ykkÖsosoitteeton kaikkiin pudasjÄrvelÄisiin … · lidaarisesti toisia ihmisiä kohtaan luo...

nro 19 2011

YKKÖSOSOITTEETON KAIKKIIN PUDASJÄRVELÄISIIN TALOUKSIIN JA YRITYKSIIN

PUDASJÄRVI-lehti

Kulttuurin merkitys ihmisten arjessa s.3

PUDASJÄRVEN ASIOISTA KERTOVA, PUOLUEISTA RIIPPUMATON, PAIKKAKUNNAN OMA KAUPUNKILEHTI 11.5.2011

MITTATILAUSTYÖNÄ KAAPISTOT KOTIISI

Teollisuustie 12, Pudasjärvi • P. 050 501 9090 • www.rautioky.fiAvoinna ma-to klo 9-17, pe 9-14, muulloin sop. mukaan

• keittiöt, khh, mh ja wc -kaapit• erikoiskaapit toiveiden mukaan• laminaatti , puu ja kivitasot• liukuovet ja tilanjakajat

Käytössämme FUSION 3D OHJELMA

Tutustu malleihin www.rautioky.fi• säätöhyllyjärjestelmät• valaistus• valmistus, mittaus, asennus • rahoitus (kalusteet kätevästi rahoituksella alk. 79 €/kk)

KAAPPI- JA LEVYPALVELU RAUTIO KY

Näet keittiösi/kaapistosi valokuvatasoisina kuvina jo suunnitteluvaiheessa

TERVETULOA!

TULOSSA

Lauantaina 14.5.

Perjantaina 13.5.

Wintti

Lippu 4 € sis. ep.

Lippu 10 € sis. ep.

21.5.11 Pirita ja Tähtihetki28.5.11 Virpi Piippo ja Menox

KARAOKE

Anne Simonen ja Sateenkaari

KARAOKELippu 4 € sis. ep.

Toukokuu on naisesiintyjien kuukausi!

La klo 24-04

Keskiviikkona karaokea Avoinna klo 14-01

PUDASJÄRVI,Toritie 1, ma-pe 9.30-17.00puh. (08) 822 416

Kaikki aurinkolasit

-25%-30 - 50%

PUDASJÄRVENPUUTARHAKUKKAHUONE OY

Tuotantotie, 93100 Pudasjärvipuh. 08 824 335 avoinna ma-su 9-18

KEVÄTASKAREISIIN...-Kekkilän puutarhamulta 50l-Biolan mustamulta 45l

20,- / 6 säkkiä

-Biolan turvemulta 55l-Green Care puutarhamulta 50l

Kekkilän kananlanta 20l 8,90Nurmikon kevät 20kg 25,-”Teholannoite” nurmikolle Pellon Y4 40kg 27,50Orvokki 10,- / 10 kpl

Nurmikonsiemenet, torjunta-aineet, siemensipulit yms.

25€

TERVETULOA!

OMPELU- JA SAUMAUS-KONEIDEN

myynti- ja huoltopäivälleMUOTI-OLIIVIASSAto 12.5. klo 10-17

”VAIHTOTARJOUS”VÄLI-RAHA99€

UUTEEN KONEESEENEsittelyssä mukana suositut koulumallit

BROTHER - BERNINAHUSQVARNA - SINGER - ELNA

Oulun OmpeluKoneHallituskatu 35, Postiaukio

p. 375 099 f. 375 961

TARJOUS!Pikahuolto

puh. esittelypaikalle 040 544 1009

Tutut ja turvalliset, parhaana palkitut

Hunajatuvan hunajat

torstaina 12.5 klo 9-17

K-Supermarketin edessä

Puh. 0400 576 745

PIETARILANTIE 48, PUDASJÄRVI P. 08-822726, TYÖKALUOSASTO 040 189 7399 AVOINNA MA-PE 9-19, LA 9-18, SU 11-18 Tarjoukset nähtävissä myös www.pudasjarvi-lehti.fi

995790

LASTEN VERRYTTELY-HOUSUT90-120 cm

CARS, HELLO KITTYLIPPIKSET HATTU

NAISTEN JAMIESTEN VERRYTTELY-HOUSUT

995 850

NAISTEN NILKKA-SUKAT5 paria

490

119 pkt

PULLA-PIRTTIOHRARIESKA3 kpl/660g

ATRIAJAUHELIHAPIHVI380g

ATRIALIHAPYÖRYKKÄ360g

119 pkt

DOMINO KEKSITJUHLA-LAJITELMA525g

ORIGINAL350g

199 kpl

MARABOUSUKLAALEVYT200gMALACOLAKRITSI-SEKOITUS250g 100 pss

149 pss

199 pss

PULLA-PIRTTIPIRTEÄTPULLAT5 kpl/300g

KeskiviikostaINGMAN POWER COWsuklaa-karamelli vanukas120g

019 pkt

ATRIAHAMPURILAINEN110g, 6 kpl

ATRIAGOTLER-MAKKARA450g

190 satsi 299 tanko 199 pkt

ATRIA NAKKILUONNON-KUORESSA420g

TORS

TAIS

TA 249 pkt

199 pkt

ROMU-UKKO OYP. 0400 253 358

ROMUAUTOT SEKÄ MUUT METALLIROMUTMyös rekisteristäpoistot

ja romutodistukset

OSTETAAN

KEVÄÄN YLIOPPILAAT! Kutsut ja kiitokset

Pudasjärvi-lehdessäedullisesti!

Ota yhteys p. 040 195 [email protected]

Hyvää Oloa Hilimojen messuilla s. 10

2 nro 19PUDASJÄRVI lehti

PUDASJÄRVIToritie 2 ja Korpitie 6 93100 PudasjärviAvoinna:Toritiellä ti.-ke klo 10-16 ja pe klo 10-16. Muina aikoina sopimuksen mukaan.Korpitiellä ma-pe klo 8-14ja sopimuksen [email protected]

Julkaisija: Pudasjärvi-lehti OyPäätoimittaja: Heimo Turunen 0400 385 281SivunvalmistusEila [email protected] [email protected] [email protected]: Sirkka-Liisa Tuomaala040 195 [email protected] Saukko050 313 [email protected] OyPainopaikka: Suomalainen Lehtipaino OyKajaani

Ilmoitushinnasto: Etusivu 1,50 e/pmm. Takasivu 1,30 e/pmm. Sisäsivut 1,20/pmm. Hintoihin lisätään alv 23%.

Lehden sivulla on 6-palstaaPalstakoot:1p 40 mm 2p 83 mm 3p 127 mm 4 p 170 mm 5 p 214 mm 6p 257 mm 1 sivu 257x355 mm

Puhelimitse annettujen ilmoitusten virheistä lehti ei vastaa. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisesta sattu-neesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksesta maksetun maksun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä lehdelle 8 vrk:n kuluessa ilmestymispäivästä.

Pudasjärvi-lehti ilmestyy

keskiviikkoisin. Aineiston toivotaan olevan toimituksessa mielellään perjantai-

iltaan mennessä.Jakelu: Taloudet ja yritykset Pudasjärven alueellaPudasjärven kaupungin ul-kopuolisille tilaajille lehden hinta 45 euroa/vuosi

YRITTÄJÄ! Ota yhteyttä ja kysy tarjousta ilmoittelusta.

Pudasjärvi-lehti jaetaan viikottainjoka talouteen ja

yritykseen Pudasjärvellä.

Pudasjärvi-lehti Oy on Pudasjärven Yrittäjät ry:n

jäsenyritys

-lehtiYHTEISELOA JA TOIMINTAAMMEOHJAAVAT ARVOT

Kirkolliset ilmoitukset

Pudasjärvi

Hartaus

Elämä ja yhteiselo toisten ihmisten kanssa ilman opetettuja ja opittuja arvoja muodostuu hyvin helposti kaaokseksi ja vääränlaisella yksilöllisyy-dellä toimimiseen. Erilaiset syvät elämän arvot juontavat juurensa pitkälle ihmisen ja yhteiskun-nan henkisen, hengellisen ja fyysisen kehityksen historiaan, josta ne kumpuavat tähänkin päivään joko muuttumattomina tai ajan henkeen sovitet-tuina, mutta kaikesta huolimatta tärkeinä ja voi-mia antavina oppaina.

Toimiminen ja käyttäytyminen lojaalisti ja so-lidaarisesti toisia ihmisiä kohtaan luo luottamus-ta ja positiivista tunneilmastoa laajemmalle kuin ensin voisi ajatellakaan. Työssä, opiskelussa ja vapaa-aikana suhtautuminen hoidettaviin asioi-hin olemassa olevaa ammattitaitoa ja pätevyyttä käyttäen, toisia kunnioittavaa ja auttavaa palve-luperiaatetta noudattaen mahdollisimman tehok-kaasti ja rehellisesti, annetut lupaukset pitäen, olemme pitkällä hedelmällisen kanssakäymisen tiellä.

Arvoista lojaalisuus ja puolueettomuus asioi-den hoidossa eivät tarkoita alistumista automaat-tisesti muiden määräysvallan alle, vaan ne täytyy ymmärtää oikeiden ohjeiden ja yhdessä sovittu-jen päätösten aidoksi noudattamiseksi ja toteut-tamiseksi. Integriteetti eli lahjomattomuus, lail-lisuus ja oikeudenmukaisuus ovat lujia arvoja, joiden noudattaminen vaatii välillä todella jäme-rää itsekuria ja vahvaa itseluottamusta, sillä nii-den sivuttamiseksi löytyy kovin helppoja ja hou-kuttelevia oikoteitä.

Toimiessamme kaikilla elämän alueilla ja mis-sä tahansa tehtävissä avoimuus eli avoimen re-hellisesti ja läpinäkyvästi asioiden hoitaminen, kantaa parhainta ja kiitollisinta hedelmää. Lisäk-si vielä, kun pidetään kirkkaana mielessä totuu-denmukainen, tasa-arvoinen, aito, antaumuksel-linen ja ahkera toiminta- ja käytösmalli puheissa ja teoissa voidaan elää puhtaalla omallatunnolla turhia sivuille pälyilemättä.

Raamatusta löytyvän ”kultaisen säännön” si-sältö kattaa edellä mainitut arvot. Matteuksen evankeliumin 7:12 kuuluu:” Kaikki minkä ihmis-ten haluatte tekevän teille, tehkää se heille.”

Messu kirkossa su 15.5. klo 10, Kimmo Helomaa, Jaakko Sääskilahti, Jouni Kärki. Kaa-tuneiden muistopäivä, seppe-leenlasku sankarihaudoille.

Messu Sarakylän kappelissa su 15.5. klo 10, Juha Kukku-rainen, Keijo Piirainen, kap-pelikuoro. Seppeleenlasku sankarihaudalle.

Pyhäkoulutyön kevätjuh-la Liepeen väentuvassa su 15.5. klo 12.

Konsertti ”Sydänverel-lä” seurakuntakodissa ma 16.5. klo 18.30. Riikka Vuo-rijärvi, mezzo-sopraano, Irina Kamalova, piano. Ohjelmassa J.S.Bachin kantaatti nro 199 ja G.F. Händelin musiikkia. Va-paa pääsy, ohjelma 5 €.

Kevään viimeinen sauva-kävelyilta to 19.5. klo 18.

Ti 17.5. EI OLE Ystävän kammaria.

Kevätretki ke 18.5. Puo-langalle. Lähtö klo 9.00 srk-talolta ja paluu n. klo 15.30. Retken hinta 10€. Il-moittautumiset ruokavalioi-neen kirkkoherranvirastoon pe 13.5. mennessä.

Kuorot: Vox Margarita ke 18.5. klo 18klo 18.

Rippikoulun kertauspäivä seurakuntakodissa su 15.5. klo 9.15-13.00, syksyn lauan-taipäivästä tai kevään leiripäi-västä poissaolleille. Tarkem-man ohjelman löydät kotiisi postitetusta kutsusta.

Varhaisnuorten kerhot päättyvät viikolla 19.

Perhekerho perheker-hon leiripäivä Livon kou-lulla ma 16.5. klo 10-13, seu-rakuntakodissa ma 16.5. klo 10-13 ja to 19.5. klo 10-13 ja Puhoksen koululla to 12.5. klo 10-13.Perheilta Syötteen kyläta-lossa to 12.5. klo 18.

Kevään viimeinen lapsiparkki seurakuntakodissa ke 18.5. klo 10-13.

Päivä- ja pallerokerhoon ilmoittautuminen syksy 2011, to 19.5. klo 9.00-15.00. Palle-rokerhoon voivat ilmoittau-tua v. 2008 syntyneet lapset ja päiväkerhoon 2006 ja 2007 syntyneet lapset. Ilmoittautu-minen 040-5714629/ Marja-Sinikka Luokkanen.

Tulossa rovastikunnalli-nen lastenjuhla Haukipu-taalla la 3.9.

Riekinkankaan hautaus-maan siivoustalkoot ti 17.5. klo 17.00. Ota oma ha-rava mukaan. Siivouksen jäl-keen iltahartaus, pullakahvit

ja makkarat.

Kirkkoherranvirasto, taloustoimisto ja toimistot kiinni pe 13.5.

Rauhanyhdistykset: Myyjäiset ja seurat Hir-vaskosken ry:llä la 21.5. klo 19 (Tuomo Kauhanen). Raamattutuokka Saraky-lässä Antti Kummalalla pe 13.5. klo 19. Kevätjuhla Ku-renalan ry:llä su 15.5. klo 13 (Jukka Lehto).

Kastettu: Janita Kristiina Kokko

Haudattu: Martta Särkelä 86 v

Sointu Veivo

Seurakunnan tilinpäätös hyväksyttiin yksimielisesti

Kokouksen päätteeksi kokoonnuttiin yhteiseen kuvaan.

Pudasjärven seurakunnan kirkkovaltuusto kokoon-tui seurakuntakeskuksessa maanantaina 2.5 hyväksyen yksimielisesti viime vuoden tilinpäätöksen ja toiminta-kertomuksen. Tilikauden tu-

los näytti 1 588 euroa. Poisto-eron ja varausten muutosten jälkeen muodostuvan ylijää-män 21 607 euroa valtuusto päätti siirtää taseen yli- /ali-jäämätilille.

Tilintarkastusyhteisöksi

valtuustokaudelle 2011-2014 valittiin kokonaistaloudel-lisesti edullisimman tarjo-uksen jättänyt Oy Audiator Ab, jossa vastaavana tilintar-kastajana toimii JHTT, HTM Simo Paakkola. (ht)

Nuoren turvapaikanhakijan polku PudasjärvelläPudasjärvellä on käynnis-tetty keväällä 2009 ”Nuo-ren turvapaikanhakijan pol-ku Pudasjärvellä” –hanke. Hanketta hallinnoi Oulun Seudun Setlementti ry. Ra-hoittajana hankkeessa on Euroopan pakolaisrahasto (ERF). Lisäksi Pudasjärven kaupunki on osarahoittajana hankkeessa.

Hanke tukee haavoittu-vassa asemassa olevien nuor-ten alaikäisten ilman huolta-jaa Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden eri-tyistarpeiden tunnistamista ja heidän ensi vaiheen integ-raatiota Pudasjärvelle. Nuo-ria on haastateltu tulkkausta tarpeen mukaan apuna käyt-täen ja näin kartoitettu hei-dän yksilölliset tarpeet. Kul-lekin nuorelle on luotu oma polku. Viimeisen vuoden ta-voitteena on myös kotoutu-misen poluissa tukeminen.

Hankkeessa koulutetaan oh-jaajia nuorten ohjaustehtä-vään. Ohjaajille järjestetään koulutusta traumatisoitu-neen nuoren kohtaamiseen ja ratkaisukeskeisen työot-teen käyttämiseen.

Lisäksi hankkeen viimei-sen vuoden tavoitteena on verkoston, toimijoiden ja vi-ranhaltijoiden sitouttaminen nuoren erilaisten polkujen toteuttamiseen. Hankkeessa on koko hankeajan kehitetty verkostoyhteistyötä Pudas-järvisten toimijoiden kanssa siten, että se tukee nuorten esikotoutumista ja kotoutu-mista Pudasjärvelle. Toimin-tamuodot ovat kahdensuun-taisia siten, että niillä tuetaan sekä nuoria että annetaan tietoa nuoria kohtaaville Pudasjärvisille toimijoille. Hankkeessa huomioidaan myös nuorten turvapaikan-hakijoiden edustajat, joille

tarjotaan koulutusta ja työn-ohjausta. Hanke on mukana ystävätoiminnassa yhdessä Punaisen Ristin Pudasjärven osaston kanssa.

Maahanmuuttotyön koordinoinnin kehittämi-nen on yksi viimeisen vuo-den tavoitteista. Yhteistyö-tä on tiivistetty säännöllisin kokoontumisin erilaisilla kokoonpanoilla. Verkosto-työn kehittämisessä on Ou-lunkaaren kuntayhtymän, Pudasjärven kaupungin perheryhmäkodin / tuki-asumisyksikön ja muiden tahojen kanssa tehty arvo-kasta työtä. Tätä kautta on saatu luontaisesti nimettyä yhteyshenkilöitä eri instans-seihin. Ammatillisuus, am-mattitaito ja ennakkoluulot-tomuus ovat näiden myötä kasvaneet.

Viimeisen vuoden tär-keä tavoite on kehitettyjen

polkumalleja levitettäminen paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Hank-keessa on työstetty materi-aaleja. Lisäksi hankkeesta on vuosittain tehty arviointira-portti, jota on jaettu eri tilai-suuksissa. Projektipäällikkö

on osallistunut aktiivisesti eri tilaisuuksiin ja tapahtu-miin hankekauden aikana ja näin levittänyt sekä materi-aalein, esitellen että keskus-tellen Pudasjärvellä toteutu-neita malleja. Jaana Valkola

3nro 19 PUDASJÄRVI lehti

PUDASJÄRVI-lehti JOKA KOTIIN

ILMOITA PUDASJÄRVI-LEHDESSÄLEHTI JAETAAN PUDASJÄRVELLÄ

Kulttuurin merkitys kasvussa ihmisten arjessa

Suomen kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan rahaston vuosijuhlaja apurahojen jakotilaisuus Pudasjärvellä:

Juhlaan saapuneet apurahan saajat yhteisessä kuvassa.

Pohjois-Pohjanmaan Kult-tuurirahasto jakoi tänä vuon-na 33 apurahaa, yhteensä 422 000 euroa. Suurin, maakun-nallisesti merkittävälle hank-keelle kohdennettu 30 000 euron apuraha myönnettiin Pyörteitä-baletin toteuttami-seen. Vuosijuhla sekä apura-hojen jakotilaisuus pidettiin perjantaina 6.5. Pu-dasjär-vellä Rimminkankaan kou-lulla. Tilaisuuteen osallistui viitisenkymmentä apura-hojen saajaa ja kutsuvieras-ta eri puolilta Pohjois-Poh-janmaata sekä runsas joukko pudasjärveläisiä eri alojen vaikuttajia.

Apurahahakemuksia vas-taanotettiin yhteensä 588 kpl, yhteissummaltaan noin kahdeksan miljoonaa euroa. Seula oli tiukka, apurahan sai vain noin kuusi prosent-tia hakijoista. Kokovuoti-sia, 21 000 euron työskente-lyapurahoja myönnettiin 11, joista kahdeksan väitöskirja-työhön.

Maakunnallisesti merkit-tävälle hankkeelle osoitetun, 30 000 euron apurahan saa-nut Pyörteitä-baletti on yh-teistuotanto. Oulun musiik-kijuhlasäätiö, Jojo – Oulun tanssin keskus sekä Oulu Sinfonia toteuttavat yhteis-

työssä maaliskuussa 2012 Uuno Klamin ”Pyörtei-tä” –baletin. Hankkeen to-teuttamista ovat edesautta-neet säveltäjä Kalevi Aho, joka oli Pudasjärvellä pide-tyn jakotilaisuusjuhlan pu-hu-jana, sekä kapellimestari Jaakko Kuusisto, joka tu-lee johtamaan Oulu Sinfoni-aa. Esityksen koreografiasta vastaa Jojo – Oulun tanssin keskus yhdessä Aapo Aal-tokosken kanssa. Laajassa hankkeessa tehdään yhteis-työtä myös paikallisten kult-tuuritoimijoiden sekä kult-tuurioppilaitosten kesken.

Visuaalisten taiteiden erityisapurahan 21 000 eu-roa sai elokuvaohjaaja Ilkka Rautio. Raution Pudasjärvel-lä kuvattu Kutsu – elokuval-linen performanssiesitys on osa juhlaohjelmaa. Lasten-kulttuurille myönnettiin yh-teensä 28 000 euroa viiteen eri kohteeseen. Lisäksi useil-la apurahoilla luodaan uutta lapsiin ja nuoriin kohdistu-vaa toimintaa, tutkimusta ja kehittämistä.

Taideteoslahjoitus päiväkotiin Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan rahas-

ton käytäntönä on lahjoit-taa taideteos sille kun-nalle tai kaupungille, jossa rahas-ton vuosittainen apurahojen jakotilaisuus pidetään. Vuo-desta 1975 lähtien rahasto on hankkinut taidetta 26 eri kohteeseen. Rahaston hoito-kunta oli päättänyt lahjoittaa Pudasjärven kaupungille tai-deteoksen, joka kaupungin esityksen mukaisesti sijoite-taan Pudasjärven keskustaan rakennettavaan päiväkotiin. Taideteos tilataan maamme nuorten taiteilijoiden eturi-viin kuuluvalta kuvataiteli-ja Jussi Gomanilta, joka on syntynyt 1980 Pudasjärvellä. Rahasto on varannut taiteili-jan ja teoksen kustannuksiin 10 000 euroa.

Juhlapuheen piti säveltä-jä, Suomen kulttuurirahas-ton hallituksen jäsen Kalevi Aho Helsingistä. Hän puut-tui puheessaan koulujen tai-deaineiden opetukseen, joka vaatisi Ahon mielestä uudis-tusta.

-Taideaineisiin pitäi-si suhtautua kouluopetuk-sessa yhtä vakavasti kuin tietopuolisiinkin aineisiin. Valtion harjoittaman kult-tuuripolitiikan yleiset pe-rusteet ovat Ahon mieles-tä kuitenkin erinomaisessa

kunnossa. -On varjeltu ja vaalittu

olemassa olevaa kulttuuripe-rintöä, mutta tuettu samal-la aktiivisesti uuden luomis-ta. Näin pitääkin olla, sillä ilman perinteen tuntemusta ja kunnioitusta ei ole pohjaa, jolle rakentaa nykyisyyttä ja tulevaisuutta.

Tervehdyssanoissaan kaupunginjohtaja Kaarina Daavittila mainitsi kulttuu-rin merkityksen ja arvos-tuksen kasvaneen ihmisten arjessa ja sillä on suuri mer-kitys paikkakunnalla viihty-misessä.

-Pudasjärven kaupungil-la on tavoitteenaan paikal-lisen kulttuurin vaaliminen ja arvostuksen nostaminen etenkin nuorten silmissä. On myös haettu paikallisen kulttuurin juuria.

Pohjois-Pohjanmaan ra-haston hoitokunnan pu-heenjohtaja Jaakko Okkonen Oulusta kertoi apuraho-jen jaosta ja jakoi apurahat yhdessä asiamies Kristii-na Havaksen kanssa. Apu-rahan saajista suurin osa oli paikalla ja hakivat omal-la vuorollaan aplodien kera apurahashekin sisältävän kirjekuoren.Heimo Turunen Laulaja, lauluntekijä Lotta Jääskelä oli yksi apurahan

saajista esittäen oman teoksensa Door.

Pudasjärveläinen kanteletaiteilija Sari Hukari esitti kan-telemusiikkia.

Juhlan päätyttyä kaupunginjohtaja Kaarina Daavittila, sä-veltäjä Kalevi Aho ja P-P rahaston hoitokunnan puheen-johtaja Jaakko Okkonen, jota Daavittila vielä kiittää apu-rahojen jakamisjuhlan järjestämisestä Pudasjärvellä.

Rimminkankaan koulun keittiöhenkilökunta oli valmistanut herkullisen ja monipuolisen ruokatar-joilun, jonka antimia nautittiin juhlan päätteeksi.


Virtaa pääkoppaan ja voimaa elämästäKM, tutkija-kouluttaja, tie-tokirjailija Eija Keränen Ou-lusta saapui tiistaina 4.5. Pudasjärven kaupungin koulutus- ja kehittämiskes-kus Pohjantähteen puhu-maan eri projektien työnte-kijöille sekä työllistäville osapuolille ja työnantajille. Tilaisuuden järjestäneiden hankkeiden - Hommat Puik-karissa- ja Kerttu ja Kauko

hankkeen - tavoitteena oli saada mielenvirikkeitä toi-minnoilleen ja sitä tosiaan myös saatiin.

Eija Keräsen yli 50:lle työntekijälle pitämän kol-mituntisen esityksen teema-na oli ”Pidä itsesi kunnossa sekä Virtaa pääkoppaan ja voimaa elämästä ja työstä.” Samat teemat olivat myös il-lemmalla työllistäville osa-

Jo heti tilaisuuden alussa kouluttaja laittoi liikettä ja lämpöä kuulijoihin. Kavereiden ke-humistakaan ei unohdettu.

puolelle pidetyssä lyhyem-mässä tilaisuudessa, johon osallistui kymmenisen hen-kilöä.

Jo heti koulutustilaisuu-den aluksi Keränen antoi ymmärtää, että jokaisen tär-kein asia on pitää huolta it-sestä.

-Tärkeintä sijoitustoimin-nassa olet sinä itse, hän te-roitti.

Vaikka lähtökohtana on oma yksilöllisyys, niin aina on kuitenkin olemassa vaih-toehtoja. Ihminen voi aina tehdä uusia valintoja elämän varrella.

-Hyvä elämä on erikois-

kuljetus kohdusta hautaan, jossa ohitetaan neljä tärke-ää hetkeä; syntymä, elämä, kuolema ja hautajaiset. Pie-niä kuolemia voi tehdä pit-kin matkaa, mutta takaisin ei voi palata, Eija opetti.

Kaikki johtavat itseään Eija Keränen painotti kuuli-joille sitä, että itsensä tunte-minen on kaiken lähtökohta.

-Jos ihmisellä puuttuu it-sensä johtamisen taito, hän ei voi johtaa muitakaan. Eikä kukaan voi koko ajan vetää toista. Kaikki lähtee itsestä.

”Omien tietojensa” lisäk-si Eija Keränen lainasi myös vanhemmiltaan hyviksi ko-kemia oppeja. Isältään hän lainasi seuraavaa: ”Täältä elämästä ei saa mitään mu-kaan. Viimeisessä paikassa ei ole taskuja.”

Koulutustilaisuuden lop-pupuolella Eija Keränen veti yhteiskeskustelun, jossa jo-kainen sai löytää omat suosi-tuksensa omaan elämäänsä. Välillä huumoripitoisessa-kin keskustelussa jokainen tunnisti asioista itsestään.

-Top 10 asiat olivat kui-tenkin seuraavat: Jos et pidä itsestäsi, kuka pitää? Aika on demokraattinen käsite, jokai-sella on 24 tuntia vuorokau-dessa ja omaiset sekä ystävät ovat jokaisen pienoisvaltio.

Eija Keräsen kädet toimi-vat ilmeikkäästi ”suun tah-tiin” koko esityksen ajan.

Järjestäjät ilahtuneitaJouni Puhakka ja Ritva Virk-kunen Kerttu ja Kauko hank-keesta olivat todella tyyty-väisiä päivän antiin. Esitys oli loistava ja ainoaksi puut-teeksi jäi iltaesityksen osal-listujamäärä, joka jäi kym-meneen.

-Kyllä iltaesityksessäkin oli tosi hyvä tunnelma, Ritva Virkkunen kertoi.

Tilaisuuden järjestelyis-tä pitkälti vastannut pro-jektipäällikkö Jaana Taskila Hommat puikkarissa hank-keesta kertoi, että esitys vain parani loppua kohden. Kou-luttaja haastatteli jokaista vuorollaan ja jokainen sai kertoa, kuinka hän itseään hoivaa, Jaana Taskila iloitsi.

Asko Kurki

Tietovisailua Hotelli-ravintola KurenkoskessaMaaliskuun 17.päivä pyö-rähti käyntiin kolme osa-kilpailua sisältävä Vonka-miehen Väläkky pubitietäjä kilpailu . Nyt on käyty kol-me osakilpailua yksilökilpai-lussa ja kahden hengen jouk-kuekilpailussa. Jokaisessa osakilpailussa oli 30 kysy-mystä, joihin jokaiseen oli vastausaikaa 30 sekuntia. Jo-kaisen osakilpailun tulokset laskettiin yhteen ja yhteistu-loksen perusteella on saatu selville 10 henkilöä ja 9 jouk-kuetta, jotka pääsevät finaa-likierrokselle. Finaalikier-roksen palkintona on viikon majoitus Saariselän Kiilo-päällä olevassa lomaosake Luohtimajoilla - niin yksilö-kilpailussa kuin parikilpai-lussakin. Miehet ja naiset kil-pailivat samoissa sarjoissa. Tietovisailun aihealueita on paljon, urheilusta musiik-kiin ja tieteestä sarjakuviin eli laajasti yleistietoa.Yksilökilpailun tulokset:1. Juha Talala 432. Olavi Määttä 243. Antti Pohjanvesi 214. Kalevi Piri 205. Markku Poropudas 191/2Loput finaaliin päässeetolivat: Reijo Lasanen, Janne Yli-talo, Raimo Kallio, Keijo Metsäkoivu,(Tuomas Sär-kelä), Teemu Ylitalo

Yksilökilpailun finaali käytiin viime torstaina ja 20 kysymyksen jälkeen tilan-ne oli seuraava: Kalevi Piri 9 pistettä, Raimo Kallio 7 pis-tettä, Juha Talala 6 pistettä. Viimeisen kymmenen kysy-myksen jälkeen Juha Talala oli kirinyt itsensä ohi Raimo Kallion ja siirtynyt tasapis-teissä Kalevi Pirin kanssa taistelemaan kisan voitosta. Kisa jatkui siis Juhan ja Ka-levin kaksintaisteluna aina 38:een kysymykseen saakka.

Yksilökilpailun finaalin voitti Juha Talala vastaten 4 pisteen arvoisesti kysymyk-seen joka oli: Miten menee Juice Leskisen sanoittama kappale Viidestoista yö, 5 ensimmäistä sanaa. Oikea vastaus on Silmissäni orpo katse lapsen eksyneen…. Finaalin lopputulokset1. Juha Talala 11 (18)2. Kalevi Piri 11 (14)3. Raimo Kallio 104. Reijo Lasanen 74. Markku Poropudas 76. Olavi Määttä 6Joukkuekilpailun tulokset:Eila & Magnus 58Juha & Markku 37Olavi & Kalevi 33 ½Reijo & Raimo 26Marko & Teemu 19Loput finaaliin päässeet: Arto & Heidi, Team Irwin, Janne & Antti, Matti & Ulla

Joukkuekilpailun finaali käytiin torstaina 5.5.2011 klo 19.00 alkaen Ravintola Ku-renkoskessa.

Marko Koivula

� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

�Oppisopimuksella kaupan alan merkonomiksi

� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

�

Liiketalouden perustutkinto soveltuu henkilöille,jotka työskentelevät asiakaspalvelussa ja myyntityössä. Koulutus on tarkoitettu alalla jo työskenteleville sekä alalle työllistyville. Koulutus sopii myös ammatinvaihtajille ja yrittäjille.

Työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisäksi koulutuksessa on 3 lähipäivää kuukaudessa Oulussa. Tietopuolinen koulutus alkaa 19.9.2011. Koulutukseen on jatkuva haku ja sen kesto riippuu henkilökohtaisesta opiskeluohjelmasta.

Lisätietoja koulutuksesta ja oppisopimuksesta www.osao.fi

[email protected]. 010 27 23426

[email protected]. 010 2723028

LUE PUDASJÄRVI-LEHTI NETISTÄ

www.pudasjarvi-lehti.fi


Oppisopimuskoulutuksen kautta ammattiin

- Oppisopimus vaatii omaa aktiivisuutta ja uteliaisuutta, mutta on sekä työnantajalle, että -tekijälle hyvä diili, näin uskoo Noora Manninen.

Oppisopimus on määräai-kainen työsopimus, johon si-sältyy käytännön oppimis-mahdollisuudet työpaikalla, tietopuolisen opetuksen jak-soja oppilaitoksessa, moni-puolista itsenäistä opiskelua sekä näyttötutkinto. Oppiso-pimusajalta maksetaan opis-kelijalle työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Opiskelija voi saada näiltä päiviltä opin-tososiaalisia etuuksia.

Opiskelija näyttää osaa-misensa aidoissa työelämä-tilanteissa saadakseen tut-kintotodistuksen. Näytöt järjestetään yleensä vaiheit-tain koulutusaikana. Oppiso-pimuksella voi opiskella am-matillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikois-ammattitutkinnon tai hank-kia ei-tutkintotavoitteisella lisäkoulutuksella työn vaa-timia erityisvalmiuksia. Eri alojen koulutusvaihtoehtoja on satoja. OSAO järjestää op-pisopimuskoulutusta kaik-kiin voimassa oleviin amma-tillisiin tutkintoihin.

Oppisopimuskoulutuk-sen voi aloittaa joustavas-ti, edellyttäen, että opiskel-tavalle alalle on soveltuva työpaikka tai jos työllistyy oppisopimuksen alkaessa. Oppisopimuksella voi opis-kella myös siinä tapauksessa, että koulutuksesi on kansan-eläkelaitoksen tai vakuutus-yhtiöiden ammatillista kun-toutusta. Lisätietoja saat tarvittaessa koulutussuun-nittelijoilta

Opiskelijan työssäoppimi-sen etenemistä seurataan vä-liarvioinneilla ja koulutuk-sen päättyessä osaamisesta saa loppuarvioinnin. Työpai-kalla työnantaja ja työpaikka-ohjaaja arvioivat osaamisen. Oppilaitos arvioi taas ktieto-puolisen osaamisen.

Työnantajan ja opiskelijan roolissa: K-Supermarket Vuokko UlanderK-Supermarket Pudasjär-vessä työskentelee oppisopi-muksella Noora Manninen, joka suorittaa liiketalou-den perustutkintoa. Kaup-pias Vuokko Ulander valot-taa työnantajan näkökulmaa ja hän kertoi olevansa tyy-tyväinen oppisopimukseen työnantajana. Oppisopimuk-sella oleva tekee 32 työtun-tia viikossa ja on kerran kuu-kaudessa lähiopetusjaksoilla opiskelupaikassaan. Työn-antajalla on mahdollisuus saada oppisopimustyönteki-jästä koulutustukea palkkaa-

misen.Ulanderin mukaan op-

pisopimus on ongelma-ton aloittaa, kunhan tuleval-la opiskelijalla on työpaikka hankittuna. Sen jälkeen teh-dään sitovat sopimukset ja toimitetaan tarvittavat liitteet. Pudasjärven K –Supermarke-tissa on ollut oppisopimus-harjoittelijoita ennenkin ja ongelmia ei ole ollut. Vuokko Ulander rohkaisee ja suosit-telee muitakin yrittäjiä palk-kaamaan oppisopimuksella työntekijöitä.

Noora ManninenNoora opiskelee liiketalou-den perustutkintoa oppiso-pimuksella Pudasjärven K-supermarketissa. Hän aloitti opinnot ensin Lastentarvi-

keliike Vinkkelissä, heidän haettuaan sinne oppisopi-musharjoittelijaa.

Yleensä oppisopimus-työntekijä hankkii työpai-kan itse, mutta tällä kertaa Nooralla kävi tuuri ja työ-paikka oli hakijana. Vinkkeli kuitenkin lopetti toimintan-sa vuoden päästä ja Nooran piti hankkia uusi oppisopi-muspaikka 3 kk sisällä, jotta opiskelu ei katkeaisi. Mää-räajan ollessa jo melkein lo-pussa hän sai paikan K-su-permarketista ja toimii siellä tällä hetkellä myyjän tehtä-vissä ja tekee jonkin verran myös toimistopuolen tehtä-viä.

Manninen kertoo viihty-neensä.

– Pidän siitä että saan olla töissä ja opiskella samaan ai-kaan. Tämä vaatii kuitenkin selkärankaa ja suunnittelua, jotta koulutehtävät tulee teh-tyä. Oppisopimukseen kuu-luu myös paljon etätehtä-viä, jotka tulee tehdä kotona omalla ajallaan.

Koulua on 4 – 5 päivää kuukaudessa, jotka hän käy päivittäin Pudasjärveltä Ou-lussa opiskelemassa. Kesä-, heinä-, ja joulukuussa ei ole opintoja, sillä koulut ovat sil-loin kiinni ja lomalla.

Koulutus suoritetaan näyttöinä eli oppilaitos arvioi osaamisen jokaisen osa-alu-een päätteeksi. Liiketalouden perustutkinnossa suoritetta-via osa-alueita on 6. Tutkin-to muuttunut asiakaspalve-lupainotteisemmaksi, koska suurin osa toimistotöistä on ulkoistettu, jolloin joku ul-kopuolinen yritys hoitaa esi-merkiksi kirjanpidon ja las-kutuksen.

Liiketalouden perustut-kinnossa on monia eri suun-tausaloja, joista voi itse vali-ta sen, mikä vastaa parhaiten omaa työalaa.

Jenni Peltoniemi

Harvan katsaus:

Työtä kylillä asuvien hyväksiHarvan sisältämien omi-naisuuksien näkeminen mahdollisuutena haastaa Pudasjärveläiset ihmiset toi-mimaan ja miettimään mo-nenlaisia asioita ja mahdolli-suuksia. Ei ole aina helppoa löytää ratkaisuja arjen tur-vallisuuden parantamisek-si, hyvinvoinnin lisäämi-seksi kuin ei myöskään kylien elinvoimaisuuden li-sääminen ole ihan itsestään-selvyys. Ne vaativat asiaan paneutumista; vaivan nä-köä. Se kuitenkin kannattaa ja tuottaa tulosta niin tekijöi-den kuin kylillä asuvien ih-misten hyväksi.

Tällä hetkellä Harvatoi-minta näkyy Pudasjärvel-lä Kerttu ja Kauko-hank-keen kautta työllistettyjen kylätyöntekijöiden tekemäs-

Harvaterveisin,Paula Ylitalo

”Tunnen kuinka lämpö laskeutuu päälleni,

siristän silmiäni ja yritän nähdä

horisonttiin.Aurinko leikkii puiden

latvoissa ja varjot lyhenevät päivä

päivältä.Västäräkin keikutusta,

kärpästen surinaa – Se on jo lähellä, kesä.”

sä työssä kylillä. Nämä ky-lätyöntekijät tekevät mm. kotihoidon tukipalveluihin kuuluvia töitä. Asiakkaina ovat ikäihmisiä, jotka eivät ole palvelusetelien saajia ja ovat pienituloisia. Työnteki-jöiden tarvetta on kartoitettu yhteistyössä kyläyhdistysten kanssa mm. kyselyin.

Senioritoimintaa järjeste-tään usealla kylällä seniori-päivien ja – neuvolan muo-dossa. Senioripäivät ovat sivukylillä järjestettävää päivä- ja viriketoimintaa, jonka järjestämisestä vas-taavat kyläyhdistykset yh-teistyökumppaneiden kans-sa. Senioripäiviin sisältyy monenlaista mukavaa; aivo-jumpasta jalkahoitoon.

Turvallisuusasiaan pa-neudutaan kylien turvalli-

suusinfo-tilaisuuksissa vuo-den 2011 aikana eri puolilla Pudasjärveä. Oulu-Koillis-maan pelastusliikelaitoksen, Vapepan, kaupungin ja ky-lien kanssa yhteistyössä jär-jestämissä tilaisuuksissa saa-daan tietoa niin kotien kuin kylienkin turvallisuuteen liittyvistä asioista. Tavoittee-na on aktivoida kylien asuk-kaita kiinnittämään entistä enemmän huomiota turval-lisuuteen liittyviin asioihin. Aktiivisimmille on luvassa koulutusta ja lisätietoa tar-peen mukaan. Infokierros al-koi 03/2011 Puhokselta.

Tulevaisuudessa kylien aktivoimista jatketaan. Ky-läyhdistysten toiminnan elä-vöittäminen niillä kylillä, missä toiminta on ollut vä-häistä tai sitä ei ole ollen-

kaan, on yksi tärkeimmistä tehtävistä. Kyläyhdistysten rooli kylillä on moninainen. Kolmas sektori työllistäjä-nä vaatii vielä paljon työs-tämistä ennen kuin toiminta on mutkatonta. Monenlaisia haasteita nousee tielle niin lainsäädännön kuin asen-teidenkin muodossa. Seni-oritoiminnan kehittäminen on työn alla ja toivon mu-kaan syksyllä viimeistään päästään aloittamaan toi-mintaa niilläkin kylillä missä toimintaa ei vielä ole. Kylien toimijat ovat tässäkin asias-sa tärkeässä roolissa. Lapsi-perheitä ajatellen tilapäisen lastenhoitoapu-mallin työs-täminen on parhaillaan me-neillään ja pilottikokeilun oli-si määrä alkaa ensi syksynä. Omaehtoiset liikuntaryhmät jatkavat usealla kylällä. Lii-kunnan puitteisiin voidaan järjestää monenlaista muka-

vaa viikoittaisen jumppa- tai sauvakävelyryhmän lisäksi. Muutamilla kylillä on järjes-tetty yhteistyössä eri osaaji-en ja tahojen kanssa Hyvän Mielen-teemalla liikuntapäi-viä, joissa on ollut tarjolla monenlaisia liikuntaelämyk-siä. Laajakaista-asian kans-sa painiskellaan ja laskelmia on tehty monenmoisia. Aika näyttää milloin yhteydet pe-laavat niin, että jokainen koti on langattoman yhteyden saavutettavissa.

Näiden ja monien mui-den asioiden kimpussa hää-ritään ja yritetään löytää ratkaisuja monenlaisiin asi-oihin ja luotua toimintamal-leja, jotka toimisivat vielä vuosia eteenpäin. Asiat edis-tyvät pienillä askelilla, mut-ta suunta on vakaasti eteen-päin. Avainasemassa ovat Pudasjärveläiset ihmiset tie-toineen ja taitoineen. Yhteis-

työssä on se voima, jolla siir-retään vaikka vuoria!

Järjestyksen-valvojiksi

koulutuksen kauttaMaalis-huhtikuussa pidettiin Pudasjärven kansalais-opistossa jälleen järjestyksenvalvojan peruskoulutus, johon kuului kaikkiaan kolmekymmentäkaksi oppi-tuntia, ja sen suorittaminen on pakollinen järjestyksen-valvojan tehtäviä suorittavalle.

–Kurssin hyväksytysti suorittanut saa toimia jär-jestyksenvalvojana yleisötilaisuuksissa, kokouksissa, sekä yleensäkin kaikissa tilaisuuksissa, joissa tarvitaan järjestyksenvalvojia. Ravintoloiden portieereiltakin vaaditaan nykyisin kurssin suorittaminen, totesi Mir-ja Nevala Nevital Oy:stä.

Tosin tarkkaan ottaen pelkkä kurssin suorittaminen ei riitä. Ennen kuin voi alkaa toimia järjestyksenvalvo-jana, kotipaikkakunnan poliisin tulee hyväksyä henki-lö kyseiseen toimeen.

–Kurssille osallistuvalta ei edellytetä aikaisempaa kokemusta tai alaan liittyvää koulutusta. Vaikka järjes-tyksenvalvojaksi hyväksytään vasta täysi-ikäinen, eli kahdeksantoista vuotta täyttänyt mies tai nainen, niin koulutuksen voi suorittaa hieman aikaisemminkin en-nakkoon.

Koulutusta valvoo sisäasiainministeriöKouluttajan tulee suorittaa sisäasiainministeriön

säätämä järjestyksenvalvojakouluttajakoulutus poliisiopistossa ja täyttää ministeriön asettamat tiu-

kat kriteerit koulutusluvan saadakseen.–Nevital Oy on kouluttanut järjestyksenvalvojia yli

kymmenen vuoden ajan Lapin alueella. Olemme jär-jestäneet kursseja Pudasjärven lisäksi myös Kittilän, Enontekiön, Kilpisjärven, Ranuan, Rovaniemen ja Ke-mijärven kansalaisopistoissa ja muissa oppilaitoksissa, sanoo Nevala.

Pudasjärvelläkin Nevital Oy on ehtinyt järjestää jo useiden vuosien ajan koulutusta tulevaisuuden järjes-tyksenvalvojille. Nevalan mielestä kokemukset Pudas-järvestä ja sen asukkaista ovat erittäin myönteiset.

–On ollut erittäin hienoa, että olemme saaneet olla viemässä tätä toimintaa eteenpäin myös Pudasjärven alueella.

Yhä enemmän ja enemmän tarvitaan ”kortillisia” järjestyksenvalvojia, miehiä ja naisia, erilaisiin tapah-tumiin, tilaisuuksiin ja jopa työpaikoille. Järjestyksen-valvojakortti on voimassa viisi vuotta ja sen voi uusia päivän pituisen kertauskoulutuksen suoritettuaan.

Jukka Miettinen


Kuvapoimintoja seurakunnannuorisotyön kevätkaudesta 2011

Kaikki rippikouluryhmät viettivät kevään aikana leiripäivän Hilturannassa.

Varhaisnuorten talvilomaleirin porukka yhteiskuvassa.

Iin rovastikunnan isosralliin osallistui n. 200 isos-koulutettavaa. Kuvassa isosia musiikkirastilla.

Iin rovastikunnan isosralliin osallistui n. 200 isoskoulutettavaa. Kuvassa isosia leikki-rastilla.

Varhaisnuorten talvilomaleirillä pelailtiin rantalentistä tal-vesta huolimatta.

Iin rovastikunnan varhaisnuorten toimintapäivä kokosi Kuusamoon n. 550 osallistujaa.

Kaikki rippikouluryhmät viettivät kevään aikana leiripäi-vän Hilturannassa. Kuvassa suoritetaan päivän loppu-tentti pleikkarin avulla.

JM-kisaperinne elvytettiinPudasjärvellä pidettiin lauantaina 7.5 len-tokentällä usean vuoden tauon jälkeen jo-kamiesluokan autourheilukisat. Kisassa kaasutteli yli 150 autoa nuorten-, naisten-, etuvetokardaani-, yleisen- ja pappasarjas-sa. Pudasjärvellä on -90 luvulla ollut ak-tiivinen joukko JM-kisoissa kävijöitä. Tällä hetkellä kilpailuihin osallistuu Pudasjär-veltä vain Timo Roininen, jolla on kisoihin kelpaava auto Saab -96. Hän kaasuttelikin Pappasarjan voittoon, oli yleisen sarjan C-finaalin kakkonen ja etuvetokardaaneissa pääsi finaalikarsintoihin saakka, jossa tie

nousi pystyyn. Kisat järjesti Pudasjärvi Ra-cing Team 2000 ry yhdessä iiläisen Mela-Moke ry:n ja Oulun Moottoriurheilikerhon kanssa. Talkooväkeä järjestelytehtävissä oli lisäksi muun muassa Kiimingistä, Puo-langalta, Suomussalmelta ja Oulunsalosta.

Kisasta tuloksia ja kuvia lisää ensi vii-kon lehdessä.

Heimo Turunen

Timo Roininen kaasuttelemassa kuvassa yleisen luokan finaalikarsinnoissa ykköseksi ja nousi C-finaaliin, jossa muutamaa minuuttia myöhemmin ajoi kakkoseksi.

Kuvat ja tekstit Marko Väyrynen


Junior Ranger toiminta käynnistyy SyötteelläSyötteen kansallispuisto kut-suu pudasjärveläisiä ja tai-valkoskelaisia 11-13 –vuo-tiaita nuoria Junior Ranger leirille. Junior Ranger toi-minta on täynnä ulkoilma-elämää, käytännön teke-mistä ja luontokokemuksia yhdessä kansallispuiston rangereiden kanssa. Ran-geria vastaa suomalaisten mielikuvissa ehkä parhaiten metsänvartija.

Rangerit ovat luonnon-suojelualueen perustyönteki- jöitä, jotka mm. rakentavat, huoltavat, korjaavat, autta-vat tutkimustöissä ja opas-tavat kävijöitä. Kesäkuussa järjestettävällä leirillä Junior Rangerit pääsevät seikkai-

lemaan Syötteen kansallis-puiston upeissa retkikohteis-sa ja tutustumaan luonnon hienoihin arvoihin. Junior Ranger on Euroopan suoje-lualueiden liiton Europarcin koordinoima ohjelma, josta Suomessa vastaa Metsähal-litus. Syötteen lisäksi Junior Ranger toimintaa järjestetään Urho Kekkosen ja Nuuksion kansallispuistoissa.

Kaiken leikin, retkien sekä muun yhdessäolon li-säksi Junior Rangerit pääse-vät kokemaan jotain täysin erilaista. Syötteen kansal-lispuiston lajit tarvitsevat apua. Leirin aikana kunnos-tetaan puroa ja rakennetaan haasio Rytivaaran kruunun-

metsätorpalle. Tuskin ko-vin usea kaksitoistavuotias voi kehuskella auttaneensa purotaimenta tai vesihyön-teistä padonrakennustaidoil- laan, kun taas Syötteen Juni-or Rangerit voivat.

Junior Ranger on loistava mahdollisuus nuorille pääs-tä mukaan vapaaehtois- ja luonnonsuojelutyöhön.

Päihdevapaata asumispalvelua ja perhekuntoutusta

-Me saimme pari viikkoa sitten AVI:lta (=Aluehal-lintovirasto) luvan päihde-kuntoutuksen antamiseen te-hostettuna asumispalveluna, Kari Peltola kertoo ja jatkaa - Muutoin toiminnan ideologia ja kuntou-tuksen metodit py-syvät samana.

Aiemmin Su-vanto-yhteisössä on hoidettu kuutta asi-akasta ja nyt juu-ri aloitetun uuden suuntautumisen myötä asiakkaiden määrä on toistaiseksi kaksi. Määrän ennakoidaan kuitenkin no-

peasti kasvavan. Perhekun-toutuksen tarve Pohjois-Suo-messa on kova.

Suvanto-yhteisö on Kari Peltolan ja hänen avo-vaimonsa, markkinoinnis-

ta vastaavan Tiina Suvalan perheyritys. Molemmilla yrittäjillä on itsellään taus-talla ”elämän suuresta kor-keakoulusta selviäminen” eli toipuminen päihteitten väärinkäytöstä.

Yrityksen vastaavana oh-jaajana aloitti vahvan päih-detyön kokemuksen omaava kasvatustieteiden lisensiaat-ti Tiina Törmä, joka työsken-telee yrityksessä myös ryh-mänvetäjänä.

Yrityksen tavoitteena on kasvattaa ammattitaitois-ta henkilökunnan määrää sitä mukaa kun asiakkaiden määrä kasvaa.

Suvanto – yhteisö sijait-see Pudasjärven Ala- Siuru-alla, luonnonkauniilla pai-kalla Siurua- joen varressa. Matkaa Pudasjärvelle on 45 km, Yli – Iihin 32 km ja Ou-luun 85 km. Vanha koulura-kennus pitää sisällään ma-

joitustilat 14 asiakkaalle, kokoustilan, ruokailutilan, olohuoneen sekä keittiön. Lisäksi talossa on saunaosas-to terapiasaunoineen, takka-huone, sekä askartelu/ puu-työhuone harrastetiloiksi. Pihaa on kaksi hehtaaria ja omaa rantaa 100 metriä. Ran-nassa on grillikota ja paikka rantasaunalle.

Päihteistä eroon toinen toistaan tukemalla Suvanto Yhteisön periaattee-na on, että jäsenet tukevat toinen toisiaan yhteisöhoi-dollisin periaattein päihteet-tömään elämään totuttautu-misessa. Toiminnan pohjana on niin sanottu Minnesota-malli. Ajatuksena on, että kun viina tai muut päihteet jätetään kokonaan pois, niin sitten opetellaan uusi tapa elää, josta alkoholi ja muut päihteet jäävät tarpeettomi-na pois.

Kari Peltola kertoo, että kuntoutuksessa on tärkeänä osana avoin mieli uusia asi-oita kohtaan. Asiakkaan pi-tää kyseenalaistaa omat van-hat toiminnot. Hänellä pitää olla rohkeutta katsoa itseään peiliin.

- Henkilö voi sanoa, että ei minulla ole mitään ongel-maa, vaikka on juonut kai-ken! Toisaalta hän voi ker-toa, että pystyy lopettamaan, jos vain tahtoo. Sitä päivää ei ole vain tullut. Tai hän voi sälyttää juomisen vaikka-pa kenen tahansa syyksi ja on hoidossa vain sen takia, kun sosiaaliviranomaiset ot-taisivat lapsen muuten pois. Ensimmäinen askel on kui-tenkin, se että henkilö tun-nustaa oman ongelmansa. Siitä raittius voi alkaa.

Asko Kurki

Kari Peltolalla on oma filo-sofia raittiudesta. ”On hel-pompi luvata, että on tä-män päivän raittiina, kuin että on koko elämän rait-tiina. Huomenna voin sen luvata uudestaan, mutta mietin sitä huomenna.”

Puoli vuotta sitten Siuruan kylässä toiminnan aloittanut Suvanto-yhteisö kehittää toimintaa päihdekuntoutuksen puolella. Toimitusjohtaja

Kari Peltola kertoo, että alun pitäen Suvanto -yhteisön tarkoituksena oli tarjota

asuntolassa päihdevapaata asumista ja kuntoutumista päihdeongelmaisille ihmisille. Sittemmin on huomattu, että on tarve kehittää

toimintaa tehostetun asumispalvelun, sekä tulevaisuudessa perhekuntoutuksen puolelle.

Henkilö voi sanoa, että ei minulla ole mitään ongelmaa,

vaikka on juonut kaiken! Toisaalta hän voi kertoa, että pystyy lopettamaan,

jos vain tahtoo. Sitä päivää ei ole vain tullut.

KAUPUNGINJOHTAJA TIEDOTTAA

Kaupungilta korvauskanne asfalttikartellistaKaupunginhallitus päät-ti antaa 3.5 kokouksessaan Pudasjärven kaupungin as-falttikartelliin liittyvän kor-vauskanteen laatimisen ja hoitamisen tarjouksen mu-kaisesti Asianajotoimisto Krogerus Oy:lle.

Korkein hallinto-oikeus on 29.9.2009 antanut päätök-sensä asfalttialan yritysten kilpailunrajoituslain vas-taista menettelyä koskevas-sa asiassa, jossa on katsonut, että esitetyn näytön perus-teella Suomen asfalttimark-kinoilla on vallinnut koko valtakunnan laajuinen, yksi ja yhtenäinen kartelli vuo-sina 1994 - 2002. Kartellin johtajana on toiminut Lem-

minkäinen Oyj. Pudasjär-ven kaupungin osalta asfalt-titöiden suorittajana on ollut kartellissa olevia yrityksiä vuosina 1994 – 2002. Kunta-kohtainen maksu määräytyy koko prosessin kustannus-ten perusteella, jotka jaetaan kaikkien mukana olevien/mukaan tulevien kuntien määrällä. Tämän hetkinen arvio Pudasjärven kaupun-gin osalle on 35.000 euroa ja kaupunki voi korvauskan-teen yhteydessä hakea myös kaupungille syntyneet oi-keudenkäyntikulut.

Kaupunginhallitus päätti Hulhavanahon, Luokkavaa-ran ja Iso-Syötteen asema-kaavojen muutokseen ja laa-

jennukseen liittyen laajentaa kaavoitettavaa aluetta koske-maan myös Iso-Syötteen ase- makaavaa, kaavaluonnok-ses-sa esitetyllä tavalla. Li-säksi kaupunginhallitus asettaa asemakaavan val-misteluaineiston nähtäville mielipiteen esittämistä var-ten kaavaa valmisteltaessa sekä pyytää kaavaluonnok-sesta tarvittavat lausunnot ja perii maanomistajilta kaa-voituskustannuksena kolme euroa jokaiselta asemakaa-vassa osoitetulta uudelta ra-kentamattomalta rakennus-oikeuskerrosneliömetriltä. (ak)

Kaupungille Hirsikunnaksen osake-enemmistöPudasjärven kaupungin-hallitus päätti merkata 3.5 kokouksessaan Kiinteistö Oy Pudasjärven Hirsi-kun-nas –nimisen yhtiön osake-enemmistön varmistaakseen Metsähallituksen tarvitse-man hirsirakenteisen toimis-torakennuksen valmistumi-sen määräajassa. Samalla varmistetaan hirsirakenta-miseen liittyvän tärkeän tut-kimushankkeen toteutus Pu-dasjärvellä.

Asia liittyy Pudasjärven kaupungin vastuulla olevan Hirsirakentamisen ekolo-gisia vaikutuksia tutkivaan tutkimushankkeeseen, joka käynnistettiin vuonna 1998 Pohjois-Pohjanmaan Lii-ton tuella yhdessä Suomen Hirsiteollisuus ry:n, Ou-lun yliopiston, hirsitaloteol-lisuusyrittäjien, puusepän-teollisuusyrittäjien ja alan. Hanke on yksi maakunnan tärkeimmistä kehittämis-hankkeista.

Vuonna 2008 tuli tietoon ympäristöministeriön kaa-vailut hirsirakentamiselle asetettavista ankarista vaa-timuksista perinteisten hirsi-rakennusten seinän lämmön-eristyskyvyn ja tiiveyden parantamiseksi. Ympäristö-ministeriössä käytyjen kes-kustelujen tuloksena syntyi tarve kehittämishankkeelle, joka selvittää hirsirakentami-sen vaikutusta ilmastomuu-tokseen, energiakulutusta raaka-ainehankinnasta jalos-

tamiseen, rakentamiseen, yhdyskuntasuunnitteluun ja asumiseen saakka.

Hankkeeseen sisältyy ta-voite tänä vuonna käynnistää Pudasjärvelle hirsirakenta-mista, joka yhdistyy Hirsi-rakentamisen ekologisia vai-kutuksia tutkivan hankkeen tutkimuksellisiksi kohteiksi. Hankesuunnitelman tavoit-teena on, että hirsikorttelik-si nimetylle alueelle sijoittuu asuntorakentamisen lisäk-si hirsirakentamista tukevaa yritystoimintaa.

Tähän tavoitteeseen Pu-dasjärvellä on voitu yhdis-tää Metsähallituksen tarve saada sopivat ja hyvät uudet toimitila Pudasjärvelle. Kiin-teistö Oy Pudasjärven Hirsi-kunnas on sitoutunut raken-tamaan Metsähallitukselle vuorattavaksi yli 500 neliön suuruisen hirsisen toimisto-rakennuksen, joka sijoittuu Pudasjärven Kurenalan taa-jamaan, hirsitalokortteliin, Iijoen varteen, välittömästi vt 20 tuntumaan. Rakennus valmistuu elokuun lopussa tänä vuonna ja se on vuok-rattu Metsähallituksen käyt-töön kymmenen vuoden vuokrasopimuksella.

Metsähallitus on Pudas-järven alueen tärkein luon-nonvarojen haltija; sen toi-minnan välitön ja välillinen vaikutus Pudasjärvellä syn-tyviin ja säilyviin työpaik-koihin on ollut ratkaisevan tärkeä. Metsähallituksen toi-

minnan merkitys on koros-tumassa nyt, kun kaupunki on tehnyt myös Vapon kans-sa sopimuksen uudistuvi-en energialähteiden, puun ja turpeen entistä laajamit-taisemmasta hyödyntämi-sestä. Lisäksi matkailun ja luonnon merkityksen ko-rostuessa Metsähallituksen Pudasjärvellä toimivat orga-nisaatiot ovat vahvasti luo-massa Pudasjärven uutta elinvoimaa.

Kiinteistö Oy Pudasjär-ven Hirsikunnas on pyy-tänyt kaupungin omavel-kaista takausta hankkeen rahoituksen järjestelemisek-si. Valtuuston maaliskuinen, yksimielinen myönteinen ta-kauspäätös ei ole saanut kui-tenkaan lainvoimaa Heikki Harjun Oulun hallinto-oi-keuteen jättämän valituksen johdosta.

Jotta yhtiön rahoitus voi-daan järjestää niin, että ra-kennushankkeen toteutus ei vaarannu eikä keskeydy, Pu-dasjärven kaupunginhallitus päätti yksimielisesti merki-tä Kiinteistö Oy Pudasjärven Hirsikunnas -nimisen yhtiön osakkeita yhteensä 300 000 euron arvosta. Tämän pää-töksen johdosta kaupunki omistaa käytännössä lähes koko osakekannan.

Kaupunginhallitus valitsi edustajakseen kiinteistöyh-tiön yhtiökokoukseen val-tuuston puheenjohtaja Eero Oinas-Panuman.


Pudasjärven soiden vastuullisesta käytöstä keskusteltiinPudasjärven valtuustosalissa pidettiin 27.4. Pohjois-Poh-janmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelma –hankkeen jär-jestämä keskustelutilaisuus soiden käytön uusista lin-jauksista. Tilaisuus oli osa hankkeessa tapahtuvaa laa-jaa suosuosuunnittelua, joka käsittää Pohjois-Pohjan-maan ja osin myös Kainuun suot sekä turvemaat. Tämä hankkeen ensimmäinen ylei-sötilaisuus haluttiin järjestää nimenomaan Pudasjärvellä, joka on ainutlaatuinen suo-kunta soiden määrän, suo-luonnon monipuolisuuden ja soiden käytön merkityk-sen takia.

Tavoitteena on edistää soiden monimuotoisuuden turvaamista, vastuullista tur-vetuotantoa ja metsätaloutta sekä soiden virkistyskäyttöä ja kaikkia soiden tuottamia ekosysteemipalveluja. Han-kekokonaisuudesta vastaa Pohjois-Pohjanmaan liitto. Metsäntutkimuslaitos vas-taa suoluonnon monimuo-toisuuden, virkistyskäytön sekä turvealueiden jälkikäy-tön osaselvityksistä. Geologi-an tutkimuskeskus selvittää alueen soiden turvetuotan-tomahdollisuudet. Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus tarkastelee alueen suometsä-talouden kehittämistä. Kai-ken kaikkiaan hankkees-sa käsitellään soiden käyttö koko laajuudessaan. Han-ke rahoitetaan pääosin Eu-roopan maaseudun kehittä-misen maatalousrahastosta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntämällä ra-hoituksella.

Soiden käyttö on kansal-lisesti ajankohtaista. Hel-mikuussa valmistui maa- ja metsätalousministeriön joh-dolla ehdotus soiden ja tur-vemaiden kestävän ja vas-tuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiak-si. Keskeistä on, että soiden käyttöä lähestytään soiden tuottamien ekosysteemipal-velujen näkökulmasta ja että

soiden käytöstä tavoitellaan mahdollisimman hyvää yh-teiskunnallista kokonais-hyötyä. Suoluontoa voi-makkaasti muuttava käyttö kuten turvetuotanto ohja-taan jatkossa ojitetuille tai luonnontilaltaan merkittä-västi muuttuneille soille.

Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjel-maa valmistellaan soiden käytön uusien linjausten mukaisesti. Hanke päättyy vuoden 2012 lopulla. Tulok-set vaikuttavat uuden maa-kuntakaavan valmisteluun ja soiden käyttöön alueella. Hankkeessa tuotetaan laaja suoaineisto yleisökäyttöön.

Runsaasti kysymyk-siä ja kommenttejaPudasjärven valtuustosalissa olivat hanketyöstä ja soiden käytön periaatteista kerto-massa projektipäällikkö Ismo Karhu Pohjois-Pohjanmaan liitosta, tutkija Marja-Liisa Seväkivi Metsäntutkimus-laitokselta ja metsänhoi-don asiantuntija Eljas Heik-kinen Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksesta. Paikalle oli saapunut kaksikymmen-tä pudasjärvistä. Alustuk-set herättivät runsaasti kysy-myksiä ja kommentteja. Silti keskustelun sävy oli yleisöti-

Suurin osa soista on ojitettu metsätaloutta varten ja tuottaa runsaasti puuta.

laisuudeksi harvinaisen asi-allinen ja rauhallinen.

Turvetuotannon vesis-tövaikutukset ja vesiensuo-jelun riittävyys herättivät huolta. Soiden ennallista-mista pidettiin toisaalta hy-vänä ja toisaalta toivottiin harkintaa ennallistamisen laajuuteen ja huolellisuut-ta toteutukseen: ennallistet-tujen soiden todettiin voi-van muodostaa kulkijoille arvaamattomia vaarallisia paikkoja. Ensi kesänä eräis-sä Pudasjärven asutusky-lissä kuten Rytingissä, Ma-lisensuolla ja Kalliosuolla tehtävät vanhojen suopel-tojen turvetutkimukset he-rättivät kiinnostusta. Hank-keen puolesta kerrottiin, että tutkimuksista ilmoite-taan ennen niiden alkua leh-tikuulutuksella ja että lisäksi todennäköisesti yhden Pu-dasjärven kylän turvepelto-jen maanomistajille tehdään kysely. Soiden matkailukäy-tön kehittäminen nähtiin ai-heelliseksi; samalla todettiin, että paikallisten asukkaiden oma virkistyskäyttö on jo nyt laajaa. Kannattamatto-mien ojitusalueiden puuston hyödyntämistä pidettiin jär-kevänä siinä vaiheessa kun tällaisia alueita jätetään pa-lautumaan soiksi.

Pudasjärven Soininsuo ilmasta. Pudasjärvellä on laajo-ja soidensuojeluun varattuja soita, jotka tuottavat moni-muotoisuus- ja virkistyshyötyjä, vaikka ovat talouskäytön ulkopuolella

KAUPUNGINJOHTAJA TIEDOTTAA

Kuntasuunnitelma päivitetään:Huomisen mahdollisuudet nähtävä – ei tuijoteta eiliseen

Valtuuston huhtikuussa 2009 päättämä Talouden ta-sapainottamissopimus sisäl-tää Pudasjärven kaupungin toiminnan ja talouden muu-toksia, jotka ovat jo pitkälle toteutuneet ja ovat toteutues-saan johtaneet kaupungin toimintatavan perusteelli-seen uudistumiseen. Myös taloutta on voitu tasapai-nottaa niin, että vanhat ali-jäämät on katettu.

Talouden tasapainotusso-pimusta tehtäessä päätettiin, että vaikka palvelurakennet-ta joudutaan tarkastelemaan tiukan talouden näkökul-masta, asukkaiden ja yritys-ten elinkeinoista, työpaikois-ta ja elinvoimasta pidetään huolta.

Kaupunginhallitus käyn-nisti huhtikuussa Pudasjär-ven kaupungin kuntasuun-nitelman (kuntastrategi-an) päivityksen tavoitteena löy-tää ne avainkeinot, joilla Pu-dasjärven elinvoimaisuut-ta, asukkaiden viihtymistä ja yritysten työpaikkojen säily-vyyttä ja lisäämistä voidaan edistää. Työpaikat voivat jatkossakin syntyä pudas-järveläisten luonnonvarojen, puun, turpeen, mineraalien, matkailun ja maatalouden sekä niitä tukevien kaupan, liikenteen ja maanrakennuk-sen varaan.

Kaupunginvaltuutetut on valittu vaaleilla edustamaan kaikkia Pudasjärven kau-pungin asukkaita ja yrityk-siä. Valtuutetuilla on hyvä näkemys Pudasjärven elin-voiman kannalta keskeisistä kehittymistä edistävistä te-kijöistä. Tätä tietoa työstet-tiin yhteiseen, uutta luovaan ja innostavaan käyttöön. Valtuusto valmistelee uut-ta kuntasuunnitelmaa pai-nottaen elinvoimaisuuden ja kuntalaisten viihtyvyyden näkökulmaa. Valtuusto kävi vilkasta keskustelua keinois-ta, joilla pystytään luomaan yhteisen kuvaa pudasjärve-läisestä, elinvoimaisesta tu-levaisuudesta.

Positiivista vireyttä tavoitellaanValtuutetut olivat hyvil-lään kaupungin talouden ripeästä kohentumisesta, tulevaisuuden uskon vah-vistumisesta ja uuden yri-

tystoiminnan syntymisestä. Päätöksenteon ilmapiiri ko-ettiin muuttuneen hyväksi ja rakentavaksi. Valtuutettujen muutostahto ja positiivinen usko tulevaisuuteen ilmeni vahvana.

Valtuutetut pitivät tär-keänä positiivisen vireen löytämistä ja vahvistamis-ta ihmisten arkeen. Vahvoi-na kivijalkoina tulevaisuu-dessakin ovat Pudasjärvellä puunjalostusteollisuus, met-sätalous, matkailu, turvetuo-tanto, maatalous, kone- ja kuljetusala sekä palvelualat.

Uusiutuvat energialäh-teet antavat perustan pysy-ville työpaikoille, joita lähi-tulevaisuudessa voi syn-tyä Suomeen jopa yli 10 000. Työpaikat sijaitsevat energi-an lähteillä, siis maaseudulla - Pudasjärvi on yksi keskei-nen paikkakunta Suomes-sa tässäkin suhteessa. Myös matkailu voimakkaasti kas-vavana toimialana synnyt-tää uusia työpaikkoja maa-seudulle. Nämä elinkeinot ovat siis jatkossakin tärkeitä kivijalkoja Pudasjärvellä ja luovat työpaikkoja suoraan ja välillisesti yhä enenevälle joukolle työikäistä väestöä.

Työntekijöiden saannin varmistamiseksi Pudasjär-ven vetovoimaisuutta halu-taan lisätä ohjaamalla asun-torakentamista hyville rakennuspaikoille. Kurenal-la uutta rakentamista suun-nataan kaavoituksella Iijoen varteen.

Uutta liikerakentamista tulisi valtuutettujen mielestä ohjata valtatie 20 varteen si-ten, että liikennevirtaa ja os-tovoimaa voitaisiin Pudas-järvellä hyödyntää nykyistä enemmän. Yritysten toimin-taedel-lytyksiä voidaan pa-rantaa Kurenalan liikeraken-tamisen ohjauksella.

Valtuutetut haluaisivat löytää keinoja vaikuttaa ih-misten asenteisiin niin, että huomattaisiin oman paik-kakunnan erinomaiset puo-let asumisen, yrittämisen ja asioimisen paikkakuntana. Paikkakuntalaisten oma po-sitiivinen mieliala ja ihmis-ten tahto kehittää kotiseutua ovat paras tae myönteisen kehityksen syntymiselle ja vahvistumiselle.

Viihtyvyyteen panostettavaViihtyvyystekijöistä keskei-seksi nousivat luonto, kult-tuuritarjonta, nuorten har-rastusmahdollisuuksien lisääminen, koulutuspaik-kojen monipuolistaminen, uusien asuntojen rakenta-minen, Kurenalan ja mui-den kylien viihtyisyyden ja siisteyden lisääminen. Van-hat, huonoon kuntoon pääs-seet, ränsistyneet rakennuk-set pilaavat valtuutettujen mielestä muuten viihtyisää Kurenalan ilmettä. Heikon rakennuskannan purkami-sen jouduttaminen ja alu-eiden maisemointi lisäävät asukkaiden viihtyvyyttä.

Yhteistyötä naapurikun-tien, erityisesti Oulun kans-sa valtuutetut pitivät vält-tämättömänä. Samoin tiivis yhteys yliopiston, ammatti-koulutuksen, maakuntalii-ton, rahoittajatahojen ja mi-nisteriöiden kanssa pidettiin tärkeänä.

Tulisi löytää toimenpi-teitä, joilla edistetään uu-sien yritysten syntymistä, työpaikkojen monipuolis-tu-mista, matkailuun ja markki-nointiin panostamista.

Seminaarissa kiteytettiin elinvoiman edistämiseksi tarvittavat asennemuutokset ja toimenpiteet seuraavasti:

- Pitäisi aloittaa hanke, joka avaa meidän silmät, jot-ta nähtäisiin huomisen mah-dollisuus eikä tuijoteta eili-seen.

- Kokonaisuuden hallin-ta ja jatkuva vuorovaiku-tus vievät asioita parhaiten eteenpäin.

Valtuusto haluaa vielä ennen kuntasuunnitelman jatkotyöstämistä kuulla eri-tyisesti nuorten ja työssä käyvien kuntalaisten mieli-piteitä niistä asioista, mitä ihmiset pitävät tärkeinä, jot-ta Pudasjärvellä olisi mie-luisaa asua ja työskennellä. Myös yrittäjien mielipitei-den esiin saamista pidetään kuntasuunnitelman elinvoi-makorin rakentamisen kan-nalta välttämättömänä.

Ensi syksynä valmistu-van kuntasuunnitelman ta-voitteena on löytää keinot uuden elinvoimaisen Pu-dasjärven tulevaisuuden ra-kentamiseksi.

Pudasjärven kaupunginvaltuusto käynnisti tiistain 26.4. Hilturannan leirikeskuksessa pidetyssä seminaarissaan kuntasuunnitelman päivityksen, jossa tavoitteena on löytää ”piirustukset” uuden

Pudasjärven rakentamiselle.

Viihtyvyystekijöistä keskeiseksi nousivat luonto, kulttuuritarjonta, nuorten harrastusmahdollisuuksien lisääminen, koulutuspaikkojen monipuolistaminen,

uusien asuntojen rakentaminen, Kurenalan ja muiden kylien viihtyisyyden ja siisteyden lisääminen.


Suuria myyrätuhoja nuorissa männyntaimikoissa Myyrille kulunut talvi on ol-lut lisääntymisen kannalta erittäin hyvä. Lumien sula-misen jälkeen on paljastunut suuret myyrätuhot män-tytaimikoissa. Esimerkiksi Pärjänjokivarressa on metsä-alue, jossa metsämyyrät ovat järsineet männyntaimien kuoren ja kasvusilmut, jonka seurauksena männyntaimet todennäköisesti eivät selviä, kertoo metsätarkastaja Sa-muli Leppänen Pohjois-Poh-janmaan Metsä-keskuksen Pudasjärven toimipisteestä.

Leppänen kertoi kiertä-neensä lähes 100 hehtaarin metsäalueet ja huomanneen-

sa suuria myyrätuhoja re-hevillä kasvualueilla, joissa myyrillä on ollut hangen alla suojaa ja ravintoa. Hän ar-vioi, että hehtaarilla voi olla jopa 200-300 metsämyyrää. Taimet eivät ole niiden en-sisijaista ruokaa. Kun ruoka on loppunut hangen alla, sen jälkeen ne ovat pakon edessä syöneet männyntaimet, jos-sakin myös lehtipuun veso-ja. Suurimmat tuhot näyttä-vät kohdistuneen alle metrin mittaisiin taimiin.

- 10 tilaa olen käynyt, jois-sa on pieniä taimia rehevillä mailla. Keskimääräinen tuho oli 60-70 prosenttia taimis-

Metsätarkastaja Samuli Leppäsen kännykällä ottama kuva metsämyyrien nakertamasta männyntaimesta Pär-jänjokivarressa.

ta, pahimmilla alueilla lähes kaikki taimet ovat tuhoutu-massa. Tämä on ihan usko-matonta. Taimista on syö-ty kaikki kärkisilmut, joista kasvu lähtisi.

Leppäsen mukaan tuho-ja on Pudasjärven lisäksi Ra-nualla ja Kuusamossa sekä varmaankin muuallakin lä-hialueilla on sama tilanne. Hän kehottaa metsänomista-jia retkeilemään metsissään ja tarkistamassa alle met-rin mittaiset mäntytaimikot. Hän kehottaa erottamaan myyrätuhot ja hirvituhot toi-sistaan eli myyrien tuhoja ei toivota ilmoitettavan hirvi-tuhoiksi.

-Jos ilmenee myyri-en nakertamia taimikoi-ta, niistä kannattaa olla yhteydessä oman Metsän-hoitoyhdistyksen neuvo-jaan. Metsäntutkimuslai-toksen (Metlan) sivuilla on myös ohjeita myyrätuhois-ta. Siellä olevien tietojen

mukaan hätäsilmun kaut-ta taimi voi vielä elpyä, sil-lä mänty pystyy tekemään ns. leposilmun, pienen tup-sun, josta vuoden kuluttua jatkaa kasvuaan. Kannattai-si seurata tilannetta loppu-kesään saakka. Juhannuksel-ta voi nähdä, jo mitkä puut ovat kuolleet ja mitkä elpy-vät Leppänen kertoo.

Korvauksia myyrätuhois-ta voi anoa valtiolta jois-sain tapauksissa. Ensisijai-sesti katseet kohdistuvat metsävakuutuksen laajaan turvaan, jossa myös myyrä-tuhot ovat korvattavien va-hinkojen listalla.

Metsätarkastaja Leppä-nen ennustaa myyräkannan romahtavan kesän kuluessa ja tuhojen esiintymisen jää-vän näin laajassa mitassa yh-teen vuoteen.

Heimo Turunen

Pudasjärven kaupunki on jo useiden vuosien ajan tar-jonnut pudasjärveläisille so-tiemme veteraaneille vir-kistysuimala Puikkarissa lähikuntoutus- ja virkistys-päivän. Tähän toimintapäi-vään kuuluvan uinti- ja ve-sijumppamahdollisuuden

sekä kahvin ja ruokailun kaupunki on tarjonnut ve-teraanitunnuksen omaavil-le mies- ja naisveteraaneille sekä ilman tunnusta olevil-le vuonna 1926 ja sitä ennen syntyneille miesveteraaneil-le maksuttomana. – Toimin-tapäivään osallistujista suu-

rin osa asuu Kurenalla tai lähiympäristössä, mutta mo-nia myös sivukylillä

Kansallisen Veteraanipäi-vän juhlassa kaksi viikkoa sitten kaupunginhallituksen puheenjohtaja Vesa Riek-ki julkisti puheessaan kau-punginhallituksen 19.4 pää-

Kaupunki laajensi tukeaan veteraanien puolisoille ja leskille

Kaikki veteraanien puolisot ja lesket voivat nyt osallis-tua maksuttomaan kaupun-gin tarjoamaan ns. puikka-ripäivään. Kuva kansallisen veteraanipäivän juhlasta 27.4.

Vesa Riekki puhumassa veteraanijuhlassa

Pudasjärven Jyrkkä 2011 Rock Festival laajentaa tar-jontaa nyt lasten ja perhei-den suuntaan. Hevisaurus esiintyy festivaalialueen pää-lavalla avauspäivänä ennen varsinaista festivaalia. Hevi-sauruksen lisäksi alueen kä-vijöitä palvelee ipanadisko. Anniskelualue on tällöin vie-lä suljettuna ja avataan vas-ta myöhemmin varsinaisen festivaalin kanssa samaan ai-kaan klo 18.00.

Huimaan suosioon ki-vunnut lasten ja lastenmie-listen ikioma dinoyhtye He-visaurus pisti Pudasjärven Jyrkkäkosken historiallisen 1980-luvun alkupuolella ra-kennetun kelohonkaisen la-van remonttiin. Bändin

lavavarustus ei olisi mahtu-nut sisään lavan ovesta, jo-ten ovea joudutaan leventä-mään. Tästä toimenpiteestä ja konsertista tulee jäämään siis pitkäikäinen muisto pu-dasjärveläisille.

Tavallisen kokoinen ovi tuplataan, mutta riittääkö tä-mäkään?

– Emme voi olla täysin varmoja kuinka persoja di-not ovat juhannuksena mak-karalle, mutta uskomme tup-laoven riittävän. Oviaukon korkeutta lisätään samalla. Dinot ovat aika isoja, mut-ta eivät pelottavia. Vakuut-taa Janne Soronen festivaalin järjestävältä taholta.

Huvialueen haltija Pudas-järven Urheilijat ovat erittäin myötämielisiä festivaaleja kohtaan ja pieni oven suu-rennusprojekti ei aiheutta-nut sen enempää vastustus-

Jyrkkä Rock Festivaaliin ta. Palveleehan isompi ovi jatkossa myös muiden esiin-tyjien roudaamista.

– Järjestämme festarit tii-viissä ja hyvässä yhteistyös-sä Pudasjärven Urheilijoi-den kanssa, joten molemmat osapuolet haluavat kehittää Jyrkkäkoskea ja myös pie-niin uhrauksiin ollaan val-miita.

Näin legendaarisen ra-kennelman sahaaminen voi olla kunnia-asia jolle-kin. Mahtaakohan tästä tul-la suurta kinaa siitä kuka saa sahata?

– Ovea ei ole tosiaan vie-lä sahattu. Kunnia annetaan varmaan Pudasjärven Urhei-lijoiden mahtavalle talkoo-väelle, joka laittaa paikkoja kuntoon kesän juhlia varten. Vetäkööt paikanpäällä vaik-ka pitkää tikkua sahaajasta, Soronen nauraa.

Aiemmin on julkistet-tu 14 esiintyjää. Jyrkkä 2011 Rock Festivaalissa esiinty-vät muun muassa vastikään Japanissa uuden albumin-sa Eye on the Sky julkais-sut superkokoonpanoksikin tituleerattu heavy metallia hard rock -vivahtein soitta-va Stargazery, 1980-luvulla tiensä kotimaisen rankem-man rockin eliittiin raivan-nut kuusamolaislähtöinen Zero Nine sekä helsinkiläi-nen 18–19-vuotiaista nuo-rista naisista koostuva asen-nerockryhmä The Freza. Viimeinen esiintyjä julkiste-taan lähiaikoina.

Koko ohjelmisto ja katta-va informaatiopaketti ovat nähtävissä tapahtuman net-tisivuilla piakkoin. http://www.jyrkkafestival.com.

Petri Klemetti

töksen, jonka mukaan myös ilman veteraanitunnusta ole-vat sotaveteraanien puoli-sot ja lesket voivat osallistua maksuttomaan viikoittaiseen lähikuntoutus- ja virkistys-päivään Puikkarissa. Tähän sisältyy uinti- ja vesijump-pamahdollisuus sekä ruo-

kailu kahvineen. Toiminnan järjestelyistä, kuljetuksista ja kuljetusten tukemisesta ja toiminnan käynnistymisestä vastaavat Pudasjärven kau-pungin liikunta- ja vapaa-ai-katoimi sekä Oulunkaaren kuntayhtymä yhdessä sota-veteraanijärjestön kanssa.

- Uskomme, että tällä pal-veluksella te veteraanisuku-polven ihmiset saatte hyvän olon ja mielen tuntemuksia elämäänne. Yhdessä tekemi-nen ja ikäistensä kanssa ole-minen on mitä parhainta iloa arjen keskellä, lausui Vesa Riekki. (ht)


Hyvää Oloa monipuolisesti Hilimojen messuilla

LC Pudasjärvi Hilimojen jär-jestämillä Hyvän Olon Mes-suilla Liikuntahallilla lau-antaina 7.5 riitti kävijöitä ja kauppa tuntui äitienpäivän alla käyvän hyvin, kun vii-mehetken lahjoja ostettiin niin itselle, kuin toisillekin. Hyvän Olon Messut olivat jälleen nimensä mukaiset, sillä kaikilla näytti olevan hyvä mieli ja tunnelma kor-kealla.

Kaupunginjohtaja Kaa-rina Daavittila totesi avaus-sanoissaan Pudasjärvellä olevan paljon hyvän olon ai-heita. Luonnonrikkauksis-ta hän mainitsi veden, jos-ta eri puolilla maailmalla on suuri pula sekä suuret met-sävarat. Daavittila halusi ko-hottaa kotiseutuhenkeä ja –rakkautta. Katja Järvenpään yleisözumbaan rohkeni rei-lut 10 naista. Ryijyjä oli näyt-teillä runsaasti, jotka esitteli Raija Niemelä. Sitten oli rei-pas Ensio Koivulan ohjaama senioritanssiesitys. Muoti-näytöksen olivat järjestäneet Perhemarket, Kesport Pu-dasjärvi, M-Tavaratalo ja Painopalvelu Puurunen Si-nikka Timosen ja Eija Pih-lajan ohjaamana. Jalavan kaupalla oli oma näyttävä muotinäytös.

Kiimingistä tullut tanssi-ryhmä Mambo Mania tarjosi katsojille näyttäviä pyöräh-dyksiä ja vartalon hallintaa menevän latinalaisen mu-siikin tahdissa. Tanssiesi-tyksen jälkeen lavalle nousi tangokuningatar Saija Var-jus, joka keräsi liikuntahal-lin katsomon täyteen innok-kaita musiikin kuuntelijoita; eivätkä he joutuneet petty-mään, sillä odotetusti Saija

veti hienon keikan. Hän ker-toi myös pitävänsä Pudasjär-vestä ja täällä olevan muka-via ihmisiä.

Taekwon-do Akate-mia järjesti huiman näy-töksen erilaisilla kierto- ja hyppypotkuilla, jotka koho-sivat paljon pään yläpuolel-le. Harjanvarret katkesivat napakoiden potkujen edes-sä ja nähtiinpä näytöksessä myös, kuinka tiili murska-taan jalalla ja lauta saadaan kädellä lyötyä kahtia.Taek-won-don MM –mitalisti Ju-lia Pätsi antoi taidonnäyt-teen 1. Danin mustan vyön tekniikasta.

Ulkona oli talutusratsas-tusta ja lapsille oli järjestet-ty ilmainen lapsiparkki. Hi-limojen messukahvilasta sai ostaa Lapin Ukon porokeit-toa ja kahvin kanssa oli tar-jolla itse leivottuja munkke-ja ja viinereitä. Naisleijonat olivat valmistaneet messuil-le myös sinappia.

Runsaasti näytteil-leasettajiaMessuille oli saapunut lähes 50 näytteilleasettajaa, jotka olivat levittäytyneet ympäri liikuntahallia. Laukkufriik-ki oli tullut Taivalkoskelta esittelemään upeita laukku-ja ja koruja. Irene Tauriai-nen kertoi laukkuja ja koruja menneen hyvin kaupaksi ja pöydän ääressä kävikin ku-hina koko ajan. Miehet oli-vat myös lähteneet viime-hetken äitienpäivälahjojen ostoksille.

Kauneuskeskus Salotta-ren pöydästä ostettiin kau-neuden ja hyvinvoinnin tuotteita, sekä erilaisia lah-jakortteja. Lahjakortti tarttui

myös Helena Nevakiven mu-kaan, joka kertoi viihtyvänsä messuilla ja pitäneensä eri-tyisesti muotinäytöksestä ja varsinkin Taivalkosken Ja-lavan kaupan tuotteet oli-vat mieleen. Kiiminkiläinen Konnamuorin putiikin Seija Honkanen oli ensimmäistä kertaa messuilla mukana ja kauppa näytti käyvän hänen tuloaulassa olleessa myynti-pisteessä. Monilla osastoilla järjestettiin arpajaiset ja tar-jottiin karkkeja ym muuta suussa sulavaa.

Onnistuneiden Messu-jen salaisuus on hyvä yhteis-henki ja yhteen hiileen pu-haltaminen. Sen taidon LC Hilimojen naisklubilaiset näyttivät osaavan.

Heimo Turunen ja Jenni Peltoniemi

Liikuntahallin seinälle oli saatu näytteille yli 10 erilaista ryijyä.

Yleisöä oli runsaasti erityisesti muotinäytöksien ja iskelmälaulaja Saija Varjuksen esiintymisen aikana.

Muotinäytöksessä nähtiin neljän eri liikkeen tulevan kesän vaatemallistoa. Taivalkoske-laisella Jalavan kaupalla oli lisäksi oma muotinäytös.

Hilimat olivat aktiivisesti mukana koko jäsenkuntansa voimin eri tehtävissä messujen onnistumiseksi. Kuvanottohetkellä naisklubin arpa- ja sinappipöydän takana Kaarina Nevanperä, Brita Hemmilä, Terttu Ahonen, Virpi Eskola, Eija Pihlaja ja Sinikka Timo-nen.

Arpajaisvoitot:1. Koivu-RyijyTuula Kemppainen,arpa nro 1692. ZTE Light TabletAune Ekdahl, arpa nro 1313. Lahjakortti 100€ NaapurintyttöPentti Liikanen, arpa nro 5334. Lahjakortti 100€ KesportJoel Putula, arpa nro 279

Onnittelut voittajille!

Kiitos kaikille messuille osallistuneille ja

hyvää kevään jatkoa.

Lc Pudasjärvi / Hilimat ry.


Katja Järvenpää vetää yleisözumbaa, johon lähti mukaan kymmenkunta naista.

Somalialaisnuoret Sulego ja Hafsa olivat peruskoulun valmentavan opetuksen ryhmän jäseninä messuilla Jaa-na Mäntykentän kanssa

Paula Hemmilän vetämällä ongintapaikalla Superin osas-tolla oli jatkuvasti vipinää.

Hilimojen kahvilassa palvelemassa Ritva Jurvansuu ja Pirkko Polvi.

Iskelmälaulaja Saija Varjus oli tämänkertaisten messujen tähtiesiintyjä.

Vappujuhlassa toive:

Työtä kaikille tarvitsevilleHieman koleassa säässä oli paikalla runsaasti yleisöä.

Tämän vuoden Pudasjär-ven Vappujuhla oli Sosiaa-lidemokraattien, SAK:n ja Vasemmistoliiton yhteisesti järjestämänä Pudasjärven to-rilla. Juhlapuheen piti SDP:n Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Risto Säkki-nen

-Vappu on työtätekevien ja opiskelijoiden juhla. Kai-kille kansalaisillemme ei ole työtä, eikä kaikille haluavil-le opiskelupaikkoja. Hyväk-symmekö asiantilan vai ha-luammeko muuttaa asioita kohti parempaa. Suomessa on lähes 60 000 pitkäaikais-työtöntä. Kaikkiaan työttö-miä työnhakijoita oli 260 000 helmikuun lopussa. Suomen ja suomalaisten etu on, että työtä on kaikille sitä tarvitse-

ville. Nykyinen nyhertämi-nen johtaa pitkällä aikavä-lillä ainakin kauheuksiin ja kurjuuteen.

Nuorisotyöttömyydes-tä, pätkätöistä ja silpputöis-tä on päästävä eroon. Kyse on poliittisesta tahdosta eli siitä haluammeko jakaa hy-vinvointia vai haluammeko tukea ahneutta, totesi Säkki-nen puheessaan. Hänen mu-kaansa julkiset palvelut ovat paras ja edullisin keino tuot-taa kuntalaisten palveluita.

Kunnallispoliittisen kat-sauksen esitti Pudasjärven kaupunginhallituksen vara-puheenjohtaja Paavo Tihi-nen, joka puhe julkaistiin vii-me viikon lehdessä.

Heimo Turunen

Juhlan juonsi Sosiaalidemokraattien Pudasjärven yhdis-tyksen puheenjohtaja Päivi Pohjanvesi, joka on kuvassa yhdessä vappupuhuja Risto Säkkisen kanssa.

Musiikkia esittivät eläkeläisten kuoro Rytmihäiriö. Lapsille jaettiin ilmapalloja.

Vappujuhlaa piristi myös pudasjärveläisten moottori-pyöräilijoiden näyttävä joukkoajaminen torin ohi. Pu-dasjärveltä oli 37 moottoripyöräilijää, jotka jatkoivat ajoaan Ouluun ja siitä yli 1000 pyörän letkana vappu-ajona Muhokselle.


Energiapuu osana kannattavaa metsätaloutta

Pohjois-Pohjanmaan Metsä-keskus järjesti torstaina 5.5. kaupunginvirastolla ”Ener-giapuun korjuu osana kan-nattavaa metsätaloutta” teemapäivän. Tilaisuudes-sa kuultiin useita alustuk-sia liittyen bio-energian hyö-dyntämiseen.

Projektipäällikkö Tan-ja Lepistö esitteli vetämän-sä Bioenergian edelläkävijät hankkeen, jossa eri puolilta maakuntaa valittavilla pilot-tialueilla laaditaan yhdessä yrittäjien ja asukkaiden kans-sa bio-energian tuotanto- ja käyttösuunnitelmia ja käyn-nistetään niiden toteutus. Suunnitelmissa kuvataan mm. alueen energiantarpeet, energian käyttömahdolli-suudet ja tulevaisuuden tar-peet sekä näihin liittyviä yri-tysmahdollisuuksia.

Hankkeessa järjestetään maatilan energiasuunnitel-masta kiinnostu-neille yrit-täjille kehittämistilaisuuksia, joissa käydään läpi maati-layrittäjien valmiuksia ja ha-lukkuutta laatia tai hankkia it-selleen energiasuunnitelma. Lisäksi käydään läpi maa-tilayrittäjien tietotarpeita ja tiedonhankintamahdol-lisuuksista oman energian-tuotannon ja – käytön osalta energiasuunnitelmaa varten.

Metsänomistajia, ener-giapuun hankinnan paris-sa työskenteleviä yrityksiä ja energiapuun käyttäjiä koo-taan yhteen vaihtamaan tie-toa ja vähentämään energia-puun korjuuseen ja käyttöön liittyvää epätietoisuutta.

Tarkoitus on rakentaa

paikallisia toimintamalleja, joilla lisätään metsänomista-jien tietoisuutta heidän omi-en metsiensä energiapuu-varannoista ja sen korjuun toteutusmahdollisuuksista. Lisäksi etsitään uusia sähköi-sen viestinnän käyttömuoto-ja neuvonnan jälkihoidossa. Maakunnan metsäammat-tilaisille ja metsänomistajil-le järjestetään energiapuu-kohteiden tunnistamiseen ja korjuuteknologiaan liittyviä teemapäiviä ja tapahtumia yhdessä hankeyhteistyö-kumppaneiden kanssa.

Tanja Lepistö kertoi, että bioenergia-alan yrittäjille jär-jestetään avoimia kehittämis-päiviä. Polttopuuyritysten kanssa kehitetään maakun-nan polttopuualan raaka-ai-neen hankintaa, tuotteiden laatua ja markkinointia.

Tilat pirstoutuvat ja keskikoko pieneneeProjektipäällikkö Mik-ko Honkanen Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaasta ker-toi edustamastaan Toi-miva metsähankkeesta ja tilusra-kenteen vaikutuksesta met-sätalouteen. Hänen mukaan-sa perikunnat ja yhtymät omistavat 27 prosenttia met-sistä Pohjois-Pohjanmaalla. Metsänomistajien keski-ikä on 60 vuotta ja eläkeläiset omistavat metsistä 45 pro-senttia. Lisäksi 35 prosenttia omistajista asuu eri paikka-kunnilla. Honkasen mukaan tilat pirstoutuvat ja niiden keskikoko pienenee koko ajan perin-nönjakojen ja su-

kupolvenvaihdosten seu-rauksena.

Toimiva metsähankkees-sa on tarkoitus yhtenä kei-nona metsätilusjärjestelyin parantaa metsätilojen kokoa ja muotoa. Samalla paranne-taan maakunnan metsätalo-uden kannattavuutta. Hank-keen tavoit-teena on myös edistää yhteismetsien perus-tamista ja tilojen liittymistä olemassa oleviin yhteismet-siin.

Pudasjärven kaupungin alueella on kuusi eri yhteis-metsäaluetta.

– Näistä olemassa olevista yhteismetsistä ei kuitenkaan yksikään ole ilmoittanut olemaan halukas ottamaan uusia jäseniä. Yhteismet-sien osalta voisi siten selvit-tää mahdollisuuksia perus-taa uusi yh-teismetsä, jossa muun muassa kaupunki voi-si olla osakkaana.

Suuret metsävarat vajaassa käytössäPudasjärven metsävaroista kertoi metsätarkastaja Samu-li Leppänen, jonka mukaan metsävarat ovat vajaas-sa käytössä. Puuta kasvaa noin miljoona kuutiota vuo-dessa ja siitä hyödynnetään 500-600 000 kuutiota. Hak-kuita voisi hyvin nostaa 700 000 kuution tasolle. Samal-la metsät tulisivat kuntoon. Edelleen nuorissa metsissä olisi paljon energiapuunhak-kuumahdollisuuksia.

– Pudasjärvellä on met-sää asukasta kohden lähes kymmenen kertaa enemmän kuin keskimäärin Suomessa. Jo tällä hetkellä tehdään hak-kuita puolitoista rekkakuor-maa jokaista pudasjärveläis-tä kohden vuodessa, kertoi Leppänen.

Kokonaisvaltaisesta suo-metsien hoidosta esitelmöi metsätalousesimies Jussi Ti-monen-Nissi. Toimijan pu-heenvuoron piti Aki Poi-jula Sora Ensosta. Päivän puheenjohtajana toimi bio-energianeuvoja Kauko Tii-rola.

Asko Kurki

Projektipäällikkö Tanja Lepistö ja bioenergianeuvoja Kau-ko Tiirola toimivat teemapäivän isäntinä.

Biopäivään osallistui parikymmentä henkilöä.

Ilmailukerho esittäytyy

Lennonopettaja Marko Kemppainen koulutta-massa Ilmailukerhon Foxbat A22L-koneella

Pudasjärven Ilmailukerhon lentäjät Joonas Baas (vas.) ja Antti Korhonen porinoimas-sa kodalla

Pudasjärven Ilmailukerho ry perustettiin vuonna 1987 edistämään siviili-urheilu-ilmailua kotipaikkakunnal-la. Ilmailu on harrastus, joka tarjoaa virikkeitä ja haasteita kokeneillekin harrastajille. Lentäminen tarjoaa samal-la mielenkiintoisen mah-dollisuuden liikkumiseen ja elämyksiä täynnä olevaan matkailuun. Lentoharrastuk-sesta voi olla huomattavaa yhteiskunnallistakin hyötyä, pienlentokoneita käytetään mm. kulonvalvontalentoihin sekä etsintä- ja pelastuspal-velulentoihin.

Ilmailukerho on toi-mintansa aikana pyrkinyt edesauttamaan jäsentensä ilmailuharrastusta mm jär-jestämällä kalustoa lentäjien käyttöön. Perustamisvuon-na kerholle hankittiin moot-toripurjekone SF 25 C Falke. Uusia moottoripurjelentäjiä koulutettiin ja lisäksi koulu-tettiin Suomen Ilmailuliiton puolesta purjelennon opet-taja. Tällöin toiminta pyöri moottoripurjelentäjien kou-lutuksen sekä koneen korja-us- ja huoltotöiden parissa. Syksyllä 1989 kone päätet-tiin myydä. Sittemmin ker-holla on ollut omistuksessa purjelentokone, Blanic L-13, joka hankittiin vuonna 1992. Koneen hankinnan myötä kerhon toiminta taas voimis-tui ja purjelentäjiä koulutet-tiin. Kone myytiin vuonna 1996, ja sen myötä toiminta

hiipui, alkaakseen uudelleen vuonna 2004. Uudella vuosi-tuhannella toiminta on kas-vanut ja saanut mukaan uu-sia harrastajia.

Kerhon pitkään suunnit-telema UPL-lupakirjakoulu-tus sai uutta tuulta siipien alle, kun kerholle hankit-tiin vuonna 2009 Foxbat A22L – ultrakevyt lentoko-ne. Nykyään kerho järjes-tää UPL-lupakirja-koulutus-tapaikkakunnalla. Teoria- ja lentokoulutuksesta huolehti-vat ensisijaisesti kerhon omat kouluttajat. Koululennot voi suorittaa kerhon koneella. Kerhon koulutusluvalla jär-jestetään koulutusta myös mm.Kuusamossa, Rova-niemellä, Kemijärvellä. Pu-dasjärven Ilmailukerho jär- jestää myös ultrakevyenlen-tokoneen huoltokursseja yh-teistyössä Suomen urheiluil-mailuopiston kanssa.

Ilmailukerho järjestää myös lentotapahtumia, joissa pyritään edistämään lento-harrastuksen tunnettavuut-ta. Ensimmäinen tapahtu-ma järjestettiin jo vuonna 1992, yhteistyössä Oulun lentokerhon kanssa. Pienen tauon jälkeen, vuonna 2005 järjestettiin ilmailupäivä len-tokentällä ja vuonna 2006 ensimmäinen mittava Sunny NightsFly-in tapahtuma yh-teistyössä Pudasjärven kau-pungin, lukuisten talkoo-laisten ja muiden kerhojen ja toimijoiden kanssa. Sittem-

min SNF- tapahtumia on jär-jestetty yhteensä viisi kertaa. Parhaimmillaan, sään suosi-essa tapahtumassa, vieraili yli 6000 kävijää.

Tänä vuonna Pudasjär-ven ilmailukerho järjestää useampia, pienempiä tapah-tumia kevään ja syksyn ai-kana. Näissä tapahtumissa esitellään kerhon toimintaa ja tehdään lentoharrastus-ta tutuksi yleisölle. Kerhol-la oli perustamisvaiheessa 16 jäsentä. Jäsenmäärä on ta-saisesti kehittynyt siten, että vuonna 2010 jäseniä oli jo yli 70. Valtaosa kerhon jäsenistä harrastaa aktiivisesti erilai-sia ilmailulajeja. Lento-, kou-lutus- ja huoltokurssitoimin-nan lisäksi kerholaisilla on myös muuta toimintaa. Il-mailukerhon aktiivinen tal- kooväki on rakentanut vuon-na 2009 lentokentälle oman kodan, joka kutsuu poruk-kaa makkaranpaiston, no-kipannukahvien ja muka-van yhdessäolon merkeissä. Varsinainen talkootyön voi-mannäyte on ilmailukerhon rakenteilla oleva lentokone-halli, joka valmistuu kau-pungilta vuokratulle maa-pohjalle.

Pudasjärven Ilmailukerho ry toivottaa kaikki tervetul-leiksi lentokentälle lauantai-na 14.5.2011 klo 11-16 tutus-tumaan kerhon toimintaan!

Kaisa Korhonen


PIETARILANTIE 48, PUDASJÄRVI P. (08) 822726, TYÖKALUOSASTO 040 189 7399 AVOINNA MA-PE 9-19, LA 9-18, SU 11-18

EinhellRuohonleikkuri

399,-

EinhellOksasilppuri

199,-

EinhellAggregaatti

395,-

EinhellLehtipuhallinBG-EL

5950

EinhellTrimmeri 370W

2995

EinhellPuutarharuisku

5 L

1590

EinhellRuoho/pensasleikkuriAkku BG-C

3950

EinhellSuihkulähde-

pumppu

4950

EinhellOksasilppuri

159,-

EinhellKetjunteroitin

3950

EinhellPensasleikkuri 18 v

4950

EinhellPolttomoottori lehtipuhallin

199,-


Pudasjärven liikuntahallilta starttasi lauantaina 30.04. seitse-mästoista Paavo Kuosmanen maraton. Reitti kulki liikunta-hallilta Iijoen sillan yli, jatkaen Pietarilan kautta Nesteelle ja siitä kevyen liikenteen väylää Kontiotuotteen ohi. Sieltä taas kääntyen Tannilaan menevälle tielle ja sitä Pudasjärven ran-ta näkyen kirkon ohi ja kääntöpaikka sijaitsi Auralan risteyk-sen luona, josta samaa reittiä takaisin. Maratoonarit kiersivät tämän lenkin kaksi kertaa. Maratoniin otti osaa n. 50 henki-löä. Maratonsää oli kolea, hieman tuulinen, mutta ei satei-nen. (MT)

17. Paavo Kuosmanen maraton

TULOKSETM kilpa1. Reijo Naalisvaara Alatornion Pirkat 3.30.42M 40 kilpa1. Oja Jari Nuuskakairan Nyly-kyttäjät 3.52.34M 50 kilpa1. Lauri Mikkonen ONMKYU / KMM 3.33.24M 60 kilpa1. Matti Teirikko KeMaKi 3.39.17, 2. Edvin Hepokangas Oulu 3.59.40M 65 kilpa1. Heikki Paukkeri KeMaKi 3.58.38 (191. maraton)Paavo Takalahti KeMaKi DNSM kunto1. Tuukka Timonen Pudasjärvi 4.27.23M kilpa ½-maraton1. Olli Kyyhkynen KU 1.24.48, 2. Simo Välikangas Kemijärvi 1.38.00, 3. Markus Ronkainen HauVe 1.38.31M 45 kilpa ½-maraton1. Tatu Luokkanen KeMaKi 1.39.18, 2. Juha Pulkkinen KeMa-Ki 1.45.45M 50 kilpa ½-maraton1. Heikki Ojantakanen OlsHe / OFF 1.26.58, 2. Taisto Puurunen PudasjKunto 1.31.17, 3. Timo Heikkilä Paksumahat 1.35.274. Jouko Pätsi MKV 1.49.11M 55 kilpa ½-maraton1. Kalervo Tyni TaivKu 1.32.47, 2. Markku Lehmikangas Pudasjär-vi 1.35.39, 3. Juha Ronkainen Pu-dasjU 1.41.19

Mkuntosarja ½-maraton1. Jouni Kananen Läskikymp-pi 1.41.52, 2. Mikko Tykkyläinen Kiiminki 1.43.10, 3. Jouko Kaar-teenaho Oulu 1.43.25, 4. Pert-ti Puhakka Pudasjärvi 1.48.54, 5. Toni Kuopusjärvi VNT Maantie-kiitäjät 1.49.01, 6. Jarkko Hau-tamäki Oulu 1.54.04, 7. Pau-li Puhakka VNT Maantiekiitäjät 2.00.47, 8. Mika Porola Tupos 2.05.38, 9. Tomi Kantoniemi Oulu 2.20.21M 10km kunto1. Janne Moilanen PudasjU 36.14, 2. Lasse Moilanen Pudas-jU 44.58, 3. Timo Heikkilä Pu-dasjU 50.14, Juha Viuhkola Pu-dasjU DNS, Santeri Hyvärinen PudasjU DNSN kilpasarja ½-maraton1. Riikka Tulppo ONMKYU (pm1.), 2. Kirsi Kivelä ONMKYU 1.37.09 (pm2), 3. Heli Turtinen Kajaani 1.43.45N 40 kilpa ½-maraton1. Irmeli Suorsa ONMKYU / KKM 1.45.51N 45 kilpa ½-maraton1. Ulla Inget TaivKu 1.49.45N 50 kilpa ½-maraton1. Maarit Pätsi MKV 1.48.15N kuntosarja ½-maraton1. Henna Vanhanen Kiiminki 1.42.33, 2. Sari Hukari Pudasjär-vi 2.21.16N 10km kunto1. Marjo Mulari Oulu 42.21, 2. Niina Moilanen PudasjU 46.55, 3. Satu Paasimaa Tornio 50.12

Palkintojen jakoa.

Naistenpäivillä karisteltiin huolia ja murheita

Seurakunnan puolesta diakonit Leena Loukko ja Suvi Ki-pinä muistivat vierailijaa kirja- ja kynttilälahjalla.

”Oletko murehtija, hätäili-jä tai muuten vain aina huo-lissasi” -teemalla järjestettiin Naistenpäivät Pudasjärven seurakuntakeskuksessa 30.4-

1.5. Päivien puhujana oli teologi, kirjailija Anna-Lii-sa Valtavaara Kansan Raa-mattuseurasta. Lauantaina teeman ympärille kokoon-

Anna-Liisa Valtavaaralla (vasemmalla) oli Naistenpäivillä hyviä neuvoja huolenaiheista ja murheista pääsemiseksi.

Anna-Liisa Valtavaaran kirjoittamat kirjat:

Kiltteydestä kipeät, Oikein kiltit, Ainako anteeksi ja Huolena huolehtiminen

Pudasjärven kirjakaupassa

LAPSILLE Leo on lohikäärmekoulun isoin ja innokkain oppilas. Leo on hyvä lentämisessä ja tulen hön-kimisessä, mutta voiko hänkään saada kultatähteä prinsessan kaappaamisessa ja kaksintaiste-lussa?

Hauskasti riimitelty kuvakir-ja tunnetulta ja palkitulta teki-jäparilta. Donaldsonin ja Schef-flerin laajasta yhteistuotannosta on suomennettu aiemmin muun muassa kirjat Reino Raitakatti ja Olli Oksamies.

Donaldson, Julia: Leo Lohikäärme (2010)

NUORILLE

Turtschaninoff, Maria: Arra (2010)

Uljaan fantasiaromaanin sadun-hohteinen maailma lumoaa niin seikkailun kuin romantiikannäl-käisetkin lukijat.

Arra, suuren perheen yksi-näinen kuopus, kasvaa Simoran kylässä mykkänä ja vieroksut-tuna. Koska ihmiset eivät huo-maa häntä, elää Arra luonnossa ja luontoa varten. Kun tytön ko-titalo tuhoutuu tulipalossa, hän ajautuu suureen Lagoran kau-punkiin. Siellä hän alkaa kutoa ai-nutlaatuisia kuvakudoksia, jotka herättävät myös maan prinssin Surandon huomion. Kun prinssi lähtee sotaan ja joutuu vangiksi, uskaltaa vain hento Arra lähteä pelastusretkelle.

Arra on huikea seikkailufan-tasia, jossa myös sadun ainekset elävät vahvoina. Kirjan maailma muistuttaa keskiaikaista yhteis-kuntaa, mutta on täysin omape-räinen tausta tarinalle, joka kie-too lukijan pauloihinsa.

Iltahämärissä tienvarsitaloon pistäytyy outo kulkumies ja aloittaa huikean tarinamarato-ninsa, joka tikistää itkut ja nau-rut kuulijoiden omasta elämän-piiristä – aikana, jota elettiin ennen television mykistävää vai-kutusta…

Heikki Turusen lapsena kuu-lemiin kyläjuttuihin ja omiin ko-kemuksiin perustuvassa Hämä-rätunnin tarinoissa kerronta lähestyy kansan puhekieltä: tuo-ta ilon ja surun, pelkojen ja unel-mien ilmaisussa yhä ylivertaista välinettä, runojen ja sananlasku-jen alkulähdettä.

Turuselle tyypillisessä kielen ja mielen karkelossa ei aina tie-dä, kumpaanne päin suupieliä pi-täisi viäntää!

NUORILLE AIKUISILLETiainen, Marja-Leena: Alex ja pelon aika (2006)

14-vuotiaan Alexin tarina alkaa kaukaisesta maasta, jossa polje-taan ihmisoikeuksia. Alex haluai-si päästä Ruotsiin setänsä luok-se. Matkarahat järjestyvät ja hän hyvästelee kaverinsa ja lähtee yksin matkalle. Ruotsin sijasta hän ajautuu kuitenkin Suomeen. Alex ja pelon aika aloittaa sar-jan, jossa kerrotaan Suomesta turvapaikkaa hakevista nuorista.

AIKUISILLETurunen, Heikki: Hämärätunnin tarinoita (2010)

Kuukauden lukuvinkit

tui nelisenkymmentä nais-ta. Sunnuntaina oli juma-lanpalvelus ja sen jälkeen oli kirkkokahveineen päätös-tilaisuus, jossa seurakunta-kuntasali oli täynnä kuuli-joita.

-Mitä enemmän ihmisel-lä on todellisia murheita, sitä tärkeämpää olisi osata luo-pua turhista huolista. Jos taas todellisia huolia ei juuri ole, kannattaisi olla kiitolli-nen ja nauttia elämästä, eikä synkistellä turhan päiten tai varmuuden vuoksi.

Huolestuminen, hätäily ja huolehtiminen milloin mis-täkin lienee kuitenkin useim-mille tuttua. Moni tunnustaa olevansa huolissaan aina ja lähes kaikesta, mutta pyö-rittää huoliaan salaa omassa mielessään, ettei kukaan sai-

si tietää, että tällainen minä olen. Mielelläänhän ihminen yrittää näyttää rohkeammal-ta ja ongelmattomammalta, kenties hurskaammaltakin kuin oikeasti on.

Usein liiallisen huolehti-misen näkevät ja kuulevat toisetkin. Sellainen ärsyttää levollisempaa lähimmäis-tä. Hätäilevä elämänasenne tarttuu myös helposti, totesi Valtavaara. Hän kehotti Raa-matun sanan mukaan heittä-mään kaikki murheet Jeesuk-sen kannettavaksi, sillä hän pitää lupauksensa mukaan teistä huolen. Rukouksen avulla voi saattaa murheet Jumalan tietoon. Murheet ei-vät ole väärin ja välillä nii-tä tulee paljonkin, lohdutte-li Valtavaara.

-Murheiden kanssa ei tar-vitse olla yksin. Toki Juma-la voi muuttaa asioita, mutta monesti suurin rukousvas-taus onkin se, että Jumala antaa luottavaisen rauhan, vaikka huolen aiheet ovat entisellään.

Heimo Turunen

Syötteen matkailualueella ja Koillismaalla laadukkaita omakotitaloja ja

mökkejä avaimet käteen -pakettina.

R A K E N TA M I N E N KIINTEISTÖHUOLTO

M.SÄRKELÄ OYw w w. m s a r k e l a . c o m

0 4 0 5 8 1 9 9 3 0


Lukijan kynästäIllikaisen suku on Pudasjärven ja Ranuan laajimpia sukuja. Tässä kirjoituksessa käsitellään Illikaista nimenä ja sukuna.

Kirjoitus perustuu Osmo Kuhan artikkeliin Lapin Kuriirissa 14.5.1986.

Mietteitä Puhosjärven rannaltaPuhosjärven jäiden lähtöä on odotettu ja seurattu ijät ja ajat, onhan se luonnon touhuna mitä mahtavin tapah-tuma. Sehän merkitsee vesimassoille vapautumista jään puristuksesta. Järvenranta-asukkaille se on merkinnyt vuosisatoja veneillä liikkumista. On päässyt helpom-malla ja suoraan, esimerkiksi kyläkeskukseen asioi-maan. Onhan kauppakin ollut kylällä lähes sata vuotta. Veneillä on kuljetettu lähes kaikkea tarpeellista mm. ra-kennus- ja maataloudessa tarvittavia apuvälineitä. Jär-viuitto on alkanut heti kun jäät ovat lähteneet. Puhos-järven kymmenet saaret, eivät ainoastaan kaunista lisää järven luontonähtävyyttä, vaan ne ovat tarjonneet mm. tuulisella säällä venepelissä kulkeneille levähdyspaik-koja ja kesän kauniina päivinä muuten vain kesäpäivää viettäen. Kertoopa tarinat, että saarten rannat ovat olleet suotuisia luonnossa rakastelupaikkojakin mm. Nuot-taja Muikkusaaret (nimet vähän muutettu), Pääskys- ja Korkeasaari on kuulemma myös olleet näpeitä käyn-tipaikkoja. Että siitä vaan viettämään ihania kesähetkiä ennen kuin hyttyset tulevat. Vaan eipä niistä taida olla haittaa.

Erkki Honkanen

Puolangan bändileirille vielä tilaaPuolangan bändileiri antaa jälleen tänä kesänä korkea-laatuista opetusta bändisoittimissa ja laulussa. Opettaji-na leirillä toimivat arvostetut suomalaiset ammattimuu-sikot, mm. Miri Miettinen ja Jarmo Saari. Vajaan viikon mittaisen leirin aikana opetusta on mahdollista saada ki-taran, basson, koskettimien, puhaltimien ja laulun sekä improvisoinnin osa-alueilla. Vuosittain leirillä on ollut mukana myös pudasjärvisiä musiikinharrastajia ja -am-mattilaisia. Leiri pidetään 1-5.8.2011 ja se päättyy loppu-konserttiin pe 5.8 klo 18.00.

Hakuaika leirille on alkanut ja jatkuu 15.7 asti. Lisä-tietoja leiristä Erkki Rimpinen 0400-884 230, [email protected] tai verkkosivuilta: http://www.puolankain-fo.fi/bandileiri/

Lasse Aaltonen

Jäähalliasiasta Erkki HonkaselleErkki Honkanen oli hyvin epäileväinen pari viikkoa sit-ten kirjoituksessaan jäähallin rakentamisesta Pudas-järvelle. Olen sitä mieltä, että jäähalli pitäisi rakentaa Pudasjärvelle. Nuorille pitää olla harras-temahdolli-suuksia, että ainakin osa jäisi asumaan Pudasjärvelle.

Tähän liittyen eräänä ehdotuksena olisi, että nopeas-ti ja kohtuukustannuksella saataisiin Jongun Paukkerin-harjulle täysmittaisen kaukalon päälle katto, joka olisi hyvin tarpeellinen.

Kylän nuoret miehet ovat pitäneet talkoovoimin kau-kalon kunnossa ja se on ollut kaikkien käytettä-vissä. Talkoovoimin on tehty lumityöt sekä jäädytysvesi pum-pattu Korpijoesta polttomoottoripumpulla. Kenttä on ollut hyvässä kunnossa ja hyvä pelipaikka.

Tauno Moilanenylikonst. evp

Illikaisen taloPekka Heikinpoika Illikai-nen perusti Livojoki-varrelle talon 1640-luvun paikkeilla lähelle Puhakan ja Juutisen taloja, jotka olivat perustettu aikaisemmin.

Talo sai nimen perusta-jansa mukaan ” Illikainen ” . Alussa veroherrat käytti-vät nimeä ”Illicka ” joka lie-nee lyhennelmä Illikaises-ta. Illikainen nimi esiintyy jo 1500-luvulla. Nimi lienee muodostunut Ilja nimestä (Tohtori Jouko Vahtolan tut-kimuksen mukaan). Iijoki-suulla on Illinsaari joka tun-netaan jo keskiajalta.

Illikaisen talosta samoin kuin Puhakan ja Juutisen ta-loista ja tiluksista piirsi kar-tan Claus Claunpoika 1648. Tähän aikaan Livojoki-var-ressa ei ollut kuin neljä ta-loa: Puhakka, Juutinen, Illi-kainen ja Timonen.

Asukkaita Illikaisen talossaPekka Heikinpoika Illikai-sen lisäksi asui 1650-luvul-la Livojoki-varressa Risto Josefinpoika, hänellä oli vai-mo Britta. Pekkaa ja Ristoa ei näy enää 1675 veroluettelois-sa. Leski Britta asuu vävynsä Heikki Koistin kanssa taloa 1700-luvun alkuun saakka. Heikin vaimo on Margaretta Ristontyttö Illikainen. Mar-garettan veli Paavo Riston-poika asuu taloa vaimonsa Kaarin Eskelintyttären kans-sa 1600-luvun lopulla.

Samoin Mikko Törrö asuu vaimonsa Valburin kanssa. Mikko käytti myös Illikaisen nimeä ja oli sukulaissuhtees-sa Illikaisen taloon. Samu-li Heikinpojasta tulee pit-käaikainen isäntä Illikaisen taloon 1600-luvun lopussa. Hänen poika ja pojanpoika olivat myös Samuli nimisiä ja isäntiä Illikaisessa. Kuten edellä kävi selväksi, niin Illi-kaisen talossa asui monta eri perhettä 1600-luvun lopulla, pojan perhe, vävyn perhe ja lankomiehen perhe. Samulin jälkipolvea asui Illikaisessa 1780-luvun alkuun saakka, jolloin tulee uudet asukkaat Sotkajärven kylästä.

1700-luvulla asui Illikai-sessa paljon väkeä, eli use-ampia veljeksiä joilla oli omat perheet. Sen ajan tavan mukaan veljekset asuivat sa-maa taloa perheineen.

Liikasesta IllikaisiaSotkajärven kylästä tulee 1780-luvulla Matti Perätalo eli Liikanen Illikaisen taloon. 1600-luvulla tämä suku oli Pelttari. Matti oli syntynyt 14.12.1754. Vaimo Matilla oli Britta Paavontyttö Hiltunen synt. 4.10.1757. Heidän su-

Viita-ahon isäntä Albin Illikainen hänen vaimonsa Sofia Matintyttö Petäjä. Sofia oli Albinin serkun tyttö.

kunimi muuttui luonnolli-sesti talon nimelle Illikainen.

Tullessaan Illikaiseen Matilla ja Brittalla oli neljä poikaa, Paavo, Matti, Antti ja Taneli ja tyttö Anna. Täs-tä perheestä tuli niin voimal-linen suvun jatkaja, että ny-kyisinkin Illikaisen nimi on Ranualla laajimpia nimiä, samoin lienee Pudasjärven puolella. Paavo Matinpoi-ka synt. 8.3.1778 oli aviossa Elsa Sakarintyttö Mertahaa-ran kanssa synt.15.11.1774 Kuhan talossa. Heidän jäl-kipolvea ovat suuremmal-ta osin nykyiset Ranuan Il-likaiset.

Tuskin löytyy monta-kaan sukua Pudasjärvel-lä ja Ranualla jotka eivät ole sukulaissuhteessa Illi-kaisiin. Paavo Matinpojalla ei ollut kuin yksi poika, Sa-kari synt.9.11.1803. Sakarin vaimo oli Bieta Johanintyt-tö Riekki synt.17.1.1805. Sa-karille ja Bietalle syntyivät pojat Paavo, Sakari ja Johan sekä tytöt Elsa, Anna, Bieta ja Margitta.

Isä Sakari kuoli 4.4.1836. Nuorin poika Johan syn-tyi kuukautta myöhemmin isän kuoleman jälkeen. Les-ki Bieta lle jäivät pienet lap-set huollettavaksi. Niiden lisäksi Bietalle syntyi vielä Clara tyttö 1842. Leski Bieta avioitui 1846 naapurin les-ken Daniel Juutisen kanssa. He asuivat aluksi Illikaisesa , mutta muuttivat pian Siu-ruainen N:o 28 torppariksi. Sakarin poika Sakari syntyi 24.1.1834 ja avioitui Valborg Antintyttö Salmelan kanssa. Näistä Sakari Illikaisen jälki-polvea on hyvin paljon Ra-nuan Illikaisia.

Kolme Sakarin ja Val-borin poikaa meni Ranual-le asumaan, Antti Kelanky-lään, Jaakko Välitaloon ja Albin Viita-ahoon. Ranuan Kelankylään tuli myös mui-ta Illikaisia, jotka olivat mel-ko läheisiä sukulaisia edellä mainituille veljeksille.

Illikaisen tyttöjä avioitui

paljon eri taloihin koko Pu-dasjärven alueelle. Pu-dasjärven pitäjään kuului viime vuosisadalla Ranua ja Taivalkoski sekä osa Posio-ta. Voidaan sanoa, että mel-kein joka kylästä löytyy Illi-kaisen sukua.

Vävyistä IllikaisiaIllikaisen taloon tuli vävyjä ja tavan mukaan, kun he asui-vat Illikaisen talossa heistä tuli Illikaisia. Jaako Antin-poika Jämsä eli Pöykiöniemi avioitui Elsa Sakarintyttö Il-likaisen kanssa synt.7.2.1824, Jaako oli syntynyt 4.5.1823. Jaakon isä Antti Sigfridin-poika Jämsä oli tullut Kuu-samosta. Jaakolla ja Elsal-la oli poikia, Sakari, Gustaf, Alexander, Jaako, Johan ja Kalle. Näitä Jaakon ja Elsan jälkeläisiä on myös Ranual-la paljon. Samoin Pudasjär-vellä. Niitä on mennyt myös Amerikkaan. Abram Matin-poika Juutinen tuli vävyksi Matti Matinpoika Illikaiselle 1830-luvulla. Abramin vai-mo oli Anna Matintyttö Illi-kainen synt. 1812.

Abramille ja Annalle syn-tyi 7 poikaa ja 2 tyttöä. Näistä seitsemästä veljeksestä Jaako synt.10.7.1844 oli Ivalonjo-en kullankaivaja. Kerrotaan, että hän olisi rikastunut sii-nä hommassa. Myöhemmin hän oli kauppiaana Pudas-järvellä, Puolangalla ja Ou-luun Jaako Illikainen perusti kauppaliikkeen 1900-luvun alussa. Oulussa Illikaisen kauppaliike oli suosittu käy-mäpaikka erikoisesti pudas-järveläisille ja ranualaisille.

Illikaisella oli maaseu-tulaisille varattu yöpymis-paikka. Silloinhan kuljettiin hevosilla ostoksilla kaupun-gissa satojen kilometrien ta-kaa. Kauppareissu saattoi kestää viikon, jopa enem-mänkin. Liikemiehenä jatkaa vieläkin Jaakon pojan poi-ka Oulussa, hän on isoisän-sä kaima Jaakko Illikainen. Tällä nuoremmalla Jaakolla

on tallessa isoisänsä teettä-mä kultakello Ivakoelta kai-vamastaan kullasta.

Ranuan IllikaisiaEdellä on kerrottu, että Ra-nualla on paljon Illikaisia. Ranualle tuli 1800-luvun lo-pulla kolme Sakari Illikaisen poikaa asumaan: Antti Ke-lankylään, Albin Viita-ahoon ja Jaakko Välitaloon. Näitä veljeksiä oli kaikkiaan kuu-si. Edellisten lisäksi veljes-sarjaan kuului Kalle, Sakari ja Aleksanteri. Kallen pojis-ta Matti tuli asumaan Tikka-laan ja Kustu Asmuntijärvel-le Autio-nimiselle tilalle.

Ranuan Kuhaan tuli vel-jesten täti Beata Illikainen vaimoksi Juho Antinpoika Heikkilälle ( myöhemmin Kuha ) . Tästä avioliitos-ta on lähtöisin laaja Kuhan suku mm. Mörjälän Kuhat, Kuikkalan Ranuat, Kuuk-kaan Erolan Kuhat kuulu-vat tätä kautta Illikaisen su-kuun samoin Otto Petäjän jälkeläiset sekä Simojokivar-ren Mustoset. Ranuan Saari-harjuun tuli Saarelaan emän-näksi Selma Ihme niminen tyttö, jonka äiti oli Viita Al-binin sisko Anna Ihme ( os. Illikainen ).

Sukutapaaminen LivollaSuvun keskuudessa on hyvin laajasti herännyt kiinnostus omiin juuriin. Käydyn kes-kustelun innoittamana on päädytty järjestämään suku-tapaaminen Livon koululla 10.7.2011 klo.12.00. Tapaa-mispäivä aloitetaan osallis-tumalla Pudasjärvellä juma-lanpalvelukseen ja siirrytään sen jälkeen Livolle , jossa oh-jelma jatkuu klo.12.00.

Päivän keskeisenä tavoit-teena on esitellä Illikaisten eri sukuhaaroja. Esittelyn suorittaa Raimo Illikainen , joka on perehtynyt sukuun hyvin paljon. Tapaamispäi-vänä keskustellaan ja pää-tetään mahdollisesta suku-seuran perustamisesta ja sukukirjan ja historian laati-misesta. Juhlasta tulee eril-linen ilmoitus tähänkin leh-teen: Ilmoituksessa annetaan ohjeet ilmoittautumisesta.

Työryhmä, johon kuu-luu allekirjoittaneen lisäk-si Eeva Mäntykenttä, Heikki Puolakka, Paavo Lohvansuu ja Raimo Illikainen, toivoo mahdollisimman monen Il-likaisen sukuun kuuluvan osallistuvan tilaisuuteen.

Työryhmän puolesta Sulevi Romppainen

Illikaisten sukutapaaminen Livolla


PUDASTORI

MYYDÄÄN

ILMOITA ILMAISEKSI!

OSTETAAN

SEKALAISTA

Voit myydä/ostaa/lahjoittaa Pudastorin kautta. (Asuntojen ja raken-nusten vuokraus ei ole myymistä/ostamista/lahjoittamista, maksu 15 €, sis. alv:n. Myös asunnon/rakennuksen myynti/ostoilmoitus on maksullinen, 15 e) Pudastori on tarkoitettu yksityisille henkilöille ja on ilmainen. Tekstin oltava lyhyt ja ytimekäs max n. 8 riviä. Muistathan laittaa yhteydenottoa varten puh. numerosi tai osoitteen. Pitkistä, seikkaperäisistä teksteistä ve-loitamme. Teksti on toimitettava sähköpostilla: [email protected] tai paperille selkeästi kirjoitettuna osoitteeseen: Toritie 2, 93100 Pudasjärvi. Puhelimitse (040 195 1732) soitetuista maksu on 18,45 €. Jos haluat ilmoitukseen kuvan, lähetä se sähköpostitse. Kuvallinen ilmoitus on 18,45 €. Muistathan ilmoittaa myös nimesi toimitukselle (ei julkaista)

Myydään karkeakarvaisen mäyräkoiran narttupentu, luo-laverisistä vanhemmista. Luo-vutus viikolla 21. Hp 750€

Hyväkuntoinen raivaussaha Stihl FS 400K kantovaljaineen, hp 480 e. Puh 040 595 4121.

Myydään Peugeot 405 Mi 16, 160 hv, punainen. Kahdet ren-kaat aluvanteilla.Ollut talven seisonnassa. Hp. 1450 eur.Puh. 0405425061.

MH Motor cyslers 50 kuutioi-nen Ryz Eenduro Power Up. Tehokkaampi Up moottori. vm.2010 Puh. 050 574 0330

Venäläisvalmisteinen vene 1500€, Honda moottori uutta vastaava, 1000€ traileri oma-tekoinen jämäkästi tehty 500€Koko paketti 3000€ puh. 0400 188 117

Neliäänikertainen haitari, siisti.puh 0400 188 117

P.Auto W Transporter 1.9D v. 1989 Katsast. Kahdet renkaat, vant. H. 1250€ puh. 0400-123490

Vielä muutama polkupyörä.puh. 040 504 2814

Bambukaihdin koko 160 cm, Vaalean ruskea. Hinta 25€, uutta vastaava. Puh 044 013 0531

Myydään paripyörät 13.6/12-38 Puh 040 761 7843

Koiranhäkkielementit tai koi-ranhäkkiverkko/häkki. Pure-taankin. Tarjoa! Puh. 040 730 3125

Uusi tai vanha leikkimökki, ja vanha ”päästä vedettävä” sänky. puh. 040 559 3356

Asuntovaunu, kaikki huomioi-daan. Puh 040 508 2049.

Hei, olit MLL:n kirpputorilla myymässä. Ostaisin nyt sen pöydän ja 4 tuolia joita silloin 40€:lla kauppasit. Soita 040 514 3192

Löydetty vene:Talteen otettu syksyllä 2010 lasikuituvene. Iijoelta jongun-suvannolta puh: 0400 918 529

LöydettySotkajärven tieltä kelluntatak-ki. Luovutetaan tuntomekkejä vastaan. Ota yhteyttä Pudas-järvi-lehden konttoriin.

Keskiviikkona 27.4. päättyi PuU:n lentopallokausi. Len-topallojaosto oli järjestänyt kauden päätöstilaisuuden alkuun F-D- ikäisille Hip-po-ketteryys ja tarkkuus-kisat. Reijo ja Helena Ojala vetivät tytöille ja pojille tai-toradan ja Kauko Tervonen ja Timo Kokko vastaavas-ti pallotarkkuutta vaativia temppuja. Runsaslukuisten vanhempien ja varttuneem-pien lentopalloilijoitten oli mukava seurata ilosta lasten hyörinää ja innokasta mitte-löä paremmuudesta pallo-temppujen parissa huumo-ria unohtamatta.

Tarkkuus- ja ketteryys-kisojen ratkettua siirryttiin kahvion puolelle nauttimaan pöydän antimista. Tilaisuu-dessa palkittiin ja muistettiin lentopallon parissa parhai-ten menestyneitä ja ahkeras-ti mukana olleita.

Palkitsemistilaisuuden aluksi seuran ja lentopallo-jaoston puheenjohtaja Seppo Sammelvuo ja seuran sihtee-ri Marko Koivula kukittivat ja asettivat SM-hopeamitalit B-tyttöjen Super-sarjan ho-peamitali-joukkueen kau-laan. Myös jaosto muisti joukkuetta.

Samalla seura muisti myös B-poikien maajoukku-eeseen päässyttä Mikko Sam-melvuota. Jo syksyllä Mikko pelasi maajoukkueessa PM-

kisoissa Tanskassa ollen nel-jäs. Huhtikuussa maajouk-kue teki kaksi kansainvälistä turnausreissua. Ensimmäi-nen niistä suuntautui Ve-näjälle Pietariin Platonovin muistoturnaukseen. Tur-nauksessa oli mukana kah-deksan maan joukkueet. Suomen lisäksi mukana oli Venäjältä kaksi, Ukrainas-ta kaksi sekä Viron, Latvian ja Valko-Venäjän joukkueet. Kovassa joukossa Suomen joukkueen tuomisina oli ho-peaa. Loppuottelussa Venäjä I vei kultaa erin 3-1. Toinen kilpailumatka suuntautui Italiaan, lentopallon Mek-kaan, Modenaan. Sillä Suo-men B-poikien joukkue sel-viytyi viidenneksi. Mukana oli kakkiaan 16 joukkuetta. Italiasta oli useampi joukkue sekä joukkueita mm. Puolas-ta ja Saksasta.

Kauden päätöstilaisuu-dessa palkittiin Ahdin sti-pendillä eli esimerkillisen poikapelaajan palkinnol-la Jesse Takarautio ja tyttö-pelaajan palkinnolla Milla Jurmu. Kauden 2010–11 tyt-töpelaajana palkittiin Vee-ra Pirinen ja poikapelaa-jana Mikko Sammelvuo. Lentopallovuoden työmyy-räpatsaan sai Raimo Suti-nen. Joukkueitten ahkerim-mat harjoittelijat palkittiin myös. Heitä olivat F-pojat Paavo Poropudas ja Topi-

as Illikainen, E-pojat Saka-ri Illikainen, Arttu Isomursu ja Veikka Niskasaari, D-po-jat Jesse Takarautio ja Alek-si Illikainen, F-tytöt Janet-te Takarautio, E-tytöt Marjo Ojala ja Tanja Lasanen, C-ty-töt Hanna Mosorin ja B-tytöt Sanna Kokko.

Jaosto muisti kauden ai-kana tuomari- ja kirjuritehtä-vissä toimineita pitsakortilla. Mukana olivat olleet Heik-ki Ojala, Viljami Valkola, Sa-muli Liikanen, Miikka Timo-nen, Jaakko Tervonen, Paula Häyrynen, Johanna Sutinen, Milla Jurmu, Maria Väyry-nen, Janika Kokko, Veera Pi-rinen, Saara Pirinen, Sanna Pihlaja, Nea Tuomaala, Han-na Mosorin, Anni Hemmilä ja Janina Takarautio. Ilman tuomareita ja kirjureita tur-nauksia ei järjestettäisi.

Tilaisuudesta jäi kaikil-le hyvä mieli ja lentopallo-väen ajatukset suuntautuvat vähitellen kohti kesän koho-kohtaa Power-cupia, joka pi-detään koulun päättäjäisten jälkeisellä viikolla Lahdessa. Sinne PuU:n lentopalloilijat lähtevät useiden joukkueit-ten voimalla maailman suu-rimpaan lasten ja nuorten lentopallotapahtumaan.

PuU:n lentopallokauden päätösSupersarjan 2011 SM hopeaa vasemmalta valmentaja Timo Kokko, Jenni Timonen-Nissi, Anu Honkanen, Sanna Kokko, Kirsi Salmela, Veera Pirinen, Janika Kokko, Milla Jurmu. Kuvasta puuttuva Eija Kokko ja Heidi Valkola

Palkitut parhaat: kauden 2010-11 esimerkillinen poikapelaaja Jesse Takarautio, tyttöpelaaja Veera Pirinen, esimerkil-linen tyttöpelaaja Milla Jurmu ja poikapelaaja Mikko Sammelvuo

Hippo-TarkkuuskisaF- pojat: 1. Paavo Poropudas,2. Topias Illikainen,3. Niilo Talala E- pojat:1. Aarne Valkola, 2. Veikka Niskasaari, 3. Arttu Iso-mursu ,4. Sakari Illikainen, 5. Jami Törrö D-pojat: 1. Olli Ojala, 2. Tuomas Väyrynen 3. Ville Juurik-ka,4. Joel-Akseli Outila,5. Aleksi Isomursu , 6. Topi Talala ,7. Aleksi Illikainen, 8. Jesse Takarautio F-tytöt: Janette Takarautio E-tytöt: 1. Krista Väisänen, 2. Sonja Raappana,3. Minna Uusi-Illikainen, 4. Johanna Pesonen, 5. Siiri Poropudas, 6. Marjo Ojala

Hippo-ketteryyskisan tulokset:D-pojat: 1. Tuomas Väyrynen, 2. Ville Juurikka, 3. Aleksi Iso-mursu, 4. Topi Talala, 5. Joel-Ak-

sel Outila, 6.Aleksi Illikainen, 7. Olli Ojala, 8. Jesse Takarautio E-pojat: 1. Aarne Valkola, 2. Art-tu Isomursu, 3. Sakari Illikainen, 4. veikka Niskasaari, 5. Jami Tör-rö F-pojat: 1. Paavo Poropudas, 2. Topias Illikainen, 3. Niilo Tala-la E-tytöt: 1. Krista Väisänen, 2. Sonja Raappana,3. Minna Uusi-Illikainen, 4. Johanna Pesonen, 5. Siiri Poropudas, 6. Marjo OjalaF-tytöt: 1. Janette Takarautio

Mervi Sammelvuo

Kauden 2010-11 työmyyrä Raimo SutinenKarhunveistoviikko Livolla

Karhunveistoviikko on Li-volla 18-21.5., jolloin karhu-ja ja muuta mieleen juolahta-vaa veistetään jälleen puusta Livon koululla Aimon au-kiolla tänä keväänä. Tapah-tumassa saavat sekä aloit-telijat että konkarit koetella sahan purevuutta ja loihtia esiin puun sisällä piileske-levät hahmot. Veistoon osal-listumisen maksu on 65 eu-roa henkilö, sisältäen yhden noin kolme metriä pitkän tu-kin veistettäväksi.

Aloittelijoille on luvassa opetusta Timo Nevalaisen ja Kari Tykkyläisen toimiessa opettajina Livolla kansalais-opiston karhunveistokurssin tiimoilta. Kurssimaksu on 22 euroa.

Kurssille ja veistämään il-moittaudutaan suoraan Li-von koululle p. 050 552 0280 tai sähköpostilla [email protected].

Tapahtuma huipentuu

lauantaihin, jossa on uut-ta toimintaa edellisvuosiin nähden. Kajaanilainen kar-huvalokuvaaja Tapio Kos-tet esittää multimediaesityk-sen karhuista klo 12 ja klo 16. Pöllinheiton SM-kilpailut järjestetään kello 14. Kilpai-lussa on kaksi sarjaa; naisten ja miesten. Pudasjärven ky-liä haastetaan mukaan pöl-linheittoon.

Löytyisiköhän nykyajan kyläläisistä voimaa ja tai-toa entisaikojen pöllimetsis-sä tarvittuun taitoon? Ilmoit-tautukaa 16.5. mennessä. Tulkaapa ja testatkaapa ky-kynne!

Kaikkina päivinä kou-lulla on niin veistäjille kuin yleisöllekin tarjolla ruoka- ja kahvipalvelut sekä kyläkios-kin on avoinna kaikkina päi-vinä, joten tulkaapa viihty-mään karhunveistoviikolle!

Anni-Inkeri Törmänen


Ota yhteys p. 040 1951 732

TAKSEJA

PalveluhakemistoAUTO- JA KONEHUOLTO, HITSAUKSET, VARA-

OSAT, HINAUS- JA KULJETUSPALVELUITAKIINTEISTÖHUOLLOT, RAKENTAMINEN, REMONTIT, KOTITALKKAREITA, SIIVOUS

Henkilö- ja pakettiautojen hinauskuljetuksetIETIN RATTAAT Ky

P. 0400 389 015Jukolantie 47, 93100 Pudasjärvi

[email protected]

LUKKO- JA AVAINPALVELUT

Lukkojen sarjamuutokset ja -asennukset, aukaisutAvainpalveluLUKKOMATTIp. 044 090 6400http://lukkomatti.nettisivu.org/

Kodin kaikenlaiset siivouksetMattojen, sohvien ym. pesu pesevällä imurillaJuhlien emännöintiMökkitalkkaripalvelu (Hirvaskosken seutu)HomCare (Swipe) -tuotteet

[email protected]! P. 040 703 6852

KotipalveluMesimarja

Hannu Ylitalo 0400 244 769

HannunTaksimatkat Oy

Rytinki

Esa Rytinki 040 576 4537

HenkilötaksiInvataksi 1+8

MAANSIIRTO-, KAIVINKONE-, LUMITÖITÄ

SYÖTTEEN MAANSIIRTO OY

*Maansiirtotyöt *Kaivutyöt*Sorat, murskeet, hiekat, myös seulotut lajikkeet

*Maisemointityöt *Lumityöt

Lakisuontie 29, 93280 SyöteJari Särkelä, p. 0400 374 259

ROMUJENVASTAANOTTOA

•AUTOMAALAUKSET•KOLARIKORJAUKSET•LASINVAIHDOT•VAKUUTUSYHTIÖIDENTYÖT•TRAILERINVUOKRAUS

Puh. 040 564 8614, 040 564 9523Teollisuustie8,93100Pudasjärvi•Avoinna:ma-pe8-16

JP AUTOMAALAAMOJP AUTOMAALAAMO

Sähköurakointia uudisrakennuksiin sekä saneeraus- ja remonttikohteisiin.

Sähköasennus M. Jurva

Puh. 040 575 1310www.sahkoasennusjurva.fi

Pudasjärven LVI- ja Rautatarvike Oy Kauttamme LVI-, sähKö-, KyLmä-,

peLtItyöt seKä tarVIKKeetmeiltä mm. ilmastointikanavien putsaukset,

käyttövesi- sekä lämmitysputkistojen uusimiset.

LVI- ja Rautatarvike OyPuh. (08) 823 510, [email protected]

Varastotie 2, 93100 pudasjärvi

LVI-, SÄHKÖ-, KYLMÄ-, PELTITYÖT JA TARVIKKEET

Laadukkaat käsin tehdyt kynttilätK Y N T T I L Ä T A L O

tehtaanmyymälä Puistotie 2, Pudasjärviavoinna ti, ke ja to 9-16 puh. 040 549 2063

Myös muina aikoina ma-pe kun olemme kynttilä teossa. Astu verkkokauppaan www.kynttilatalo.fi

KYNTTILÄTUOTTEET

Uudis-rakentaminen

P. 0400 294 640

Korjaus-rakentaminen

Tuomo Määttä 0400 658 877 www.rakennuspiste.com

- sauna ja kylpyhuoneremontit- vesi-, palo- ja mikrobivaurio- korjaukset- tasoitus, maalaus ja tapetointi- laatoitus- vammais- ja liikuntarajoitteisten tarpeisiin perustuvat rakennustyöt- muut muutostyöt

Rakennus ja SaneerausYlipahkala &Määttä

Kaikki isot ja pienet rakennusalan työt ammattitaidolla ja toimitusvarmasti

RanuanKiinteistövälitys Ky Kuusitie 4, Ranua, Puh. 0400 893 556

KIINTEISTÖVÄLITYKSIÄ

Moreenikuja 3, 90630 OuluPuh. (08) 3120 343Gsm 044 3601 634

[email protected]

RAKENNUS RAKENNUS RAKENNUS RAKENNUS RAKENNUS TTTTTAKAHARJU OAKAHARJU OAKAHARJU OAKAHARJU OAKAHARJU OYYYYY

Esko 0400 388 231 Arto 0400 244 195

•Kolmetaksialähtö- valmiina24h•Kaksiautoa1+8 pyörätuolivarustuksella•Kolmasviidenhengen auto

Taksi Piipponen Oy

Palveluhakemisto on edullista ilmoitustilaa!

Välityspalkkio alk. 1230€ (sis. alv. 23%)

Oletko myymässä tai vuokraamassa?SOITA JA TILAA ILMAINEN ARVIOKÄYNTI

Oulun AsuntoTori puh. 050 345 3680

PUUSEPPIÄ

[email protected]

PuusepänverstasTMI J. Kylmänen

Ervastintie 4493270 Sotkajärvi

puh. 0500 923 203

www.jkylmanen.palvelee.fi

Rakentaja, saneeraajaMeiltä kaikki

koneet ja laitteetedullisesti vuokralle!

Pudasjärven toimipiste040 531 6262Sauli RoininenSimeonintie 4

Avoinna ma-pe klo 7-15

OULUNVUOKRAKONE OY

Taidolla ja tyylilläAjoneuvot

Teolliset HuonekalutJulkisten tilojen kalusteetVerhoilutyöt

Jaakko PiriVarastotie 5

93100 PudasjärviPuh: 0407614362

[email protected]

VERHOILUTÖITÄ VUOKRAKONEITA

Eväät elämään -keräys Bang-ladeshin slummilasten hy-väksi on menossa koko Suo-men alueella ja se toteutetaan myös Pudasjärvellä.

Keräys on Suomen ulko-ministeriön ja MTV 3 tuke-ma, ja sen avulla autetaan Bangladeshin slummis-sa asuvia lapsia pääsemään kouluun. Bangladeshissa on 5000 slummia, joissa asuvis-ta lapsista noin 81 prosenttia jää ilman koulutusta ja usein ovat joutuneet asumaan ka-dulle.

Vuonna 2000 olin Bangla-deshissa muutaman viikon

Bangladeshin slummilapsia autetaan koulun käyntiin

Slummi-koulussa

Kaikenlaisia kantamuksia

Keräysaika ke 11.5.-18.5.ja Intiassa kävin myös slum-meissa. Nehän eivät ole las-ten kasvupaikkoja, jokainen sen meistä ymmärtää.

Pudasjärvellä on mahdol-lisuus auttaa Bangladeshin lapsia viikolla 19, jolloin ke-räyslippaita on K-kaupan kassoilla ja kirjakaupassa.

Joku viisas sanoi vuosia sitten, että ”älä jätä yhtä aut-tamatta sen tähden, että et voi kaikkia auttaa”! Myös netistä www.slummikoulu.fi voi katsella videon ja kuvia, joita on siellä myös opettaji-en käyttöön. Jos on kysyttä-vää niin mielelläni vastaan.

Keräyksen tuotto kerrotaan keräyksen jälkeen ilmoituk-

Tuula Suomi , Pudasjärven helluntaisrk p. 040 548 7169

sessamme Pudasjärvi-leh-dessä.

•Pihatyöt•Pikku remontit•Mökkitalkkarityöt•Metsurintyöt

[email protected]äylänhelmi.fi

Muista kotitalousvähennys

•Lumityöt•Pikku remontit•Mökkitalkkarityöt•Metsurintyöt

[email protected]äylänhelmi.fi

Muista kotitalousvähennys

Soita ja kysy lisää!Puh. 040 960 3058Soita ja kysy lisää!Puh. 040 960 3058


Mitä tehdä? Minne mennä?

Osa tämän palstan tapahtumista on otettu Pudasjärven kaupungin www-sivujen tapahtumista ja osasta tulee tieto muutoin. Tapahtumamuutoksista emme vastaa. Tapahtumista voi myös ilmoittaa Pudasjärvi-lehden toimituk-seen sähköpostilla [email protected] Mitä tehdä? Minne mennä? -palstalla tapahtumista ilmoittaminen on maksutonta. Kysy myös edullista maksullista ilmoitustilaa!

Pudasjärven Urheilijoitten tapahtumia netissä, katso: http://pudasjarvenurheilijat.sporttisaitti.com/tapahtumat/Kurenkoskessa: 14.5. Anne Simonen ja Sateenkaari, 21.5. Pirita ja Tähtihetki, 28.5. Virpi Piippo ja Menox.Katariina Kuukasjärven akvarelleja näyttely 1.4.-27.6. Syöt-teen Luontokeskuksessa.Kansalaisopiston kevätnäyttely kaupunginkirjastossa ja Pudikissa 4.4.-27.4.Pudasjärven Olokkari kokoontuu seuraavan kerran 5.5 klo 18.00 alkaen pikku-nuokkarilla. Kokoontuminen aina parillisen viikon tor-stai-iltaisin 18.00 alkaen. Vertaistukea yhden vanhemman perheille.Lisätietoja Merviltä 040 961 7921.Karhunveistoviikko 18.5. - 21. 5 Livon koululla.Tanssit Siuruan Työväentalolla la 14.5. Soittaa Duo Pohjolan yö.Bingot Iinattijärven koululla klo 12: 15.5., 29.5., 12.6., 26.6.Kurenalan halkijuoksu ke 18.5. klo 19. Ilm. vapaa-aika toimistoon 17.5.2011 mennessä.Vielä Virtaa Virikepäivä (entinen senioripäivä) Sarakylän koululla 12.5. klo 10.30Tanssit Möykkälässä la 21. 5. klo 21, esiintyy Trio VainioSiivekkäiden Syöte 28. 5, klo 8-17 Syötteen Luontokeskus.Taidevideoita 7. 5-31.5. AV Audiotronin koosteita, Siuruan Rubens-Fast movie, Taidehuone Pudikissa Lukiontie 4. Avoinna: ma-ke 15-20, la-su 14-17, to-pe suljettu.Työkeskuksen taidepiirin näyttely kirjastossa 2. 5.- 27.5. Näytte-ly on avoinna kirjaston aukioloaikoina.

KURENALAN HALKIJUOKSUkeskiviikkona 18.5.2011 klo 19.00 ->

Joukkueiden juoksujärjestys:

klo 19.00 Naiset, seurajoukkueetklo 19.10 Naiset, puulaakijoukkueetklo 19.20 Pojat alle 14 v.klo 19.30 Tytöt alle 14 v.klo 19.40 Pojat alle 11 v.klo 19.50 Tytöt alle 11 v.klo 20.05 Miehet, seurajoukkueetklo 20.20 Miehet, puulaakijoukkueet

Ilmoittautuminen liikuntatoimistoon 17.5 mennessä [email protected].

Tiedustelut 0400 346 097.Ilmoita juoksujärjestys ja juoksijoiden nimet.

VAPAA-AIKALAUTAKUNTA

RINTASYÖPÄÄN SAIRASTUNEIDEN NAISTEN

Pudasjärven syöpäkerho

keskustelukerho alkaa sunnuntaina 15.5.2011

klo 17.00 Pudasjärven kirjastossa.Tervetuloa!B I GN O

Iinattijärven koulullaPohjoispuolentie 225 93277 Iinattijärvisu 15.5.2011 klo 12.00

Tervetuloa!Iinattijärven kyläseura

Pääpalkinto200 €B I GN O

MTK Pudasjärven liikunnallinen päivä 14.5 on saanut kivasti osan-ottajia, mutta vielä tämän päivän ajan voi ilmoittautua mainoksen numeroihin! Liikuntahallilla on lapsille tarkoitettu ” LAPSIPARK-KI” kello 10.00-12.00, missä lapset voivat leikkiä turvallisesti hoi-tajien turvin ja vanhemmat pääsevät ZUMBAAN, kuntosalille tai lentopalloa pelaamaan. Muilta, kuin jäseniltä maksu (5e tai 10e) peritään liikuntahallilla. TERVETULOA LIIKKUMAAN MUKAVASSA SEURASSA!

MTK Pudasjärven johtokunta

HYVÄ OLO päivästä

HYVÄ OLO päivän!MTK Pudasjärvi järjestää la 14.5.2011

Aikataulu:10 -12.00 ZUMBA (Katja Järvenpää) liikuntahallilla. Kuntosali käytössä. Mahdollisuus samanaikaisesti pelata lentopalloa! UINTI ja KEITTORUOKAILU Puikkarissa klo 12.00-15.00

Osallistu kaikkiin tai käy vain esim. uimassa ja syömässä!

Tervetuloa!

Opiskelijat ja eläkeläiset 5 e, muut 10 e. Ilmoittautumiset 11.5.2 011 mennessä.

040 529 2317/ Mari, 040 596 6198/ Maija, 0400 184 541/ Timo

KOKO PÄIVÄ JÄSENILLE PERHEINEEN MAKSUTON.

Pudasjärven

Osuuspankki Pudasjärvi

Siuruan TyöväentaloSiuruantie 2941 Pudasjärvi

Tanssit la 14.5 klo 21-01

Soittaa

Duo Pohjolan yöTervetuloa!

Lippu 10€

Pudasjärven Urheilijoilla kevätkokousPudasjärven Urheilijoiden kevätkokous istuttiin pääsi-äisen aikoihin. Asialistalla olivat sääntöjen määräämät edellisen vuoden toiminta ja talous, jotka käsiteltiin sutja-kan yksimielisesti sekä tili- ja vastuuvapaus myönnet-tiin vastuullisille.

Toimintavuosi 2010 oli PuU:n kuudeskymmenes-viides. Lähtökohta vuoteen oli varsin haasteellinen. Jo muutaman vuoden ajan oli ollut vaikeuksia saada sään-tömääräistä johtokuntaa ka-saan ja sitoutuminen johto-kunnan toimintaan oli ollut heikkoa. Oli hieno asia, että nyt juhlavuotena kaikki ja-ostot lähtivät mukaan johto-kuntaan ja näin saatiin myös järjestötoimintaan potkua.

Johtokunta kokoontui-kin toimintavuonna sään-nöllisesti joka kuukausi ke-säkautta lukuun ottamatta ja näin sen jäsenet ja siten myös jaostot pysyivät koko ajan tietoisina seuran tapah-tumista ja taloudesta.Myös työryhmien toimintaa akti-voitiin tuloksekkaasti.

Varastoja laitettiin jär-jestykseen ja seuran toimis-to muutettiin Tuurituvalle, mikä vaati kosolti työtä ja toimeliaisuutta.

Jyrkkäkosken huvikes-kuksessa tehtiin kesän mit-taan valtava talkoourakka, kun paikkoja kunnostettiin, rantaa maisemoitiin ja hu-veja järjestettiin. Oli todella mukava huomata, miten jä-senistö uurasti taas talkoo-

työssä ja huviyleisö sanoi, että tätä on odotettu.

Seuran luontoliikuntata-pahtumat Umpihankihiih-to, Syötehiihto ja Kesäpilikki järjestettiin Heino Ruuska-sen johdolla taas mallik-kaasti ja myös tuottavasti. Tätä tuottoa on sitten voi-tu jakaa jaostoille niiden toi-minnan pyörittämiseen.

Seuran taloutta seurattiin tarkasti. Joka kuukausi saa-tiin tilitoimistosta raportti, joka antoi tiedon tilanteesta kustannuspaikoittain. Var-sinkin Tuurituvan tilanne oli ”linssiluteena”. Olihan sen tulos ollut vuosikausia pak-kasella ja sellaista liiketoi-mintaa ei ole järkevää yllä-pitää. Tilanteeseen piti saada muutos tai sitten laittaa lap-pu luukulle.

Nyt saneerattiin aukiolo-aikoja, henkilökuntaa, tehos-tettiin markkinointia, ehos-tettiin ilmettä ja karsittiin kuluja. Osaltaan myös toi-miston siirto Tuurituvalle tuki sen toimintaa. Tehdyt toimenpiteet ovatkin paran-taneet tilannetta ja pää saa-tiin pinnalle. Jatkon ratkai-see pitkälti se, että miten hyvin seuran jäsenet käyttä-vät Tuurituvan palveluita.

Kaiken kaikkiaan toimin-tavuoden taloustulos oli var-sin tyydyttävä. Kaikki laskut voitiin hoitaa koko vuoden ajallaan ja ensimmäistä ker-taa viiteen vuoteen viivan alle jäi luku, jonka edessä oli plusmerkki

Varsinainen urheilutoi-

minta on ollut entiseen ta-paan jaostojen harteilla. Ne ovat tehneet pudasjärveläis-ten hyväksi mittavan mää-rän työtä. PuU on antanut monelle nuorelle kasvualus-tan ja pohjan, josta on pon-nistettu kansainvälisille ken-tille saakka.

Toimintavuosi päättyi komeasti 65-vuotisjuhlako-koukseen Liikuntahallilla, jossa palkittiin vuoden saa-vutukset ja seuran hyväksi ahertaneet ”työmyyrät”. Vä-keä oli tupa täynnä ja henki kuin ennen vanhaan.

Kiitän johtokuntaa, työ-ryhmiä, jaostoja, eri tapah-tumien talkoolaisia, urheili-joita, valmentajia ja ohjaajia, huoltajia ja muita tukihen-kilöitä sekä henkilökun-taa vuoden mittaan tehdys-tä työstä. Lämmin kiitos myös kaikille yrityksille, jot-ka olette tukeneet seuran toi-mintaa.

Kiitän myös lehdistöä hyvistä jutuista, virkaval-taa, kaupungin eri osasto-ja ja muita yhteistyökump-paneita hyvästä yhteistyöstä sekä kaupungin luottamus- ja virkamiesjohtoa myöntei-sestä suhtautumisesta seu-ran toimintaan. Toivon näin olevan jatkossakin. Lupaam-me puolestamme tehdä par-haamme Pudasjärven nuo-rison ja kaupungin imagon eteen.

Seppo Sammelvuopuheenjohtaja

VW Passat 1.9TDi aj.11tkm ilmast. 1-omistaja -07 24900€BMW 530DA ilmast. navi ym -04 24900€MB E220TCDi ilmast. -05 20900€BMW 320i aj.131tkm ilmast. -05 19850€VW Passat 1.9TDi farm. aj.148tkm 1-omistaja ilmast. xenon -08 19700€Audi A4 2.0TDiA farm ilmast. -06 18950€MB C200CDiA ilmast. -07 18900€VW Golf 1.9TDi DSG aj.108tkm ilmast.-06 16800€Hyundai Santa Fe 2.0CRDi ilmast. nahat. ym -05 15700€BMW 316i farm aj.140tkm ilmast. -04 14850€Ford Focus 1.8TDCi farm aj.160tkm ilmast.webasto -08 13900€MB CLK 230 Kompressor aj.162tkm ilmast. -00 13900€MB C180i Kompressor -02 13850€MB C180 Sportcoupe ilmast. -02 12850€Mazda 6 2.0i farm aj.99tkm ilmast. 1-om -03 12750€ Volvo V70 D5 ilmast. -02 11900€Volvo V40 2.0TA aj.99tkm ilmast. 1-om. -03 11900€Skoda Octavia 2.0TDi ilmast. xenon -05 10900€Ford Mondeo 2.0TDi farm ilmast. -06 10900€BMW 316i Compact aj.140tkm ilmast. -03 9900€VW Golf 1.9TDi 5-ov aj.175tkm ilmast. -03 9900€VW Bora 1.6i Highline aj.127tkm ilmast.-02 9900€BMW 318i aj.135tkm ilmast. -00 9500€Volvo C70 2.3T5 ilmast. -98 9500€Ford Fiesta 1.3i 5-ov aj.100tkm ilmast. -06 8500€Renault Espace 2.0i aj.180tkm ilmast. -02 6900€Fiat Punto 1.2i aj.110tkm 1-om, ilmast. -07 6950€Jeep Grand Cherokee 4.0iA -95 5900€Ford Focus 1.6i ilmast. -02 5900€Opel Zafira 1.8i -02 5850€VW Bora 1.6i -00 4900€Citroen Xsara 1.6i farm aj.180tkm ilmast. -02 4900€MB C200D aj.200tkm -94 4900€Toyota Avensis 1.8VVT-i farm -01 4900€Volvo V70 2.5T 4x4 -97 4950€Renault Laguna 1.6i farm ilmast. -01 4950€Subaru Impreza 2.0GL 4x4 farm -99 3900€Seat Cordoba 1.4i aj.170tkm -02 4200€Citroen Xsara 2.0 i farm ilmast. -02 3900€Peugeot 406 3.0V6 farm. Ilmast. -99 3150€Seat Ibiza 1.4i aj.190tkm -01 2950€Opel Calibra 2.0iA -92 2500€Seat Cordoba 1.6i farm. -00 2450€Lada 110 1.5i farm aj.80tkm -06 2450€Mitsubishi Galant 1.6i -96 1900€

Oulun Autopörssi OyVeistämötie 16

Ark. 9-17 LA 10-14Puh:08-344134,0400-430 910,

040-555 2227www.oulunautoporssi.fi

Kauppatie 5, 040 963 9438ma-ke 10-17, to 10-18, pe 10-17, la 10-14.

HOX! HOX!Joko vaihdoit verhot kesäksiMeillä paljon kauniita kesäkuoseja

Verhojen ylä- ja alakäänteiden ompelu veloituksetta

ke-la.Naisten vateosastonloppuunmyyntikevään vaatteet -50% -30% -20%


PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

www.pudasjarvi-lehti.fi

Hallitus

Siuruan vesiosuuskunnan vuosikokous

su 22.5.2011 klo 12 Siuruan työväentalollaesillä sääntömääräiset ym.esille tulevat asiat

Tervetuloa! HULHAVANAHON, LUOKKAVAARAN JA ISO-SYÖTTEEN ASEMAKAAVOJEN

MUUTOS JA LAAJENNUS

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 §:n mukaan vara-taan osallisille ja kuntalaisille tilaisuus mielipiteensä esit-tämiseen Hulhavanahon, Luokkavaaran ja Iso-Syötteen asemakaavojen muutosta ja laajennusta valmisteltaessa. Kaavahankkeen tavoitteena on luoda laadukas virkistys-alue Luppoveden ympäristöön sekä tehostaa ja parantaa järveä ympäröivien loma-asuntoalueiden toteuttamis-mahdollisuuksia. Kaavoitettava alue rajautuu likimäärin alueelle Syötekyläntie, Syötetie, Pärjänkievarintie, Pär-jänjoentie, Svantentie risteys. Aluetta on myös Pärjänjo-entien pohjoispuolella. Yksityisten maiden osalta kaavoi-tus perustuu osittain maankäyttösopimuksiin.

Kaavoitukseen liittyvät asiakirjat pidetään MRA 30 §:n mukaisesti nähtävillä 12.5. – 6.6.2011 kaupungintalolla kaavoitus- ja mittaustoimistossa sekä internetissä www.pudasjarvi.fi. Mielipiteet suunnitelmista on toimitetta-va kaavoitus- ja mittaustoimistoon viimeistään 6.6.2011. Osoite Pudasjärven kaupunki, tekninen osasto, Varsitie 7 (PL 10) 93101 Pudasjärvi, sähköposti [email protected].

Asemakaavoituksesta antavat lisätietoja Pudasjärven kaupungilla maankäyttöinsinööri Markku Mattinen, 08 587 553 08 ja AirIx Ympäristö Oy:ssä arkkitehti Riitta Yr-jänheikki, puh. 010 241 46 20.

Pudasjärvellä 6.5.2011 Kaupunginhallitus

Oulunkaaren kuntayhtymä on otta-nut käyttöön sähköisen sijaispankin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden sijai-suuksista kiinnostuneet voivat jät-tää tietonsa sijaispankkiin kuntayh-tymän nettisivuilla kohdassa Työpaikat.

Palvelussa voi valita paikkakunnat ja tehtävät, joista on kiinnostunut, sekä kertoa, minkä pituiset sijaisuudet sopivat parhaiten.

Koulutus ja työkokemus sekä muut tiedot tallentuvat sähköiseen järjestelmään, josta esimiehet ensisijaisesti et-sivät sijaisia.

Pankkia käytetään vain sijaisten etsimiseen. Työpaik-koihin, joista laitetaan erillinen hakuilmoitus, täytyy edelleen lähettää erillinen hakemus ilmoituksessa pyy-detyllä tavalla.

Lisätietojakehitysjohtaja Anu Vuorinen, [email protected], (08) 587 561 22

Sijaispankki helpottaa esimiesten työtä

KOKO PERHEEN ILMAILUPÄIVÄ

Lauantaina 14.5.2011 Pudasjärven lentokentällä klo 11–16

Ohjelmassa:- kerhon toiminnan ja koulutustoiminnan esittelyä- lentokone-esittelyjä- lentosimulaattori- ilmailuaiheinen kilpailu – palkintona 15 min lentoLisäksi- kirpputorilta halvalla kaikenlaista hyvää tavaraa (uutta ja vähän käytettyä – myös nuorille!)- kodasta nokipannukahvia, muurinpohjalettuja, grilli

makkaraa sekä hernekeittoa (ota astia mukaan joshaluat ostaa kotiin)- lapsille ongintaa ym. kivaa

Huom. Käteismaksu!TERVETULOA VIIHTYMÄÄN ILMAILUN MERKEISSÄ!

Pudasjärven Ilmailukerho ry

Kemijärvi

Posio

Kuusamo

Taivalkoski

Suomussalmi

Puolanka

Pudasjärvi

Ranua

Rovaniemi

KittiläSodankylä

Pelkosenniemi

Salla

Savukoski

PÖLKKY

ULEA

KITKAWOOD

Metsänomistaja!Ota yhteyttä ja tee hyvä puukauppa

Petri Tolonenp. 020 764 0262

Markus Viitalap. 020 764 0264

Teemu Pohjolap. 020 764 0263

Jouko Niskalap. 020 764 0254

Vilho Koivistop. 020 764 0232

Jari Juntunenp. 040 515 9779

Seppo Miettunenp. 020 764 0261

KuusamoPuh. 020 764 0253Fax 020 764 0250

PudasjärviPuh. 040 822 5321Fax (08) 824 216

RovaniemiPuh. 040 510 4847Fax (016) 366 011

Hankintatoimisto

Saha

Pölkky OyKemijärventie 7393600 KUUSAMOFINLANDPuh. 020 764 0200Fax 020 764 0290Sähköposti: [email protected] tai [email protected]

Oulu

PudasjärviIlmoitus uuden rakennusjärjestysehdotuksen nähtävänä pidosta

Pudasjärven kaupungin uusi rakennusjärjestys on ollut valmisteilla rakennuslautakunnassa. Raken-nusjärjestysehdotus asetetaan maankäyttö- ja ra-kennusasetuksen 6 §:n mukaisesti julkisesti nähtä-ville.

Rakennusjärjestykseen liittyvät asiakirjat ovat näh-tävänä Pudasjärven kaupungintalolla rakennusval-vonnantoimistossa 16.05. – 17.06.2011 sekä inter-netissä www.pudasjarvi.fi. Nähtävänäoloajan on osallisilla ja kunnan jäsenillä mahdollisuus tehdä rakennusjärjestysehdotuksesta muistutus. Muistu-tus on toimitettava ennen nähtävänäoloajan päätty-mistä, viimeistään 16.6.2011 klo 15:00, kirjallisena osoitteeseen Pudasjärven kaupunki, rakennuslauta-kunta, PL 10 (Varsitie 7) 93101 Pudasjärvi, [email protected] tai fax 08-823453.

Pudasjärvellä 10.5.2011Rakennuslautakunta

Pudasjärvelle puollettu 1004 hirven kaatoluvatRiista- ja kalatalouden tut-kimuslaitos arvioi Suomen hirvikannan kooksi noin 95 000 hirveä syksyn 2010 met-sästyskauden jälkeen. Valta-kunnan tasolla hirvikanta on laskenut hiukan edelliseen vuoteen nähden.

Valtakunnalliseksi hirviti-heystavoitteeksi on asetettu 2-4 hirveä tuhatta hehtaaria kohden. Tämän hetken ar-vion mukaan hirviä on noin

3,1 hirveä tuhatta hehtaaria kohden. Hirvitiheys vaihte-lee alu-eittain. Pohjois-Suo-messa hirvitiheys on 2,7 hir-veä kun taas Etelä-Suomessa on 3,5 hirveä tuhannella heh-taarilla. Etelä-Suomen hirvi-kanta on pysynyt ennallaan, sen sijaan pohjoisen hirvi-kanta on laskenut yli 13 pro-senttia vuoteen 2009 verrat-tuna.

Pudasjärvellä Riista- ja

kalatalouden tutkimuslai-toksen kanta-arvio on noin 3 hirveä/1000 hehtaaria koh-den, lentolaskennassa ha-vaittiin 1,7hirveä/1000 ha ja havaintokortit näytti 1,8hir-veä/1000 heh-taarille.

Pudasjärveltä on puol-lettu 1004 hirven kaatoluvat ensi syksyn jahtiin, kertoi Riistanhoitoyhdistyksen toi-minnanohjaaja Mikko Leh-tola. (ht)

Onni suosi Kaija Jokikokkoa (hedelmäkori), Maire Puhakkaa (kakku), Irja Luokkasta (MLL tuotepalkinto)

ja Teija Mursulaa (MLL tuotepalkinto).

Hyvän olon messuilla MLL:n arpajaisten voittajat


KOKOPERHEEN

KENGITTÄJÄKEVÄÄN JUHLIINUUTTA SAAPUU JOKA PÄIVÄ

6€ /kpl

perus t-paitoja

Ranuan KenkätaloAvoinna Ma-Pe 9.30-17.00, La 9.00- 13.00

Keskustie 1, 97700 Ranua, puh. 016 355 1002

naisten ja miesten 79€(sh 89€, 99€)

HYVÄ VALIKOIMA KÄSI- JA JUHLALAUKKUJA

Hajakokojalasten, naisten jamiesten kenkiä

10€ 20€

useita värejä

VCA

Pudasjärven Lvi ja Rautatarvike Oy Varastotie 2 93100 PUDASJÄRVI puh 08-823510 fax 08-823511

Avoinna ma - pe klo 7-17

"Tule käymään niin tehdään kartoitus remontista ja tarvittaessa sovitaan ilmainen arviokäynti"

ykkÖsosoitteeton kaikkiin pudasjÄrvelÄisiin … · lidaarisesti toisia ihmisiä kohtaan luo...

Documents