumista tai näihin verrattavissa olevaa toimintaa. Toiminnan luonne tu-lee olla sellainen, että sen tarvitsemat pysäköintipaikat ovat luontevasti järjestettävissä omalla tontilla. Tontilla 853-54-66-1 sijaitsee kiinteistörekisteriin perustettu sähköjohtorasite. Rasite on esi-tetty liitekartalla.

Tarjousmenettely ja tarjousaika

Asuntotonttien tarjouksesta tulee käydä ilmi: - Tontin ostajan/vuokraajan tiedot - Mihin tonttiin/tontteihin se kohdistuu - Tontille suunniteltu asumisen konsepti; Millaisia asuntoja tontille toteutetaan, asuntojen

lukumäärä ja hallintamuoto - Suojeltujen rakennusten osalta selvitys siitä, miten rakennusta on tarkoitus hyödyntää

osana kokonaisuutta - Toteutetaanko tontti vapaarahoitteisena vai ARA-tuotantona - Tarjoajaa sitova rakentamisaikataulu - Tontista tarjottava hinta Kaupungin tavoitteena on tonttien nopea toteutuminen, laadukas suunnittelu ja rakentami-nen, asumisen kannalta uudet, joustavat tai innovatiiviset ratkaisut sekä suojeltujen raken-nusten hyötykäyttö osana kokonaisuutta. Haarlan palvelurakennusten korttelialueen tontin tarjouksesta tulee käydä ilmi: - Tontin ostajan/vuokraajan tiedot - Tontista tarjottava hinta - Mihin käyttötarkoitukseen tontti halutaan vuokrata/ostaa - Tarjoajaa sitova rakentamisaikataulu Kaupungin tavoitteena on tontin nopea toteutuminen, laadukas suunnittelu ja rakentaminen sekä aluetta hyvin palveleva toiminta.

Tontit on mahdollista myös vuokrata, jolloin vuokra määräytyy asuntotonttien osalta 4 %:n mukaan tarjotusta hinnasta ja palvelurakennusten tontin osalta 5 %:n mukaan tarjousta hin-nasta. Hyväksytyn tarjouksen tehneen on vetäytyessään kaupasta korvattava kaupungille maa-kaaren 2 luvun 8 §:n mukaisina kohtuullisina kustannuksina 1000 euroa. Tonteista laaditta-vat kauppakirjat tai maanvuokrasopimukset tehdään kaupungin normaalien kauppakirja- tai vuokrasopimusehtojen mukaisesti tarvittaessa täydennettynä tonttikohtaisilla ehdoilla. Kau-punki pidättää oikeuden pyytää lisäselvityksiä ja tarjouksia sekä hylätä kaikki tarjoukset. Tarjousten jättämistä varten tarvittavan esittelyaineiston saa sähköisenä osoitteesta www.turku.fi/tarjouskierros2018. Lisätietoja tonteista antavat Suvi Panschin p. 040–1374909 ja Timo Laiho p. 040–5382209 tai [email protected]. Vapaamuotoiset sitovat tarjoukset tulee jättää ke 17.1.2018 klo 12.00 mennessä Turku-Pis-teeseen osoitteeseen Puolalankatu 5 tai postitse osoitteeseen Turun kaupunki, Kiinteistölii-kelaitos, PL 11, 20101 Turku. Kuoreen merkintä ”Tarjous, tonttikierros 2018”. Postiin asia-kirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille Kiinteistöliikelaitokselle em. määrä-ajassa.

1

5

5

9

1113

15

5

43

7

6

5

4

1

1719

6

23

2

19

20

10121416

13

14

15

11

109

7

4

54

32 1

18

20

12

8

5

6

2

1 3

4

8

1412

158

191

18

20

13

119

8

15

19

21

17 25

23 27

29 31

18

2220

24 26

28

32

30

34

13

4

6

16

10

9

3

5

pi-maa-1

maa

VIII

IVIV

3650

18001800

a/t

a/t

a/t

ajo

ajo

a/t

Iu3/5

I

Iu3/5I

Iu3/5

I

Iu3/5Iu3/5Iu3/5

I

Iu3/5Iu3/5

I

25a/t 160

170

25

170 300170

30

170180

30

170

30

a/t a/t

ajo

a/t

a/t

a/t

a/t

ajo

a/t

ajo

a/t

a/t

I

I

Iu3/5

Iu3/5

I

Iu3/5

I

I

II I

Iu3/5Iu3/5

Iu3/5

Iu3/5

I Iu3/5Iu3/5

25252525

25 25

170170

25

170

170

170170

30

170

25

18025

25

180

25

30

a/ta/t

ajo

a/t

a/t

a/ta/t

a/tluo-1

a/t

I

Iu3/5

I

I I

Iu3/5

Iu3/5

Iu3/5

Iu3/5

I

II

I

Iu3/5

Iu3/5

Iu3/5

2525

170

160

170170

2525

25

170

170

25

170

2525

170

e=0,28

I

I

I

I

II

II

to

1,5ap/as

120

aa

3 0dB A

3 0dB A

3 0dB A

3 0dB A

32dBA

32dBA

II

VII(2/3)VII(2/3)

230

2950

2950

L-1

+a

+12

a/t

u

pi-1pi-1

34dBA

32dBA

32dBA

32dBA

Iu3/5

Iu3/5I

III

190900

160

16025

uu

ajo

+12

a/ta/t a/t a/t

2ap/as

+aupi-1pi-1

u+a

+a

34dBA 34dBA 34dBA

32dBA

32dBA

32dBA32d

BA

32dBA

32dBA

Iu3/5Iu3/5

IIu3/5 III

IIIIII

III

III120

900900

190

190 900

190

160 160160

2h

250ka

I

+12

pi-1pi-1

a/ta/t

w

+a

u

+a32dBA

34dBA

34dBA

32dBA

32dBA

II

Iu3/5

Iu3/5I I

III

e=0.25

600120

600

25

160

16025

pi

1ah

2ah

I

II

II

api

pi

30o

p

2000

II

I

hpp

1000I

100

I30I I

Iu3/5

I170

21

29

22

70

30

29

27

uvv

VII

kt

jkt akt

VII

akt

kt

kt

Satakunnantie

Gränsbackankuja

ktkt

16

kt

lr

PryssgrändenPryssinkuja

PryssparkenPryssinpuisto

ktvr

tr

14

12

15

ktkt

Viilarinkatu

Satakuntavägen

Pirttilähteenpuisto

paikka

ktk

at

sn

tr

kt

tr

at

tr

at

kt

k

mittarikt

huoltoas.

akt

IV

VII

I

kt

at

jkt

Pryssgatan

11

II

aktvr

vr

vr

II

II

akt

akt

Lähteenkatu

Gustavsstigen

Pryssparken

Pryssinpuisto

vjvj

kt

kt kt

at

k

vr

kt

trat

kat

vr

akt

kt

kt

kt

kt

akt

vr

vr

vr

akt

kt

kt jkt

Lähteenkatu

Pirttilähdeparken

at

k

k

k

k

ktr

vr

vr

vr

vr

vr

vr

vr

II

II

9

8

kt

kt

akt

vrvr

akt

kt

kt

kt

akt

vr

81101

AK-1

ET-1

AO-1

VP

AP-1

AO-1

AR

LPA-1

AK-1

VP

AP-1

A-1

AO

VP

APO

AO

ALK

KL-1

LH

KL-1

Ruohonpää-29

1:1500

Mää-räysnu-mero

Ulkoasu selitys

1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

1.0111 Asuinrivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.

5.01 Puisto.

12.03 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja.

12.04 Osa-alueen raja.

12.043 Sijainniltaan ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja.

12.10 Korttelin numero.

12.11 Alueen nimi.

12.13 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä.

12.17 Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun.

12.22 Maanpinnan likimääräinen korkeusasema.

12.27

Rakennusala.

12.322 Auton säilytyspaikan rakennusala.

12.37

Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on ra-kennettava kiinni.

12.40

Merkinnän osoittaman rakennusalan sivun puolella ra-kennuksen ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakentei-den kokonaisääneneristävyyden liikennemelua vastaan tulee olla desibeleinä (dBA) vähintään merkinnässä näy-tetyn luvun suuruinen.

12.400

Sijainniltaan ohjeellinen vesialueeksi varattu alueen osa.

12.410

Sijainniltaan ohjeellinen terassoitava piha-alue. Terassin ylimmän tason tulee olla likimäärin tasolla +13.0.

12.42 Istutettava alueen osa.

12.44

Katu.

12.51 Ajoyhteys.

12.631

Korttelialueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää.

12.632

Merkintä osoittaa, kuinka monta autopaikkaa asuntoa kohti on rakennettava.

12.76 Kaikkien rakennusten julkisivut tulee rakentaa paikan päällä.

Räntämäki-63

5

10

7

67

13

4

5

5

4

11

1110

4

4

7

3

2

8

6

37a

7b

10

12

5

31

2

9

4

12

5 3

6

5

7

64

10

86

1

8

IIe=0.5

muu

p

piv

sm

sm-1

3300

ajo

sm

I1/2

Iu1/2

II

3300

II

e=0.70

piv

hule-100 ur

luo-1

piv

sm-1

Iu3/5

sm-1

3900sr-1

I1/2

I

Iu1/2

1/2kI

I

250

200

200

50

50

sma/t

sm

a/t

sr

69

6364

tstolr

19

18

Niuskalanpolku

Niu

skala

gata

n

kt

MäntykotiII

vr

at

kt

kt

k

halli

Niuskalankatu

vr

kt

kt

kt

tsto

akt

kt

halli

kt

21

19

20

Snickarbacksgränden

Nikkarmäenkuja

Siutlagatan

at

akt

vr

lm

akt

k

k

vr

sn

vr akt

kt

KTY-1

YU-1

AO

KTY-1

AP-1/s

AOAO

1:1000pintavesirasitePerustettu

Mää-räysnu-mero

Ulkoasu selitys


1.02

Asuinpientalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Korttelialueella asuinrakennusten kattojen tulee olla sym-metrisiä satulakattoja. Talousrakennuksissa saa käyttää harja- tai pulpettikattoa. Asuinrakennusten kattokaltevuu-den tulee olla 30 astetta. Asuinrakennuksissa saa olla enintään kaksi asuntoa. Korttelialueelle saa rakentaa ra-kennusoikeuteen sisältyviä erillisiä talous-, varasto- ja au-tosuojarakennuksia. Niiden yhteenlaskettu rakennusoi-keus saa olla enintään 10% korttelialueen rakennusoikeu-desta. Luo-1 aluetta koskevista toimenpiteistä on otettava yhteyttä kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiseen. Mu-seoviranomaiselle on varattava mahdollisuus arkeologis-ten tutkimusten suorittamiseen alueella. Aluetta koske-vista toimenpiteistä on otettava yhteyttä museoviranomai-seen hyvissä ajoin, vähintään vuotta ennen rakennustöi-den aloittamista. Korttelialueella on osoitettava kaksi auto-paikkaa asuntoa kohti.

5.02 Lähivirkistysalue, jolla ympäristö säilytetään.




12.11 Alueen nimi.


12.191 Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen alasta ullakolla saa käyttää ker-rosalaan laskettavaksi tilaksi.

12.27 Rakennusala.

12.28 Pintavesien johtamista varten varattu alueen osa.

12.433 Alueen osa, jolle on istutettava puita ja pensaita.

12.50 Sijainniltaan ohjeellinen ulkoilureitti.

12.58 Johtoa varten varattu alueen osa.

12.631 Korttelialueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää.

12.75

Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Museoviranomaiselle on varat-tava tilaisuus korttelialueen arkeologiseen tutkimiseen. Aluetta koskevista toimenpiteistä on otettava yhteyttä mu-seoviranomaiseen hyvissä ajoin vähintään vuotta ennen rakennustöiden aloittamista.

12.76

Rakennushistoriallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa suorit-taa sellaisia lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka tärvele-vät julkisivujen tyyliä tai vesikaton perusmuotoa. Raken-nuslupaa käsitellessään on rakennuslautakunnan kuul-tava asiassa museoviranomaista.

12.77

Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä ketona säily-tettävä alueen osa. Alueella ei saa suorittaa maa-ainesten läjitystä, puiden istutusta tai muuta viherrakentamista niin, että alueen ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu.

4

Muutosalueen historiaa

Niuskalan navetta Asutus Niuskalan alueella ulottuu hyvinkin varhaiselle ajalle. Tilan vanhasta navetasta pohjoiseen on edelleen löydettävissä jälkiä kivikauden loppupuolen (n. 2000-1300 eKr) asutuksesta. Riihivainion kivikautinen asuinpaikka on si-jainnut aikoinaan saarella. Maannousemisen myötä alue on nyt metsäinen saareke pellon reunalla. Niuskalan talo on mahdollisesti sijainnut vanhalla tontillaan jo keskiajalta läh-tien, sillä Niuskala mainitaan keskiaikaisissa lähteissä jo vuonna 1442. Tila oli kuitenkin tiettävästi autioitunut ja pellot kasvaneet umpeen, sillä vuonna 1557 muistiinpantu perimätieto kertoo, että Niuskala oli raivattu autiosta maasta Tu-run tuomiorovasti Arvid Kurjen aikana eli vv. 1490-1510. Niuskalan kirkollinen läänitys peruutettiin 1555 ja sen jälkeen Niuskalan talo onkin ollut kruunun omaisuutta. Niuskala oli sotilasvirkatalo eli puustelli (tulee sanasta boställe), jossa asui eri aikoina 1600-luvulla mm. rykmentin majoitusmestari, välskäri ja korpraali, 1700-luvulla tila oli ratsuväen majoitusmestarin hallussa. Vuoteen 1808 mennessä Niuskalasta oli tullut henkirakuunarykmentin vääpe-lin virkatalo, jota hallitsi Vänrikki Carl Schauman. Ruotujakolaitoksen lakkaut-tamisen jälkeen (1809) tila on ollut vuokrattuna viljelijöille. Virkatalon vuokraa-jana oli 1800-1900 -luvun vaihteessa leski Fredrika Mannelin. Hänen jälkeen-sä tilan vuokraajaksi tuli Matti Tammi, joka hoiti tilaa vuoteen 1930 asti. Tam-men muuttaessa pois tehtiin lähtökatselmus ja tuolloin Niuskalaan kuului 11 rakennusta. Niuskalan asuinrakennus on ollut vinkkelin mallinen iso asuinrakennus, jonka toinen siipi oli liki 23 metriä pitkä. Leveyttä rakennuksella oli 5,5 metriä. Ra-kennuksen vanhin osa oli rakennettu 1835 ja se purettiin 1955. Karjapihaan kuuluivat navetta, talli, sikala sekä sauna. Hieman kauempana näistä olivat myös riihi ja puimahuone. Tällä hetkellä Niuskalan talosta on jäljellä enää vuonna 1845 luonnonkivestä muurattu navetta-rakennus ja hieman kauempana puimahuone. Kivinavetalla on kulttuurihistoriallista arvoa jäänteenä Niuskalan puustellin ra-kennuskannasta. Luonnonkivisiä rakennuksia ei enää tehdä, jonka vuoksi ra-kennuksella on myös merkittävä rakennushistoriallinen arvo. NIUSKALAN NAVETTA

1

2

67

2

2

23

3

1

2

3

4

3

2

4

1

7

29

8

7

9

3

1

10

2

29a

27

14

18

11

43

5

36

4

pv-1

II

Iu2/3

I

Iu3/4

II

I

+21(+21)

220+t50

300 50

300

65

240

ajo

t

sm-1a/t

IIII

II

II

II

I

III

II

II

+21.5(+21)

+23(+22)

+24.5(+23)

+21.5(+22)

+23(+23)

+24.5(+24)

300

300 150 300

300

300

300

300

150300

p

t

t

sm-1

II

II 300

400ajo

sr-3a/t

p

sr-2

sr-2sr-2I

I

I

II

1ap/85k-m2

80

24

80

280

le

pp

a/t

a/t

p

a/t

e=0.5

1ap/100m2

18m

+21(+21)

+21(+21)

p

sm

sm

II

I

+24.5(+23)

200

300

pp

pa/tIII

1200

p

p

32dBA

32dBA

32dBA

II

+23.5(+23)

+22.5(+22)

+21

III

II

900+t90

65

sm-1

a/t

ajo

p

pv-1

II

+24.5(+24)

II

II

I

I

III

II

200

200

35

200

1550

110

200

sm-1

sm-1

t

lesr-3

t

t

sm-1

sr-3sr-1

sm-1I

55

s-1sr-1

t

jyht

105

104

33

30

85

BryggerispårsparkenPrykinraiteenpuisto

Ristin

palta

nkat

u

Boställsgatan Puustellinkatu

Kärsämäen kartanopuisto

HellasparkenHellaksenpuisto

Hellaks

enpolku Puustellinkatu

Amal

ianpo

lku

kr

kpaja

rs

ntk

k

Korsh

ällsga

tan

Amalianpolku

halli

halli

k

k

k

I-II

I-II

kt

kt

ös

paikoitusalue

sp

halli

lämpök.k

Heikk

i Huh

tam

äkis

gata

Heikk

i Huh

tam

äen

katu

at

vr

vr

vrvj

Kärsämäki herrgårdsparkKärsämäenkartano

vj

k

vr

27

28

29

31

32

33

34

36

30

35

ET

AP-3

A-2/s

VP-1

T-1

VP

LPA

AR-3

AK-1

AP-2

AO-1

AO-1

VP-1/sA-1/s

KL-1

AL-1/s

AR-2

1:1500

Kärsämäki-103

Mää-räysnu-mero

Ulkoasu selitys


1.072

Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten kort-telialue. Uudisrakentaminen on toteutettava siten, että se sopii sijainnin, muodon, värityksen, julkisivujen jäsentelyn ja materiaalien osalta Kärsämäen kartanon ympäristöko-konaisuuteen. Asuin- ja talousrakennusten julkisivumate-riaalin tulee olla paikalla muurattu tumma punatiili tai tummaksi peittomaalattu puu. Saumalaasti tiilen sävyi-nen. Rakennuksissa tulee olla satulakatto, kattokulma asuinrakennuksissa noin 1:1.5, talousrakennuksissa noin 1:2. Katemateriaalina tulee olla konesaumattu teräspelti tai tiili. Parvekkeiden ja katosten tulee olla sirorakenteisia ulokkeita. Parvekkeita ei sallita rakennusten päädyissä. Talousrakennukset tulee rakentaa erillisinä rakennuk-sina. Asuinrakennuksen julkisivun korkeus saa olla enin-tään 8 metriä ja talousrakennuksen enintään 4 metriä ra-kennuksen korkeimman julkisivun kohdalta maanpin-nasta mitattuna. Puustellinkadun varren istutusvyöhyke tulee olla samassa korossa katutason kanssa. Maanpin-nan likimääräinen korkeusasema on lukuarvona ohjeelli-nen. Rakennusten ja pihojen keskinäinen suhde tulee säilyä samana koko korttelialueella. Asuntojen pihat tulee rajata istutuksin. Leikki- ja oleskelualuetta tulee rakentaa vähintään 10m2/100 m2 asuinkerrosalaa kohden. Puita tulee istuttaa 1 kpl/100 m2 vapaata tonttimaata kohti. Jä-teastiat tulee keskittää, aidata yhteneväiseksi ja olla sä-vyltään tummat. Ajoväylän ja pysäköintialueen tulee olla sorapintainen. Korttelialueelle saa sijoittaa sallitun raken-nusoikeuden ylittäen koko korttelia palvelevan yhteisen tai kullekin tontille oman väestönsuojan. Korttelialueilla on sallittava naapuritonttien kesken yhteisjärjestely ajoyhteyksien, autopaikkojen, huoltoliikenteen, jätteiden keräilyn, jalankulun, ulko-oleskelutilojen ja yhdyskäytä-vien sekä kunnallisteknisen huollon järjestämiseksi. Kort-telialueella tulee sallia maanalaisten johtojen tarvitse-mien rasitteiden perustaminen.

5.01 Puisto.





12.121 Kadun nimi.


12.17 Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuk-sen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun.

12.27 Rakennusala.

12.271 Sijainniltaan ohjeellinen rakennusala.

12.31 Rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen.

12.321 Rakennusala, jolle saa sijoittaa auton säilytyspaikan tai talousrakennuksen.

12.37 Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on ra-kennettava kiinni.

12.412 Maanpinnan uusi likimääräinen korkeusasema.

12.413 Maanpinnan likimääräinen korkeusasema.

12.42 Istutettava alueen osa.

12.4311 Säilytettävä/istutettava/täydennettävä puurivi.

12.4312 Istutettava pensasaita.

12.44 Katu.

12.442 Sijainniltaan ohjeellinen ajorata.

12.47 Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu.

12.51 Ajoyhteys.

12.55 Pysäköimispaikka.

12.551 Sijainniltaan ohjeellinen pysäköimispaikka.

12.58 Johtoa varten varattu alueen osa.

12.63 Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää.

12.652 Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Museoviranomaiselle on varat-tava mahdollisuus argeologisten tutkimusten suorittami-

seen alueella. Aluetta koskevista toimenpiteistä on otet-tava yhteyttä museoviranomaiseen hyvissä ajoin, noin vuosi ennen rakennustöiden aloittamista.

12.7511

Kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa. Kor-jaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuk-sen kulttuurihistoriallinen arvo ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyvät. Pääasiallinen julkisivumateri-aali ja vesikaton perusmuoto on säilytettävä. Rakennus-lupaa käsitellessään on rakennuslautakunnan kuultava asiassa museoviranomaista.

12.77

Tärkeä tai veden hankintaan soveltuva pohjavesialue. Osa-alueella rakentamista ja muita toimenpiteitä saatta-vat rajoittaa 1 luvun 18§ (pohjaveden muuttamiskielto) ja ympäristölain 8§ (pohjaveden pilaamiskielto). Ennen val-litsevia olosuhteita muuttaviin toimenpiteisiin ryhtymistä on Varsinais-Suomen ELY-keskukselle varattava mah-dollisuus lausunnon antamiseen.

12.78

YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ: Parvekkeiden ja katosten tulee olla sirorakenteisia. Ra-kennuksissa tulee käyttää ns.avoräystäitä. Rakentami-nen on sovitettava alueen oleviin pinnanmuotoihin. Alu-eelta kertyvät pintavedet tulee johtaa hulevesiverkkoon. Pohjavesialueella tehtävissä täyttötöissä saa käyttää ai-noastaan puhdasta, karkearakenteista kivennäismaala-jia. Suunnittelualue sijaitsee merkittävällä pohjavesialu-eella. Pohjaveden pilaamiskielto on ehdoton. Kortte-leissa, jotka ovat pohjavesialueella on rakennusluvan yh-teydessä esitettävä rakentamisen vaikutus pohjaveteen. Kortteleihin 100, 106 ja 30 kohdistuu hulevesien ja tar-peen vaatiessa myös jätevesien pumppausvelvoite. Liit-tymispisteet tulevat Heikki Huhtamäen kadulle. Autopaikat: AR-korttelialueilla autopaikkoja tulee rakentaa 1,5 ap/asunto + 1vierasap/7asuntoa

1

4

5

1

6

53

13

7

2

1b

1

48

8

3a

3b

1a

1

2

II 600

(15)

luo-1

120

t

a

t

as11

II

I

I

I

II

220

200

220

50

luo

II

II

480

400

p

t

t

a

le-1

t

30dBA

I

I

I

I

I

160

80

70

140

120

500

as10

II

II

500

500

t

t

I140

140

t

t

t

t

I

I

III

I

I

II

II

500

140

130

130

130

425

350

II

II

600

600

53

66

Merituulenpolku

vr

akt

akt

tr

9

11

10

Katajakallio

Merita

lontie

Enberget

II

kt

akt at

Suvilinnantie

Kaks

kerr

antie

akt

jkt

vr

vr

akt

kt kt kt kt kt

ktkt

ktkt

kt

kt

kt

kt

kt

kt

vr

vr

vr

vr

kt

kt

kt

akt

vr

vr

vrvr

kt

Kalettostigen

Viittakarinkuja

Filbunken

Viilipytty

3074

LPA

EV

P-1AP-2

VL

EV

Haarla-66

1:1000

Perustettu sähköjohtorasite

Mää-räysnu-mero

Ulkoasu selitys


1.42

Palvelurakennusten korttelialue. Korttelialueelle ei saa si-joittaa päiväkotia, palveluasumista tai näihin verrattavissa olevaa toimintaa. Toiminnan luonne tulee olla sellainen, että sen tarvitsemat pysäköintipaikat ovat luontevasti jär-jestettävissä omalla tontilla.

8.07 Suojaviheralue.




12.11 Alueen nimi.


12.27 Rakennusala.

12.40

Merkintä osoittaa rakennusalan sen sivun, jonka puoleis-ten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden kokonaisääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 30 dBA.

12.44 Katu.

12.67

YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Rakentaminen on sovitettava alueen oleviin pinnanmuo-toihin. Louhinta on sallittu vain välttämättömin osin raken-nusten ja maanalaisten johtojen kohdalta. Olemassa ole-vaa puustoa tulee säilyttää mahdollisimman paljon. AP-1 - AP-7, AP-9 ja AO-1 - AO-2 sekä P-1 Katemateriaalin väri tulee olla musta tai tumman harmaa. Korttelialueen rakennuksissa tulee olla kattomuotona sa-tula-, pulpetti- tai tasakatto. Kattokulman tulee olla 1:6 tai loivempi. AP-1 - AP-5 ja AO-1 sekä P-1 Rakennusten julkisivuverhouksena tulee käyttää vaaleaa rappausta tai puuta. Hirsi ei saa olla näkyvänä materiaa-lina. Rakennuksissa saa käyttää vähäisessä määrin te-hostevärejä ja -materiaaleja.

yhtiÖmuotoiseen asuntorakentamiseen ja …...kärsämäki 853-84-103-1 puustelinkatu 6 9564 2500 +...

Documents