aviisoriPRICEWATERHOUSECOOPERSIN ASIAKASLEHTI 3/2007

YIT valtaa Venäjää Hannu Leinonen uskoo keskiluokan nousuun

Mustanmeren menestyjätBulgaria ja Romania imevät investointeja

AVIISORI 3 2007 2

4

8

11

12

19

20

22

23

16

SISÄLLYS

8

12

16

22

YIT KASVAA VENÄJÄLLÄ

Toimitusjohtaja Hannu Leinonen

uskoo Venäjän vetovoimaan.

TURVALLISUUSALA KASVAA

RIPEÄSTI

Riskien ennakointi ja uudet asiakas-

tarpeet kasvattavat alan yritysten

liikevaihtoa.

TUTKAIN

PricewaterhouseCoopersin tuoreim-

pia tutkimuksia.

BULGARIA JA ROMANIA KEHITTYVÄT

VAUHDILLA

Uudet EU-maat houkuttelevat ulko-

maisia investointeja.

PIENEN PAIKKAKUNNAN MENESTYJÄ

Kohiwoodin parhaat markkinat ovat

kotimaan ulkopuolella.

KOHTI MAAILMAN KÄRKEÄ

Rallikuski Juha-Matti Latvala jahtaa

paikkaa MM-tason tehdaskuskina.

JAN HOLMBERG SIIRTYY PWC:N

JOHTOON

Uusi toimitusjohtaja odottaa lähi-

vuosilta kannattavaa kasvua.

METSÄYHTIÖIDEN TULOKSET

VAIHTELEVAT

Näköpiirissä on huiman kasvun

lisäksi myös kasvavia ongelmia.

UUTISIA

Ajankohtaista

PricewaterhouseCoopersissa.

JULKAISIJA

PricewaterhouseCoopers OyPL 1015 (Itämerentori 2)

00101 Helsinki

Puh. (09) 22 800

www.pwc.com/fi

osoitteenmuutokset aviisori@micromedia.fi

ISSN 0789-5038

PÄÄTOIMITTAJA

Johan Kronberg

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ

Hanna Kauko

TOIMITUSNEUVOSTO

Juha Laitinen

Janne Rajalahti

Harri Valkonen

TOIMITUS

Sanoma Magazines Finland,

Yritysjulkaisut

tuottaja Pekka Säilä

graafinen suunnittelija Juha Helasto

toimituspäällikkö Kimmo Holappa

johtaja Leena Jaakkola

PAINOPAIKKA

Laakapaino Oy, Porvoo

*connectedthinking

3AVIISORI 3 2007

PÄÄKIRJOITUS

S uomalaisten kosketus tuotannon siirtä-

miseen alhaisen kustannustason maihin

alkoi jo 60- ja 70-luvuilla, kun ruotsalai-

set siirsivät vaatetusteollisuuttaan Suomeen.

Suomen palkkataso oli siihen aikaan alle puo-

let Ruotsin tasosta. Elintasomme noustessa

myös palkkamme nousivat saavuttaen 80-lu-

vun lopulla rajan, jossa laajamittainen vaate-

tusteollisuus ei enää ollut Suomessa kilpailu-

kykyistä. Neuvostoliiton ja Suomen välinen

kahdenkeskinen kauppa tosin lykkäsi tuotan-

non siirtämistä ulkomaille. Seurasi vaihe, jossa

suomalaisyritykset siirsivät pääosan tuotan-

nostaan Suomesta muun muassa Portugaliin,

Irlantiin, Kaukoitään ja Viroon.

Maiden kustannustasot kuitenkin muuttu-

vat nopeasti. Monet pitävät jo nyt Puolan ja

Tšekin kaltaisia maita kalliina paikkoina. Toi-

saalta Romania ja Bulgaria ovat esimerkkejä

EU:n jäsenmaista, joita pidetään yhä halpatuo-

tannon maina ja joihin nyt virtaa investointe-

ja. Näiden kahden maan talouden kehitykses-

tä kerromme lisää tässä numerossa.

Yrityksille kyse ei ole ainoastaan kustan-

nuksista. Hinnan ohella ratkaisevia menestys-

tekijöitä ovat myös monet muut seikat, kuten

yhteiskuntaolojen vakaus, laatu, infrastruk-

turin toimivuus ja toimitusvarmuus. Tämä

asettaa suuria vaatimuksia yritysten hankin-

taorganisaatiolle. Miten varmistetaan laatu-

kriteerien täyttyminen? Kysymys pätee niin

valmistukseen omissa tuotantolaitoksissa kuin

käytettäessä alihankkijoita. Eteen voi kuiten-

kin tulla yllätyksiä. Esimerkiksi sopii viime ai-

koina esillä ollut leluyritys Mattel, joka joutui

vetämään markkinoilta suuret määrät Kiinas-

sa valmistettuja leluja lyijypitoisten maalien ja

irtoavien magneettien vuoksi.

Monessa maassa riittää haastetta myös pai-

kalliseen kulttuuriin sopeutumisessa ja korrup-

tion kitkemisessä. Samalla on pohdittava myös

erilaisia yhteiskuntavastuukysymyksiä, kuten

lapsityövoiman käyttöä. Keskeisiä kysymyksiä

ovatkin, miten tällaiset mahdolliset ongelmat

selätetään ja miten näihin varaudutaan?

Kuten vaatetusteollisuuden esimerkki

osoittaa, tuotannon siirtäminen maasta toi-

seen alhaisempien tuotantokustannusten

saavuttamiseksi jatkuu myös tulevaisuudes-

sa. Kyseessä näyttäisi olevan päättymätön ta-

rina. Nykyisen kehityksen jälkeen tuotantoa

siirretään todennäköisesti laajemminkin Ma-

lesian ja Vietnamin kaltaisiin, entistäkin alhai-

sempien kustannustasojen maihin. Vaatetus-

teollisuus on monella tavalla ääriesimerkki, ja

alan tehtaiden liikuteltavuus on verrattain yk-

sinkertaista.

Bisnesten luonteet kuitenkin eroavat pal-

jon. Useimmille muutkin syyt kuin kustan-

nustaso ovat tärkeitä. Esimerkiksi Kiinaan

etabloiduttaessa ratkaisevaa on suurten ja voi-

makkaasti kasvavien markkinoiden läheisyys

ja merkittävien asiakkaiden palveleminen pai-

kan päällä. Etabloituminen on vaatinut monel-

ta suomalaisyritykseltä mittavia investointeja,

ja on selvää, että Kiinaan on menty jäämään.

Kansainvälistymisen ja kiristyvän kilpailun

jatkuessa kustannustehokkuutta haetaan koko

ajan. Eri maanosien ja maiden kansantaloudet

ja väestöt kehittyvät eri tahdissa. Näiden kehi-

tystrendien seuranta ja ennakointi on jatkos-

sakin korkealla yritysjohdon agendalla.

Etabloituminen uusiin maihin on monella

yrityksellä edessä. Siinä piilee kuitenkin omat

haasteensa. Pystytäänkö laatu pitämään yllä

ketjun kaikissa vaiheissa ja otetaanko yhteis-

kuntavastuukysymykset varmasti huomioon?

Asiakkaat, sijoittajat, henkilöstö ja muut si-

dosryhmät äänestävät herkästi jaloillaan.

Tarmokkaita alkusyksyn päiviä kaikille

lukijoille!

Johan KronbergPäätoimittaja

Tuotannon siirtyminen alhaisen kustannustason maihin – päättymätön tarina

AVIISORI 3 2007 4 AVIISORI 3 2007

"Pitää nähdä kehitys, uskoa siihen ja

toimia rohkeasti", Hannu Leinonen

linjaa YIT:n strategiaa.

5AVIISORI 3 2007

SOPIVA SIIVU VENÄJÄSTÄYIT rakentaa Venäjällä enemmän asuntoja kuin mikään muu ulkomainen yhtiö. Toimitusjohtaja varmistaa, että rohkeus ja resurssit riittävät.

Teksti Marianna SalinKuvat Rami Lappalainen H uimaan vauhtiin kiihtynyt asuntomyynti väsähti Venäjällä tämän vuoden

alussa ja jäi viime vuotta alhaisemmaksi. YIT:llä on oma panoksensa pelissä,

mutta toimitusjohtaja Hannu Leinonen hymyilee tyytyväisenä.

”Kehittyvässä taloudessa mennään välillä lujaa ja välillä vedetään henkeä. Hin-

nat nousivat viime vuonna jopa 60−80 prosenttia. Palkat eivät ehtineet reagoida”,

hän selittää ja muistuttaa samalla, että Venäjän noin kahdeksan prosentin inflaa-

tio voi näkyä suurkaupungeissa yli kaksinkertaisena. Se heilauttaa helposti myös

YIT:n myyntiä lyhyellä aikavälillä.

Hannu Leinonen tähyilee kvartaalin yli, kolmen ja jopa parinkymmenen vuoden

päähän. YIT aikoo kasvattaa liikevaihtoaan Venäjällä 50 prosenttia vuodessa vuo-

teen 2009 asti. Viime vuonna konserni kuittasi alueella 65 prosentin kasvun, ja Ve-

näjä toi seitsemän prosenttia konsernin liikevaihdosta.

”Pitää nähdä kehitys, uskoa siihen ja toimia rohkeasti”, toimitusjohtaja toteaa.

Hän on tarttunut edeltäjänsä Reino Hanhisen vahvaan visioon. Toisin kuin koti-

markkinoilta tutut kilpailijansa, YIT on napsinut paloja Venäjän asuntomarkki-

noilta. Leinonen uskoo Venäjän talouden ja sen myötä asuntomarkkinoiden kas-

vavan vielä pitkään.

Hän perustelee talouskasvua öljyn ja muiden energianlähteiden hinnan nousulla

sekä viisaalla talouspolitiikalla. Venäjän bruttokansantuote on kasvanut viime vuo-

sina kaksinkertaisella vauhdilla Suomeen nähden, yli kuusi prosenttia vuodessa.

Vielä nopeammin on kasvanut yksityinen kulutus, joka lohkaisee nyt puolet brutto-

kansantuotteesta.

”Talouskasvun kautta on syntynyt vauraampi keskiluokka, joka pystyy kehittä-

mään omaa elintasoaan. Sieltä syntyy peruskysyntä.”

TALOUSKASVU SAA IHMISET kohentamaan asuinolojaan, Hannu Leinonen vakuut-

taa. Ja kohennettavaa Venäjällä riittää. Kun suomalaisella on käytettävissään kes-

kimäärin 38 neliömetriä, itänaapurilla on siitä puolet. Leinonen muistuttaa myös

kylmästä talvesta, jolta vanhat asunnot suojaavat asukkaitaan heikonlaisesti. Hä-

nen mukaansa YIT aikoo erottua markkinoilla nimenomaan rakentamisen laadul-

la, mutta myös viimeistelyllä. Venäjällä on nimittäin tapana ostaa asunnosta vain

runko.

”Niissä on betonipinta, ikkunat, lämpöpatterit ja sähkökeskus”, hän kuvailee ja

kertoo YIT:n tarjonneen pietarilaisille ensimmäisenä viimeisteltyjä asuntoja, joi-

den seinät on tasoitettu ja jopa maalattu tai tapetoitu.

”Uskon, että paremmalla valmiustasolla voimme nostaa myyntiä ja hintaa.”

YIT:n Venäjällä myymien asuntojen keskihinta on tällä hetkellä lähes puolet suo-

malaisista hinnoista. Ylempi keskiluokka täyttää siis lainahakemuksia, moni

ensimmäistä kertaa.

6 AVIISORI 3 2007

markkinat tuntuisivatkin rajattomilta. Mutta

millaiset rajat?

”Riskinotto on tietenkin aina suhteessa

muiden maiden ja toimialojen tilanteeseen.”

Toimitusjohtaja on tyytyväinen tämän het-

ken tilanteeseen, syystäkin. Konserni saavut-

ti viime vuoden lopussa kaikkien aikojen en-

nätyksensä liikevaihdossa, liikevoitossa sekä

tilauskannassa. Aikoinaan suhdanne herkkänä

tunnettu asuntokauppa tuo nyt vakautta, sa-

moin konsernin Pohjoismaissa suuri toimiala,

kiinteistötekniset palvelut. Siihen lukeutuvat

kiinteistöjen talotekniset asennus-, huolto- ja

ylläpitopalvelut ja yhä enemmän myös kotien

huolto- ja remonttityöt.

”Puhdasta kassavirtaa”, Hannu Leinonen

toteaa.

PUHTAAN KASSAVIRRAN TUOTTAVAT muun mu-

assa yhtiön omat putki- ja sähkömiehet. Mutta

myös asuntorakentaminen kysyy työvoimaa,

oli työnantajana sitten YIT tai sen alihankki-

ja. Leinosen mukaan nimenomaan ammatti-

taitoinen työvoima asettaa konkreettisen rajan

”Olemme huolehtineet pankkien kanssa sii-

tä, että meiltä asunnon ostavat ihmiset löytä-

vät lainamahdollisuuden. Tämä tietenkin edel-

lyttää, että he ovat luottokelpoisia ja että he

uskaltavat ottaa lainaa. Kyse on myös pank-

kien uskottavuudesta.”

Rahoitus on yksi Venäjän-bisneksen ydin-

kysymyksistä myös YIT:ssä, sillä yhtiö omistaa

rakennushankkeensa itse eli gryndaa.

”Valinta perustuu kasvavaan asumis-

tarpeeseen. Uskomme myös siihen, että meil-

lä on vahvaa osaamista omaperustaisesta

konseptista. Tämä on samalla liiketoiminta-

konseptin vientiä”, toimitusjohtaja kertoo.

Vaikka Venäjän osuus YIT:n liikevaihdosta

on vain seitsemän prosenttia, sijoitetusta pää-

omasta Venäjä vei kesäkuun lopussa jo yli nel-

jänneksen eli 359 miljoonaa euroa. Sijoitukset

ovat kasvaneet tuloja nopeammin ja kasvavat

yhtiön mukaan vastakin. Konsernin velkaan-

tumisaste hipoi kesällä 80 prosenttia, kun se

vuoden 2005 lopussa oli vasta 45.

Hannu Leinonen myöntää, että laina-

rahoilla pelaamisella on rajansa, vaikka uudet

"YIT rakentaa asuntoja kuudessa venäläisessä miljoonakaupungissa. Pyrimme hoitamaan projektiemme koko arvoketjun itse a

Leinonen kertoo.

157

228

259

2780

32843024

Henkilöstöä yli 23 000 kahdeksassa maassa: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Venäjällä.

Liikevaihdon kehitys, milj. €

Liikevoiton kehitys, milj. €

Liikevaihdon jakauma 2006 alueittain

■ Suomi 55 %■ Ruotsi, Norja, Tanska 32 % ■ Venäjä 7 % ■ Viro,Latvia, Liettua 6 %■ Muut maat 0,4 %

Liikevaihdon jakauma 2006 toimialoittain

■ Rakentamispalvelut 44 %■ Kiinteistötekniset palvelut 42 %■ Teollisuus- ja verkkopalvelut 14 %

Liikevaihdon jakauma 2006 alueittain

■ Kilpailu-urakat 39 %■ Pitkät palvelu- sopimukset 28 % ■ Kuluttajapalvelut 24 %■ Omaperustaiset kehityshankkeet 9 %

2004 2005 2006

2004 2005 2006

YIT yrityksenä

7AVIISORI 3 2007

kasvulle idässä. Turkista saapunut rakennus-

työläinen on jo tuttu näky Venäjänkin suur-

kaupungeissa.

”En kuitenkaan tässä vaiheessa lähtisi pu-

humaan työvoimapulasta. Venäjältä löytyy kyl-

lä perusosaamista varsinkin, kun koulutamme

itse. Olemme vieneet Pietariin oman rakenta-

jan tutkintomme. Teemme myös yhteistyötä

oppilaitosten kanssa ja tarjoamme harjoittelu-

mahdollisuuksia. Vaatii pitkäjänteisyyttä saa-

da ihmiset ylipäänsä hakeutumaan alalle.”

YIT on rakentanut Venäjällä jo 46 vuotta.

Tuttuja kohteita ovat niin tehtaat kuin hotel-

litkin. Nyt yhtiö rakentaa Pietarissa kahta lo-

gistiikkakeskusta, liike- ja toimistotilaa sekä

Atrian tehdasta. YIT:n tavoitteena on kasvat-

taa kiinteistöteknisiä palveluita myös Venäjällä.

Mutta päätuote on oma perustainen asunto.

”Emme sulje pois, ettemmekö voisi myös

nyt osallistua laajemmin projektikehitys-

hankkeisiin. Mutta resurssimme ovat kuiten-

kin rajalliset.”

YIT rakentaa asuntoja kuudessa venäläisessä

miljoonakaupungissa: Pietarissa, Moskovassa

ja sen ympäristössä, Jaroslavlissa, Jekaterin-

burgissa, Kazanissa ja Donin Rostovissa. Pie-

tarissa toimii suomalaisvoimin perustettu yh-

tiö, joka vetää edelleen asunto rakentamisen

konkareita myös Suomesta. Muissa kaupun-

geissa YIT toimii paikallisista yhteisyrityksis-

tä käsin. Yhtiö hakee yhtiökumppaneista osaa-

misen lisäksi näiden tuotanto-organisaatioita.

YIT pyrkii nimittäin hoitamaan projektiensa

koko arvoketjun itse aina liikeideasta ja suun-

nittelusta rakentamiseen.

”Näin pystymme vaikuttamaan laatuun

koulutuksella, toimintatavoillamme ja työ-

menetelmillämme. Vain Moskovassa rakenta-

misesta vastaa ulkopuolinen pääurakoitsija.”

YIT TUNNUSTELEE SUOMESSA myös omakoti-

talojen ja vapaa-ajan asuntojen markkinoita.

Pientaloja ei ole suljettu pois Venäjälläkään,

vaikka kerrostalomarkkinoillakin tuntuu riit-

tävän kasvuvaraa. Markkinoiden koosta ker-

too muun muassa se, että yksistään Pietarissa

rakennetaan saman verran asuntoja kuin koko

Suomessa, eli runsas 30 000 vuodessa.

YIT aloitti viime vuonna Venäjällä 3 700 asun-

non rakentamisen, mikä ohittaa jo suomalaisen

3 000 asunnon tahdin. Tällä panoksella YIT on

suurin ulkomainen asuntojen rakentaja Venä-

jällä. Paikallisten jättien rinnalla se on kuiten-

kin pieni.

”Monella tapaa on parempikin pysyä pie-

nenä. Meidän ei tarvitse olla markkinajohta-

ja suuruuden vaan laadun kautta”, Hannu Lei-

nonen sanoo.

Mitä ilmeisimmin YIT on jo jättänyt jäl-

kensä ainakin Pietariin, sillä paikallisen yhti-

ön pääjohtaja Juha Vättö sai viime vuonna

Venäjän kunniarakentajan arvonimen ensim-

mäisenä ulkomaalaisena Pietarissa.

Leinonen arvelee, että Pietarissa yhtiön

suomalaisuudesta voi olla hyötyä, kun taas

muualla puree paikallisuus.

”Pietarissa on totuttu siihen, että suo-

malainen pitää sanansa.” Kuva villistä ve-

näläisestä rakennusbisneksestä alkaa hah-

mottua, mutta Hannu Leinonen tarjoutuu

tyrmäämään ainakin yhden ennakkokäsityksen:

byrokratian. ❙ ❘

se aina liikeideasta ja suunnittelusta rakentamiseen", Hannu

KOVIN VAUHTI VAPAA-AJALLA

Kun Hannu Leinonen, 45, aloitti YIT:n toimitus-johtajana viime vuoden alussa, hän päätti

tarttua myös kuntoiluun uudella otteella. Kesäi-sin on ehdittävä rullaluistelemaan silläkin uhalla, että ralli jää vähemmälle.

"Ajoin vain yhden kisan tänä kesänä", Lei-nonen kertoo. Hän paljastaa, että suurin osa amatööri kuskien vapaa-ajasta menee muuten-kin autoa rakentaessa. Leinosen apuna toimii pätevä tiimi, joka on välttämätön kisoissakin.

"Hyvä bändi, kuten sanoivat eilen työmaal-la", hän nauraa. Työmaalla? Suomen suurimman rakennusliikkeen toimitusjohtaja pitää luonteva-na sitä, että hän käy työmaalla.

"Siellä näkee, miten pienistä palasista ko-konaisuus muodostuu. Ja siellä on tekemisen meininki." Hän itse, rakennustekniikan diplo-mi-insinööri, siirtyi toimitusjohtajaksi konsernin verkkopalvelujen johdosta, mutta hän aloitti ai-koinaan työmaalta.

"Työmaalla oppii ymmärtämään, mistä puhutaan." ❙ ❘

AVIISORI 3 2007 8

TURVAPALVELUIDEN KYSYNTÄ KASVAARiskien ennakointi ja uudet asiakastarpeet kasvattavat turvallisuusalan yritysten liikevaihtoa. Vahvasti kansainvälisten ketjujen omistuksessa oleva toimiala on luonteeltaan henkilöintensiivistä ja työllistää tällä hetkellä noin 15 000 henkilöä.

Teksti Olli ManninenKuvat Jyrki Komulainen,

Futureimagebank T urvallisuusala kattaa toimialana vartioin-

tipalvelut, turva-alan tuotteet, sähköiset

turvajärjestelmät, arvokuljetukset, kon-

sultoinnin ja koulutuksen. Yhteistoimintajär-

jestö Finnsecurityn mukaan alan kokonaislii-

kevaihto oli vuonna 2005 noin miljardi euroa.

Turvallisuusala kasvoi ripeästi koko 1990-

luvun, mikä johtui pitkälti yritysten päätöksis-

tä ulkoistaa vartiointi- ja turvallisuustarpeen-

sa. Myös kotitalouksien kasvanut kysyntä on

tuonut lisämarkkinoita alan yrityksille.

Kysynnän kasvaessa on tapahtunut myös

voimakasta keskittymistä. Kun vielä vuon-

na 2000 Suomessa oli 323 vartiointiliikettä,

on määrä kutistunut tänä vuonna 210 yrityk-

seen. Keskittymistä ovat kiihdyttäneet kansain-

välisten ketjujen yritysjärjestelyt. Vastavuo-

roisesti alalla toimii edelleen hyvin paljon alle

viisi henkilöä työllistäviä yrityksiä. Pienyritys-

valtaisuutta korostaa se, että yleisin yritys-

muoto on yksityinen toiminimi.

Suurimpia toimijoita ovat Securitas Oy,

Group 4 Securicor Oy, ISS Security Oy ja Tur-

vatiimi Oyj, jotka työllistävät 80 prosenttia

koko toimialasta.

Securitas on Tukholman, Group 4 Securi-

tor Lontoon ja Turvatiimi Helsingin pörssissä

noteerattu osakeyhtiö. ISS Security on osa ISS

9AVIISORI 3 2007

Palvelut Oy:n kansainvälisen facility-manage-

ment-liikkeen Suomen haaraa.

”Ulkoistamisaallon jälkeen kasvu syntyy

nyt toimintaympäristön laajentumisesta ja

uusista asiakastarpeista”, sanoo Securitas Oy:n

toimitusjohtaja Jarmo Mikkonen.

Osa alan toimijoista on valinnut strate-

giakseen monipalvelukonseptin, toiset puo-

lestaan vastaavat monipuolistuvien asiakas-

segmenttien palveluun erikoistumalla.

”Securitas on valinnut strategiakseen eri-

koistumisen. Pyrimme ennakoimaan erilais-

ten asiakassegmenttien uudet nousevat tar-

peet”, Mikkonen toteaa.

Hän nimeää Securitaksen vahvoiksi asiakas-

alueiksi pankit, kaupan alan, teollisuuden ja

kotitaloudet.

”Pelastustoiminta on tullut uutena alueena

mukaan ja mahdollistaa uusien, haasteellisem-

pien teollisuusratkaisujen valikoiman.”

Kasvua on näkyvissä myös terveydenhuol-

lon, logistiikan sekä palvelu- että hallintosek-

torien saralla.

MIKKOSEN MUKAAN TURVAPALVELUJEN ky-

syntä ei välttämättä merkitse sitä, että nyky-

ajan yhteiskunta koettaisiin turvattomammak-

si tai haavoittuvammaksi. Yritykset haluavat

pikemminkin ennakoida turvauhkat entistä

monipuolisemmin.

Vuoden 2001 New Yorkin terrori-iskut

nostivat kertaheitolla yritysten strategia-

pohdintoihin myös turvallisuusjohtamisen.

”Turvallisuusjohtamiseen on kiinnitetty

nyt enemmän huomiota. Sen pitäisi olla osa

yrityksen liikkeenjohtoa, eikä sitä tulisi ulkois-

taa. Turvallisuusjohtaminen luo raamit yrityk-

sen turvallisuusstrategialle ja -kulttuurille”,

hän perustelee.

Mikkosen mukaan yritysten tulisi miettiä,

miten yrityksen tuotanto ja toiminta sekä hen-

kilöt ja tiedot turvataan.

Hän korostaa, että tietojen turvaaminen

on eri asia kuin tietoturva, joka julkisuudessa

nousee tämän tästä esiin erilaisten internetiin

kohdistuvien verkkohyökkäysten vuoksi.

Tietojen turvaamiseen liittyy verkkoturvalli-

suuden ja atk-laitteisiin liittyvän turvallisuuden li-

säksi myös toimitilaturvallisuus ja tietojen käsit-

tely. Henkilökunnan pitää puolestaan ymmärtää

entistä tarkemmin, mitkä yrityksen tiedot ovat

luonteeltaan luottamuksellisia, mitkä julkisia.

"Turvallisuusjohtamisen pitäisi olla osa yrityksen liikkeenjohtoa, eikä sitä tulisi ulkoistaa",

Jarmo Mikkonen sanoo.

Liikkuva työ lisää virtuaalivaaroja

Tietoturva-asiantuntijoiden ja tietokonehakkereiden kissa-hiirileikki internetissä saa en-tistä hienostuneempia ja monimutkaisempia muotoja. Verkkohyökkäykset ovat tunkeu-

tuneet jo mobiiliin maailmaan. Kriittisimmän uhkan tulevaisuudessa muodostavat haitta-ohjelmat, jotka voisivat levitä tietokoneesta älypuhelimeen.

Esiasteita tällaisista eri teknologioiden yli siirtyvistä haittaohjelmista on jo nähty, mutta ne eivät ole vielä päässeet leviämään. Sen sijaan personoidut roskatekstiviestit, raha-arvonnat ja hyötyohjelmiksi naamioituneet Viver-troijalaiset ovat esimerkkejä nopeasti kehittyvistä mobiilihuijauksista. Myös Windows Mobile- ja Symbian S60 3rd Edition -pääte laitteissa leviäviä haittaohjelmia on jo havaittu. Huolestuttavaa myös on, että moni-mutkaistuvia mobiilitroijalaisia ja -vakoiluohjelmia tuottavat kehittyvät kaupalliset tahot.

Mobiilin työn yleistyminen merkitsee uusia tietoturvahaasteita entistä verkottuvammalle yritysmaailmalle.

Tietokoneet on yrityksissä suojattu jo pitkään virustorjunnalla ja palomuurilla. Nyt samat tekniikat pitää löytyä myös älypuhelimista. Erilaiset push-email-ratkaisut yleistyvät sekä yritys- että kotikäytössä, joten älypuhelimella luetaan samoja posteja kuin tietokoneella.

”Ne eivät saisi sisältää haittaohjelmia tai roskapostia. Suojaamaton, haittaohjelman saastuttama älypuhelin voi aloittaa esimerkiksi kalliiden MMS-viestien lähettämisen puheli-men omistajan tietämättä”, sanoo F-Securen tietoturva-asiantuntija Harri Ruusinen. ❙ ❘

10 AVIISORI 3 2007

Jarmo Mikkosen mielestä ihmiset kaipaavat yhä enemmän

turvallisuuden tunnetta ja ovat siitä valmiita myös maksamaan.

Yritysturvallisuuden neuvottelukunta jaottelee Yritysturvallisuuden seuraaviin alueisiin:

• Henkilöturvallisuus• Pelastustoiminta • Rikosturvallisuus• Tietoturvallisuus• Toimitilaturvallisuus• Tuotannon ja toiminnan turvallisuus • Työturvallisuus• Ulkomaantoimintojen turvallisuus • Valmiussuunnittelu• Ympäristöturvallisuus

”Turvallisuusstrategiaan kuuluu myös yri-

tyksen maine, pääoma ja ympäristö, unohta-

matta pelastustoimintaa tai väestönsuojelua”,

Mikkonen sanoo.

Kotitalouksien lisääntyvä tarve turva-

palveluihin selittyy Mikkosen mukaan yleisen

varallisuuden kasvulla, hankitun arvokkaan

irtaimiston monipuolistumisella, mutta myös

turvattomuuden tunteen lisääntymisellä.

”Ihmiset kaipaavat turvallisuuden tunnet-

ta yhä enemmän ja ovat valmiita myös maksa-

maan siitä”, hän arvioi.

TURVALLISUUSTOIMIALA ON LUONTEELTAAN

henkilöintensiivistä ja alan ammattilaisista on

jo nyt pulaa. Pelkästään kokopäiväisten varti-

joiden lukumäärä on tällä vuosi tuhannella lä-

hes kaksinkertaistunut. Vartijoita on alan yri-

tysten palveluksessa noin 7 000. Kuitenkin

vartijakortteja on tällä hetkellä myönnetty

noin 12 000 henkilölle.

Teknologian mahdollistamat integroidut

turvajärjestelmät ja internetin yli tapahtuva

etähallinta ja -valvonta ovat myös kasvatta-

neet kysyntää viime vuosina. Tämä ei Mikko-

sen mukaan vähennä alan työpaikkoja.

”Etäpalveluiden suosio selittyy mielestäni

sillä, että turvallisuusjärjestelmiin investoi-

neet yritykset hakevat kustannustehokkuutta

ja hyödyntävät järjestelmiä yötä päivää”, Mik-

konen sanoo.

Turvallisuusratkaisujen automatisoinnissa

raja kulkee hänen mukaansa siinä, miten nope-

asti asiakkaan tiloihin on päästävä. Etävalvon-

nalla voidaan havaita, todeta ja hälyttää, mut-

ta sen avulla ei pystytä jatkotoimenpiteisiin.

”Jos jatkotoimenpiteet ovat olennaisia,

niin sitten jonkun on oltava paikalla tai pääs-

tävä nopeasti paikalle”, Mikkonen vertailee etä-

palveluiden ja henkilöosaamisen eroja. ❙ ❘

TURVALLISUUTTA MONEEN LÄHTÖÖN

AVIISORI 3 2007 11

TUTKAIN

Riskienhallinnan merkitys sisäisessä tarkastuksessa kasvaa

R iskipohjainen sisäinen tarkastus on yleis-

tynyt voimakkaasti. Vuosikymmen sitten

vain suhteellisen harvoilla sisäisen tarkastuk-

sen organisaatioilla oli käytössään systemaat-

tinen riskianalyysi tarkastusten kohdentami-

seksi.

PwC:n tekemän tutkimuksen mukaan ny-

kyään jo 80 prosenttia yrityksistä käyttää vuo-

sittain tai sitä useammin riski analyysia tarkas-

tusten suuntaamiseksi. PwC:n kansainväliseen

tutkimukseen osallistui 717 henkilöä, joista 80

prosenttia oli tarkastusjohtajia tai -päälliköitä.

Pääasiallisena huolenaiheena näytti olevan

riittävän pätevän henkilökunnan saaminen.

Henkilö kunnan kierrätys sisäiseen tarkastuk-

seen on selvässä kasvussa, vaikka nykyisin yli

80 prosenttia suurten organisaatioiden sisäi-

sistä tarkastuksista raportoi hallitukselle tai

sen tarkastusvaliokunnalle. ❙ ❘

Tutkimus on kokonaisuudessaan ladattavissa

PwC:n kotisivulta www.pwc.com/fi ->julkaisut.

Lontoossa toteutettujen listautumisantien arvo kasvoi toisen vuosineljänneksen aikana (huhtikuu–kesäkuu) 129 pro-

sentilla verrattuna vastaavaan ajanjaksoon viime vuonna. Tämä käy ilmi PricewaterhouseCoopersin tuoreimmasta,

neljännesvuosittain toteutettavasta IPO Watch Europe -selvityk-sestä.

Euroopan keskeisimpiin pörsseihin tehtyjen listautumisten määrää ja arvoa mittaavan selvityksen mukaan Lontoo saa vutti tällä vuosineljänneksellä kärkisijan listautumisantien arvon ja määrän osalta: toteutetut 102 listautumisantia tuottivat 14 808 miljoonaa euroa, kun vuonna 2006 samalla ajanjaksolla toteute-tut 108 listautumisantia keräsivät 6 454 miljoonaa euroa. ❙ ❘

Lontoon listautumisantienarvo kasvoi rajusti

PwC mukana valitsemassa Suomen vahvimpia yrityksiä

PricewaterhouseCoopersin tekemän selvityksen perusteella riskei-hin liittyvä raportointikäytäntö vaihtelee pörssiyhtiöissä paljon ja riski-

raportointiin liittyvää tietoa on tarjolla vaihtelevasti. Rahoitus- ja vahinkoriskeistä raportoidaan yleisesti ottaen hyvin.

Osakkeen omistajien kannalta tärkeistä strategisista ja operatiivisista ris-keistä kerrotaan sen sijaan kirjavasti ja jopa puutteellisesti.

”Parhaita käytäntöjä ja hyvää hallintotapaa noudattavat yritykset ker-tovat riskeistä siten, että sijoittajat, analyytikot ja muut sidosryhmät voivat hyödyntää riskitietoa päätöksenteon pohjana. Yritysten antama riski-infor-maatio on havaintojemme mukaan usein hajallaan eri puolilla vuosikerto-musta ja siten vaikeasti analysoitavissa”, sanoo riskienhallinnan asiantuntija Mirel Leino PwC:ltä. ❙ ❘

Suomalaisten pörssiyhtiöiden

riskiraportoinnissa huomattavia eroja

Kuva F

utu

reimag

eban

k

Kuva Futureimagebank

PwC on yhteistyökumppani-

na mukana Suomen Asiakas-

tiedon ensimmäistä kertaa jär-

jestämässä Suomen vahvimmat

yritykset -kilpailussa. Muita yh-

teistyökumppaneita kilpailus-

sa ovat Taloussanomat ja Helsin-

gin kauppakorkeakoulu. Raadin

jäseniä ovat PwC:n hallituksen

puheenjohtaja Hannu Pellinen,

HKKK:n professori Jarmo Leppi-niemi, vastaava päätoimittaja

Juhani Pekkala Taloussanomista

sekä toimitusjohtaja Mikko Par-janne Suomen Asiakastiedosta.

Kilpailussa valitaan ensin maa-

kuntien vahvimmat yritykset, ja

lopuksi Suomen vahvin yritys.

Tiedot pohjautuvat Suomen Asia-

kastiedon yritystietokantaan.

Raati palkitsee voittajat 18. lo-

kakuuta järjestettävässä palkin-

tojenjakotilaisuudessa. Samassa

tilaisuudessa julkistetaan ”Suo-

men Vahvimmat 2007” -brändi-

kirja. ❙ ❘

AVIISORI 3 2007 12 AVIISORI 3 2007

Romanian talous kasvaa yli viiden prosentin vuosivauhdilla.

13AVIISORI 3 2007

R omanian talous kääntyi kasvusuuntai-

seksi kuluvan vuosikymmenen alkupuo-

lella ja on kasvanut sen jälkeen selvästi

yli viiden prosentin vuosivauhdilla. Talouskas-

vua ovat vauhdittaneet yksityisen kulutuksen

kasvu, työllisyystilanteen paraneminen, kulu-

tusluottojen yleistyminen sekä lisääntyneet

investoinnit. Bulgarian talouden kasvuvauhti

on viime vuosina ollut samaa luokkaa.

Alhaiset työvoima- ja liiketoimintakus-

tannukset, edullinen maantieteellinen sijain-

ti Mustanmeren rannalla sekä yhteensä lähes

30 miljoonan kuluttajan markkinat tekevät

Romanian ja Bulgarian kiinnostavaksi alueek-

si ulkomaisten investoijien silmissä.

Romania ja Bulgaria ovat kumpikin hyvin

dynaamisessa ja vakaassa taloudellisen kas-

vun vaiheessa. Maat ovat houkutelleet suuren

osan itäiseen Keski-Eurooppaan kohdistuneis-

ta suorista investoinneista viime vuosina.

”Maissa on hyvin suosiollinen verotuspo-

litiikka: Romaniassa 16 prosentin tasa vero ja

Bulgariassa vain 10 prosentin yhtiövero. Mai-

den koulutustaso on melko korkea ja tuotanto-

kustannukset vain kolmasosa Suomeen

verrattuna”, sanoo Finpron Romanian-vienti-

keskuksen päällikkö Santtu Hulkkonen.”Maiden liittyminen EU:n jäseniksi vuo-

den 2007 alussa on selvästi kasvattanut luot-

tamusta niiden talouteen, ja tuonut mukanaan

ROMANIA JA BULGARIA KEHITTYVÄT VAUHDILLA Uudet EU-maat Romania ja Bulgaria ovat dynaamisen taloudellisen kasvun vaiheessa. Alhaiset tuotantokustannukset ja suosiollinen verotuspolitiikka houkuttelevat ulkomaisia investointeja, vaikka maiden infrastruktuuri on kehnolla tolalla, byrokratia voimissaan ja korruptio yhä yleistä.

Teksti Leena KoskenlaaksoKuvat ImageGap/Eastpress, Alan

King ja Istockphoto

parannuksia ennen kaikkea lainsäädäntöön”,

hän jatkaa.

SUOTUISASTA KEHITYKSESTÄ HUOLIMATTA

Bulgaria on EU:n köyhin maa, jonka brutto-

kansantuote henkeä kohti on vain noin kol-

mannes EU:n keskiarvosta. Myös Romanial-

la on vielä pitkä tie kuljettavana ennen kuin

se pääsee lähellekään EU:n keskitasoa. Jos ta-

louskasvu jatkuu nykytasolla, voi Romanialta

kulua siihen parikymmentä vuotta.

Romania ja Bulgaria käyvät jatkuvaa tais-

telua inflaatiota vastaan. Tilanne on parantu-

nut, mutta inflaatio liikkuu edelleen kuuden–

seitsemän prosentin vuositasolla.

Romanian tavoitteena on euron käyttöön-

otto vuosina 2013–2014. Bulgarian keskus-

pankin pääjohtajan mukaan maa on valmis

siirtymään euroon vuonna 2009 edellyttäen,

että kuluttajahintojen nousua saadaan mer-

kittävästi hillittyä nykytasosta. Tällä hetkellä

aikataulu näyttää ylioptimistiselta.

Valtion yritysten yksityistäminen on vasta

päässyt vauhtiin. Romaniassa on viime vuosi-

na yksityistetty paljon energia- ja pankkisek-

torin yrityksiä. Bulgariassa yksityistäminen on

edennyt telekommunikaatio-, pankki- ja ener-

giasektoreilla. Vuonna 2006 yksityistämis-

listalla oli muun muassa useita lämpö- ja vesi-

voimaloita sekä kaukolämpölaitoksia.

14 AVIISORI 3 2007

Suomalaisten yritysten sijoitukset Romaniaan ovat toistaiseksi olleet vähäisiä.

• Elcoteq osti syksyllä 2006 Aradissa sijait-sevan telekommunikaatioalan tehtaan, jo-ka jatkaa tietoliikennejärjestelmien loppu-kokoonpanoa.

• Ruukki rakentaa Bukarestin lähelle metallis-ten rakennusmateriaalien tuotanto laitoksen, jonka tuotannon on määrä alkaa syksyllä 2007.

• Karelia-Yhtymä on ostanut Transsilvaniasta sahan ja parkettitehtaan, joka aloittaa tuotan-non tämän vuoden aikana.

• Nokia rakentaa Cluj’n maakuntaan matkapuhelin tehtaan, jonka tuotanto käynnis-tyy vuoden 2008 alkupuoliskolla.

Suomesta on tehty Bulgariaan ainoastaan asun-tokauppaan liittyviä investointeja.

Perusinfrastruktuuri Romanian ja Bulgarian

alueella on huonossa kunnossa, mikä vaikeut-

taa yritysten logistiikkaa. Romaniassa on me-

neillään suuria infrastruktuurihankkeita maan-

tie- ja rautatieverkoston kunnostamiseksi.

Lähivuosina Romania saa varoja talouten-

sa kehittämiseen EU:n rahastoista. Hulkkosen

mukaan julkisen sektorin suurimpia haasteita

on hyödyntää EU:n kohdentamat kymmenet

miljardit tuleville vuosille.

KESKIMÄÄRÄINEN BRUTTOPALKKA Romani-

assa on 433 euroa ja minimipalkka 116 euroa.

Bulgariassa keskipalkka oli vuoden 2007 alus-

sa 196 euroa ja minimipalkka 92 euroa. Tätä

pienempää palkkaa ei makseta missään muu-

alla koko EU-alueella.

”Jos suomalaisyritys miettii tuotannolli-

sen toiminnan aloittamista, on tärkeää muis-

taa, että vaikka kustannustaso on alhainen,

osaavan henkilökunnan saaminen ja pitämi-

nen voi olla hyvin haasteellista”, Hulkkonen

to teaa. ”Jos yritys on aikeissa etabloitua alu-

eelle, sen pitää luoda hyvä henkilöstöstrate-

gia, jolla pitää korkeimmin koulutettu työvoi-

ma palkkalistoilla.”

Vain viitisen prosenttia Romanian työvoi-

masta oli työttömänä vuonna 2006, mutta lä-

hes kaksi miljoonaa romanialaista eli viidennes

Romanian työikäisestä väestöstä työskente-

lee ulkomailla. EU-jäsenyyden toteuduttua

valtiojohdon suurena huolenaiheena on kou-

lutetun työvoiman lähteminen entistä her-

kemmin ulko maille paremman elintason pe-

rässä. Länsimaisten yritysten tulo Romanian

markkinoille on kiihdyttänyt yksityisen sek-

torin palkat voimakkaaseen nousuun. Vaikka

palkka kustannukset nousevatkin nykytasos-

ta, ne säilyvät vielä pitkään alhaisempina kuin

EU:n alueella keskimäärin.

Bulgarian työttömyysaste oli 9,6 prosenttia

vuonna 2006. Valtion yritysten yksityistämi-

nen tuo väistämättä mukanaan irtisanomisia,

mikä pitää työttömyysasteen melko korkeana

jatkossakin. Bulgarian muuttovirta on jo kään-

tynyt takaisin kotimaahan päin.

Suomalaiset yritykset Romaniassa ja Bulgariassa

Bulgariassa yksityistäminen on edennyt etenkin telekommunikaatio-, pankki- ja

energiasektoreilla.

Molempien maiden suurimpia haasteita on korruption poistaminen.

15AVIISORI 3 2007

LIIKETOIMINTAKULTTUURI ON KAUKANA Länsi-

Euroopan tasosta, mutta kehitys on Hulkko-

sen mukaan nopeaa. Negatiivisia puolia on en-

nen kaikkea byrokratia. Valtion omista missa

yrityksissä eletään vielä osittain neuvosto-

ajan meiningissä: kommunikointi on vaikeaa

ja päätöksenteko hidasta. Viime vuosina säh-

köpostin käyttö on onneksi yleistynyt.

”Bulgariassa ja varsinkin eteläisessä Roma-

niassa valitsee temperamenttinen ja voima-

kas balkanilainen machokulttuuri. Yrityksen

tunnusluvuista ei keskustella avoimesti, mikä

saattaa antaa epäluotettavan kuvan vastapelu-

rista. Henkilökohtainen tapaaminen on vielä

erittäin tärkeää, eikä sähköpostikirjeenvaihto

onnistu ennen henkilökohtaista tapaamista”,

Hulkkonen kertoo.

”Bulgariassa vallitsee hyvin voimakas

yrittäjä henkisyys. Moni haluaa perustaa oman

yrityksen ja on ylpeä siitä. Paikalliset yritykset

ovat hyvin innokkaita tarttumaan tilaisuuksiin

ja tekemään kaikenlaista bisnestä. Länsimais-

ten yritysten pitää osata tunnistaa parhaim-

mat ja luotettavimmat yhteistyökumppanit.

Tarina kertoo, että kerran eräs yritys valitsi

kumppanikseen sen edustajaa viikon kuljetta-

neen taksikuskin”, hän naurahtaa.

EU-KOMISSION TUOREEN RAPORTIN mukaan

Romania ja Bulgaria eivät ole ryhtyneet riit-

täviin toimiin laajalle levinneen korruption ja

järjestäytyneen rikollisuuden kitkemiseksi.

”Molempien maiden suurimpia haasteita

on korruption poistaminen varsinkin julkis-

hallinnosta”, Hulkkonen myöntää.

”Korruptio on huomattavasti vähentynyt

vain teoriassa, ja pienet lahjukset ovat osa nor-

maalia kanssakäymistä. Eräänlainen vaihdan-

naistalous tulee jatkumaan vielä vuosikymme-

niä”, hän arvioi.

Hulkkonen neuvoo suomalaisyrityksiä va-

litsemaan yhteistyökumppaninsa huolella ja

tarkistamaan luottotiedot. Mikäli kyseessä on

yritysosto, riskianalyysi on tarpeen.

”Viime vuosina suomalaiset yritykset ovat

omaksuneet paikalliset tavat paremmin, us-

kaltaneet enemmän ja hyvää tulosta on tehty.

Järjestäytynyt rikollisuus ei ulotu aloille, joilla

suurin osa suomalaisista yrityksistä toimii tai

aloittaa toimintaansa”, Hulkkonen selittää.

”SUOMALAISTEN YRITYSTEN KANNALTA kiin-

nostavimmat teollisuussektorit ovat energia-

ja ympäristöteknologia ja muut infrastruktuuri-

hankkeet, maa- ja metsätalous ja niiden

koneistaminen, matkailukohteiden rakentami-

nen etenkin Bulgariassa, teollisuuden saneeraus-

investoinnit, vesi- ja jätevesihuolto sekä tele-

kommunikaatioala”, Hulkkonen luettelee.

Hän toteaa kilpailun kovenevan vauhdil-

la. Italialaiset, itävaltalaiset ja saksalaiset ovat

hyvin aggressiivisia ja ovat omaksuneet hyvin

paikalliset liiketoimintatavat.

”Kilpailun myötä laatu, bisnesympäristö ja

osaaminen kehittyvät, ja tämä nostaa hintoja.

Markkinoita riittää kuitenkin vielä jaettavaksi

ja uutta bisnestä syntyy koko ajan. Menestyäk-

seen suomalaisten yritysten on toimittava.” ❙ ❘

Tämän kirjoituksen taustamateriaalina on käy-

tetty Finpron Romanian ja Bulgarian maaraport-

teja kesäkuulta 2007.

Bulgarian ja Romanian liittyminen EU:n jäseniksi on selvästi kasvattanut luottamusta maiden talouteen.

Anssi Hintsa on Kohiwoodin

toimitusjohtaja jo toisessa polvessa.

17AVIISORI 3 2007

K ohiwood Oy:n historia alkoi vuonna

1987. Silloin Vääräkosken kartonki-

tehtaalla yhdessä työskennelleet Ahti Hintsa ja Arvo Korpela perustivat yhdes-

sä Soiniin Etelä-Pohjanmaalle pienen sahan,

joka jalosti puutavaraa rakennusteollisuudelle.

Hintsa oli pari vuosikymmentä aiemmin työs-

kennellyt Soinin Metsänhoitoyhdistyksellä ja

tunsi soinilaisisäntien metsät — sahan tulevat

raaka-ainevarat — kuin omat taskunsa.

Ahkeralla työllä sahan toiminnasta saa-

tiin kohtuullinen elanto ilman suuria riskejä.

1980-luvun kiivaan rakentamisen aikana saha

vakiinnutti asemansa rakennus teollisuuden

luotettavana toimittajana ja pärjäsi hyvin kil-

pailussa.

1990-luvun alussa lama iski täydellä voimal-

la juuri rakennusteollisuuteen ja Kohiwoodin

sahan markkinat murenivat alta nopeasti. Sii-

nä vaiheessa sahan omistajien oli päätettävä

muuttavatko he yhtiön toiminta-ajatusta vai

lopettavatko yritystoiminnan kokonaan.

AHTI HINTSAN POJAN Anssi Hintsan vuonna

1991 suorittaman markkinatutkimuksen ja

muutamien kokeilujen perusteella Kohiwood

alkoi jatkojalostaa kotimaista havupuuta liima-

puulevyiksi. Tämä merkitsi suuria muutoksia

yhtiön toimintaan. Sahan rinnalle perustettiin

ensimmäinen liimapuulevytehdas Soinin Ku-

konkylään entisen ovi- ja ikkunatehtaan kiin-

teistöön.

Vuonna 1993 Anssi Hintsan lisäksi hänen

veljensä Aki Hintsa tuli yhtiön osakkaaksi.

PIENEN PAIKKAKUNNAN SUURI TYÖNANTAJASoinissa toimiva Kohiwood on menestyvä perheyritys, jonka markkinat ovat pääosin kotimaan ulkopuolella. Pienellä paikkakunnalla yhteisöllisyys heijastuu positiivisesti päivittäiseen työhön.

Teksti Johanna HaveriKuvat Rita Lukkarinen

Nuoren polven mukaantulo muutti yhtiön toi-

mintaa ja lisäsi investointeja.

”Olimme veljeni Akin kanssa sitä mieltä, että

menestyäkseen kovassa kilpailussa Kohiwoodin

täytyy olla merkittävä tekijä omalla alallaan”,

toimitusjohtaja Anssi Hintsa muistelee.

Vuosikymmenen ensimmäisen puoliskon

aikana yhtiö teki rohkeita investointeja ja kas-

voi voimakkaasti. Vuoteen 1997 mennessä se

oli merkittävin yksikerrosliimalevyn valmista-

ja Suomessa ja merkittävä toimija koko Euroo-

pan markkinoilla.

Tällä hetkellä Kohiwood työllistää sata hen-

kilöä ja jalostaa lähes 80 prosenttia oman sa-

hansa tuotteista valmiiksi liimapuulevyiksi.

Yhtiön toiminta-ajatuksena on toteuttaa asiak-

kaan toivomusten mukaisia liimapuuosia jalos-

tamalla lähiseudun puuta aina kannolta asiak-

kaalle asti. Suurin osa yhtiön tuotteista menee

vientiin pääasiassa huonekalu teollisuudelle.

Yhtiön päämarkkina-alueet ovat Eurooppa,

Lähi-itä ja Kaukoitä. Asiakkaisiin pidetään

suorat kontaktit ja lisäksi yrityksellä on Bri-

tanniassa oma markkinointiyhtiö.

KOHIWOODIN OSAKKEISTA noin 70 prosenttia

on Hintsan perheellä. Muita osakkaita ovat

Arvo Korpelan kuolinpesä sekä muutamat yh-

tiön avainhenkilöt. Ahti Hintsa on nykyään

hallituksen puheenjohtaja ja hänen poikansa

Anssi on yhtiön toimitusjohtaja. Ahti Hintsan

toiset lapset Aki ja Anu-Elina ottavat aktiivi-

sesti osaa yhtiön toimintaan, mutta eivät työs-

kentele yhtiön palveluksessa.

18 AVIISORI 3 2007

Toimitusjohtajuuden lisäksi Anssi Hintsa kantaa pää-

vastuun yhtiön markkinoinnista. Käytännössä hän on yh-

tiön konttorissa vain pari päivää viikossa.

”Isäni ei enää osallistu jokapäiväiseen työntekoon, vaan

hallituksen puheenjohtajana keskittyy suhdetoimintaan.

Silti hänet tapaa konttorilta useammin kuin minut”, Hint-

sa naurahtaa.

Paitsi työmatkoilla, Hintsa on pois konttorilta myös

tehdessään etätöitä Tuusulan kodistaan käsin. Anssi Hint-

san mielestä perhe antaa pohjan yrittämiselle. Ilman per-

heen tukea ja kannustusta yrittäjyys ei olisi mahdollista.

”Vaimoni, joka itsekin on yrittäjä, ymmärtää millaista

yrittäjän työ on. Myös lapset ovat tottuneet siihen. Lisäksi

isäni sekä veljeni ja sisareni ovat aina tarvittaessa valmiita

auttamaan yhtiön hoitoon liittyvissä asioissa.”

Vaikka yrittäjyys on Hintsan perheessä vahvaa, ketään

lapsista ei aktiivisesti ohjata yrittäjäksi. Toki sellaista pää-

töstä ei myöskään estellä.

”Lapset saavat itse päättää, mitä ryhtyvät tekemään.

Sukupolvenvaihdos ei ole ajankohtainen niin kauan kuin

jaksan matkustaa kodin, työpaikan ja asiakkaiden välillä”,

Hintsa hymyilee.

KOHIWOOD HYÖDYNTÄÄ LIIMALEVYN tuotannossa koti-

maista nuorta havupuuta sekä tukkipuiden latvustoja. Noin

80 prosenttia sahalla käsiteltävästä puusta tulee sadan ki-

lometrin säteeltä, mikä pienentää kuljetus kustannuksia.

Kotimaisen puun käyttäjänä Kohiwoodilla ei ole huolta ul-

komaisen puun kasvavista tuontimaksuista.

Tämän vuoden toukokuussa Kohiwood otti käyt-

töön uuden tehdasrakennuksen, joka toimii aivan sahan

vieressä. Uuden tehtaan käyttöönoton myötä yhtiön

kokonais kapasiteetti kasvoi, vaikka samalla yhtiö myi

Suomen niemellä toimineen liimapuulevytehtaansa yksi-

kön toimivalle johdolle.

”Uudet järjestelyt tuovat meille lisää kapasiteettia ja

tehostavat toimintaamme. Lisäksi uuden liimapuulevy-

tehtaan sijainti aivan sahan vieressä vähentää kuljetusten

tarvetta”, Hintsa toteaa.

SUURIN OSA YHTIÖN ALIHANKKIJOISTA on lähiseudun yrit-

täjiä, joiden kanssa yhteistyö on jatkunut pitkään. Myös

suhteet Soinin kuntaan ovat hyvät, ja kunta on antanut

yhtiölle hyvät kehittymisedellytykset. Suuri työnantaja on

kunnalle tärkeä yhteistyökumppani. Kohiwoodin työllistä-

vä vaikutus ulottuu myös ympäristökuntiin, sillä pienessä

kunnassa ei ole riittävästi työvoimaa yrityksen tarpeisiin.

”Pienessä kunnassa toimiminen on ajoittaisesta työvoi-

mapulasta huolimatta hienoa. Täällä ihmisillä on erilainen

välittämisen ja yhteisvastuun kulttuuri kuin suurissa kau-

pungeissa ja se näkyy myös työntekijöiden sitoutumisessa”,

Hintsa sanoo. ”Me todellakin olemme kuin yhtä suurta per-

hettä työntekijöiden ja alihankkijoiden kanssa.”

Kohiwood on pystynyt pitämään yllä hyvät ja pitkä-

aikaiset suhteet myös asiakkaisiinsa. 90 prosenttia tehtai-

den tuotannosta käytetään huonekaluihin. Koska myös

huonekalualalla yritykset minimoivat toimittajasuhteita,

Kohiwood pyrkii palvelemaan asiakkaitaan hyvin ja tarjoaa

heille myös sellaista raaka-ainetta ja komponentteja, joita

eivät itse valmista.

”Olemme tuoneet asiakkaillemme puuta esimerkiksi Ro-

maniasta, Virosta ja Kiinasta”, Hintsa luettelee.

LIIMAPUULEVYIHIN KELPAAVAT VAIN priimalaatuiset rimat,

joten tehtaalla syntyy paljon ylijäämää. Kaikki epäkelvot

rimat menevät hakkeeksi, joka hyödynnetään joko omal-

la lämpölaitoksella tai myydään eteenpäin. Myös sahalta

kertyvät sivutuotteet käytetään esimerkiksi sellun raaka-

aineena tai haketetaan lämmön lähteeksi.

”Puu on hyvä raaka-aine, koska se voidaan käyttää ko-

konaan. Valmiina huonekalunakin se on kierrätyskelpoi-

nen. Massiivipuisen huonekalun voi myös korjata toisin

kuin levystä valmistetun, ja lopulta puun voi käyttää läm-

mittämiseen”, Hintsa filosofoi. ❙ ❘

Rimat lajitellaan käsin ja vain priimalaatuiset yksilöt päätyvät Kohiwoodin liimapuulevyihin.

Muutoksen tuulet

puhaltavat

Puutavaran jatkojalostus on ollut suuressa muutoksessa. Vielä kymmenen vuotta sitten Kohiwoodin kanssa samoilla

markkinoilla toimi sata liimapuulevyvalmistajaa. Nykyään nii-tä on enää parikymmentä, joista merkittäviä on vain muutama. Kohiwoodin tekemät ratkaisut ovat olleet ilmeisen hyviä, koska se on pysynyt mukana kilpailussa. Puutavaran jatkojalostajien tulevaisuus on kuitenkin monilta osilta avoin.

”Kulunut vuosi on ollut raaka-aineen hurjan hinnannousun takia vaikea puun jatkojalostajille”, Anssi Hintsa toteaa. ”Tule-vaisuutta on vaikea ennustaa, mutta pyrimme myös jatkossa pysymään mukana kilpailussa. Siinä auttavat tehokas logis-tiikka, toimiva organisaatio ja hyvät sidosryhmäsuhteet”, Hint-sa linjaa. ❙ ❘

AVIISORI 3 2007 19

KAASU POHJASSA KOHTI KÄRKEÄKahdessa vuodessa selviää, onko Jari-Matti Latvalasta maailmanluokan rallikuskiksi.

Teksti Marko MannilaKuva Juha Salminen

”M enestyminen rallin MM-tasolla vaatii hy-

vän vauhdin ylläpitämistä läpi koko kilpai-

lun. Nyt pystyn siihen hetkittäin, mutta ko-

konaisuus jää vielä uupumaan. Kokemus on tässäkin lajissa

paras opettaja.”

”TAVOITTEENANI ON PÄÄSTÄ tehdastallin palkalliseksi kul-

jettajaksi. Olen nyt 22-vuotias. Tämä vuosi on minulle

opetteluvuosi, jonka aikana opetellaan autot ja toiminta-

tavat. Seuraavat vuodet ovat tärkeitä, jolloin katsotaan,

tuleeko tästä mitään.

”Haluan korostaa, etten ole lähtenyt lajiin rahan takia,

vaan koska minulla on polttava halu kilpa - autoiluun. Itse

ei tarvitse rahaa enää autoihin laittaa, mutta en toisaalta

mitään tienaakkaan. Jos ralliura ei urkene, on tarkoituk-

senani jatkaa sukuyhtiömme Latvalan toimintaa. Yhtiös-

sä on meneillään suuria yritys järjestelyitä, joilla selkey-

tetään konsernirakennetta ja yritys kokonaisuutta. Näitä

asioita olemme jo puoli vuotta hioneet yhteistyössä PwC:n

kanssa.”

”JARI-ISÄNI LAITTOI KAIKEN ALULLE. Hän on ajanut rallia

vuodesta 1981. Isällä ei ikinä ollut tällaisia mahdollisuuk-

sia, sillä hän teki rahan ajamiseen omalla työnteolla. Isä

näki, että minulla oli jo nuorena poikana valtavasti kiin-

nostusta lajiin ja päätti antaa mahdollisuuden. Kahdeksan

vanhana sain ensimmäisen auton. Täyttäessäni 16 vuot-

ta isä sanoi ettei tätä ei ole pakko tehdä, mutta halutessa-

ni saan jatkaa.”

”VUODEN AIKANA VOITIN 24 kisasta 22. Syksyllä 2001 ralli-

manageri Timo Jouhki järjesti testitilaisuuden, jonka jäl-

keen lähdin Englantiin, jossa saa ajokortin 17-vuotiaana.

Siinä vaiheessa isän tuki jäi taustalle ja Timo lähti viemään

hommaa eteenpäin.”

”Suomesta tulee hyviä rallikuskeja, koska haluamme olla

terveellä tavalla parempia kuin toiset ja lajiin löytyy innos-

tusta. Meillä on myös mutkikkaat, nopeat tiet, jotka vaati-

vat ajosilmää ja -linjoja. Vuoden ajatkin asettavat ajamiselle

omat haasteensa. Asfalttikilpailuja meillä ei ole, ja se näkyy

toistaiseksi myös kansain välisellä tasolla.” ❙ ❘

AVIISORI 3 2007 20

kanssa. Näin säilyy tuntuma myös kentällä”, Holmberg

perus telee.

”Avainsanat ovat tiimityö, laatu ja kommunikaatio. Il-

man kommunikaatiota ei ole tiimityötäkään”, hän jatkaa.

Holmberg korostaa yrityksen henkilöstön jatkuvaa kou-

luttamista. Tilintarkastus- ja veroalalle tulee jatkuvasti

uusia kansallisia ja kansainvälisiä säännöksiä, jotka vaa-

tivat asiantuntijoilta yhä enemmän. Osaamisen kehittä-

minen ja ylläpitäminen onkin erityisen tärkeää, ja PwC

panostaakin kokeneiden ihmisten koulutukseen.

S uomen PwC:n uusi toimitusjohtaja Jan Holmberg saa marraskuun alussa vastuulleen perinteikkään yh-

tiön, joka toimii lähes 700 henkilön voimin 11 paik-

kakunnalla. Itsenäisesti asiakkaitaan hoitavia partnereita

on kuusikymmentä.

Organisaation johtamista Holmberg vertaa jääkiekko-

valmentajan tehtävään, jonka on pystyttävä valitsemaan

oikeat ihmiset oikeaan paikkaan.

”Itse toimin pelaajavalmentajan roolissa. Puolet työstä-

ni tulee olemaan hallintoa ja puolet toimintaa asiakkaiden

JAN HOLMBERG SIIRTYY PWC:N RUORIPAIKALLE PricewaterhouseCoopersin uusi toimitusjohtaja linjaa yrityksen menestyksen avaimiksi tiimityön, laadun ja kommunikaation. Lähivuosien tavoitteena on kannattava kasvu.

Teksti Marko MannilaKuva Juha Salminen

PwC:n lähivuosien tavoitteena on kasvu.

Tarvitsemme myös yhä enemmän erikois-

tuneita työntekijöitä, Jan Holmberg sanoo.

21AVIISORI 3 2007

”Tarvitsemme yhä enemmän erikoistunei-

ta ihmisiä, vähän niin kuin erikois lääkäreitä.

Yleislääkäreitä tarvitaan myös, he tekevät

diagnoosin ja toteavat, tarvitaanko eriloislää-

käreitä”, Holmberg vertaa.

PWC:N KOLMESTA TOIMIALASTA eli tilin-

tarkastuksesta, neuvontapalveluista ja vero-

palveluista liikevaihdoltaan suurin on tilin-

tarkastus, vaikkei kasvuennuste olekaan yhtä

hyvä kuin kahden muun toimialan kohdal-

la. Perinteinen toimialajako tulee kuitenkin

jatkossa hämärtymään. Esimerkiksi yksityis-

omisteisten yritysten palvelut on vuon-

na 2007 organisatorisesti yhdistetty yhteen

ryhmään, johon kuuluu sekä tilintarkastajia,

vero asiantuntijoita että henkilöitä neuvonta-

palveluista.

Holmbergin mukaan sääntely tulee tilin-

tarkastuksessa kasvamaan, vaikka ääripäihin

meneminen ei tuotakaan hyötyä sijoittajille.

”Yhdysvaltain esimerkki pörssiyhtiöiden

tiedotusvelvollisuudesta on ääripäässä ja se

menee mielestäni ”yli”, koska sijoittajille an-

netaan niin paljon tietoa, ettei sitä jaksa ku-

kaan lukea”, hän perustelee.

”Olisi parempi kertoa keskeiset asiat yti-

mekkäästi. Merkittävät riskit liike toiminnassa

ovat keskeisiä asioita. Esimerkiksi riippuvuu-

det markkinoista ja tuotteista pitäisi tuoda

esiin”, hän jatkaa.

PwC:n neuvontapalveluista Holmberg

odottaa tulevaisuudessa merkittävää kasvua.

Neuvonta jakautuu kolmeen osaan: riskien-

hallintaan, yritysjärjestelyihin ja liiketoi-

minnan kehittämiseen. Liiketoiminnan ke-

hittämiseen sisältyvät myös kuntapalvelut.

Riskien hallinnassa keskeistä on hyvä hallin-

totapa. Kuntapuolella PwC auttaa etenkin ra-

kennemuutoksessa.

”Meillä on paljon kunta-asioihin perehty-

neitä asiantuntijoita. Neuvomme esimerkiksi,

miten kunta voi tehostaa terveyspalveluitaan”,

Holmberg kertoo.

MYÖS VEROKONSULTOINNISTA Holmberg odot-

taa selkeää kasvua. Niiden kysyntä lisääntyy

jatkuvasti, kun Suomi vaurastuu ja kansainvä-

lisyys lisääntyy. Etenkin kansain välisten yhti-

öiden verotus tarjoaa tulevaisuudessa todennä-

köisesti yhä enemmän työtä asiantuntijoille.

”Kun esimerkiksi Nokia tai joku muu suur-

yhtiö toimii useassa maassa, pitää suunnitella

tarkasti, miten verotilanne optimoidaan hyö-

dyntäen eri maiden osittain erilaisia säännök-

siä”, Holmberg kertoo.

Vaikka PwC keskittyykin yritys asiakkaisiin,

on yhtiöllä myös yksityisten henkilöiden vero-

asioita hoidettavanaan. Esimerkiksi perhe-

yrityksen veroja ei useinkaan pysty hoitamaan

erillään sen omistajien veroasioista.

PWC:LLÄ ON ASIAKKAINAAN noin 35 prosent-

tia Suomen pörssiyhtiöistä. Tavoitteena on

markkina-aseman säilyttäminen.

”Jonkin verran olemme menettäneet ja

toisaalta taas saaneet uusia asiakkaita. Tilin-

tarkastus on edelleen henkilösidonnaista. Esi-

merkiksi kun vanhempi partneri lopettaa,

asiakas haluaa mahdollisesti kartoittaa tilan-

teen. Tällöin tilintarkastajan vaihto voi tulla ky-

symykseen. Myös kansainväliset yrityskaupat

vievät ja tuovat asiakkaita”, Holmberg sanoo.

”Laadun ja hinnan viestittäminen on meil-

le haaste. Kilpailuvalttimme on ennen kaikkea

laatu. Jos joku tekee halvemman tarjouksen,

se tarkoittaa yleensä myös sitä, että yritystä

tarkastetaan vähemmän. Onko tämä omista-

jien edun mukaista”, Holmberg kysyy.

PwC:n lähivuosien tavoitteena on kasvu.

Pääasiana on palkata nykyisiin toimipisteisiin

lisää asiantuntijoita, mutta Holmberg ei sulje

pois laajentumista uusillekaan paikka kunnille.

”Syksyn aikana palkkaamme kolmekym-

mentä nuorta työntekijää. Yhteistyö yliopis-

tojen ja korkeakoulujen kanssa tuottaa he-

delmää ja PwC:n vahva brändi ja hyvä maine

auttaa saamaan hyviä työntekijöitä”, Holm-

berg vakuuttaa. ❙ ❘

Liikunta ja luonto lähellä sydäntä

Jan Holmberg on pitkän linjan tilintarkasta-ja. Hän aloitti työt vuonna 1988 silloises-

sa Salmi, Virkkunen & Helenius -toimistossa, jota ennen hänellä oli oma pieni tilintarkastus-toimisto. PwC:n partnerina Holmberg on toi-minut vuodesta 1991 alkaen.

”Karkeasti voi todeta, että parikymmen-tä vuotta sitten yhtiössä oli 30 partneria, jotka hoitivat omaa liiketoimintaansa yhteisen ”sa-teenvarjon” alla. Nyt he ovat yhden yhtenäisen yhtiön alla. Asiakkaat ovat nyt yhtiön asiakkai-ta, eivät enää yksilön asiakkaita, kuten aikai-semmin”, Holmberg toteaa.

51-vuotias Jan Holmberg on koulutuksel-taan diplomiekonomi. Vaikka äidinkielenä on ruotsi, hän puhuu täydellistä suomea.

”Opin suomen kielen ennen ruotsia ja ko-tonakin puhumme Arja-vaimoni kanssa suo-mea”, Holmberg kertoo.

Perheessä on kolme tytärtä, joista yksi asuu kotona. Lapsenlapsiakin on jo yksi.

Espoolaisen Holmbergin harrastus on lii-kunta. Kiinnostus urheiluun periytyy nuoruu-desta, jolloin hän harrasti aktiivisesti ampuma-hiihtoa ja suunnistusta. Nykyään talvella on ohjelmassa hiihtämistä ja kesällä juoksua.

”Asiakkaiden kanssa tulee juostua puoli-maratoneja”, hän paljastaa.

Myös kiinnostus luontoon on säilynyt. ”Olen Lapin ja Pohjois-Norjan ystävä. Viih-

dyn mielummin Lapin luonnossa kun Madei-ralla istutettujen kukkien keskellä, vaikka siel-läkin on toki kaunista”, Holmberg naurahtaa. ❙ ❘

"Paras kilpailuvalttimme on hinnan ja laadun

tasapaino."

AVIISORI 3 2007 22

MAAILMAN METSÄYHTIÖIDEN TULOKSET HEILAHTELEVATKehittyvillä markkinoilla toimivat metsäalan yritykset nauttivat nyt huimista kasvunäkymistä. Pohjois-Amerikan ja Euroopan tuottajat painivat sen sijaan kasvavien ongelmien kanssa.

M etsä-, paperi- ja pakkausalan tuottajien katteita

pienensivät vuonna 2006 kaikkialla kohonneet

energia-, kuljetus- ja raaka-ainekustannukset.

Tuottajat joutuivat myös alttiiksi valuuttakurssien heilah-

teluille, joiden merkitys on kasvanut lisääntyneen kansain-

välisen kaupan myötä.

”Taloudellisten tulosten alueelliset erot riippuvat poh-

jimmiltaan tuotannon kustannusrakenteesta eri alueilla

sekä siitä, kuinka hyvin tuottajat pystyvät mukautumaan

kustannusten nousuun”, toteaa Johan Weckman, joka toi-

mii Suomen PwC:llä metsä- ja paperiteollisuuden vastaava-

na johtajana.

Maailman sadan suurimman metsä-, paperi- ja pakkaus-

alan yrityksen taloudelliset tulokset poikkesivat toisistaan

huomattavasti tärkeimmillä tuotantoalueilla. Kolme tär-

keintä aluetta olivat sijoitetun pääoman tuoton perusteel-

la Latinalainen Amerikka (9,3 %), Kiina (6,5 %) ja Etelä-

Afrikka (5,5 %). Kanadalaisten tuottajien yhteenlaskettu

sijoitetun pääoman tuotto oli matalin (2,0 %).

Latinalaisen Amerikan sekä joidenkin kehittyvien

markkinoiden tuottajilla on kilpailuetunaan runsas kui-

duntuotanto, parempi metsänkasvu ja uusi teknologia.

Ne sijaitsevat myös lähempänä Aasian kasvavia metsä-

tuotemarkkinoita kuin Pohjois-Amerikan ja Euroopan

tuottajat.

Kiinan kohonneen talouskasvun myötä siitä on tullut

metsä-, paperi- ja pakkausteollisuuden kuumin markkina-

alue. Merkittävimpiä kasvun vauhdittajia ovat vanerituot-

teiden vienti, uusiomateriaalista valmistetut puutuotteet

sekä kaikkialle maailmaan toimitettavat lattiatuotteet ja

huonekalut. Kiina on myös painopaperin nettoviejä. Ky-

synnän kasvu, alhaiset työvoima- ja tuotanto kustannukset

ja Venäjän läheisyys ovat syitä siihen, miksi tämä maail-

man suurin raakatukkien viejä houkuttelee metsäalan

investointeja.

EUROOPPALAISILLA TUOTTAJILLA OLI vuonna 2006 edel-

leen suuria ongelmia, mistä kertovat myös alan taloudelli-

set tulokset. Energia- ja raaka-ainekustannusten huomat-

tava kasvu pakotti yhtiöt etsimään keinoja tehokkuuden

lisäämiseksi. Kiristyneen maailmanlaajuisen kilpailun ohel-

la Euroopassa oli ylikapasiteettia. Euron vahvuus pienen-

si vientikatteita, mutta toisaalta metsätuotteiden kysyntä

Itä-Euroopassa kasvoi.

PwC on tutkinut myös sadan suurimman metsä-,

paperi- ja pakkausalan yrityksen kestävän kehityksen ra-

portointia. Analyysi paljastaa, että kaksi kolmasosaa yri-

tyksistä laatii nykyisin kestävän kehityksen raportin.

”Näin korkea prosentti on hyvä merkki. Se kertoo siitä,

että alan toimijoiden mielestä on tärkeää kertoa avoimem-

min ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen ja kannattavuu-

teen liittyvistä asioista”, toteaa PwC:n Kanadan metsä-,

paperi- ja pakkausalan toiminnoista vastaava johtaja

Bruce McIntyre.

Toisaalta sisältöjen ja poisjätettyjen asioiden suhteen oli

havaittavissa suuria eroja, mikä McIntyren mielestä osoit-

taa, että yhtiöiden kannattaisi noudattaa raportoinnissaan

yhteisiä standardeja. ❙ ❘

Teksti PwC Kuvitus Juha Helasto

AVIISORI 3 2007 23

UUTIS IA

PwC valittiin Pekingin olympialaisten tilintarkastajaksi

PricewaterhouseCoopers on valit-tu Pekingin vuoden 2008 olympia-

laisten tilintarkastajaksi. PwC avustaa olympialaisia varten perustettavaa orga-nisaatiota budjetoinnissa, taloussuunnit-telussa ja sisäisessä tarkastuksessa.

”Annettu vastuullinen tehtävä on suuri kunnianosoitus niin 8 000 Kii-nassa toimivalle työntekijällemme kuin

myös koko PwC:n henkilöstölle ym-päri maailman. Olympialaisten tun-nussanat – nopeammin, voimak-kaammin, korkeammalle – ovat arvoja, jotka tulevat tukemaan myös omaa tiimityötämme”, toteaaPwC:n Kiinan ja Hongkongin toi-minnoista vastaava Senior Partner Silas Yang. ❙ ❘

”M inulta on kysytty, onko Lontoon pörssin AIM- lista

vähän niin kuin kasino. Olen vastannut, että kyl-

lä AIM-listan sijoituksissa voi hävitä, mutta ainakin toden-

näköisyys on tiedossa”, sanoi Lontoon Cityn pormestari

John Stuttard Britannian suurlähetystön sekä Suoma-

lais- brittiläisen kauppakamarin järjestämässä seminaaris-

sa Helsingissä.

Stuttard esitteli Suomen vierailunsa aikana muun

muassa Lontoon pörssin AIM-listan eli Alternative

Investment Marketin toimintaa. Stuttard tuntee hyvin

Pohjoismaat ja niiden sijoitusmarkkinat, sillä entisenä

PwC:n partnerina hän on konsultoinut monia suomalaisia

yrityksiä ja avustanut niitä kansain välistymisessä. Lisäksi

Stuttard on ollut tiiviisti mukana myös Suomen PwC:n kehi-

tyksessä yhtiön alkuajoista lähtien.

Lontoon pörssin vaihtoehtolista AIM:ssa on enemmän

yrityksiä kuin itse päälistalla, ja sitä pidetäänkin potentiaa-

lisena kohteena kasvuyrityksille. AIM:ssa on erityisen pal-

jon teknologiayrityksiä, joten lontoolaiset vieraat ihmet-

telivätkin, miksi teknologian maana tunnettu Suomi on

edustettuna pörssilistalla vain harvan yrityksen voimin.

Syvemmälle AIM-listaukseen kaivautui PwC:n asian-

tuntija Kevin Desmond. Hänen mukaansa listalle hyväk-

symiseen vaikuttavat erityisesti tiedot yrityksen pääomas-

ta ja sen historiasta, yrityksen johtamisen laatu ja johtajien

kokemus alalta sekä taloudellisen raportoinnin korkea

laatu.

Desmond totesi hyvän suunnittelun olevan listautu-

mista harkitsevan yrityksen kulmakiviä.

”Yksi merkittävä tekijä ovat suuret, epävarmat tulevai-

suuden saatavat. Sijoittajat eivät halua, että puoli vuot-

ta listautumisen jälkeen yritys tarvitsee lisää rahaa”,

Desmond sanoi. ❙ ❘

Lontoon pörssi

houkuttelee suomalaisia

kasvuyrityksiä

John Stuttard tuntee hyvin Pohjoismaiden sijoitusmarkkinat.

PwC:n tekemän tutkimuksen mu-

kaan panostukset televisioon,

internet-mainontaan ja -yhteyksiin

sekä peliteollisuuteen kasvavat eri-

tyisen nopeasti viiden seuraavan

vuoden aikana erityisesti Euroopan,

Lähi-idän ja Afrikan alueilla. Talou-

dellinen kasvu ja räjähdysmäises-

ti kasvaneet viihde- ja mediamark-

kinat vauhdittavat myös Brasilian,

Venäjän, Intian ja Kiinan kasvua.

Sen sijaan Suomen viihde- ja me-

dia-alan kasvu hidastuu tutkimuk-

sen mukaan noin kolmeen prosent-

tiin vuosina 2007–2011, kun kasvu

liikkui vuosina 2002–2006 neljän ja

yhdeksän prosentin välillä.

"Viihde ja media-ala ovat herk-

kiä reagoimaan talouden yleisiin

sykleihin", toteaa PwC:ssä toimi-

alasta vastaava johtaja HarriValkonen. ”Suomessa sisältöpalve-

lun tarjoajien, medioiden ja teknologia-

yritysten on etsittävä uusia yhteistyö-

kumppaneita voidakseen mukautua

median monikanavaistumiseen. Yri-

tysten on lisäksi testattava uusia

liiketoiminta malleja vastatakseen

sisällön lisääntyvään pirstaleisuu-

teen ja tekijänoikeuskysymyksiin”,

hän analysoi. ❙ ❘

Suomen viihde- ja media-alan kasvu jää huippuvuosista

Kuva Ju

ha S

almin

en

PwC:n tekemä tutkimus, jonka mu-kaan Etelä- Amerikasta on tulossa maailmanlaajuinen toimija metsä-, paperi- ja pakkaussektorilla.

Kansainvälinen ulkoistamis-tutkimus: ulkoistaminen on vakiin-nuttanut asemansa yritysten tär-keänä strategisena osatekijänä. Ulkoistamismarkkinoilla menesty-minen edellyttää kuitenkin uuden-laista kehitystä erityisesti asiak-kaan ja palveluntarjoajan välisissä suhteissa.

Global Private Banking/Wealth Management Survey -tutkimus, jota varten haastateltiin suurimpien varainhoitoyhtiöiden ja investointipankkien johtajia.

Tanskan PwC:n laatima opas Go east - but how far? sisältää run-saasti faktatietoa BRIC-maista (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina) sekä Baltian maista ja uusimmista EU-maista. Opas on hyödyllinen esi-merkiksi yrityksille, jotka suunnitte-levat toiminnan aloittamista näissä maissa.

PwC:n 10. vuosittainen maail-man metsä-, paperi- ja pakkaus-teollisuuden tilannetta kartoittava kyselytutkimus.

Uusia julkaisuja

Kaikkia julkaisuja voi tilata sähköpostitse maksutta osoitteesta info@fi.pwc.com