Sivu 19 Sivut 14–15 Sivut 16–17

YLÄ-SAVO 2020Riitta Kumpulainen

YHDESSÄ – ONNISTUEN – UUDISTUEN

Maitomuuttuumoneenmuotoon

Uusia yrityksiäperustettutiuhaan

Ylä-Savossaon yhdessätekemisen tahto

Tuottaja, 8351 302,toimitus@iisalmensanomat.fi

juha halonen

VIEREMÄLÄISEN Pons-sen toimitusjohtajan Juho Nummelan mielestä Ylä-Savon yhteistä elinkeino-strategiaa tarvitaan. Hä-nen mukaansa se hyödyttää seutukuntaa monin eri ta-voin varsinkin silloin, kun strategian tavoitteet kirkas-tuvat kaikille tahoille yhtei-sinä.

– On muistettava, että Ylä-Savo tunnetaan mo-nista menestyvistä yrityk-sistä, ja niiden toiminta-edellytysten turvaaminen yhteisin ponnistuksin on kaikkien etu.

Nummela sanoo, et-tä Ponssen näkökulmasta on helppo muistuttaa, et-tä erityisesti vientiyrityk-set työllistävät paljon ih-misiä ja tuovat runsaasti verotuloja.

– Kaikki tämä lisää koko seutukunnan elinvoimaa.

Nummelan mielestä yh-teisen vision luomiseksi on jo tehty paljon, mutta teke-mistä riittää edelleen.

– Esimerkiksi kuntien ja elinkeinoelämän yhteistyö-tä voidaan edistää muun muassa siinä, että Ylä-Sa-vosta saadaan entistä hou-kuttelevampi paikka inves-toinneille.

Yksi tärkeimmistä haas-teista Nummelan mukaan on myös yhteinen edun-valvonta. Tästä esimerk-

kinä hän mainitsee koulu-tuksen.

– Vielä toistaiseksi olem-me saaneet varsin hyvin osaavaa työvoimaa, mutta jatkossa näin ei välttämät-tä ole. Korkeatasoisen am-matillisen koulutuksen säi-lyttäminen Ylä-Savossa on

yritysten kasvun kannalta tärkeää.

Nummela korostaa, et-

tä on myös selvää, että tuo-tantomenetelmien kehitty-essä tarvitaan jatkossa ny-

kyistä syvempää yhteistyötä yritysten ja yliopistojen se-kä ammattikorkeakoulujen kanssa.

Nummelan mielestä jokai-nen alueen yritys luo oman strategiansa ja pitää huolta omasta toiminnastaan, mut-ta on olemassa myös koko

juha halonen

YLÄ-SAVON KEHITYS Oy on jo muutaman vuo-den ajan pitänyt agendallaan Ylä-Savon yhteistä elinkei-nostrategiaa.

Yhtiön toimitusjohtaja Petri Pietikäinen koros-taa, että kyse ei ole koru-lausein koristellusta asias-ta vaan aidosta tavoitteesta löytää alueen kuntien ja si-dosryhmien sekä yritysten yhteinen tahtotila.

– Yksinkertaisimmillaan kysymys on siitä, millaisia valintoja Ylä-Savossa teh-dään parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi,

jotta niin kunnat kuin yri-tyksetkin menestyisivät vie-läkin paremmin.

Yhteistä tahtotilaa kuvaa Pietikäisen mielestä hy-vin strategiassa oleva lause: ”Yhdessä – Onnistuen – Uu-distuen”.

– Tämä kertoo siitä, että haluamme tehdä yhdessä asioita, onnistua tekemis-ten kautta ja näin muodoin myös uudistua.

Ylä-Savon yhteinen elinkei-nostrategia on kärjeltään te-rävä. Kehittämisen painopis-teiksi siihen on valittu kolme kokonaisuutta; teknologiate-ollisuus, maidontuotanto ja palvelualojen kehittäminen.

Yhteisen elinkeinostrate-gian hyödyt ulottuvat Pieti-käisen mukaan laajalle. Hä-nen mielestään muuttuvassa toimintaympäristössä yksit-täisen kunnan rahkeet eivät

yksin enää riitä tulokselli-seen elinkeinopolitiikkaan.

– Mielestämme kunnat hyötyvät siitä, että elinkei-nostrategia kohdentaa toi-menpiteet keskeisimmil-le kehittämisalueille sekä koordinoi ja johtaa elinkei-nojen kehittämistä.

Pietikäisen mielestä stra-tegia tuo hyötyjä myös yri-tyksille.

– Sen avulla luomme pa-rempia toimintaympäris-töjä, autamme yrityksiä kehittymään edelleen ja helpotamme yrityksiä saa-maan esimerkiksi koulutet-tua työvoimaa, pääomaa ja osaamista.

Pietikäinen muistuttaa, että alueellinen elinkeinostrategia laaditaan aina yhdessä ja yh-teistyössä yritysten kanssa.

– Tämäkin kertoo siitä, et-tä strategian punaisena lan-kana on alueen yritysten tu-

keminen ja kehittäminen, eli juuri niiden toimijoiden, jot-ka luovat alueen taloudelli-sen perustan. Mukana tässä työssä ovat yritysten lisäksi tietenkin kunnat, oppilaitok-set ja muut sidosryhmät.

Yhteisestä elinkeinostrate-giasta tehtiin viimeksi väli-arvio noin vuosi sitten. Pie-tikäisen mukaan tarkastelun yhteydessä strategia sai pal-jon kiitosta mm. painopiste-valinnoista.

Myös Elinkeinoelämän Keskusliitto kiitteli elinkei-nostrategiaa; omassa baro-metrissaan. Ylä-Savon yri-tysilmastoa pidettiin yhte-nä Suomen parhaimmista.

– Erääksi elinkeinostrate-gian alkuvaiheen tavoitteek-si asetimme mm. Tekes-ra-hoituksen kaksinkertaista-misen. Nyt se on itse asiassa jo nelinkertaistunut.

Lisäksi Pietikäisen mieles-tä on otettava huomioon, et-tä alueen yritysten vienti ja liikevaihto ovat kasvaneet voimakkaasti osoittaen yri-tysten hyvää kilpailukykyä, samoin maidontuotantoon on investoitu runsaasti.

– Näidenkin esimerkki-en valossa voimme puhua onnistumisista. Tuloksek-si voimme laskea myös sen, että yhteisen elinkei-nostrategian tarpeellisuus tunnustetaan tänä päivänä

laajasti, Pietikäinen muis-tuttaa.

Lähitulevaisuuden yhdek-si tärkeimmistä painopistei-tä on nousemassa vaihtoeh-toinen energiatuotanto, jos-sa tärkeimpänä yksittäisenä toimijana on Green Fuel Nordic Oy Soinlahteen tu-levine hankkeineen.

Toisena haasteena Pietikäi-nen mainitsee Ylä-Savon pää-omarahaston kehittämisen niin, että se pystyisi nykyistä paremmin hyödyttämään alu-een elinkeinoelämää.

Kolmanneksi ajankoh-taiseksi kysymykseksi hän nostaa yrityspalvelu-jen kehittämisen niin, et-tä yritykset saisivat tarvit-semansa palvelut yhdeltä luukulta.

– Tämän eteen myös yhtiö ponnistelee muun muassa Yhessä -hankkeen kautta.

Yhteinen strategiaei ole korulauseYlä-Savon

yritysilmasto

on yksi Suomen

parhaista.

Ponssen Juho Nummela:Yhteistä näkemystä tarvitaan

’Tämäkin kertoo siitä, että strategian punaisena lankana on alueen yritysten tukeminen ja kehittäminen.

Ponsse Oyj:n toimitusjohta-ja Juho Numme-la korostaa, että Ylä-Savon yri-tysten toimin-taedellytysten turvaaminen yhteisin ponnis-tuksin on kaik-kien etu.

’Korkeatasoisen ammatillisen koulutuksen säilyttäminen Ylä-Savossa on yritysten kasvun kannalta tärkeää.

Juha Halonen

joukko asioita, jotka ovat yrityksille yhteisiä.

– Siksi olisikin tarpeellista, että näitä asioita tuodaan ai-na tarvittaessa yhteiseen keskusteluun muistutta-maan niiden merkityksestä koko seutukunnalle, Num-mela huomauttaa.

Torstaina 7. maaliskuuta 2013 IISALMEN SANOMAT14 YLÄ-SAVO 2020

Yhdessä - Onnistuen - Uudistuentorstai 14.3.2013 klo 12.00-16.15Ylä-Savon ammattiopiston auditorio, Asevelikatu 4, Iisalmi

Ohjelma:

Klo 11:30-12:00 Ilmoittautuminen ja tervetulokahvit

Klo 12:00 Seminaarin avaus: Ylä-Savon yhteinen elinkeinopolitiikka - suunta, tulokset ja tulevaisuus toimitusjohtaja Petri Pietikäinen, Ylä-Savon Kehitys Oy

Klo 12:15 Miten Ylä-Savon teknologiateollisuuden hyvä kehitys saadaan jatkumaan? Mitkä ovat toimialan haasteet 2020? toimialapäällikkö Heikki Passiniemi, Ylä-Savon Kehitys Oy

kommenttipuheenvuorot: toimitusjohtaja Timo Rask, Normet Oy ja teknologia-asiantuntija Harri Kivelä, Tekes

Klo 13:15 Uusi jalostuspolku metsäomaisuudelle aluejohtaja Risto Helle, Metsäkeskus Pohjois-Savo

Klo 14:00-14:30 Kahvitauko

Klo 14:30 Maidontuotannon mahdollisuudet ja toimialan haasteet 2020 projektipäällikkö Mika Repo, Savonia-ammattikorkeakoulu

kommenttipuheenvuoro: maidontuottaja, hallituksen puheenjohtaja Jarno Kämäräinen, Osuuskunta ItäMaito

Klo 15:30 Ylä-Savon elinkeinoelämä uuden kaupunginjohtajan silmin Iisalmen tuleva kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen

Klo 16:00 Seminaarin yhteenveto ja päätös

Ilmoittautumiset seminaariin: to 12.3. mennessä, toimisto@yla-savo.fi

Ylä-Savo 2020 -seminaarit keväällä 2013:

Kohti uutta EU-ohjelmakauttaperjantai 22.3.2013 klo 9.00–13.15Luma-keskus Majakan Iisalmi-Sali, Savonkatu 5, Iisalmi

Mitä uusi rakennerahasto-ohjelma tuo tullessaan? Miten maaseutua kehitetään uudella ohjelmakaudella? Mikä on Ylä-Savon Leader-ohjel-man rooli maaseudun kehittämisessä? Entä mitkä ovat Ylä-Savon kun-tien mahdollisuudet rahoittaa rakennerahastohankkeita?Alustajina mm. aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa Pohjois-Savon lii-tosta sekä maaseutu- ja energiayksikön päällikkö Pekka Kärkkäinen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta.

Ilmoittautumiset seminaariin: ti 19.3. mennessä toimisto@yla-savo.fi

Kuntien tiivistyvä yhteistyöSeminaari tulossa toukokuussa 2013

Tapahtuman tarkempi ajankohta ja sisältö vahvistuvat myöhemmin.

Seuraa ilmoittelua www.ylasavonkehitys.fi!

Seminaarisarjan järjestää Ylä-Savon Kehitys Oy

Vapaa pääsy - tervetuloa mukaan!

Ylä-Savo kaipaa yhteistä keskustelua alueemme tulevaisuudesta. Tulevaisuuden hahmottelu auttaa vahvistamaan kilpailu-kykyä ja toimimaan oikein. Tervetuloa kes-kustelemaan elinkeinopolitiikan suunnasta, tuloksista ja tulevaisuudesta!

KULUNEEN TALVEN ai-

kana Ylä-Savon kunnat ovat

lähes yksimielisesti ottaneet

kielteisen kannan kuntaliitok-

siin. Sitä vastoin lähes yhtä

mieltä ollaan Ylä-Savon yhtei-

sen elinkeinostrategian tar-

peellisuudesta. Valuvikoja yh-

teisessä elinkeinostrategiassa

ei siis näyttäisi olevan.

Hyvin laajasti on ymmär-

retty elinkeinoelämän kaut-

ta syntynyt Ylä-Savon kuntien

kohtalon yhteys: vahva vienti-

teollisuus on verkottunut, alue

muodostaa työssäkäyntialu-

een ja maidontuotanto jatkaa

keskittymistään.

Vahvat merkit myös palve-

lualan vahvistumisesta ovat

nähtävissä. On syntynyt luon-

nollinen tarve tehdä käytän-

nön toimia yritysten ja elinkei-

noelämän kanssa.

Alueen hyvä kehitys on

käynnistynyt ja se ruokkii itse-

ään. Usko tulevaisuuden näyt-

täytyy vahvana ja tekemisen

meininki on vallalla. Kun läh-

tökohdat ovat nämä, yritystoi-

minnan toimintaedellytysten

turvaaminen ei katso vahvaa

peruskuntaa vaan huutaa vah-

van alueyhteistyön perään.

Globalisaatio tuo uutta aja-

teltavaa niin kansalliseen kuin

alueelliseenkin elinkeinopoli-

tiikkaan.

Globalisaatio merkitsee kau-

pan vapautumista. Toisaalta

globalisaatio tarkoittaa liikku-

vuutta: pääoma, ihmiset, aja-

tukset, tieto ja teknologia siir-

tyvät maasta toiseen.

Korkean- ja matalan osaa-

mistason työvoiman liikku-

vuus kasvaa jatkuvasti. Toi-

saalta tietyn tyyppinen työ

voidaan teettää siellä, missä

työvoimakustannukset ovat

alhaisimmat

Sitä vastoin toimivia lii-

kenne- ja tietoliikenneyhte-

yksiä, kohtuullisia asunto- ja

toimitilahintoja, luottamus-

ta, työntekijöiden tai verkos-

tojen hiljaista osaamista ei

voida helposti siirtää toiseen

maahan.

Ylä-Savon aktiiviset yri-

tykset, kunnat ja oppilaitok-

set sekä toimijoiden välinen

yhteistyö ovat johtaneet elin-

keinostrategian käytännön to-

teutukseen. Käytännön työn

sivutuotteena on syntynyt kil-

pailutekijöitä, joita ei voida

siirtää tai viedä muualle.

Tästä näkökulmasta Ylä-Sa-

vo näyttäytyy houkutteleva-

na yritysympäristönä, jossa

asiat hoituvat ja ideat jalostu-

vat menestystuotteiksi. Green

Fuel Nordic Oy:n biojalosta-

moinvestointi on tästä hyvä

esimerkki.

Tässä taitaa piillä Ylä-Savon

menestymisen salaisuus? Ku-

ten Tekesin pääjohtaja taan-

noisella vierailullaan totesi:

”Tämä Ylä-Savo on ihan poik-

keus Suomessa”.

”Ylä-Savo on ihan poikkeus Suomessa”

YtoYl

Oh

Kl

Yl

Vie-remä

Rauta-vaara

Pielavesi

SonkajärviKiuruvesi

IISALMI

Lapinlahti

Kei-tele

Ylä-Savossa tarvitaan yh-

teistä tulevaisuuden pohdiske-

lua yritysten ja eri toimijoiden

välillä. Järkevä päätöksenteko

perustuu tulevaisuuden näky-

mien muodostamiseen ja ver-

tailuun.

Maaliskuun 14. päivä käyn-

nistyvä Ylä-Savo 2020 -semi-

naarisarja avaa keskustelun

Ylä-Savon tulevaisuudesta se-

kä keinoista edistää elinkeino-

elämää.

Toisaalta on hyvä pysähtyä

pohtimaan, millainen yritysten

toimintaympäristö on. Toivon,

että seminaarisarja auttaa

kuntien luottamushenkilöitä

perehtymään elinkeinostrate-

gian keskeisiin kysymyksiin.

Toisaalta yrityksillä on mah-

dollisuus tuoda esille omia tu-

levaisuuden näkymiään, sillä

mitä yrityksissä tapahtuu, rat-

kaisee myös Ylä-Savon tule-

vaisuuden. Onneksi valtaosa

yrityksistä on yläsavolaisten

omistuksessa!

PETRI PIETIKÄINEN

toimitusjohtaja

ylä-savon kehitys oy

IISALMEN SANOMAT Torstaina 7. maaliskuuta 201315YLÄ-SAVO 2020

leila pietikäinen

SONKAJÄRVELÄINEN, uusi yrittäjä Simo Itkonen sanoo tehneensä oikean rat-kaisun, kun perusti oman yrityksen.

– Pienestä pitäen olen ha-lunnut yrittäjäksi ja nyt se sitten toteutui, kun löytyi itselle mieluinen ja sopiva ala.

Itkonen perusti viime hei-näkuussa rakennustarvik-keiden myyntiin keskitty-vän yhden miehen yrityk-sen. Hän myy päämiehensä tuottamia vinyylipaneelei-ta talojen ulkoverhouksiin sekä ovia, ikkunoita ja läm-möneristeitä.

– Tietoa tuotteista me-nee rakentajille postitse ja netin kautta. Kun asiak-kaat esimerkiksi hakeutu-vat päämiesteni sivuille, ot-tavat he sitä kautta minuun yhteyttä.

Itkosella on toimisto koto-naan Jyrkällä, ja myyntialue Kajaanista Kuopioon.

Maaliskuun lopulta Itko-nen laajentaa yrityksensä toimintaa eli aloittaa myös rakennustarvikkeiden asen-nuspalvelut.

– Palkkasin kaksi raken-nusalan ammattilaista, jot-ka hoitavat asennuspuolen. Asennuksia on jo tilattu ke-sään asti, iloitsee yrittäjä.

Itkosen asiakkaina ovat yk-sityiset kotitaloudet, asunto-osakeyhtiöt ja kunnat. Hä-nen tavoitteenaan on tar-jota tuotteet ja asennukset kokonaispakettina.

– Näin se on asiakkaalle helpompaa.

Simo Itkosen mielestä hä-nen yrityksensä valttina on myös suoramyynti, ilman keskuskauppojen välikäsiä.

Itkonen uskoo pärjäävän-sä rakennustarvikemarkki-noilla, sillä hänen edusta-millaan tuotteilla ei ole kil-pailijoita Pohjois-Savossa ja Kainuussa.

– Kyllä tämä tuntuu omal-ta alalta eikä ole kaduttanut, että ryhdyin yrittäjäksi.

Itkonen tietää tarkkaan, mi-tä yrittäminen on, vaikkei hän ole yrittäjänä aiemmin ollutkaan.

– Myin ulkomaan työko-

kemukseni jälkeen imureita ovelta ovelle Jyväskylässä ja Kuopiossa. Se oli kyllä erit-täin opettavainen kokemus.

Voi sanoa, että nimen-omaan imurit myös johdat-tivat Itkosen yrittäjäksi.

– Soitin vinyylipaneelifir-maan siirtyneelle, imuri-kauppojen aikaiselle työka-verille ja kyselin töitä. Hän ehdotti yrityksen perusta-mista.

Päätöstään Itkonen mietti puolisen vuotta, kunnes ot-ti Iisalmen te-toimistoon ja Ylä-Savon Kehityksen yri-tysneuvojaan Kari Heikki-seen yhteyttä.

– Heikkisen Kari tuli mu-kaan starttirahahakemuksen myötä. Kävin myös hänen aloittaville yrittäjille pitä-mässään koulutuspäivässä. Etenkin yrityksen perusta-misen alkuruljanssissa tar-vitsin ja sain apua ja neuvo-ja Ylä-Savon Kehityksestä.

Suunnitelmissa Itkosella on laajentaa toimintaansa edelleen.

– Tavoitteena on tarjota asiakkaalle kaikki, mikä ra-kentamiseen kuuluu. Vaik-kapa vanhan talon saneera-us ulkoa ja sisältä, sähkö- ja putkitöineen.

Imurit johdattivat yrittäjäksiSimo Itkonen on

jo laajentamassa

rakennusalan

yritystään.

juha halonen

YLÄ-SAVOSSA yritystoi-minta on ollut perinteises-ti vireää. Vuosina 2007–2012 Ylä-Savoon syntyi lähes 1 400 yritystä. Taloudellises-ti vaikeista ajoista huolimat-ta edes viime vuonna ei Ylä-Savossa tapahtunut merkit-tävää notkahdusta.

Ylä-Savon Kehitys Oy:n aloittavien yritysten neu-vonnasta vastaavan Kari Heikkisen mukaan Uus-yrityskeskus Ylä-Savolla oli viime vuonna 145 uutta, yri-tystä suunnittelevaa asiakas-ta ja asiakaskäyntejäkin ker-tyi reilusti yli kaksisataa.

Uusyrityskeskus Ylä-Sa-von neuvonnan kautta Ylä-Savoon syntyi viime vuon-na 67 uutta yritystä. Lausun-toja starttirahahakemuksiin ja pienlainahakemuksiin an-

nettiin yhteensä liki kuusi-kymmentä.

Vuoteen 2011 verrattuna Uusyrityskeskusten asiakas-

käynnit ja perustettujen yri-tysten määrät laskivat valta-kunnallisesti viisi prosent-tia, sen sijaan Ylä-Savossa

vastaavaa laskua ei ollut ha-vaittavissa.

Vuonna 2012 kaupparekis-teriin merkittiin Ylä-Savos-sa yhteensä yli kaksisataa uutta yritystä. Kun lakan-neita yrityksiä oli noin 130, Ylä-Savon yrityskanta kas-voi 67 yrityksellä.

Tilastokeskuksen mukaan Ylä-Savossa oli vuoden 2011 lopussa 3 231 yritystä.

Heikkinen on kiinnittänyt huomiota siihen, että Uus-yrityskeskusten neuvonnan kautta syntyneet yritykset ovat keskimääräistä selvästi elinvoimaisempia, sillä kah-den vuoden kuluttua perus-tamisesta 90 prosenttia yri-tyksistä on vielä toiminnas-sa ja viiden vuoden kuluttua 80 prosenttia.

– Kaikki yritysideat käy-

Uusia yrityksiä perustettiin Ylä-Savossa vilkkaasti

Simo Itkonen➤ 32-vuotias sonkajärveläi-

nen. Syntyisin Kuopiosta, josta

muutti perheineen Jyrkälle 15-

vuotiaana. Paluumuutti Jyrkälle

vuosi sitten tammikuussa.

➤ Perhe: 3-vuotias poika.

➤ Koulutus: kuljetusalan am-

mattitutkinto 1999. Datanomi

päättötyötä vaille 2005.

➤ Työ: Rakennuksilla apupoi-

kana, Microsoftilla Englannissa

ja Irlannissa ensin työharjoitte-

lussa, sitten töissä yhteensä 1,5

vuotta. Suomeen palattuaan Jy-

väskylässä ja Kuopiossa ovelta

ovelle-imurikauppiaana.

➤ Oma yritys: perusti raken-

nustarvikkeita myyvän yrityk-

sen Simo Itkonen Ky:n heinä-

kuussa 2012. Myyntituotteina

vinyylipaneelit ulkoverhouksiin,

ovet, ikkunat ja lämmöneristeet.

Maaliskuun lopulta alkaen myös

niiden asennukset.

➤ Harrastukset: jääkiekko ja jal-

kapallo, joita ei enää ehdi juuri-

kaan harrastaa.

Simo Itkosen yrityksen

toimialana on raken-

nustarvikkeiden myyn-

ti ja pian myös niiden

asennus. Hän myy mm.

vinyylipaneeleita ulko-

verhoukseen. – Ottakaa

rohkeasti hihasta kiin-

ni, jos minua näette,

kannustaa yrittäjä ra-

kentajia ja remontoijia.

Uusyrityskeskus Ylä-Savo➤ Ylä-Savon Kehitys Oy:n aloittavien yritysten neuvontaa on

tehty Uusyrityskeskus Ylä-Savo -nimellä vuoden 2011 alusta.

➤ Tarjoaa maksutonta ja luottamuksellista neuvontaa yritys-

toimintaa suunnitteleville ja aloittaville yrittäjille.

➤ Ylä-Savon Kehitys Oy on osa Yritys-Suomi -palvelujärjestel-

mää ja toimii Yritys-Suomi Ylä-Savon seutukoordinaattorina.

➤ Yritys-Suomi Ylä-Savon muina paikallistoimijoina ProAgria

Pohjois-Savo ry, Ylä-Savon Veturi ry, Pohjois-Savon te-toimis-

to, Pohjois-Savon Ely-keskus ja Finnvera Oyj.

➤ Suomessa 32 Uusyrityskeskusta ja niillä yli 80 palvelupis-

tettä.

➤ Verkosto toimii lähes 200 kunnan alueella.

➤ Verkoston taustatukena noin 1 300 asiantuntijaa, yli 1 000

yritystä ja 270 yhteisöä.

➤ Neuvonta ISO 9001/2000 laatusertifioitu, joka takaa hy-

vän yritysneuvonnan laadun ympäri Suomea.

➤ Suomen Uusyrityskeskukset ry on alueellisten Uusyritys-

keskusten yhteistoimintajärjestö.

Ylä-Savon yritysneuvojat palvelevat aloittavien yrittä-jien lisäksi myös jo toimivia yrityksiä. Kuvassa neuvon-nasta vastaavat Kari Heikkinen (vas.) ja Virpi Murtola sekä varpaisjärveläiset asiakkaat Marjo Väisänen, Ant-ti Ahonen ja Arto Väisänen.

Annamaija Herola

vät systemaattisen neuvon-taprosessin läpi ja liikeidean elinkelpoisuus pyritään var-mistamaan. Varsinaisen pää-

töksen yrityksen perustami-sesta ja yrittäjäksi ryhtymi-sestä tekee kuitenkin asiakas itse, Heikkinen muistuttaa.

Torstaina 7. maaliskuuta 2013 IISALMEN SANOMAT16 YLÄ-SAVO 2020

anita kulmala

NELJÄN LAPSEN äiti Vee-ra (Veronika) Korho-nen ehti olla parikymmen-tä vuotta kotiäitinä lapsia ja kotia hoitamassa, kun hänen elämänsä muuttui ja hänestä tuli vaatekaupan yrittäjä.

– Se oli ihme, että minusta tuli yrittäjä. Nuorin oli vasta lähtenyt esikouluun, ja olin ajatellut vielä olla kotona kun hän tulee koulusta, en-kä lähteä vielä töihin.

Vuosi sitten joulukuussa Veera Korhonen sanoi Ju-malalle, että kerro minulle, jos haluat, että minä menen töihin. Kun hän seuraavana päivänä kävi joulumarkki-noilla ja pistäytyi Vaatemaa-ilma-vaatekaupassa, aiempi yrittäjä Maija Savolainen kertoi, että hän on pikku hiljaa lopettelemassa ja jää-mässä eläkkeelle.

– Maija kertoi, että hän on odotellut ihmettä, että kau-palle löytyisi jatkaja. Minul-

le tuli edellisen illan rukous mieleen ja ajattelin, että on-pa ihme. Siitä se lähti, Vee-ra Korhonen kertoo.

Hän ei olisi välttämät-tä halunnut yrittäjäksi, sil-lä hän oli nähnyt keittiöka-lustealalla yrittäjänä ollees-ta miehestään, ettei se ole niin helppoa.

– Oli kuitenkin vahva tun-ne, että tämä on minun paik-kani tällä hetkellä.

– Sekin mietitytti, kun mi-nulla ei ole koulutusta, mut-ta Maija sanoi, että hän kyl-lä neuvoo. Tällaisen pienen kaupan voi aloittaa, vaikkei ole koulutustakaan, kun joku neuvoo ja kirjanpitäjä hoitaa kirjanpidon. Hyvä on tietys-ti ymmärtää jotain siitäkin, Veera Korhonen sanoo.

Vuonna 1986 kaupan pe-rustanut Maija Savolainen oli ensimmäisen kuukau-den kaverina, kun Veera Korhonen aloitti kaupanpi-don maaliskuun alussa vuo-si sitten, ja häneltä on saatta-nut kysyä puhelimitse neu-voa.

Kuukauden päästä hän aloitti yrittäjäkurssin Iisal-messa iltakurssina ja haki ja sai Ylä-Savon Kehitys Oy:stä starttirahaa yrityksen käyn-

nistämiseen.– Sieltä olisi ollut saatavis-

sa neuvojakin, mutta koin et-tä Maija on hyvä auttamaan, kun hän on tätä pyörittänyt, ja yrittäjäkurssilla sai kysyä asioista.

Veera Korhosen mielestä kaupanpito on lähtenyt hir-veän hyvin liikkeelle. Enti-set asiakkaat ovat osanneet liikkeeseen ja uusiakin on tullut.

Liikkeessä on normaaliko-koisten miesten ja naisten vaatteiden lisäksi erityisen suuria kokoja, aina 8XL:ään asti. Maija Savolainen oli-kin ollut juuri siitä huolis-saan, mistä isokokoiset ih-miset saavat vaatteita, jos jatkajaa ei löydy.

– Eräs asiakas etsi äidilleen isokokoisia alusvaatteita, ja hänet oli neuvottu kuopio-

Kotiäidistä yrittäjäksiLapinlahden

Vaatemaailma sai

Veera Korhosesta

jatkajan.

Kyllikki Ryth toi housuja lahkeiden lyhennystä varten Veera Korhoselle. Lapinlahden Vaatemaailmassa on myös korjausompelupalvelu.

Veera Korhonen

➤ 41-vuotias.

➤ Vaatemaailma-vaatekaupan

yrittäjä Lapinlahdella.

➤ Perhe: mies ja neljä lasta,

7–20-vuotiaat.

➤ Harrastukset: puutarhanhoi-

to, Helluntaiseurakunnan mu-

siikkiryhmä.

Liikkeen ompe-lunurkkaukses-sa on ompelu-koneen lisäksi kolme saumuria ja teollisuusom-pelukone.

Anita Kulmala

laisessa liikkeessä tänne, Veera Korhonen kertoo.

Liikkeessä on myös kor-jausompelupalvelu. Hou-suja lahkeiden lyhennys-tä varten tuonut Kyllikki Ryth on tyytyväinen pal-veluun ja vaatekaupan säi-lymiseen. Sen lisäksi vaat-teita saa Lapinlahdella Ma-xi-Makasiinista ja jonkin

verran Iloisesta Viivistä.– Minullakin on kone, mut-

ta en osaa stretchiä ommel-la. Ja täällä on hyvä käydä välillä Veeraa jututtamassa, vaikkei aina ostaisi mitään, Ryth toteaa.

– Minusta on hirveän hy-vä, että ihmiset voivat käy-dä täällä ilman että olisi pakko ostaa jotakin, Veera

Korhonen sanoo.Veeran virallinen nimi on

Veronika, ja hän on inkerin-suomalainen, syntyisin Pie-tarista. Suomessa hän on ol-lut naimisissa 23 vuotta. Hän tutustui lapinlahtelaiseen mieheensä yhteisen tutta-van, Lapinlahden Helluntai-seurakunnan nuorisotyönte-kijän välityksellä.

’Oli kuitenkin vahva tunne, että tämä on minun paikkani tällä hetkellä.

YLÄ-SAVO 2020 17IISALMEN SANOMAT Torstaina 7. maaliskuuta 2013

leila pietikäinen

YLÄSAVOLAISET teknolo-gia-alan yritykset ovat ver-kottumisen mestareita eikä yrityksiä vaivaa kateuden perisynti.

– Kyllähän esimerkiksi Tekes ja muut tahot voi-vat saattaa yrityksiä yh-teen, mutta jos ihmisten välinen yhteistyö ei toimi, ei yritysten kehittämises-tä tule mitään, teknologia-asiantuntija Harri Kivelä Pohjois-Savon Ely-keskuk-

sesta summaa.Kivelän mukaan yläsavo-

laiset ovat yrittäjähenkisiä ja -lähtöisiä, mikä on mer-kille pantavaa.

– Yrittäjillä on halu ja ky-ky tehdä yhteistyötä. Ver-kottumisen perimmäinen ideahan on, että koko ketju päämiehestä alihankkijoi-hin ymmärtää, ettei keske-nään kilpailla.

Ylä-Savo on Ely-keskuk-sen ja Tekesin näkökul-masta edelläkävijä verkot-

tumisessa ja sitä kautta yri-tysten kehittämisessä.

– Ylä-Savossa esimerkik-si koneistusalan yritykset tekevät paljon yhteistyötä eli yksi tekee yhdenlaista pulikkaa, toinen toisenlais-ta eikä kateus vaivaa keski-näistä tekemistä. Ne keskit-tyvät omaan osaamiseensa ja pystyvät verkottumisen kautta valmistamaan tuot-teensa tehokkaasti, kannat-tavasti ja laadukkaasti.

KIvelän mielestä Ylä-Sa-vossa on pitkät perinteet yritystoiminnan kehittä-misessä, alkaen Ylä-Savon Teollisuusliiton 130-vuoti-

Verkottumisen mestareitaYläsavolaisyritykset osaavat

hyödyntää myös tekesrahaa.

Iisalmelaisen lounasravinto-la Pikku-Iitan remontissa to-teutuu yritys-ten verkottu-minen hyvin, kehuu yhteys-päällikkö Virpi Murtola. Sisus-tajat ja tavaran toimittajat sekä rakentaja ovat paikallisia yri-tyksiä. Työnjoh-taja Janne Lyyra levittää akryylia.

Tekesrahoitusta

➤ Ylä-Savon yrityksil-

le vuonna 2012 noin 4,8

milj.euroa (Kuopioon 4,3,

Varkauteen 1,2).

➤ Tekes on valtion viras-

to, joka rahoittaa yliopis-

tojen, korkeakoulujen ja

yritysten tuotekehityspro-

jekteja. Yritykset saavat

tuesta kaksi kolmasosaa.

➤ Vuosibudjetti noin 500

miljoonaa euroa.

juha halonen

HT LASER OY:N tuotan-tojohtajan Juha Anttilan mielestä yritysten verkot-tuminen ei ole enää pelk-kää sanahelinää. HT La-serin näkökulmasta se on päivittäistä sekä sisäistä että ulkoista kehittämis-työtä, jota vaatii myös kil-pailukyvyn ylläpitäminen ja parantaminen.

Vieremällä, Ponssen naa-purissa on yksi HT Lase-rin tuotantoyksiköistä, jo-ten verkottuminen tätäkin taustaa vasten on lähes it-sestäänselvyys.

Yhtiössä verkottumista on toteutettu yhdessä kuu-den muun yrityksen kanssa

noin kahden vuoden ajan, ja tuloksia on selvästi nä-kyvissä.

– Käytännössä työtä on tehty Ylä-Savon Kehitys Oy:n hallinnoiman Te-kes-hankkeen puitteissa. Puhumme BestNW 2014 -hankkeesta, jonka avul-la pyrimme kehittämään yhteisiä toimintamalle-ja, ja tätä kautta paranta-maan omaa kilpailukyky-ämme.

Monelta taholta on viesti-tetty, että yritysten verkot-tumisessa juuri Ylä-Savos-sa on onnistuttu. Toimin-tamalli on myös Anttilan mukaan tullut tunnetuksi ympäri maata, varsinkin

laitevalmistajien määrän kasvaessa.

– Kehittämistyötä on teh-

ty esimerkiksi sen eteen, että niin sanottu vasteaika saadaan lyhennettyä. En-

nen hankkeen alkua meillä tämä ”tilauksesta toimituk-seen” -aika oli neljä–viisi viikkoa, tänä päivänä se on enää 72 tuntia, Anttila huo-mauttaa.

Anttilan mielestä missään muualla maailmassa verkos-toyhteistyö ei ole niin avoin-ta kuin Ylä-Savossa. Avain-sana tässä on keskinäinen luottamus, ja se, että yrityk-set ovat tiedostaneet, mil-laisessa bisneksessä toimi-taan.

– On muistettava, että verkostoyhteistyö hyödyt-tää myös työntekijöitä mo-nin tavoin; työt on parem-min organisoitu, ei ole huk-

Perimmäisenä tavoitteena on kilpailukyvyn parantaminen

– Verkostoyhteistyö hyödyttää myös työntekijöitä monin tavoin, HT Laserin tuotantojohtaja Juha Anttila korostaa.

’Tämä puolestaan ylläpitää ja jopa parantaa työllisyyttä luoden vaurautta koko seutukunnalle.

Katja Kaikkonen

kakäyntiä, ei ole hakemista, mahdollisimman vähän nos-telua ja mahdollisimman vä-hän virheitä.

– Asiakkaat hyötyvät puo-lestaan siitä, että niillä, täs-sä tilanteessa, jossa olemme hitsautumassa oikeasti yh-teen, on mahdollisuus ottaa meistä enemmän irti.

Kaiken tavoitteena on tie-tenkin yritysten kilpailuky-vyn parantaminen niin, että niillä on tulevaisuutta jat-kossakin.

– Tämä puolestaan yllä-pitää ja jopa parantaa työl-lisyyttä luoden vaurautta koko seutukunnalle, Antti-la pohtii.

Juha Halonen

sesta historiasta.– Koska alueella ei ole yh-

tä tai kahta suurta teolli-suusyritystä, Ylä-Savoon

on syntynyt useita vahvoja yrityksiä.

Kivelän näppien alla on alueen tekesrahoitus. Ylä-Savon yritykset ovat osan-neet rahoitusta hyödyntää, alueen yrityksillä on lukui-sia kehittämishankkeita.

– Olemme Tekesin ja Rau-taisen Savon kanssa luo-neet yrityksille ns. ”harkit-tuja sattumia” eli saattaneet yhteen samantyyppisiä yri-tyksiä, jotka ovat alkaneet myös yhdessä kehittää toi-mintaansa. Mukana kehitys-hankkeissa ovat myös oppi-laitokset.

Tekes nähdään Kivelän

mielestä kuitenkin liian usein kovan teknologian eli kalliiden koneiden ja laittei-den rahoittajana.

– Tekes on kuitenkin inno-vaatioiden kehittämiskeskus eli satsaamme muun muassa uusien liiketoimintamallien kehittämishankkeisiin.

Kivelä esimerkittää, että mm. iisalmelainen ambu-lanssivalmistaja Profile Ve-hicles tarvitsee kansainvä-liseen toimintaansa lähellä asiakkaita olevia toimipis-teitä.

– Juuri tämäntyyppisten toimintamallien kehittämi-seen Tekesiltä voi saada ra-hoitusta.

’Yrittäjillä on halu ja kyky tehdä yhteistyötä.

Torstaina 7. maaliskuuta 2013 IISALMEN SANOMAT18 YLÄ-SAVO 2020

Tommi Korpihalla

Katja Kaikkonen

leila pietikäinen

MAIDOLLA ON Suomessa aivan huikeat tuotekehitys-mahdollisuudet, sillä vasta noin 10 prosenttia on sen hy-vistä ominaisuuksista käytet-ty. Näin arvioi suonenjokelai-sen Osuuskunta Maitomaan toimitusjohtaja Mikko Sai-ranen.

– Suomi on kyllä edelläkä-vijä erilaisten maitotuottei-den kehittäjänä, mutta ir-tiotettavaa maidosta on sil-ti vielä paljon.

Maitomaalla itsellään on vetävä draivi päällä uusien maitotuotteiden valmista-jana, sillä se aloitti maail-massa ainutlaatuisen yh-teistyön iisalmelaispani-mo Olvin kanssa.

Maidosta saisi irti nykyistä paljon enemmän

leila pietikäinen

ERILAISET hyvinvointituotteet ovat kasvava trendi, sillä kulutta-jat haluavat entistä enemmän sat-sata terveyteensä ja hyvinvoin-tiinsa. Tämä näkymä mielessään lähtivät Olvi Oyj ja Osuuskunta Maitomaa rakentamaan yhteis-työtään reilu vuosi sitten.

– Meillä on vahva usko, että hy-vinvointituotteet ovat kasvava tuoteryhmä, Olvin toimitusjoh-taja Lasse Aho luonnehtii.

Tammikuussa markkinoille tul-leen Angry Bird-välipalajuoman ovat kuluttajat ottaneet hyvin vas-taan.

– Muun muassa lääkäreiltä on tullut Olville tuotteesta kiittävää sähköpostia.

Yhteistyökumppanit odottavat hyvää vastaanottoa myös maalis-kuussa kauppoihin tulevalle Teho-Sport -tuoteperheeseen kuuluvalle palautumis- ja proteiinijuomalle.

– Uudenlaiset maitopohjaiset

juomat ovat meille molemmil-le kunnianhimoinen, uusi panos-tus ja merkittävä päänavaus. Ol-vi haluaa olla entistä monipuoli-sempi juomatalo ja saavuttaa uusia käyttäjäryhmiä, ja Maitomaa puo-lestaan haluaa uusia tuotteita mai-don, voin ja raejuuston lisäksi.

Molemmilla uutuustuotteilla on takanaan pitkä tuotekehitys, jota tekevät Olvi ja Maitomaa yhdes-sä.

– Kuluttajat ovat entistä tarkem-

pia, millaisia tuotteet ovat, he vaativat niiltä laatua. Tähän me vastaamme eli käytämme luon-nollista raaka-ainetta ja pakka-ukset ovat viimeistä huutoa eli pakkauksen muotoilu ja tekno-logia kulkevat käsikädessä sisäl-lön kanssa.

Uutuustuotteet halutaan totta kai myös laajempaan jakeluun. Aho sanoo, että vakaana tavoit-teena on avata vienti lähimark-kina-alueille.

Hyvinvointia juomilla

– Meijerit ja panimot ovat tähän asti toimineet omilla tonteillaan eikä tällaista yh-teistyötä ole missään muu-alla.

Yhteistyön tuloksena kehi-tetyt maitopohjaiset välipa-lajuomat ja maaliskuun alus-sa markkinoille tulleet palau-tumis- ja proteiinijuomat ovat vasta alkusoittoa yhtiöiden yh-teispelissä.

– Yhteistyö on vasta alussa, mutta meillä on jatkosuunni-telmia jo pitkälle. Tuoteke-

hityksessä on useita, uusia tuotteita.

Panimon ja meijerin työn-jako sujuu niin, että Olvi myy, markkinoi ja jakaa tuot-teet, jotka meijeri kehittää ja valmistaa.

Vuoden alussa kauppoihin tulleet välipalajuomat ovat ”liikkuneet hyvin” ja palau-te kuluttajilta on ollut hy-vää.

– Kokemukset tähän asti ovat myönteiset. Olemme

Olvin kanssa toiveikkaalla mielellä myös palautumis- ja proteiinijuomien menekin suhteen, Sairanen sanoo.

Molempia tuotteita valmis-tetaan useita miljoonia litro-ja. Tätä varten meijeri tar-vitse myös raaka-ainetta eli maitoa lisää.

– Maidon tarve kasvaa ko-ko ajan, joten uusia maidon-tuottajia tarvitaan. Kannattaa Ylä-Savostakin ottaa meihin yhteyttä, myös luomumaito kiinnostaa meitä, kehottaa Sairanen.

Jo nyt muutamia yläsavolai-sia karjatiloja tuottaa maitoa Maitomaalle. Tuottajaringis-sä on iisalmelaisia, pielaveti-siä ja keiteleläisiä tiloja.

– Meijerin omilta tuottajil-ta tulee maitoa noin 23 mil-joonaa litraa, mutta meije-rin koko jalostus on noin 60–70 miljoonaa litraa, eli

maitoa todella tarvitaan.

Uudet tuotteet vaativat myös uutta tekniikkaa ja osaamista.

– Rakensimme noin nel-jä miljoonaa euroa maksa-neen tuotantolinjan uuden-laiselle pakkaukselle, joka on aseptinen ja uudelleen suljettava. Maitomaa otti ensimmäisenä maailmas-sa tällaisen pakkausfor-maatin käyttöön.

Olvin ja Maitomaan yh-teistyötä pidetään malli-esimerkkinä uusista in-novaatioista. Yhtiöiden esimerkki on mallina muillekin Pohjois-Sa-von ja koko maan yri-tyksille.

Yhtiöt kuuluvat Teke-sin rahoittamaan tuo-tekehityshankkeeseen, jolla pyritään tekemään trendien mukaisia ava-uksia kasvaville hyvin-voinnin markkinoille. Uusilla tuoteryhmil-lä ja tuotteilla aiotaan vastata eri-ikäisten tä-män päivän ja tulevai-suuden tarpeisiin.

Mikko Sairanen ja Lasse Aho historiallisen yhteistyön avauksessa viime vuonna.

’Yhteistyö on vasta alussa, mutta meillä on jatkosuunnitelmia jo pitkälle.

Yläsavolaisiltakin

maidontuottajilta

halutaan maitoa

Olvin ja Maito-

maan juomien

valmistamiseen.

IISALMEN SANOMAT Torstaina 7. maaliskuuta 201319YLÄ-SAVO 2020

leila pietikäinen

IISALMEN tuleva kaupun-ginjohtaja Jarmo Ronkai-nen odottaa innokkaas-ti huhtikuun alkua ja sitä seuraavia kolmea viikkoa. Tuolloin hän tutustuu eläkkeelle jäävän kaupun-ginjohtaja Martti Harjun kanssa iisalmelaisiin yri-tyksiin ja yhteistyökump-paneihin.

Ronkainen sanoo, ettei tunne vielä kovin hyvin Ii-salmea ja sen yrityksiä. Sen verran hän on kaupunkiin päässyt kuitenkin jo tutus-tumaan, että pystyy kehu-maan Iisalmen elinkeino-elämää.

– Vierailin äskettäin Har-jun kanssa muun muassa Genelecillä ja siellä vah-vistui mielikuva siitä, et-tä Iisalmessa on todella-kin leveä ja monipuolinen elinkeinorakenne. Se ei ole yhden tai kahden yrityksen varassa vaan kaupungis-sa on useita vahvoja vien-tiyrityksiä ja muita vahvo-ja yrityksiä.

Ronkaisen mielestä laaja rakenne auttaa kestämään suhdannevaihtelut hyvin.

– Myös elinkeinopoliitti-nen ilmasto on Iisalmessa hyvä ja kaupungissa usko-taan omaan tekemiseen ja yrittämiseen. Elinkeinopo-litiikan herkkyydestä kertoo sekin, kuinka Iisalmessa rea-goitiin biojalostukseen.

Biojalostamon rakentami-nen Iisalmeen on Ronkaisen mielestä ”todella hieno on-nistuminen”.

– Kun puhutaan jopa sa-dasta työpaikasta, se on ny-kymittapuun mukaan todella iso asia. Ja kun odotettavissa on, että jalostamon ympäril-le syntyy lisäksi useita, pie-nempiä yrityksiä.

Yrittäjähenkisenä tunnettu Ronkainen luonnehtii koko Ylä-Savon aluetta vahvaksi.

– Alkaen maataloudesta, joka on Ylä-Savossa hyvin vahvaa, jatkuen teknologia-teollisuuteen, puunjalostuk-seen ja kaupan alalle.

Yläsavolaiset yritykset, etenkin teknologia-alan,

ovat osanneet Ronkaisen mielestä hyödyntää erittäin hyvin myös Tekesrahoitus-ta.

– Sekin viestii vahvasta ke-hittämisen halusta.

Alueen vahvuuksia täy-tyy Ronkaisen mukaan pys-tyä edelleen vankentamaan.. Hän pitää tärkeänä, että ny-

kyisten, toimivien yritysten toiminta pyritään turvaa-maan.

– Mutta uusiakin yrityksiä tarvitaan, ja ne voivat olla pieniäkin, sillä nekin vievät työllisyyttä eteen päin.

Iisalmen yrittäjäyhdistys-ten roolia pitää Ronkainen

merkittävänä kaupungin ke-hittämisessä.

– Iisalmessa yhdistykset ovat aktiivisia ja viestivät alueen hengestä ja yrittä-misen ilmapiiristä.

Ronkainen pitää myös Ylä-Savon Kehityksen roo-lia monen kunnan toimija-na tärkeänä.

Ylä-Savo seisoo tukevilla jaloillaYrittäjät uskovat omaan

tekemiseensä ja yrittämiseen.

Koko Ylä-Savo pärjää hyvin, to-distavat monet elinkeinoelämän mittaukset, ke-huu Jarmo Ron-kainen. Kuvassa hän on Iisalmen Sanomien vah-dinvaihtajaisis-sa tammikuussa vapaa-aikajoh-taja Pekka Par-tasen ja myymä-läpäällikkö Ismo Partasen kans-sa.

’Kun puhutaan jopa sadasta työpaikasta, se on nykymitta-puun mukaan todella iso asia.

Katja Kaikkonen

Yrittäjä tai yrittäjäksi aikova, - ota yhteyttä ja varaa aika yritysneuvojalle!

Asiantuntevaa yritysneuvontaa ja tukea kehittämiseen niin pienille kuin hieman suuremmillekin yrityksille

CE-merkintä info-tilaisuus tiukentu-vista teräsrakenne-määräyksistäpe 15.3.2013 klo 9.30-12.30Ylä-Savo talo Kankaankatu 1, Iisalmi

Tietoisku EN 1090 -standardista ja sen mukaisen CE-merkinnän aiheuttamista vaatimuksista yri-tyksen laatujärjestelmälle. Vapaa pääsy!

Ilmoittautumiset ja lisätietoja:http://leka.savonia.fi/

Koulutusta

pk-yrityksille:

Ylä-Savon Kehitys Oy Kankaankatu 1 A, 74120 IISALMI Puh. 044 455 4000 www.ylasavonkehitys.fi

Sote-alan yrityksille: Teknologia-alan

yrityksille:

Sote-alan yrittäjä, valmistaudu kohtaamaan uuden sukupolven ikääntyvätke 13.3.2013 klo 17-20Metsäpirtti, Iisalmi Vanhakainuuntie 6A, Iisalmi

Sote-teemaillan tavoitteena on virittää uusien palvelujen kehit-tämistä ikääntyville ja lisätä yri-tysten keskinäistä yhteistyötä. Vapaa pääsy.

Ilmoittautumiset 8.3. men-nessä: viestinta@yla-savo.fi

Lisätietoja tapahtumakalenterista:

www.ylasavonkehitys.fi

Yrittäjäiltake 20.3.2013 klo 18-21Hammaslääkäriasema Crossdental Oy, Luuniemenkatu 3A, 2. krs (vanha Simonniemen virastotalo)

Kaikille yläsavolaisille yrittäjille avoimessa illassa luvassa ajan-kohtaista asiaa työterveydestä ja leppoisaa ajatustenvaihtoa hyvässä seurassa! Vapaa pääsy.

Ilmoittautumiset 14.3. men-nessä: viestinta@yla-savo.fi

Lisätietoja tapahtumakalenterista:

www.ylasavonkehitys.fi

Puh. 044 455 4000 www.ylasavonkehitys.fi

Ihan jokaiselle

yrittäjälle:

Tiesithän, että useimmat palveluistamme ovat alueen yrityksille maksuttomia!

Syvennä osaamistasi yrittämisen eri osa-alueillaOppiva Yritys -palvelut tarjoaa edullista koulutus-ta yrittäjille ja yritysten henkilöstölle lähellä sinua:

Google AdWords markkinoinnissa tukena Iisalmi, 2 iltaa 25.3. ja 26.3.2013.

Kuvia käsittelemään! -koulutus Iisalmi, 2 iltaa 2.-3.4.2013

Taloushallinnon ABC -koulutus Ylä-Savo, 4 pv ajalla 21.-22.3. ja 16.-17.4.2013

Uutiskirje ja sähköisen markkinoinnin kanavat, Office ohjelmilla. Lapinlahti 5.4.2013

Esitteiden taitto Office-ohjelmilla ja kuvien käsittely Iisalmi, 2 iltaa 9. ja 11.4.2013 klo 17.00-20.30

Valmennus PK-yrityksen yritysjohdolle ja talousvastaaville. Iisalmi, 8 pv ajalla 9.4.-6.9.2013

Koulutusesitteet ja lisää koulutuksia:www.oppivayritys.fi

Torstaina 7. maaliskuuta 2013 IISALMEN SANOMAT20 YLÄ-SAVO 2020